super-lehti 2/2013

84
Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys 2 / 2013 JA ROKKIA RAKKAUTTA

Upload: lykiet

Post on 29-Jan-2017

268 views

Category:

Documents


6 download

TRANSCRIPT

Page 1: SuPer-lehti 2/2013

Juhlavuosi:20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys

2 / 2013

JA ROKKIARAKKAUTTA

Page 2: SuPer-lehti 2/2013

SISÄLLYS 2/2013

3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ei mitään palkka-alea! 8 Ovatko hoiva-avustajat jo työelämässä? 10 Töihin vauvan jälkeen 11 Valtuustotempaus tulossa

12 Helmikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: perunasalaatti 16 Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä 21 Lähihoitajapäivänä erikoisteema

22 Lähihoitajakoulutus 20-vuotias 24 Koulutusohjelmat esittelyssä 1/10 26 Työssäoppiminen ulkomailla 30 Aromaterapiaa ruumiille ja sielulle 32 Miten lähimmäistä tuetaan? 34 Hyvä hoitaja saa sinutella

35 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen 36 Tiimityö vai hierarkia? 40 Uusi hoito psoriasikseen 42 Psyyke ja ravitsemus 45 Palasia sieltä täältä 46 Onko alkoholi in? 48 Nuorissa on voimaa

50 Lähihoitajasta on moneksi 52 Aika hyvä työpaikka Vantaalta 54 Tutustu TES:iin 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu

60 Petri Sääskön monta puolta 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Raisiosta

helmikuu

2 SUPER 2/ 2013

Työ vei lähihoitaja Petri Sääskön Teneriffalle.

Aito tiimityö syntyy hoitoyhteisössä, kun reviirirajat unohdetaan.

Anna-Katariina Uusi-Illikainen on kehitysvammaisen Jennan avustaja.

60

16

26

36

Iidamari Moilanen ihastui japanilaisten hyväntahtoisuuteen.

Page 3: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 3

KOUlUTUs,JOKA OnnIsTUI

PÄÄKIRJOITUS

l

[email protected]

60. vuosikerta

Tilaushinta 56 €/vuosi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax 09 2727 9120

päätoimittaja

Jukka Järvelä, ma. 09 2727 9174

Leena Lindroos vuorotteluvapaalla

taittava toimittaja

Sonja Kähkönen, ma. 09 2727 9175

toimittajat

Marjo Sajantola 09 2727 9173

Henriikka Hakkala 09 2727 9177

Minna Lyhty, ma. 09 2727 9176

vierailevat kirjoittajat

Anu Leskinen, Reija Narumo,

Eeva Paljakka, Mikko Rinta,

Liisa Uusiniitty, Antti Vanas

kannen kuva

Marjo Sajantola

ulkoasu

Timo Numminen, Joonas Väänänen,

Sonja Kähkönen

painos

89 100 kpl

ilmoitukset

Sonja Kähkönen 09 2727 9175

Henriikka Hakkala 09 2727 9177

osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus 09 2727 9174

kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Painotuote

sUPER

ähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Asiaa juh-listettiin tammikuun lopussa teemaviikolla ja juhlavuosi näkyy koko vuoden SuPerin toiminnassa. Ja mikäs on juhliessa, kun 1990-luvun alussa kehitelty koulutus on osoittautunut menes-tykseksi. Valmistuneita lähihoitajia voi hyvällä syyllä kutsua

suomalaisen hoivatyön perustaksi.Meitä ovat vuosikymmenten aikana hoitaneet apuhoitajat, perus-

hoitajat ja lopulta lähihoitajat. Maailma muuttui, työnkuva laajeni ja nimikin vaihtui. Nykyään lähihoitajia voi kohdata vaikkapa laitokses-sa, kotona tai toimenpidehuoneessa. He toimivat vanhusten, lasten, sairaiden ja vammaisten apuna palvelutaloissa, vanhainkodeissa, sai-raaloissa, kotihoidossa, päiväkodeissa, kouluissa tai mielenterveystyös-sä. Kohtaat lähihoitajan myös terveyskeskuksen vastaanotossa tai hän on asettamassa hampaidenhoitovälinettä suuhusi. Esimerkkejä riittää.

Koulutus ei parikymmentä vuotta sitten lähtenyt kitkatta liikkeel-le. Työelämä vierasti lähihoitajia ja jopa SuPer vastusti aivan ensim-mäistä koulutusuudistusta ja olisi halunnut jatkaa hyväksi koetun pe-rushoitaja-nimen voimin. Erityisesti kotihoitoon kuitenkin katsottiin tarvittavan sellaisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka hallitsi-vat niin kodinhoidolliset tehtävät, sosiaalipuolen kuin terveydenhuol-lonkin osaamisen. Kun 65 oppilaitosta lopulta käynnisti lähihoitaja-koulutuksen vuonna 1993, SuPer oli näkyvästi mukana tässä alkujaan 2,5-vuotisessa koulutuksessa. SuPer on tuosta asti tehnyt työtä lähi-hoitajien ja heidän tutkintonsa puolesta. Lähihoitajakoulutus oli syn-tyessään aikaansa edellä, joten myös lähihoitajat itse ovat saaneet teh-dä työtä ennakkoluulojen murtamiseksi.

20 vuoden ajan jalostettu lähihoitajakoulutus on laaja-alaista, sii-tä löytyy valinnaisuutta ja se tunnetaan. Lähihoitajat saavat monipuo-lisen koulutuksen ja tarvittavaa erityisosaamista, tärkeää ihmislähei-syyttä unohtamatta. Koulutus ei ole vieraantunut työnteosta, koska si-

tä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tällä taataan se, että lähihoitaja kuuluu niihin har-voihin ammatteihin, joissa ei tarvitse kärsiä työttö-myydestä..

Page 4: SuPer-lehti 2/2013

4 SUPER 2 /2013

ilmoittautua Kotihoidon koulutus-päiville.

ilmoittautua Terve-Sos 2013 -koulutustapahtumaan.

nauttia laskiaisesta, syödä hernesoppaa ja laskiaispullaa.

muistaa ystävää.

laittaa ensimmäiset kesäkukka-siemenet itämään.

tarkistaa omat jäsentiedot.

tutustua SuPer-almanakan tieto-pakettiin.

tehdä ammattiosaston vuoden 2012 vuosikertomus ja tilinpäätös.

hakea SuPerin loma-asuntoja kesäajalle.

tutustua SuPerin Holiday Club -tarjontaan.

AJANKOHTAISTAUusimmat kannanotot jamuistamisen arvoiset tapahtumat

Kalenteri

helmikuu

nyt on aika

4.–8.2.

7.–8.2.

7.–8.2.

9.-10.2.

11.–15.2.

12.2.

12.–13.2.

14.2.

19.–20.2.

21.2.

26.–27.2.

Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer

Ammattiosastojen toimi- henkilökurssi, Vantaa, SuPer

Mieli 2013 – kansalliset mie-lenterveyspäivät, Tampere, Suomen Mielenterveysseura

Nainen 2013, Lahden messukeskus

Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer

Laskiaistiistai

SuPerin opintopäivät, Tampere

Ystävänpäivä

Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer

Kansainvälinen äidinkielen päivä

Jäsenrekisterinhoitajakurssi, Helsinki, SuPer

ing

ima

ge

maaliskuu

1.–3.3.

6.–7.3.

8.3.

11.–15.3.

SuPerRaksa-talvipäivät, Ylläs

Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer

Kansainvälinen naistenpäivä

Luottamusmiestutkinto 2. jakso, Kuopio, SuPer

SuPer on jälleen mukana Vanhuus Rokkaa -konsert-tikiertueella, joka starttaa 12. maalis-kuuta Turusta. Hy-

väntekeväisyyskonsertteja järjestetään kaikkiaan kuudella paikkakunnalla, viimeisin Tampere-talolla 3. huhti-kuuta.

Vanhuus Rokkaa -kiertue järjeste-tään nyt toista kertaa. Tapahtuman avulla halutaan tukea seniori- ja van-hustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä

Vanhuus rokkaa taassekä lisätä ikääntyneiden arvostusta. Kiertueen myötä SuPer haluaa muis-tuttaa, että vanhuuden tulee olla mie-lekästä aikaa, eikä ihmisen arvo vähene iän tai sairauden myötä.

Esiintyjinä kiertueella ovat muun muassa Vicky Rosti, Pave Maijanen se-kä Maarit ja Sami Hurmerinta. Esiin-tyjät vaihtelevat paikkakunnittain. So-siaali- ja terveysministeri Paula Risikko jatkaa Vanhuus Rokkaa -kiertueen suo-jelijana myös tänä vuonna.

Lisää tietoa konserteista löytyy osoit-teesta www.vanhuusrokkaa.fi.

Noin 40 000 superilaiselle lähetetään helmikuun alussa sähköpostitse linkki verkkokyselyyn, jonka Tampereen yli-opisto toteuttaa osana Dialogisen joh-tamisen tutkimusohjelmaa Dinnoa. Verkkokyselyn avulla SuPerin jäseniltä kerätään palautetta siitä, millaiseksi he kokevat työhyvinvoinnin, johtamisen, yhteistoiminnan, kehittämisen ja uu-distumisen tilan työpaikoillaan.

Tampereen yliopiston ja muiden yh-teistyötahojen lisäksi myös SuPer pää-

Miten sinua johdetaan?see jatkossa hyödyntämään tutkimus-tuloksia, ja tavoitteena onkin kehittää jäsenten työoloja uuden tiedon pohjal-ta. Verkkopohjaisessa kyselyssä on se-kä monivalintakysymyksiä että avoimia kohtia, joissa kokemuksista voi kertoa vapaamuotoisesti. Tulokset esitetään niin, ettei yksittäisiä vastaajia tunnista.

Kysely on avoinna 1.–17. helmikuu-ta, ja vastaamiseen menee aikaa reilut puoli tuntia. Lisää tietoa tutkimusohjel-masta löytyy osoitteesta www.dinno.fi.

Page 5: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 5

Tietoja, tietoja, tietojauPer lähetti lasten päivä-hoidossa työskentelevil-le liitomme jäsenille päi-vähoitoa koskevan kyselyn loka-marraskuussa. Kyse-lyyn vastasi yli 1200 jäsen-

tä, ja saimme kerättyä paljon arvokas-ta tietoa. Tulemme käyttämään saatuja tietoja lasten päivähoidon kehittämis-työssä monissa eri yhteyksissä.

Varhaiskasvatussektorilla on tällä het-kellä monia epäkohtia, ja te kentällä toi-mivat työntekijät olette parhaita asian-tuntijoita näiden epäkohtien korjaa-misessa. Tammikuun alussa käynnistyi merkittävä lainsäädäntötyö, kun opetus-ministeri Jukka Gustafsson perusti työ-ryhmän valmistelemaan uutta varhais-kasvatuslakia. Työryhmä on jo aloittanut työt, ja SuPer sai ryhmään myös oman pysyvän asiantuntijan paikan.

Syksyllä toteutettu varhaiskasvatus-selvitys valmistuu kohta. Tuloksia tu-lemme tuomaan näkyvästi julkisuu-teen tänä vuonna. Tiedot eivät siis jää pölyttymään kirjahyllyyn yhtenä uutena raporttina, vaan niihin tulet-te törmäämään monissa eri yhteyksis-sä. Suurin toiveemme on se, että niil-lä tiedoilla pystytään ihan oikeasti vai-kuttamaan myös tulevaan lainsäädän-

Täällä sUPERIn TOImIsTOllA OlEmmE KIITOllIsIA KAIKEsTA PAlAUTTEEsTA, JOTA

TEIlTä sIElTä KEnTälTä sAAmmE.

PUHEENVUO RO

töön ja siten helpottamaan päivähoi-don arkea.

Nyt helmikuussa kaikille työssä ole-ville jäsenillemme tarjoutuu taas uu-si mahdollisuus vaikuttamiseen. Lähe-tämme jäsenrekisterissämme olevien jäsenten sähköpostiosoitteisiin linkin, josta voit kirjautua kyselytutkimuk-seen. Tässä Tampereen yliopiston alai-sessa Dinno-hankkeen kyselyssä selvi-tetään teidän mielipiteitänne johtami-sesta ja työhyvinvoinnista. Vastaamal-la kyselyyn voitte ottaa kantaa oman työyhteisönne johtamiskäytäntöihin ja moniin muihin seikkoihin. Toivon, et-tä saamme teiltä taas paljon vastauksia, joita pystymme sitten hyödyntämään monissa eri yhteyksissä.

Täällä SuPerin toimistolla olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, jota teiltä sieltä kentältä saamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä luottamusmiehiin-ne, ammattiosastoihinne, lähettäkää sähköpostia tai soittakaa tänne toi-mistoon. Kaikki palaute on meille arvokasta. Vain yhdessä ja yhteis-työllä voimme vaikuttaa ja pa-rantaa teidän työolosuhteitan-ne siellä kentällä..Terveisin Silja

Puheenjohtaja Silja Paavola

S

Page 6: SuPer-lehti 2/2013

6 SUPER 2 /2013

UUTISETEsillä juuri nyt

Silja Paavola unohtaisi puheet palkka-alesta

On kestävän kasvun aikateksti henriikka hakkala

Laahustavan talouden tervehdyt-tämiseksi etsitään kiivaasti keinoja. Tasavallan presidentin uudenvuo-denpuheessaan itselleen esittämän palkanalennuksen jälkeen keskuste-lun kärkipaikan nappasi palkka-ale.

Kun sopimuskautta on vielä jäljellä vuosi, SuPerin puheenjohtaja Silja Paa-vola toivoo, että palkkojen leikkaami-sella spekuloinnin sijaan voitaisiin kes-kittyä luomaan ja tukemaan kestävää kasvua.

Mitä mieltä olet viimeaikaisesta palk-ka-alekeskustelusta, Silja Paavola?

– Sillä haetaan tietysti median kaut-ta mielipidevaikuttavuutta. Olen kui-tenkin sitä mieltä, että superilaisten palkkaluokassa olevat ihmiset eivät mil-lään muotoa voi ryhtyä palkka-aleen.

Eikä se olisi suotavaa kansantaloudel-lisestikaan.

Onko kysymyksessä mielestänne enemmänkin provokaatio kuin to-dellinen ehdotus?

– Provokaatio on aika voimakas il-maisu, mutta ehkä mietinnässä oli sel-lainen ajatusmaailma, että ihmiset ovat ahneita. Mutta sitä me emme ole. Lä-hi- ja perushoitajien palkkaluokissa ole-vat ihmiset pyörittävät taloutta omis-sa kunnissaan, kaupungeissaan ja lähi-piireissään. Siihen ei liity mitään yltiö-päistä.

Liittyykö tällaiseen keskusteluun ris-kejä? Aiheuttaako se vastakkainaset-teluja?

– Elinkeinoelämän keskusliitos-sa aloitettiin tämä keskustelu ehkä sik-

si, että halutaan vaikuttaa mielipiteisiin. Meillä on vielä koko vuosi jäljellä sopi-musta, joten katsotaan rauhassa mihin asiat kehittyvät. Tosin EK:n puheenjoh-taja Ilpo Kokkilakin on todennut, että palkka-ale on epärealistinen. Palkka-ale tarkoittaisi koko valtio- ja kuntasektoril-la verotulojen laskua. Tämä olisi välitön seuraus. Välillisiä seurauksia tulisi siitä, että kun ihmisillä ei ole ostovoimaa, ra-han kierto vähenee entisestään. Silloin joutuisimme vain syvemmälle suohon. Palkka-alella me emme tästä rikastu.

Mistä sitten pitäisi mieluummin kes-kustella?

– Tällä hetkellä halutaan kaikki kyt-keä yhteen – eläkkeet, työurat ja palk-ka. Ensimmäinen asia kuitenkin on uu-sien työpaikkojen luominen kestävällä kasvulla. Meillä laitetaan valtionhallin-

Page 7: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 7

Kansalaisvetoomus puhtaan veden puolesta

SuPer on mukana Suomen ja muiden Euroopan julkisen alan ammattijärjestö-jen kampanjassa puhtaan veden ja vesi-huollon puolesta. Tavoitteena on kerätä vähintään miljoona nimeä, jotta EU:n komissio ottaisi käsittelyyn vaatimuksen siitä, että puhdas vesi ja vesihuolto on myös EU-kansalaisten perusoikeus. Suo-messa vesihuolto on toistaiseksi hoidettu vastuullisesti. Uhkana kuitenkin on, että maailmanlaajuisesti toimivat vesialan jättiyritykset tutkivat markkinoita myös meillä ja saattavat antaa ostotarjouksia paikallisista vesilaitoksista. Vetoomuk-sen voi allekirjoittaa osoitteessa vesion-perusoikeus.fi

Nuorille tarjolla työelämäosaamista

Tänä vuonna STTK panostaa vahvasti nuorten työelämätaitoihin. Jo viime vuonna oppilaitoksiin ja TE-keskuk-siin jaettu ja hyvin vastaanotettu Ter-vetuloa työelämään -opas saa nyt rinnal-leen videon ja siihen liittyvän tenttipa-perin opettajien käyttöön. Aineistossa nuorille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Näin halutaan helpottaa työelämään kiinnit-tymistä sekä estää ikäviä yllätyksiä ja syr-jäytymistä. STTK:n Työelämään-kier-tue jalkautuu ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tammi–maaliskuussa. Kiertueella on mukana myös SuPer. Tietoa työelämästä ja kier-tueesta löytyy verkkosivuilta www.tyo-elamaan.fi.

ing

ima

ge

non kautta paljon rahaa kestävän kas-vun kehittämiseen, haetaan muun mu-assa innovatiivista teollisuutta tai bio-tekniikkaa.

– Lisäksi pitäisi katsoa omaa tekno-logista kehitystämme ja miettiä, mitä voimme myydä. Meillä on osaamista, mutta ehkä puuttuu taitoa myydä. Sii-hen pitäisi mielestäni panostaa. Meillä on esimerkiksi Venäjä-tietoutta, slaavilai-sen kulttuurin tuntemusta ja siksi hyvät mahdollisuudet tehdä sinne kauppaa.

Onko jotakin sellaista, jolla lähi- ja

perushoitajien suuri joukko voisi osallistua taloustalkoisiin?

– Lähi- ja perushoitajan ammatti pe-rustuu ihmisen tarpeista lähtevälle toi-minnalle. Muuta siinä ei ole, kuin että jo nyt korkea työmoraali voidaan pitää jatkossa yhtä korkeana. Sen tuottavuus on siinä. Turhan monet työntekijät uu-puvat, kun eivät voi tehdä työtä kun-nolla. Jos heille sanotaan, että tee sit-ten vähemmän kunnolla, tehdään kyl-lä todella lyhytnäköistä politiikkaa. Tä-mä tapa kasvattaa eettistä kuormaa, jo-ka syö tuottavuutta..

Page 8: SuPer-lehti 2/2013

8 SUPER 2 /2013

UUTISETEsillä juuri nyt

Avustaviin hoitotehtäviin koulutettuja hoiva-avustajia valmistui viime vuonna 360. Kahdeksan kuukautta kestävässä koulutuksessa suoritetaan osia lähihoita-jakoulutuksesta, jotka voi myöhemmin sisällyttää osaksi lähihoitajatutkintoa.

SuPer suosittelee, että hoiva-avus-tajat suorittaisivat koko lähihoitajatut-kinnon. Hoiva-avustajat eivät voi ottaa itsenäisesti vastuuta hoidosta, eikä heil-lä ole lääkehoitoon tarvittavia valmiuk-sia. Liitto korostaa, ettei hoiva-avusta-jilla saa korvata muuta koulutettua hoi-to- ja hoiva-alan henkilöstöä. Jos näin tapahtuu, niin seurauksena ovat hoi-don laadun lasku, hoitovirheiden kas-vu ja kustannusten nousu.

Kysyimme kahdelta suurelta työn-antajalta, miten he suhtautuvat hoiva-avustajien työelämään tulemiseen.

Helsingin sosiaali- ja terveysviras-ton hallintoylihoitaja Marketta Ku-

piainen, onko Helsingin kaupungil-la tällä hetkellä työvoimassa hoiva-avustajia?

Yksittäisiä hoiva-avustajia on otettu kotiavustajan sijaisuuksiin. Emme ole käyneet vielä keskusteluja siitä, minkä-laista vakinaista työtä heille voisi tarjota.

Mitä mieltä olette, onko hoiva-avus-tajille kysyntää?

Asia vaatii laaja-alaisen keskustelun. Organisaatiomuutoksen vuoksi emme

Työnantajat vasta pohtivat hoiva-avustajien tuloa alalle

teksti henriikka hakkala ja minna lyhty

Hoiva-avustajien työllistymistilanne on vielä epäselvä. SuPer kysyi asiaa kahdelta suurelta työnantajalta.

ole sitä vielä käyneet, joten en voi pu-hua muuta kuin omista ajatuksistani. Kotihoidossa voisi olla sopivia tehtäviä hoiva-avustajille. Pohdintaa vaatii sen selvittäminen, mitä hoiva-avustajat voi-sivat tehdä sairaalatyössä. Luulen, et-tä aikaisintaan kesälomien jälkeen mie-timme tarkemmin, onko meillä tarvet-ta hoiva-avustajille ja miten hoiva-avus-tajat auttaisivat hoidon kokonaisuutta.

Koetteko, että pitää olla enemmän

Marketta Kupiainen Pertti Karjalainen

Useilla paikkakunnilla valmiusharjoituksen tapahtumat jär-jestetään palvelutaloissa tai vanhainkodeissa. Vapaaehtoiset harjoittelevat sitä, miten toimittaisiin, jos poikkeuksellisen raju talvimyrsky katkoisi sähkölinjoja, vaurioittaisi lämmön-jakelua ja puhelinverkkoa koko maassa.

– Harjoitukselle on suuri tarve, sillä Suomessa on ollut täl-

Palvelutaloissa harjoitellaan sähkökatkoksia vartenPunainen Risti järjestää ensimmäisen valtakunnalli-sen valmiusharjoituksen 16. helmikuuta. Sydäntalvi-harjoitukseen osallistuu järjestön vapaaehtoisia yli 200 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

laisia vakavia myrskyjä. Siksi harjoittelemme yhteistyötä vi-ranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa normaaliolo-jen häiriötilanteessa. Samalla päivitämme paikalliset valmius-suunnitelmat, sanoo harjoitusta koordinoiva Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Ari Saarinen.

Punainen Risti on perinteisesti järjestänyt lämminhenki-siä ystävänpäivän tapahtumia esimerkiksi juuri palvelutaloissa. Tänä vuonna vapaaehtoiset järjestävät mukavaa ja iloista ystä-vänpäivän ohjelmaa parin päivän viiveellä. Samalla he perehty-vät siihen, miten he voisivat auttaa viranomaisia ihmisten eva-kuoinnissa ja tilannetiedon välittämisessä tosipaikan tullen..

Page 9: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 9

Yhteinen kieli lisää potilasturvallisuutta

Terveydenhuollon eri ammattien koh-datessa syntyvät epäselvyydet voivat vaarantaa potilaiden hoitoa. Professori Tarja Kettunen Jyväskylän yliopis-tosta tarkasteli viestinnän mahdolli-suuksia potilasturvallisuuden paran-tamisessa Lääkäripäivillä Helsingissä 8.–11.1.2013. Kettusen mukaan omaa kykyä havaita eroja omassa ja muiden ammattiryhmien käsitteellistämisessä kannattaa harjoituttaa. Tärkeää on li-säksi avata omaa ajatteluaan yhteistyö-kumppaneille siten, että he voivat ym-märtää sitä. Keinoiksi tarjoutuvat herk-kä kuunteleminen ja asioiden kuvaami-nen ja niistä kertominen muilla kuin oman ammattiryhmän sisäisen kielen-käytön sanoilla.

kokemusta ennen kuin voi muodos-taa perustellun näkemyksen asiasta?

Kuuntelemme mielellään, miten hoiva-avustajien sijoittuminen työelä-mään on lähtenyt muualla liikkeelle. Haluamme kuulla kokemuksia siitä, millaisia työnjakoja on tehty ja millai-sissa yksiköissä heidän työskentelynsä on järkevää.

Onko hoiva-avustajan ja lähihoitajan työnjaossa erityisiä haasteita?

Se on keskeinen kysymys, sillä työn-jako täytyy miettiä uudelleen. Nousee esille kysymys siitä, miten omahoita-juus muuttuisi. Hoiva-avustajat eivät voi tehdä kaikkia lähihoitajien tehtä-viä, esimerkiksi lääkehoitolupia heillä ei ole. Työtä täytyy tehdä järkevästi, ei-kä päällekkäin.

Koska ensimmäiset hoiva-avusta-jat ovat jo valmistuneet, miten aiot-te suhtautua heihin työnhakijoina?

Heitähän on koulutettu muualla päin Suomea, joten uskon, että he et-sivät työtä kotiseudultaan. Nyt voim-me palkata yksittäisiä hoiva-avustajia määräaikaisiin kotiavustajien tehtäviin.

ATTEndO POhTIIAttendon toimitusjohtaja Pertti Kar-jalainen, kuuluuko Attendon työvoi-maan tällä hetkellä hoiva-avustajia?

Käsittääkseni meillä ei ole vielä yh-tään hoiva-avustajaa töissä, mutta en

ole asiasta satavarma. Toki koko ajan asiaa pohditaan. Olemme vasta saa-neet Valviralta ensimmäiset toimilu-vat, jotka mahdollistavat hoiva-avusta-jien palkkaamisen. Tilanne on se, että meidän hoivakodeistamme vasta muu-tamassa on toimilupa hoiva-avustaji-en työllistämiseen. Luvat sallivat, et-tä koulutetusta hoitohenkilökunnas-ta noin kymmenen prosenttia saa olla hoiva-avustajia.

Millaisiin tehtäviin hoiva-avustajat parhaiten soveltuisivat Attendossa?

Hoiva-avustajat ovat tukemassa muuta hoitohenkilökuntaa. Työmoti-vaatio on työssä tärkeää. Pieniin yksi-köihin hoiva-avustajia ei voi palkata, koska niissä saattaa olla vain yksi hoi-taja ilta- tai yövuorossa, eikä hoiva-avustaja saa työskennellä yksin. Hoi-va-avustajat soveltuvat isompiin yksik-köihin osaksi muuta työvoimaa.

Aikooko Attendo palkata hoiva-avus-tajia, kun valmistuneet alkavat ha-kea töitä?

Asia on ihan lapsen kengissä vie-lä, koska koulutuksen suorittaneita on niin vähän. Voisimme palkata, jos oli-si hakijoita. Ennen sitä lupa-asiat pitää hoitaa kuntoon. En tiedä, pitääkö mei-dän hakea kaikkiin vanhoihin yksiköi-hin erikseen luvat Valviralta. Tämä on äärimmäisen säädeltyä liiketoimintaa. Olemme varovaisia, ettemme saa syy-töstä laittomista työntekijöistä..

Yleistä keskustelua työurien pidentämi-sestä on käyty jo pitkään, mutta lähin-nä eläkejärjestelmän ikärajojen nostami-sesta. Työurien pidentämiseksi on välttä-mätöntä panostaa myös hyvään esimies-työhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Suomessa jää jokaisena työpäivänä 110 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärin 100 000 ihmistä on päi-vittäin sairauslomalla. Lääkinnällisel-lä ja ammatillisella kuntoutuksella on

merkittävä rooli työkyvyn palauttami-sessa ja edistämisessä tilanteessa, jossa se syystä tai toisesta on alentunut.

Päävastuu työkyvystä on aina työnte-kijällä, mutta työnantajalla on päärooli työkyvyn johtamisesta työelämässä. Avi-re-yhtiöt muistuttavat, että työterveys-huolto toimii työnantajan ja työntekijän tukena ja sen rooli on siirtynyt ja siirty-mässä entistä enemmän kokonaisvaltai-seen työkyvyn edistämiseen..

Eläkeiän nosto ei riitä,myös työkyky huomioitava

Peruspalveluministeri Maria Guzeni-na-Richardson on asettanut työryh-män, jonka tehtävänä on kohtuullistaa asiakasmaksujärjestelmää muun muassa vanhusten palveluasumisessa. Asiakas-maksujärjestelmää uudistetaan vaiheit-tain. Ensimmäisessä vaiheessa valmistel-laan kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen maksuja koskevat muu-tokset. Palveluasumiseen säädetään val-takunnallisesti yhdenmukaiset asiakas-maksujen määräytymisperusteet. Lisäk-si yhtenäistetään tehostetun palveluasu-misen maksut ja säädetään niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Ehdotukset pal-veluasumisen asiakasmaksuja koskeviksi säädöksiksi on tarkoitus valmistella vuo-den 2013 loppuun mennessä.

Palveluasumisen maksu-järjestelmää uudistetaan

ing

ima

ge

Page 10: SuPer-lehti 2/2013

10 SUPER 2 /2013

UUTISETEsillä juuri nyt

Työterveyslaitoksen ja UKK-instituu-tin tekemässä tutkimuksessa naisten työhön paluusta perhevapaiden jälkeen ilmeni, että kolmannes äideistä oli pa-lannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen, puolet oli hoitovapaalla ja vii-dennes oli kotona ilman työpaikkaa ja työsuhdetta. Heistä moni teki keikka- ja viikonlopputöitä saadakseen pysy-vämmän otteen työelämästä. Osa ha-lusi jatkaa lasten hoitamista kotona vä-hintään siihen asti, kunnes lapsi on kol-mevuotias.

Tulosten mukaan ratkaisut olivat yk-silö- ja perhekohtaisia, samalla kun työ-tilanne saneli paluun ehtoja. Viidennes äideistä palasi työhön osin vastentah-toisesti miehen epävarman työtilanteen ja työttömyyden pakottamina.

Vuonna 2011 niiden naisten, joiden nuorin lapsi on 3–6-vuotias, työvoima-osuus oli lähes 87 prosenttia. Suurin osa naisista tekee kokopäivätyötä. Pit-kittynyt työstä poissaolo voi muodos-tua naisille loukuksi, joka nostaa työ-hön paluun kynnystä ja lisää ammat-titaidon ruostumisen ja syrjäytymi-sen riskiä. Pitkät kotihoidontukijaksot alentavat eläketuloa.

Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Siksi pi-täisi luoda joustavia työaikaratkaisuja, jotta työn ja hoivan yhdistäminen oli-si pikkulapsivaiheessa mahdollista sekä vastaisi äitien ja perheiden odotuksia.

Raha ratkaisee kotiäitiydessä

Perhevapaalta palaavien äitien työ-hön paluuta voitaisiin helpottaa jär-jestämällä palaajan odotuksia ja toi-vomuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulisi myös kiinnittää ny-kyistä enemmän huomiota työhön pa-

Perheen taloudellinen tilanne on keskeinen vaikutin, kun naiset pohtivat työhön palaamisen ajankohtaa perhevapaiden jälkeen. Kotihoidon tuki on profiloitu-nut naisten tukimuodoksi, sillä tuen käyttäjistä miehiä on vain viisi prosenttia. Lähes kaikissa perheissä juuri äidit jatkavat vanhempainvapaakauden jälkeen

lasten kotona hoitamista siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

ing

ima

ge

laavien äitien hyvinvointiin. Tutkimusraportti Perhevapaalta ta-

kaisin työelämään on luettavissa Työter-veyslaitoksen sivuilla osoitteessa www.ttl.fi > tutkimus > työ ja ihminen > tut-kimusraportti 42..

teksti marjo sajantola

Page 11: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 11

SuPerin jäsenkasvu jatkuu vahvanaSuperilaisten työ vahvan liiton puoles-ta on tuottanut tulosta. Vuoden 2012 Suosittele SuPeria -kampanja toi tuhat-määrin uusia jäseniä, ja jäsenmäärä ylit-ti 82 000 rajapyykin. Kaikkien vuonna 2012 varsinaiseksi jäseneksi liittyneiden kesken arvottiin neljäkymmentä mat-kalahjakorttia. Voittajille on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti. SuPer kiittää kampanjaan osallistuneita ja toivottaa onnea matkalahjakortin voittaneille.

Sairaanhoidon korvaus-taksat verkossaSairausvakuutuksen sairaanhoitokorva-usjärjestelmää uudistettiin siten, että Ke-la vahvistaa lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä tutkimukselle ja hoidolle taksan, joka ilmaisee suoraan asiakkaalle maksettavan korvauksen määrän. Taksa ei ole yläraja potilaalta perittävälle mak-sulle. Uudistuksen ansioista on helppo vertailla eri puolella Suomea yksityisistä terveydenhoitopalveluista perittäviä hin-toja. Hinnat ovat verkossa www.kela.fi/hintavertailu. Asiakas voi kirjautua verk-kopankkitunnuksillaan Kelan asiointi-palveluun katsomaan, paljonko Kela on maksanut korvauksia sekä seurata lää-ke- ja matkakorvausten vuotuisen oma-vastuuosuutensa täyttymistä. Lisätietoja asiakkaalle: www.kela.fi/taksat.

Maaliskuussa alkava Valtaa valtuusto! -kampanja tekee superilaisten työtä ja koulutusta tunnetuksi kunnanvaltuus-toissa ympäri Suomen. Tavoitteena on viedä kampanja kaikkiin Suomen kun-nanvaltuustoihin ja tavoittaa niissä toi-mivat noin 9700 päättäjää.

Kampanja on ajankohtainen muun muassa siksi, että lähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Lisäksi SuPer haluaa vaikuttaa siihen, että laa-dukkaat hyvinvointipalvelut turvataan nyt ja tulevina vuosina. Paikallisella vai-kuttamisella on suuri merkitys, sillä val-tuustot päättävät siitä, miten hyvin so-siaali- ja terveyspalvelut kunnissa tuote-taan, ja kuinka paljon henkilöstöä ter-veyskeskuksissa, päiväkodeissa ja koti-

hoidossa on. Kampanjan aikana ammattiosastot

osallistuvat alueidensa kunnanvaltuus-tojen kokouksiin, joissa valtuutetuille jaetaan tietopaketteja lähihoitajakou-lutuksesta sekä ammatillisen osaamisen hyödyntämisestä, esimerkiksi lääkehoi-dosta. Valtuustoissa avataan keskuste-lua myös vanhuspalvelulain tilasta, val-vonta-asioista, palvelujen ulkoistami-sesta ja lomautuksista.

Kampanjan myötä ammattiosas-tot sekä pääluottamusmiehet pyrkivät solmimaan entistä tiiviimpiä yhteis-työsuhteita kuntapäättäjiin, jotta yh-teyttä voidaan pitää myös jatkossa se-kä myönteisissä että haasteellisimmis-sa tilanteissa..

SuPer valtaa kunnan- valtuustot maaliskuussa

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää viisi miljoonaa euroa valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joilla tuetaan ja edistetään vanhuspalvelulain toimeen-panoa kunnissa. Jo aiemmin vanhus-palvelulain toimeenpanoon on varattu valtionosuutta 82 miljoonaa euroa ke-hyskaudella. Lisäksi omaishoidon tuki-palvelujen parantamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa valtionosuutta.

Painopisteenä ovat sellaiset hank-keet, joilla kehitetään ikääntyneen väes-tön kotiin vietäviä palveluja. Myös pal-veluissa toimivan henkilöstön työhy-vinvointi ja sen kehittäminen on otet-tava huomioon.

– Vanhuspalveluihin tarvitaan uu-sia toimintatapoja ja työmenetelmiä, joista hyötyvät niin hoidettavat kuin hoitajatkin. Hoitajien työssä jaksami-nen on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan hoidon toteutumiseksi. Kotiin vietävät palvelut ovat ikääntyneiden hyvinvoin-nin yksi kulmakivi. Kuntoutus ja ar-jen tuki mahdollistavat kotona asumi-sen mahdollisimman pitkään ja vähen-tävät raskaamman laitoshoidon tarvet-

Kunnille tukea vanhuspalvelu-lain toimeenpanoon

ta, peruspalveluministeri Maria Guze-nina-Richardson toteaa.

Kunnat ja kuntayhtymät voivat ha-kea valtionavustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Hankkeet toteutetaan vuosien 2013–2014 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo hakuun mu-kaan erityisesti suuria kehittämishank-keita. Hakuaika päättyy maaliskuun lo-pussa, ja valtionavustuspäätökset teh-dään viimeistään kesäkuun lopussa.

Laki ikääntyneen väestön tukemi-sesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista tulee voimaan 1.7.2013..

ing

ima

ge

Toista kertaa toteutunut Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanja päät-tyi loppiaisena. Kolme kuukautta kestä-nyt kampanja keräsi 5710 ulkoilukertaa. Talviaikana päästiin vain puoleen viime vuoden kevään ja kesäkauden tuloksista. Kampanja osoitti, että erityisesti talviai-kana vanhukset jäävät sisätiloihin. Ilman turvallista ulkoiluseuraa moni ei uskalla tai pääse ulos. Suurin este talviajan ul-koilulle on lähiympäristön kävelyteiden puutteellinen kunnossapito. Lisäksi tar-vitaan runsaasti ulkoiluystäviä, kaikki-na vuodenaikoina. Kampanja käynnis-tyy uudelleen 9. syyskuuta 2013.

Liukkaus estää vanhusten talviulkoilun

Page 12: SuPer-lehti 2/2013

12 SUPER 2 /2013

HELmIKUUN LYHYETKoonnut Sonja Kähkönen

Mielenterveyspotilaan syöpää ei heti huomataMielenterveyspotilaat kuolevat syöpään muita todennäköisemmin, vaikka syöpä-kasvaimet eivät ole heillä tavallista yleisempiä. Syynä on australialaistutkijoiden mukaan mielenterveyspotilaiden syöpien riittämätön hoito ja se, että syövät todetaan heillä usein myöhempään.

duodecim

Tutkimusten perus-teella monivita-miinivalmisteiden syöminen ei vaikuta elinikään.

Suun terveys periytyyVanhemmilla, isovanhemmilla ja muulla vastasyntyneen sekä taaperoikäisen lähipiirillä on ratkaiseva vaikutus lapsen suun terveydentilaan. Lapsen suun bakteerikanta alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen, ja kariesta aiheuttavien bakteerien kertyminen käynnistyy, kun ensimmäiset maitohampaat ovat puh-jenneet. Ensimmäiset 2,5 ikävuotta ovat ratkaisevat. Vauvana ja pikkulapse-na läheisiltä saatu suun bakteerikanta seuraa ihmistä koko tämän loppuiän.

stt info

Ärtyneisyyttä energiajuomistaNuorten terveystapatutkimus paljastaa, että energiajuomien ja nuorten päivittäisten terveysoi-reiden välillä on yhteys. Energiajuomia käyttävien joukossa on kaksi kertaa enemmän päivittäisiä univaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä sekä heikotusta ja ärtyneisyyttä potevia. Yleisimpiä oireita ovat univaikeudet.

tampereen yliopisto

ing

ima

ge

Astma pikaruuasta?Tutkimuksen mukaan hampurilaisia ja muuta pikaruokaa suosivat nuoret saattavat sairastua muita herkemmin astmaan ja kärsiä pahemmista oireista. Hedelmät ja vihannekset voivat puoles-taan pienentää astmariskiä ja hillitä oi-reita. Astmaoireet näyttäisivät olevan yleisempiä ja pahempia 13–14-vuoti-ailla nuorilla, jotka syövät pikaruokaa ainakin kolme kertaa viikossa.

duodecim

Liikunta vähentää äitien masennusoireita

Viisitoista prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita vuosi synnytyksen jäl-keen. UKK-instituutin tekemässä tutkimukses-sa selvisi, että eniten masennusoireita on yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät har-rasta lainkaan liikuntaa. Riittämättömästi liik-kuvista äideistä masennusoireita oli kahdella-kymmenellä prosentilla ja riittävästi liikkuvista kymmenellä prosentilla. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. Suositus on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikun-taa viikossa.

ttl

Page 13: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 13

mITÄ mIELTÄVastaus kuukauden kysymykseen.

Teetkö vapaaehtoistyötä?

30 %

Uskon, että ihminen on äärimmäi-sen hyvä, ihmisen sielu on valtavan hauras eikä elämä ole kovin helppoa.

kuvataiteilija nanna susiopettaja 1–2/2013

Lamppuja sammuttamalla siivoa-maton kotikin näyttää ihan kivalta.

päätoimittaja hanna kangasniemivauva 1/2013

Perheessä, jossa on hyvinvoiva ja tottelevainen koira, on todennäköi-sesti lempeitä ja onnellisia ihmisiä.

lemmikkihoitajayrittäjä satu rusikoiramme 1-2/2013

Pieniin palkkoihin oli kyllästytty, ja lakko lähestyi en-tistä varmempana vaihtoehtona. Tu-lopoliittinen ratkai- su oli kaatunut ja sopimukset sanot- tu irti. Neuvotte-

lut sentään jatkuivat. Lehden pääkir-joituksen otsikkona oli ”Sytytyslan-ka palaa”. Haastatteluissa hoitajat olivat valmiita, jos lakkoon oli pak-ko mennä. Pääkirjoitus kuvasi hen-keä näin:

”Liittojen toimistoissa on helppo työs-kennellä, kun voi havaita kentänkin olevan asetettujen tavoitteiden takana. Ilmeet ovat vakavat, vakavammat kuin koskaan.”

apuhoitaja 2/1983

tammikuun kysymys oli:

muut lehdet

helmikuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti.

tammikuussa arpa suosi anna antilaa liedenpohjasta. onnittelut!

70 %

30 vuotta sitten

• aikaa on antaa.

• Sydänyhdistys on lähellä sydäntäni.

• elämä on kohdellut minua myös muuten kuin silkkihanskoilla.

• on mukava tavata uusia ihmisiä.

• vielä eläkkeelläkin pystyn olemaan avuksi.

• siinä saa itselle ja toisillekin hyvän fiiliksen.

• se on antoisaa.

• kivaa yhdessä tekemistä.

• meillä on MLL:n paikallisyhdistyksessä niin hyvä tekemisen meininki.

• organisaatiot ajattelevat vain rahaa ja omaa etuaan, eivät oikeasti avuntarvitsijoita.

• olen työtön kahden pienen lapsen äiti, joten ensisijaisesti haen ansiotyötä.

• siitä ei saa rahaa.

• ei ole aikaa lastenlapsien hoidolta ja työltä.

• en ole kokenut sitä tarpeelliseksi.

• valitettavasti itsellä ei ole voimia auttaa nyt ketään.

• työ vie kaiken voiman, en jaksa.

• kolmivuorotyössä ei aika riitä.

Page 14: SuPer-lehti 2/2013

14 SUPER 2 /2013

Perunasalaatistariittää reilummallekin ryhmälle

teksti ja kuvat marjo sajantola

LÄHI- JA PERUSRUOKAAsuperilaiseen makuun

Kun Anne Leppänen järjesti tupaantuliaiset, työkaverit varmistivat, että tarjolla on ”sitä” perunasalaattia.

Ylöjärveläinen perushoitaja Anne Leppänen purskahtaa nau-ruun, kun hän kuulee olevansa tunnettu hyvästä perunasalaa-tistaan. Mitään varsinaista tarinaa tähän tarjoiltavaan herk-kuun ei liity, mutta sillä on jo oma historiansa.

– Siitä on jo vuosia, kun kutsuin työkavereita mökille ja tarjosin tätä perunasalaattia. He söivät sitä niin, että olivat ähkyssä. Sen jälkeen he ovat pyytäneet minua tekemään si-tä erilaisiin juhliin.

Työporukka Nokian terveyskeskuksen erikoissairaanhoi-don vuodeosastolla on Annen mielestä mahtavaa porukkaa. Muutoksen tuulet puhaltavat Nokiallakin, mutta Anne toi-voo, etteivät ne heikentäisi työpaikan hyvää yhteishenkeä.

Anne Leppäsellä on lähes 35 vuoden työkokemus ja se on kertynyt pääosin Nokian terveyskeskuksessa. Hän valmis-tui perushoitajaksi Turussa 1978 ja teki sen jälkeen vain pa-ri vuotta töitä Lempäälän terveyskeskuksessa, kunnes No-kia kutsui.

– Tapaan töissäni jo kolmatta sukupolvea nokialaisia. Osastollamme hoidetaan sisätautien ja kirurgian sekä joskus myös gynekologian potilaita.

Ylöjärvelle Anne muutti toista vuotta sitten. Hänestä oli haikeaa lähteä Nokialta, missä hän keskustassa kulkiessaan tunnisti melkein kaikki vastaantulijat ainakin ulkonäöltä. Uusi kotitalo ihastutti kuitenkin jo ensisilmäyksellä ja hän oli valmis vaihtamaan kotikaupunkia, vaikka työmatka pi-tenikin.

– Nopeammin minä autolla täältä ajan kuin Nokialla kä-velin tai pyöräilin työpaikalleni. Oma auto on välttämätön kolmivuorotyössä.

Työyhteisö laatii itse työvuorolistat. Anne kertoo yövuo-rojen olevan niin haluttuja, että hän itse tekee niitä vain pa-ri kuuden viikon jaksossa. Osa henkilöstöstä tekee mielel-lään pitkiä vuoroja, mutta Annen mielestä kahdeksassa tun-nissa on tarpeeksi.

– Kun väsyy, virheriski kasvaa. Pitkällä aikavälillä liika paahtaminen kostautuu omassa kehossa. Työolojen on myös oltava sellaiset, että työntekijä voi hyvin. Jokaisella pitää ol-la mahdollisuus pitää ruoka- ja kahvitauot. No, välillä men-nään vaikka leipä hampaiden välissä, mutta ketään ei palvele se, jos työntekijä polttaa itsensä loppuun.

Anne hyödyntää vuorottelumahdollisuutta kahdessa eräs-sä. Ensimmäinen jakso meni mukavasti neljälle lapsenlapselle mummunvirkaa tehdessä. Toinen alkaa tuotapikaa.

– Vuorotteluvapaa tuli tosi tarpeeseen. Huomasin sen vasta vapaalla. Kun iltavuoron jälkeen tekee aamuvuoron, yöuni jää usein viiteen tuntiin. Ei sitä ihminen pitkään jaksa. Vapaalla nukuin pitkät yöunet ja vielä päikkärit päälle.

KOKEIlEvA KOKKIPerunasalaatin lisäksi Anne Leppänen tarjoilee mielellään muitakin salaatteja, sillä niitä on helppo tehdä isolle porukal-le. Kun neljä lasta perheineen tulee syömään, se tarkoittaa 13 hengen pitoja. Väen määrällä ei ole väliä, Anne käyttää vain isompia kattiloita!

– Koska työpaikalla syön eväitä, teen kotona aina lämpöi-sen aterian. Harvoin meillä syödään valmisruokia. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, mutta nykyisin resepteissä on ek-soottisia tahnoja ja kastikkeita, joita tarvitaan kuitenkin vain lusikallinen. Jätän väliin tai sovellan, sillä nämä tahnat eivät säily pitkään jääkaapissa.

Hän ei enää muista, mistä löysi kuuluisan perunasalaat-tinsa ohjeen, mutta samaa ohjetta hän on periaatteessa käyt-tänyt aina. Ainoastaan kaprikset hän jättää pois. Suolaa ja so-keria hän laittaa aina välillä maistellen, että niitä tulee mo-lempia sopivasti.

– Käytän Nicolaa, koska se on kiinteä peruna ja Gran-ny Smith -omenoita, koska ne ovat mukavan kirpeitä, eivät-kä tummu kovin herkästi. Joukkoon pilkon herkkukurkkua ja tavallista sipulia. Kastikkeen on oltava ylimaustettua, kos-ka perunat ovat mietoja.

Anne toteaa, että toki perunasalaattia voi tarjota nakkien kanssa tai grilliruokien raikastajana, mutta hyvää se on myös ihan sellaisenaankin vaikka leivän kera. Salaatti kannattaa tehdä aina edellisenä päivänä, jolloin se ehtii mehevöityä so-pivaksi.

– Salaatti sopii tarjolle myös grillivartaiden kanssa. Nii-hin minulla on erinomainen ohje, mutta tähän en sitä anna! Se paljastetaan Nokian ammattiosaston verkkosivuilla, jos-sa aloitimme tämän vuoden alussa julkaista ruokapalstaa..

Page 15: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 15

Pilko ja sekoita salaatiksi:• Noin kilo kuorineen keitettyjä kiinteitä perunoita • 2 Granny Smith -omenaa• 2 suolakurkkua• 1 iso sipuli• Lisää pieni purkillinen kaprista, jos pidät siitä.

Kastike:• 1 purkki kermaviiliä• 175 gramman tuubi Kruunu-majoneesia• ½ tl valkopippuria• 1 rkl sinappia• suolaa maun mukaan• sokeria hiven

Sinapin voit jättää poiskin. Sekoita kastike salaatin kans-sa. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai ainakin pari tuntia ennen tarjoilua.

Perunasalaatti

SUPER 2/2013 15

Page 16: SuPer-lehti 2/2013

16 SUPER 2 /2013

Page 17: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 17

teksti liisa uusiniitty kuvat juha harju

Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä sujuu kehitysvammaisen Jennan ehdoilla. Vaikka lapsi sitoo henkilö-

kohtaisen avustajansa lähes täysin, tämä ehtii myös toteuttaa uusia hoitomuotoja ja kehittää arvokasta työergonomiaa.

AnnA-KATARIInAn JA JEnnAn yhTEInEn PäIvä

akennuksissa loistavat jo aamun valot, kun Anna-Katariina Uusi-Illikainen aloittaa seitsemältä työ-vuoroaan. Hän jättää autonsa pysäköintipaikalle ja kävelee parisataa metriä työpaikkaansa Kotopihla-jaan. Rakennuksen murteellinen nimi kertoo, että ollaan Etelä-Pohjanmaan sydämessä, Seinäjoella si-

jaitsevan Eskoon palvelukeskuksessa.Lähihoitaja leimaa korttinsa ja siirtyy raportille. Työtove-

rit kokoontuvat oleskelutilana käytettävään takkahuoneeseen. – Yö oli sujunut rauhallisesti, kuten meidän osastollam-

me yleensä, ja aamustakin tuntuu tulevan tavanomainen. Yö-hoitaja kertoi, miten hänen vuoronsa sujui ja toisilta hoitajil-ta kuulin, mitä edellisiltana on tapahtunut, Anna-Katariina kertoo raportilta palattuaan.

Laskostettuaan korillisen pyykkiä hänellä on hetki aikaa is-tahtaa ennen kuin avustettava herää.1960-luvulla rakennet-tu Kotopihlaja vaikuttaa kodinomaiselta. Ajoittainen koti se onkin monelle kehitysvammaiselle, joka tulee osastolle muu-tamasta päivästä parin viikon intervallihoitoon.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Kotopihlaja-osas-to järjestää tilapäisasumista erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Tilapäisasumisella tuetaan myös asiakkai-den perheiden jaksamista sekä erityistä tukea tarvitsevan asiak- kaan kasvua ja itsenäistymistä. Kotopihlajassa kartoitetaan tu-en ja avun tarvetta myös erilaisten tutkimusjaksojen aikana.

– Työssäni on sikäli pysyvyyttä, että samat ihmiset tulevat vuodesta toiseen. Meillä käy sekä lievästi että vaikeasti ke-hitysvammaisia asiakkaita. Työpäiväni vaihtelee heidän mu-kaansa. Vaihtelua tuovat asiakkaiden kuntoutus ja tutkimus.

Anna-Katariina kuulee ääntelyä ja kiirehtii aulan takana ole-vaan huoneeseen.

– Hyvää huomenta Jenna, mä kuulin täältä jotain ääntä.Hoitaja laskee sängyn laidan alas. Isossa huoneessa on yk-

si sänky, kaksi pyörätuolia ja seisomalaite. Jenna, 11, on ollut Anna-Katariinan asiakas neljä vuot-

ta. Kun Jennan intervallijakso alkaa, lähihoitaja keskittyy vain häneen. Muina aikoina hoitaja huolehtii talon toisis-ta asiakkaista.

KInEsTETIIKAsTA sUURI APUAnna-Katariina kääntää Jennan selälleen ja aloittaa aamuve-nyttelyt.

– Voimistelemme heti Jennan herättyä. Työstäni kolmas-osa on perushoitoa ja kaksi kolmannesta leikkiä ja kuntou-tusta. Toisaalta eroa on vaikea tehdä, koska ajattelen kuntou-tusta kaiken aikaa.

Jumppatuokion jälkeen on vuorossa Jennan pukeminen. Työstään hoitaja selviytyy yksin, mistä on kiittäminen kines-tetiikka-menetelmää, jota Eskoossa on opiskeltu neljä vuotta.

R

SUPER 2 /2013 17

Kehitysvammaisen avustaja opettaa ja kuntouttaa

Page 18: SuPer-lehti 2/2013

18 SUPER 2 /2013

– Kinestetiikka perustuu siihen, että käytetään mahdolli-simman paljon asiakkaan omia voimavaroja. En varsinaisesti nosta, vaan säilytän painon asiakkaan omalla vartalolla. Kun-tohoitajamme, kinestetiikka-kouluttaja Seppo Hauta koulut-taa jatkuvasti koko henkilökuntaa. Minäkin olen käynyt hä-nen johdollaan perus- ja jatkokurssin.

Anna-Katariina yrittää saada asiakkaan tekemään mah-dollisimman paljon itse, jotta tämän taito kehittyisi. Kines-tetiikka korostaa sitä, että liike on ihmisen tärkeimpiä perus-toimintoja. Kehonkäyttö heikkenee, jos ihminen on vain pas-siivinen autettava.

Kinestetiikan oppien mukaan Anna-Katariina ei nosta, vaan hän ottaa Jennan syliinsä ja tuota pikaa tyttö istuu pyö-rätuolissa. Kaikki tapahtuu kuin huomaamatta, liukuen, mut-tei kiireellä.

– Jonkun mielestä tämä saattaa olla hidasta, mutta yhtä kauan minulla menisi laittaa Jenna nostoliinoihin. Tulen ko-ko ajan miettineeksi miten ja miksi teen näin, mitä tapahtuu, kun toimin tällä tavalla.

Kinestetiikka on helpottanut paljon työtä. Ennen mene-telmän omaksumista Anna-Katariina kärsi jatkuvista selkävai-voista ja mietti alan vaihtoa.

– Mielestäni kinestetiikka sopii kaikkeen hoitotyöhön, miksei kotona lastenhoitoonkin. Menetelmä on soveltava, ei-kä siinä opetella erityistä mallia.

TUTTU AsIAKAs hElPOTTAA TyöTäJenna istuu tukevasti tuolissa ja Anna-Katariina ehdottaa vaihtoehtoja, josta avustettava saa valita:

– Mennäänkö puurolle vai pestäänkö hampaat?

Siis hammaspesulle. Jennan aamutoimet ovat kestäneet noin tunnin. Ihmettelen, miten kiireettömästi kaikki on su-junut ja kuitenkin Anna-Katariina on koko ajan tehnyt töitä: voimisteluttanut tyttöä, jutellut sekä hoidettavalle että minul-le, esittänyt tytölle kysymyksiä, joita tämä on joutunut ratkai-semaan, pukenut ja siirrellyt.

– Puhevammaisen kanssa keskustellessa hänen tuntemises-taan on suuri hyöty. Kun on kyse henkilöistä, jotka eivät pu-hu, erilaiset kommunikaatiomenetelmät korvaavat ja tukevat puhetta, ja vuorovaikutus on helpompaa. Asiakkaamme käyt-tävät esimerkiksi kuvia ja viittomia.

Hampaat on pesty ja Anna-Katariina vie Jennan ruokailu-tilaan. Hän noutaa puurolautasen keittiöstä ja alkaa syöttää. Syöminen on hidasta, mutta kiirettä ei ole.

Työtoverit valvovat kolmea pojanvesseliä aulan keskivai-heilla. Pojat ovat levittäneet autoratansa lattialle. Leikki sujuu sopuisasti, vaikka pikkupoikien tapaan välillä nahistellaankin.

– Hoitajien määrä vaihtelee asiakkaiden määrän mukaan. Jos joku sairastuu, saamme hyvin sijaisia. Meillä on neljän henkilön varahenkilöstö, ja onneksi Seinäjoella on oppilai-

1. Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikainen arvelee avustajan työstään kolmanneksen olevan hoitoa. Perushoitajan tutkinto takasi tietyt valmiudet, mutta ammatti on hioutunut vasta työssä. Terapeuttien opastukset ja neuvot ovat olleet tärkeitä avustettavien kuntoutuksessa. 2. Henkilökohtainen avustaja voi suunnitella työpäivänsä melko itsenäisesti ja mielikuvitustaan käyttäen. Anna-Katariina lähtee Jennan kanssa mielellään ulos Eskoon luontoon, uimahalliin tai ratsastamaan.

21

OlEn sAAnUT lähIhOITAJAn KOUlUTUKsEn, mUTTA

KUnTOUTUKsEn OlEn OPPInUT KäyTännössä.

Page 19: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 19

tos, josta saamme opiskelijoita. Toisin kuin monissa muissa laitoksissa, meillä saattaa aamupäivä olla tavallista hiljai-sempi, koska osa asiakkaistamme läh-tee kouluun.

lAITOsPAIKAT vähEnEväTPitkäaikaista laitoshoitoa vaativien osastoja puretaan kaikkialla Suomessa. Pieniä hoitoyksiköitä perustetaan kai-ken aikaa myös eri puolille Eskoon so-siaalipalvelujen kuntayhtymää. Anna-Katariina suhtautuu luottavasti tule-vaisuuteensa:

– Minulle on sama, teenkö työtäni avopuolella vai laitosyksikössä. Työni jatkuu joka tapauksessa, vaikka seinät ja palkanmaksaja vaihtuvat. Asiakkaat py-syvät ja meillä riittää töitä. Kehitysvam-maiset lapset, nuoret ja aikuiset tarvit-sevat jatkossakin tilapäishoitoa ja työn-tekijöiden tukea ja apua.

Anna-Katariina palaa Jennan kans-sa tämän huoneeseen. Hän siirtää ty-tön seisomatelineeseen ja ottaa mu-kaansa teelle.

Aulassa on alkamassa lähihoitaja Pirkko Pohjosen vetämä aamupiiri, jo-hon tulevat mukaan kaikki kymmen-kunta lapsiasiakasta. Lapset saavat va-

lita laulun. Jennan suosikki on Porsaita äidin oomme kaikki.

Aamupiirin jälkeen Jenna on jäl-leen huoneessaan. Anna-Katariina har-joituttaa tytöllä vartalonhallintaa ja li-hasten venytystä keltaisen jumppapal-lon avulla.

Eskoossa ovat kuntohoitaja sekä fy-sio-, toiminta- ja puheterapeutit päivit-täin läsnä. Se on suuri etu.

– Olen saanut lähihoitajan koulu-tuksen, mutta kuntoutuksen olen oppi-nut käytännössä. Terapeuteilta olen saa-nut arvokasta tietoa, kuinka asiakkai-ta hoidetaan kuntouttavasti. Jenna käy kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla, mutta se ei riitä. Suurimman osan kun-toutuksestaan hän saa päivittäin meiltä.

Anna-Katariina painottaa, ettei hän kuntoutuksen isosta roolista huolimat-ta tee sitä niin sanotusti otsa rypyssä. Kyse on enemmänkin tavasta, kuin-ka suoriutua päivän toimista ottamal-la huomioon asiakkaan toimintakyky.

– Työpäiviini kuuluu tietysti perus- ja lääkehoitoa, kirjaamista sekä palave-reita vanhempien ja muiden yhteistyö-tahojen kanssa, mutta vietämme lasten kanssa tavallista arkea leikkien, retkeil-len, pelaillen ja ulkoillen.

Eskoon monet harrastusmahdolli-

suudet saavat kiitosta. Talossa on hyvät tilat ja laaja ympäristö. Paikasta löyty-vät muun muassa oma uimahalli, aisti-havaintokeskus, leikkikenttä ja noin ki-lometrin mittaisen luontopolku.

KäRsImäTTömäsTä EI OlIsI AlAllEKello lähestyy yhtätoista, ja Anna-Ka-tariina alkaa pukea Jennaa ulos. Hoi-taja vie tytön pyörätuolilla parin sadan metrin päässä olevaan ruokasaliin. Siel-lä käyvät syömässä sekä asiakkaat että henkilökunta.

Tällä kertaa Jenna ei valitsekaan ruokaansa, vaan Anna-Katariina so-seuttaa hänelle perunat ja lindströmin-pihvin. Hän ottaa toiselle lautaselle oman ruokansa.

Jennalle ei ruoka maistu, mutta mai-to menee hitaasti alas.

Kun katselen tunnista toiseen avus-tajan loputonta kärsivällisyyttä, en mal-ta olla kysymättä:

– Palaako sinulta koskaan pinna?Anna-Katariina naurahtaa:– Eipä juuri, paitsi silloin jos huo-

maan, että toinen tekee kiusaa. Tämä ei ole kärsimättömän työtä. Joskus voin toistaa kuukausia tiettyä asiaa. Edisty-miseltä ei pidä odottaa liikoja. Työni

3. Tietokonevastaavana Anna-Katariina huolehtii, että sähköinen asiakastietojärjestelmä Effica pelaa. Hänen on helppo perehdyttää työto-vereitaan tietokoneen käyttäjiksi, koska hoitotyö on hänelle itselleen tuttua. 4. Neljässä vuodessa Anna-Katariinalle ja Jennalle on kehitty-nyt luottava hoitosuhde. Kun keskinäinen kommunikointi sujuu, uusien asioiden oppiminenkin käy helpommin.

43

Page 20: SuPer-lehti 2/2013

20 SUPER 2 /2013

on paljolti sitä, että kannustan asiakkaita omatoimisuuteen. Työssä on myös paljon iloa. On palkitsevaa huomata, kun

lapset kehittyvät ja oppivat. Heihin myös kiintyy.– Jennasta on tullut minulle tärkeä ja läheinen. Meillä saa

olla kivaa ja tunteita voi näyttää, mutta tämä on työtäni eikä hän ole minun lapseni. Avustajana en voi iltaisin murehtia, miten Jenna pärjää. Silti minun on tykättävä avustettavasta-ni. Muuten en jaksaisi.

Työ on antoisaa myös siksi, että Anna-Katariina pystyy pit-kälti päättämään työpäivänsä sisällön. Eskoon sosiaalipalvelu-jen kuntayhtymän työntekijät koulutetaan asiakkaidensa yk-silökeskeiseen elämänsuunnitteluun.

– Laulan ja leikin mielelläni. Kuntoutusta voi tehdä huu-morin ja leikin varjolla. Usein lähdemme ulos vaikkapa las-tentapahtumiin. Tykkään lähteä lasten kanssa luontoretkelle ja pulkkamäkeen. Uimahallissa käymme useamman kerran viikossa. Joskus tuntuu, että vain mielikuvitus on rajana, mi-ten työpäivän vietämme.

hEnKIlöKUnnAn TIETOKOnEvAsTAAvA Kotopihlajaan palaamisen jälkeen on aika laittaa avustettava päivälevolle. Jenna saa taas valita, kuunteleeko hän Miinaa ja Manua, Saapasjalkakissaa vai Kultakalaa.

Saapasjalkakissa on mieluisin ja Anna-Katariina etsii kaa-

pista cd:n. Hän jättää Jennan korkealaitaiseen sänkyynsä kuu-loetäisyyden päähän ja kiirehtii tietokoneelle tekemään ra-porttia iltavuoroon tulevalle työtoverille.

Anna-Katariinan työhön kuuluu myös asiakastietojärjes-telmän ylläpito. Hän on neljän vuoden ajan hoitanut Effi-ca-ohjelmaa, jonka piiriin kuuluu noin 350 kuntayhtymän työntekijää.

– Ratkon ongelmia ja opetan hoitajia käyttämän Efficaa. Minulle on etua siitä, että olen itse hoitaja. Jos en tietäi-si hoidon sisällöstä mitään, voisi olla vaikea kouluttaa hoi-tajia tekniikkaan. Hoitajana puhun samaa kieltä koulutetta-vieni kanssa.

Jennan levätessä Anna-Katariinalla on tauko, jonka aika-na hän rupattelee työtovereidensa kanssa. Tämän jälkeen on vuorossa lyhyt neuvottelu erään asiakkaan kommunikaatio-kuvista. Yhdessä työtovereiden kanssa mietitään, pitäisikö nii-hin tehdä muutoksia.

Anna-Katariina Uusi-Illikainen käy vielä läpi iltavuoroon tulevan hoitajan kanssa Jennan kuulumiset. Jenna kuuntelee hoitajien keskustelua ja saa kertoa omia asioitaan siten, että Anna-Katariina antaa hänelle vaihtoehtoja.

Jenna jää toisen hoitajan kanssa suunnittelemaan illan tou-hujaan. Anna-Katariina päättää päivän raportin ja huikkaa avustettavalleen:

– Heippa, ja huomenna nähdään..

Sinkku

Hiihto, geokätkentä, matkustelu kavereiden kanssa.

Ihanat, mielenkiintoiset ja eri-laiset asiakkaat. Iso työhön liittyvä verkosto kuten per-heet, päiväkodit, työtoverit, opettajat ja terapeutit.

Joskus tympäisee kol-mivuorotyö, muttei sekään aina.

Pietarsaaressa syntynyt Anna-Kata-riina Uusi-Illikainen, 32, valmistui vuonna 1999 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Kaksois-tutkintoon kuuluivat koti-, laitos-talous- ja puhdistuspalvelualan pe-rustutkinto sekä lähihoitajan perus-opinnot. Vammaistyöhön suuntaavat opinnot hän suoritti Seinäjoen palve-lualojen oppilaitoksessa, josta valmis-tui lähihoitajaksi 1999.

Valmistumisen jälkeen hän tuli Koto-pihlajaan hoitajaksi. Työsuhde vaki-naistettiin vuonna 2000. Pääsääntöi-nen avustaja, väliajat hoitajana. Toi-sena työnä sähköisen asiakastieto jär-jestelmä Effican hoitaminen.

Tänään töissä

kuka

harrastukset

parasta työssä

työ ja työura

perhe

ikävintä työssä

Page 21: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 21

Kansallinen lähihoitajapäivä on 27. tammikuuta. Omalla tee-mapäivällä SuPer haluaa tuoda lähihoitajan ammattia, kou-lutusta ja laajaa työnkuvaa tutuksi sekä vahvistaa lähihoita-jan ammatti-identiteettiä. Lähihoitajapäivä järjestettiin en-simmäisen kerran vuonna 2009.

Vuosittaisen juhlapäivän lisäksi tänä vuonna on erityinen syy juhlia myös lähihoitajakoulutusta. Teemaviikolla tam-mikuun lopussa SuPer näkyi monenlaisissa tapahtumissa eri puolilla maata.

SuPerin ammattiosastot tempaisivat kakkukampanjalla

KAKKUA JA KARnEvAAlIA

teksti marjo sajantola

Kansallista lähihoitajapäivää ja lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlavuotta tuotiin esiin eri tavoin koko maassa

tammikuun lopun teemaviikolla. Lähihoitajakoulutuksen juhla-vuosi tulee näkymään SuPerin toiminnassa koko vuoden.

Lähihoitajapäivää vietettiin ympäri maata

”Onko siitä jo 20 vuotta?”, ihmeteltiin Pasilan rautatieasemalla 24. tammikuuta. SuPer tempaisi aamuruuhkassa ja jakoi työmatkalaisille informaation ohella kuumaa mehua ja keksejä. Moni tunnisti lähihoitajan ammattinimikkeen, moni tunsi myös lähihoitajan ammatissa toi-mivan ystävän tai sukulaisen.

Page 22: SuPer-lehti 2/2013

22 SUPER 2 /2013

Sosiaali- ja terveysalan koulutusuudistuksen syynä oli se, et-tä työelämään haluttiin entistä laajemmin työnsä osaavia am-mattilaisia. Sosiaalialalta päätettiin lakkauttaa kodinhoitajan, päivähoitajan ja kehitysvammaisten hoitajan koulutukset ja terveydenhuoltoalalta perushoitajan, lastenhoitajan, mielen-terveyshoitajan, kuntohoitajan, jalkojenhoitajan, hammas-hoitajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutuk-set. Nämä koulutukset korvattiin sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkinnolla, joka antoi kelpoisuuden työskennellä sosiaa-lialan ja terveydenhuollon kouluasteista tutkintoa edellyttä-vissä tehtävissä.

– Esimerkiksi kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa tilanne oli se, että asiakkaiden luona saattoi käydä monta eri sosiaa-li- ja terveysalan ammattilaista. Tarvittiin laaja-alainen osaa-ja, joka pystyisi huomioimaan asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Tavallaan lähihoitajakoulutus oli aikaansa edellä, sillä jo täl-

Lähihoitajakoulutus täyttää 20 vuottateksti minna lyhty

Lähihoitajakoulutuksen kasvukivut alkavat olla takanapäin, sillä koulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Ensimmäisten lähihoitajien ei ollut helppo lunastaa paikkaansa työelämässä.– He olivat tien aukaisijoita, jotka joutui-vat koko ajan perustelemaan osaamistaan, kertoo SuPerin suunnittelija Soili Nevala, joka opetti lähihoitajia 90-luvulla.

löin taustalla oli ajatus kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yh-distymisestä kotihoidoksi. Tänä päivänä lähihoitajakoulutus saa paljon kiitosta kotihoidossa, Nevala jatkaa.

ylläTys, ylläTys – sInUsTA TUlEE lähIhOITAJA!Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus alkoi kokeilu-na syksyllä 1992 Kainuun terveydenhuolto-oppilaitoksessa, Outokummun ammattioppilaitoksessa ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa. Jo tuolloin puhuttiin lähi-hoitaja-nimikkeestä, vaikka sitä ei ollut hyväksytty virallisek-si ammattinimikkeeksi.

Kokeiluryhmien opiskelijat olivat kevään 1992 yhteishaus-sa laittaneet hakutoiveeksi jonkin vielä voimassa olevista tut-kinnoista. Yllätys saattoi olla melkoinen, kun esimerkiksi las-tenhoitajaksi haluava sai kirjeen, jossa kutsuttiin osallistu-maan lähihoitajakoulutuksen pääsykokeeseen.

Syksyllä 1993 koulutusta tarjottiin jo 65 oppilaitoksessa, ja lukuvuonna 1994–1995 ei enää järjestetty vanhamuotois-ta koulutusta lainkaan. Opetusministeriö vakinaisti lähihoi-tajakoulutuksen 1.8.1995. Lähihoitaja-nimike oli vahvistet-tu 7.6.1994.

Lähihoitajakoulutus kesti peruskoulupohjaisena 2,5 vuot-ta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta.

– Kun aloitin opettajana lähihoitajien aikuiskoulutukses-sa vuonna 1996, puhuttiin teemaopetuksesta. Silloin yksit-täisellä opettajalla ja koulutuksen järjestäjällä oli paljon pää-tösvaltaa, mitä teeman sisällä opetetaan. Nykyään on tarkas-ti määritelty, mitä asioita koulutuksessa käydään läpi. Ensim-mäinen opetussuunnitelma oli lituskainen vihko, nykyään se

alueensa työpaikoilla. Herkkujen lisäk-si työpaikoille vietiin tietoa lähihoitajan ammatista ja koulutuksesta.

– Esimerkiksi Lahden ammattiosas-to toimittaa 140 kakkua. Ammattiosas-tojen puheenjohtajat ja yhdysjäsenet ovat tilanneet lisää materiaalia vietäväk-si työpaikoille. Tarvetta on, sillä vielä-kin on työnantajia, jotka puhuvat ”uu-

Pohjois-Satakunnan ammatti-osasto vei muhevat kakut 34 työpaikalle.

Page 23: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 23

on lähes 300-sivuinen kirja, Nevala vertailee.Lähihoitajakoulutus piteni vuonna 1999. Sen jälkeen kou-

lutus on kestänyt peruskoulupohjaisena 3 vuotta ja ylioppilas-pohjaisena 2,5 vuotta. Syventävät opinnot laajenivat 20 opin-toviikosta 40 opintoviikkoon.

Nevalan mukaan lähihoitajatutkinnon kehitys on ollut merkittävä.

– Koulutus on ollut koko ajan kiinni ajassa, ja sen kehittä-miseen on tartuttu aina kun siihen on ollut aihetta.

mOnIPUOlIsTA OsAAmIsTA ARvOsTETAAnSyventävät opinnot eli nykyisten termien mukaan koulutus-ohjelmat tai osaamisalaopinnot ovat muuttuneet vuosien var-rella. Nykyään koulutusohjelmia on kymmenen: asiakaspal-velu ja tietohallinta, ensihoito, jalkojenhoito, kuntoutus, las-ten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammais-työ sekä vanhustyö.

– Suosituimpia koulutusohjelmia ovat olleet alusta läh-tien lasten ja nuorten hoito ja kasvatus sekä sairaanhoito- ja huolenpito. Vanhus- ja vammaistyöhön tarvittaisiin lisää alan koulutusohjelmaopinnot suorittaneita lähihoitajia. Toisaalta koulutusohjelmasta riippumatta voi hakea kaikkia lähihoita-jan töitä. Samassa työpaikassa voi olla esimerkiksi mielenter-veyden, jalkojenhoidon ja hammashoidon osaamista. Se tuo työyhteisöön osaamisen rikkautta.

Lähihoitajia valmistuu 5000–7000 vuosittain. Koulutuk-sen alusta lähtien opinnot on voinut suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Lähihoitajatutkinto on kaikkein suosituin näyttötutkintona suoritettu tutkinto.

– Lähihoitajakoulutukseen on aina ollut hyvin hakijoita ja koulutusta on pidetty hyvänä. Tänä päivänä lähihoitaja on ar-vostettu ammatti..seuraavalla sivulla alkaa juttusarja, jossa esitellään lähihoi-tajakoulutuksen koulutusohjelmat, joita aikuiskoulutuksessa kutsutaan osaamisaloiksi. ensimmäisessä osassa esittelyssä on lasten ja nuorten hoito ja kasvatus.

desta” lähihoitajakoulutuksesta, järjes-töpäällikkö Raija Moilanen kertoi kak-kukampanjan käynnistyessä.

sUPER TEmPAIsI OPPIlAITOKsIssASuunnittelija Paula Soivio totesi SuPer-Opojen lähteneen innokkaasti mukaan juhlavuoden viettoon. Oppilaitoksissa järjestettiin monenlaisia hauskoja tem-pauksia, joihin kuului kilpailuja, arvon-toja ja jäsenkampanjointia.

– Jotain erilaista koulupäivän arkeen muutaman tunnin ajan. Opot toivat

esiin myös lähihoitajakoulutuksen ja ammatin monipuolisuutta. Lähihoita-jakoulutus 20 vuotta -logo tulee näky-mään koko vuoden kaikessa opiskelija-työssä. Suurin opiskelijatapahtuma eli SuPerin Lähihoitajatapahtuma järjeste-tään tänäkin vuonna, syyskuun 13. päi-vänä Helsingissä. Pistäkäähän ylös, Soi-vio muistutti.

BlOggAAJIA JA vAlOKUvAAJIA SuPer avasi lähihoitajakoulutukses-ta tuhdin tietopaketin myös netissä.

Osoitteessa www.lahihoitajakoulutus.fi löytyy tietoa niin koulutuksesta kuin ammatistakin, sieltä voi tutkia niin his-toriaa kuin tätä päivää. Jäsenen ääni -blogipalstalla superilaiset voivat kir-joittaa työelämään, hoitotyöhön, työn johtamiseen, opiskeluun tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan liittyvistä ajatuk-sistaan.

SuPer haastoi samalla verkkosivulla jäsenet valokuvauskilpailuun teemalla: SuPer on lähihoitajien oma liitto, mut-ta millainen se on sinulle? Valokuvakil-pailu kestää 8.3. asti..

Näyttötutkinto on ollut osa lähihoitajakoulutusta alusta alkaen. SuPer on vuosien varrella vienyt liiton sanomaa lähihoitajaopis-kelijoille ympäri maata.

Page 24: SuPer-lehti 2/2013

24 SUPER 2 /2013

Jaanan sylissä on Nea Suomi ja takana vasemmalta Camilla

Lindqvist, Eerika Salo ja Mehmet Sönmez.

Page 25: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 25

– Kävin peruskoulun jälkeen kymppiluokan, koska hoito-alan kouluun ei voinut hakea 16-vuotiaana. Kymppiluokal-la olin työharjoittelussa päiväkodissa yhden päivän viikossa. Heti kun oli mahdollista, hain opiskelemaan lähihoitajaksi.

Jaana aloitti opinnot syksyllä 1993 Turun terveydenhuol-to-oppilaitoksen ensimmäisessä peruskoulupohjaisessa lähi-hoitajaryhmässä.

– Opintojen alku oli aika sekavaa, sillä tuntui, etteivät edes opettajat tienneet, mitä meille piti opettaa. Työharjoit-teluissa sai aina kertoa uudesta koulutuksesta, ja monet epäi-livät, miten koulutus voi valmistaa niin moniin tehtäviin, Jaana muistelee.

Jaana on kuitenkin tyytyväinen saamaansa koulutukseen.– Sain hyvät eväät työelämään. Työharjoittelut olivat riit-

tävän pitkiä. Niiden aikana ehti nähdä alaa monipuolisesti. Teoriatietoakin sai kattavasti, vaikka silloin ajattelin joistakin opinnoista, mihin tätä tietoa oikein tarvitsee.

Valmistumisen jälkeen Jaana on työskennellyt päiväkodeis-sa koko ajan. Työ on muuttunut monipuolisemmaksi.

Opinnoissa perehdytään lasten ja nuor-ten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Koulutus antaa valmiuksia erityistä hoi-toa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen ja nuoren hoitoon ja kuntoutukseen.

Koulutusohjelmasta valmistunut lä-hihoitaja voi työskennellä laajasti las-ten varhaiskasvatuksessa sekä nuorten parissa. Työpaikkoina voivat olla esi-merkiksi päiväkodit, avoimet päiväko-dit, koulut, lastenkodit ja sairaaloiden lastenosastot. Lisäksi hän voi työsken-nellä eri tahojen järjestämissä kerhois-sa ja kotipalvelun perhetyössä.

– Käytännössä työllistymismahdolli-

suudet ovat vielä tätäkin laajemmat, sil-lä koulutusohjelman suorittanut lähihoi-taja on pätevä työskentelemään myös muilla sektoreilla. Esimerkiksi vanhus- ja vammaistyössä hoitaja voi käyttää koulutuksessa saamiaan erityistieto-jaan ja -taitojaan, kun hän järjestää vi-riketoimintaa tai ohjaa ryhmiä, SuPerin suunnittelija Soili Nevala kertoo.

Viime vuonna tästä koulutusohjel-masta valmistui noin 1600 lähihoitajaa.

Työllistymisnäkymät lastenhoitoalal-la ovat hyvät. Kevan ennusteiden mu-kaan noin puolet nykyisistä lähi- ja las-tenhoitajista päiväkodeissa on jäämäs-

KOULUTUSOHJELmA JA OSAAmISALA 1/10

hElPPO URAvAlInTAJaana Visalle ammatinvalinta oli harvinaisen helppoa. Hän on aina halunnut hoitaa lapsia.

Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus

teksti minna lyhty kuva kaarina salmi

– Kun aloitin päiväkodissa työskentelyn, lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnjako oli jyrkempi kuin nykyään. Lastenhoitajat huolehtivat lasten perustarpeista, ja lastentar-hanopettajat vastasivat toiminnan suunnittelusta ja monen-laisista ohjaustilanteista sekä varhaiskasvatuskeskusteluista. Nykyään teemme kaikki kaikkea. Vanhempien kanssa tehtä-vä yhteistyö on tehnyt työstä mielekkäämpää.

Ammattitaidon ylläpitämiseksi Jaana on osallistunut työn-antajan tarjoamiin koulutuksiin, lukenut alan kirjallisuutta ja hakenut tietoa netistä. Hän on käynyt myös omasta mielen-kiinnostaan Metsämörri-koulutuksen hoitovapaansa aikana.

Nykyajan päiväkotityön suurimpana haasteena Jaana pi-tää suuria ryhmäkokoja, joiden vuoksi yhdelle lapselle ei voi antaa aikaa niin paljon kuin haluaisi. Myös erityislasten tar-peet tuovat työhön lisävaatimuksia. Työ ei kuitenkaan kuor-mita Jaanaa liikaa.

– Työssä auttaa jaksamaan se, että minulla on mukavat työkaverit. Pidän tärkeänä myös vapaa-aikaa, jolloin voi nol-lata itsensä.

Jaana valitsi ammattinsa jo kaksikymmentä vuotta sitten. Mikä on saanut hänet pysymään alalla?

– Lapsilta saatu palaute on parasta työssä. He ovat niin aitoja. On hienoa nähdä, kun lapsi kasvaa ja oppii uutta..

sä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Jatkuvasti tarvitaan lisää koulutettuja lähihoitajia paikkaamaan eläkepoistu-maa ja alalta muuten pois suuntaavia.

Lasten ja nuorten kanssa työskennel-täessä tarvitaan hyviä vuorovaikutus-taitoja ja kykyä tehdä yhteistyötä per-heen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Päiväkodissa korostuvat ryh-mänohjaustaidot ja käytännön hoito- ja kasvatustilanteisiin liittyvät taidot. Täs-tä koulutusohjelmasta valmistuneen lä-hihoitajan työssä tärkeintä on positii-vinen asenne lapsia kohtaan ja kyky asettua lapsen asemaan..

Page 26: SuPer-lehti 2/2013

26 SUPER 2 /2013 26 SUPER 2 /2013

Page 27: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 27

vIRKEITä sATAvUOTIAITA JAPAnIssA

iidamari moilanen, 18Epäröin aluksi ulkomaille lähtemistä, koska koin, etten puhu englantia tarpeeksi hyvin. Rohkeus kuitenkin voitti, ja mat-kustin koulukaverini kanssa työssäoppimisjaksolle Sapporon lähelle Japaniin.

Työssäoppimispaikkoja oli kaksi, minkä lisäksi kävimme paikallista hoitoalan koulua.

Ensimmäisenä tutustuimme Kurinosato-vanhainkotiin, jossa silmään pisti heti asukkaiden ikä: lähes kaikki olivat vir-keitä satavuotiaita. Ymmärsimme, että he käyttivät lääkkei-tä hyvin vähän.

Vanhainkoti oli todella viihtyisä. Huoneet olivat tilavia, aulat koristeltu kauniisti ja seinät maalattu iloisilla väreillä. Tylsää valkoista ei näkynyt missään, ei edes hoitajien asuissa.

Asukkaille järjestettiin paljon toimintaa, heidän kanssaan keskusteltiin, laulettiin ja tehtiin käsitöitä. Seurasimme hoi-totyötä, minkä lisäksi avustimme ruokailuissa ja tiskasimme. Näimme myös hienoja apuvälineitä, joita emme valitettavas-ti ehtineet testata.

Yllätyimme siitä, että hampaiden pesu on japanilaisessa hoitokulttuurissa todella iso juttu. Hoitajat huolehtivat, et-tä suu puhdistettiin ruuan jäänteistä aina ruokailun jälkeen, joten asukkaiden hampaat pestiin säännöllisesti kolme ker-

Ulkomaan työssäoppimisjaksot ovat elämys:

taa päivässä. Myös suun puhdistuksessa käytettäviä välinei-tä oli joka lähtöön.

Vaikka suuhygieniaan panostettiin, käsihygienia olikin sit-ten oma juttunsa. Käsidesiä emme nähneet oikein missään ja hoitokäsineitäkin käytettiin lähinnä hampaidenpesun yhtey-dessä. Kerran meiltä kysyttiin, olemmeko me Suomessa usein sairaana, kun meillä on niin steriiliä.

Siinä missä me suomalaiset panostamme käsihygieniaan, Japanissa käytetään sisäkenkiä. Kengät kulkivat mukana muo-vipussissa käytännössä joka paikkaan, ja käytimme niitä myös asuntolassa.

Toinen työssäoppimispaikkamme oli päivätoimintaa ke-hitysvammaisille tarjoava Fukushimura. Yksikköön kuului joukko omakotitaloja, joissa asiakkaat harjoittelivat itsenäistä elämää. Päivisin he työskentelivät päärakennuksessa. Teimme heidän kanssaan paperia, askartelimme kortteja, keskustelim-me ja autoimme ruokailussa.

Japanilaisissa hoitoyksiköissä oli saman verran henkilökun-taa kuin vastaavissa työpaikoissa Suomessa, mutta asukkail-le tuntui liikenevän enemmän aikaa. Myös työkavereista pi-dettiin huolta. Japanilaiset ovat kohteliaita ja tuskin koskaan näyttävät muille, jos heillä on huono päivä.

Ihmettelimme japanilaisten kielitaidottomuutta. He eivät puhuneet englantia, joten meillä oli jatkuvasti tulkit mukana. Matkan aikana opin arvostamaan kotimaamme korkeatasoista

JAPAnIlAIsTA sUUnhOITOA JA KOdITTOmIEn

ElämänIlOA InTIAssAVuosittain sadat lähihoitajaopiskelijat suuntaavat työssäoppimisjaksolle

ulkomaille. Neljä eri maanosiin reissannutta superilaista kertoo matkatunnelmistaan ja kohtaamistaan kulttuurieroista.

teksti sonja kähkönen kuvat iidamari moilasen ja sari talolan kotialbumit

Japanin-matkan aikana Iidamari Moilanen ehti vierailla puutarhassa, jossa sai maksua vastaan kerätä ja syödä viinirypäleitä, omenia ja luu-muja. Lämmintä oli 30 astetta.

SUPER 2 /2013 27

Page 28: SuPer-lehti 2/2013

28 SUPER 2 /2013

koulutusta ja tietysti aseptiikkaa. Nykyään puhun rohkeam-min englantia ja tiedän, että myös elekielellä pärjää pitkälle.

TAPAKsIA JA TOImInTAPIIREJä EsPAnJAssAheli sivonen, 44Kun mieheni ja 8-vuotias lapseni näyttivät minulle vihreää va-loa, päätin tarttua tilaisuuteen ja lähteä työssäoppimisjaksolle Espanjan Fuengirolaan. Aloitin työt Suomelassa, joka on Au-rinkorannikolla vaihtelevia aikoja asuville suomalaisille perus-tettu, vapaaehtoistoimin pyörivä jäsenyhdistys.

Työ vaati omatoimisuutta. Me lähihoitajaopiskelijat jär-jestimme hyvinvointikeskiviikkoja, jolloin ohjelmassa oli hie-rontaa, jalkahoitoja, verenpaineen mittausta ja terveysneu-vontaa. Lisäksi hoidimme ruokailuja, tiskirumbaa ja ohjasim-me erilaisia toimintapiirejä.

Teimme myös kotipalvelukäyntejä. Minulla ja opiskelija-kaverillani oli asiakkaana muutama vuosi sitten aivoinfark-tin saanut 70-vuotias afaatikko, jonka luona kävimme ker-ran viikossa. Aloitimme kolmetuntisen tapaamisen puhe- ja ääntämisharjoituksilla, sitten teimme kirjoitus- ja tieto-koneharjoituksia, annoimme kasvohierontaa, lauloimme ja ulkoilimme.

Vierailimme myös suomalaisessa hoitokodissa. Sen uuden-karheat tilat olivat melko sokkeloiset, eivätkä suihkujärjestel-

mät olleet parhaimmasta päästä. Asiakkaat vaikuttivat kuiten-kin tyytyväisiltä, eivätkä haikailleet takaisin Suomeen.

Huomasin, että etelän aurinko saa ihmiset säteilemään. Ihmisistä henki espanjalainen avoimuus, rentous ja ystävälli-syys, jotka tarttuivat myös minuun. Parasta matkassa oli ylei-sen ilmapiirin lisäksi ruokakulttuuri. Opiskelin espanjalaisia reseptejä tapas-kurssilla.

Olin asettanut yhdeksi työssäoppimisen tavoitteeksi sen, että saan monipuolista kokemusta ohjaamisesta. Saavutin ta-voitteeni ja nyt olen monia elämyksiä rikkaampi.

KAnAdAssA sATsATTIIn KUnTOUTUKsEEnviveca pitkänen, 39Kanadassa kuntoutus on hoitotyön keskiössä. Tuntuu, että meillä Suomessa siihen kiinnitetään sitä vähemmän huomio-ta, mitä vanhempi ja huonokuntoisempi olet. Toronton Suo-mi-kodissa 106-vuotias rouvakin nostettiin polkemaan mo-tomed-laitteella, vaikka hän oli dementoitunut vuodepotilas.

Olin siis työssäoppimisjaksolla pitkäaikaishoitoa tarjoavas-sa palvelutalossa Kanadan suurimmassa kaupungissa. Mat-kaan lähti myös pari muuta lähihoitajaopiskelijaa. Palvelu-talossa työskenteli vakituisesti yksi suomalainen, muut olivat pääasiassa filippiiniläisiä. Talossa oli Suomi-tunnelma: asuk-kaat katsoivat kotimaisia elokuvia, viettivät maamme juhla-pyhiä ja seinillä oli maamme presidenttien kuvat.

Kanadassa oli todella tarkkaa, mitä opiskelija sai tehdä. En-nen asukkaiden ruokailuun osallistumista meidän piti katsoa video, jossa opetettiin syöttämään vuodepotilasta. Opiskeli-joina emme saaneet tehdä hoitotoimenpiteitä itsenäisesti, em-me voineet edes ulkoiluttaa vanhusta ilman, että joku hoita-jista seurasi mukana.

Kanada osoittautui maaksi, jonne voisin jopa muuttaa. Ih-miset olivat vilpittömiä ja aidosti pirteitä. Paikalliset tekivät ahkerasti vapaaehtoistyötä, ja myös Suomi-kodissa he kävivät tekemässä ikäihmisille käsihoitoja, lakkaamassa kynsiä, luke-massa ja laulamassa.

Hoitajista henki vahva läsnäolo. Asukkaiden kanssa jutel-tiin paljon ja heitä kosketettiin – fyysisellä kontaktillakin on ikäihmiselle suuri merkitys.

Matkan aikana sattui yksi ikimuistoinen kommellus. Per-he, jonka talossa asuimme, lähti kolmen päivän reissulle toi-selle puolelle maata. Joku heidän tuttunsa oli meidän poissa ollessamme käynyt hakemassa koiran hoitoon ja vienyt talon avaimen mukanaan. Harmiksemme totesimme, ettei meillä ollut perheenjäsenten puhelinnumeroja. Onneksi naapuri lo-pulta tavoitti isäntämme. Neuvottelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että minun on kiivettävä tikapuita pitkin omako-titalon ylimpään kerrokseen ja hajotettava talon pienin ikku-na. Onneksi olen pienikokoinen – kukaan muu meistä ei oli-si mahtunut tuosta ikkunasta sisään.

Kylän KOKOInEn hyvänTEKEväIsyysKEsKUssari talola, 37Ensimmäinen työpäivä intialaisessa Pingalwaran hyvänteke-väisyyskeskuksessa oli pysäyttävä – mielessäni pyöri vain, et-tä nyt olen kaukana kotoa. Hyväntekeväisyyskeskus koostui useasta rakennuksesta ja muistutti pikemminkin pientä ky-lää kuin hoitolaitosta. Se tarjosi suojan yli 1500 kodittomal-

Iidamari Moilanen työstää japanilaisessa päivätoimintayksi-kössä paperia silottamalla sellusta ja kimonon langanpätkistä muokattua massaa.

Page 29: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 29

le, joista suuri osa oli mielenterveysongelmaisia, pitkäaikais-sairaita ja vammaisia. Henkilökuntaa oli paljon, osa palkka-työssä, osa vapaaehtoisia.

Osastot olivat isoja ja kolkkoja. Lapset, joita oli pitkälle toista sataa, asuivat suurissa makuusaleissa. Seinät oli maa-lattu vihreiksi, mutta minkäänlaisesta sisustuksesta ei voinut puhuakaan. 30-asteisen helteen lämmittämät eritteet haisi-vat voimakkaasti. Tämä kaikki tuntui kuitenkin normaalilta jo toisena työpäivänä.

Työskentelin neljän viikon aikana lastenosastolla sekä miesten ja naisten osastoilla. Hoitotyöhön piti vain tup-pautua mukaan, koska henkilökunnan mielestä oli ilmeises-ti epäkohteliasta käskyttää muita. Tein töitä laidasta laitaan, avustin aamutoimissa ja ruokailuissa, siivosin ja pesin pyyk-kiä. Naisten osastolla jokainen aamu alkoi samalla rutiinilla: levitimme öljyä naisten hiuksiin, sitten kampasimme ja le-titimme tukan.

Asukkaista pidettiin huolta, ja he saivat joka päivä pääl-lensä puhtaat vaatteet. Olin pakannut mukaani käsidesiä ja

kertakäyttöhanskoja, joita käytin ahkerasti toisin kuin muu henkilökunta.

Lapset olivat todella huomionkipeitä, joten vietin aikaa heidän kanssaan mahdollisimman paljon. Kävin myös kuu-rojen lasten koulussa, jossa seurasin opetusta ja opettelin viit-tomia. Kahden päivän opiskelun jälkeen kommunikoin las-ten kanssa jo melko hyvin.

Lastenosastolla työskentely nosti tunteet pintaan. He kaik-ki olivat jollain tapaa sairaita, monet polion vammauttamia. Tiesin, että heidät oli hylätty, ja vaikka se tuntui pahalta, oli-vat he onnekkaita päästyään Pingalwaraan. Pikkuhiljaa opin ymmärtämään maan kulttuuria. Köyhyys on niin syvää, et-tei vanhemmilla aina ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää lapsi oman onnensa nojaan.

Sitä ei ehkä heti uskoisi, mutta Pingalwarassa kaikki oli-vat iloisia ja onnellisen oloisia. Intialaiset olivat hyvin sydä-mellisiä. Hyväntekeväisyyskeskuksen henkilökunta noudat-ti loistavasti paikallista ajattelutapaa: jos et voi antaa rahaa, niin anna aikaa..

Sari Talola keksi Pingal-waran lastenosastolla erilaisia palloleikkejä ja vietti lasten kanssa mahdollisimman paljon aikaa. Kuvassa mukana hyväntekeväisyyskes-kuksen henkilökuntaan kuuluva hoitaja.

Page 30: SuPer-lehti 2/2013

30 SUPER 2 /2013

TERAPIAN TARPEESSA 2/11Toimittajat tekevät iloisen ihmiskokeen

ajuaisti on yhteydessä muistia ja tunne-elämää säätelevään keskukseen aivoissamme. Hajut vai-kuttavat tunnetiloihimme enemmän kuin näkö- ja kuuloaistien kautta saadut ärsykkeet. Tuok-sujen suuri merkitys ja niiden psyykkiset vaiku-tukset osataan hyödyntää erittäin hyvin tuote-

markkinoinnissa.Eteerisiä öljyjä on käytetty niin ruumiin kuin sielun lää-

kinnässä kautta aikojen. Tänä päivänä aromaterapiana tun-nettu hoito hyödyntää sekä kasveista uutettujen eteeristen öl-jyjen terapeuttisia ominaisuuksia että kosketukseen perustu-via hoitomuotoja.

teksti marjo sajantola ja henriikka hakkala kuvat henriikka hakkala

Tuoksut vaikuttavat vahvasti alitajuntaamme, tunteisiimme ja mielialoihimme. Aromatera-pia on yksi suosituimmista täydentävistä hoi-tomuodoista Euroopassa ja joissakin maissa myös osa virallista terveydenhuoltoa.

Superilainen lähihoitaja Liisa Majaranta suoritti kolmen ja puolen vuoden mittaisella monimuoto-opiskelulla aroma-terapeutin diplomitutkinnon vuonna 1996. Hän on toimi-nut myös alan opettajana. Koulutukseen kuuluu tuoksutie-touden lisäksi anatomian, fysiologian ja psykologian opinto-ja sekä ensiapukurssi. Erilaiset kosketukset ja hierontateknii-kat on myös hallittava.

Liisa Majaranta on hyödyntänyt terapiataitoja myös lähi-hoitajan työssään:

– Omaisten luvalla olen helpottanut esimerkiksi saatto-hoidossa olevan potilaan oloa ruusuaromilla. Olen antanut myös dementiayksikön asukkaille virkistävää tai rauhoitta-vaa käsihoitoa.

Hän suosittelee yövuorolaisille virkistäviä piparmintun ja sitruunan tuoksuja. Yövuoron jälkeen voi olla vaikea rauhoit-tua uneen. Avuksi sopivat sitruunamelissan, laventelin tai mandariinin tuoksut. Tippoja voi lisätä esimerkiksi ihovoi-teeseen. Pari tippaa laventeliöljyä tyynylle ja yöpaidalle an-taa rauhallisen unen.

Tuoksulamput, höyryhengitys, kääreet, kylvyt ja hieronta

Tuntoja ja tuoksuja

H

Jo varhaisissa kulttuureissa osattiin käyttää lääkitsemisessä kasvien etee-risiä öljyjä. Modernin aromaterapian perustajana pidetään ranskalaista kemistiä, René-Maurice Gattefosséa jonka 1900-luvun alkupuoliskolla julkai-semat tutkimukset edistivät maailman-laajuisesti eteeristen öljyjen käyttöä.

Page 31: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 31

Terapian tarpeessa -sarjassa tutustutaan pehmeisiin ja län-simaista lääketiedettä täyden-täviin hoitomuotoihin. Sarjas-sa on kaikkiaan yksitoista osaa, joista tämä on toinen. Seuraa-vassa SuPer-lehden numerossa kokeilemme vyöhyketerapiaa.

ovat tuoksujen hoitoterapeuttisia käyt-tötapoja. Aromaterapialla lievennetään kipuja, poistetaan lihasjännitystä ja tur-votusta sekä hoidetaan psykosomaatti-sia jännitystiloja.

– Jos asiakkaan vaiva on kestänyt vuosia, nyrkkisääntö on, että sen paran-tamiseen menee säännöllisellä viikottai-sella hoidolla kolme kuukautta jokaista vuotta kohden, Majaranta kertoo.

Hänen asiakkainaan on niin miehiä kuin naisiakin. Ennen hoidon aloitta-mista asiakas täyttää kaavakkeen, jos-sa selvittää terveydentilansa, kipukoh-tansa ja mihin vaivaan hän hakee hel-potusta. Useimpien öljyjen vaikutus on niin voimakas, että asiakkaan pe-russairaudet voivat estää niiden käy-tön. Tuoksuöljyjä ei suositella raskaa-na oleville tai imettäville naisille lain-kaan. Toki he voivat käyttää ihonhoi-toon perusöljyjä, kuten seesaminsie-men- ja manteliöljyä.

– Asiakkaan kanssa valitsemme hän-tä miellyttävän tuoksun. Öljyä ei saa koskaan laittaa suoraan iholle vaan se sekoitetaan esimerkiksi hierontaöljyyn. Kylpyä tai muuta vesihoitoa varten ti-pat sekoitetaan vodkaan tai heraan, sil-lä veteenhän öljy ei liukene.

Kosketus ja hieronta vahvistavat öl-jyjen tehoa. Asiakkaan akupisteitä, her-moratoja tai kipukohtia voidaan käsi-tellä voimakkaastikin. Kevyt kosketus taas tuo tunteet pintaan.

hARmOnIAA hORmOnEIllEAromaterapeutti Liisa Majaranta suo-sittelee vaihdevuosivaivoihin pelargo-niaa. Se rauhoittaa mielialan vaihtelui-ta, hillitsee kuumia aaltoja, poistaa nes-tettä ja turvotusta sekä säätelee hormo-nituotantoa. Pelargonia lisätään ihovoi-teeseen tippa tai pari ja hierotaan vatsa-nahkaan ja selkään ristiluun päälle.

Jasmiini eli enkelten kukka tuo hel-potusta niin PMS-oireisiin, kuukautis-kipuihin kuin synnytykseenkin. Se ko-hottaa mielialaa, rentouttaa ja herättää luovuutta ja seksuaalisuutta.

Tuoksuilla saa myös tuotua lisää sä-pinää sänkykamariin. Naisen käyttämä köyhän jasmiini eli ylang ylang on tun-nettu myös lemmenkukkana. Miestä piristävät mänty ja mustakuusi.

Majaranta muistuttaa vielä, että eteeristen öljyjen kanssa vähemmän on enemmän. Yksi ruusuöljytippa riit-tää koko vartalon hoitoon. Liiallinen

tuoksuttelu voi kääntää vaikutuksen jo-pa päinvastaiseksi. marjo: Mitä tuoksut sinulle merkitse-vät, Henriikka?henriikka: Tuoksut ovat tärkeitä. Hyvissä tuoksuissa, vaikka vihreän omenan, on valtavasti elinvoimaa, ja epä- miellyttävät hajut taas tuntuvat hyök-käävän koko kroppaan. Mitä tiesit aro-materapiasta ennestään?marjo: Tiesin jonkin verran. Olen käyttänyt tuoksulampussa tunnelman mukaan sitruunaa, laventelia tai jou-luntuoksuista öljyä. Liikaa ei hajujen kanssa kannata läträtä, sillä hyväkin tuoksu voi muuttua epämiellyttäväksi, jos sitä on ihan joka paikassa.henriikka: Ihanaakin voi olla liikaa. Ja tuoksuthan menevät suoraan tajun-taan, missä ne voivat herätellä keljuja-kin muistoja. Inkivääri, jota aromate-rapeuttimme hieroi paleleviin käsiini, tuoksui kyllä juuri sopivan kirpakalta ja napakalta. Toivatko sinun kokeile-

masi öljyt, rosmariini ja bergamotti, mieleen selkeyttä? marjo: Koska bergamotti laukaisee stressiä ja kohottaa mieltä ja rosmarii-ni virkistää muistia, olin täydessä teräs-sä vielä työpäivän jälkeen. Myös tällai-nen mukava hemmotteluhetki vaikut-taa virkistävästi. Vähensikö inkivääri palelua?henriikka: Ainakin käsihieronnan ja öljyn yhdistelmä tuntui suojaavan sor-mia vilulta kotimatkalla ja asioilla. Var-paat kipristelivät pakkasessa, mutta sor-missa tuntui kiertävän veri. Aromate-rapia oli todella miellyttävää ja vaikut-ti suhteellisen helposti itsekin toteutet-tavalta, vaikka oman perusvoiteen seas-sa. Mitä ehdotuksista ajattelit kokeilla? Minä inspiroiduin hankkimaan inki-vääriöljyä. marjo: Neroli eli appelsiinikukka tuoksui ihanalta ja sekin selkeyttää aja-tuksia. Laventeliöljyä tyynyliinalla aion myös kokeilla..

Lähihoitaja, aromaterapeutti Liisa Majaranta suosittelee henkilöstöpalaveritiloihin greipintuoksua, sillä se kohottaa mielialaa ja laukaisee jännitystiloja.

Page 32: SuPer-lehti 2/2013

32 SUPER 2 /2013

Kriisistä eteenpäin

okainen kohtaa elämässään henkisiä kriisejä. Täl-laisia voivat olla esimerkiksi murrosikä, työttömyys, avioero tai eläkkeelle jääminen. Elämän varrella tu-lee usein eteen myös erilaisia traumaattisia kriise-jä kuten läheisen kuolema ja oma tai läheisen vai-kea sairaus. Nämä voivat muuttaa nopeasti elämää

ja järkyttää arjen tasapainoa. Elämä voi kriisiytyä myös monen tekijän summana. Kun

henkinen kuorma kasvaa riittävästi, voi suhteellisen pienikin tapahtuma aiheuttaa hädän.

Reagoimme kriisitilanteisiin eri tavoin, vahvemmin tai lievemmin. Tämä johtuu paitsi omasta perusluonteestamme myös muusta elämäntilanteestamme sekä siitä, saammeko tu-kea ja apua hädän hetkellä.

Pyydä APUAYksilöllisyyttä ja kilpailuhenkeä korostava kulttuurimme voi aiheuttaa sen, että kriisin keskellä omaa avun tarvetta on vaikea ymmärtää ja ilmaista. Pitäisi selviytyä yksin ja ol-la vahva.

Kuitenkin selviytymisessä on keskeistä, että läheiset voivat kannatella, jotta kriisissä oleva saa rauhassa työstää tilannet-taan. Usein ihminen kokee tällöin, että tavalliset toimintata-vat ja selviytymiskeinot eivät riitä tai toimi. Tuntuu avutto-malta, perusturvallisuuden tunne heikkenee ja elämänote ka-

toaa, saattaa tulla itsemurha-ajatuksiakin. Oireilu voi ulottua unettomuudesta fyysisiin kipuihin.

Vaikka näemme, ettei läheisemme voi hyvin, emme hel-posti puutu toisen asioihin. Usein vaikean asian esille ottami-nen johtuu epävarmuudesta; ei tiedä, mitä pitäisi tehdä tai sa-noa. Kuitenkin väliintuloa tarvitaan ja usein myös kaivataan.

Lähiyhteisön tulisi olla valmis kysymään avun tarvetta sil-loin, kun läheistä on kohdannut vaikea elämäntapahtuma. Tukeminen ei vaadi erityistaitoja tai osaamista. Se on kuunte-lemista ja läsnä olemista sekä mahdollisesti konkreettisen tuen tarjoamista arkisiin askareisiin, esimerkiksi lasten hoitoon tai kaupassa käyntiin. Mikäli huoli toisen voinnista kasvaa suu-reksi, kannattaa olla tukena ammattiavun hakemisessa ja tar-vittaessa saattaa läheinen avun piiriin.

sURU On PITKä TIEMoni sureva kokee loukkaavana sen, että puolisen vuotta me-netyksen jälkeen kukaan ei jaksa enää kuunnella tai ei ymmär-rä, että sureminen jatkuu. Suru on pitkä tie. Menetyksen lä-pikäyminen moneen kertaan vie kuitenkin prosessia eteen-päin. Surua ei voi kiirehtiä sillä, että siitä ei saa enää puhua.

Jos koko perhe tai lähisuku on kriisissä, esimerkiksi lähei-sen äkillisen kuoleman vuoksi, käy helposti niin, etteivät lä-heiset puhu menetyksestä keskenään. He haluavat suojella toistensa tunteita, eivätkä halua kuormittaa toisiaan. Kuiten-

J

mIELENTERVEYS 6/6Miten auttaa hädässä?

j o o n a s vä ä n ä n e n

– miten tukea lähimmäistä henkisessä hädässä?

Page 33: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 33

kin tapahtuma kannattaa ottaa puheek-si; mitkä asiat itse kukin kokee kuor-mittavina ja mitkä taas tuntuvat aut-tavan. Yhteinen sureminen, muistele-minen ja jakaminen helpottaa. Mikä-li lähipiirissä puhuminen ei onnistu, kannattaa hakeutua vaikkapa vertaistu-kiryhmään tai ammattiauttajalle.

AvUn lähTEITäTukea saa nopeasti soittamalla valta-kunnalliseen kriisipuhelimeen tai pal-velevaan puhelimeen, jotka tarjoavat välitöntä keskusteluapua kriiseissä ole-ville ja heidän läheisilleen. Soittaa voi halutessaan myös nimettömänä. Nor-maalia puhelinmaksua lukuun otta-matta palvelu on ilmainen. Netin kaut-ta tukea voi saada esimerkiksi verkko-kriisikeskuksesta, tukinet.net, jossa voi keskustella ryhmissä tai kriisityönteki-jän kanssa.

E-mielenterveys.fi-sivusto tarjoaa tie-toa kriiseistä, mielenterveyden ongel-mista ja avun hakemisesta. Sivustolla on myös oma-apuohjelma Selma, jossa voi työstää yksittäistä kriisiä. Ohjelma sopii traumaattisen tapahtuman, kuten läheisen kuoleman, liikenneonnetto-muuden tai vakavan sairastumisen ko-keneelle. Palvelu on maksuton. Jaksa-misesta, mielen hyvinvoinnista ja tun-netaidoista saa tietoa osoitteesta vah-vistamo.fi.

TARTU AsIAKKAAn hUOlEEnSosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla voisi olla enemmän valmiutta tarttua asiakkaan huoleen, tiedustella jaksa-mista sekä normalisoida kriisin aiheut-tamia tuntemuksia ja avun tarvetta.

Ensisijaisesti voi ohjata ottamaan vaikea tilanne puheeksi läheisten kanssa ja ohjata kriisissä olevaa tukeutumaan lähiyhteisöönsä. Mikäli se ei onnistu tai tuki ei riitä, potilaan tai asiakkaan voi ohjata vertaistuen pariin. Moni lähei-sensä menettänyt on löytänyt arvokasta tukea muiden saman kokeneiden paris-ta. Vertaistukiryhmiä järjestävät eri jär-jestöt ja seurakunnat ja niistä saa par-haiten tietoa netistä.

Työntekijä voi avustaa potilasta tai asiakasta löytämään itselleen sopivan ryhmän.

Mikäli läheisten tuki, lähellä toimi-vien sosiaali- ja terveydenhuollon hen-kilöstön tai vertaistuen keinot eivät rii-tä tai lähitukea ei ole, on hyvä ohjata ih-minen ammattiavun pariin, esimerkik-si lääkärille tai psykologille. Maksuton-ta ja matalan kynnyksen lyhytkestoista keskusteluapua tarjoavat monella paik-kakunnalla kriisikeskusten kriisityönte-kijät, jotka tapaavat asiakasta keskimää-rin viisi kertaa ja ohjaavat tarvittaessa muun ammattiavun pariin. Asiakkaa-na voi olla yksilö, pariskunta tai perhe. Kriisityöntekijälle aika järjestyy usein viikon sisällä ja ilman lähetettä.

KäynnIsTä sElvIyTymIsKEInOTSelviytymiskeinot ovat moninaisia, mutta kriisissä omia keinoja voi olla vaikea ottaa käyttöön. Monet ammat-tiavun tarjoamat keinot perustuvat sii-hen, että niiden avulla saadaan käyn-nistettyä ihmisen omat luontaiset sel-viytymiskeinot ja aktivoidaan läheisver-koston tukea.

Uusia selviytymiskeinoja voi opetel-la ammattilaisen opastuksella. Kynnys-tä ammattiavun hakemiseen ei kannata pitää liian korkealla. Usein ammattiaut-tajat toivovat, että asiakas olisi hakenut apua jo ennen tilanteen muuttumista hyvin vaikeaksi. Omaa avuntarvetta ei kannata vähätellä, eikä asiantuntijoiden antamaa apua mystifioida. Ihminen it-se on aina oman elämänsä paras asian-

tuntija, ja ammattiauttajan tehtävä on antaa tukea, jotta tilanne saadaan pa-remmin hallintaan.

Suurin osa selviää kovistakin elä-mäntilanteista läheisten tuella silloin, kun he saavat jakaa ja puhua tapahtu-neesta. Lähiverkoston aktivoimisessa myös hoitohenkilöstö voi olla tukena. Vaikka olisi hyvinkin vaikea elämänti-lanne tai menetys, ei läheisen ihmisen tai auttavan tahon kuitenkaan tarvitse ratkaista ihmisen tilannetta. Kuunte-leminen ja kriisissä olevan tukeminen auttavat tavallisesti löytämään sopivat ratkaisut selviytymiseen.

Kaiken kaikkiaan ihmisten kriisi-en huomioiminen ja tuen tarjoaminen on välittämisen kulttuurin edistämis-tä. Vaikeissa elämän kohdissa yhteisön turva punnitaan, ja sen voi osoittaa yk-sinkertaisilla, mutta hädässä olevalle ar-vokkailla tavoilla..

reija narumokirjoittaja on sosiaalipsykologi

ja perheterapeutti ja suomen mielenterveysseuran

varhaiskuntoutuksen päällikkö

suomen mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. seura edis-tää suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alueella. www.mielenterveysseura.fi  www.facebook.com/mielenterveys  www.twitter.com/mielenterveys

apua tarjoavat esimerkiksi:

Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202, arkisin 9–06, lauantaisin ja arkipyhinä kello 15–06 ja sunnuntaisin 15–22.

Kriisikeskus verkossa www.tukinet.net

Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto, 19 kriisikeskusta eri puolilla maata www.mielenterveysseura.fi

Vertaistukiryhmiä esim. www.mielenterveysseura.fi / vertaistukiryhmat

henkinen ensiapu:

1. Ole lähellä ja kysele avoimesti.

2. Kuuntele kärsivällisesti.

3. Tarvittaessa rohkaise etsimään ammattiapua sekä muuta tukea.

4. Tarjoa tukea avun hakemiseen.

5. Älä jää yksin vaan hae myös tarvittaessa itsellesi tukea.

Page 34: SuPer-lehti 2/2013

34 SUPER 2 /2013

Rouva Anna-Liisa Elg on asunut reilut puoli vuot-ta Nurmijärven terveyskeskuksen pitkäaikaisosas-tolla 6. Vaikka kotia ei voita mikään, 83-vuotiaan rouvan osastolla viihtymistä lisää se, että hoitajat saavat kaikki asukkaat kokemaan itsensä tärkeiksi.

Millainen on hyvä hoitaja?– Täällä ovat kaikki hoitajat hyviä, jokainen

omalla tavallaan. Erilaisia, mutta hyviä. Heidän tapansa olla ihmisten kanssa on sellainen huo-mioonottava. Toivotellaan hyvät huomenet ja kysellään vointia.

Millainen kanssakäyminen on miellyt-tävää?– Minä toivoisin, että sinuteltaisiin, kun

kerran ollaan tuttuja. Täällä se kyllä su-juu. Minulla on täällä yksi oma vastuu-hoitaja, ja hän on oikein mukava. Hän on sellainen leppoisa, rauhallinen ja huomaavainen. Ettei siinä jää niin

kuin toisarvoiseksi. Pitää saada kokea olevansa tärkeä.

Mitä pitäisi aina muistaa kysyä?– Tietysti vointia ja sitä, onko kipuja. Niitä-hän minulla ei nyt kyllä olekaan. Sen kum-

memmin en osaa sanoa, mutta hyvän hoi-tajan kyllä huomaa. Minulla on ollut toisen-

laisiakin kokemuksia. Jotenkin ei niin läheis-tä, etäisempää. Erityisen hyvä mieli tulee siitä, jos hoitaja vaikka muistaa tuoda juuri sen leh-

den, jota tykkää lukea.

Ottaako hyvä hoitaja myös omaiset huomi-oon?

– Kyllä he huomaavat juu. Minun mieheni on vielä niin kova puhumaan, että hänet on pakkokin ot-taa huomioon..nurmijärven terveyskeskuksen pitkäaikaisosas-tolla 6 on 44 asukaspaikkaa. henkilökuntaan kuu-luu viisi sairaanhoitajaa, kuusi osastoapulaista ja osastonjohtaja sekä 24 lähi- ja perushoitajaa, joista superilaisia on parikymmentä.

HYVÄ HOITAJAMillainen hän on?

Mieluitensinutellen

teksti ja kuva henriikka hakkala

34 SUPER 1/2013

Page 35: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 35

TUmPI N KOLUmNITuomo ”Tumppi” Valokainen on lähihoitaja

ja monipuolinen musiikkimies

utkimusten mukaan työtä tehdään palkan ja toi-meentulon takia. Työnteko on myös mielentervey-dellisistä syistä tärkeää sen tekijälle. Työ on tapa pi-tää kunnossa sosiaalisia suhteita. Työ on hyvä väli-ne kantaa korsi yhteiskunnan rakenteisiin ja loput-tomaan kekoon.

On järjestöjä ja organisaatioita, jotka tekevät niin sanottua kutsumustyötä. Olen kuullut monesti, että hoitotyö on pit-kälti kutsumustyötä. Olen törmännyt ihmisiin, jotka käyttäy-tyvät ikään kuin he olisivat valittuja juuri tähän kutsumustyö-hön. He kantavat hartioillaan paljon turhaa painolastia, joka saattaa myrkyttää työilmapiiriä. Kaikki työ ei ole kutsumus-työtä. Sairaalassakaan.

Olisi hienoa, jos me tuntisimme kutsumusta tervehtimi-seen ja toisistamme huolehtimiseen ilman sanomisia ja kyt-täämistä. Tahtoisimmekin hoitaa omaisiamme, vanhuksia, myös sairaaloiden ulkopuolella. Voisimme ajatella heitä ja laittaa vaikka postikortin.

Eräässä kuntoutuslaitoksessa jouduimme hyvin läheiseen kanssakäymiseen kuntoutujien kanssa. Heistä tuli miltei ys-täviä, joten kerroin mielipiteeni eräälle vanhalle parralle, joka oli osaston pitkäaikaisimpia työläisiä. Hän sanoi tuhisten: ”Ei pidä kaveerata kuntoutujien kanssa, se on epäammattimaista”.

Voisin kertoa toisenlaista arkitarinaa vanhusten hoitopai-koista, eli osastoilta, joilla hoidetaan vanhuksia. En halua syyttää tai moittia ketään tai alhaistaa ketään ihmistä. Olkoon tämä siis fiktiivistä, mutta totta.

Eräänä elokuisena aamuna, kun aurinko lepäsi kaupun-gin yllä aamun haikeassa valossa, pyöräilin hommiin van-husten osastolle. Tunnelma hoitajien kansliassa oli odotta-van jännittynyt. Varahenkilöitä ei näkynyt, hoitajia oli liian vähän. Puhelin pärähti kahdesti. Lisää huonoja uutisia – Lis-su on kipeänä.

Katselin uutteria työtovereitani. He järjestelivät papereita ja näpräsivät tiedostoja näyttöpäätteillä.

Aamuraportti jäi saamatta, samoin aamukahvi.– Tänään mennään sitten tukka putkella!Hoitaja tarkisteli hiirenkorvavihosta vatsalistaa ja suihku-

päiviä. Vihko pyöri koruttomissa käsissä ja nimiä ilmestyi pienil-

le paperipaloille. Muodostimme tiimejä ja sain luvan tulla it-sekseni toimeen. Yhden miehen tiimini sai paperille kahdek-san nimeä.

– Nyt on vain pakko keritä! kuulin naapuritiimin sanovan. Aloitin ykkösestä. Huoneessa oli neljä vuodetta, kussakin

erilainen ihminen. Käytävillä kuului pesukärryjen ja askelten rytmi. Huoneista kantautui ääniä. Vanhukset kutsuivat hen-kilöitä, jotka olivat heille joskus totta, mutta nyt meidän kor-

viin kantautuneena pelkkää harhaa.Laitoin tunkkaiseen huoneeseen valot anteeksi pyydellen.

Tiesin että Alma-mummoon sattuu kääntely, joten tein sen mahdollisimman varovasti. Mietin itseni vuoteeseen pestä-vänä ihmisenä. Se oli kiireessä vaikeaa. Hoikat sormet, kuin merihädässä olevan, tarttuivat minuun. Mamma pelkäsi pu-toavansa jonnekin.

Pesin käteni ja avustin seuraavaa ihmistä vessaan. Hänen käyntinsä oli horjuvaa. Hän yritti sanoa jotain, mutta en saa-nut siitä selvää, joten nyökkäsin ja jatkoin seuraavalle vuoteel-le. Peiton alta tuulahti ulosteiden haju. Tein voitavani ja jatkoin seuraavaan osoitteeseen. Toimin viileän ammatillisesti. Suih-kutin, puin vaippoja ja avustin kuntouttavalla otteella potilai-ta tuoliin. Huomasin että moni suu odotti syöttäjää. Meitä oli vain liian vähän. Moni aamupuuro jäähtyi sinä aamuna.

Työ sairaalaosastoilla vaihtelee rajusti. Tämä aamu oli kiireinen. Tällaisia aamuja ei toivo kenel-lekään.

Kun osastolla on vajaa miehi-tys, kenenkään ei kannata leikkiä sankaria, eikä kutsumustyö ole si-tä, että hommat tehdään yksin. Näin vaarannetaan potilaan turvallisuus ja omakin terveys sekä jaksaminen. On turhaa sanoa: ”Pakko jaksaa”, sillä mi-kään laki ei velvoita siihen. Mutta käy-tännössä vastaansanomisen saa tuta.

– Kyllä meillä pitää tehdä niin kuin sanotaan, yksinkin on pärjättävä! sanoo nime-tön hoitaja.

Äkillisille sairauslo-mille ovat työnanta-jatkin voimattomia, mutta hyvin organi-soitu sairaala toimii niin että varahenki-löstöä on saatavilla. Se on ammatillis-ta osaamista hyvän hoitamisen ohella. Jos ne toimivat, voi kukin keskittyä kut-sumustyölleen. Se on tämän ammatin hyviä puolia..

TKUTsUmUsTyöTä JA mUUTA TyöTä.

joonas väänänen

Page 36: SuPer-lehti 2/2013

36 SUPER 2 /2013

Page 37: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 37

osiaali- ja terveysalan suurin ongelma on väen vä-hyys, ja jatkossa tilanne tulee vain pahenemaan. Hoi-toalan töihin tarvitaan lähivuosina kymmeniä tu-hansia tekijöitä lisää. Tällä hetkellä virta käy väärään suuntaan: alalta lähtee joka vuosi joukoittain koulu-tettuja ammattilaisia muihin töihin.

Viihtyisivätkö hoitotyön ammattilaiset työssään parem-min, jos työpaikoilla syntyisi aito kokemus toimivasta mo-niammatillisesta tiimityöstä, kysyy Kaarina Isoherranen väi-töskirjassaan.

Kaikki Isoherrasen tutkimat hoitotyön ammattiryhmät ha-lusivat muutosta. Miksi sitten mikään ei muutu?

Suurin este on hoitoalaa rasittava historian painolasti. Jo eri ammattiryhmien välinen tasa-arvoinen keskustelu yhtei-sestä potilaasta saattaa olla vaikeaa, aidosta hoitoyhteistyös-tä puhumattakaan. Muutoshalusta huolimatta vanhojen hie-rarkkisten raja-aitojen kaataminen voidaan kokea pikemmin-kin uhkana kuin mahdollisuutena.

Tiukkoja paikkoja ovat Isoherrasen mukaan muun muassa joustavista rooleista sopiminen ja vastuukysymysten määritte-

teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä

Hoitotyön tiukka reviirijako on vähän saman-tapainen tarpeeton biologinen tosiasia kuin umpisuoli. Kaikki tunnustavat, että vanhat ammatilliset palomuurit haittaavat tiedon-kulkua ja tekevät aidon tiimityön mahdotto-maksi. Sitten oman reviirin puolustusrefleksi laukeaa ja jyrää järjen.

ly. Myös yhteisen tiedon luomisen käytännöt sekä moniam-matillisessa yhteistyössä tarvittavien vuorovaikutus- ja tiimi-työtaitojen oppiminen tuottavat vaikeuksia.

Sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja koulutusta ohjataan lainsäädännöllä, joten muutosta ei tule ilman poliittisia pää-töksiä. Mukaan tarvitaan välttämättä myös jäsentensä ammat-tialoja puolustavat ammattiliitot.

lääKEKIElTO TURhAUTTAAIsoherranen tutki ammatillista yhteistyötä suuren kaupungin 700-paikkaisessa terveyskeskussairaalassa, jossa suurin osa po-tilaista oli ikäihmisiä. Sairaalassa oli panostettu moniamma-tillisuuden kehittämiseen jo ennen tutkimusta.

Tutkija haastatteli lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöi-tä. Lähihoitajat olivat sairaalassa oma- tai vastuuhoitajia. Jois-sakin tiimeissä he toimivat potilaansa esittelijänä ja edustaja-na muiden tiimin jäsenten suuntaan.

Omahoitajalle annettua selkeää kokonaisvastuuta potilaas-ta pidettiin hyvänä ja toimintaa selkiyttävänä asiana. Koet-tiin myös, että omahoitajan kokonaisvastuu tekee työstä an-toisampaa.

”Muuten on tiimityöskentelyä, mutta omahoitajuus tarkoit-taa just´ sitä, että kaikki nämä hoitosuunnitelmat, väliarvioin-nit, kotiutukset, tulotilanteet ja yhteydenpidot omaisiin ja ko-tihoitoon hoitaa omahoitaja”, selittää Isoherrasen haastattele-ma lähihoitaja.

Moniammatillisen yhteistyön sujuessa lähihoitajat olivat tyytyväisiä myös vaikutusmahdollisuuksiinsa.

”Itse asiassa yllättävän paljon voidaan vaikuttaa potilaan

s

Kaikki haluavat muutosta – miksi mikään ei muutu?

TIImITyö vAsTAAn

vAnhA vAlTA

Page 38: SuPer-lehti 2/2013

38 SUPER 2 /2013

hoitoon. Jos on hyvä lääkäri, joka kuuntelee, niin ihan omahoi-tajana voi vaikuttaa.”

Lähihoitajan työnkuva perushoidon arjen asiantuntijana on tunnetusti häilyvä; tutkitussa sairaalassa lähihoitajat oli-vat usein mukana esimerkiksi kuntouttavassa työssä fysiote-rapeuttien apuna.

”Myös me kuntoutetaan ja toimintakykyä parannetaan, että se on semmonen kanssa, joka pikkasen häilyy. Ja tietysti fysiote-rapeutti on ammattilainen mutta ei me voida jättää sitä yksin-omaan fysioterapeutin harteille.”

Lääkkeiden jako-oikeuden puuttuminen askarrutti ja tur-hautti lähihoitajia. Halu ammatillisen rajan ylittämiseen oli tällä kohtaa kova, sillä hoitajat kokivat oman kokonaisvas-tuunsa ja kokonaisvaltaisen hoidon kärsivän, kun omalle po-tilaalle ei ollut lupa antaa edes käsikaupassa myytävää kipu-lääkettä.

”Ei ole kivaa, jos potilas pyytää Paratabsii kipuun ja minä en omana hoitajana voi sitä viedä vaan pitää sanoa, että hetkinen, sanon sairaanhoitajalle.”

vIEsTInvIEJä EI KUvIA KUmARRAIsoherranen korostaa lähihoitajan viestinviejän tehtävää: poti-laan äänen tuominen toisten asiantuntijoiden – erityisesti lää-kärien – kuuluviin on työn olennainen osa.

Muutkin tiimin jäsenet odottivat lähihoitajilta tietoa po-tilaasta. Tutkija pitää erittäin tärkeänä, ettei puheenvuorojen käyttö ja tiedon kulku tyssää lähihoitajan itsetunnon puut-teeseen ja ujosteluun yhteisen pöydän ääressä. Viestinviejältä vaaditaan lujaa ammatillista itsetuntoa ja sen tuomaa kykyä puhua suunsa puhtaaksi palaveripöydässä.

Haastatteluista selviää, että ongelma on todellinen: perin-teinen hierarkkinen toimintamalli voi edelleen nostattaa tii-min sisään tiedon kulkua haittaavia palomuureja. Ongelma korostuu työpaikoilla, joilla on paljon tilapäistä työvoimaa.

”Ei välttämättä synny semmosta mielipiteiden vaihtoa, vaan lääkäriä sitten kunnioitetaan liikaa, tai sen mielipiteitä. Saa olla tosi vahva hoitaja että pystyy sanomaan sen oman mielipi-teen, mitä todella niin kuin ajattelee siitä tilanteesta. Sijaisten ja keikkalaisten on kauhean vaikea ja päästä sisään moniam-matilliseen ryhmään.”

”Sehän olisi hirveä puute, jos ei lähihoitaja uskaltautuis tu-lemaan mukaan, koska he on siinä lähellä sitä potilasta ja kun-toutujaa ja näkee sen potilaan niin läheltä.”

Ajatus yhteisvastuusta rohkaisi lähihoitajaa sanomaan sa-nansa päätöksiä tehtäessä:

”No, minä ehkä itse olen nyt vähän rohkeampi pitämään sen potilaan puolta, jos näkee sen parhaaksi. Että ennen ehkä antoi helpommin mennä että no olkoon, en minä niitä pää-töksiä tee.”

REvIIRIJAKO IsTUU TIUKAssAMoniammatillinen tiimityö ei onnistu perinteisiä tehtävä-keskeisiä reviirirajoja rikkomatta. Tässä liikutaan Isoherrasen mukaan kuitenkin erittäin herkällä alueella. Joidenkin asian-tuntijoiden on vaikea niellä toisten tuloa omalle reviirille,

mUUTOshAlUsTA hUOlImATTA vAnhOJEn hIERARKKIsTEn

RAJA-AITOJEn KAATAmInEn vOIdAAn KOKEA PIKEmmInKIn

UhKAnA KUIn mAhdOllIsUUTEnA.

Page 39: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 39

vaikka syyt hyväksyttäisiin ja hyödyt tiedettäisiin.Lähihoitajien tehtävät vaihtelivat tutkitussa sairaalassa

osastolta toiselle; joillakin osastoilla sairaanhoitajien ja lähi-hoitajien työt poikkesivat toisistaan vain vähän. Kaikki sai-raanhoitajat eivät olleet tilanteeseen tyytyväisiä.

”Että kaikki tekee samaa on tietenkin hyvä lähtökohta, mut-ta sitten minä mietin että eikö ole mitään väliä sillä koulutuk-sen pituudella”, tuumi eräs Isoherrasen haastattelema sairaan-hoitaja.

Ristiriitoja syntyy helposti, jollei roolirajojen ylittämisestä ole yhteistä sopimusta. Hyvin sujuneen yhteistyön synnyttä-mä luottamus taas vähentää konflikteja.

”Minua suuresti ilahduttaa, että joku ehdottaa esimerkiksi et-tä pois psyykenlääke. Minun reviirille suorastaan pitää tulla, mi-nulla on niin hirveesti töitäkin”, rohkaisee lääkäri.

Toisaalta lääkäri saattaa kokea, että vain hän näkee koko-naistilanteen vaatimukset. Toisten asiantuntijoiden tulemi-nen mukaan päätöksentekoon saattaa aiheuttaa ristipaineita.

”Siis minulla on tähän moniammatillisuuteenkin kyllä sel-lainen käsitys, että sairaala on kyllä sellainen paikka, missä on joitakin selkeesti semmoisia asioita mistä lääkäri päättää ja on vastuussa.”

Puhekatkelma tuo Isoherrasen mukaan esiin ristiriidan, jo-ka saattaa kehittyä, kun lainsäädännöllinen ammatillinen vas-tuu on lääkärillä. Lääkäri tarvitsee joka tapauksessa päätök-sen tekemiseen toisten asiantuntijoiden tietoja ja näkökulmia.

Lääkärin ikivanhaan professioon liittyy paljon valtaa. Val-lalla on ihmiselle arvoa sinänsä, ja siitä tinkiminen voi olla hyvin vaikeaa, vaikka tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttäisi.

Harkitsemattomasti rajoja ylittävä voi huomaamattaan joutua alueelle, jota ei tunne riittävän hyvin. Sellainen voi pahimmassa tapauksessa viedä leivättömän pöydän ääreen.

”Joskus oikein hämmästyttää, että hoitaja ei välttämättä ym-märrä minkä vastuun hän ottaa”, ihmettelee fysioterapeutti.

vAIhTUvUUs vIE yhTEIsTyölTä POhJAnRajoja siis ylitetään ja niitä pitääkin ylittää. Isoherranen ko-rostaa kuitenkin toisen ammatillisuuden tunnistamisen ja kunnioituksen merkitystä.

Ammatillisten rajojen ylityksillä pitäisi aina olla selkeä tar-koitus. Reviiririitojen välttäminen edellyttää lisäksi sosiaalista herkkyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

”Ja sitten vaikka se ei ihan just meidän tonttia ole, on pak-ko välillä kysyä, että mitenkäs näiden lääkkeiden kanssa… hy-vin paljon semmosia ehdotuksia joutuu tekemään, että mitenkäs, olisko nyt aika tämmöseen”, kuvailee lähihoitaja.

Henkilökunnan vilkas vaihtuvuus vaikeuttaa yhteistyö-tä, sillä luonteva liikuskelu ammatillisten reviirien raja-alu-eilla edellyttää sekä työkavereiden että potilaiden tuntemista.

”Että kyllä minä kävelytän potilaita siinä kun fyssaritkin, varsinkin kun me ollaan yhdessä ensin katsottu, että ketkä on siinä kunnossa, että minä voin oikein hyvin ottaa heitä ja näin.”

Tiimityössä kaikki ovat asiantuntijoita. Pulmana voi olla se, ettei yksi asiantuntija tiedä, mitä toinen asiantuntija tie-tää ja tuntee. Tiimityö kärsii, jolleivät jäsenet tunne toistensa osaamista ja arvomaailmaa.

Tätä puutetta kannattaisi Isoherrasen mielestä ryhtyä paik-kaamaan jo koulutuksen aikana. Moniammatillisia hoitoalan

koulutuskokeiluja on Suomessa jo tehtykin, ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Tutkitussa sairaalassa tiimiläiset olivat esitelleet ammatil-lista osaamistaan toisilleen. Erityisen tarpeellisena keskinäistä perehdyttämistä pidettiin sellaisten uudempien ammattiryh-mien kuten toimintaterapeuttien kohdalla..

kaarina isoherranen: uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä.

helsingin yliopisto 2012.

Page 40: SuPer-lehti 2/2013

40 SUPER 2 /2013

aksi kolmesta keskivaikeaa tai vaikeaa psoriasista sairas-tavista ei ole saavuttanut hy-vää hoitotulosta, kertoo Pso-riasisliiton uusin tutkimus. Biologiset hoidot ovat muut-

tamassa tilannetta. Niiden ansiosta yhä useampi vaikea-asteista psoriasista sai-rastava saavuttaa hyvän hoitotuloksen, mikä tarkoittaa, että oireista katoaa vä-hintään 75 prosenttia.

Tutkimuksessa ilmeni, että biologis-ta hoitoa saaneista 71 prosenttia saavut-ti vähintään hyvän hoitotuloksen. Kui-tenkin jopa puolella tutkituista vähin-tään 90 prosenttia oireista oli hävinnyt lähtötilanteeseen verrattuna.

– Biologisia hoitomuotoja on käy-tetty psoriasiksen hoidossa vajaan kym-menen vuoden ajan. Tällä hetkellä niis-tä saa avun Suomessa noin 500 iho-psoriasispotilasta, kertoo Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.

Psoriasista hoidetaan portaittain: jos paikalliset hoidot eivät tuota tulos-ta, siirrytään sisäisesti käytettäviin sys-teemisiin lääkkeisiin ja niistä edelleen biologisiin vaihtoehtoihin. Pistoksina tai suonensisäisesti annettavat biologi-set psoriasishoidot ovat täsmälääkkeitä, jotka estävät tiettyjen tulehduksenvälit-täjäaineiden toimintaa. Siten elimistöl-le haitallinen tulehdus lievittyy tai es-tyy kokonaan.

Tänä päivänä potilaalle sopivan hoi-don löytämiseen kuluu aikaa keskimää-rin neljä vuotta. Bäckman toteaa, että tehokkaisiin hoitomuotoihin siirrytään liian hitaasti, koska esimerkiksi paikal-listen hoitojen ja sisäisten lääkkeiden

Apua psoriasikseen pistoksista

teksti sonja kähkönen

vaikutus voidaan todeta yleensä 3–6 kuukaudessa.

– Biologisten hoitomuotojen käyt-tö ei ole vielä niin laajamittaista kuin se voisi olla. Suurin syy lienee hoito-jen hinta. Kotona pistoksin annettava biologinen hoito voi maksaa potilaalle 700 euroa vuodessa, mikä on monelle kynnyskysymys. Sairaalassa tiputukse-na annettavasta hoidosta potilas mak-saa kuitenkin vain poliklinikkamaksun.

Ongelmana on myös yleinen tietä-mättömyys.

– Moni potilas ei tiedä lainkaan bio-logisista hoitomuodoista, joten lääkärit ovat ensisijaisessa asemassa kertomaan niistä.

Suomessa psoriasista sairastaa noin 150 000 henkilöä, ja se on yksi ylei-simmistä ihosairauksista maailmassa.

Ihosairauksia on pidetty aiemmin lä-hinnä kosmeettisena haittana, minkä vuoksi niiden hoito on keskittynyt pit-kään pelkkien ulkoisten oireiden, ku-ten ihottuman paikalliseen hoitoon. Nyt kun tiedetään, että psoriasis syn-tyy ihon alla, osataan myös hoito koh-distaa pintaa syvemmälle.

Bäckmanin mukaan biologisista hoidoista voi seurata joitakin sivuvai-kutuksia, esimerkiksi pistoskohdan är-tymistä. Tiedossa on myös se, että poti-laalla uinuvassa muodossa oleva tuber-kuloosi voi aktivoitua.

– Kun biologiset hoidot yleistyvät, saamme kattavammat tilastot sivuvai-kutuksista. Pääsääntöisesti näistä hoi-doista on tullut hyvää palautetta, ja moni on kertonut tilansa parantuneen radikaalisti..

Biologiset hoidot tehostavat psoriasiksen hoitoa. Jatkuvan rasvaamisen sijaan potilas voi saada avun

muutaman kerran vuodessa annettavista pistoksista.

K

ing

ima

ge

Page 41: SuPer-lehti 2/2013
Page 42: SuPer-lehti 2/2013

42 SUPER 2 /2013

Ravitsemuksella on selvä yh-teys psyykkiseen hyvinvoin-tiin. Mielialaan vaikuttavat niin ruokavalion energiamää-rä kuin ruuasta saatavat ravin-toaineet. Esimerkiksi riittämä-tön syöminen ja huono ravit-semustila laskevat mielialaa.

Lisäksi ruokavalion laa-dulla on osoitettu olevan yh-teys psyykeeseen. Ruokavalio, joka sisältää runsaasti roska-ruokaa, lisää riskiä masennuk-seen. Heikkolaatuisen ruuan

lisäksi vyötärölihavuus, passiivinen elintapa ja riittämätön unen määrä on yhdistetty mielenterveysongelmiin. Ruoka-valio ja edellä kuvatut huonot elintavat voivat altistaa mie-lenterveysongelmille, olla niiden seurausta tai näitä molempia.

Tasapainoisella ruokavaliolla helpotusta omaan olotilaansa voivat saada myös mielenterveysongelmista kärsivät. Joillekin ruokavalion merkitys mielenterveysongelmiin on vähäinen, mutta toisille merkitys voi olla suuri. Täytyy toki muistaa, et-tä mielenterveysongelmien syyt ovat poikkeuksetta muualla.

RAvInTOAInEET JA mIElIMyös yksittäisillä ravintoaineilla on osoitettu olevan yhteys mielialaan. Itä-Suomen yliopistossa vuoden 2012 lopulla jul-

ERITYISRUOKAVALIOT 9 / 10

Psyyke ja ravitsemuskaistussa väitöskirjatutkimuksessa B-vitamiineista folaatin ja B12-vitamiinin niukalla saannilla todettiin olevan yhteys me-lankoliseen masennukseen. Samansuuntaisia tuloksia on esi-tetty useita.

Suuri osa suomalaisista, etenkin hedelmällisessä iässä ole-vista naisista, saa folaatteja ravinnostaan suosituksia vähem-män. Kyseistä vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä kokojyväviljatuotteista. Erityisesti kyseistä vi-tamiinia on vihreissä kasviksissa. Lisäksi folaatteja on maksa- ja munuaisruuissa. Folaatit ovat herkkiä lämmölle, ja ruuan kuumentaminen vähentääkin niiden määrää ruuassa.

B12-vitamiinia saadaan eläinperäisistä ruuista. Lisäksi joi-hinkin elintarvikkeisiin, kuten kaura- ja soijajuomiin, on voi-tu lisätä B12-vitamiinia. Jos ruokavaliossa käytetään eläinpe-räisiä tuotteita, B12-vitamiinia saadaan riittävästi. Kuitenkin pelkästään kasvikunnan tuotteita käyttävillä voi olla ongel-mia saada ruokavaliostaan riittävästi B12-vitamiinia. Heidän tulee ottaa B12-vitamiini lisistä tai vitaminoiduista elintar-vikkeista. B12-vitamiinin puutos on yleinen iäkkäillä. Yleen-sä puutos ikäihmisillä johtuu vitamiinin imeytymishäiriös-tä. Tällöin puute korjataan vitamiinivalmisteella, joka anne-taan pistoksena.

Omega-3-rasvahappoihin lukeutuvien eikosapentaeeni-hapon (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) yhteys mieli-alaan on myös todettu useissa tutkimuksissa. Kyseiset rasva-hapot vähentävät muun muassa masennuksen ja mahdolli-sesti jopa psykoosin ilmaantumista. EPA:a ja DHA:a saadaan rasvaisesta kalasta ja kalaöljyvalmisteista. Ihmiselimistö pys-

i ng i m

a g e

Page 43: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 43

tyy muodostamaan EPA:a ja DHA:a välttämättömästä ome-ga-3-ravahaposta alfalinoleenihaposta. Alfalinoleenihappoa saadaan muun muassa rypsiöljystä, kasvimargariineista ja sak-sanpähkinöistä. Omega-3-rasvahappoja saadaan keskimäärin ruokavaliosta suositusten mukaan.

Kofeiinin vaikutukset ovat kahtalaisia. Lähtökohtaisesti kahvi kohottaa mielialaa. Kofeiini aiheuttaa kuitenkin riip-puvuutta ja edelleen vieroitusoireita, kuten päänsärkyä. Li-säksi jo kohtuullinen kofeiinin saanti saattaa pahentaa ahdis-tuneisuutta ja lisätä muun muassa masentuneisuutta. Kofeii-nin mielenterveysongelmia lisäävät vaikutukset ovat kuiten-kin harvinaisia. Nautintoaineista selvempi yhteys psyykeeseen on alkoholilla. Alkoholin liikakäytön ja erityisesti humalaha-kuisen juomisen on todettu lisäävän mielenterveysongelmia.

Muista ruuista mainittakoon tumma suklaa, jolla on osoi-tettu olevan positiivisia vaikutuksia mielialaan. Näiden lisäk-si on myös muita ravintoaineita, joilla on esitetty olevan mie-lialavaikutuksia. Väestötasolla niiden vaikutus on kuitenkin epäselvä tai vähäinen. Ruuan aiheuttamat yliherkkyydet tai suolistosairaudet voivat lisätä mielenterveysongelmia. Esimer-kiksi hoitamattoman keliakian epätyypillisiin oireisiin lukeu-tuvat mielialahäiriöt.

syömIshäIRIöTSyömishäiriöt ovat psykosomaattisia mielen ja kehon sairauk- sia. Syömishäiriöiden taustalla on psyykkistä pahoinvointia, joka ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä. Tyypil-

lisesti syömishäiriöt kehittyvät nuoruusiässä ja ne ovat tavalli-sempia tytöillä. Syömishäiriöissä suhtautuminen ruokaan, lii-kuntaan ja omaan kehoon on poikkeavaa.

Vakavat syömishäiriöt aiheuttavat merkittävää kärsimystä sairastuneille sekä heidän läheisilleen ja vaativat useita vuosia kestävää hoitoa. Lievemmissä tapauksissa häiriöt voivat kor-jaantua jo muutaman hoitokäynnin jälkeen. Olipa syömishäi-riön vakavuusaste mikä tahansa, tulee niihin suhtautua vaka-vasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairauteen päästään kä-siksi, sitä parempi on paranemisennuste. Ellei ongelma kor-jaannu nopeasti, potilas tulee ohjata psykiatriseen ja somaat-tiseen arvioon syömishäiriöiden hoitoon perehtyneeseen yk-sikköön, jossa hoito toteutetaan moniammatillisesti.

Syömishäiriöiden hyvä hoito perustuu sairauden koko-naisvaltaiselle ymmärtämiselle ja keskittyy sairautta ylläpitävi-en tekijöiden korjaamiseen. Hoidossa pyritään tukemaan ter-vettä ajattelua ja toimintamalleja. Hoidossa sairauden yksilöl-lisyys sekä sen vakavuusaste tulee ottaa huomioon.

Aluksi syömishäiriötä sairastavan hoidossa keskitytään ravit-semustilan ja sairauden aiheuttamien fyysisten oireiden korjaa-miseen. Lisäksi lisätään tietoisuutta sairaudesta ja tilanteen pa-ranemiseen tähtäävistä toimintamalleista. On myös tärkeää tu-kea potilasta ja hänen läheisiään. Hoidon edetessä keskitytään psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja sosiaalisten suhteiden normalisointiin. Tarvittaessa hoidetaan myös fyysisiä oireita. Li-säksi paino normalisoidaan asteittain. Ravitsemushoidossa pyri-tään tukemaan potilasta siten, että hänen suhtautumisensa ruo-kaan ja painoon muuttuisivat mahdollisimman normaaliksi..

Psyykkistä hyvinvointia tukeva ruokavalio• Sisältää tarpeeseen nähden riittävästi energiaa.• Sisältää tarpeeseen nähden riittävästi ravintoaineita. – Kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyvä- viljatuotteita. – Laadukkaita pehmeän rasvan lähteitä, kuten kalaa, kasviöljyä ja -margariineja. Lisäksi pähki- nöistä ja siemenistä saadaan pehmeitä rasvoja. – Laadukkaita eläinkunnan tuotteita, kuten kalaa ja rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita. Jos ruokavalioon ei kuulu eläinkunnan tuotteita, tulee B12-vitamiinin saanti varmistaa lisistä tai vitamiinilla täydennetyistä elintarvikkeista.• Välttää pitkiä ateriavälejä. – Ateriakertoja noin 4–6 päivässä ja ateriaväli noin 3–4 tuntia.• Välttää erityisesti toistuvaa humalahakuista juomista. – Alkoholia tulee käyttää kohtuudella tai ei ollenkaan.• Edistää painonhallintaa ja ehkäisee painonnousua.• Ruokatilanteen sosiaalisuus kohentaa mielialaa.

SyömishäiriöliittoMuutamalla seulontakysymyksellä voi selvittää, onko henkilöllä mahdollisesti syömishäiriö.

1. Hallitseeko ruoka tai ruoan ajattelu elämääsi?2. Uskotko olevasi lihava, vaikka olisit muiden mielestä laiha?3. Oletko laihtunut yli kuusi kiloa viimeisen kolmen kuukauden aikana?4. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet pysty enää hallitsemaan syömisesi määrää?5. Yritätkö oksentaa, jos tunnet olevasi epämiellyt- tävän kylläinen

Yli kaksi kyllä-vastausta viittaa mahdolliseen syömishäiriöön.

Jos on epävarma, miten toimia syömishäiriöi-sen kanssa, voi kääntyä syömishäiriöliiton puoleen. Heidän nettisivuilta www.syomishairioliitto.fi löytyy tietoa syömishäiriöistä.

Page 44: SuPer-lehti 2/2013

-lehti on ilmestynyt

TILAUKSET ILMAN toimitusmaksua*

Asiakkuus OriolaNetissä edellyttää, että asiakas työskentelee terveydenhuoltoalan yrityksessä, joka on Oriola Oy:n asiakas.

Voitte rekisteröityä OriolaNetin asiakkaaksi täyttämällä hakemuslomakkeen. Hakemuksen voitte tilata sähköpostilla osoitteesta henkilokuntatilaus@oriola.� .

Tuotteiden tilaukset www.OriolaNet.com

Liity tilaajaksi

LOISTAVIA

TARJOUKSIA

Atooppiselle ja herkkälle iholleA-Derma Exomega Milk -emulsiovoide 400 ml

-20%Lysi-sarjan suosituin tuote!Lysi Omega-3 Forte 64 kaps.

-20%Energiaa, kosteutta ja suojaa talvi-iholleAvène Rich Compensating Cream -hoitovoide 50 ml

-15%

Jättikoko!

Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999

*) HUOM, uudet toimitusehdot, minimitilaus nyt vain 80 €.

henkilokuntatilaus@oriola.� henkilokuntatilaus@oriola.� .

Energiaa, kosteutta ja

Avène Rich Compensating Cream -hoitovoide 50 ml

Lehden

mukana uusi

Freshderm-

kuvasto

Page 45: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 45

”Totta kai esimerkin näyt-täminen on hieno asia, mutta onhan se vähän teennäistä. Että taivas-paikan saa, kun lahjoittaa rahaa."

talouselämä 4.1.2013

LUE mYÖS NÄmÄPalasia sieltä täältä

helmikuu

Vertailu

Vuosina 1993–2010 tehtiin

keskimäärin 250 raskauden

keskeytystä vuodessa

sikiön epämuodostumien

vuoksi.

Vuonna 2010 keskeytyksiä

tehtiin jo 340.

thl

elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja ilpo kokkila yritysjohtajien palkan- alennuksesta.

Sähäkkyyttä seksuaalikasvatukseen

Väestöliiton uusi Sitähän sä kysyit -pe-li käsittelee juuri niitä kysymyksiä, jot-ka nuoria seksissä ja seksuaalisuudessa

askarruttavat. Siinä kerrotaan asioista suoraan, niiden oikeilla nimillä.

Peli on suunnattu yläkouluikäisil-le ja se toimii hyvin koulujen, nuori-sotyön ja kotien seksuaalikasvatuksen tukena. Pelaamalla peliä nuoret oppi-vat, että seksuaalisuuteen liittyvistä asi-oista voidaan keskustella ja he saavat esimerkkejä, miten niistä keskustellaan. Seksuaalinen hyvinvointi edellyttää tie-toja ja taitoja, myönteistä asennetta se-kä vuorovaikutustaitoja. Keskeistä sek-suaalikasvatuksessa on ymmärrettävien vastausten antaminen sekä myönteisen tiedon tarjoaminen..

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n verk-kokyselyssä selvisi, että puolet nuorista

ing

ima

ge

Nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet

kokee jääneensä vaille ajantasaista tie-toa kannabiksesta.

Nuoret luottavat kannabistietoudes-sa eniten tutkimuksiin, nettiin ja omiin kokemuksiinsa. Epäluotettavimpina tie-tolähteinä nuoret pitävät vanhempiaan, valistajia ja kouluhenkilöstöä. Syynä voi olla se, että esimerkiksi vanhemmilla on usein jyrkän kielteinen asenne aineeseen.

Nuorten asenteet kannabista koh-taan ovat lieventyneet. Tutkimukseen vastanneista 60 prosenttia oli sitä miel-tä, ettei kannabiksen käytön tai omaan käyttöön kasvattamisen pitäisi olla ran-gaistavaa..

Osoitteessa www.paihdelinkki.fi löy-tyy testejä, joilla voit tarkastella omaa riippuvuuttasi niin päihteistä, tupakas-ta kuin rahapeleistä.

Uusin testi sivulla on mielialatesti (RBDI), jonka tavoitteena on tunnis-taa mielialaoireita varhaisessa vaihees-sa, lisätä tarvittaessa hoitoon hakeutu-mista ja kartoittaa kyselyyn vastaajan mielialaa. Pisteet ovat viitteellisiä, eikä

Testaa omat riippuvuutesiniiden perusteella voi tehdä diagnoo-sia. Kyselyn palautteessa annetaan myös yleistä tietoa masennuksesta sekä päih-teiden vaikutuksista mielialaan.

A-klinikkasäätiön internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista tavoittaa noin 82 000 eri kävijää kuukaudes-sa. Päihdelinkin palveluja on saatavil-la myös ruotsiksi, englanniksi, venäjäk-si ja viittomakielellä..

Page 46: SuPer-lehti 2/2013

46 SUPER 2 /2013

mAIsTUIsIKO lUOKAllIsEn vERRAn PUhETTA AlKOhOlIsTA?

teksti ja kuvat eeva paljakka

Hyvinkään Hyriassa lähihoi-tajiksi opiskelevat nuoret myöntävät ryhmäpaineen. Mutta se kohdistuu vain ördääjiin.

Luokkahuoneessa numero 204 tehdään maanantaiaamuna tunnustuksia. Kyllä, viime viikonloppuna tuli juotua alko-holia, siideriä, lonkeroa, kaljaa, drink-kejä, viinaa – ja oltua humalassa.

Hyrian kolmannen vuosikurssin lä-

hihoitajaopiskelijat ovat kokoontu-neet SuPer-lehden pyynnöstä pohti-maan päihteiden käyttöä. Tämä kun-toutukseen suuntautunut kahdentois-ta 18–20-vuotiaan opiskelijan ryhmä poikkeaa muista ryhmistä siinä, että luokassa istuu viisi poikaa. Rauha ei ole yhtä taattu kuin tyttöryhmissä.

Onko poikien päihteiden käyttökin rajumpaa?

Välillä on, välillä ei. Pojat myöntävät juomisessaan olevan toisinaan huma-lahakuisuutta. Ja korostettakoon vielä,

että nuoret painottavat päihteiden ole-van pelkästään alkoholia.

PROmIllET vAI KOhTUUs?Alkuillasta saatetaan istua pubissa tai jonkun kotona juomassa olutta, loppu-illasta juodaan viinaa yökerhossa. Kau-pasta ostettu kalja on halpaa, joten sillä nostetaan promillet korkealle ja viinal-la pidetään ne siellä. Mutta osaavat ty-tötkin humalajuomisen.

– Joskus päätän, että tänään juon

Meillä on kivaa yhdessä. Kuvaan Hyrian lähihoitajaopiskelijoista asettautuivat alarivissä vasemmalta Katri Pulliainen, Sini Hotari, Johanna Salo, Jenna Mäkiaho, keskirivissä Sitha Thach, Johanna Rämö, Soila Koskela, Chackrit Kaewnok ja ylärivissä Miika Nikander, Teemu Tuo-minen, Juuso Pfaler ja Ercan Alkovac.

Page 47: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 47

vain pari-kolme kaljaa. Aina en kui-tenkaan pysy päätöksessä, kuuluu yk-si kommentti.

Sitä seuraa muiden myötäileviä hö-rähdyksiä. Tuttu tilanne. Promillemää-rän saavuttaessa tietyn rajan, unohtuvat alkuillan päätökset. Jos fiilis on hyvä, niin antaa mennä vaan. Siinä vaihees-sa ei mietitä koulussa opittuja alkoho-lin haittoja. Nuoret toteavat, ettei hei-dän opiskeluillaan ole merkitystä päih-teiden käytössä. Ennemminkin ikä vai-kuttaa. Yläasteella juominen oli reip-paampaa kuin nyt.

Kukaan ei kuitenkaan tunnusta kär-sivänsä seuraavana päivänä morkkikses-ta. Ilmaan heitetään lauseita: ”Sopivas-ti, tiedän rajani, ei mitään järkeä juoda päätä täyteen”.

Alkoholista puhuminen on yllättä-vän hankalaa. Suoraan ei kehdata ker-toa omista kokemuksista. Mutta kaveri-piiristä löytyy aina yksi, joka juo liikaa. Ärsyttää, jos yksi örveltää ja pilaa mui-den illan. Kukaan ei halua viettää koko iltaa huolehtien vessassa oksentavasta kaverista. Pakko siitä on kuitenkin pi-tää huolta. Montaa kertaa he eivät katso ördääjää. Hänelle sanotaan, että voisit-ko ottaa vähän rauhallisemmin.

Tosin tässä on riskinsä. Aiheesta saattaa syntyä riita, varsinkin jos juo-miseen puututaan illan aikana. Toisten persoona muuttuu humalassa riitaisaksi päänaukojaksi.

mOTIIvI JA RyhmäPAInEMiksi sitten juoda? Suurimmasta osas-ta tulee itsevarmempia ja rohkeampia. Humalassa uskaltaa tehdä asioita. Toi-sista tulee jopa hauskoja. Hyvässä nou-suhumalassa on kivaa ja sattuu hausko-ja juttuja, opiskelijat luettelevat.

Toisaalta etenkin tytöillä on taipu-mista heittäytyä draama queeneiksi, jotka haluavat olla huomion keskipis-teenä. Jos niin ei tapahdu, loukkaan-nutaan syvästi, ja se näytetään. Nä-mäkin tyypit ovat kaikkien tiedossa. Heistä myös puhutaan – selän taka-na ja edessä.

Ryhmäpaine kohdistuu herkemmin heihin, jotka juovat liikaa kuin heihin, jotka eivät juo lainkaan. Streittaus, eli kieltäytyminen kaikista päihteistä, ei ole yleistä, mutta streittaajiakin on. Tä-män luokan opiskelijoista yhdellä on kaksi täysraitista ystävää. Heille ei tyr-kytetä alkoholia tai ihmetellä valintaa.

Jokainen saa olla sellainen kuin on.Monesti alkoholin juominen liittyy

juhlimiseen. Saunasiideriä tai -olutta ei monikaan juo muuten kuin kesällä mö-killä. Eikä pulloa tai tölkkiä avata yk-sinään, aina ympärillä on kavereita. Ja kun pullo avataan, ei sitä heti suljeta. Paitsi viinipullo. Viiniä juodaan vain silloin, kun lasi on valmiina edessä ja joku muu kaataa eli häissä tai muissa sukujuhlissa.

Entäpä vanhemmat? Mitä he sano-vat alkoholin käyttöön? Eivät mitään, kuuluu vastaus. Tai no, tuleehan sieltä välillä kommenttia: ”Mietipä kahteen kertaan, pitäisiköhän rauhoittaa, mis-tä rahat, keskity kouluun”. Niin kauan kuin asutaan saman katon alla, joutuu menemisistään kertomaan jotain. Toi-saalta vanhemmat luottavat lapseensa.

KOhTUUKäyTTäJän TUlEvAIsUUs

Mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua?

– En usko käyttäväni alkoholia yhtä paljon kuin nykyisin. Silloin on lapsia ja perhe. Kun on lapsia, pitää ottaa vas-tuuta, vastataan.

Osalle opiskelijoista on ok, vaik-ka alkoholinkulutus olisi samalla ta-solla kuin nykyisin. Sen kanssa ei nyt-kään ole ongelmia. Suurin osa nuoris-ta käy viikonloppuisin ja iltaisin töissä. Pomo tuskin ilahtuu vanhalta viinalta haisevasta työntekijästä. Eikä sitä muu-tenkaan jaksa joka viikonloppu.

Jotain yhteistä on kaikkien tämän luokan oppilaiden alkoholin käytössä. Pilkun jälkeen suunta on selvä. Kaikki-en baari-ilta päättyy pitseriaan..

Onko päihteiden käyttö muuttunut opiskelujen myötä?

Katri Pulliainen– Ei ole muuttunut. Ehkä alitajuises-ti tiedostan haitat paremmin kuin ai-kaisemmin.

Ercan Alkovac– Se on vähän vähentynyt. Mennyt siis parempaan suuntaan.

äRsyTTää, JOs yKsI öRvElTää JA PIlAA mUIdEn IllAn.

Page 48: SuPer-lehti 2/2013

48 SUPER 2 /2013

NUORTEN PALSTAMitä tapahtuu, kerro siitä[email protected]

teksti anu leskinen kuva johanna varis

Kuopion kaupungin ammattiosastosta 521 löytyy nuoria aktiivisia toimijoita. Jonna Kajan on 25-vuotias SuPer-Nuori, joka on osallistunut superilaisille nuorille suun-nattuihin tapahtumiin. Valtakunnallisen SuPer-Nuorten työryhmän, SuNun, jäsen Anu Leskinen haastatteli Jonnaa ammattiliittotoiminnasta.

Tulevaisuus on nuorissa!

Kuvassa vasemmalta ao 521:n puheenjohtaja Elina Kontti-nen, sunu Anu Leskinen ja Jonna Kajan.

Mikä sai sinut liittymään ammattiliittoon?Liityin ammattiliittoon muun muassa saadakseni tarvit-

taessa jäsenpalveluna ammattiliiton edunvalvonnallisen tuen. Esimerkiksi luottamusmiehet auttavat tarpeen niin vaatiessa. Edunvalvontaetuisuuksien lisäksi myös varautuminen mahdol-lisen työttömyyden varalle sai minut liittymään.

Miksi valitsit omaksi ammattiliitoksesi juuri SuPerin?SuPer on lähi- ja perushoitajien oma erikoisliitto ja ajaa toi-

minnassaan juuri meidän asioita.

Miksi nuorille jäsenille tulee järjestää toimintaa liitossa?Nuorissa jäsenissä piilee liiton toimijoiden tulevaisuus,

jonka vuoksi kannustaminen liiton toimintaan ja toiminnasta kertominen nuorille on tärkeää.

Oletko ollut mukana liiton toiminnassa ja millaisessa toi-minnassa?

Olen kyllä, SuPer-Nuorten toiminnassa.

Millaista toimintaa SuPer-Nuorille tulisi järjestää?Nuorille on tärkeä järjestää tietopaketteja työelämän peli-

säännöistä ja eri työehtosopimuksien sisällöistä mukavan yhdessätekemisen merkeissä.

Miten olet saanut parhaiten tiedon toiminnasta? Facebookin välityksellä!

Mikä on paras muistosi liiton järjestämästä toiminnasta?Parhaita muistoja ovat, kun on saanut tutustua uusiin

ihmisiin ja käydä keilailemassa yhdessä Raksanuorten kanssa..

nUORTA vOImAA – sUPER-hOIvAASuPer-Nuorten valtakunnallinen työryhmä SuNu on toi-minut aktiivisesti jo useita vuosia. Sunujen tehtävänä on kehittää yhteistyötä ammattiosastojen kanssa ympäri Suomea ja aktivoida nuoria jäseniä mukaan ammattiyh-distystoimintaan. Ammattiyhdistystoiminta ei ole jäykkää kokouksissa istumista, vaan paljon muutakin. Kaikkia toi-mijoita tarvitaan yhteistyöhön, josta nuoret voivat am-mentaa itselleen tietoa sekä taitoja.

Tavoitteenamme on saada nuoret jäsenemme kiin-nostumaan ammattiyhdistystoiminnasta ja samalla lisätä työelämätietoutta oman toimintamme kautta.

Nuorten on helppoa lähestyä nuorta aktiivia mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Sunut järjestävät valta-kunnallisesti ja paikallisesti yhteisiä tapahtumia, joissa käsitellään liiton ajankohtaisia asioita ja paikallisia on-gelmia sekä kerrotaan, mistä neuvoa saa ongelmati-lanteissa. Jokaisen SuPerin jäsenen on tärkeää tuntea omat etunsa ja oikeutensa sekä tietää, mistä saa neu-voja tarpeen tullen.

SuNu-työryhmä on kaikkia varten. Viemme arvokas-ta konkareilta saamaamme hiljaista tietoa eteenpäin ja toimimme yhteistyön välikäsinä. Toivomme hyvän yh-teistyön tiivistyvän tulevaisuudessa.

Valtakunnallinen SuPer-Nuorten työryhmä SuNu

Pohjois Savon SuNu

Anu Leskinen

anu.leskinen@sakky .fi

Pidetään yhteyttä!

Page 49: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 49

Runsaasti hyvälaatuista

maitoproteiinia myös ikääntyville

Pikarissa

yli10 g proteiinia

Pikarissa lähes

20 g proteiinia

Annos-juomassa

20 g proteiinia

Valio PROfeel® proteiinijogurtti 2 x 150 g laktoositon vihreä omena, vadelma, maustamaton ja mustikka-mansikka• Sileä rakenne• D-vitaminoitu, laktoositon

Valio PROfeel® proteiinirahka 175 glaktoositon aprikoosi, mustikka, mansikka ja vanilja• Sydänmerkki-tuotteita• Paksu, sileä rakenne• Laktoositon

Valio PROfeel® proteiinijuoma 2,5 dlUHT laktoositon vanilja, mansikka, kaakao ja maitokahvi• Säilyy avaamattomana

huoneenlämmössä• Mukana pilli• Nestemäinen rakenne• D-vitaminoitu, laktoositon

Valio PROfeel® proteiinirahkarae 150 g HYLA® mandariini-appelsiini ja kolme marjaa• Rahkaa, jossa raejuusto rakeita • Vähälaktoosinen HYLA® tuote

Pikarissa

yli16 g proteiinia

Lue lisää ikäihmisten ravitsemuksesta www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus

Voit myös tilata maksuttoman esitteenAineksia ikääntyvän hyvään ravitsemukseen

UUTUUS!

jost

a heraproteiinia 10 g

Ikääntyvä tarvitsee proteiinia päivässä

1,2 – 2,0 g /painokilo.

UUTUUS!

UUTUUS!

UUTUUS!

UUTUUS!UUTUUS!

UUTUUS!UUTUUS!

UUTUUS!

Page 50: SuPer-lehti 2/2013

50 SUPER 2 /2013

irikeohjaaja Mervi Helenius esittelee erivärisil-lä tehostekynillä korostettua listaansa, joka on Länsi-Helsingin Lähimmäispalvelu Leevi ry:n kahden toimipisteen tämänhetkinen viikko-ohjelma. Yhdistyksen Rumpupolun palvelu-talossa Kannelmäessä ja Leevin palvelutalos-

sa Haagassa on vuokra- ja omistusasuntojen lisäksi myös te-hostetun palveluasumisen ryhmäkodit Leevikoti ja Helliko-ti. Mervi jakaa työaikansa siten, että työskentelee kaksi päivää

Lähihoitaja virikeohjaajana:

Kaikki kokemus peliin!teksti ja kuvat marjo sajantola

Lähihoitaja Mervi Helenius tietää, että lähihoitajakoulutus antaa upeat mahdollisuudet tehdä töitä lähellä ihmistä mitä erilaisimmissa

työpaikoissa. Virikeohjaajana hän voi omassa työssään toteuttaa ideoitaan asiakkaiden iloksi ja käyttää laajasti osaamistaan.

Rumpupolun ja kolme Leevin palvelutalossa.– Saan aina apua hoitajilta. He huolehtivat siitä, että asuk-

kaat ovat valmiita ulkoilutuokioihin. Henkilöstö myös ko-ristelee tiloja, leipoo ja laittaa kaikenlaista asukkaiden ilok-si, Mervi kiittelee.

Hänen esimiehensä, Leevin palvelutalon johtaja Heli Lah-tinen kertoo, että yhdistyksen tehostetun palvelun yksiköissä hoitajat järjestävät päivittäin asukkaille jotain viriketoimin-taa, sillä on olennaisen tärkeää, että ihmisellä on sisältöä päi-

V

Mervi Helenius on työskennellyt aina ihmisten parissa. Hän on ollut muun muassa ohjaajana kehitysvammaisten ryhmäkodissa, sijaisopettajana koulussa, jumpparyhmien vetäjänä ja tehnyt lähi-hoitajan työtä erilaisissa hoitopaikoissa.

Page 51: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 51

vässään. Kun paikalle saapuu joku ulkopuolinen aktivoija, hän vetää koko salin täyteen väkeä.

Johtaja Lahtinen jatkaa, että vaikka asukkaille onkin jär-jestetty monenlaista virkistystoimintaa, vapaaehtoisia kaivat-taisiin kuitenkin lisää toimintaan mukaan. Etenkin ulkoilut-tajia tarvittaisiin enemmän, vaikka lähihoitajaopiskelijoista onkin paljon apua.

KävEllään vAIKKA KäyTävälläMervi Heleniuksella on taustallaan viiden vuoden työkoke-mus kansalaisopiston aerobic- ja naisten liikuntaryhmien ve-täjänä. Kaikenlainen liikkuminen on aina ollut tärkeä osa hä-nen elämäänsä. Sen merkitys korostui entisestään selkävam-man aiheuttaneesta työtapaturmasta kuntoutumisessa.

– Välillä kuljin keppien kanssa, mutta liikkeelle piti pääs-tä. Lähdin opiskelemaan taidegrafiikkaa.

Mervi aloittaa päivänsä aamujumpalla ja reippaalla käve-lylenkillä. Ulkoilu ja liikunta ovat tärkeitä myös palvelutalo-jen asukkaille, joten ulos lähdetään niin usein kuin suinkin on mahdollista.

– Esimerkiksi Helli-kodissa järjestämääni viriketuokioon kuuluu ulkoilua ja kävelyä tietty aika ja sen jälkeen kuunte-lemme vielä musiikkia ja vähän tanssahtelemme vaikka istuen.

Hyvä kehon hallinta auttaa pysymään tasapainossa. Kun Mervi vetää kehonhallintatuntia, osa asukkaista seisoo, osa osallistuu istuen.

– Nyt kun olen oppinut tuntemaan porukat, tiedän kenel-lä on heikko näkö tai kuulo tai millaisia muita fyysisiä rajoit-teita heillä on. Otan nämä huomioon ohjelmassa.

Miehet ovat innostuneet kuntosalista, mutta salitreenin jälkeen he osallistuvat myös aerobisiin harjoituksiin tai tuoli-jumppaan. Mervi on saanut miestenryhmään lisää innokkai-ta kuntoilijoita:

– Voisihan sitä puhelimellakin patistella asukkaita osallis-tumaan näihin ryhmiin, mutta tehokkaampaa on käydä hen-kilökohtaisesti muistuttamassa. Tiedän, ketkä tarvitsevat vä-hän erikoishoukuttelua, joten kipaisen portaita pitkin ovel-ta ovelle muistuttamassa tunnin alkamisesta ja tämä toimii.

Mervi Helenius ei muutenkaan anna kenenkään jäädä jä-

kälöitymään. Kun syksyllä alkoi olla huonot ulkoilukelit, jot-kut asukkaat totesivat, ettei tänään tarvitse lähteä kävelemään.

– Minä sanoin, että kylläpä kävellään. Täällähän on pitkät käytävät, joita sitten kävelimme edes takaisin. Sain vastaha-koisimmankin houkuteltua mukaan muistuttamalla, että hän pääsee kahvioon samalla vaivalla.

KAIKKI mUKAAn!Liikunnallisten tuokioiden lisäksi virikeohjaaja Mervi Helenius järjestää myös askartelua niin käsille kuin aivoillekin. Runo-raatilaiset esittävät ja ruotivat mielirunojaan, asukkaiden toi-vomat bingopelit käynnistetään ja paljon muuta. Mervi ihan kihisee ideoita.

Asukkaat kertovat toiveistaan ja viriketoimikunta suunnit-telee yhdessä Mervin kanssa, miten niitä voidaan toteuttaa. Suunnitelmissa on muun muassa tehdä yhteistyötä lähipäivä-kodin kanssa. Virkistystä puolin ja toisin.

Mervi kertoo, että musiikki, laulu- ja tanssihetket ovat ai-na tärkeitä. Hän on nähnyt musiikin suuren vaikutuksen ih-misiin työskennellessään niin kehitysvammaisten, sotavam-maisten, vanhusten, koululaisten kuin pienten lasten parissa.

– Musiikilla saa kommunikoitua puhekyvyttömänkin kanssa. Sillä on niin terapeuttinen vaikutus.

Asukkaat voivat osallistua monenlaisiin kädentaitoryh-miin. Mervi pystyy ohjaamaan vaativissakin käsitöissä, sillä hänen ensimmäinen tutkintonsa oli vaatetusteknikko.

– Haluan, että mahdollisimman moni tulisi mukaan toi-mintaan. Vaikka käsitöistä ja askartelusta ei olisikaan kiinnos-tunut, mukaan voi tulla ihan juttelemaan. Se on sellaista läm-mintä yhdessäoloa.

Keskiviikkoisin on keskustelukerho, jolloin käydään läpi uutisia ja muita päivänpolttavia kysymyksiä, mutta jos juttu lähtee rönsyilemään, Mervi antaa sen rönsyillä. Kaikissa ryh-missä keskustelulla on oma suuri merkityksensä.

– Kun tapaan asukkaita yhdistyksen eri tiloissa, joku tulee käytävällä vastaan tai istuu yhteistiloissa lukemassa lehteä, py-sähdyn aina vaihtamaan muutaman sanan. Saan ihan rauhas-sa kohdata ihmisen, minulla on siihen lupa, olen täällä näitä asukkaita varten. Läsnä..

Raili Nieminen, Helvi Forsén, Inkeri Fagerlund ja Rauni Paunila tulivat mielellään kerhohuoneeseen rupattelemaan virikeohjaajansa, lähi-hoitaja Mervi Heleniuksen kutsusta.

Page 52: SuPer-lehti 2/2013

52 SUPER 2 /2013

iidakkokujan tuetun asu-misen yksikkö avattiin noin kolme vuotta sitten. Superilaiset ohjaajat Tui-ja Kirves-Viitanen, Min-na Tuunela ja Kristina

Ylönen ovat olleet mukana alusta läh-tien. Uuden yksikön avaaminen on ai-

na haasteellista, ja monia kompastuski-viä tulee yleensä eteen. Viidakkokujal-la on kuitenkin saatu asiat rullaamaan hyvin. Siitä kertoo ohjaajien ja asukkai-den viihtyminen sekä omaisilta ja yh-teistyökumppaneilta saatu myönteinen palaute.

– Olemme saaneet kiitosta asukkai-den kuntoutumisen eteenpäin menos-ta, ohjaaja Tuija Kirves-Viitanen kertoo.

Viidakkokujalla kaikkia työntekijöi-tä kutsutaan ohjaajiksi. Perustoimen-kuva on sama, mutta jokainen hyödyn-tää työssään henkilökohtaista ammat-tiosaamistaan. Turhia hierarkioita ei ole.

AsUKAs On AsIAnTUnTIJAViidakkokujalla lähtökohtana on se, et-tä asukas on oman elämänsä asiantun-

Viidakkokujan tuetun asu-misen yksikössä Vantaalla uskotaan, että turvallisessa työyhteisössä työntekijä pystyy antamaan itsestään enemmän. Ideoita heitellään, uusia toimintatapoja ko-keillaan sekä omat taidot ja vahvuudet otetaan käyttöön.

Viidakkokujan tuetun asumisen yksikössä

Luotetaan toisiinteksti ja kuvat minna lyhty

V

tija. Jokaiselle asukkaalle laaditaan hen-kilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä asukkaan ja hänen verkoston-sa kanssa. Asukkaalla on kaksi omahoi-tajaa, jotka huolehtivat hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.

– Tuen tarvetta saattaa olla omien asioiden hoitamisessa, lääkehoidossa, siivouksessa tai henkilökohtaisessa hy-gieniassa, Tuija kertoo.

Periaatteena on se, ettei asukkaan puolesta tehdä asioita, vaan ohjataan ja tehdään tarvittaessa rinnalla. Ohjaa-jien mielestä kuntouttava työote on ää-rimmäisen tärkeä.

– Toiminnan alkuaikoina tänne tu-li asukkaita, jotka eivät olleet tottuneet käymään itse kaupassa tai jakamaan omia lääkkeitään dosettiin. Oli hienoa nähdä, kun asukas rupesi tekemään asi-

Page 53: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 53

oita itse, Minna muistelee.Yksikössä järjestetään monenlaista

ryhmätoimintaa. Tarjolla on esimer-kiksi liikuntaa, leipomista ja leffailto-ja. Viikoittain pidettävässä yhteisöko-kouksessa asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja tulla kuulluksi.

OnnIsTUmIsEn sAlAIsUUsViidakkokujalla uskotaan, että toimi-vassa työyhteisössä on erilaisia persoo-nia.

– Meille on tarkoituksella otettu töihin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Täydennämme toisiamme hyvällä ta-valla, Tuija sanoo.

Kristinan mukaan vaikeuksista pu-hutaan ja mietitään, miten niiden yli päästään. Tunteiden näyttäminen on myös sallittua.

– Meillä on itketty, huudettu, nau-rettu ja surtu. Laitamme välillä henki-lökunnan taukotilan oven kiinni ja pu-ramme paineita keskenämme, Tuija jat-kaa.

Virheiden tekemisestä ei rangaista, eikä syyllistä haeta. Tuija muistelee hy-myssä suin tapausta, kun joku ohjaajis-ta oli sopinut tutustumiskäynnin yksik-köön, mutta hän oli unohtanut merkitä sen kalenteriin.

– Eräänä päivänä ovikello soi, eikä vuorossa olevilla ollut mitään käsitys-tä siitä, keitä saa pitää vieraina. Siinä ti-lanteessa pysyttiin rauhallisina, keitet-tiin kahvit ja esiteltiin toimintaa.

Viidakkokujalla luotetaan toisiin työntekijöihin. Jos on ollut pitempään töistä pois, voi palata takaisin turvalli-sella mielellä. On täysin varmaa, että muut ovat hoitaneet hommansa.

Luottamus toiseen ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja.

– Olemme laatineet työpaikan peli-säännöt ja arvot. Pohdimme perusteh-täväämme ja arvioimme, toimiiko se. Palavereissa kysytään jokaisen mielipi-dettä ja tehdään kompromisseja, vas-taava ohjaaja Tuula Koskinen kertoo.

Ohjaajat kokevat työyhteisönsä tur-valliseksi, leppoisaksi ja joustavaksi. Jo-

kainen tekee työtä omalla persoonal-laan yhteisen päämäärän saavuttami-seksi.

– Kolme vuotta tässä talossa on koh-ta täynnä. En voi muuta kuin kiittää tästä ajasta, Minna tiivistää työyhtei-sön ajatukset..

Pienessä ja tiiviissä työyhteisössä kannustetaan toisia. Takarivissä vasemmalla so-sionomi Sari Piskonen, lähihoitaja Marianne Puusa, psykiatrinen sairaanhoitaja Kati Turpeinen ja lähihoitaja Minna Tuunela. Alarivissä vasemmalla vastaava ohjaaja Tuula Koskinen, lähihoitaja Tuija Kirves-Viitanen ja lähihoitaja Kristina Ylönen. Työyhteisöön kuuluu myös sosionomi Minna Kalliokulju, joka oli kuvauspäivänä vapaalla.

Viidakkokujantuetun asumisen

yksikköViidakkokujan yksikkö on tarkoitettu vantaalaisille mielenterveyskuntoutujil-le. Vuonna 2010 avatussa yksikössä on 22 asuntoa, joista kaksi on kriisiasun-toa. Työntekijöitä on yhteensä seitse-män, joista kolme on superilaisia lähi-hoitajia. Työvuorot ovat kello 7–21, ja sen lisäksi jokaisella on vuoroöin pu-helinpäivystys. Talo on yhteistyöhanke Y-säätiön kanssa, ja se on rakennet-tu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Osalle asunto on pysyvämpi koti, osalle Viidakkokuja on välivaihe itsenäiseen asumiseen siirty-misessä.

Onko sinulla hyvä työpaikka?

SuPer-lehti esittelee tällä aukea-malla hyviä työpaikkoja eri puolilta Suomea. Teetkö sinä työtä sellai-sessa? Jos teet, vinkkaa asiasta toi-mitukselle sähköpostilla: [email protected]

Page 54: SuPer-lehti 2/2013

54 SUPER 2 /2013

ähihoitaja Nieminen on aloittanut uudessa työpai-kassa terveyskeskussairaalan sisätautien osastolla. Hän saa ensimmäisen palkkalaskelman, mutta ei ymmärrä, miten palkka on laskettu työkaverin sai-rastumisen vuoksi tehdyistä kahdesta tuplavuorosta. Nieminen koputtaa esimiehen oveen ja pyytää sel-

vennystä asiaan. Esimies katsoo palkkakuittia ja vastaa, että näin on palkanlaskentaohjelma sen laskenut. Pitääkö tällai-seen vastaukseen tyytyä?

– Ei pidä. Esimiehen täytyy osata selittää, miten työtunnit on laskettu ja merkitty palkkalaskelmaan, SuPerin lakimies Riitta Saarikoski vastaa.

Jos esimieheltä ei pyynnöstä huolimatta saa opastusta palk-kalaskelman tarkistamiseen, voi kääntyä henkilöstöasioista vastaavan työntekijän, pääluottamusmiehen tai luottamus-miehen puoleen.

– Työpaikalla pidettävässä yhteisessä palaverissa tulee esi-

merkinomaisesti käydä läpi jonkun työntekijän suunniteltu työvuorolista sekä toteutuneiden työvuorojen lista eli toteu-malista, jotta kaikki työntekijät oppivat tarkistamaan tämän perusteella omat palkkalaskelmansa, ehdottaa SuPerin edun-tavalvonta-asiamies Eila Koponen, joka toimi noin kymme-nen vuotta pääluottamusmiehenä Kuopiossa.

Työvuorolistojen kirjainkoodit saattavat aiheuttaa häm-mennystä.

– Työvuorolistan välittömässä läheisyydessä tulee olla lis-ta, josta työntekijä näkee kirjainkoodit ja niiden selitykset, Koponen jatkaa.

Lakimies Saarikosken mukaan liiton edunvalvontayksik-köön tulee paljon soittoja ja sähköpostiviestejä, joissa kysy-tään työvuoroluettelon ja palkkalaskelmien paikkansapitä-vyydestä, joten monissa työpaikoissa on suuri tarve käsitel-lä näitä asioita.

vIRhEITä PAlKKAlAsKElmAssATyönantajan vastuulla on antaa työntekijälle riittävästi tietoa palkkalaskelmien tarkistamista varten, mutta työntekijällä it-sellään on velvollisuus tarkistaa ne. Tavaksi kannattaa ottaa, että merkitsee tehdyt työvuorot itselleen ylös.

– Toteumalistan perusteella maksetaan palkat, joten lista täytyy tarkistaa. Täytyy katsoa, että tehdyt työtunnit on kir-

Aiheuttaako työvuorolistojen koodien tulkit-seminen, palkkalaskelman tarkistaminen tai työsopimuksen koukeroiden ymmärtäminen harmaita hiuksia? Mistä saisi neuvoa näihin pulmiin?

l

teksti minna lyhty kuva ingimage

sEKAIsIn TEs:EIsTä!

Page 55: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 55

yleisimmät hoitoalalla sovellettavat työehtosopimukset:

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ( KVTES )

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ( SOSTES )

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus ( PTYTES )

Terveyspalvelualan työehtosopimus ( TPTES )

Harvinaisen hyvä palkkapäiväEräs palkkapäiväni on ollut iki-muistoinen. Näytti siltä, että työnantajani oli vihdoin tajunnut lähihoitajan työni arvon. Palkkani oli tuplattu! Kesälomani oli juu-ri alkamassa, joten suunnitellun sukulaisvierailun voisi vaihtaakin nyt muutaman viikon ulkomaan-reissuksi. Olisikohan Kreetan ke-sä suloisempi kuin Suomen suvi?

Parin minuutin unelmoinnin jälkeen oli pakko palata to-dellisuuteen: palkkalaskelmassa täytyy olla virhe. Työkaverit vitsailivat, että pidä rahat vain itselläsi ja nauti mukavasta lo-masta. Järkeni kuitenkin sanoi, että summan takaisin maksa-minen jälkikäteen saattaisi tuntua karvaalta.

Soitin palkanlaskijalle, joka etsi tietoni koneelta. Ei men-nyt kuin hetki, kun hän pahoitellen totesi: ”Tässä on tapah-tunut inhimillinen erehdys. Palkkasi on maksettu kahteen

jattu oikein, Koponen muistuttaa.Palkkalaskelmasta on katsottava, et-

tä on saanut ilta-, yö, lauantai- ja sun-nuntailisät oikein. Palkkalaskelmassa pitäisi näkyä ajankohta, jolta lisät ovat kertyneet.

Toteumalistojen ja palkkalaskelmien tarkistaminen kuulostaa työläältä, joten onko se sitten ihan pakollista?

– Ehdottomasti kannattaa tarkistaa, koska vain siten saa palkkaa varmasti sen verran, mitä kuuluu eikä tule ikä-viä yllätyksiä, Koponen sanoo.

Toisinaan palkanlaskennassa tapah-tuu virhe, ja esimerkiksi työntekijäl-le maksetaan liian paljon palkkaa. Jos palkkakuittia ei tarkista, virhettä ei vält-tämättä huomaa.

– Työnantajalla on oikeus periä yli-määräinen summa takaisin. Ennem-min tai myöhemmin työnantaja yleen-sä huomaa virheet, joten kannattaa it-se ilmoittaa heti liikamaksusta. Jälkikä-teen niitä on kurjempi maksaa takaisin, Saarikoski sanoo.

KAIKEn TAKAnA On TEsJotta osaisi tarkistaa palkkalaskelman-sa, täytyy tuntea työehtosopimus, jo-ta työsuhteessa sovelletaan. Hoitoalalla sovelletaan pääasiallisesti neljää eri työ-ehtosopimusta, joten pitää tietää, min-kä TES:n piiriin kuuluu.

– Eri työehtosopimuksissa pal-kan määräytyminen ja laskentasään-

nöt poikkeavat toisistaan. Esimerkik-si jos kuuluu KVTES:n piiriin, palk-kalaskelmassa näkyvät erikseen tehtä-väkohtainen palkka ja työkokemusli-sä. SOSTES:n piiriin kuuluvan työnte-kijän palkkalaskelmassa näkyy yleensä palkkataulukon mukainen palkka, jo-ka sisältää työkokemuslisän, Saarikos-ki selventää.

TES:n lisäksi on tiedettävä, mi-tä työaikamuotoa työssä noudatetaan.

kertaan. Täytyy tehdä niin, että seuraavassa kuussa sinulle ei makseta peruspalkkaa, vaan olet jo saanut sen tilillesi.” Lope-tin puhelun ja näin silmissäni Kreetan koneen kääntyvän ta-kaisin Suomen kamaralle.

Olen tehnyt vuorotyötä lähes koko työurani. Palkkaan on kuulunut vuorolisiä, joten palkkalaskelmien tarkistaminen on joskus tuntunut liian työläältä. Olen kuitenkin tehnyt sen ai-na, tosin joskus viiveellä. Palkkalaskelmia on saattanut ker-tyä pöydälle pieni pino, jonka olen sitten kerralla selvittänyt.

Tarkistaminen ei ole ollut turhaa. Virheitä on ollut muita-kin kuin tuplana maksettu palkka, ei usein mutta silloin täl-löin. Keikkatöistä on joskus jäänyt maksamatta vuorolisiä, joskus jopa kokonaisia päiviä. Tuskin kukaan tahallaan jät-tää palkkoja maksamatta – näin ainakin haluan uskoa – mut-ta erehdyksiä, ei välttämättä kummempia kuin huolimatto-muusvirheitä tai katkoksia tiedonkulussa, tapahtuu.

Tarkkana kannattaa olla.. minna lyhty

Esimerkiksi KVTES:n työaikamuoto-ja ovat yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika ja säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa.

Superilaisten yleisin työaikamuoto on jaksotyöaika, joka on käytössä esi-merkiksi aina auki olevissa sairaalois-sa, terveyskeskuksissa ja palvelutalois-sa. Päiväkodeissa noudatetaan tavalli-simmin yleistyöaikaa.

Kannattaa nähdä hieman vaivaa sen eteen, että ymmärtää työehtosopimuk-sen kiemuroita. Työsuhteessa nouda-tettavat ehdot pohjautuvat pääosin TES:iin. Siitä selviää esimerkiksi työ-aikaa, vuosilomaa, palkkaa ja virkava-paata koskevat määräykset. Tuntemalla TES:in pysyy kärryillä omista oikeuk-sistaan ja velvollisuuksistaan.

– Työpaikalla pitäisi olla luettavissa TES. Työehtosopimukset ovat sähköi-sessä muodossa netissä, esimerkiksi Su-Perin nettisivuilla, Koponen kertoo..

KAnnATTAA nähdä hIEmAn vAIvAA sEn

ETEEn, ETTä ymmäRTää TyöEhTOsOPImUKsEn

KIEmUROITA.

Page 56: SuPer-lehti 2/2013

56 SUPER 2 /2013

EDUNVALVONTAYKSIKKÖ TIEDOTTAAHyvä tietää sopimusedunvalvonnasta

Palkankorotukset kunta- ja yksityissektorillaKuntasektorin vuoden 2013 palkankorotukset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtoso-pimuksen eli KVTES:n soveltamisalalla korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja 1. helmikuuta 2013 lukien 1,46 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Sama ko-rotus tulee hinnoittelukohdan mukai-seen peruspalkkaan, joka on korotuk-sen jälkeen 1935,44 euroa kuukaudes-sa. Myös henkilökohtainen lisä korot-tuu 1,46 prosentilla.

Helmikuun alusta lukien on jaossa myös 0,6 prosentin suuruinen paikal-linen järjestelyerä. Palkkasumman las-kentaan ei ole tehty mitään muutok-sia aiempiin kierroksiin verrattuna. Palkkasummaan lasketaan siis mukaan kaikki KVTES:n piiriin kuuluville ta-vanomaisena kuukautena maksetut pal-kat. KVTES:n palkkasummassa eivät ole mukana liitteeseen 12 kuuluvat ei-vätkä Tehy ry:n jäsenet.

Neuvotteluja paikallisen erän jaka-misesta on jo aloitettu. Sopimuksen mukaisia ensisijaisia kohteita järjeste-lyerän käyttämiselle ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehit-täminen, paikallisten palkkausepäkoh-tien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uu-delleenjärjestelyjen tukeminen.

Yksityisen sektorin vuoden 2013 palkankorotukset.

Terveyspalvelualan työehtosopimus.Terveyspalvelualan työehtosopi-

muksen mukaiset seuraavat palkan-korotukset toteutetaan 1. helmikuuta 2013 lukien. Helmikuun alussa työnte-kijöiden henkilökohtaisia ja taulukko-palkkoja korotetaan 1,2 prosentin suu-ruisella yleiskorotuksella. Lisäksi samas-

ta ajankohdasta lukien toteutetaan 0,7 prosentin suuruinen paikallinen erä, jo-ka käytetään ensisijaisesti palkkausjär-jestelmän mukaisiin erityistekijöihin. Mikäli tällaisia erityistekijöitä ei ole, suunnataan erä henkilökohtaisiin pal-kanosiin.

Paikallisen erän toteuttamiseksi neu-vottelut käytiin tammikuussa 2013. Ta-voitteena neuvotteluissa oli yhteisym-märrys erän kohdennuksesta, mutta mikäli sopimukseen ei jostain syystä päästy, kohdennetaan tällaisessa tilan-teessa puolet kyseisestä erästä yleisko-rotukseen ja puolet työnantajan pää-töksen mukaisesti. Paikallisen erän neu-vottelut tulee käydä liittojen yhteisesti sopiman soveltamisohjeen mukaisesti työpaikkakohtaisesti.

Palkankorotusten lisäksi terveyspal-velualalla toteutetaan helmikuussa II paikkakuntakalleusluokan poistamisen viimeinen vaihe, jolloin II ja I paikka-kuntakalleusluokkien välinen ero pois-tetaan. Näin ollen jatkossa Terveyspal-

velualan työehtosopimus sisältää enää kaksi kalleusluokkaa, pääkaupunkiseu-dun ja I paikkakuntakalleusluokan sekä näiden mukaiset palkkataulukot.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työ-ehtosopimuksen mukaan työntekijöi-den henkilökohtaisia ja taulukkopalk-koja korotetaan 1. maaliskuuta 2013 alkaen 1,3 prosentin suuruisella yleis-korotuksella. Lisäksi jaossa on 0,6 pro-sentin suuruinen paikallinen erä, joka käytetään palkkauksen epäkohtien kor-jaamiseen. Neuvottelut paikallisen erän jakamisesta käydään liittojen sopiman soveltamisohjeen mukaisesti ja tavoit-teena tulee olla yhteisymmärrys erän kohdennuksesta. Vasta mikäli yhteis-ymmärrykseen ei päästä, voi työnanta-ja päättää erän kohdentamisesta edellä mainitun soveltamisohjeen periaattei-den mukaisesti. Työnantajan tulee an-taa selvitys erän käyttämisestä.

Kuntasektori Alkaen Vähimmäispalkka

KVTES 1.2.2013 1935,44

Yksityissektori Alkaen Vähimmäispalkka

Terveyspalvelualan työehtosopimus 1.2.2013 2003,61 e (pääkaupunkiseutu) 1952,25 e (muu Suomi)

Yksityisen sosiaalipalvelualan 1.3.2013 1858,12 e (pääkaupunkiseutu)palveluyksiköitä koskeva työsopimus 1831,93 e (muu Suomi)

Palvelulaitosten työnantaja- 1.3.2013 1923,47 eyhdistyksen työehtosopimus

Ylioppilaiden terveydenhoito- 1.3.2013 2026,58 esäätiön työehtosopimus

Seuren 1.3.2013 13,40 e/h (terv.h. hlöstö) työehtosopimus 12,80 e/h (sos.h. hlöstö)

Vähimmäispalkat vuonna 2013

Page 57: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 57

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liitty-vissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

edunvalvontayksikön yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00 numerossa 09 2727 9160

Sähköposti [email protected]. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa [email protected]

Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

Fax: 09 2727 9120

”Palkaton vapaa tarkoittaa sitä, että

muut työpäiväsi ovat sitten pidempiä.”

Voitto kotiin!julkaisemme tällä palstalla tuomioistuimissa voitettuja juttuja sekä työnantajan kanssa jäsentemme työsuhdeasioista tehtyjä sopimuksia.

vAKInAIsEKsI 140 määRäAIKAIsUUdEn JälKEEn

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus.

PTY-sopimuksen soveltamisalal-la työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa koro-tetaan 1. maaliskuuta 2013 lukien 1,56 prosentin suuruisella yleiskorotuksel-la. Samassa yhteydessä jaettavaksi tu-lee myös paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia. Kyseinen erä käytetään palkkausjärjestelmän paikal-liseen kehittämiseen ja työntekijöiden

henkilökohtaisten peruspalkkojen ko-rottamiseen työehtosopimuksen palk-kausjärjestelmän mukaisesti palkkaus-epäkohtien korjaamiseksi.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus.

YTHS-sopimuksen mukaisesti työn-tekijöiden palkkoja korotetaan 1. maa-liskuuta 2013 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,56 prosenttia. Li-säksi jaossa on 0,5 prosentin suuruinen

paikallinen järjestelyerä, joka käytetään henkilökohtaisten peruspalkkojen ko-rottamiseen työehtosopimuksen palk-kausjärjestelmän mukaisesti.

SEURE Henkilöstöpalvelut Oy.SEURE-sopimuksen mukaiset uu-

det tuntipalkat 1. maaliskuuta 2013 al-kaen ovat terveydenhuollon henkilös-tön osalta 13.40 euroa tunnilta ja so-siaalihuollon henkilöstön osalta 12,80 euroa tunnilta..

SuPerin jäsen A on työskennellyt kun-tatyönantajansa palveluksessa peräkkäi-sissä määräaikaisissa palvelussuhteissa yli 20 vuoden ajan. Tänä aikana mää-räaikaisia työsopimuksia on solmittu yli 140 kappaletta.

Superilainen pääluottamusmies sel-vitti ketjutusasiaa pai-kallisesti, jolloin kun-tatyönantaja totesi neuvotteluissa itsekin, että ketjutus on tapah-tunut ja että jäsen A tulisi vakinaistaa. Eh-tona vakinaistamisel-le esitettiin kuitenkin jatkokoulutusta, jonka ajaksi solmittaisiin uu-si määräaikainen työsopimus. Tämä oli sikäli merkillistä, että jäsen A on kelvan-nut hoitamiinsa työtehtäviin jo yli kah-denkymmenen vuoden ajan nykyisellä koulutuksellaan. Lisäksi kuntatyönanta-ja vetosi siihen, ettei tarvittavaa vakans-sipohjaa vakinaistamiselle ole.

Edunvalvontayksikkö toimitti pää-

luottamusmiehelle oman kantansa jä-sen A:n vakinaistamisesta sekä siitä, et-tei jatkokoulutusta voitu vaatia edel-lytyksenä vakinaistamiselle. Myöskään sillä seikalla, että vakanssipohjaa ei ollut olemassa, ei ollut asian kannalta merki-tystä. Vastaavanlaisissa ketjutustapauk-

sissa on tuomioistuin-käytännössä määrätty tällöin vakanssipohja tarvittaessa perustet-tavaksi.

Superilainen pää-luottamusmies sai lo-pulta asian neuvotel-tua paikallisesti yh-dessä kuntatyönanta-jan kanssa ja jäsen A

vakinaistettiin hoitamiinsa työtehtäviin ilman työnantajan esittämiä ylimääräi-siä ehtoja. Asiassa vältettiin näin kaik-kien osapuolten kannalta epätoivottava ja kallis oikeudenkäynti..

juho kasanenlakimies

Page 58: SuPer-lehti 2/2013

58 SUPER 2 /2013

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 13. helmikuuta mennessä ja

osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

SUPERRISTIKKOTuuli Rauvola

SEIJA

KIT-SAITA

Superi-lainen?

Superi- laisia

ANDER- SEN

TUOMAS

LASKU

www:ristikkotuuli.fi

VANHA RAHA

MESTARI OLLEN- KAAN

SINUL-LAKIN BALBO MUSTAA HAUKOT-

TELEVAT POH-TAMO

PUH- DAS

TUN-TURI MAI-

NIO KIS-SOILTA

VOI PIL-LILLÄ

1000kg

AI-VAN

KARAS SUO-TUISA

TÄIT

NISKA-VUORESSAMUKANA

SUMURAHOJA SI-NULTA?VISU

MERI-LUOTO

TAHDINANTAJA

PYLVÄS- HALLI

LIIKA- SET KAASUJA

LÖYSINERI

RAAMA-TULLISIA KAHI-LUOTO

PAIKATJOSKUS

TÄLLEJÄSUVU- TON

“2.”

TEKE-MISIÄ

VOIVESITSE

KALI

ARTISTI

KIE-ROJA

SAAMA- TON

-TAP- PIO

HYVÄT

PELANNUT PEKKATILEILTÄ

RUNO

RANNI-KOLLA

PIENILIPAS

ADAPTERI

-VA-SIKKA

PIN-NOITE

ASTEIKKO

PELAA

KARVA ARVO-VIULUT

PIH-VEIK-SIKIN

Page 59: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 59

Positiivinen ja kannustava juttu!Tammikuussa lehden parhaimmaksi jutuksi äänestettiin Jukka Järvelän kirjoittama Töitä riittää tekevälle, joka oli henkilökuva lähihoitajana työs-kentelevästä Helena Lindgrenistä. Lukijat kokivat, että haastateltu oli työl-listynyt oikealle alalle ja oli myös erittäin lämmin ja vanhuksia kunnioit-tava persoona. Toiseksi eniten ääniä annettiin Antti Vanaksen artikkelille, Vanhus vaikenee kunnassa. Kolmanneksi äänestettiin Henriikka Hakkalan reportaasi lähihoitaja Janne Nuutisen työpäivästä. SuPer-repun voitti Auli Yliharju Mietoisista. Onnittelut!

Paras juttu?Kerro meille, mikä mielestäsi on paras juttu tässä SuPer-lehdessä. Lähetä vastauksesi 15. helmikuuta mennessä. Kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden retkikassi.

miksi?

nimi

osoite

puhelin

olen iältäni alle 20 20–30 31–45 46–60 yli 60

lehden 2/2013 paras juttu oli:

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Voit osallistua myös sähköpostitse: [email protected]. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Paras juttu?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

sivulla:

SUPER-LEHTI

Tunnus 5005172

00003 Vastauslähetys

SUPER 1/2013 61

60 SUPER 1/2013

teksti ja kuvat jukka järvelä

Karstulalainen romani Helena Lindgren

valmistui lokakuussa lähihoitajaksi. Lindgren

on kohdannut matkan varrella vaikeuksia,

mutta työstään hän saa kiitosta.

TÖITÄ RIITTÄÄ TEKEVÄLLE

Helena Lindgren on pidetty hoitaja

uto käy lauantaisena pakkaspäivänä karstulalai-

sen rivitalon pihassa. Helena Lindgren on laitta-

nut koneen hetkeksi lämpenemään, jotta kulku-

peli varmasti starttaisi muutaman tunnin kulut-

tua, kun työmatka alkaa.

– Tänään piti olla vapaapäivä, mutta eilen työ-

paikalta kysyttiin, että enkö voisi tulla kello kolmeksi tänään-

kin. Ei sitä passaa kieltäytyä, kun kerran töitä on tarjolla. Kyl-

lä tässä maassa töitä riittää tekevälle.

HETI TÖIHIN

Lindgren on aikaisemminkin saanut nopeita työtarjouksia.

Kun hän opiskelujensa lopussa lokakuussa haki näytönanto-

paikastaan allekirjoitusta, työnantaja kysyi, että voisiko hän

aloittaa paikassa työt jo samana iltana.

– Enhän minä tuollaista jäänyt miettimään hetkeksikään

vaan suostuin. Aluksi tein töitä kolme päivää ja pian selvisi,

että työsuhde jatkuu. Ja jatkoa on tullut koko ajan.

Nykyinen työpaikka on naapurikaupungissa Saarijärvellä.

Hoitokodissa on hoidettavana ”kuusi mummoa”. Aamuvuo-

rossa ollaan kello 7–15 ja iltavuorossa kello 13–21. Yöpar-

tio hoitaa yöajan, ja Lindgren on saanut näitäkin työvuoroja.

Tuore lähihoitaja suoritti kaksivuotisen aikuiskoulutuk-

sensa Äänekoskella.

A

60 SUPER 1/2013

Super_1_2013.indd 60-61

21.1.2013 14:38:49

Page 60: SuPer-lehti 2/2013

60 SUPER 2 /2013

Kitaristi Petri Sääskö Professori Heikkerön keikalla Oulussa vuonna 2011.

Page 61: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 61

etri Sääskö pukee poikan-sa Santun lämpimästi Oulun talvisia viimoja vastaan. Kak-sikko lähtee arkiaamuisin en-sin puistoon ja sen jälkeen kaupoille. Puolilta päivin he

palaavat kotiin syömään ja päiväunille. Santun muskari ja värikylpy vievät pa-ri iltapäivää viikosta. Päälle vielä pyykit, tiskit ja muu kodinhoito, niin siinä ei koti-isälle aika tule pitkäksi.

Vielä pakkasen punaamin poskin neljä kuukautta päälle vuoden ikäinen Santtu lusikoi viimeiset soseet lautasel-taan ja haluaa alas tuolista. Tuota pi-kaa hän jo kantaa kirjaa isälleen ja pyy-tää: ”Ishi, ishi.” Isä istahtaa lattialle lu-kemaan. Kun satu on luettu, poika on kypsä päiväunille, ja nukahtaakin tuota pikaa. Nyt olisi isällä hetki omaa aikaa.

– Alussa kolme kuukautta tuntui to-si pitkältä ajalta, kolme kertaa kesälo-ma! Nyt harmittaa, että en ottanut sa-man tien puolta vuotta vapaata. Sant-tu kehittyy niin vauhdilla, että on to-si mahtavaa olla hänen kanssaan. Käy-tiin Tukholman reissullakin kaksistaan. Äiti luottaa, että me pärjäämme. Suu-rin haaste tässä on ollut opetella teke-mään ruokaa.

Hoitovapaalla ollessaankaan Petri ei ole malttanut täysin pysyä poissa työ-paikaltaan Caritas-säätiön asumispal-veluissa, vaan on käynyt niin heittä-mässä keikkaa kuin näyttämässä asi-akkailleen, miten Santtu on kasvanut. Tomera nuorimies ei vierasta tunte-mattomiakaan.

– Koen eräällä lailla ladanneeni ak-kuja työelämää varten ja minulla on var-masti hyvä fiilis, kun aloitan taas työt.

TyösTä TEhOA OPIsKElUUnPetri Sääskö kertoo, että opiskeluaika-na kesätyönä aloitettu työnteko Caritas-säätiön palveluksessa on jatkunut koh-ta kymmenen vuotta. Opiskelun ohes-sa hän teki säätiölle myös keikkaa ja vii-konlopputöitä. Kun hän valmistui lähi-hoitajaksi vuonna 2006, hän sai saman tien äitiyslomasijaisuuden ja kohta jo va-kituisen työsuhteen.

– Työpaikkaa ei ole tarvinnut vaih-taa, koska työtehtäväni ovat olleet mo-nipuolisia ja vaihtelevia.

Muistot opiskelun aloittamisesta ai-noana miehenä 26 naisen kanssa ovat lämpimät, vaikka Petri myöntääkin ol-leensa alkuun hieman kauhuissaan.

teksti marjo sajantola kuvat marjo sajantola

Lähihoitajasta on moneksi. Petri Sääskö hoitaa ja ohjaa, musisoi asiakkaiden kanssa ja vetää työtoimintaa. Ulkomaan-

matkat, armeijan leirit ja mökkeilyt ovat myös kuuluneet laajaan työnkuvaan. Koti-isyyskin sujuu luonnostaan.

lähIhOITAJA-hEvIROKKARI

RUlETTAAMonipuolisissa asumispalveluissa

P

SUPER 2 /2013 61

jo

un

i l

eh

mu

sv

uo

si

Page 62: SuPer-lehti 2/2013

62 SUPER 2 /2013

– Ajattelin silloin, miten tällainen rokkari pärjää naisporukassa. Opin-tojen aloittaminen aikuisena arvelut-ti myös, mutta ne sujuivat tosi hyvin ja sain hyvät paperit. Osa luokkakavereis-ta on vieläkin ystäviäni ja pari kolme heistä on myös Caritas-säätiöllä töissä.

Opiskelua helpotti myös se, ettei Pet-rillä ollut stressiä toimeentulostaan, sillä keikkatöitä riitti. Hän koki, että työnte-ko opiskelun ohessa auttoi käytännön ja teorian yhdistämisessä, kun työssä pää-si tekemään sitä, mitä koulussa opiskeli.

– Ne tukivat toinen toistaan. Pitää kuitenkin muistaa, että tutkinnon suo-rittaminen on pääasia. Jos tekee liikaa töitä, opiskelu kärsii ja oma jaksaminen-kin on pidettävä mielessä, hän varoittaa.

vEIsAAvA hEvIROKKARI– Jo työhaastattelussa kysyin, että voi-sinko hyödyntää kitaransoittoharras-tustani työssä ja minulle vastattiin, että niin paljon kuin ikinä vain pystyt. Tääl-lä olen saanut todella ideoida ja myös toteuttaa niitä, Petri kehuu.

Hän on soittanut kitaraa yli kaksi-kymmentä vuotta ja tällä hetkellä hän on muusikkona kahdessa eri bändissä. Hevirokkia soittava Afterword on jul-kaissut jo kaksi levyä useissa maissa ja

kolmas levy on tekeillä. Petrin mukaan Professori Heikkerö

perustettiin lähinnä harrastukseksi ja hauskanpitoon. Se keikkailee taustaor-kesterina ja on säestänyt esimerkiksi Jo-hanna Tukiaista ja julkaissut singlen hä-nen kanssaan noin vuosi sitten.

– Soitan kitaraa kummassakin bän-dissä, mutta en laula. Sitä teen vain näissä työpaikan laulu- ja musiikki-tuokioissa, mutta ne eivät ole mikään yhdenmiehen show. Kun vedän vähän nuotin vierestä, tulee asiakkaille mata-lampi kynnys laulaa.

Alkuaikoina laulaminen ei ollut ihan pieni kynnys Petrillekään. Etenkin van-huspuolen asiakkaissa on lukuisia hyviä laulajia, joten yleensä musiikkituoki-on vetäjä vain säestää ja aloittaa laulut.

– Ei ollut kovin hauskaa lähteä kap-peliin vetäisemään virsiä vähän niin kuin sinnepäin, mutta kaikkeen tottuu

ja nykyisin voin lähteä vaikka stadio-nille, ei hävetä enää. Toiminnan tarkoi-tus on muualla kuin henkilökohtaises-sa loistossa.

Petri suunnittelee, järjestää ja vetää monenlaisia musiikkituokioita asiak-kaille. Hän on nähnyt työssään, kuin-ka monipuolisesti musiikki rikastuttaa heidän elämäänsä. Vanhusten asumis-yksikössä järjestetyn tunnin mittaisen tuokion aikana ei tosin ehditä soittaa kuin kuutisen laulua, koska jokainen niistä herättää muistoja ja keskustelua. Musiikilla on voimakas vaikutus kaik-kiin kuulijoihin. Lapset ilakoivat, tans-sivat ja laulavatkin helposti mukana. Puhumaton asiakas hyrrää ja tulkitsee kehollaan tai sitten vain hymy hänen kasvoillaan kertoo mielihyvästä.

– Pidämme myös levyraateja ja käymme Oulun musiikkitapahtumis-sa. Talo hankki käyttöömme erilaisia

TyöhAAsTATTElUssA KysyIn, ETTä vOIsInKO hyödynTää KITARAnsOITTOhARRAsTUsTAnI

Työssä JA mInUllE vAsTATTIIn, ETTä nIIn PAlJOn KUIn IKInä vAIn PysTyT.

Petri Sääskö ei arvannut opiskelun aloittaessaan, että lähihoitajan am-matti vie hänet niin maanpuolustus-leirille kuin ulkomaanmatkoillekin.

Page 63: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 63

soittimia ja meillä on myös bändikerho. Työn alla on oma sinkku, jonka säveltä-miseen asiakkaat ovat osallistuneet. He ovat myös sanoittaneet ja suunnitelleet ja piirtäneet levyn kannet. Se on ollut mielenkiintoinen projekti.

Petri Sääskö on julkaissut muusikon uransa aikana kaikkiaan yli kymmenen levyä. Yhden levyn hän julkaisi jo vuon-na 2003 hajonneen Solution13:n kans-sa. Noina aikoina keikkoja oli kuiten-kin harvakseltaan, eikä muusikkokaan elä vain rakkaudesta musiikkiin.

– Kun sain ammatin ja turvatun toi-meentulon, koen tekeväni parempaa musiikkia, koska en joudu säveltämään taloudellisesta pakosta.

UlKOmAIllE AsIAKKAAn KAnssAPetri toteaa, että musiikin lisäksi mat-kustaminen on hänelle erityisen tärkeää. Hän onkin kolunnut maailman eri kolk- kia ja käynyt ainakin parissakymmenes-sä maassa. Kun hänelle tarjottiin mah-dollisuutta lähteä henkilökohtaiseksi avustajaksi viikon matkalle Teneriffalle, hän ei empinyt hetkeäkään vaan tart-tui innokkaasti tilaisuuteen käyttää am-mattitaitoaan taas uudella tavalla ja eri-laisissa olosuhteissa. Tämän reissun jäl-keen hän on matkustanut saman asiak-kaan kanssa myös Turkkiin.

– Matkatyö vaatii oikeaa asennetta. Se ei ole niin, että jes, lähdetään ete-lään! Jo ennen matkaa pitää miettiä avustettavan tarpeet ja on järjestettä-vä vaikka matkatoimiston avulla kaikki matkalla tarvittavat palvelut.

Petrin asiakas tarvitsee matkalla niin sähköisen kuin tavallisenkin pyörätuo-lin sekä suihkutuolin. Inva-huone ja au-tokyydit on myös varmistettava. Etenkin ensimmäisellä reissulla Petri oli varautu-nut siihen, että hän joutuu vielä paikan päällä selvittämään ja järjestelemään mo-net asiat uudestaan, mutta palvelut pela-sivat moitteettomasti kentältä lähtien.

– Kävimme rannalla ja ravintolois-sa ja nautin kaikesta, mutta pidin mie-lessäni, että olin työtehtävissä. Asia-kas maksoi matkani ja yhteisen majoi-tuksemme kahden hengen huoneessa, mutta itse maksoin ateriani ja muut henkilökohtaiset kuluni.

TEEmOJA JA TyöTOImInTAALähihoitaja Petri Sääskö on aina ollut valmis vastaamaan uusiin haasteisiin ja

niitä hänen työssään Caritas-säätiön asu-mispalveluissa riittää. Asukkaat esittävät viikkopalavereissa monenlaisia toiveita virkistystoiminnasta ja niitä pyritään to-teuttamaan mahdollisuuksien mukaan.

– Meillä on ollut teemaviikkoja, jol-loin perjantain viriketoiminnassa sy-vennytään johonkin tiettyyn aihepii-riin esimerkiksi luontoon ja erämaaelä-mään. Vammaispuolen asukkaat osal-listuivat Hiukkavaaran maanpuolustus-leiriin, jolloin nukuimme sissiteltassa ja söimme pakista. Armeijan koulutta-jat opettivat suunnistusta. Se oli mah-tava elämys.

Petri on vieraillut asiakkaittensa kanssa muun muassa Ranuan eläin-puistossa, mökkeillyt ja matkustellut myös kotimaassa. Suunnitelmissa on lähteä isolla joukolla pidennetyksi vii-konlopuksi Helsinkiin seuraamaan jää-kiekon MM-kilpailuja.

– Nykytekniikan avulla asiakkaam-me voivat osallistua melkein mihin vain fyysisistä rajoitteistaan huolimat-ta. Olemme osallistuneet pyörätuolin

salibandyliigaan. Menemistä ja tulemis-ta riittää tässä työssä.

Asiakkaat tarvitsevat myös hyvää pe-rushoitoa, joten jos Petri ei ole reissus-sa, hän aloittaa aamuvuoronsa vam-maisten ryhmäkodissa normaaleilla hoitotehtävillä, joita riittää aamupäi-väksi. Tämän jälkeen arkisin hän ohjaa työtoimintaryhmää.

– Olemme olleet kantamassa tava-raa eri tapahtumissa, tehneet pihatöitä, korjanneet polkupyöriä ja hioneet ka-lusteita. Jokainen osallistuu töihin toi-mintakykynsä puitteissa.

Tulevaisuuden haavekin Petrillä on. Hän haluaisi opiskella musiikkiterapeu- tiksi ja näin jatkaa töitä lähellä ihmistä yhdistäen nykyistä enemmän musiikin hoitotyöhön.

– Kun lähdin opiskelemaan lähihoi-tajaksi, oletin, että työni tulisi olemaan perushoidollisia tehtäviä erilaisissa hoi-toympäristöissä. Sanoisin, että lähihoi-tajan työ on sitäkin, mutta se on myös ihan valtavan paljon kaikkea muuta, jos vain haluaa vastata haasteisiin..

Kolmen kuukauden isyysvapaa on Petrin ja Santun mielestä ollut huippuhienoa aikaa.

Page 64: SuPer-lehti 2/2013

64 SUPER 2 /2013

Nimi:

Jäsennumero:

Henkilötunnus:

tilaus:

Tilaan jäsenmaksuviitteet alkaen (pvm) . .

Tilaan ammattimerkin: lähihoitaja (12,30 €) perus- tai apuhoitaja (12,00 €) muu koulutus (8,40 €)

Tilaan valtakirjalomakkeita: kpl

Tilaan liittymispaketteja: kpl

Tilaan uuden jäsenkortin

muutos:

Uusi sähköpostiosoitteeni:

Uusi postitusosoitteeni:

Uusi sukunimeni:

uudet työsuhdetietoni:

Työnantajani:

Työpaikkani:

Työsuhteeni on voimassa:

Toistaiseksi alkaen . 20 Määräaikaisesti ajalla . 20 – . 20

ilmoitus:

Olen ajalla . 20 – . 20

jatko-opiskelija virkavapaalla ulkomailla yrittäjänä muu, mikä

eläkkeellä alk. . 20 . (jään liiton eläkeläisjäseneksi, mutta työttömyyskassan jäsenyyteni päättyy)

haluan säilyttää eläkeläisenä työttömyyskassan jäsenyyden (63 €/vuosi)

eroan SuPer liitosta ja Super työttömyyskassasta alk. (pvm) . 20

jäsenmaksuvapautus:

Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle . 20 – . 20 koska olen

palkattomalla sairausvapaalla kuntoutustuella

palkattomalla äitiys- tai isyysvapaalla hoitovapaalla/kotihoidontuella

työttömänä (Kelan työttömyyskorvaus). Ilmoita työttömyysjakso takautuvasti.

terveiset superille:

yhteydenottopyyntö:

Haluan, että minuun otetaan yhteyttä.

Sähköpostitse. Sähköpostiosoite:

Puhelimitse. Puhelinnumero:

Asiani liittyy (esim. jäsenyysasiat, työsuhdeasiat, ammattiosastoasiat jne.):

Allekirjoitus: Päiväys: . 2013

maksuton palautusosoite:

SUPER RYJäsenyksikköTunnus 500517300003 VASTAUSLÄHETYS

(Hintoihin lisä- tään postikulut.)

Obs! Det här servicekortet finns på svenska på www.superliitto.fi/sv

Page 65: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 65

RUUvIT JA vIllAsUKATempi ja Saara olivat olleet parhaat ystävät viimeiset kahdeksankymmentä vuotta. Lempi kertoi, että he ovat tähän asti tavanneet vähintään joka viikko nyt aikuisenakin.

– Siis nyt mummoinakin, hän hymyili. Lapsena-han me tavattiin joka päivä, siitä asti kun Saara

muutti samaan taloon. Olimme silloin kuusivuotiaita. No kerran kyllä kävi niin, että kun Saara oli kirkkokuoron kans-sa Ahvenanmaalla, hän eksyi porukasta ja myöhästyi laivas-ta. Sillä viikolla ei tavattu. Mutta soittihan se sieltä. Ei ole siis viikkoa väliä, ettei toistemme ääntä olisi kuultu vuodes-ta 1933.

– Hyvänen aika! Riitelittekö te koskaan?

– No lapsena tietysti. Mutta kun on yhdessä jätetty kotimme ja yh-dessä pelätty evakkojunassa pom-mituksia ja yhdessä itketty isiem-me ja veljiemme sankarikuolemat, niin mitäpä sitä enää turhanpäiten riitelemään. Mutta kumman kor-tin mie nyt laitan sille?

– No tietenkin tuon, siinähän te olette, sinä ja Saara. Osoitin kort-tia, jossa mummot kiitää iloisesti potkukelkalla.

Kortin kirjoitushetki oli historiallinen. Se oli ensimmäi-nen ystävänpäiväkortti, jonka Lempi, 86, kirjoitti ystävälleen, jonka kanssa oli tavannut vähintään kerran viikossa monen vuosikymmenen verran.

– Ei siinä kortteja tarvittu. Mutta nyt tarvitaan ja nyt se sit-ten kirjoitetaan. Että sen pitikin mennä lonkkansa särkemään. Vaikka ainahan se on sellainen koheltaja ollut. Mitä mie nyt tähän sitten kirjoitan?

– No vaikka jotain että hyvää ystävänpäivää tai vaikka säe siitä laulusta ”Mistä tunnet sä ystävän…”

– No sitä nyt en ainakaan kirjoita! Sehän on ihan kamala laulu. Siinähän käsketään viemään vene rantaan ja jättämään Saara pois kyydistä. Ja se kohta niistä pitkospuista, missä rui-

kuttaja saa mennä takaisin, sehän olisi ihan heitteillejättö. Jos sitä laulua olisin totellut, niin en nyt Saaralle tässä kort-tia kirjoittaisi.

– Mutta sanoithan, ettette juuri riidelleet?– No ei riidelty, mutta sen pahempaa ruikuttajaa kuin Saa-

ra ei maa päällään kanna! Ja sellainen tohelo kun se on. Sille sattui aina jotakin, sitä sai olla pelastamassa jos mistäkin pin-teestä. Niin kuin nytkin kielsin, ettei mene postilaatikolle kun oli liukasta. Totteliko? Ei totellut, ei tietenkään, ja nyt on rei-si ruuveja täynnä. No mitä mie tähän kirjoitan?

– Kirjoita vaikka että ”Ystäväni on kuin villasukka joka tal-vella lämmittää...”

– Tuotahan se Tiiakin laulaa, se meidän pojanpojan tyttö. Siinä oli jotain niittykukistakin, miten se meni?

– ”Minun ystäväni on kuin niit-tykukka, joka saa minut hymyile-mään…”

– Kyllä se villasukka sopii Saa-ralle paremmin, sillä on aina niin kylmät jalat. Eikä Saara muuten-kaan muistuta niittykukkaa, aina-kaan nyt lonkka säpäleinä.

Lempi kirjoitti kortin uskomat-toman kauniilla, mutta jo kovin

hauraalla käsialalla. Liimasi postimerkin, ihmetteli tarrasys-teemiä ja väitti, että kielellä liimattava merkki oli ehdotto-masti parempi. Lupasin viedä kortin postilaatikkoon samalla, kun haen Lempin lääkkeet apteekista.

Lähtiessäni hän ojensi minulle suklaarasian tulevan ystä-vänpäivän kunniaksi.

– Vie sinne kaikille, ottakaa kahvin kanssa. Ystäviähän te olette kaikki, meidän mummojen ystäviä, monelle niitä ainoi-ta. Ihan niin kuin siinä kamalassa laulussa, että kun on vai-keaa ja tarvitaan auttajaa, niin kotihoitajathan ne sieltä tulee, kun muut menee menojaan.

Lempin halaus tuli sydämestä – ei kun taivaasta asti se tuli. Sen jälkeen painava laukkuni tuntui kovin kevyeltä..

SISKON PAKI NAPakinoitsija Sisko on yli 30 vuotta

perushoitajan työtä tehnyt superilainen

l

s o n j a k ä h kö n e n

Page 66: SuPer-lehti 2/2013

66 SUPER 2 /2013

Maksaako kassa, jos Kela ei maksa?

teksti sirkka rytinki kuva janne harju

SUPERTKSuper työttömyyskassa

hakemusten postitusosoite:

Super työttömyyskassa, PL 117, 00521 helsinki

Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax 09 278 6531, www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30−16.00

Palvelunumero arkisin klo 9−13 09 2727 9377

[email protected]

super ty öttömyyskassa

Kassa voi maksaa päivärahaa hakijalle, jonka työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeen, kun sai- rauspäivärahaa on myönnetty enimmäismäärä.

Päivärahan saaminen edellyttää työnha-kijaksi ilmoittautumista työ- ja elinkei-notoimistossa. Lisäksi työkyvyttömyys-eläkehakemuksen on oltava vireillä tai hylätty. Jos työsuhde on voimassa, kassa tarvitsee työnantajan todistuksen siitä, ettei sopivaa työtä ole tarjolla.

Jos työsuhde on voimassa ja lääkä-rintodistuksen mukaan työkyvyttömyys jatkuu, mutta Kela ei myönnä sairaus-päivärahaa sillä perusteella, ettei henki-löä katsota työkyvyttömäksi, kassa ei voi maksaa päivärahaa. Näin siitäkin huolimatta, että työnhaku on voimassa ja työnantajalla ei ole sopivaa työtä tarjolla. Jos työsuhde ei ole voimassa, kassa maksaa päivärahaa työnhaun voimassaolon ajalta, jos henkilö muutoin täyttää työttömyys-päivärahan saamisen edellytykset.

Palkkatietojen toimittamisessa kannattaa huomioida, et-tä työnantajan maksamaa KVTES:n mukaista 2/3-palkkaa ei huomioida päivärahan määrää laskettaessa. Palkkatodistuk-sessa vajaan palkan aikaa ei siis sisällytetä ilmoitettavaan en-nakonpidätyksenalaiseen tuloon. Lisätietoihin tulee kuiten-kin merkitä se aika, jolta vajaata palkkaa on maksettu, samoin palkaton jakso. Myös mahdollinen lomaraha ja lomakorvaus ilmoitetaan todistuksessa.

Päivärahan määrään nousua vuoden alustaPeruspäiväraha 1.1.2013 lukien on 32,46 euroa päivässä kun se vuonna 2012 oli 31,36 euroa. Lapsikorotus yhdestä lap-sesta on tänä vuonna 5,24 euroa, kahdesta lapsesta 7,69 eu-roa ja kolmesta tai useammasta 9,92 euroa päivässä. Vas-taavat luvut viime vuonna olivat 5,06, 7,43 ja 9,58 euroa päi-vässä. Päivärahasi määrän voit arvioida kassan kotisivuil-la www.supertk.fi

lIsäPäIvIlTä vAnhUUsEläKKEEllEVuoden vaihteessa tuli muutoksia lakiin koskien vanhuuselä-kettä ilman varhennusvähennystä. Työttömyysturvan lisä-päivillä olevan henkilön oikeus varhennettuun vanhuuseläk-

keeseen 62-vuotiaana ilman varhennus-vähennystä poistui vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä.

Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättö-mälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iäs-sä, jos he ovat syntyneet vuonna 1950 tai sen jälkeen ja työttömyysturvan lisä-päiviä on eläkkeen alkamista edeltävälle kuukaudelle myönnetty vähintään yh-deltä päivältä.

Lisäpäivillä tarkoitetaan työttömyys-turvan 500 päivän enimmäismäärän

ylittäviä päiviä.

ylläPITOKORvAUs JA vEROTIEdOTTyöllistymistä edistävien palveluiden, kuten työnhakuval-mennuksen (aiemmin ryhmäpalveluna toteutettava työnha-kuvalmennus), työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen koulu-tuksen ajalta maksettu ylläpitokorvaus muuttui vuodenvaih-teessa kulukorvaukseksi. Korvauksen määrä säilyi ennallaan.

Aiempien vuosien tapaan kassa on saanut helmikuun alus-ta voimaan astuvat veroprosentit suoraan verottajalta. Jos ha-luat toimittaa kassalle muutosverokortin, pyydä se verottajal-ta etuutta varten..

Page 67: SuPer-lehti 2/2013

ETUSI JÄSENKORTILLA:

-2 snt/l bensiinistä*-2 snt/l dieselistä*

LISÄKSI:-10 % voiteluaineista**-5 % pesuista-5 % autokemikaaleista-5 % nestekaasusta***

* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia.*** Koskee täyttöä.

www.teboil.fi /liitto

lisäetuja

1.1.2013 alkaen!

korotettu alennus

1.1.2013 alkaen!

Page 68: SuPer-lehti 2/2013

Valitse jaSuPer -lomailemissä haluat

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle, vkot 23–24, 26–28, 30–32, 42–43 470 €/vko

Katinkulta, Katinkullan Kiinteistöt 4+2:lle, vkot 27–29, 37–40 400 €/vko

Himoksen Tähti 4+2:lle, vkot 26–30 470 €/vko

Airisto 6+2:lle, vkot 35, 41, 43 390 €/vko

Tampereen Kylpylä 2+2:lle, vkot 25, 40 200 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

4+2:lle, vkot 27, 31, 42 250 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

6+2:lle, vko 36 300 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

Naantali Spa Residence allergiahuoneisto 2+2:lle, vko 26, 28–31 250 €/vkonloppu

(3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

Vierumäki vkot 18–21, 23–25, 36–43 390 €/vko

Punkaharju, Hiekkaharju 1 6+2:lle, vkot 18–21, 23–24, 32–39 450 €/vko, vkot 25–31 550 €/vko Hakuaika lomaviikoille 18-44/13 1.2.–28.2.13. Arvonta suoritetaan 4.3.13. Tuloksista ilmoitetaan kaikille osallistuneille viimeistään vkolla 11/2013. Hae lomaa SuPerin nettisivuilta www.superliitto.fi >Jäsenyys >Holiday Club-lomaviikot tai suoraan osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (kirjaudu SuPerin jäsensivuille, saat Holiday Club -tunnuksen ja salasanan näkyville)

Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400, arkisin klo 9–16.

Super 210x297_kevat2013.indd 1 15.1.2013 12.18

Page 69: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 69

Valitse jaSuPer -lomailemissä haluat

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle, vkot 23–24, 26–28, 30–32, 42–43 470 €/vko

Katinkulta, Katinkullan Kiinteistöt 4+2:lle, vkot 27–29, 37–40 400 €/vko

Himoksen Tähti 4+2:lle, vkot 26–30 470 €/vko

Airisto 6+2:lle, vkot 35, 41, 43 390 €/vko

Tampereen Kylpylä 2+2:lle, vkot 25, 40 200 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

4+2:lle, vkot 27, 31, 42 250 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

6+2:lle, vko 36 300 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

Naantali Spa Residence allergiahuoneisto 2+2:lle, vko 26, 28–31 250 €/vkonloppu

(3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

Vierumäki vkot 18–21, 23–25, 36–43 390 €/vko

Punkaharju, Hiekkaharju 1 6+2:lle, vkot 18–21, 23–24, 32–39 450 €/vko, vkot 25–31 550 €/vko Hakuaika lomaviikoille 18-44/13 1.2.–28.2.13. Arvonta suoritetaan 4.3.13. Tuloksista ilmoitetaan kaikille osallistuneille viimeistään vkolla 11/2013. Hae lomaa SuPerin nettisivuilta www.superliitto.fi >Jäsenyys >Holiday Club-lomaviikot tai suoraan osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (kirjaudu SuPerin jäsensivuille, saat Holiday Club -tunnuksen ja salasanan näkyville)

Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400, arkisin klo 9–16.

Super 210x297_kevat2013.indd 1 15.1.2013 12.18

Loma-asunnot haussa kesäkaudeksiSuPerin loma-asunnot ovat jäsenistön haettavissa ajanjak-soksi 26.4.–2.11.2013. Jos samalle viikolle on useampi hakija, suoritamme hakijoiden kesken arvonnan. Etusijalla ovat jäsenet, jotka eivät ole aikaisemmin vuokranneet loma-asun-toja tai saaneet SuPerin lomatukea taikka kuntoremonttitu-kea. Loma-asunnot vuokrataan viikon jaksoissa. Vaihtopäivä on joko perjantai tai lauantai. Vuokra sisältää huoneiston vapaan käytön, liinavaatteet (lukuun ottamatta Nauvoa), tak-kapuut ja vaihtosiivouksen.

LEVITUNTURI/Levin Länsihovi on 130 neliön paritalohuoneisto. Vuodepaikkoja on 8 henkilölle. Vaihtopäivä lauantai

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 400 e/viikko vkot 36–38 660 e/viikko

YLLÄSTUNTURI/Huilinki on keloparitalo, jossa on kaksi 43 neliön parvellista huoneistoa. Vuodepaikkoja on 4+2 henkilölle. Vaih-topäivä lauantai. A-puolelle ei lemmikkieläimiä. Varattavissa 1.6. alkaen (vko 24).

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 290 e/viikko vkot 36–38 450 e/vko

KUUSAMO, RUKATUNTURI/Ruska-Ruka on 116 neliön päätyhuo-neisto kelorivitalossa. Vuodepaikkoja on 10 henkilölle. Vaihto-päivä perjantai.

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 400 e/vko vkot 36–38 660 e/vko

PUUMALA/Äimänkäki on 150 neliön huvila Saimaan rannalla. Vuodepaikkoja on 8+2 henkilölle. Vaihtopäivä perjantai. Varatta-vissa 31.5. alkaen (vko 23).

Vuokra: vkot 23–24, 32–38 550 e/vko vkot 25–31 660 e/vko vkot 39–44 400 e/vko

PUUMALA/Pikku-äimä on 73 neliön huvila Saimaan rannalla. Vuodepaikkoja on 6 henkilölle. Vaihtopäivä perjantai. Ei lemmik-kieläimiä.

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 400 e/vko vkot 25–31 490 e/vko vkot 39–44 300 e/vko

NAUVO/Villa Etel on 100 neliön huvila Käldön saarella. Vuode-paikkoja on 4+2 henkilölle (ei liinavaatteita). Vaihtopäivä perjan-tai. Ei lemmikkieläimiä.

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 400 e/vko vkot 25–31 490 e/vko vkot 39–44 300 e/vko

HEINOLASSA Vierumäellä on lisäksi varattavissa 65 neliön Loma-aika-huoneistoja viikoille 18–21, 23–25 ja 36–43. Vuode-paikkoja on 6 henkilölle. Hinta 390 e/vko. Ei lemmikkieläimiä. Nämä varaukset Holiday Club - varauskanavan kautta.

KALLION KAKSIO HELSINGISSÄ, Kallion kaupunginosassa on 40 neliön kaksio, jossa on tilaa neljälle henkilölle. Liinavaatteet ja siivous eivät sisälly vuokraan. Kaksio on varattavissa kesäkuusta elokuuhun kolmen tai neljän päivän jaksoissa, vaihtopäivä joko maanantai tai torstai. Vuokra on 60 e/vrk. Haku sähköisellä haku-lomakkeella. Muuna kuin kesäaikana asuntoa vuokrataan muuta-man vuorokauden jaksoissa. Nämä varaukset puh. 09 2727 910/Merja Poikselkä-Takala tai [email protected].

Loma-asuntojen esittelyt ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.superliitto.fi (kohdasta Jäsenyys -> SuPerin loma-asunnot). Haku päättyy 28.2.2013.

Lähetämme loma-asunnon saaneille ilmoituksen viimeistään viikolla 14.

Haettavissa lisäksi Holiday Club -loma-asuntoja, katso Holi-day Clubin ilmoitus viereiseltä sivulta.

Page 70: SuPer-lehti 2/2013

70 SUPER 2 /2013

Pohjois-Karjalan aikuisopistoPL 199 (Kaislakatu 3), 80101 Joensuuwww.pkky.fi/aiko

Seksuaalineuvoja-koulutus

Koulutus toteutetaan monimuotokoulu- tuksena yhteistyössä SETA ry:n kanssa 19.3.2013–16.1.2014. Koulutuksen kesto on 20 ov ja lähi- opetusta on noin 20 päivää. Koulutus vastaa seksologien opintojen tasoa 1 ja antaa mahdollisuuden jatkokouluttau- tumiseen.

Koulutus soveltuu järjestötoimijoille, yksityisten hoitokotien henkilöstölle, kehitysvamma-alan henkilöstölle, kasvatus- ja opetusalan työssä toimiville, lähihoitajille ja sairaanhoitajille terveyskeskuksissa sekä erikoissairaanhoidon henkilöstölle.

Koulutuksen tavoitteet: y Saat tietoa seksuaalisuuden kehittymisestä, ilmentymisestä

ja näihin liittyvistä erityiskysymyksistä. y Pystyt kohtaamaan ja käsittelemään seksuaalikysymyksiä

itsessä ja muissa. y Kykenet antamaan asiantuntevaa seksuaalineuvontaa

ja -kasvatusta.

Hinta: 1 000 €

Ilmoittautuminen 15.2.2013 mennessä:Tuija Turunen, p. 013 244 3970, [email protected]

Lisätietoja: Merja Tukiainen, p. 013 244 2438, [email protected]

Ilmoittaudu

Kotihoidon

koulutuspäiville

7.4. mennessä!

KOTIHOIDONKOULUTUSPÄIVÄT

14.–15.5.2013 TampereellaScandic Tampere City

Hämeenkatu 1, 33100 Tampere

SuPerin Kotihoidon koulutuspäivät on suunnattu kotihoidossa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa työskenteleville. Koulutuspäivät ovat ammatillista

täydennyskoulutusta.

Tiistai 14.5.8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi9.00–10.00 Kurssin avaus, ajankohtaista kotihoidosta 10.00–11.30 ALS rappeuttaa lihasten liikehermosoluja11.30–12.15 Lounas12.15–13.45 Diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet13.45–14.30 Kahvi14.30–16.30 Teknologia kotihoidossa

Keskiviikko 15.5. 8.30–10.00 Kotihoidon asiakkaan muistin arviointi10.15–12.00 Muistisairas ihminen kotona12.00–13.00 Lounas13.00–14.30 Mielenterveys ja ikääntyminen14.30–15.30 Skitsofrenia – monimuotoinen sairaus15.30–16.00 Koulutuksen päätös, todistusten jako ja kahvi

Ilmoittautuminen 7.4. mennessä www.superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi – WebLyyti – kurssit. Kou-lutuksen hinta on SuPerin jäsenille 200 euroa majoittuville ja 160 euroa ei-majoittuville. Hinta sisältää opetuksen, materi-aalin ja ohjelmassa mainitut tarjoilut.

Mikäli et ole SuPerin jäsen hinta on 230/190 e. Ei-jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla [email protected]. Mainitse ilmoittautuessasi nimi, ammatti, työnantaja, kotiosoite, puhelinnumero ja mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä koulutuspäivän nimi ja laskutusosoite.

Lisätietoja: suunnittelija Sari Erkkilä [email protected] puh. 09 2727 9152

sihteeri Raili [email protected]. 09 27279172

Ohjelma on alustava ja SuPerilla on oikeus muutoksiin.

Vuonna 2013 Ikäinstituutti siirtyy uudelle strategiakaudel-le teemalla Elämänvoimaa vanhuuteen – elämänvoimaa vanhuudesta. Tällä teemalla haluamme vahvistaa julkista kuvaa ikäihmisistä, vanhustyön ammattilaisista, vapaaeh-toisista ja vertaisista voiman lähteinä. Ikäinstituutin kou-lutus tukee ikäihmisten parissa toimivien voimavaroja ja vahvistaa heidän osaamistaan välittämällä uutta tietoa ja avaamalla uusia näkökulmia. Koulutuksemme tarjoaa työkaluja ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tuke-miseksi.

Koulutusteemojamme ovat:� vanhustyön arvot ja etiikka, vanhuksen haavoittuvuus� ikäihmisen liikunta� ikäihmisen voima- ja tasapainoharjoittelu� ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen� senioritanssi� muistisairaan ihmisten hoito� taide ja luovat menetelmät vanhustyössä� logoterapeuttinen ajattelu vanhustyössä

Valmiiden kurssikokonaisuuksien lisäksi räätälöimme työyhteisöille koulutusta asiakkaan toiveiden pohjalta.

Vi erbjuder skolning också på svenska.

Lisätietoa: www.ikainstituutti.fi /koulutus puh. (09) 612 2160

– hyvän vanhenemisen asiantuntija –

Ikainstituutti_82x125_SuPer.indd 1 17.1.2013 10:31:31

Page 71: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 71

Liikunta hoitotyössä

LIIKUTTAVAN HYVIÄ

HOITAJIA

8.4.2013 - 21.11.2014

EERIKKILÄN URHEILUOPISTO

Täydennyskoulutusta terveydenhoitoalan ammattilaisille. Hakeminen: www.eerikkila.fi

SuPerin opiskelijajäsenenä saat maksutta muun muassa jäsenkortin ja sen tuomat edut, kalenterin ja SuPer-lehden sekä vakuutukset

vapaa-ajalle, työssä-oppimisen ajaksi ja alan töitä tehdessäsi.

Lähihoitajaopiskelija liity SuPeriin!

Lue lisää ja liity nytwww.superliitto.fi

OHJELMA8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit9.00–9.30 Avaus Jokaisella on oikeus vanhentua työelämässä, Soili Nevala, SuPer9.30–10.30 Työkykytalo – työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavat tekijät, Sari Erkkilä, SuPer10.30–12.15 Eri ikäpolvet työelämässä ja samassa työpaikassa Johanna Rosenberg, SuPer12.15–13.15 Lounas 13.15–14.00 Fyysinen toimintakyky ja ikääntyminen Terhi Kosonen, työterveyshuollon erikoislääkäri14.00–14.30 Ihmisen suhde työhön Terhi Kosonen, työterveyshuollon erikoislääkäri14.30–15.00 Kahvi15.00–15.45 Osaaminen, oppiminen ja ikä Soili Nevala, SuPer15.45–16.00 Päivän yhteenveto ja päätös Soili Nevala, SuPer

Sitovat ilmoittautumiset 17.3.2013 mennessä www.super-liitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi – weblyyti – kurssit. Koulutuksen hinta on SuPerin jäsenille 120 €. Hinta si-sältää opetuksen, materiaalin ja ohjelmassa mainitut tarjoilut. Mikäli et ole SuPerin jäsen, hinta on 150 €. Ei-jäsenten ilmoit-tautuminen sähköpostilla [email protected].

Lisätietoja suunnittelija Soili Nevala, [email protected], käytännön asioissa sihteeri Raili Nurmi [email protected] tai puh. (09) 27279172.

Ohjelma on alustava ja SuPerilla on oikeus muutoksiin.

LAADUKAS JA PITKÄ TYÖURA

23.4.2013 Helsinki

Page 72: SuPer-lehti 2/2013

72 SUPER 2 /2013

KUULUmISIALue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuuKoonnut Henriikka Hakkala

Positiivinen info Sodankylässä

Sodankylän ammattiosasto 117 järjesti lähihoitajaopiskelijoil-le ja SuPer-Nuorille infoilta-

päivän 5. joulukuuta. Tilaisuus pi-dettiin Kommattivaaran majalla, ja paikalle saapui 23 asiasta kiinnostu-nutta. Paikalla olivat myös ammat-tiosaston puheenjohtaja, pääluotta-musmies, varaluottamusmies, kak-si opoa ja tilinhoitaja sekä Market-ta Vuorinen liitosta. Paikallisosasto esitteli itsensä, toivotti kaikki terve-tulleiksi ja pyysi paikallaolijoita tu-lemaan mukaan ammattiosasto-toimintaan, esimerkiksi yleisiin ko-kouksiin. Sitten alkoi Marketan in-fo, jossa oli asiaa työsopimuksista, työnantajan ja työntekijän oikeuk-sista, lomista ynnä muista tärkeistä asioista. Palaute oli pelkästään po-sitiivista, paria risua lukuunottamat-ta. Miinuksena pidettiin sitä, että ajankohta oli huono. Puolet opiske-lijoistakin jäi saapumatta pidennetyn viikonloppuvapaan takia. Tyytyväi-siä olimme kuitenkin paikalle saapu-neista. Keväällä järjestämme uuden samantyyppisen illan. SuPer-tuot-teet, esitteet, kynät yms. rekvisiit-ta olivat hyviä ja niitä nuoret otti-vat mielellään mukaansa. Myös ruo-kaa kehuttiin. Kiitos kaikille paikalla-olleille, keväällä nähdään!

Terveisin Inga Hannulaja muu ao 117:n hallitus

Keiloille kyytiä

SuPerin miesten kautta aikain ensimmäinen superkeilaaja-kilpailu pidettiin Helsingissä

Kampin keilailuhallissa 11. joulu-kuuta 2012. Kilpailu käytiin hyväs-sä kisahengessä, alussa kaikilla oli mahdollisuus voittaa.

Kilpailun edetessä jokainen sai kaatoja vuorollaan, toiset enem-män ja toiset hieman vähemmän. Andwar Anjam otti kovan loppu-kirin kolmella peräkkäisellä kaa-dollaan ilman paikkaamistarve-ta, mutta kun kilpailuaika päättyi, selvisi voittajaksi Lauri Lepänkos-ki huipputuloksella 186.

Risto Kauppinen

Onnea Raaheen!

Raahen seudun ammattiosasto 214 valitsi syyskokouksessaan oman ammatti-osastonsa vuoden superilaisen. Valintaan saivat osallistua kaikki ao:n jäsenet kirjoittamalla hyvät perustelut työkaveristaan. Johtotähtenä koko jutussa oli

työhyvinvointi ja Kimpassa on kivempaa -teema. Raati valitsi suositteluista parhaaksi Rauni Laurilan kehut Anna Mustosesta, jo-

ka työskentelee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä, seutukunnallisella hoi-vaosastolla Ruukissa. Anna kukitettiin ja kakutettiin työpaikallaan, myös paikallisleh-den toimittaja teki ison jutun aiheesta. Hyvä mieli leikkimielisen kisan johdosta on levinnyt pitkin seutukuntaa, ja toiveita on tullut kisan uusimisesta tänäkin vuonna.

Satu Koivusipilä, puheenjohtajaSuPerin Raahen seudun ao 214

Page 73: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 73

KUULUmISIALue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

Koonnut Henriikka Hakkala

ristikkoratkaisu 1/2013

Tammikuun ristikkokisan voitti Tuija Latvala Forssasta.Lämpimät onnittelut!

in memoriam

Hyvä ystävä on lähtenyt – muistot elävät ikuisesti.

Muistaen Ortamonpuiston palvelukodin

työtoverit

Marja-LeenaNIKUNEN

s. 17.9.1949k. 10.11.2012

SuPerin pitkäaikaisin jäsen Mimmi Retriikka Poutiainen saatettiin haudan le-poon joulukuussa. Mimmi Poutiainen oli vuonna 1947 perustamassa Su-Perin edeltäjää, Suomen Apuhoitajayhdistystä. Toiminta alkoi pienestä,

ja aluksi perustajat rahoittivat itse yhdistyksen toimintaa. Ensimmäinen lehtikin jaettiin jäsenille talkoovoimin.

Mimmi Poutiainen oli aktiivisesti mukana yhdistyksen ja sittemmin vuodesta 1972 alkaen Suomen Apuhoitajaliiton toiminnassa. Hän oli Apuhoitajayhdistyksen ja liiton varapuheenjohtaja 1949–1950, 1967–1968 ja 1971–1978. Hän oli myös Apu-hoitajayhdistyksen neuvottelukunnan puheenjohtaja vuosina 1965–1967.

Mimmi Poutiainen oli apuhoitaja isolla A:lla. Hän vaikutti osaltaan siihen, että Apuhoitajayhdistys ja sen seuraaja Apuhoitajaliitto jatkoivat itsenäisinä ammatti-järjestöinä apuhoitajien ja vuodesta 1976 alkaen myös vastaanotto-osastoavusta-jatutkinnon suorittaneiden edunvalvontaa.

Mimmi Poutiainen teki ammatti- ja järjestötyötä sydämellä ja ammattitaidolla. Hän puolusti järkähtämättä jäsenten etuja. Hän kertoi SuPer-lehden haastattelussa vuon-na 2011, ettei hänellä ole ollut ristiriitaa kenenkään kanssa. Mimmi tunnettiinkin jä-mäkkänä ja säästäväisenä ay-pomona. Tämä oli luonnollista, kun ajatellaan, millaisis-ta lähtökohdista yhdistystä ja liittoa lähdettiin rakentamaan. Hän oli liiton kunniajäsen.

Eläkkeellä ollessaan Mimmi Poutiainen seurasi aktiivisesti yhteiskunnallisia asi-oita ja politiikkaa. Poutiaisen tunteneet ja hänen kanssaan työskennelleet järjestö-aktiivit ja toimihenkilöt muistavat häntä kiitollisina siitä, että hän loi omalla aktiivi-sella ja määrätietoisella toiminnallaan vahvaa perustaa nykyiselle, jatkuvasti kasva-valle SuPerille.

Markku SilvennoinenSuPerin entinen pääsihteeri

Kotiin toiseen joulukellot soitti, lähdön hetki yllättäen koitti.

Poissa ystävämme on,suru, ikävä lohduton.

Työtoveria ja ystävää lämmöllä muistaen

Lohikon palvelukodin työntekijätPohjois-Satakunnan ao.

IrmaHAKANPÄÄ

s. 30.3.1956k. 25.12.2012

Kutsut• Keski-Karjalan ao 510:n sääntö-

määräinen kevätkokous pidetään 15.3.2013 Kiteen ev.lut. kansanopis-tolla. Ruokailu klo 17 ja kokous klo 18 takkahuoneessa. Ammattiosasto tarjoaa jäsenille ruokailun. Luvassa ohjelmaa. Ilmoitukset Paulalle 4.3. mennessä puh. 0400 771 301.

• Salon Sairaanhoito-oppilaitos AHJ 13 Timo ja tytöt! Valmistuimme joulu-kuussa 1982. Kiva olisi nähdä ja kuulla mitä kukin nykyään touhuaa. Voisim-meko tavata keväällä ja vaihtaa kuulu-misia? Ilmoittele itsestäsi! t. Katrina puh. 040 964 8447 tai [email protected]

• Suomen vastaanotto-osastoavus-tajat ry:n vuosikokous pidetään Hel-singissä Hotelli Scandic Continentalissa

Mimmi Poutiainen 1921–2012, viimeiseen asti apuhoitaja

A S U M A K E H Y S K A A SL K A I H O A U H A L L AK U K I N S K O O L T A B UU L O K E K U T K A O T I N

P A S K E L O A S A N AK U U T A M M A T I T I EE U O R A A T L E E V I TK A T A L A T I S O T T E L UO L E V A O S K U T I M

K A V E N A O K L A SK A U N I S L U M I P E I T EE L I N K A U R I S T I I TL I N O L I K I A T T A L IO T O T L O I S A N I T A T

21.3.2013 klo 17.30 alkaen. Esillä sään-tömääräiset asiat. Aloitteita ja esille otettavia asioita voi lähettää sähköi-sesti [email protected]. Tervetuloa!

• Lohjan ao 806:n kokous sekä Pro-Mama-luento 11.2.2013 klo 18 poik-keuksellisesti Lohjan terveyskeskuk-sen kokoustilassa. Luennolla tietoa rin-tasyövästä sekä rintojen tutkimisesta, lisätietoa www.promama.fi. Ilmoit-tautumiset Anrille tarjoilun vuoksi 8.2. mennessä, puh. 0400 534 440, [email protected].

• Härmänmaan ao 302:n sääntömää-räinen kevätkokous 27.3.2013 klo 18 Kauhavalla, Pinkki Alvar. Tarjolla keitto, salaattipöytä ja kahvit leivoksineen. Ilmoittautumiset viim. 6.3. [email protected].

Page 74: SuPer-lehti 2/2013

74 SUPER 2 /2013

LUONNOSSAMarkku Pirttimaan kuvia ja kertomuksia

olmenkymmenen pinnassa huiteleva pakkanen on jonkinlainen raja, missä mukavuus ja selviy-tyminen erkanevat. Siinä erotellaan tahto ja voi-ma. Nykypäivän ihmiselle se alkaa olla jo liikaa. Usein myös eläimille. Toisen epäonni voi olla toi-sen ruoka.

Pakkasen jälkeen alkuvuodesta tulivat lauhat kelit. Van-hat ihmiset puhuivat kaarnatuulista. Lämpimistä etelätuu-lista, jotka levittivät ympäristöön neulasia ja havupuiden pinnasta irronnutta pehmeää kaarnaa. Muistan nuo kevään leudot tuulet lapsuuden koulumatkoiltani. Oli lähes pimeää kävellessäni kilometrin matkan linja-autolle. Tuuli puuskai-sesti etelästä ja silotteli tien liukkaaksi jääpeitteeksi. Silloin tiesin kevään tulleen. Iloitsin tietenkin lähestyvästä koulun loppumisesta, mutta ennen kaikkea luonnon heräämisestä. Toipumista jatkuvasta pimeästä.

Vielä helmikuussa ei ole oikeiden, keväisten kaarnatuu-lien aika, mutta nuorelle kanahaukalle leudompi jakso on pelastus. Se saa hetken aikaa hengähtää. Ravinnon tarve ei ole niin kova kuin pakkasilla. Saalistus on ollut vielä opette-lua. Suurin osa iskuista on epäonnistunut. Pakkasten jälleen kiristyessä alkaa kuitenkin kanahaukan juhlat.

Peltopyylle lauhempi ilma sopi myös hyvin. Ruokaa on ollut pelloilla sopivan lumikerroksen alla riittämiin. Lumi oli pehmeää kaivaa ja se tarjosi myös suojaa. Nuoskake-lin jälkeen tulevat tiukat pakkaset eivät palelluta palleroista kanalintua, mutta kivikovaksi jäätynyt hangenpinta saattaa

KAARnATUUlIA KOhTI

Kolla sille liikaa. Ruoka ja suoja ovat lähellä, mutta kuiten-kin liian kaukana.

Jäinen katto hangen pinnalla vei peltopyyltä myös nopean piiloutumisen edun. Siinä ne ovat erittäin taitavia. Vain muutama potkaisu ja kokonainen parvi katoaa hangen alle parissa sekunnissa. Nyt ainoa keino on yrittää pakoon len-tämällä. Se käy nuorelle kanahaukalle mainiosti. Yksi kerral-laan se popsii nuo jo kaukaa valkean hangen pinnalla erottu-vat tummat linnut. Sillä on aikaa juhlia seuraaviin runsaam-piin lumisateisiin saakka. Vielä nekin tulevat ennen oikeita kevään kaarnatuulia.. www.pirttimaa.fi

Page 75: SuPer-lehti 2/2013

SUPER 2 /2013 75

P.S.superin ammattiosastojen puheenjohtajat eri puolilta maata kommentoivat lehden aiheita.

RAISION SEUDUNAMMATTIOSASTO

sE On sITä sUPER-vOImAA!Raision seudun ammattiosaston pu-heenjohtaja Johanna Jantunen ke-huu ammattiosaston hallituksen toi-meliaisuutta.

– Meillä on innokasta väkeä. Vii-me syksynä valittiin uusi hallitus ja saimme mukaan toimintaan kolme ai-van uutta aktiivia. Hallitus toimii to-si aktiivisesti.

Ammattiosaston alue antaa laajuu-dessaan omat haasteensa. Siihen kuulu-vat Raision ja Naantalin kaupungit se-kä Maskun, Nousiaisen, Mynämäen ja Ruskon kunnat. Jäseniä on noin 560.

– Lähihoitajapäivän tempausvii-kolle tilasimme jaettavaksi sata kuiva-kakkua. Työpisteitä alueellamme on tosi paljon ja pyrimme vierailemaan niistä jokaisessa! Meillä meni toista tuntia siihen, kun kävimme listaa läpi ja sovimme, kuka käy missäkin.

Ammattiosasto järjestää teatteri- ja konserttireissuja sekä ulkoilutapahtumia jäsenistölleen ja ainakin teatteriin on ol-lut aina hyvin lähtijöitä. Syys- ja kevätkokouksiin osallistuu aina muutamia kym-meniä jäseniä. Puheenjohtajan mielestä se on kohtuullisen hyvin, tosin enemmän-kin saisi tulla.

– Hallituksen jäsenyyttäkään ei tarvitse pelätä. Olen luvannut uusille hallituk-sen jäsenille, ettei heidän tarvitse ensimmäisenä vuonna ottaa vastaan mitään eri-tyistä tehtävää, elleivät he itse halua. He voivat näin rauhassa tutustua hallituksen toimintaan.

Johanna on ollut ammattiosaston puheenjohtajana jo 14 vuotta. Tehtävä ei ole rasittanut liikaa, sillä hän päätti heti puheenjohtajan nuijaa vastaanottaessaan de-legoida työt hallitukselle ja itse toimia jonkinlaisena koordinaattorina. Suunnitel-ma on toiminut hyvin.

– Kun tapaamme ammattiosaston kokouksissa, keskustelemme työpisteiden haasteista ja myös siitä, mitä hyvää mistäkin löytyy. Yhdessä etsimme myös ongel-miin ratkaisuja. Se on sitä SuPer-voimaa.

Myös SuPerin järjestämät puheenjohtajapäivät ja liittohallituksen jäsenen jär-jestämät alueelliset tapaamiset antavat hyvää taustatukea puheenjohtajan tehtäväs-sä toimimiseen..

marjo sajantola

Johanna Jantunen osaa delegoida.

Riittääkö hoiva-avustajakoulutus van-hustenhoidossa? s. 8

Siinä mennään takapakkia. Työsken-telen itse vanhainkodissa, jossa hoide-taan todella huonokuntoisia vanhuk-sia. Tarvitsemme riittävästi henkilöstöä, mutta sen on oltava koulutettua, osaa-vaa työvoimaa.

Mitä ajattelet vanhuspalvelulaista? s. 11

Olen todella pettynyt, kun mitoi-tukset ja muut tärkeät asiat vesittyivät.

Hallitsetko kinestetiikan menetel-mät? s. 16

Osallistuin syksyllä potilassiirtojen ergonomiakoulutukseen ja siinä sivut-tiin kinestetiikkaa; opetettiin, miten po-tilasta voidaan liikuttaa luonnollisesti.

Lähihoitajakoulutus täyttää jo 20 vuotta. Pitäisikö sitä edelleen kehit-tää? s. 22

Perusopinnoissa pitäisi päästä mah-dollisimman monipuolisesti työharjoit-teluun. Perushoitajatutkinnossa käy-tiin töissä ainakin kotisairaanhoidossa, päivystyksessä, kirurgian ja sisätautien osastoilla, vanhainkodissa ja terveyskes-kuksessa. Koko kirjo.

Mikä on lempituoksusi? s. 30Olen tuoksuallergikko, enkä siedä

hajuvesien voimakkaita kukkaistuoksu-ja, saan migreenin niistä. Keväisen met-sän tuoksu on mielituoksuni.

Pitäisikö hoitoalan työntekijän olla raittiuden esimerkki? s. 46

Ihmisiä mekin olemme. Kohtuus kaikessa. Vapaa-ajalla pitää saada olla oma itsensä.

Millaista viriketoimintaa työpaikal-lasi on? s. 50

Ennen päivätoiminnan ohjaaja oli kokonaan käytössämme, nyt hän jakaa aikansa vanhainkodin, kotipalvelun ja dementiayksikön kesken.

Mikä on mielimusiikkiasi? s. 60Pidän soulista ja rockista, mutta ei

minulla ole tiettyä genreä. Olen aika kaikkiruokainen.

Page 76: SuPer-lehti 2/2013

KEhITTämIsyKsIKKö• johtaja Jussi Salo p. 09 2727 9171• suunnittelija Kari Bagge p. 09 2727 9169• suunnittelija Sari Erkkilä p. 09 2727 9152• suunnittelija Soili Nevala p. 09 2727 9157• suunnittelija Elina Ottela p. 09 2727 9154• suunnittelija Johanna Pérez p. 09 2727 9115• suunnittelija Johanna Rosenberg p. 09 2727 9296• suunnittelija Paula Soivio p. 09 2727 9156• opiskelija-asiamies Marjo Rautanen p. 09 2727 9133• opiskelija-asiamies Heli Saarinen p. 09 2727 9150• sihteeri Raili Nurmi p. 09 2727 9172

sUPER-lEhTI• johtaja Arja Niittynen p. 09 2727 9123• päätoimittaja Jukka Järvelä p. 09 2727 9174• taittava toimittaja Sonja Kähkönen p. 09 2727 9175• toimittaja Marjo Sajantola p. 09 2727 9173• toimittaja Henriikka Hakkala p. 09 2727 9177• toimittaja Minna Lyhty p. 09 2727 9176• [email protected]

TIETOhAllInTAyKsIKKö• johtaja Arja Niittynen p. 09 2727 9123• it-päällikkö Sakari Hulkkonen p. 09 2727 9145• järjestelmäasiantuntija Irja Nevala p. 09 2727 9158• atk-tuki: [email protected]

JäsEnyKsIKKö• puhelinpalvelu 09 2727 9140 ma–pe klo 9–15• johtaja Anne Panttila p. 09 2727 9127• jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen p. 09 2727 9149• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen, Rita Brand, Paula Wirén ja Jenni Timonen • telefax 09 2727 9155• palveleva sähköposti: [email protected]• postiosoite: PL 112 00521 Helsinki

TyöTTömyysKAssA• postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki• käyntiosoite: Kellosilta 3• internet: www.supertk.fi (24h)• puhelinpalvelu: 09 2727 9377 ma–pe klo 9-13• sähköpostit: [email protected]• telefax 09 278 6531• johtaja Stefan Högnabba 09 2727 9310

sUPERIn TOImIsTORatamestarinkatu 1200520 HelsinkiPuhelinvaihde 09 2727 910Telefax 09 2727 9120

• puheenjohtaja Silja Paavola p. 09 2727 9121• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 09 2727 9122

ylEIshAllInTO• pääsihteeri Arja Niittynen p. 09 2727 9123• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 09 2727 9162• tiedottaja Reita Waara p. 09 2727 9137• tiedottaja Sari Järvinen p. 09 2727 9138• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 09 2727 9136• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 09 2727 9134• järjestöasiantuntija Eero Lemola p. 09 2727 9153• järjestöasiantuntija Anne Meriläinen p. 09 2727 9113• järjestöasiantuntija Tiina Pendolin p. 09 2727 9297• koulutuskoordinaattori Marianne Ronkainen p. 09 2727 9124• sihteeri Aira Silvasto p. 09 2727 9135

TAlOUs- JA hEnKIlösTöyKsIKKö• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 09 2727 9127• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala p. 09 2727 910• henkilöstösihteeri Heli Utter p. 09 2727 9130• henkilöstösuunnittelija Kirsi Kauppinen p. 09 2727 9126• kiinteistösihteeri Kaarina Laintila p. 09 2727 9118• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 09 2727 9128• laskentasihteeri Maria Hietala p. 09 2727 9129• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 09 2727 9125• toimistoapulainen Olli Hytönen p. 09 2727 910

EdUnvAlvOnTAyKsIKKö• puhelinpalvelu 09 2727 9160 ma–pe klo 9–15• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 09 2727 9167• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 09 2727 9163• edunvalvonta-asiamies Eija Kemppainen p. 09 2727 9131• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 09 2727 9132• edunvalvonta-asiamies Riina Kurkinen p. 09 2727 9168• edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola p. 09 2727 9117• edunvalvonta-asiamies Marketta Vuorinen p. 09 2727 9116• edunvalvonta-asiamies Anne Villman p. 09 2727 9104• edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p. 09 2727 9179• lakimies Janina Haarala p. 09 2727 9151• lakimies Merja Hyvärinen p. 09 2727 9166• lakimies Juho Kasanen p. 09 2727 9161• lakimies Niina Kiviluoto p. 09 2727 9165• lakimies Karoliina Partanen p. 09 2727 9178• lakimies Riitta Saarikoski p. 09 2727 9114• koulutuskoordinaattori Tarja Sundqvist p. 09 2727 9164

sUPER myös InTERnETIssä: www.sUPERlIITTO.fISähköpostit: [email protected]

Page 77: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

Mer information

uPer skickade i oktober-november en enkät om dagvården till dem av för-bundets medlemmar som arbetar inom barndagvår-den. Över 1 200 medlem-

mar svarade på enkäten, och vi fick in en mängd värdefull information. Vi kommer att utnyttja informatio-nen i utvecklingen av barndagvården i många olika sammanhang.

Det finns för närvarande många missförhållanden inom småbarnsfost-ran och ni som verkar på fältet är de bästa experterna när det gäller att rätta till missförhållandena. I början av ja-nuari inleddes ett betydande lagstift-ningsarbete när undervisningsminis-ter Jukka Gustafsson tillsatte en ar-betsgrupp för att bereda den nya la-gen om småbarnsfostran. Arbetsgrup-pen har redan börjat arbeta och SuPer fick också en egen permanent expert-plats i gruppen.

Utredningen av småbarnsfostran som gjordes under hösten blir snart färdig och vi kommer att synliggöra resultaten i offentligheten i år. Infor-mationen kommer alltså inte att ligga och samla damm på en hylla, utan ni kommer att träffa på dem i många oli-ka sammanhang. Vår största förhopp-

ning är att man alldeles på riktigt kom-mer att kunna påverka också den kom-mande lagstiftningen och på så vis un-derlätta vardagen inom dagvården.

Nu i februari erbjuds alla våra med-lemmar som är i arbete igen en ny möj-lighet att påverka. Vi skickar en länk till alla de medlemmar som finns i vårt medlemsregister, via vilken du kan log-ga in dig i en enkät. I den här enkä-ten, som görs av projektet Dinno vid Tammerfors universitet, utreds era åsik-ter om ledarskap och om välmående på arbetet. Genom att svara på enkä-ten kan ni ta ställning till ledarskapsru-tinerna i er egen arbetsgemenskap och till många andra saker. Jag hoppas att vi igen får många svar från er, som vi sedan kan dra nytta av i många olika sammanhang.

Här på SuPers kontor är vi tacksam-ma för all respons som vi får av er där ute på fältet. Ta modigt kontakt med era förtroendemän och era fackavdel-ningar – skicka e-post eller ring oss på kontoret. All respons är värde-full för oss. Bara tillsammans och i samarbete kan vi påverka och förbättra era arbetsförhållan-den ute på fältet..Hälsningar, Silja

ordförande silja paavola

SUPERSVENSKAÖversättningar Eva Wahlström

Här på SuperS kontor är vi tackSamma för all reSponS Som vi

får av er där ute på fältet.

S

Page 78: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

jukka järvelä

Utbildning som lyckas

ärvårdarutbildningen fyller 20 år i år. Vi firade den i slutet av januari med en temavecka, och jubileumsåret kommer att synas hela året i Su-Pers verksamhet. Utbildningen, som utveckla-des i början av 1990-talet och har visat sig vara en framgång, är väl värd att firas. Man kan med

orsak säga att de utexaminerade närvårdarna bildar grunden för det finländska vårdarbetet.

Vi har under årtionden fått vård av hjälpskötare och pri-märskötare och sedermera också av närvårdare. Världen för-ändrades, arbetsprofilen breddades och namnet byttes också ut. Numera kan man mötas av närvårdare exempelvis på an-stalter, hemma och i behandlingsrum. De hjälper åldringar, barn, sjuka och handikappade i servicehus, på äldreboenden, på sjukhus, på daghem eller inom den psykiatriska vården. Du möter också närvårdare på hälsocentralernas mottagning-ar eller hos tandläkaren där han eller hon sätter tandvårdsin-strument i din mun. Exemplen är många.

Utbildningen kom inte i gång utan friktion för tjugo år sedan. Arbetslivet kände sig främmande inför närvårdarna och SuPer motsatte sig den allra första utbildningsreformen och hade velat fortsätta med primärskötarbenämningen, som man hade goda erfarenheter av. Man ansåg emellertid att särskilt hemvården hade behov av arbetstagare med en sådan utbildning, som behärskade såväl uppgifterna inom hemvården som kunnandet inom social-, hälso- och sjuk-vården. När 65 läroinrättningar slutligen 1993 startade när-vårdarutbildningen var SuPer synligt med i den här utbild-ningen, som i början var 2,5-årig. SuPer har sedan dess ar-betat för närvårdarna och för deras utbildning. Närvårdar-utbildningen var nämligen redan vid starten före sin tid, och närvårdarna har också själva fått lägga ned arbete på att bry-ta fördomarna.

Utbildningen, som har förädlats under sina 20 år, är bred-basig, den innehåller valmöjligheter och den är känd. Närvår-darna får en mångsidig utbildning och de specialkunskaper de behöver, utan att glömma den viktiga människonärheten. Utbildningen har inte blivit främmande för arbetet, eftersom den har utvecklats i intimt samarbete med arbetslivet. Där-med garanterar man att närvårdaren hör till de få yrken som inte behöver lida av arbetslöshet..

Ålderdomen rockar igenSuPer är igen med i konsertturnén Vanhuus Rokkaa – Ålder-domen rockar, som startar den 12 mars i Åbo. Välgörenhets-konserterna ordnas på sammanlagt sex orter, den sista i Tam-merforshuset den 3 april.

Turnén Ålderdomen rockar ordnas nu för andra gången. Med evenemanget vill man stöda de organisationer och män-niskor som är aktiva inom senior- och åldringsarbetet samt öka respekten för de äldre. Med turnén vill SuPer påmin-na om att ålderdomen ska vara en meningsfull period i livet, och att en människa inte får mindre värde på grund av ålder-dom eller sjukdom.

Mer om konserterna på adressen www.vanhuusrokkaa.fi.

lEdARE

N

En länk till en webbenkät skickas i början av februari till ca 40 000 superiter. Enkäten görs av Tammerfors universitet och den ingår i forskningsprogrammet Dialogiskt ledarskap, Dinno. Via webbenkäten samlar man svar på hur SuPermed-lemmarna upplever trivseln och välbefinnandet, ledarskapet, samarbetet, utvecklandet och förnyelsen på sina arbetsplatser.

Utöver Tammerfors universitet och andra samarbetsinstan-ser får också SuPer i fortsättningen utnyttja resultaten av un-dersökningen. Målet är att utveckla medlemmarnas arbetsför-hållanden utifrån de nya rönen.

Enkäten är öppen 1–17 februari och tar en dryg halv tim-me att svara på. Mer information om forskningsprogrammet på adressen www.dinno.fi.

Hurdan ledning får du?

Kampanjen Valtaa valtuusto! – Erövra fullmäktige! som in-leds i mars gör superiternas arbete och utbildning kända in-om kommunfullmäktige runt om i Finland. Avsikten är att föra kampanjen till alla kommunfullmäktige i Finland och nå alla de ca 9 700 beslutsfattare som verkar i dem.

Kampanjen är aktuell bland annat för att närvårdarutbild-ningen fyller 20 år i år. Dessutom vill SuPer verka för att man nu och under de kommande åren ska garantera välfärdstjäns-ter av god kvalitet. Lokal påverkan har stor betydelse, efter-som fullmäktige beslutar om hur social- och hälsoservicen produceras i kommunerna och om personalens storlek vid hälsocentralerna, daghemmen och hemvården.

Under kampanjen deltar fackavdelningarna i kommunal-fullmäktiges möten på sina områden där de delar ut infopa-ket om närvårdarutbildningen och om utnyttjandet av yr-keskompetensen. Inom fullmäktige ska man också öppna en diskussion om läget för äldreservicelagen, om övervaknings-frågor, om utläggning av servicen och om permitteringar..

Erövra fullmäktige!

Page 79: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

När det fortfarande återstår ett år av av-talsperioden, önskar SuPers ordförande Silja Paavola att man i stället för att spe-kulera om att skära ned lönerna kon-centrerar sig på att skapa och stöda håll-bar tillväxt.

Vad tycker du om den senaste löne-readiskussionen, Silja Paavola?

– Man är naturligtvis ute efter att via medierna påverka åsikterna. Jag är än-då av den åsikten att människor i su-periternas löneklass inte på något sätt kan gå med på lönerea. Nationalekono-miskt skulle det inte vara rekommenda-belt för någon.

Är det mera fråga om en provokation än ett verkligt förslag?

– Provokation är ett ganska kraf-tigt uttryck, men kanske man tänkte att människorna är giriga. Men det är

vi inte. Människor som befinner sig i närvårdarnas och primärskötarnas löne-klass sköter ekonomin i sina egna kom-muner, städer och närkretsar. Inget ex-tremt i det.

Finns det risker förknippade med en sådan diskussion? Orsakar den mot-sättningar?

– Inom näringslivets centralförbund startade man kanske diskussionen där-för att man vill påverka åsikterna. Vi har ännu ett helt år av avtalet kvar, så låt oss i lugn och ro se på utvecklingen. EK:s ordförande Ilpo Kokkila har ock-så konstaterat att lönerean är orealistisk. En lönerea innebär minskade skattein-täkter inom hela den statliga och kom-munala sektorn. Det är den omedelba-ra följden. De indirekta följderna be-står av att när människor inte har köp-kraft minskar penningcirkulationen yt-terligare. Då skulle vi bara trampa ned oss allt djupare i kärret. Vi blir inte ri-kare av en lönerea.

Vad borde vi då hellre diskutera?– Nu vill man koppla ihop allt –

pensioner, karriärer och lön. Det första är dock att skapa nya arbetsplatser ge-nom hållbar tillväxt. Hos oss läggs det

Silja Paavola vill glömma pratet om lönereatext henriikka hakkala

via statsförvaltningen ned stora sum-mor på att utveckla hållbar tillväxt. Bland annat söker man innovativ in-dustri eller bioteknik.

– Dessutom borde vi se på vår egen teknologiska utveckling och fundera på vad vi kan sälja. Vi har kunnande, men saknar kanske förmågan att sälja. Det tycker jag att vi ska satsa på. Vi har exempelvis kunskaper om Ryssland, vi känner den slaviska kulturen och har därför goda möjligheter att idka han-del österut.

Finns det något med vilket den stora skaran av närvårdare och primärskö-tare kan delta i det ekonomiska tal-kot?

– Närvårdarens och primärskötarens yrke grundar sig på verksamhet som ut-går från människans behov. Annat finns där inte, utom att vi ska hålla den re-dan höga arbetsmoralen på samma nivå även i fortsättningen. Däri ligger pro-duktiviteten. Alltför många arbetstaga-re utmattas när de inte får göra sitt ar-bete ordentligt. Om man säger till dem att vara mindre ordentliga gör man nog verkligen kortsiktig politik. Det sättet ökar den etiska belastningen, vilket tär på produktiviteten..

Man söker intensivt efter metoder att pigga upp den lama ekonomin. Efter att republikens president i sitt nyårstal föreslagit en lönesänk-ning för sig själv har lönerean tagit främsta platsen i diskussionen.

Ing

Ima

ge

Page 80: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

ärvårdaren Nieminen har börjat på sitt nya jobb på avdelningen för intern medicin vid hälsocen-tralssjukhuset. Hon får sin första lönebesked, men förstår inte hur lönen för de två dubbelpassen hon gjort på grund av att arbetskamraten insjuknat är uträknad. Nieminen knackar på chefens dörr och

ber om ett förtydligande. Chefen tittar på lönebeskedet och svarar att så här har löneberäkningsprogrammet räknat ut lönen. Ska man nöja sig med ett sådant svar?

– Nej. Chefen måste kunna förklara hur arbetstimmarna har beräknats och antecknats i lönebeskedet, svarar SuPers ju-rist Riitta Saarikoski.

Om man trots begäran inte får hjälp av chefen med att kontrollera löneuträkningen, kan man vända sig till en an-ställd med ansvar för personalfrågor, till huvudförtroende-mannen eller till en förtroendeman.

– Under de gemensamma möten som ska hållas på arbets-platsen ska man som exempel gå igenom ett planerat arbetssche-ma för en anställd och ett motsvarande schema över de utförda arbetspassen, för att alla anställda ska lära sig kontrollera sitt eget lönebesked, förslår SuPers intressebevakningsombud Eila Kopo-nen, som verkade som huvudförtroendeman i Kuopio i ca tio år.

förvirrad av ka! text minna lyhty

Får du gråa hår av att tolka koderna på ar-betsschemat, kontrollera lönebeskedet eller förstå krumelurerna i arbetsavtalet? Var får man råd i sådana besvärligheter?

Bokstavskoderna i arbetsschemat kan orsaka förvirring. – I omedelbar närhet av arbetsschemat ska det finnas en

lista där de anställda kan se bokstavskoderna och deras för-klaringar, fortsätter Koponen.

Enligt juristen Saarikoski kommer det många samtal och e-postmeddelanden till förbundets intressebevakningsenhet, där man frågar om arbetsscheman och lönebesked stämmer. Det finns alltså på många arbetsplatser ett stort behov av att behandla de här frågorna.

fel i löneberäkningenDet är på arbetsgivarens ansvar att ge de anställda tillräck-lig information för att de ska kunna kontrollera lönebeske-det, men den anställda är själv skyldig att kontrollera det. Det är bra att ta som vana att själv föra bok över sina utför-da arbetspass.

– Lönerna betalas ut enligt listan på utförda arbetspass. Där-för måste listan kontrolleras. Man måste se till att de utförda ar-betstimmarna är riktigt bokförda, påminner Koponen.

I lönebeskedet ska man se efter att kvälls-, natt-, lördags- och söndagstilläggen är korrekta. Datum för tilläggen ska sy-nas i lönebeskedet.

Det låter jobbigt att kontrollera listorna över arbetspass och lönebeskeden – är det faktiskt nödvändigt?

– Det är absolut viktigt att kontrollera dem, eftersom det är enda sättet att garantera att man får den lön man är berät-tigad till, utan tråkiga överraskningar, säger Koponen.

Ibland sker det misstag i löneberäkningen, och en anställd

nIn

gIm

ag

e

Page 81: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

får exempelvis alltför hög lön. Om man inte kontrollerar lönebeskedet märks felet kanske inte.

– Arbetsgivaren har rätt att krä-va den överstigande summan tillbaka. Förr eller senare märker nog arbetsgiva-ren felen, så det är bäst att man själv ge-nast anmäler om den för höga utbetal-ningen. Det är tristare att betala tillbaka summan i efterhand, säger Saarikoski.

ka bakom alltFör att man ska kunna kontrollera lö-nebeskedet måste man känna till det kollektivavtal som tillämpas på ens an-ställning. Inom vården tillämpas hu-vudsakligen fyra olika kollektivavtal, så det är viktigt att veta vilket KA man omfattas av.

– Fastställandet av lönen och beräk-ningsreglerna avviker något från varan-dra inom de olika kollektivavtalen. Om man exempelvis hör till AKTA står den uppgiftsbaserade lönen och arbetserfa-renhetstillägget separat på lönebeske-det. I lönebeskedet för en anställd som omfattas av SOSTES, kollektivavtalet

En av mina lönedagar ska jag ald-rig glömma. Det såg ut som om min arbetsgivare äntligen hade in-sett värdet av mitt närvårdararbe-te. Min lön hade fördubblats! Se-mestern hade just börjat, så jag kunde tänka mej att byta ut det planerade släktbesöket mot en ut-landsresa på några veckor. Mån-ne sommaren på Kreta skulle vara

ljuvare än den finska sommaren?Efter ett par minuters drömmerier var jag tvungen att åter-

vända till verkligheten: det måste vara fel i löneuträkningen. Arbetskamraterna skämtade och sa att håll du pengarna bara och njut av en skön semester. Förnuftet sa mej ändå att det kan kännas bittert att betala tillbaka summan i efterhand.

Jag ringde upp löneuträknaren, som plockade fram mina uppgifter på datorn. Det tog inte mer än ett ögonblick inn-an hon ursäktande konstaterade: ”Här har skett ett mänskligt

misstag. Din lön har betalats två gånger. Vi måste göra så att grundlönen inte betalas ut nästa månad, eftersom du redan har fått den på ditt konto.” Jag lade på luren och såg framför mej hur planet till Kreta vände tillbaka mot Finland.

Jag har arbetat i skift under nästan hela min karriär. Lö-nen har innehållit skifttillägg, och därför har det ibland känts alltför jobbigt att kolla löneuträkningarna. Jag har ändå alltid gjort det också om jag ibland har skjutit upp det. Lönebeske-den har då samlats i hög på mitt bord, och i något skede har jag sedan gått igenom dem alla.

Det har aldrig varit bortkastat att kolla dem. Det har va-rit andra fel än dubbelbetalningen, inte ofta men då och då. Ibland har skifttillägg för enskilda inhoppningar saknats, ib-land till och med hela dagar. Knappast lämnar någon väl löner obetalda med avsikt – så vill jag åtminstone tro – med miss-tag sker, kanske inte desto märkligare än lite slarv eller att in-formation inte gått fram.

Det lönar sig att hålla koll.. minna lyhty

En sällsynt fin lönedag

för den privata socialservicebranschen, ser man vanligen den tabellenliga lönen inklusive erfarenhetstillägg, klargör ju-risten Saarikoski.

Utöver KA ska man veta vilken ar-betstidsform som används i arbetet. AKTAs arbetstidsformer är exempel-vis allmän arbetstid, byråarbetstid, pe-riodarbetstid och ordinarie arbetstid 37 timmar per vecka.

Den vanligaste arbetstiden för supe-riterna är periodarbetstid, som bland annat används i ständigt öppna sjuk-hus, hälsocentraler och servicehus. På daghemmen följer man vanligen all-

män arbetstid.Det lönar sig att lägga ner lite möda

på att förstå alla vändningar i kollektiv-avtalen. Villkoren i arbetsavtalet base-rar sig i huvudsak på KA. Där framgår exempelvis de bestämmelser som gäller arbetstid, semester, lön och tjänstele-digt. Genom att man kan sin KA häng-er man med i frågor om de egna rättig-heterna och skyldigheterna.

– KA borde finnas till hands på ar-betsplatsen. Kollektivavtalen finns i elektronisk form på webben, bland an-nat på SuPers webbplats, berättar Ko-ponen..

De vanligaste kollektivavtalen inom vården:

Det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA)

Kollektivavtalet för den privata socialservicebranschen (SOSTES)

Serviceinrättningarnas arbetsgivarförenings kollektivavtal (PTYTES)

Kollektivavtalet för hälsoservicebranschen (TPTES)

Page 82: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

NOAK 2013 - Nordisk konferens om akutsjukvård och primärvård Våld i nära relationer: Omhändertagande av våldsutsatta personer och forensisk omvårdnad 25-26 april 2013

NOPA 2013 - Nordisk konferens om palliativ vårdEtt palliativt förhållningssätt för personal inom hälso- och sjukvård. 16-17 maj 2013

NODI 2013 - Nordisk konferens inom diabetesvårdDiabetesteamet – ökad samverkan för god vård. En tvådagars-konferens med fokus på att stärka diabetesteamet och partner-skapet med patienten.9-10 sep 2013

NOHJ 2013 - Nordisk konferens inom hjärtsjukvårdFrån öppenvård till palliativ vård. 19-20 sep 2013

NOGA 2013 - Nordisk konferens om gastrointestinal endoskopiFramtidens sjuksköterska inom endoskopiverksamhet. 26-27 sep 2013

NOÄL 2013 - Nordisk konferens om äldrevårdVilka framtidsvisioner finns och vad görs för att möta de komplexa och växande behoven inom vården av våra äldre. 3-4 okt 2013

NODE 2013 - Nordisk konferens om demensvårdDemensvård i utveckling – den legitimerade vårdpersonalens ansvar? 22-23 okt 2013

NOAM 2013 - Nordisk konferens om ambulanssjukvårdVård av våra yngsta och äldsta ur ett prehospitalt perspektiv. 28-29 nov 2013

För undersköterskor, vårdbiträden och anställda inom hemtjänst, äldreboenden eller motsvarande inom demensvård:

NODEM 2013 - Nordisk konferens om demensvårdTrygghet för personer med demenssjukdom. Två dagar med fokus på etik och säkerhet för dig som arbetar inom vård och omsorg. 22-23 aug 2013

Pris/konferrens: 4.900 SEK exkl moms. Lunch och kaffe ingår.

Till varje konferens är experter inom respektive fokusområde inbjudna att tala och föreläsningarna är på svenska.

För mer information om varje konferens, program och logitips i Stockholm, se vår hemsida:

www.shh.se

Välkommen!

NYHET! NORDISKA KONFERENSER VÄLKOMMEN TILL STOCKHOLM

SOPHIAHEMMET HÖGSKOLA

2-DAGARSKONFERENSER FÖR SJUKSKÖTERSKOR,VÅRDPERSONAL M.FL.

Sophiahemmet Högskola grundades år 1884 av Drottning Sophia och är en ledande högskola för Sjuksköterskor i centrala Stockholm, Sverige.

Två av tre personer med medelsvår eller svår psoriasis har inte uppnått ett bra vårdresultat, berättar Psoriasisförbundets ny-aste studie. De biologiska behandlingarna håller på att föränd-ra situationen. Tack vare dem når allt flera patienter som li-der av en svår form av psoriasis når goda behandlingsresultat, vilket betyder att minst 75 procent av symtomen försvinner.

I studien kom det fram att 71 procent av dem som fått bio-logisk behandling åtminstone fick goda resultat. Hos upp till hälften av de undersökta hade minst 90 procent av symtomen försvunnit jämfört med utgångssituationen.

– Biologiska behandlingsmetoder har använts mot psoria-sis under knappt tio år. För närvarande får ca 500 hudpsoria-sispatienter i Finland hjälp av dem, berättar Psoriasisförbun-dets verksamhetsledare Sonja Bäckman.

Psoriasis behandlas stegvis: om lokalbehandlingar inte ger resultat övergår man till systemiska läkemedel för invärtes bruk och från dessa vidare till biologiska alternativ. I de bio-logiska psoriasisbehandlingarna i form av injektioner eller in-travenöst givna används målsökande läkemedel, som hindrar funktionen hos vissa inflammatoriska signalsubstanser. Det le-der till att inflammationen lindras eller totalt hämmas.

Idag tar det i genomsnitt fyra år att hitta en lämplig be-handling för en patient. Bäckman påpekar att man alltför långsamt övergår till effektiva behandlingar eftersom man i allmänhet kan konstatera effekten av lokala behandlingar och invärtes läkemedel inom 3–6 månader.

– Användningen av biologiska behandlingsformer är ännu inte så omfattande som den kunde vara. Största orsaken tor-de vara priset. En biologisk behandling med injektioner som ges hemma kan kosta patienten 700 euro om året, vilket för många är en alltför hög tröskel. För behandling med dropp på sjukhus betalar patienten emellertid bara en poliklinikavgift.

Ett problem är också den allmänna okunnigheten.– Många patienter känner överhuvudtaget inte till de bio-

logiska behandlingarna. Läkarna har en primär roll när det gäller att informera om dem.

I Finland lider ca 150 000 personer av psoriasis, och den är en av de vanligaste hudsjukdomarna i världen. Hudsjukdomar har tidigare närmast uppfattats som ett kosmetiskt problem, och därför har behandlingen länge koncentrerats på enbart de yttre symtomen, såsom eksem. Nu när vi vet att psoriasis uppstår under huden kan vi också rikta behandlingen djupare.

Enligt Bäckman kan de biologiska behandlingarna leda till vissa biverkningar, exempelvis irritation vid injektions-stället. Man vet också att en slumrande tuberkulos kan akti-veras hos en patient.

– När de biologiska behandlingarna blir vanligare får vi också mer uttömmande statistik om biverkningarna. I regel har responsen på de här behandlingarna varit god, och många har berättat att deras tillstånd radikalt förbättrats..

Hjälp mot psoriasis av injektionertext sonja kähkönen

Page 83: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

supersvenska

ANMÄLNINGSBLANKETT Studiedagar 11.–12.4.2013Sokos Hotel Hamburger Börs, Åbo

Deltagarens namn:

Adress:

E-post:

Telefonnummer hem/jobb/mobil:

Jag är ( ) egentlig medlem ( ) studerandemedlem ( ) pensionärsmedlem ( ) arbetslös medlem ( ) icke medlem

Jag deltar i studiedagarna( ) båda dagarna ( ) bara torsdag ( ) bara fredag

Fakturan skickas till ( ) mig själv ( ) arbetsgivare

Arbetsgivarens namn och postadress:

Kontaktperson, som har godkänt deltagandet:

Matallergi:

Datum och underskrift:

SuPers svenska studiedagar 11.–12.4.2013 Sokos Hotel Hamburger Börs, Åbo

Riktar sig till närvårdare och primärskötare samt andra intres-serade inom vårdsektorn. Kom med på studiedagarna och reservera dagarna nu!

PRELIMINÄRT PROGRAM

Torsdag 11.4.20138.00–9.00 Anmälan och kaffe9.00–9.15 Öppningsord9.15–10.15 Patientsäkerhet med kunskap och färdighet Petri Volmanen, överläkare Institutet för Hälsa och Välfärd10.15–10.30 Paus10.30–12.00 Våld inom familjen och nära relationer Ewa-Lotta Westerlund, sjukskötare och Janiina Mieronkoski, socialarbetare, Folkhälsan12.00–13.30 Lunch13.30–14.30 Våld mot äldre Ewa-Lotta Westerlund,sjukskötare och Janiina Mieronkoski, socialarbetare Folkhälsan14.30–15.00 Kaffe15.00–15.15 La Carita stiftelsens prisutdelning15.15–16.45 En föreläsning fylld av överraskningar

Fredag 12.4.20138.30–10.00 En studerande igen! Arbetsplatshandledningens utmaningar, Anne Nummela, HVM, Lektor10.00–10.15 Paus10.15–11.45 Utmaningarna för vårdhygienen, hur kan vi förbättra hygienrutiner i vården?11.45–13.30 Lunch13.30–15.00 Vården av typ 2 diabetes – nya läkemedel och gamla hörnstenar, Maria Grönlund, diabetesskötare, Ingå15.00–15.30 Kaffe15.30–16.00 Avslutning

DELTAGARAVGIFTERNA

Medlemmar Studerande/ Icke Pensionärer/ medlemmar ArbetslösaBåda dagarna 220 e 130 e 270 eEn dag 130 e 90 e 150 e

Deltagaravgiften innehåller föreläsningar, material och all servering. Om arbetsgivaren betalar avgiften, klargör exakt faktureringsadress och meddela den i samband med anmälan. Studerande och arbets-lösa måste förbereda sig att visa ett intyg vid anmälan.

ANMÄLNING

Du kann fylla i och skicka blanketten via nätet. Anmälningsblanketten finns på SuPers svenska nätsidor www.superliitto.fi/svenska.

Du kan även fylla i bifogande anmälningsblankett och skicka den till SuPer, adress: Johanna Rosenberg, Banmäs-targatan 12, 00520 Helsingfors eller telefax (09) 2727 9120.

Den sista anmälningsdagen är den 17 februari 2013. Anmäl-ningen är bindande. En skild bekräftelse på anmälan skickas ej. Fakturan skickas till den faktureringsadress som uppgivits. Vi har reserverat hotelrumskvoter på Sokos Hotel Hamburger Börs och Sokos Hotel City Börs, e-post: [email protected], tel 02 337 3800. Vid bokningen uppge reservationskod SuPer. Bokningen bör göras senast 14.3.2013. Deltagarna bokar och betalar sina hotelrum själva.

Tilläggsinformation: [email protected], tel. (09) 2727 9296 eller [email protected].

ÄLDREOMSORGEN

SYNLIG

Vi vårdar våra åldringar bra!

Berätta hur? Din arbetsplats kan vinna 1500 €.

Stiftelsen La Carita delar ut för sjätte gången, på SuPers studiedagar 2013, ett hederspris på 1500 € för arbete inom äldreomsorg.

Du kan delta i tävlingen genom att berätta vad en god åldringsvård betyder för er och hur ni förverkligar den.

Hederspriset ansökes senast 1 mars 2013. Ansöknings-blankett hittas på SuPers svenska webbsidor eller kan beställas från SuPer av [email protected], tel. (09) 2727 9296.

Ansökningsblanketten returneras till adress:Finlands närvårdar- och primärskötarförbund, SuPer Johanna Rosenberg, Banmästargatan 12, 00520 Helsingfors.

Page 84: SuPer-lehti 2/2013

SUPERSVENSKA 2/2013

SUPERSVENSKA

Under förra året utexaminerads 360 om-sorgsassistenter som utbildats för assiste-rande vårduppgifter. Under den åtta må-nader långa utbildningen avläggs delar av närvårdarutbildningen, vilka senare kan införlivas i en närvårdarutbildning.

SuPer rekommenderar att omsorgs-assistenterna avlägger hela närvårdarut-bildningen. Omsorgsassistenterna kan inte självständigt ta ansvar för vård, och de har inte heller den beredskap som be-hövs för läkemedelsbehandling. Förbun-det betonar att omsorgsassistenterna in-te får ersätta annan utbildad personal in-om vård och omsorg. Om så sker är följ-derna en nedsatt kvalitet i vården samt en ökning av vårdfelen och kostnaderna.

Vi frågade två stora arbetsgivare hur de ställer sig till omsorgsassistenternas inträde i arbetslivet.

Förvaltningsöver-skötare Market-ta Kupiainen vid social- och hälso-vårdsverket i Hel-singfors, har Hel-singfors stad för närvarande om-sorgsassistenter i arbete?

– Enstaka om-sorgsassistenter har anställts som vika-rier för hemhjälpare. Vi har ännu in-te diskuterat vad för ordinarie arbete vi kan erbjuda dem.

Vad anser ni, finns det en efterfrågan på omsorgsassistenter?

– Saken kräver en bred diskussion.

Arbetsgivarna funderar ännu på omsorgsassisternas inträde i branschentext henriikka hakkala och minna lyhty

Omsorgsassistenternas sysselsätt-ningssituation är fortfarande oklar när SuPertidningen intervjuar två stora arbetsgivare.

På grund av en organisationsförändring har vi ännu inte fört den diskussionen, så jag kan inte uttala mig om annat än mina egna tankar. Inom hemvården kan det finnas lämpliga uppgifter för en omsorgsassistent. Det kräver över-väganden att fastställa vad omsorgsas-sistenterna kan göra inom sjukhusvår-den. Jag tror att vi allra tidigast efter se-mestrarna ska ta oss en närmare funde-rare på om vi har behov av omsorgsas-sistenter och hur de kan vara till hjälp med tanke på vården i sin helhet.

Upplever ni att det krävs mer erfaren-het för att man ska kunna formulera en välgrundad syn på saken?

– Vi lyssnar gärna till hur man på andra håll har lyckats placera omsorgs-assistenterna i arbetslivet. Vi vill höra erfarenheter av hur arbetsfördelningen har gjorts och i vilka enheter deras in-sats är förnuftig.

Finns det några särskilda utmaningar i arbetsfördelningen mellan omsorgs-assistenter och närvårdare?

– Det är en central fråga eftersom vi måste tänka igenom arbetsfördelning-en från grunden. Frågan uppstår hur systemet med egenvårdare skulle för-ändras. Omsorgsassistenterna kan inte göra alla närvårdarnas uppgifter, de har till exempel inte tillstånd för läkeme-delsbehandling. Arbetet måste göras på ett förnuftigt sätt, så att man undviker överlappningar.

Eftersom de första omsorgsassisten-terna redan har utexaminerats, hur kommer ni att bemöta dem som ar-betssökande?

– De har ju fått sin utbildning på andra håll i Finland, och jag antar att de söker jobb på sin hemort. Nu kan vi anställa enstaka omsorgsassistenter för visstidsuppgifter inom hemhjälpen.

Attendos vd Pert- ti Karjalainen, finns det för närvarande om-sorgsassistenter i Attendos arbets-kraft?

– Vad jag vet har vi ännu inte en enda omsorgs-assistent i arbete,

men jag är inte hundra på det. Klart att vi hela tiden funderar på saken. Vi har nyligen fått de första tillstånden av Valvira som gör det möjligt för oss att anställa omsorgsassistenter. Läget är det att bara några av våra vårdhem har tillstånd att anställa omsorgsassisten-ter. Tillstånden tillåter att omkring tio procent av den utbildade vårdpersona-len får vara omsorgsassistenter.

För hurdana uppgifter passar om-sorgsassistenterna bäst hos Attendo?

– Omsorgsassistenterna stöder den övriga vårdpersonalen. Arbetsmotivatio-nen är viktig. I små enheter kan vi in-te anställa omsorgsassistenter eftersom det kan finnas situationer med bara en vårdare under kvällar och nätter, och en omsorgsassistent får inte arbeta ensam. Omsorgsassistenterna passar för större enheter där de är en del av arbetskraften.

Kommer Attendo att anställa om-sorgsassistenter när de som nu utexa-mineras börjar söka jobb?

– Saken är fortfarande i barnskorna eftersom det finns så få som har avlagt examen. Vi kan nog anställa om det finns sökande. Före det måste vi ha till-stånden i skick. Jag vet inte om vi måste söka tillstånd separat för alla gamla en-heter hos Valvira. Det här är en ytterst reglerad affärsverksamhet. Vi är försik-tiga så att vi inte blir anklagade för att ha olagliga arbetstagare..