suometsistä lämpöä ja puuta
TRANSCRIPT
Suometsistä lämpöä ja puuta
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen
SeAMK Ruoka
Huittinen, 4.4.17
Risto Lauhanen
• syntynyt Huittisissa
• metsänhoitaja 1988, MML, MMT 2002 (JoY)
• Bioenergia-alan dosentti, Helsingin yliopisto, 2009
• Palkkatöissä mm: Ano Lauhasen maatilat, Satakunnan metsälautakunta, Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Metsäliitto osuuskunta, Helsingin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Ilkka-lehti, Maanmittauslaitos (kiinteistötoimitusten uskottu mies)
• Metsänomistaja ympäri Länsi-Suomea (aikanaan Alueellisen metsäneuvoston jäsen)
• vaimo ja poika Seinäjoella
• reservin kapteeni 2013
• harrastuksena pojan luistelu, kuntosuunnistus ja –hiihto,
metsätyöt, matkustaminen, sotahistoria
SeAMK Ruoka
SeAMKissa noin 5 000 opiskelijaa
SeAMK Ruokayksikössä Seinäjoella ja Ilmajoella noin 1 000 opiskelijaa pellolta pöytään -ruokaketjussa
Tutkinnot agrologi amk, bio- ja elintarviketekniikan insinööri amk sekä restonomi amk. Lisäksi elintarvike- ja maatalousalan ylempi amk-tutkinto (yAMK)
2017 alkaa biotalouden logistiikkainsinöörikoulutus JAMKin ja SeAMK Tekniikan kanssa
SeAMK Ruoka
• Tällä hetkellä noin 30 tki-hanketta, vuosibudjetti noin miljoona euroa
• Ruokaratkaisut painoala ja agrobiotalous kärkenä mm. Agrobiotalous Seinäjoki –hanke E-P:n liiton EAKR-rahoituksella, SME Organics Interreg Europen luomuyrittäjähanke, Food Bait (ruokaverstaat) Botnia Atlantica -ohjelmassa, Tekesin Sienihanke sekä Uudet elintarvikeprosessit -hanke
• Myös energiahankkeet; mm. Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet Manner-Suomen maaseutuohjelmassa metsäkeskuksen kanssa, VISU eli Viro-Suomi –lämpöyrittäjähanke (Thermopolis, Metsäkeskus, SeAMK, Viron toimijat), Botnia Atlantica-ohjelmassa BioHub energiapuuterminaaleista uutta liiketoimintaa, MMM:n Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke
Kotimaista hake-energiaa
• Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet -hanke edistää EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella pienpuuhakkeen käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaan energiantuotannossa
• Ilmaston muutosta torjutaan edeten pois kivihiilestä
• Nuoret metsät hoidetaan ja teollisuuden tulevaa puuhuoltoa turvataan
• Pienpuuhake ja lämpöyrittäjyys edistävät huoltovarmuutta mm. ruokaketjussa. Pienpuuhake sopii värjättynä puutarhaan katteeksi.
• Yksi lämpöyrittäjä pienpuuhakkeen hankintaketjussa työllistää 2-3 itsensä lisäksi, ja rahat jäävät aluetalouteen
• Pienpuuhake on hyvä vaihtoehto huittislaisen sikalan ja kanalan lämmittämiseen lämpöyrittäjämallilla; lämpökeskus 200 000 - 250 000€,
investointituki 40 %
Koko turvemaan metsä kerralla kuntoon
• 1) Hoitoharvennuksesta energiapuuta, kuitupuuta, pikkutukkia ja jopa tukkia
• 2) Puutuhkalannoitus (ettei tuhkaa mene ojiin, tuhka imeytyy kasvillisuuteen eikä koneet vaurioittaisi ojia)
• 3) Kunnostusojitus sekä ajoluiskat ja penkkatiet ja vesiensuojelusysteemit
Kunnostusojitus
• Turvemaan metsä on muuttuva ja vettyvä kasvupaikka
• Vanhojen metsäojien perkaaminen ja täydennysojat parantavat vanhan ojitusalueen vesitaloutta
• Ylläpitää metsänkasvua 0,5-1,5 m3/ha/v kunnostusojittamattomaan tilanteeseen nähden (Lauhanen 2002 väitöskirja)
• Turvaa metsikön arvoa ja elinvoimaa mm. tuhoja vastaan
• Tärkeä asia runsassateisina kesinä
• Kasvava puusto sitoo hiiltä
• Saa valtion tukea toteutukseen
• Ojaa noin 300 m hehtaarilla, maksaa noin 200 €/ha
Muista vesiensuojelu, kuten lietekuopat ja laskeutusaltaat tai pintavalutuskentät (allastilavuus 5
m3 per ojitushehtaari)
Puutuhkalannoituksen perusteet jo paljon ennen kiertotaloutta ”Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet” (Kuva R. Lauhanen)
11
Puutuhkalannoituksen erilliskannattavuus turvemailla –puutuhkaa voimalaitoksilta turvemaiden metsiin lannoitteeksi
• Puutuhkalannoitus kannattaa metsänomistajille yksityistaloudellisesti
• Nettotulojen nykyarvot olivat 420 – 3 410 €/ha ilman tukia ja 3 %:n tuottovaatimuksella 44 - 56 vuoden aikajaksolla lannoittamattomaan vaihtoehtoon ja pelkästään metsäojitettuun tilanteeseen verrattuna Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisilla kenttäkokeilla.
• Investoinnin sisäinen korko oli 3,7 - 9,3 % ilman tukia.
• Kannattava kustannustehokas tuhkamäärä oli 5 000 kg/ha.
• Lauhasen ym. (1997) laskelmissa kustannukset 200-400 €/ha
• Taimikonhoitokustannus / ennakkoraivauskustannus voi tulla lisäkustannuksena esille (200 - 400 €/ha)
• Kannattaa ilman tukia, terveyslannoituksen toteutukseen saa tukea
• Energiarangasta saatu tuhka palaa takaisin suometsään
• Tuhkamäärä 5 t/ha ei haitallista vesistöille eikä marjoille eikä sienille
12