© O

P

v

© O

P

© O

P2

© O

P3

© O

P©

OP

Nousijoista ja laskijoista on vaikeaa enää tunnistaa toimialatrendejä. Saman alankin yritysten kohtalot eriytyvät. Palveluiden nousu on tasaista ja tulee jatkumaan.

PEKKA MATTILAprofessori

Aalto-yliopiston

kauppakorkeakoulu

© O

P5

Suuryritysten kokonaisliikevaihto kääntyi laskuun ja ne vähensivät henkilöstöä. Niukempi linja johti kuitenkin myös liikevoiton selkeään kasvuun. Palveluistuminen muovaa suuryritysten toimialajakaumaa.

© O

P6

Palveluistuminen vaikuttaa suuryrityskentän toimialajakaumaan. Palveluyhtiöt vastaavat jo neljänneksestä kumulatiivisesta liikevaihdosta, myös niiden määrä kasvaa. Teollisuus tekee liikevaihdosta kuitenkin edelleen lähes puolet.

Muutokset toimialarakenteessa (liikevaihto), tilanne kunkin vuoden alussa.

Tutkimukseen osallistuneiden suuryritysten toimialat vastaavat melko hyvin lukumääräistä toimialajakaumaa kaikkien 250 suuryrityksen joukossa.

Samalla koko toimialaluokittelu on kuitenkin menettämässä merkitystään; yhä useampi teollinen yritys synnyttää kasvua palveluliikenne-toiminnoilla.

© O

P7

Kulutus laskee ja kun kilpaillaan pienemmästä kakusta, hintakilpailu kovenee.

RALF HOLMLUNDtoimitusjohtaja

Suomen lähikauppa

© O

P8

Kilpailu kiristyi sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti hintavetoinen kilpailu korostui yhä useammilla toimialoilla.

Toimialallamme kilpailu on ankaraa, “samaa mieltä” vastanneet.

Hintakilpailu on toimialamme tunnusmerkki, “samaa mieltä” vastanneet.

Kilpailijoiden uusista liikkeistä kuulee uutisia lähes joka päivä, “samaa mieltä” vastanneet.

Muut alan toimijat pystyvät vastaamaan välittömästi mihin tahansa yksittäisen kilpailijan toimenpiteeseen, “samaa mieltä” vastanneet .

© O

P9

Toimialallamme kilpailu on ankaraa, “samaa mieltä” vastanneet .

Hintakilpailu on toimialamme tunnusmerkki, ”samaa mieltä” vastanneet.

Toimialallamme taistellaan ankarasti mainonnan keinoin, ”samaa mieltä” vastanneet .

Myös kotimaisilla markkinoilla kilpailu koventui vastaajayritysten näkökulmasta selvästi vuonna 2014.

Erityisesti juuriltaan suomalaiset suuryritykset kokivat kilpailun lisääntyneen, kun taas ulkomaiset tytäryhtiöt näkivät kilpailun Suomen markkinoilla jopa hieman laimentuneen.

© O

P10

Nyt tehokkuuden nimissä saatetaan hieman lykätä isoja kehitysprojekteja, mutta niistä ei luovuta. En usko, että henkilöstöön panostamisen lasku on mikään pysyvä trendi.

KENNETH STRÖMSHOLMtoimitusjohtaja

Veho

© O

P11

Vuonna 2014 suuryritysten investoinnit kääntyivät selvään laskuun. Kasvua näkyi ainoastaan panostuksissa tietojärjestelmiin sekä markkinointiviestintään.

Kansainväliset tytäryhtiöt vähentävät huomattavasti myyntitoimintaan kohdistuvia investointeja.Suomalaiset yritykset panostavat entisestään markkinointiviestintään ja pr-toimintaan.

Huolestuttava tulos on suuryritysten panostusten selkeä vähentäminen

henkilöstön kehittämiseen.

© O

P12

Näyttää siltä, että Suomi ei lähde käyntiin eikä talous käänny tänä vuonna. Talouden kehitykseen ei uskota yrityksissä siinä määrin, että uskallettaisiin investoida.

RALF HOLMLUNDtoimitusjohtaja

Suomen lähikauppa

© O

P13

Investointien kehitysnäkymä on suuryritysten keskuudessa hämmentävän alavireinen. Ainoastaan investointien uusien tarjoomien – tuotteiden ja palveluiden –kartoittamiseen, kehittämiseen sekä niiden digitalisointiin ennakoidaan kasvavan vuonna 2015.

Arvioitu investointien (aineelliset/aineettomat) suhteellinen muutos keskimäärin vuodelle 2015 (kaikki vastaajat).

© O

P14

Asiakaskokemus ei saa olla juhlapuhetta, vaan sen on oltava todellisuutta. Asiakkaan kokemus on yrityksen omissa käsissä, ja siten tärkeä kilpailukeino.

KENNETH STRÖMSHOLMtoimitusjohtaja

Veho

© O

P15

Kuten aiempinakin vuosina, suuryritykset priorisoivat johtamiseen ja organisaatioon sekä palveluihin liittyviä kehityskohteita. Asiakkaita ja markkinoita ei edelleenkään nähdä kehityksen painopisteinä.

Strategiset kehityskohteet (johtaminen ja organisaatio, asiakkaat ja markkinat, palvelut), “samaa mieltä” vastanneet, kaikki vastaajat.

© O

P16

Verrattuna pääasiallisen toimialanne kilpaileviin yrityksiin, uskotteko, että yrityksenne tekee seuraavia kilpailutoimenpiteitä vähemmän vai enemmän (määrällisesti)? “Enemmän” vastanneiden osuus kaikista vastaajista.

Strategisten kehityskohteiden painotukset välittyivät johdonmukaisesti myös suuryritysten strategisissa kilpailutoimenpiteissä.

Suomalaisomisteistensuuryritysten ja ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden välillä merkittävin ero ilmeni uusien palvelujen tarjoamisessa ja markkinointiviestinnässä aktiivisina kilpailukeinona.

© O

P17

Isot kokoonpanolinjat on jo siirretty, ei ole enää jäljellä siirrettävää. Toisaalta on myös aloja, joilla siirtäminen ei niin vain käykään.

MARTTI VÄHÄKANGASkauppaneuvos

Snellman

© O

P18

Tuotannon ja myynnin maantieteelliset sijoittumisnäkymät näyttäytyvät suhteellisen vakaina vuonna 2015. Venäjän nousu-ura tuotannon ja asiakkuuksien kasvualueena on kuitenkin taittunut selvään laskuun.

Lisääntyykö vai väheneekö seuraavien alueiden painoarvo lähitulevaisuudessa, mitä tulee yrityksenne tuotannon sijoittumiseen/myyntiin ja asiakkuuksiin?Vastausvaihtoehdot: vähenee, pysyy ennallaan, lisääntyy. Vastausvaihtoehdon “lisääntyy” valinneet.

© O

P19

Vaikea kuvitella, että Suomessa kysyntä kehittyisi monellakaan alalla. Maailmanlaajuisesti kyllä, mutta Suomessa ollaan niin lähellä nollaa kuin ikinä.

HARRI BROMANkauppaneuvos

Broman Group

© O

P20

Kysynnän uskotaan kääntyvän Suomessa lopulta kasvuun.

© O

P21

Henkilöstömäärän kehityksen ennakoidaan jatkuvan silti alavireisenä, ja suuryritykset arvioivatkin jatkavansa henkilöstön vähennyksiä Suomessa vielä vuonna 2015.

© O

P22

Suuryrityksen näkökulmasta vaaleihin liittyy iso kysymys: pystyvätkö tuleva hallitus ja eduskunta todella toteuttamaan niitä kipeitä valintoja, jotka veisivät yhteiskuntaa eteenpäin?

JYRKI MÄKI-KALAtalous- ja rahoitusjohtaja

Neste Oil

© O

P23

Kokemus Suomen poliittisen johdon heikosta ennakoivuudesta ei rajoitu enää ensi sijassa suomalaisperäisiin suuryrityksiin vaan epätietoisuutta ja epäuskoa koetaan myös ulkomaisten konserninen tytäryhtiöissä.

Suomen poliittiseen johtamiseen, erityisesti tulevaan hallituspohjaan, liittyy epävarmuus-tekijöitä, “samaa mieltä” vastanneet.

Poliittinen epävarmuus tulee entisestään lisääntymään eduskuntavaalien ja uuden hallituspohjan myötä, “samaa mieltä” vastanneet.

© O

P24

Jos viime aikoina on tehty massiivisia investointeja, ei Venäjältä vetäydytä. Tilanne vaikuttaa niillä, jotka vasta suunnittelevat laajentumista, tai panostukset ovat toistaiseksi vähäisempiä.

MARTTI VÄHÄKANGASkauppaneuvos

Snellman

© O

P25

Muutokset Venäjän tilanteessa eivät ole aiheuttaneet suurta hysteriaa suomalaisten suuryritysten keskuudessa.

Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys on muuttanut strategisia painotuksia, esimerkiksi investointien kohdentamista, “samaa mieltä” vastanneet.

© O

P26

15 vuotta sitten Suomi oli digitalisoitumisen eturintamassa. Monessa asiassa ollaan yhä vahvoja, ja digitalisoitumisen tärkeys ymmärretään. Suomalaisyrityksillä on kuitenkin myös kiinni otettavaa.

KEIJO VIKKULAGroup CEO

3-Step IT

© O

P27

Valtaosa vastanneista suuryrityksistä ennakoi vuonna 2015 siirtävänsä taloudellisia panoksia arvoketjun tai toiminnan digitalisointiin.

Siirrämme tulevana vuonna taloudellisia panoksia toimitamme tai arvoketjumme digitalisointiin, “samaa mieltä” vastanneet.

Avainhenkilöidemme huomiota siirretään tulevana vuonna toiminnan digitalisointiin, “samaa mieltä” vastanneet.

© O

P28

Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit arvioitiin vastauksissa merkittäväksi.

Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat tällä hetkellä merkittäviä, “samaa mieltä” vastanneet.

Tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit vaativat yritykseltämme varautumista lähitulevaisuudessa, “samaa mieltä” vastanneet.

© O

P

Tutkimuksen toteutuksesta vastasi tänäkin vuonna Aalto-yliopiston professoreiden ja tutkijoiden perustama ajatushautomo Nordic Institute of Business and Society osk, ja sitä johtivat professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen. Yhteistyö OPn kanssa teki tutkimuksen mahdolliseksi.

Tekijät:

Nordic Institute of Business & Society NIBS

Pekka Mattila, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Henrikki Tikkanen, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Antti Sihvonen, tutkijatohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Jaakko Kotila, tutkimusassistentti, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kopla Helsinki

Kati Nurminen, suunnittelujohtaja

Tatu Malmström, strategi

Oona Viskari, graafinen suunnittelija

29