suomen yrittäjäsanomat 5/2011

Nuoret yrittäjät kokoontuivat Jyväskylässä

Kesä on täällä!Kokemukset palveluseteleistä ovat vähäisiä mutta positiivisia

juuri näin

sivuT 20–24

sivu 12

sivu 18

HirsihommaamittatilaustyönäSTK Loghomes valmistaa suomalai-

sesta laatuhirrestä mökkejä ja

taloja. Yrittäjä Jani Kareinen uskoo,

että hirsirakentamisen suosio tulee

jatkossa kasvamaan.

sivu 14

Huomioi, että velallispuolella on aina ihminen, ei pelkkä velallinen!

Hannele Tirkkonen

• Yrittäjän loma on tunnetusti lyhyt ja siksi laatuun kannattaa panostaa.

• Lue, mitä kuuluu kukkatarhayrittäjän kesään. Pistäytyisitkö sinäkin kesälomallasi kahvittelemassa Ala-Hollolan tilalla vai rentoudutko Pekosten lomamajassa Muoniossa? Golfista innostuneet yrittäjät voivat suunnata Kerigolfin viheriöistä nauttimaan.

• Kesämökin ostajille viestimme on: parempi katsoa, kuin katua. Tutustu siis YrittäjäSanomien vinkkeihin, miten talokaupan kanssa on parasta menetellä.

• Kunnat jännittävät palveluseteleiden käyttöönottoa. Puheet seteleiden eriarvoistavasta vaikutuksesta ovat kuitenkin Smartumin palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrénin mukaan puppua.

Suomen YriTTäjäT • föreTagarna i finLand • jäsenlehti • www.yriTTajaT.fin:ro 5 • TouKoKuu 2011

Väriä löytyy – hallitus syntyy!

• Kuuden puolueen sateenkaari- hallituksesta ei värejä puutu.

• Yrittäjien viesti neuvottelijoille: pk-yritykset on muistettava hallitus-ohjelmassa!

sivuT 3 ja 4

Kovan lajin lukemisto.

• Hyvä brändi on elintärkeä nuorelle yritykselle.

• Vuoden 2011 nuoret yrittäjät saivat tunnustusta työlleen.

Maailmaa valloittamaan?finpron globaali asiantuntijaverkosto

auttaa pk-yrityksiä kansainvälistymi-

sessä. Touhu ei ole rakettitiedettä,

muistuttaa finpron toimitusjohtaja

Kari Häyrinen.

sivu 8

FUTUREIMAGEBANK

ILPO LOMMI

Uudessa duunissauudet yrittäjäkansanedustajat

kertovat, miten työ eduskunnassa on

lähtenyt käyntiin.

sivu 5

Pieniä unohtamatta!SY ja Kuntaliitto muistuttavat eu:ta

ja valtiota: Paneutukaa innokkaasti

yrittäjyyden edistämiseen!

sivu 7

02 N:o 5 • Toukokuu 2011

Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori.

DNA Toimisto -paketti

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevätpuhelut ja tekstiviestit 0,059 €/min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 €/kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.34 90

€/kk/24kk(alv. 0%)

03N:o 5 • Toukokuu 2011

Jouko Lantto, tekstiLotta Tammelin, henkilökuvat

Suomen Yrittäjät viestittää hallitusneuvottelijoille, että kaikissa EU-jäsenval-tioissa, niiden eri alueil-la ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edis-

tämiseksi. Koska kuntien elinvoi-maisuus perustuu paikallisten yri-tysten menestykseen, julkishallin-nossa tarvitaan nykyistä enemmän ajattelua, jossa noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja kaikessa sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vai-kuttavat pk-yrityksiin, SY muistut-taa.

Yrittäjien jär- jestöt Helsingis- sä, Espoossa, Van- taalla ja Uudel-lamaalla puoles-taan torjuvat kaikenlaiset kaavailut ruuhkamaksujen käyttöön ottami-seksi metropolialueella. Alkavissa hallitusneuvotteluissa ei tule edes neuvotella pääkaupunkiseudulle tai Helsingin seudulle kohdentuvista ruuhkamaksuista, Helsingin Yrittä-jien puheenjohtaja Pentti Rantala sanoo.

– Olemme huolestuneita alueel-lisen pakkoveron suunnittelusta. Ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellises-ti vain Uudellemaalle. Jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannus-taso nousisi entisestään.

– Kun Uusimaa tuottaa 38 pro-senttia maan bruttokansantuot-teesta, ei siitä rankaiseminen ole Suomenkaan etu. Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita.

Tavoitteeksi sujuva liikenne. Etelä-Suomen aluejärjestöt koros-tavat, että ensisijaista on rakentaa metropolialueelle sujuva liikenne-

järjestelmä, jossa huomioidaan se että, ihmisten tulee itse saada päät-tää kulkuvälineistään. Metropolipo-litiikan hengessä yrittäjät odottavat nyt valtioneuvostolta aitoja panos-tuksia koko Uudenmaan liikennein-vestointeihin, Rantala määrittää.

– On valitettavaa, jos metropolialueen kilpailukykyä halutaan hei-kentää rankaisemalla yrityksiä työllistämisestä ja ihmisiä työssä käymisestä. Alueen kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä on jarrutuksen sijasta kehitettävä ta-voitteellisesti.

Toimenpiteiksi yrittäjäjärjestöt esittävät joukko-liikenteen käytön helpottamista ra- kentamalla riittä-västi liityntäpy-säköintipaikkoja ja joukkoliikenne-järjestelmä koko Helsingin seu-dun kattavaksi. Lisäksi kehätiet on saatava toimi-

maan, Helsinkiin jo vuosia kaavailtu keskustatunneli rakennettavaksi ja Pisara-ratahanke liikkeelle.

asiakkaille taattava helppo pää- sy yrityksiin. Liikenteen sujumat-tomuudelle ratkaisu ei saa olla ve-roluonteinen ruuhkamaksu tai edes sen kevyemmät versiot, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Ran-tala painottaa.

– Helsingin seutu on elinkeinora-kenteeltaan kauppa- ja palveluval-tainen. Siksi paras keino pitää yllä yritystoiminnan edellytyksiä on varmistaa asiakkaiden helppo pääsy näihin yrityksiin. Keskustelu tämän veroluonteisen maksun ulottamises-ta yksin vain Helsingin seudulle on unohdettava.

Rantalan mukaan lisäverojen si-jasta tulevalla hallituskaudella tulee jatkaa metropolipolitiikkaa panosta-malla tosissaan alueen kansainväli-sen kilpailukyvyn kohentamiseen. Metropolipolitiikan sisällössä tulee huomioida myös pk-yritykset.

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

Kuulkahan päättäjät myös meitä! Yrittäjät lähettävät terveisensä hallitusneuvottelijoille.

Jyrki kataiselle Ja muille neuvotteliJoille:

Edistetään yrittäjyyttä, torjutaan ruuhkamaksut

• Liikenneasiat puhuttavat etelässä ja pohjoisessa.

juha ahvenniemi, toimitusjohtaja, suomen Taloushallintoliitto

Kysymys: Tilitoimistot joutuivat raskaimman taakan kantajiksi, kun verotili otettiin käyttöön. Joko on verotili lähtenyt sujumaan vai onko uusia harmeja ilmennyt?

Vastaus: Valitettavasti verotilin kaikkia alkuperäisiä on-gelmia ei ole pystytty vieläkään korjaamaan ja ongelmia on vielä runsaasti. Lisäksi käytön aikana on ilmentynyt uusia ongelmia esimerkiksi tilitoimiston valtuutusmenettelyissä. Tilitoimistot ovat oppineet toimimaan verotilin kanssa, mutta huolta aiheuttaa muun muassa verotiliin liittyvät päivämäärät, jotka rajoittavat järkeviä työn tekemistapoja. Esimerkkinä tästä on ainakin negatiivisen arvonlisäveron kä-sittelyajat. Verohallinnolta odotetaan ripeitä toimia ongelma-asioiden korjaamiseksi.

RODEO

ruuhKaMaKsuT olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellisesti vain uudellemaalle. jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannustaso nousisi entisestään, huolehtii Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti rantala.

Veronmaksajain Keskusliitto vaatii hallitusneuvottelijoita asettamaan työn etusijalle veromuutoksia linjattaessa. Ansiotulojen verotusta tulee maltillisesti keventää, ja mahdolliset kiristykset on rajattava kulutuksen ja pää-omatulojen verotukseen. Kokonaisuutena verotusta ei tule kiristää vaalikaudella. Liitto muistuttaa, että lisää jaettavaa saadaan vain työtä tekemällä. Suomen talouden elpymis-tä ei enää kuluvan vuoden jälkeen ole mahdollista jättää pelkän vientivedon varaan.

Veronmaksajien mukaan ansiotulojen verotuksen ke-ventäminen on tarpeen työnteon kannustamiseksi ja kan-

salaisten myönteisen ostovoimakehityksen turvaamiseksi. Liiton mukaan ansiotulojen verotuksen keventämisen ohella myös yhteisöveron alentaminen on tehokas tapa edistää työllistävää talouskasvua. Siihen uuden hallituksen on syytä tarttua.

Osinkoverotukseen on pääoma- ja yritysverokantoja muutettaessa löydettävä toimiva malli, joka ei johda takaisin velkavetoiseen yritysrahoitukseen, Veronmaksajat vaativat. Yritysten vahvat taseet ovat koko Suomelle tärkeä työllisyyttä ylläpitävä suhdannepuskuri, jonka arvo havait-tiin jälleen viimeisimmän taantuman aikana.

Median ja kansalaisten valta on kasvanut vuosien saatossa Yli kolme vuotta kestänyt vaalirahaskandaali oli osoitus kansalaisten ja median kasvaneesta vallasta ja eliittien aseman heikentymisestä. Näin väittää Helsingin ja Tam-pereen yliopistojen hanke, jossa tutkittiin julkisia skan-daaleja.

Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat entistä kriittisempiä politiikkaa kohtaan ja yli puolet suo-malaisista oli vaihtanut puoluetta vaaleissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sama trendi huipentui kevään 2011 protestivaaleissa.

Ympäristötietous nostattaa muovipeitemarkkinoitaMonet nykyilmiöt ovat luoneet kasvupohjan muovisille peitteille ja teknisille tekstiileille. Maailmassa tarvitaan yhä enemmän muovikankaisia biokaasukelloja, väli-aikaisia tai pysyviä suojia ynnä muita peiterakenteita, toteaa Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.

Tekstiilien jatkuvasti kehittyvät painatustekniikat ja jopa elektroniikan upottaminen kankaan sisään tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet tuotekehittelyyn. Äly tekee tuloaan pressuihin varoittaen jatkossa vaikkapa rekkaan pyrkivistä salamatkustajista. Muoviteollisuus ry kehottaa kääntymään aina kotimaisen valmistajan puoleen peitteitä valittaessa.

Henkilön maksuhäiriöriski on pienin LappajärvelläNoin joka kahdeskymmenes (4,4 %) aikuinen suoma-lainen saa vuosittain maksuhäiriömerkinnän. Toden-näköisimpiä uudet maksuhäiriöt ovat Lapin Utsjoella ja Pohjois-Savon Kaavilla. Koko maan alhaisin riski on Lappajärvellä, jonka aikuisista asukkaista uuden merkin-nän saa vuoden kuluessa vain joka sadas (1,17 %).

Suurista kaupungeista Vantaalla, Helsingissä, Tampereel-la ja Turussa maksuhäiriöriski on koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta Espoossa riski on selvästi pienempi.

5000 ääntä riitti voittoon, kun suo-malaiset pk-yritykset kilpailivat Fonectan tarjoamasta markki-

nointipaketista. Fonecta ja Heikki Kovalainen tarjoavat vuoden 2011 aikana kaikkiaan kolmelle suomalaiselle yritykselle mahdollisuuden markkinointipakettiin. Paikkakunnan Paras -osakilpailuissa eniten kuluttajilta suositteluita saaneet yritykset palkitaan logonäkyvyydel-lä Kovalaisen haalarissa, valtakunnallisella televisiomai-noksella, paikallisella lehti-ilmoituksella sekä Fonectan kattavalla markkinointipaketilla.

Ensimmäisen osakilpailun voittaja ratkesi 8.5. Yrityksen nimi kerrotaan Monacon F1-osakilpailun yhteydessä 28.5. klo 18. Kaikilla suomalaisilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus voittaa.

Matti rönkkö, Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja

Näen, että äitiyteen liittyvien kulujen pitää yhteiskunnassa olla Kelan tai valtion maksettavana. Lapsen saanti ei ole huono asia. Pienelle yrittäjälle äitiyslomakustannukset ovat kuiten-kin raskas taakka.

Myös se huolettaa, että Kela on uhannut siirtää etujen maksattamisen kunnille. Rahoja ei kuitenkaan olisi korvamerkitty, joten siinä on vaara, että ne hukkuvat kunnan pohjatto-maan kaivoon.

Yrittäjyys oli edellisessä hallitus-ohjelmassa hyvin edustettuna, mutta tulokset jäivät todella laihaksi. Nyt tarvitaan näkyvämpiä muutoksia.

Kaarina jokinen, naisyrittäjien puheenjohtaja

Haluamme hallitusohjelmaan van-hemmuuden kustannusten jakoasian erittäin laajasti. Yhteiskunnan tulee kantaa asiasta vastuunsa. Se on aivan ykköskysymys.

Olemme myös erittäin huolestu-neita arvonlisäveron nostopuheista. Se olisi kuolinisku yksin- ja pienyrit-täjille. Meidän jäsenistössä on hyvin paljon sellaisia yrittäjiä, joihin tämä nosto vaikuttaisi vahvasti. Nosto tulee menemään hintoihin. ALV:n nosto ei tue kilpailukykyä, ja sen tukeminen olisi tässä taloustilanteessa erittäin tärkeää.

hannu autonen, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja

Lapin ja Pohjois-Suomen talous on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Meillä on kaivostoimintaa ja matkailu vetää. Barentsin alueen öljy- ja kaasukentiltä kerätään luonnon-varoja talteen. Alueen kuljetukset lisääntyvät siis koko ajan.

Ongelma on kuitenkin siinä, ettei Pohjois-Suomen olemassa oleva lii-kenneverkko pysty vastaaman kaiken tämän liikennelisäyksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Rautateistä on linjailtu jotakin, mutta päätöksiä ei ole tehty. Valtion tulisikin tehdä tule-valla hallituskaudella liikennesuunni-telma koskien Pohjois-Suomea.

veronmaksaJat

Työ etusijalle hallitusohjelman veromuutoksissa

Mikä asia pitäisi sisällyttää hallitusohjelmaan?

RODEO

Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita.

Pentti rantala


JARK

KO Ö

VERS

TI

Eduskuntavaalien tulos pani Suomen sisäpolitiikan se-kaisin. Samassa rytinässä

näyttää myös Euroopan politii-kan pystyssä pitäminen vaikeu-tuneen. Suomi on pääsemässä otsakkeisiin ikävällä tavalla. Tietysti on totta, että jokainen maa vastatkoon omasta talou- destaan. Niin EU-sopimuskin vastuut määrittelee. Järki kui-tenkin pakottaa pohtimaan, kun olemme samassa valuutta-järjestelmässä, mitä seurauksia on, jos annamme edellä maini-tun periaatteen yksisilmäisesti toteutua. Euro- ja rahoitusjär-jestelmän vakaus häiriintyy, maailman talous ja sen kasvu hidastuvat, Suomen vienti al-kaa tökkiä, työllisyys heikke-nee ja työttömyys kasvaa sekä kansantalouden epätasapaino pahenee.

Voisivatko puolueiden armoi-tetut johtajat miettiä kuitenkin hetkisen muutakin kuin sitä, mitä tuli sanottua ja siitä kiinni pitämistä sekä omaa egoaan? Nyt olisi ainutlaatuinen tilai-suus nousta valtiomiessarjaan, vaikka vaaleissa olisi tullut lun-

ta tupaan oikein reippaamman puoleisesti. Käykö pahimmil-laan kuten entiselle SMP:n Veik-ko Vennamolle: iso vasta valit-tu joukko on niin hajanainen ilman yhteistä historiaa, ettei rotevampikaan mies pidä sitä järjestyksessä? Kun on uhoa, on sitäkin vähemmän harkintaa ja vastuunkantokykyä.

Kokopäivätyössä, ei luotta-mustehtävässä. Politiikkaan tullaan suoraan rippikoulusta, usein ilman päivääkään markki-naehtoisen työpaikan antamaa viitekehystä. Kolmekymppinen politiikan ammattilainen kokee kansanedustajana olevansa ko-kopäivätyössä, ei luottamusteh-tävää hoitamassa. Paremmin-kin hankkimassa kokemusta, jonka avulla pääsisi vähemmän pätkätyöltä maistuvaan hyvä-palkkaiseen, julkisen sektorin virkaan ja asemaan ilman var-sinaista tulosvaadetta. Valtaosa ihmisistä joutuu kuitenkin Suo-messa toimimaan Suomen kil-pailukyvyn luomissa puitteissa. Jos vienti ei vedä, ennen pitkää

elintaso heikkenee jyrkästi itsel-lä ja sen lisäksi kaikilla enem-män tai vähemmän.

Käsittämätöntä sekoilua. Kilpailukyvystä ei viime aikoi-na juuri yksikään kansanedus-taja ole kuitenkaan ollut huo-lissaan. Puhutaan vain siitä, kuinka taitavia opettajia on, mutta samaan aikaan todetaan,

ettei kolmasosa sosialidemo-kraatteja kannattavista tiennyt sitäkään, ettei puolue ole hallituksessa. Politiikan ulkoistami- nen kokemattomalle eliitille on Suomessa johtamassa käsittä- mättömään sekoiluun. Toki Por- tugalin, Irlannin ja Kreikan mil-jardilainojen takaaminen mak-saa, mutta vain murto-osan sii- tä, mitä todellinen ja taloudel-linen tsunami päälle vyöryes-sään aiheuttaisi. Hallitusneu-votteluiden pitkittyminenkin maksaa jo aika lailla, kun valtio velkaantuu parikymmentä mil-joonaa euroa päivää kohden. Jos halutaan laskea, kuinka paljon johdannaisilla Suomen valtion takausten suojaaminen maksaisi, ehkä se vastaisi parin viikon velanottomäärää. Nyt on pahasti suhteellisuudentaju kadonnut niin uusilta kansan-edustajilta, joilta tuskin tässä asiassa paljoa kysytään, mutta puolueiden puheenjohtajilta ja avainhenkilöiltä voisi odottaa jo kypsempää käyttäytymistä, kun koko kansakunnan etu on kysymyksessä eikä pelkkä puo-luepoliittinen taktikointi.

Uutta viritystä valtakuntaan

pääkirjoitus | jouko Lantto, päätoimittaja | 26. toukokuuta 2011

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen kaavaileman tuoreimman hallituspohjan myötä yrittäjäjärjes-tö muiden elinkeinoelämän edus-organisaatioiden tavoin on niin sa-notusti totisen paikan edessä. Tämä

tarkoittaa tietenkin hallitusohjelmaneuvotteluja, joissa on asiantuntevina taustavoimina totuttu näkemään yrittäjienkin edusnaisia ja -miehiä, ja jopa niin, että hallitusohjelmiin on tullut myös myönteisiä merkintöjä yrittäjäkunnalle tärkeistä asioista.

Mutta nyt lobbariyhteisöillä on edessään toisenlainen tilanne, joka johtuu nyt muodostetta-vaksi kaavaillun hallituksen laajasta kokoonpanosta ja siitä, että siihen menossa olevat puolueet ovat niin mo-nissa asiakysymyksissä varsin kaukana toisistaan. Kuinka lobbaat asiaasi tuloksellisesti hallituspäättäjille, jotka jo läh-tökohtaisesti ovat keskenään erimielisiä monien asioiden hoitamisen tavoista ja tavoit-teista.

Konkretiaa tässä yhteydessä edustaa verotuksen uudista-misnäkemykset, joissa erot puolueiden välillä ovat suuret. Niinpä kun Kokoomuksessa on valmiutta ja tahtoa ansio-tuloverotuksen kevennykseen ja arvonlisäverokannan nosta-miseen, niin SDP:ssä ollaankin aivan toisenlaisissa ajatuksis-sa, ja samoin tehdään Vasem-mistoliitossa.

Yrittäjänäkökulmasta verotuksen tuleva suunta, jossa on huomioitu sekä yrityksen

että sen omistajan verotuksen kokonaisuus yhdistettynä aina tärkeisiin kannusteisiin, on luonnollisesti asia, jonka eteen tehdään nyt työtä jokaisen hallituksen aikovan puolueen kanssa. Verotus on kuitenkin siitä mielenkiintoinen asia, että siihen sisällyttämillään tavoitteilla monikin puolue saattaa vain kosiskella omaa äänestäjä-kuntaansa ja sivuuttaa tylysti sen tosiasian, että yritysten tai pääomien verotusta kiristämällä ei julkistalouden velkaantumista eikä hyvinvointi-valtion kestävyyttä ratkaista. Päinvastoin tä-mänkin sateenkaarihallituksen aikana talouden

kehitys perustuu työntekoon ja yrittämiseen, mikä ajatus saat-taa olla vaikea nieltäväksi niille, jotka mieluimmin jakavat kuin kokoavat. Vaikeaa niille, jotka ovat kadottaneet kosketuksensa tuotantoelämään, sen kilpailuky-vyn perusteisiin, duunareihin ja pienyrittäjiin.

Syntymässä olevan uuden hal-lituksen myötä myös Suomen Yrittäjissä uudistutaan, kun kaksi nuoremman ikäpolven varatoimi-tusjohtajaa – Anssi Kujala ja Timo Lindholm – aloittavat tehtävissään 1.6.2011. Vankkaa perustaa heidän työlleen suomalaisten yrittäjien edustajina yhteiskuntamme eri kerroksissa ja vaikuttajapaikois-sa on rakennettu 1980-luvulta lähtien, joten uusin tehtäviin on turvaisaa tulla. Vaikuttamisen rei-tit ja keinot ovat siis tutut, mutta uuttakin on omaksuttava, ja se uusi liittyy internetin sosiaalisen mediaan, jossa yrittäjyyden uudet yhteisöt elävät. Lähteköön sieltä liikkeelle tällä uudella vuosikym-menellä aatos ja idea, joka viestii, että yrittäjyys on koko kansan asia. Onnea ja eteenpäin Suomen Yrittäjät!

Kirje | eero Lehti, kansanedustaja, kok

Nyt tarvittaisiin valtiomiehiä

Kirje | erkki Puumalainen, toimitusjohtaja, Poptori oy

YLÖsotEttujA

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusHarri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla)Lotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, [email protected]. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiakasmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 [email protected]

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. (09) 229 [email protected]

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen [email protected]. Katso me-diakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSano-mat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuoro-kauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Ilmestymisaikataulu 2011Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2011 27.01. 18.01. 20.01.

02/2011 24.02. 15.02. 17.02.

03/2011 24.03. 15.03. 17.03.

04/2011 28.04. 14.04. 18.04.

05/2011 26.05. 17.05. 19.05.

06/2011 25.08. 16.08. 18.08.

07/2011 22.09. 13.09. 15.09.

08/2011 27.10. 18.10. 20.10.

09/2011 24.11. 15.11. 17.11.

10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

Kun on uhoa, on sitäkin vähem-män harkintaa ja vastuunkanto-kykyä, eero Lehti pohtii.

Ben Zyskowicz teki tärkeän avauksen hyperkapitalis-mista, sillä mikään poliit-

tinen voima ei ole ennen osan-nut tai uskaltanut siihen kajota. Kansa ja sen edustajat ovat nou-semassa häikäilemättömyyttä vastaan, mutta virkakoneistoja rasittavat yhä vanhat rakenteet. Velvollisuus kuulla asiantuntija-elimiä on synnyttänyt salaseu-roja ja lobbausammattilaisia, joiden tekemisiä ei valvo kukaan. Mm. ääniteteollisuuden etu-järjestö ajaa yksinomaan mo- nikansallisen omistajan etua. Se lobbaa ”köyhä laulaja” kainalos-saan ylisuojelevaa lakia ja miltei verotusoikeutta tekijänoikeuk-sille. Tekijänoikeusbisnes vuo-taa kuin seula miljardejamme ulkomaille.

Tekijänoikeusinvestointi vs. kiinteistöinvestointi. Todelli-suudessa taiteentekijän etu on heikentynyt yli kriittisen pis-teen, sillä vain harva levy-yhtiö kykenee enää rahoittamaan tuotantoja monopolisoituneille markkinoille. Vastaavasti ulko-maisen toimijan vuosittaiset te-kijänoikeustulot Suomesta ovat

moninkertaiset uustuotantoku-luihin nähden. He vähentävät työn kulut suomalaisessa vero-tuksessa ja nauttivat valtaosan alan tuista. Suomalaiseen osaa-mispääomaan perustuva sisältö siirtyy vastikkeetta ulkomai-seen omistukseen verottamaan maatamme 50 – 150 vuotta. Esim. kiinteistöinvestoinneissa tällaista veronkiertoa säätelevät tarkat EVL:n maksimipoisto-määräykset.

viranomaisvastuu. Viran-omaisten suojaukset ovat täy-sin auki, sillä henkisen pää-oman kotimaisuusaste syntyy vain rahoittamalla ne kotimai-seen omistukseen. Modernin mediatyöläisen työn lopputulos on rakennusmieheen verraten viranomaisluokitusten mukaan arvotonta, eikä niitä vastaan ole saatavissa lainarahoitusta. Laadullisesti kilpailukykyinen tuotanto ja erityisesti sen mark-kinointi ovat ilman talkootyötä kaksion hintainen investointi. Ilman kilpailua ja modernin ta-louden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavara-oikeudet köyhdyttävät Suomen

muutamassa vuodessa. Viihde-tarjonta on jo köyhtynyt huo-lestuttavaksi.

Poptori on nousemassa ikävällä tavalla esimerkiksi. Poptori on luonut markkina-hinnoittelulla kannattavan liiketoiminnan ja yhden maan arvokkaimmista tuotanto-omaisuuksista sekä niille jake-lu- ja tuotantokoneiston. Nyt sillä on myös vientikonsepti, jo-

hon se panosti 2.5 milj. euroa ja sai valtiolta apua alkurahoituk-seen. Rahoitus katkesi tavalla, joka on jätetty valtiotalouden tarkastusviraston tutkittavaksi. Poptori on joutunut poikkeuk-sellisen hyökkäyksen kohteeksi, jolta se joutuu suojautumaan ja organisoimaan uudelleen ta-seensa ja toimintansa. Selviäm-me kyllä, mutta on surullista, että liiketoimintaa haittaa turha sotiminen.

viihteen ja sisältötuotan-non suojeluskuntajoukot. Globaaliin taloussotaan tulee luoda vahva kansallinen strate- gia, johon kuuluu Angry Bird-sin kaltaisten keksintöjen edis-täminen ja niiden tuottojen suojaaminen. Nokia on tänään enemmän sisältöbisnestä kuin laitetehtailua. Sen insinöörit saavat toki työtä, kuten parhaat laulajamme, mutta kuka saa työstä koituvan arvonlisän, jol-la yhteiskuntamme hyvinvointi turvataan? Ellei viranomaisko-neisto ennätä mukaan, kansan keskuudesta on järkevää koota voimat viihteen suojeluskunta-työlle.

Tekijänoikeustuoton jako ansioiden mukaan

ilMan Kilpailua ja modernin talouden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavara-oikeudet köyhdyttävät Suomen, erkki Puumalainen varoittaa.

Yritysten tai pää-omien verotusta kiristämällä ei julkistalouden velkaantumista eikä hyvinvointi-valtion kestävyyttä ratkaista.

Portugali-päätös on erittäin merkittävä. Suomi voi vaikuttaa siihen, syntyykö Eurooppaan uusi finanssikriisi.

Suomen Yrittäjien jussi järventaus ilta-Sanomissa

IMF:n ja Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n jakoavain ei tee täyttä oikeutta siinä, mitkä kunkin maan riskit ovat jonkun valtion ajautuessa maksukyvyttömyyteen.

alivaltiosihteeri martti Hetemäki Kauppalehdessä

Yrittäjyys on uudessa organisaatiossa entistä tärkeämpää, ja jatkossakin yli puolet toimivista asemista on yrittäjävetoisia.

St1 oy:n toimitusjohtaja mika Wiljanen Bensiiniuutisissa

Matkailu työllisti ennen taantumaa Suomessa jo yli 130 000 henkeä. Maltillisillakin panostuksilla alalle voitaisiin odottaa yli 170 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Pam:n puheenjohtaja ann Selin uutispäivä demarissa

Keskuskauppakamarin välityslautakuntaan tulevista yrityskauppariidoista valtaosa aiheutuu ostajan puutteellisista tiedoista.

Keskuskauppakamarin varatuomari Paula Paloranta Kauppalehdessä

Johdon palkoista, optioista ja kannustinjärjes-telmistä on tullut kirosanoja. Olen saanut sellaisen kuvan, että päättäjät vihaavat vaurastumista.Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Kauppalehdessä

Kestävyysvaje on todellinen, muttei niin suuri kuin valtionvarainministeriön arvio.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti Salon Seudun Sanomissa

SEPA-maksujen erityispalveluajan takaraja on lokakuun 2011 loppu. Ellei maksuliikennettä ole laitettu kuntoon siihen mennessä, vaarana on palkanmaksun viivästyminen.

SePa-asiantuntija matti Luoto Kauppalehdessä


Yrittäjäpolitiikkauudet yrittäJäkansanedustaJat:

Eduskunnassa on kiistoista huolimatta ystävällinen ilmapiiri

• Uusi työpaikka tuo aina mukaan uudet kuviot. Miltä tuntuu aloittaa uusi työ eduskunnassa?

Lotta Tammelin, tekstiPekka Sipola, kahvilakuva

Vaalit ovat ohi, kansan-edustajien valtakirjat lei-mattu ja kohta päästään varsinaiseen asiaan – työntekoon. Uusia yrittä-jäkansanedustajia näissä

vaaleissa eduskuntaan matkasi suuri joukko. Miten työ on untuvikkoedus-tajilta lähtenyt käyntiin?

– Olen kokenut erityisen miellyt- tävänä eduskuntatalon henkilökun-nan ystävällisyyden ja palvelualttiu-den. He ovat kärsivällisesti neuvoneet ja vastailleet kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin, kokoomuksen edusta-ja Pauli Kiuru kuvailee ensitunnel- miaan.

Ystävällistä ja auttavaista ilmapii-riä kiittelevät myös Kiurun puolueto-verit Markku Eestilä ja Jukka Kopra, perussuomalaisten Kaj Turunen sekä RKP:n Lars-Erik Gästgivars.

Osalle talo on jo entuudestaan tuttu.

– Parasta on ollut se, että on pääs-syt työhön heti kiinni hallitusohjel-matavoitteiden valmistelun merkeis-sä. Aikaisempi kokemus ministerin erityisavustajan tehtävistä on helpot-tanut, kun on tuntenut verkostot val-miiksi ja tiennyt, miten eduskunta ja hallitus toimivat, tarkastuslaskennan kautta eduskuntaan ponnistanut ko-koomuksen kansanedustaja Lasse Männistö kertoo.

Tietoa lisää ja tiloja. Jotkut asiat ovat kuitenkin ehtineet jo herättää uusissa kansanedustajissa kummas-tusta.

– Talon sisällä on ainakin äkki- seltään vaikea seurata asioiden kul-kua. Tietoa kyllä on ja sitä löytyy, kunhan oppii etsimään, Markku Ees-tilä pohtii.

– Perehdyttämisen ja työn koordi-nointia olen hieman hämmästellyt. Asioiden oppimisen kannalta ei ole tehokasta, että kalenterit täyttyvät keskenään kilpailevista tapahtumis-ta. Perehdytystä varten olisi hyvä varata esimerkiksi kokonaisia aamu-päiviä, jolloin ei ole muita kokouksia tai istuntoja, uskoo puolestaan Pauli Kiuru.

Lasse Männistö taas toivoisi, että eduskunnassa opittaisiin hyödyntä-mään paremmin sähköisiä työväli-neitä.

– Tuntuu, että moni prosessi no-jaa hyvin vahvasti erilaisiin tapaa-misiin ja paikan päällä tapahtuviin koulutuksiin. Itse toivoisin hallin-nolta enemmän joustavuutta niin, että joitain asioita voitaisiin hoitaa puhtaasti sähköisesti tai vaikkapa puhelimessa ilman tarvetta erilliselle kokoukselle, palaverille tai koulutuk-

– Työllisyysasiat ja aluekehityksen tasapainoisuus ovat suurista asioista tärkeimmät, maalailee puolestaan Markku Eestilä.

Lars-Erik Gästgivarsin mielestä tulevassa hallitusohjelmassa olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. Jukka Kopra puoles-taan haluaisi pyrkiä edistämään yrit-tämiseen ja työllistämisen helpotta-miseen liittyviä asioita.

lievää yrittämistä ja kasvuyrit-tämistä. Perussuomalaisten Kaj Tu-runen kaipaa uusia keinoja yritystoi-minnan aloittamiseen.

– Itse olen puhunut ”lievän yrit-tämisen mallista”. Mallilla pystyt- täisiin olennaisesti laskemaan kyn- nystä ryhtyä yrittäjäksi. Työttömäk- si jäätyä ei nostettaisikaan työttö-myyskorvausta vaan ilmoittaudut- taisiin väliaikaiseksi yrittäjäksi. Tuol-loin voisi toteuttaa sivussa olleen yritysidean. Aloittamisen ja lopetta-misen pitäisi olla pelkkä ilmoitusasia ilman joutavaa byrokratiaa, Turunen selvittää.

– Yrittäjänäoloajasta maksettai-siin könttäsumma, joka pitäisi si-sällään kaikki lakisääteiset maksut. He, jotka olisivat rekisteröityneet lieviksi yrittäjiksi, tekisivät vuoden lopussa kirjanpidolla tarkemman sel-vityksen tuloistaan verottajalle, hän jatkaa.

Kaj Turunen uskookin, että ma-daltamalla yrittämiseksi lähtemi-sen kynnystä ja poistamalla turhaa byrokratiaa pienyritystoiminnan aloittamisesta valtio voisi merkittä-västi hoitaa työttömyyttä, parantaa talouttaan säästyneillä työttömyys-korvauksilla ja vähentää harmaata taloutta.

Turha byrokratia rasittaa myös Lasse Männistöä. Männistö näkisikin, että yrityksiä on kannustettava kas-vuun ja innovoimaan.

– Yritystukijärjestelmämme pitäi-si uudistaa hallinnollisesti raskaas- ta ja virkamiesvetoisesta järjestel-mästä kohti markkinavetoista kas-vun ja innovaatioiden tukemista. T&k-toiminnan verovähennysoikeus sekä kasvun tukeminen esim. pää-omasijoitusten verokannustimien ja asymmetrisin rahastomallein oli-sivat esimerkkejä näistä, Männistö ehdottaa.

selle, hän sanoo. Myös Jukka Kopra toivoisi lisää it-

järjestelmien hyödyntämistä.– Kannettavat tietokoneet ovat

vanhoja ja raskaita sekä ohjelmien käyttö hidasta. Olen it-alan ammat-tilainen, ja tämä pistää erityisesti silmään. Kansanedustajien ja avus-tajien tietojärjestelmien tulisi mah-

dollistaa täydellinen liikkuvuus ja joustava käyttö, ja tämän suhteen on vielä paljon kehitettävää.

RKP:n Gästgivars on puolestaan yl-lättynyt tilaongelmista.

– Olisin tietenkin odottanut itselle ja sihteerille omaa työtilaa. Nyt jou-dumme odottamaan 2 – 3 kuukautta ennen kuin saamme omat huoneet.

verotusta keveämmiksi ja sosiaaliturvaa paremmaksi. Kokoo-muksen Pauli Kiuru kertoo, ettei hallitusohjelman sorvaaminen ei ole ensimmäisen kauden edustajan teh-tävälistalla, mutta välillisesti moni uusistakin edustajista on päässyt hallitusohjelman valmisteluun vai-kuttamaan.

Kiuru itse näkee, että hallitusohjel-massa tulisi näkyä periaate siitä, että työn verotus kevenee.

– Kaikki keinot, jotka kannustavat työntekoon, työllistämiseen ja yrit-tämiseen ovat toivottavia. Harmaa- ta taloutta vastaan on myös löy-dyttävä työkaluja ja resursseja, hän muistuttaa.

eDusKunnan kahvilassa luodaan myös sosiaalisia suhteita. uusille kansanedustajille kaikki on uutta, myös ihmiset.

Kaj Turunen

Pauli Kiuru

Lasse männistö

markku eestilä

Lars-erik gästgivars

jukka Kopra

Soita ja kysy lisää 0207 560 511

[email protected]

visma.fi/monipankki

PK-yrittäjä,

Visma Monipankki on

pankkiliikenneohjelmisto

juuri Sinulle

Visma Monipankin avulla SEPA-siirtymä käy vaivattomasti!

Helppo

Laaja

Tehokas

Tuettu

Yhdessä pankkien kanssa kehitetyn Visma Monipankin

hinta-ominaisuus-suhde on markkinoiden paras!

= selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti

= hallitset koko pankkiliikenteesi vaivattomasti

= liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla

= saat käyttötukea suomeksi sekä internetissä että puhelimitse

Tällä hetkellä SEPA-ratkaisuamme käyttää jo yli 4 000 yritystä.

Visma on turvallinen valinta!

Visma Monipankki

alkaen 799 €

(+alv 23%)


Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa pystyt-täisiin maltillisesti alentamaan.

Taru Tujunen

ensiMMäisen työntekijän palkkaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän riskiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuhteissa sallittaisiin pidempi koeaika, esittää Taru Tujunen.

Tujunen lupaa pk-politiikalle edelleen myötätuulta

pääTTäjä punTarissa | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Timo Sormunen, tekstiPekka Sipola, kuva

Yrittäjyys on ollut viime vuodet vahvassa myötä-tuulessa, ja moni on jää-nyt aprikoimaan, säilyykö pk-myönteiseksi kehuttu politiikka myös uuden

hallituksen agendalla. Epäilyksiä he-rättää etenkin osinko- ja yritysvero-tus, johon SDP:n puolelta ladattiin ko-rotuspaineita jo vaalitaistelun aikana.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen tiivistää edessä olevat haas-teet neljään avainasiaan.

– Hyvinvoinnin turvaamiseksi suo-malaisyrityksillä on oltava mahdolli-suus menestyä, kasvaa ja työllistää. Tämän tavoitteen kannalta on aivan keskeistä yrittäjyyteen ja työntekoon kannustava verotus. Lisäksi meidän huolehdittava siitä, että Suomessa on jatkossakin osaavaa työvoimaa, kehitämme koulutusjärjestelmääm-me ja uudistamme t&k-rahoitusta, hän listaa.

Edellisen vaalikauden onnistumi-siin Tujunen nostaa nopeat ja mää-rätietoiset linjaukset niin kansain-välisen finanssikriisin vaikutusten minimoimisessa kuin kotimaan täs-mäelvytyksessä. Sulkaa voi sovitella hattuun myös työnantajan Kela-mak-sun poistamisesta.

– Sillä pelastettiin yritystoimintaa, mutta toisaalta muutamien muiden yrittäjätavoitteiden toteuttaminen ei ehkä edennyt riittävissä määrin, hän tunnustaa.

veroruuvia työstä kulutukseen. Tujusen mielestä yksi keskeinen haas-te on luoda suomalaiseen yhteiskun-taan kateuden sijasta yrittäjämyön-

• Kannustava verotus ja työllistämiskynnykset uuden hallituksen avainasioita.

Taru Tujunenikä: 40Koulutus: Kasvatustie-teiden maisteriTyöura: Kokoomusnaisten pääsihteeri 2001 – 2006, puoluesihteeri 2006 – perhe: Mies ja tytärharrastukset: liikunta, lukeminen ja musiikin kuuntelu

teistä ilmapiiriä. Keinoja hän löytää koulujen yrittäjyyskasvatuksen lisää-misestä aina oikean tiedon levittämi-seen yrittäjyyden riskeistä.

– Valtiovallan tehtävä on luoda yrittäjyyteen positiivisia kannusteita, joilla menestymisestä, riskinotosta ja yrityksensä kehittämisestä voi saada myös palkinnon. Kannattaa muistaa, että vain menestyvä yritys voi työllis-tää ja maksaa hyvinvointiyhteiskun-nan kipeästi tarvitsemia verotuloja, Tujunen lisää.

Selkein kehityskohde on lopulta ve-rotus, jonka painopistettä kokoomus siirtäisi työnteon verotuksesta kulu-tuksen verotukseen. Näin saataisiin kannusteita myös työntekoon ja työl-listämiseen.

Kokoomuksen lähtökohtana on, ettei yritysverotus saa asettaa kyn-nyksiä yrityksen kasvulle ja kehitty-miselle.

– Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisö-veroa pystyttäisiin maltillisesti alen-tamaan. Myös osinkoverotus tulisi säilyttää yrittäjälle kannustavana. Pääomaverotusta sen sijaan korotet-taneen maltillisesti. Sitä tarvitaan ve-rotulojen keräämiseksi mutta myös oi-keudenmukaisuuden näkökulmasta.

Kädenojennusta naisyrittäjille. Vaikka edeltävän hallituksen pk-po-litiikka keräsi laajalti kehuja, olivat etenkin naisyrittäjät pettyneitä. Van-hempainvapaan ja ns. ”äitiriskin” kustannuksiin toki tartuttiin viime vaalikaudella, mutta tulokset jäivät Naisyrittäjien Keskusliiton mielestä puolitiehen.

Tujusen mielestä perhevapaakus-tannusten tasaamista on jatkettava ja

– Ensimmäisen työntekijän palk-kaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän ris-kiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuh-teissa sallittaisiin pidempi koeaika.

Naisyrittäjyyden yksi pulma ovat myös harvassa olevat kasvajat. Monil-le yrittäjyys on ennemminkin elämän-tyylivalinta ja vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle. Kasvua jarruttavat myös toimialavalinnat: valtaosa naisyrittä-jistä toimii naisvaltaisilla aloilla, jois-sa työllistämiskynnys on jo valmiiksi korkea.

– Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisempi jako, työn ja perhe-elämän nykyistä parempi yh-teensovittaminen sekä sosiaaliturvan ja lomituspalveluiden kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joilla voi-daan edistää naisyrittäjyyttä. Toisaal-ta, pitää pystyä hyväksymään myös se, etteivät kaikki yrittäjät halua ta-voitella kasvua. Itsensä työllistäminen on sekin äärimmäisen arvokas asia.

isiä kannustettava käyttämään perhe-vapaita.

– Yksi keino olisi pidentää näitä isälle yksin kuuluvia vapaita. Vanhem-painetuudet olisi lisäksi irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta.

Tujusen mukaan itsenäinen van-hempainvakuutus parantaisi sekä korvausjärjestelmän että vapaista syntyvien kustannusten läpinäky-vyyttä.

– Se mahdollistaisi myös vanhem-painetuuksien itsenäisemmän kehit-tämisen, rahoitusosuuksien muutok-set ja valtion nykyistä suuremman osuuden kustannuksista.

palkkatukikokeilu koko suo-meen. Tujunen lupailee madallusta myös ensimmäisen työntekijän palk-kaamiskynnykseen.

Uusi postilaki voimaankesäkuun alussaKesäkuun alussa tulee voimaan uusi postilaki, jolla taataan vii-sipäiväinen jakelu, kohtuuhin-tainen kirje- ja pakettipalvelu sekä toimipisteverkon säilymi-nen. Laki on Euroopan unionin postidirektiivin mukainen.

Keskeistä uudessa postilaissa on se, että postin peruspalve-lut turvataan valtakunnalli-sesti niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Postin viisipäiväinen jakeluvelvoite on yleispalveluyritykseksi nimetyl-lä postiyrityksellä.

Postitoimipaikkoja on oltava vähintään yksi kuntaa kohden, ja niiden tulee sijaita kohtuulli-sen matkan päässä asukkaista. Laissa on erikseen otettu huo-mioon iäkkäiden ja liikuntaes-teisten helpompi postinsaanti.

Laissa määriteltyjen yleis-palvelujen on oltava tarjolla kohtuuhintaan ja samanhin-taisina koko maassa. Käytän-nössä yleispalveluun kuuluvat kuluttajien käyttämät käteis-maksulliset palvelut. Laki mää-rittelee myös näiden palvelujen palvelutasot.

Yleispalvelun vähimmäis-tasona on vakiokirje, joka tulee toimittaa perille lähettämispäi-västä kahden yön yli.

Postilakia sovelletaan yleis-palvelun lisäksi muuhunkin kirjeiden välittämiseen. Lehtija-kelua laki ei koske.

Laissa on direktiivin mukaisesti madallettu alalle tulon kynnystä muun muassa ke-ventämällä uudelle toimijalle asetettavia vaatimuksia. Posti-toimiluvat myöntää valtioneu-vosto.

OikaisuViime YrittäjäSanomiin oli lipsahtanut harmittava virhe. Kannen Juuri näin -sitaatti naisvaltaisten alojen äitiris-kistä ei suinkaan ollut nuor-ten yrittäjien Essi Ahtolan suusta, vaan oikea sanoja oli Naisyrittäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Toimitus pahoit-telee virhettä!

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN

Ilmoittaudu osoitteessa www.fonecta.fi /heikki

SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.

?

Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd 1 19.4.2011 15.04


Ensin tuli jytky, ja sitten tuli sätky, ja sitten meni mukavasti muuten vaan.

Perussuomalaiset saivat vaaleissa jyt-kyn, hallitustunnusteluissa he saivat sät-kyn. He päättivät, ettei puolue lähde saa-mallaan isolla valtakirjalla hallitukseen

lunastamaan vaaleissa antamiaan lupauksia ja äänes-täjiensä toiveita.

Ei ihme, että Timo Soini oli tuskastuneen oloinen median edessä eduskunnan Laki-kokoushuoneessa, kun hän kertoi perussuomalaisten hyppäävän pois hallitusjunasta jo lähtöasemalla.

– Jos itseään pettää, kuka silloin jää jäljelle, lausui Soini ääni väristen median edessä.

Vain paria päivää aikaisemmin hallitustunnusteli-ja Jyrki Katainen (kok.) esiintyi samaisessa paikassa hyvin luottavaisesti.

– Olkaa aivan rauhassa. Kyllä tästä toimintakykyi-nen enemmistöhallitus syntyy, vakuutti Katainen, joka uskoi vielä Soinin tuovan joukkonsa hallitukseen.

Perussuomalaisten hypättyä sivuun, hallitustie muodostui paljon mutkaisemmaksi kuin Katainen osasi kuvitella.

•••Perussuomalaisten paisunut eduskuntaryhmä on vaaleista lähtien kulkeneet takit levällään. Meininki on ollut sellainen kuin kansan tahto olisi perussuo-malaisten taskussa. On saanut vaikutelman, että valta Suomessa on kansalla, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Niinhän perustuslaissa ei kuitenkaan lue.On ottanut aikansa käsittää, etteivät he edusta koko

Suomen kansaa, eivät edes äänestäneiden enemmis-töä. Loistavasta vaalituloksesta huolimatta totuudeksi jää, että perussuomalaisia äänesti vajaa viidennes, 19 prosenttia. Runsaat 80 prosenttia valitsi jonkin muun puolueen.

Vaaleissa puhui koko Suomen kansa, eivät vain perussuomalaisten äänestäjät. Vaalivoitosta huoli-matta perussuomalaisille annettu ääni ei ole yhtään arvokkaampi kuin muille puolueille annettu ääni.

•••Timo Soini ei lopulta uskaltanut viedä joukkojaan hal-litukseen. Oli turvallisempaa jäädä oppositioon. Asia valkeni Soinille, kun eduskuntaryhmä oli ensi kertaa koolla käsittelemässä hallitustunnustelujen tilannetta.

Ministerisalkusta kiinnostuneen puheenjohtajan sovinnollinen ”kaikki on neuvoteltavissa” -linja muut-tui äkisti kolmeksi jyrkäksi Eiksi. Siihen tarvittiin yksi eduskuntaryhmän kokous. Tuoreet kansanedustajat ihmettelivät, mistä tässä oikein neuvotellaan, puolu-een linjanhan piti olla selvä ja suora.

Selväksi se tulikin, kun Soini ilmoitti puolueensa sanovan jyrkän EIn Portugalin lainatakuille ja kriisira-hastoille, sekä väliaikaiselle että pysyvälle.

Samalla aukesivat hallituksen heiluriovet opposi-tion suuntaan. Soini käsitti, että hallituksessa tämän ehdottoman, mutta kokemattoman porukan kanssa tulisi suuria murheita.

•••Soinin mielessä kummitteli taatusti perussuomalais-ten edeltäjän SMP:n kohtalo.

Vauhtisokeudesta varoitteli veteraaniparlamentaa-rikko Raimo Vistbacka jo viime kesänä lehtihaastat-telussa, kun puolueen gallup-kannatus huiteli vasta vajaassa kymmenessä prosentissa. Jos puolue kasvaa liian nopeasti, sen hallitseminen tulee mahdottomak-si, maalaili Vistbacka.

Vistbacka tiesi mistä puhui. Entinen ministeri ja puolueen perustaja oli mukana perussuomalaisten edeltäjän SMP:n katkerassa pesänjaossa puolueen hajottua sisäisiin riitoihinsa ja omaan mahdottomuu-teensa.

•••Perussuomalaiseen eduskuntaryhmään mahtuu monenkirjavaa väkeä aina suomensisulaisista lähtien. Sellainen eduskuntaryhmä on helpompi hitsata yhteen oppositiossa, jossa politiikka voi olla hyvin yksiniitistä. Hallituksessa linja ei tahdo pysyä puhtaan tinkimättömänä. Välttämättömiä kompromisseja on hyvin hankala myydä protestiäänillä eduskuntaan nousseelle eduskuntaryhmälle.

Nyt kokemattomalla eduskuntaryhmällä on par-haassa tapauksessa neljä vuotta aikaa opetella politii-kan ja lainsäädäntötyön aakkosia.

järjestöpäättäjät Yrittävät

Suomen Yrittäjät tekee Kuntaliiton kanssa kaiken mahdollisen yrit-täjyyden edistä-miseksi.

jussi järventaus

Jytky ja sätky

Uusia työkaluja kuntien ja yritysten yhteistyöhön

• Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto tiiviiseen yhteistyöhön yrittäjyyden puolesta.

Arvonlisäveron korotus uhkana työvaltaisille pienyrityksilleNykyisin erilaiset verokannat luovat paineita yleisen arvonlisä-verokannan nousuun.

Varsinais-Suomen Yrittäjät va-roittaa korottamasta arvonlisä-veroa niin, että se vahingoittaa pienyrityksiä. Palveluyrityksillä on arvonlisäverotuksessa vain vähän vähennyskelpoisia han-kintoja, minkä vuoksi arvonlisä-vero kohdistuu niissä suhteelli-sesti enemmän työpanokseen kuin teollisissa tai kaupan alan yrityksissä.

– Työvaltaisilla palvelualoilla veronkorotukset nostavat hel-pommin myös hintoja ja vähen-tävät näin palveluiden kysyntää.

Arvonlisäverokantojen nousulla on siksi etenkin pienemmissä palveluyrityksissä työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia, aluejär-jestö toteaa.

Nykyisessä järjestelmässä on 8 500 euron liikevaihtoon saakka verovapaus alv:stä. Kun raja ylit-tyy, yritys maksaa veroa, mutta saa siitä asteittain pienenevän huojennuksen.

Huojennukseen oikeuttavalla tulotasolla on kyse lähinnä sivu-toimisesta yrittäjyydestä. Veroa huojentava vaikutus lakkaa liike-vaihdon ylittäessä 22 500 euroa. Huojennuksen vaikutusalueen laajentaminen toisi pienten tulo-

jen arvonlisäverotukseen joustoa.

alarajahuojennus ylemmäk-si. Varsinais-Suomen Yrittäjien hallitus katsoo, että mikäli yleis-tä arvonlisäverokantaa noste-taan mahdollisesti yhdellä pro-senttiyksiköllä 24 prosenttiin, tarvitaan samanaikaisesti arvon-lisäveron alarajahuojennuksen nosto EU:n sallimaan 50 000 euroon, jotta pienyritysten verorasitus ei kohtuuttomasti kasvaisi.

Kyseisellä toimenpiteellä saa-taisiin aikaan verokevennyksiä sellaisille palvelualan pienyrityk-sille, joille alv:n korotus tuottaisi suhteellisesti eniten haittaa.

Lotta Tammelin, teksti ja kuva

Suomen Yrittäjät ja Kun-taliitto ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään yrittäjyyden edistämi-sessä.

– Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ovat perin-teisesti tehneet hyvää yrittäjyys-poliittista yhteistyötä. Yhteisenä vahvuutenamme on valtakunnal-lisesti kattava paikallisten toimi-joiden verkosto. Kannustamme Suomen Yrittäjien paikallisyh-distyksiä ja kuntia jatkamaan ra-kentavaa työtään yrittäjyyden ja hyvinvoinnin puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Suomen Kuntalii-ton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kertovat.

Järjestöjen mukaan yrittäjyys onkin talouden perusta ja hyvin-voinnin lähde.

– Asiakaslähtöinen ja tehokas julkinen sektori tukee yrittäjyyt-tä sekä parantaa kansantalou-den kilpailukykyä. Siksi kunnat ovat yrityksille luontainen pai-kallinen yhteistyökumppani, toi-mitusjohtajat muistuttavat.

Kuntaseminaarissa Tallinnas-sa julkaistussa kannanotossa SY ja Kuntaliitto rohkaisevat hyödyntämään uudistettua Eu-roopan Yrittäjyysohjelmaa, niin sanottua Small Business Actia paikallisessa vuoropuhelussa. Järjestöjen mielestä EU-jäsenval-tioissa, alueilla ja paikallisella ta-solla tarvitaan tehokkaampia toi-mia yrittäjyyden edistämiseksi. Kannanoton mukaan Euroopan Yrittäjyysohjelmaa suositellaan kunnallisen elinkeinopolitiikan virikkeeksi.

viesti eu:lle ja valtiolle. Suo-men Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painotti kan-nanoton julkistamistilaisuudes- sa, että järjestöjen yhteiset linjaukset ovat myös järjestöjen viesti EU:lle ja Suomen valtiolle.

– Paikalliset toimintaolosuh-teet vaikuttavat merkittävästi

suomen yrittäJät Ja kuntaliitto:

Euroopan Yrittäjyysohjelmasta konkreettista antia paikalliselle vuorovaikutukselleEuroopan Yrittäjyysohjelma on koko EU:n ylei-sen yrittäjyyspolitiikan peruslinjaus. Suurin osa toimenpidesuosituksista koskee eurooppalaisen ja kansallisten säädösjärjestelmien kehittämistä.

– Nämä eivät ole paikallisen elinkeinopolitii-kan alaan kuuluvia kysymyksiä. Toisaalta paikal-liseen elinkeinopolitiikkaan sisältyy runsaasti kysymyksiä, joita Yrittäjyysohjelma ei suoranai-sesti kata, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttavat.

– Tällaisia ovat esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen sekä liikennesuunnittelun

kysymykset. Näistäkin syistä korostamme, että Euroopan Yrittäjyysohjelma toimii paikallisella tasolla parhaiten, kun siitä otetaan käyttöön kuntien elinkeinopolitiikkaan luontevimmin kuuluvat konkreettiset linjaukset.

Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto rohkaisevat paikallisia yrittäjäyhdistyksiä ja kuntia etsimään yhdessä omista tarpeistaan ja vahvuuksistaan lähteviä elinkeinopolitiikan ratkaisuja.

– Euroopan Yrittäjyysohjelma voi osaltaan tarjota käyttökelpoisia linjauksia nivellettäviksi paikallisiin omaleimaisiin tavoitteisiin.

Pienet ensin!Suomen Yrittäjät ja Kunta-liitto esittävät, että kunnat noudattavat sekä päätök-senteon valmistelussa että päätöksenteossa seuraavia Yrittäjyysohjelman keskei-siä periaatteita:

Noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallin-nollisissa menettelyissä ja sellaisten päätösten valmis-telussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin.

Helpotetaan pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille.

Kannustetaan pk-yri- tyksiä käyttämään asian- tuntijapalveluita, jotka edesauttavat kasvua, inno-vaatiotoimintaa ja kansain-välistymistä.

Tuetaan pk-yrityksiä vä-hähiilisiin ja resurssitehok-kaisiin tuotantomuotoihin siirryttäessä.

Edistetään pk-yritysten omistajan- ja sukupolven-vaihdosten sujumista.

yrittäjien toimintaan. Vastaa-vasti kuntien elinvoimaisuus pe-rustuu yritysten menestykseen. Suomen Yrittäjät tekee Kuntalii-ton kanssa kaiken mahdollisen yrittäjyyden edistämiseksi. Siksi toivomme valtiolta ja EU:lta yhtä innokasta paneutumista yrittä-

jyyden edistämiseen, Järventaus vetosi.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma puolestaan korosti, että kuntien elin-keinopolitiikka on nähtävä laaja-alaisesti.

– Kaikessa kuntien toimin-nassa on elinkeinopoliittinen yhteys, ja siksi yrittäjäystävälli-syys on kuntien etu. Kuntaliitto haluaa luoda hyvän toimintaym-päristön kaikille yrityksille ja vahvistaa paikallisen yhteistyön edellytyksiä. Kuntien ja yrittäjä-järjestön rakentavalla vuoropu-helulla on pitkät perinteet ja sen merkitys kasvaa, Mäki-Lohiluo-ma tiivisti.

KunTaliiTon hallituksen puheenjohtaja ja jyväskylän kaupunginjohtaja markku andersson ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus iloitsivat järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämisestä toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Tallinnassa.

Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa parannettavaaLainsäädännön yritysvaikutus-ten arviointi on edistynyt viime vuosina, mutta edelleen siinä on merkittäviä puutteita. Näin toteaa loppuraportissaan sää-döshankkeiden yritysvaikutusar- viointien seurantatyöryhmä.

Työryhmä korostaa, että lain-säädännön laadukkuudella on keskeinen merkitys yritysten toimintaedellytysten ja kilpailu-kyvyn kannalta. Erityisesti talou-den kestävyyteen, kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien haasteiden vuoksi taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arviointia tulee painottaa, kun säädösval-mistelun vaikutusarviointia val-tioneuvostossa kehitetään.

Työryhmä ehdottaa käytän-

nön toimia yritysvaikutusten arvioinnin parantamiseksi. Säädöshankkeen valmistelusta vastaavan ministeriön tulee huolehtia siitä, että toteutta-misvaihtoehtojen merkittävät vaikutukset arvioidaan. EU-lain-säädännön valmistelussa vaiku-tuksia tulee Suomen kannalta arvioida riittävästi jo EU-valmis-teluvaiheessa.

40 prosenttia päätöksistä vaikuttaa yrityksiin. Run-saalla 40 prosentilla hallituk-sen lainsäädäntöesityksistä on TEM:n arvion mukaan vaikutuk-sia yrityksiin ja markkinoihin. Määrällisesti eniten yrityksiin

vaikuttavaa lainsäädäntöä val-mistelevat sosiaali- ja terveysmi-nisteriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Työryhmä pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa tuen tarjoamista yritysvaikutus-ten arviointiin ja seuraa arvioin-tien toteuttamista ministeriöi-den säädöshankkeissa.

Vaikutusarviointien laadun paraneminen edellyttää työryh-män mukaan arvioinnin tuen, laadunvalvonnan ja seurannan valtioneuvostotasoista tehosta-mista. Säädösvalmisteluun liit-tyvän taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arvioinnin laadunvalvonta tulee turvata.


Kuntajohdon seminaarissa julkistettiin Suomen Yrittäjien ja Suomen Kuntaliiton yhteinen kannanotto EU:n niin sanotun Small Business Actin (SBA) toteuttamiseksi kuntatasolla. Olemme suomentaneet SBA:n Euroopan Yrittäjyysohjelmaksi. Mielestämme se kuvaa hyvin sitä, mitä ohjelmalla tavoitellaan – päämääränä on luoda Euroopasta alue, jossa yrittämisen

edellytykset ovat mahdollisimmat suotuisat.

•••Miksi halusimme ryhtyä viemään Yrittäjyysohjelmaa eteenpäin yhdessä Kuntaliiton kanssa? Tähän on useita hyviä syitä. Ensinnäkin yksi järjestöm-me kiistattomista vahvuuksista on kattava paikallinen toimintaverkosto. Olemme elinkeinoelämän järjestöistä aivan varmasti osaavin ja vaikuttavin paikallisen elinkeinopolitiikan yhteistyökumppani. Toimimme aktiivisesti kaikissa kunnissa, ja yli tuhannen yrittäjävaltuutetun voimin pystymme nostamaan tärkeitä asioita kuntien agendalle.

Toinen syy viedä Euroopan Yrittäjyysoh-jelmaa suoraan kuntiin yhdessä Kuntaliiton kanssa on pyrkimyksemme saada Yrittäjyys-ohjelman toteutukseen lisää käytännöllistä toimintaa. Ohjelmaa uudistettiin äskettäin muun muassa siksi, että se on jäänyt mo-nessa jäsenmaassa hyllyyn pölyttymään. Nyt pölyt on puhallettu pois, ja aiomme huolehtia siitä, että liike ei tällä kertaa lopu alkuunsa. Sen verran hyviä ja käyttökel-poisia linjauksia Yrittäjyysohjelma myös kuntatasolle tarjoaa.

Kolmas syy ohjelman paikalliseen hyödyntämiseen on halumme vies-tittää EU:lle ja muille jäsenvaltioille, kuinka tärkeä merkitys paikallisilla toimintaolosuhteilla on yrittäjille. Kuntien yrittäjäystävällisyys vaikuttaa yrittäjien motivaatioon ja yrittämisen yleiseen ilmapiiriin. Yhteistyö on parhaimmillaan avointa, mutkatonta ja tehokasta. Näistä kuntatason yrit-täjyysyhteistyön vahvuuksista on EU:llakin paljon opittavaa.

Emme kuvittele, että Brysselissä linjatut korkealentoiset ajatukset sopisi-vat paikallisesti toteutettaviksi samanlaisina läpi koko EU:n alueen. Uskom-me kuitenkin, että Euroopan Yrittäjyysohjelmasta saa irti uusia virikkeitä yrittäjien ja kuntien yhteistyöhön. Itsestään ei tapahdu mitään. Tekemisen motivaatio sekä osapuolten välinen luottamus ja arvostus ovat myönteisen kehityksen perusedellytyksiä.

•••hänen isänsäkö siis voitti venäjän?Suomi on jälleen lätkän maailmanmestari. Upea joukkue, hienot kisat, loistava lopputulos! Seurasin kisojen etenemistä lähinnä netin välityksel-lä, kun täkäläiset tv-kanavat eivät jääkiekkolähetyksiä välitä. Internetissä tapahtumia voi tarkastella reaaliaikaisesti ja hyvin monesta näkökulmasta. Maalikoosteetkin pyörivät netissä tosi nopeasti.

Kaikki palveluntuottajat näyttävät osaavan hyödyntää myös sosiaalista mediaa taitavasti: kisauutisten otsikot ja jutut provosoivat lätkätietäjiä käyttämään kommentointimahdollisuuksia hyväkseen. Kommenttiketjut ovat täynnä kiehuvaa sappea. Parhaimmillaan ne ovat hauskaa luettavaa, pahimmillaan ne ovat aivan karmeita.

Kun Suomi hakkasi Venäjän välieräpelissä, olimme vaimon kanssa ulkoiluttamassa koiria puistossa. Juttelimme juuri yhden belgialaisen koiranomistajan kanssa, kun sain puhelun isältäni. Isä kertoi Suomen voittaneen matsin 3 – 0 hienolla pelillä. Vaimo selitti asiaa saman tien belgialaismiehelle, jotta hän ymmärtäisi hurjat tuuletukseni. Ei selitys ihan täysin ollut mennyt perille, sillä mies kysyi Kaisalta: ”Siis hänen isänsäkö voitti Venäjän?” Hyvä isä, hyvä Suomi!

taloustErvEisiä BrYssEListä | antti neimala

Kuntayhteistyöstä esimerkkejä Euroopan Yrittäjyysohjelman toteutukseen

”Siis hänen isänsäkö voitti Venäjän?” Hyvä isä, hyvä Suomi!

Lisää eu-asiaa ja eu-edustaja antti neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/eu-tietopaketti

Kansainvälistyminen ei ole rakettitiedettä

Neljä vuotta käytössä olleen yksinyrittäjätuen toimivuutta on arvioitu. Tutkimusryhmä suosittelee nykymuotoisesta yksinyrittäjätuesta luopumista ja sen yhdistämistä palkkatu-keen.

Raportin mukaan muutos selkiyttäisi yritys- ja työllistä-mistukijärjestelmää ja karsisi päällekkäisyyksiä. Yksinyrittä-jätuki on työ- ja elinkeinohal- linnon kokeilu, jonka tarkoituk-sena on rohkaista yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Yksinyrittäjätukea makse-taan työntekijän palkkakuluis-ta ensimmäisenä vuotena 30 prosenttia ja toisena vuotena 15 prosenttia. Tuen myöntää ELY-keskus. Tukikokeilu on maantieteellisesti laajentu-nut vaiheittain muutamasta

Itä-Suomen ja Lapin kunnasta suureen osaan Suomea.

Arvioinnin yhteydessä teh-tyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tuen myöntä-minen osana palkkatukea olisi nykyistä parempi tapa ensim-mäisen työntekijän rekrytoin-nin tukemiseen.

Tukeen sinänsä oltu melko tyytyväisiä. Yritykset ovat olleet melko tyytyväisiä yk-sinyrittäjätuen toteutukseen. Tuki on sekä rohkaissut rekry-tointeihin että ohjannut solmi-maan vakituisia ja kokoaikaisia työsuhteita. Vajaa viidennes tukea saaneista yrittäjistä koki tuen välttämättömäksi ensim-mäisen työntekijän palkkaus-päätöstä tehdessään.

Vajaata puolta yrittäjistä tuki kannusti palkkaamaan työntekijän vakituiseen kokoai-kaiseen työsuhteeseen. Lopuis-sa tapauksissa yrittäjä palkkasi työntekijän joka tapauksessa tuesta riippumatta.

Nykymuotoinen yksinyrittäjätuki aiotaan lopettaa

•Työtaisteluita käytiin viime vuonna Suomessa 191. Työtais-teluja oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 139. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin 137 000. Osallistuneiden työntekijöiden määrä oli lähes kolminkertai-nen edelliseen vuoteen verrat-tuna ja se oli suurin 2000-lu-vulla. Menetettyjä työpäiviä oli noin 315 000.


Finpro on 91 vuotta van-ha suomalaisyritysten perustama yksityisoi-keudellinen yhdistys, jonka tehtävä on edis-tää suomalaisten yri-

tysten kansainvälistymistä. Tänä päivänä puhumme enemmänkin kansainvälisestä menestyksestä, kuvailee Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

Järjestössä on jäseniä noin 570, mukaan lukien Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Kes-kusliitto ja Teknologiateollisuus ry. Finpron pääasiallinen rahoit-taja on työ- ja elinkeinoministe-riö.

– Suurin vaikuttavuutemme on se, että yritykset löytävät oi-keat markkinat, oikealla tavalla ja oikealla hetkellä. Pyrimme auttamaan yrityksiä mahdol-lisimman käytännönläheisesti pääsemään markkinoille tai kansainvälistymään, Häyrinen kertoo.

suunnitelmia ja testausta. Finprolta löytyy palveluita eri-laisten ja erikokoisten yritysten tarpeisiin. Mistä palveluista eri-tyisesti pk-yritykset voisivat hyö-tyä?

– Yksi perinteisimmistä Fin-pron tarjoamista palveluista on maavalinnoissa auttaminen. Au-tamme myös valitsemaan oikean konseptin oikeaan markkinaan. Onko se oikea konsepti esimer-kiksi agentti, oma toimisto tai vaikkapa valmistusta kyseisessä maassa. Sen jälkeen autamme etsimään oikeita partnereita ja oikean sijainnin toiminnalle, Häyrinen kertoo.

Jos yrityksessä on haluja maailmalle muttei tietoa, miten toimia, auttaa Finpro myös luo-maan kansainvälistymissuunni-telman.

– Mietitään, onko yrityksellä resursseja kansainvälistymiseen. Mikä voisi olla se oikea riskitaso, jolla kannattaa lähteä toimi-maan? Onko fokus suunnattu oi-kein? Koko maailmaa ei kannata valloittaa kerralla. Oikea kulma, jolla markkinaan suunnataan, on löydettävä.

Finprolta löytyy myös Test Dri-ve -palvelu, jossa voi testauttaa markkinoilla oman yrityksensä liiketoimintakonseptia tai tiet-

• Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä maailmalle globaalin asiantuntijaverkostonsa avulla.

tyä tuotetta jo ennen kuin se on valmis.

– Testaus tapahtuu esimer-kiksi asiantuntijahaastattelujen avulla.

pk-kärjellä mennään. Kari Häyrisen mukaan Finpro on tänä päivänä keskittynyt erityi-sesti pk-sektorille. Valtio vaatii, että Finpron palveluista kaksi kolmasosaa suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten avuksi.

– 75 prosenttia palveluistam-me menee pk-sektorille eli enem-män kuin mitä valtio haluaa, Häyrinen kertoo.

Finpro saakin vuosittain 1 300 erilaista toimeksiantoa.

– Sen lisäksi on isoja hank-keita, kuten esimerkiksi Clean-Tech Finland ja Future Learning Finland, jossa kummassakin on mukana noin 80 pk-yritystä ja toimijaa.

Vahva pk-yrityspainotus on myös ELY-keskusten Finprolta hankkimissa Go Global -hank-keissa.

– Näissä on mukana aina noin 8–20 yritystä jonkun tietyn ELY-keskuksen alueelta, ja näille yrityksille teemme kansainvälis-tymissuunnitelmia tai markki-naselvityksiä.

– Myös TEM:n Globaali-tuot-teessa Finpro on mukana spar-raamassa yrityksiä.

lähitukea tarjolla. Finpron toimintaa on viimeisen viiden vuoden aikana kehitetty muu-

tenkin pk-sektoria ajatellen. – Suomalaisissa kasvukes-

kuksissa on nyt oma tukihen-kilö huolehtimassa siitä, että yritykset pääsevät tutustumaan Finpron palveluihin nopeasti. Nämä henkilöt tekevät läheistä yhteistyötä ELY-keskusten, Teke-sin ja Finnveran kanssa, jotta po-tentiaaliset kasvuyritykset olisi helpompi löytää.

Henkilöitä on tällä hetkellä kahdeksan ympäri Suomea.

– Positiivisinta tässä on se, että nämä henkilöt ovat aktii-visesti yhteydessä yrityksiin. Tiedän monia yrityksiä, jotka eivät ole miettineet vakavissaan kansainvälistymistä mutta ovat tätä kautta saaneet kimmokkeen lähteä kartoittamaan ulkomaisia markkinoita, Finpron hallituk-sen jäsen Mika Lahikainen ker-too.

– Se on juuri ongelma Suo-messa: monet kasvupotentiaalin omaavat yritykset eivät itse ym-märrä mahdollisuuksiaan, lisää myös Kari Häyrinen.

suomen paras on paljon. Minkälaisella yrityksellä olisi sitten mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla?

– Kaikilla, jotka pystyvät osoittamaan kilpailukykynsä Suomessa. Kun omalla alallaan on markkinajohtaja, niin ehdot-tomasti tällaisella yrityksellä on potentiaalia myös muualla. Jo-takin osaamista siis yrityksessä täytyy olla.

Häyrinen harmittelee, että suomalaiset yritykset ovat usein liian arkoja.

– Ajatellaan, ettei Suomen pa-ras ole vielä mitään. Minusta se on jo paljon. Suomi on kuitenkin kilpailtu maa, Häyrinen sanoo.

– Monilla toimialoilla on lisäk-si niin, että keskiverto suoritus kotimaassa riittää esimerkiksi kasvavilla markkinoilla erin-omaiseen suoritukseen. Palvelu-tasovaatimukset eivät siellä ole niin korkealla tasolla kuin täällä on, Mika Lahikainen huomaut-taa.

uusi pelottaa. Miksi sitten ko-timaiset yritykset eivät ole hana-koita kansainvälistymään? Riski pelottaa, uskoo toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

– Ihminen pelkää kaikkea, mikä on uutta ja vierasta. Me Fin-prossa yritämme avata näitä sol-mukohtia ja löytää halukkuutta ja uskallusta kasvuun.

– Pk-sektorin osuus viennis-tä on erittäin pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Euroopan maihin. Suomalaiset

yritykset tekevät paljon alihan-kintana isommille yrityksille. Pienten yritysten pitäisi kuiten-kin päästä omalla tuotteellaan tai palvelullaan kansainväliseksi. Se on koko kansakunnan yhtei-nen haaste.

Lääkkeeksi tähän on työ- ja elinkeinoministeriössä kehitelty uutta Kasvuväylä-palvelua.

– Siinä pyritään oman kasvu-luotsin kautta erittäin voimak-kaasti valmentamaan yrityksiä kansainvälistymiseen. Palvelu on käynnistetty jo.

Kansainväliset nuoret. La-hikainen ja Häyrinen katsovat kuitenkin optimistisesti tulevai-suuteen.

– Uskon vahvasti, että tulevat sukupolvet ovat kasvuhaluisem-pia kuin vanhempansa. Ihan jo senkin takia, että kansainväli-nen kanssakäyminen lisääntyy koko ajan. Nuori polvi kasvaa kansainvälisessä ympäristössä, eikä se ole enää pelottavaa, Mika Lahikainen summaa.

– Asiaan vaikuttaa myös kie-litaidon parantuminen ja koulu-tuksen lisääntyminen, lisää Kari Häyrinen.

Häyrisen ja Lahikaisen viesti kasvuhalukkaille yrittäjille on-kin, ettei kansainvälistyminen ole rakettitiedettä.

– Pohjatyöt on toki tehtävä hyvin, ja sillä pääsee pitkälle. Riskit voidaan tarkastaa hyvin-kin nopeasti. Samaten myös mahdollisuudet, Kari Häyrinen kannustaa.

Kansain-välinen verkko palvelee:finpro työllistää noin 370 asiantunti-jaa, joista ulkomailla toimii 250.

finprolla on 65 toimi-pistettä yli 40 eri maassa.

Kallista vai ei?Finpro tarjoaa pk-sektorille eritystä pienyritys-pakettia, Go Global -hanketta. Neljän yrityksen yhteinen paketti maksaa noin 3 600 euroa per yritys.

– Mielestäni hinta on hyvin kohtuullinen. Sillä summalla saadaan pitkälti selville, onko yrityksellä ylipäätään mahdollisuuksia kan-sainvälistyä, Finpron hallituksen jäsen Mika Lahikainen kertoo.

– Joskus onkin tärkeää huomata mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa, ettei yrityksellä ole ylipäätään mahdollisuuksia kansainvä-listyä. On tärkeää huomata se ajoissa, ennen kuin lähdetään polttamaan siipiään ja pilaa-maan bisnestään, muistuttaa myös Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

Finprota on arvosteltu kalliista hinnoista. Ovatko hinnat liian korkeat pk-yrityksille?

– Jos vertaa esimerkiksi yksittäiseen konsulttiin, niin voi olla, että hinnat pyörivät samoissa summissa. Finprolla on kuitenkin käytössään globaali asiantuntijaverkosto. Jotkut isot toimijat eivät edes ota pk-yritystä asiakkaaksi. Pk-sektorilla ei ole vastaavaa toimijaa, joka toimisi globaalisti. Toisaalta kansainvälinen verkostomme ja sen asiantun-temus on myös yksityisten konsulttien käy-tettävissä näiden omissa asiakasprojekteissa, Häyrinen vastaa.

– Tietyt hinnat tulevat suoraan ministeri-östä. Ne ovat tietyt päivähinnat, joita kaikki asiantuntijamme käyttävät, hän jatkaa.

suoMen yriTTäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, finpron hallituksen jäsen mika Lahikainen ja finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen toivovat yrityksille lisää rohkeutta kansainvälistymiseen.

Ajatellaan, ettei Suomen paras ole vielä mitään. Minusta se on jo paljon. Suomi on kuitenkin kilpailtu maa.

Kari Häyrinen


if.fi010 19 15 00

Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asi-an saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsitte-lemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedäm-me jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko kä-sittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvo-sanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mieles-tämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.


talous

Potkua perintään! • Lähetit laskun, mutta saatavaa ei kuulu. Älä jää lehdelle soittelemaan, vaan katso Svea Perintä Oy:n perintäasioiden

johtajan Hannele Tirkkosen vinkit onnistuneeseen perintään.

Lotta Tammelin, teksti

Hannele Tirkkosen mukaan perintätoi-met voidaan jakaa kolmeen osaan: vapaaehtoiseen pe-rintään, oikeudelli-

seen perintään ja jälkiperintään. – Jo ensimmäinen perintäyh-

tiön lähettämä maksuvaatimus saa velallisen usein reagoimaan joko maksulla tai yhteydenotol-la, jossa sovitaan saatavan mak-samisesta useammassa erässä tai eräpäivän siirrosta, Tirkko-nen kertoo.

Tirkkonen muistuttaa myös, että perintäyhtiön lähettämä maksumuistutus yleensä tehos-taa erääntyneiden laskujen mak-samista.

– Perintätoimiston lähettä-mällä maksumuistutuksella on selkeästi painoarvoa yrityksen itse lähettämään muistutukseen verrattuna. Toiset yritykset halua- vat kuitenkin lähettää maksu-huomautuksen omalla logopa-perillaan ja itse toimitettuna.

Mitä perintäkirjeeseen? Va- paaehtoinen perintä alkaa pe-rintäkirjeen lähettämisestä. Pe-rintäkirjettä laadittaessa täytyy muistaa ilmoittaa velalliselle tarvittava informaatio tarpeeksi selvästi. Maksuvaatimuksesta tuleekin käydä ilmi perijän tie-dot, tiedot saatavasta eritelty-nä, saatavan peruste riittävän yksi-löidysti ilmoitettuna sekä pank-kiyhteystiedot, joilla saatava voi-daan suorittaa, Tirkkonen avaa.

– Velalliselle on myös annetta-va riittävästi aikaa huomauttaa

saatavan perusteesta sekä yh-teystiedot, johon velallinen voi tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä, hän kertoo.

Mikä sitten on riittävä aika saatavan maksuun panemiselle?

– Hyvän perintätavan mukais-ta on, että velalliselle annetaan 10 päivää aikaa maksaa saatava, Hannele Tirkkonen suosittaa.

Tehdäänkö maksusuunnitel-ma? Maksusuunnitelma on tär-keä osa vapaaehtoista perintää.

RODEO

– Kaikki velalliset eivät saa kerralla maksettua saatavia, jo-ten heille on hyvä tarjota mah-dollisuutta maksaa lasku erissä.

Tirkkonen painottaa, että sovitun maksusuunnitelman to-teutumista on tärkeätä seurata aktiivisesti.

– Seurataan, että maksut tule-vat ajallaan, eikä jätetä saatavaa valvomatta. Jos suunnitelman mukaiset maksuerät ovat myö-hässä, täytyy huolehtia, että niistä huomautetaan eräpäivän jälkeen. Jos suoritusta ei saada,

Muista myös tratta!Svea Perintä Oy:n perintäasioiden johtajan Hannele Tirkko-sen mukaan yritysperinnässä käyttökelpoinen perintäkeino on tratta. Tratta on julkisuusuhkainen maksukehotus, jota käytetään ainoastaan perittäessä saatavia yrityksiltä.

– Julkisuusuhan vuoksi tratta on erittäin tehokas perin-täkeino. Trattaa voidaan käyttää myös pienissä saatavis-sa, joita ei kuluriskin takia kannata periä oikeudellisessa perinnässä.

– Tratan lähettämisen jälkeen yritykselle muodostuu maksuviivemerkintä, joka ei vielä ole varsinainen maksuhäi-riömerkintä mutta kertoo yrityksen viiveestä maksaa laskut, Tirkkonen selvittää.

Mikäli saatavaa ei tratan lähettämisestä huolimatta saada, voidaan tratta protestoida joko hiljaisena tai julkisena protestina.

– Julkinen protesti tarkoittaa sitä, että protestointi-ilmoitus näkyy alan talouslehdissä ja yrityksen tiedoissa maksuhäiriömerkintänä. Hiljaisessa protestissa puolestaan yrityksen tietoihin Suomen Asiakastieto Oy:n rekistereihin muodostuu maksuhäiriömerkintä, mutta se ei ole julkinen. Protestoinnista jää aina luottotietomerkintä, ja protestointi-pyynnöt toimitetaan Suomen Asiakastieto Oy:lle.

Tirkkosen mukaan velallinen saa tratan maksamalla luot-totietomerkinnän yhteyteen ref-merkinnän, joka tarkoittaa, että tratta on maksettu.

ammattitaitoisen perintä- yhtiön käyttämisestä asiak-kaalle mm. seuraavat edut: - lyhyet käsittelyajat- pienemmät luottotappioriskit- vähemmän hallinnollista työtä- kustannustehokkuus- omien asiakassuhteiden säilyminen perinnästä huolimatta.

kasaldo kasvaa hyvin nopeasti suureksi.

Tartu puhelimeen! Hannele Tirkkonen suosittelee kirjeitse tehtävän vapaaehtoisen perinnän tueksi myös puhelinperintää.

– Oikein suunnattu puhelin-perintä kirjeperinnän tukena pa-rantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksia. Henkilökohtaisella kon-taktoinnilla velallisasiakkaaseen saadaan nopeasti selvitettyä syy maksun puuttumiseen, Tirkko-nen selvittää.

Hänen mukaansa puhelinsoit-to voi olla myös velalliselle mie-luinen yhteydenottotapa.

– Monilla on todella korkea kynnys ottaa velkojaan yhteyttä. Perintäkirjeitä voi tulla ulosotto-virastosta, käräjäoikeudesta sekä alkuperäisiltä velkojilta, joten ti-lanne voi olla velalliselle todella haastava. Monet eivät myöskään lue perintäkirjeitä tarkasti ja ei-vät siten tiedä, että on mahdolli-suus ottaa yhteyttä ja sopia mak-suaikatauluista.

Tirkkosen mukaan maksu-sopimuksen mahdollisuus myös aktivoi monivelkaisia velallisia maksamaan saatavan.

– Velallisen saama mahdol-lisuus itse vaikuttaa maksuso-pimuksen pituuteen sitouttaa suunnitelmaan paremmin.

oikeuteen vai ei? Jos vapaa-ehtoinen perintä ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, seuraa-va mahdollisuus on oikeudelli-nen perintä.

– Oikeudellisessa perinnässä luottotieto- ja osoitetarkistus-

ten jälkeen kirjoitetaan haaste-hakemus velallisen kotipaikan mukaiseen käräjäoikeuteen. Samalla velallinen velvoitetaan maksamaan pääoman, koron ja vapaaehtoisen perinnän kulujen lisäksi oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäyntikulut ovat 214 euroa, mikäli pääoma on 250 euroa tai vähemmän. Jos taas saatava on yli 250 euroa, oikeu-denkäyntikulut ovat 248 euroa.

– Käräjäoikeus tarkastaa haas-tehakemuksen ja lähettää sen tiedoksi velalliselle. Tiedoksian-non jälkeen kantajalle toimite-taan yksipuolinen tuomio, mi-käli haastetta ei ole riitautettu. Sen jälkeen tuomio lähetetään täytäntöön pantavaksi ulos- ottoviranomaiselle. Ulosottovi-ranomainen ulosmittaa saata-van tai toteaa velallisen varatto-maksi.

Jos velallinen on varaton, siir-retään perintä jälkiperintään, sillä vaikka saatavaa ei saatai-sikaan nyt, voi velallisen talous parantua.

Tirkkonen painottaa, että oi-keudellinen perintä on pitkä pro-sessi, jossa edetään täysin viran-omaisten aikataulujen mukaan. Hän suositteleekin ehdottomasti aina vapaaehtoista perintää.

maksusuunnitelma on rauetet-tava.

Tirkkonen muistuttaa, että maksusuunnitelmien pituus vaihtelee sen mukaan, onko ky-seessä esimerkiksi kuluttaja tai yritys. Myös saatavan suuruus, velallisen kokonaistilanne ja saa-tavalaji vaikuttavat maksusuun-nitelman pituuteen.

– Esimerkiksi vuokrasaatavan kohdalla on oltava erittäin tark-ka siinä, että maksusuunnitelma on tarpeeksi lyhyt, sillä vuokra erääntyy joka kuukausi ja vel-

Huomioi, että velallispuolella on aina ihminen, ei pelkkä velallinen!

Hannele Tirkkonen

JAN

LIPK

A

saaTavia räsTissä? aloita perintätoimet nopeasti, neuvoo Svea Perintä oy:n johtaja Hannele Tirkkonen.

– Painopiste kannattaa pitää aina vapaaehtoisessa perinnäs-sä eli tehokkaassa kirje- ja pu-helinperinnässä. Myös saatavan nopea siirtäminen perintään vaikuttaa perinnän onnistumi-seen merkittävästi. Oikeudelli-nen perintä kannattaa kuitenkin silloin, jos asiakkaan kuluriski ei ole liian suuri, Tirkkonen neu-voo.


Yrittäjät & kunta

• Varsinais-Suomessa pienyrityksien avuksi on lanseerattu erillinen hankinta-asiamiespalvelu.

hankinta-asiamiespalvelu?edistää pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin.luo toimintamallit ja välineet kilpailun edis-tämiseksi ja pk-yritysten hankintaosaamisen lisäämiseksi.edistää pk-yritysten verkottumista ja julkisiin hankintoihin liittyvää keskinäistä yhteistyötä yhteistarjousten muodossa.Toteuttaa pienhankintojen sähköinen ilmoitus- ja asiointipalvelu.Tarjoaa keinot ja välineet hankintayksikköjen markkinatiedon hankintaan.lisää hankintayksiköiden mahdollisuuksia. saada laadukkaampia, parempia ja kilpailu-kykyisempiä tarjouksia myös pk-yrityksiltä.lisää tarjoajien ja hankintayksiköiden osaa-mista koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen avulla.

varsinais-suoMen yriTTäjien hankinta-asiamies jorma Saariketo toivoo sekä tarjouspyyntöjen tekijöille että tarjouspyyntöihin vastaaville lisää koulutusta.


Hankinta-asiamies palvelee Varsinais-Suomen alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liit-

tyvissä asioissa. Palvelu edistää erityisesti pienten ja keskisuur-ten yritysten mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin, joko yk-sin tai yhteistyössä muiden yri-tysten kanssa.

– Palvelusta löytyy toimin-tamallit ja välineet tarjonnan tehostamiseksi ja se mahdollis-taa yritysten verkottumisen ja yhteistarjoukset. Palvelun pe-rusteella hankintayksiköt saavat laadukkaampia, parempia sekä kilpailukykyisempiä tarjouksia entistä laajemmalta yritysjou-kolta, hankinta-asiamiehen teh-tävää hoitava Jorma Saariketo kertoo.

Hankinta-asiamies aloitti toimintansa viime elokuussa, ja palvelu on tullut tarpeeseen. Mukaan onkin tällä hetkellä lähtenyt 830 yritystä Varsinais-Suomesta, ja edustettuina ovat kaikki merkittävät toimialat ja osaamisalueet.

Hankinta-asiamiespalvelussa on tähän mennessä julkaistu 58 eri hankintayksikön hankin-tailmoituksia ja yrittäjille on toi-mitettu runsaat 350 eri hankin-tailmoitusta. Lisäksi palveluun on saapunut yli sata neuvonta-pyyntöä.

– Hankinta-asiamiespalvelu on yrittäjille perusmuodossaan ilmainen palvelu, Saariketo sel-vittää.

yritysten ja hankintayksi-köiden apuna. Hankinta-asia-mies toimii sekä yritysten että hankintayksiköiden apuna.

– Hankinta-asiamies esimer-kiksi seuraa yritysten ja yrittä-jien avuksi tarjouspyyntöjä ja markkinoita sekä kerää tausta-tietoja, Saariketo selvittää.

Lisäksi hankinta-asiamies tarjoaa neuvonta-, konsultoin-ti- ja koulutuspalveluita yrittä-jille ja luo tehokkaita työme-netelmiä ja -välineitä yritysten tarpeisiin.

Hankintayksiköille hankinta-asiamies puolestaan tuottaa markkinatietoa yhteistyössä yrittäjien kanssa.

– Tehtävälistalla on myös hankintayksikköjen ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittämi-nen, tarjouspyyntöjen kohden-nettu toimittaminen tarjoajille, sähköisen hankinta-asioinnin kehittäminen, pienhankintojen julkaisu- ja hallinto- ja kilpai-lutuspalvelu sekä neuvonta, asiantuntija, konsultointi- ja koulutuspalvelut, Jorma Saari-keto kertoo.

osaamisessa puutteita puo-lin ja toisin. Jorma Saarikedon mukaan suomalaisessa hankin-taosaamisessa on tällä hetkellä puutteita.

– Hankintayksikköjen hankin-taosaamisessa on edelleen kehit-tämistä. Myös markkinatiedon puute hankintojen valmistelussa vaivaa ostopuolta. Pk-yritykset ovat usein marginaalitoimittaji-na hankinnoissa, ja hankintoja keskitetään yleisesti valtakun-nallisille ja seudullisille toimijoil-le. Lisäksi ilmoitukset saattavat olla puutteellisia ja tarjouspyyn-

Velvoite kilpailuttaa vai ei?Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiehen Jorma Saarikedon mukaan Turussa yrittäjäpiirejä on puhuttanut viime aikoina kaupungin yhtiöittämisten vaikutus kilpailutus-käytäntöihin.

– Turussa on katsottu, että kaupungin omistamat ja osake-yhtiöiksi muutettavat liikelaitokset toimivat lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti ja niiden ei näin ollen tarvitsisi tehdä kilpailutuksiaan hankintalain edellyttämällä tavalla, Saariketo kertoo.

– Turkulaiset yrittäjät toivovat kuitenkin, että kaupungin omistamat osakeyhtiöt kilpailuttavat hankintansa avoimesti ja hankintalain velvoitteiden mukaan, koska avoin kilpailutta-minen on selvästi taloudellisin tapa tehdä hankintoja.

Kuntien omistamien osakeyhtiöiden rajaamiselle hankinta-lain ulkopuolelle on siis varsin vaikeaa löytää perusteita, hän jatkaa.

Saarikedon mukaan Turun kaupungilla on osake-enem- mistö useissa julkisia palveluja tarjoavassa yhtiössä. Hankin-talain velvoitteiden piiriin kuuluvia liikelaitoksia ja muita kaupungin sidosyksikköjä on tällä hetkellä kymmenkunta, ja osaa niistä ollaan muuttamassa hankintalain piiriin

kuulumattomiksi osakeyhtiöiksi ensi vuoden alusta alkaen. Kaupungin sidosyksikköjen liiketoiminta on laajaa ja sen taloudellinen arvo huomattava, joten on luonnollista, että kaupungin tekemät kilpailutuksia koskevat päätökset puhut-tavat yrittäjiä.

sovellettava myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Han-kintalain pääsääntö on, että lakia sovelletaan myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Hankintalaissa julkisoikeudellisel-la laitoksella tarkoitetaan missä tahansa oikeudellisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista ja jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Hankintojen ilmoittamatta jättäminen sulkee suuren osan yrityksistä näiden julkisomisteisten yhtiöiden suorittamien hankintojen ulkopuolelle ja pudottaa ne potentiaalisten tar-joajien joukosta.

– Tämän kaltainen toiminta aiheuttaa markkinahäiriöitä ja -vääristymiä sekä vaikeuttaa merkittävästi yritystoimintaa, Saariketo harmittelee.

töasiakirjat saa usein vain pyyn-nöstä.

Saarikedon mukaan tarjous-ajat ovat usein liian lyhyet – usein aikaa on vain viikko tai kaksi.

– Tarjousaikojen pidentämi-nen ja kilpailutusasiakirjojen helpompi saatavuus edistäisi kil-pailua ja parantaisi tarjouksia, hän uskoo.

Hankintoja valmisteltaessa ja kilpailutettaessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota kaik-kien hankintojen tasapuoliseen ilmoittamiseen ja tarjouspyyn-töjen kokoon.

– Hankintakokonaisuudet ovat monesti liian laajoja pk-yrityksille ja pienhankintojen ilmoittaminen on sattumanva-raista, Jorma Saariketo kertoo.

Saariketoa harmittaa myös se, että sähköisen hankintapro-sessin hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä.

– Tärkeä edistysaskel olisi-kin sähköisen hankintatoimen nykyistä parempi hyödyntämi-

nen ja tunnetuksi tekeminen. Sähköisessä muodossa olevat asiakirjat olisivat helpommin yritysten saatavissa, hän huo-mauttaa.

edistää kilpailua, ei rajoita. Miten sitten hankintojen tekemi-nen saataisiin pk-yritysystävälli-semmäksi?

– Hankintalaki tulisi nähdä työkaluna, joka voi ja jonka tulisi edistää kilpailua, ei rajoittaa sitä, kuten nykyisellään nähdään.

Saariketo kaipaakin hankin-tojen tekemiseen lisää tasapuo-lisuutta, syrjimättömyyttä ja kilpailun hyödyntämistä sekä avoimempaa vuorovaikutusta markkinaosapuolten välille.

– Myös yritysten osaaminen voitaisiin ottaa hyötykäyttöön hankintojen suunnittelussa ja valmistelussa

Jorma Saariketo myös uskoo, että yhtenäiset pelisäännöt ja toimintatavat hankintaproses-seissa auttaisivat

Hankinta-asiamies auttaa kilpailutusviidakossa

Hansel pyytää tarjouksia suurtalouksien logistiikastaValtionhallinnon hankintayhtiö Hansel Oy on julkaissut 3.5.2011 Hilma-palvelussa suurtalouk-sien kulutustuotteiden logistiik-kapalvelut -kilpailutukseen liit-tyvän hankintailmoituksen.

Puitejärjestelyyn valitaan yksi toimittaja. Tavoitteena on, että puitejärjestely tulee voimaan 1.10.2011 alkaen. Tarjoukset on

toimitettava Hansel Oy:lle vii-meistään 3.6.2011 klo 16.00 men-nessä.

Nykyisen sopimuksen puit-teissa on mahdollista tehdä tila-uksia syyskuun loppuun asti, ja tehdyt tilaukset tulee toimittaa viimeistään 31.11.2011. Lisätieto-ja www.hansel.fi.

TorsTi laKari.toimii veroasian- tuntijana KPmg:llä. Hän on pereh- tynyt mm. yritysten rakennejärjes-telyihin sekä yritysten luovutus- tilanteiden verotuskysymyksiin. Lakarin vastuulla ovat KPmg:n mid-dle market -ryhmän eli omistaja- johtoisten yritysten veroasiat eri-tyisesti uudenmaan alueella.

Henkilöyhtiö – yrittäjän yhtiömuotoHenkilöyhtiö on yritystoimin-nassa monessa tapauksessa ve-rojen kannalta huomattavasti tehokkaampi vaihtoehto kuin osakeyhtiö. Osakeyhtiön osin-gonjakoon kohdistuu nykyään usein ja verotuksen kehittämis-työryhmän ehdottaman verouu-distuksen jälkeen aina kahden-kertainen verotus.

Henkilöyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen vaan läpivir-tausyksikkö, ja tästä syystä tu-loon kohdistuu aina vain yhden-kertainen verotus. Osakeyhtiössä yhtiö on erillinen verovelvollinen ja yhtiön tuottamasta tulosta ve-rotetaan yhtiötä. Kun osakeyhtiö jakaa varoja osakkaalleen, ve-rotetaan osakasta erikseen saa-mastaan tulosta.

Verotuksen kehittämistyöryh-män ehdotusten mukaan pää-omatulojen verokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi ansiotulojen marginaali-prosentteja alennetaan kaikissa tuloluokissa mutta eniten alim-missa ja ylimmissä tuloluokissa. Ylin marginaaliveroprosentti tu-lisi laskemaan nykyisestä noin 55 prosentista noin 50 prosenttiin. Henkilöyhtiöiden tulo-osuuksi-en jakoa koskeviin kysymyksiin työryhmä ei ole ottanut kantaa.

lainsäädäntötausta. Henki-löyhtiöissä tarvitaan aina vähin-tään yksi yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista niiden täy-teen määrään niin kuin omasta velastaan. Kommandiittiyhtiös- sä vastuunalainen yhtiömies tai vastuunalaiset yhtiömiehet ovat samassa asemassa kuin avoi-men yhtiön yhtiömiehet. Aino-astaan kommandiittiyhtiön ää-nettömän yhtiömiehen vastuuta voidaan rajoittaa tiettyyn euro-määräiseen panokseen.

Rajoittamattoman vastuun johdosta harva yrittäjä harkitsee henkilöyhtiötä yhtiömuodok-seen pohtiessaan yritystoimin-nan aloittamista. Vastuu tuo kui-tenkin myös huomattavia etuja ja helpotuksia muun muassa rahaliikenteeseen yhtiön ja yh-tiömiehen välillä. Mahdollisten verohyötyjen lisäksi päätöksen-teon joustavuus on henkilöyhti-öiden suuri etu.

Henkilöyhtiöstä saatu tulo jaetaan nettovarallisuuden pe-rusteella pääomatuloksi ja ansio-tuloksi. Ajatuksena jakoperus-teessa on, että tietty osa yhtiön varallisuudesta on tuottanut itse tuloa ja tämä osa on pääomatu-lona verotettavaa. Pääomatulon

ylittävä osuus on ollut tulosta yhtiömiehen työ- tai muusta vastaavasta panoksesta yhtiön hyväksi. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus elinkei-noyhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta katsotaan pääoma-tuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen verovuo-den päättyessä kuuluneesta net-tovarallisuudesta laskettavaa 20 prosentin vuotuista tuottoa. Esi-merkiksi mikäli yhtiön nettova-rallisuus on ollut 100 000 euroa, verotetaan yhtiön tulo 20 000 euroon asti pääomatulona.

Toimintavaraus ja nettova-rallisuushyöty. Koska hen-kilöyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona aina vero-vuosittain ja luonnollisilla hen-kilöillä osa tuloksesta menee mahdollisesti ansiotulona vero-tettavaksi, saattaa yksittäisen verovuoden verorasitus nousta suureksikin. Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä yh-tymä ja kuolinpesä, jonka osak-kaina on ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä, saa vähentää verovuonna tekemän-sä toimintavarauksen. Verovuo-den ja aikaisempien vuosien toimintavarausten yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 30:a prosenttia tilikauden päättymis-tä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpi-dätysten alaisten palkkojen mää-rästä.

Yritystulon pääomatulo-osuutta laskettaessa nettovaral-lisuuteen lisätään 30 prosenttia

verovuoden päättymistä edel-täneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoimin-nan tai maatalouden ennakon-pidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Työvoimavaltaisilla aloilla tämä nettovarallisuus-hyöty lieventää yrittäjän vero-tusta mahdollisesti jopa huo-mattavasti, ja se tasapuolistaa pääomavaltaisten ja työvaltais-ten yritysten välistä asemaa pääomatulo-osuuden määrit-telemisessä. Lisäämisellä myös työntekijän palkkaamisen net-tokustannus pienenee suoraan, koska palkkamenojen lisäämi-nen nettovarallisuuteen keven-tää yrittäjän omaa verotusta.

pääomarahaston hyödyt yrittäjälle. Pääomarahastojen yhtiösopimukset on tyypillisesti rakennettu siten, että komman-diittiyhtiön vastuunalaisena yhtiö miehenä on rahaston hal-linnosta vastaava rahastoyhtiö (osakeyhtiö) ja äänettöminä yhtiömiehinä ovat pääomasi-joittajat kukin omalla yhtiöpa-noksellaan. Yhtiösopimuksessa on määritelty tietty hallinnointi-palkkio hallinnointiyhtiölle sekä rahaston tulo-osuuden jaka-misesta kaikkien yhtiömiesten kesken. Näin äänettömälle yh-tiömiehelle saadaan jaetuksi yh-tiön todellista tuottoa vastaava määrä, mutta hänen vastuunsa on rajattu sijoitetun yhtiöpanok-sen määrään.

Usein yrittäjä haluaa rajoittaa vastuutaan tiettyyn euromää-rään eikä halua vastata yhtiön velvoitteista, kuten omasta ve-lastaan. Tästä syystä moni yrittä-jä päätyy perustamaan osakeyh-tiön, ja valintaperuste on usein puhtaasti vastuun rajoittamises-ta johtuva, eikä siinä oteta riittä-västi huomioon verovaikutuksia. Monesti henkilöyhtiö saattaisi olla yrittäjälle verotehokkaampi vaihtoehto kuin osakeyhtiö.

Henkilöyhtiöllä operoivan yrittäjän vastuuta pystytään rajoittamaan käyttämällä kak-siportaista yhtiörakennetta. Rakenne tuottaa vastuunrajoi-tushyödyn lisäksi myös huo-mattavia verosäästöjä, mikäli tulevaisuuden tuotot pystytään kohtalaisen tarkasti ennusta-maan ja yhtiörakenne suunni-tellaan huolellisesti. Pääomara-hastot käyttävät yleisesti tämän tyyppistä mallia, ja myös yrittä-jien tulisi arvioida mallista saa-tavat vastuunrajoitukselliset ja verotukselliset hyödyt.

Uusien yritysten perustaminen yhä lievässä nousussa Tilastokeskuksen mukaan aloit-taneiden yritysten määrä lisään-tyi 1,4 prosenttia vuoden 2010 lopussa edellisen vuoden vastaa-vaan ajankohtaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan 6 847 uutta yritystä aloitti toi-mintansa vuoden 2010 neljän-nellä neljänneksellä. Eniten yri-

tyksiä aloitti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla, ja maakun-takohtaisesti aloittaneita yrityk-siä oli yrityskantaan suhteutet-tuna eniten Uudellamaalla.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 kolmannella nel-jänneksellä toimintansa lopetti 4 166 yritystä. Edellisen vuoden

kolmanteen neljännekseen ver-rattuna lopettaneiden yritysten määrä on vähentynyt 16,2 pro-senttia.

Lopettaneita yrityksiä oli eni-ten toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtai-sesti yrityskantaan suhteutettu-na eniten Uudellamaalla.

asianTunTija | Verotus


Yrittäjät & kunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uusiksi?

• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista, kertoo asiaa valmistellut työryhmä.

Lotta Tammelin, teksti

Sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämistä pohtinut työryhmä on luovuttanut loppura-porttinsa. Työryhmän mukaan sosiaali- ja ter-

veydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista.

Kolmessa vaihtoehtoa. Työ-ryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto voitaisiin jär-jestää kaksitasoisesti siten, että noin 30 – 50 kuntaa vastaisi perustason tehtävistä. Yhteisis-tä erityispalveluista vastaavia alueita olisi viisi. Työryhmän mukaan kunnilla olisi selkeästi nykyistä vahvemmat edellytyk-set huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä asiak-kaiden tarpeenmukaisista pal-veluista.

Jos kuntien määrä säilyy suu-rempana, voitaisiin käyttää kun-tien yhteistyöhön perustuvaa mallia. Kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi jär-jestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä osasta erityis-palveluja. Alueet ja suuret kun-nat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista.

Yhtenä vaihtoehtona on, että vastuu koko sosiaali- ja tervey-denhuollon toteuttamisesta oli-si yhdellä kunnalla, jolloin kun-ta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20.

palvelusetelit käyttöön. Suo-men Yrittäjien elinkeinoasioi- den päällikkö Janne Pesonen suhtautuu esitettyihin järjestä-mismalleihin varovaisen myön-teisesti.

– Kyllä tässä kaikilla malleilla selkeää rakenteellista eteenpäin menemistä tietenkin olisi, vaik-ka pienempien tuottajien puo-lesta hirvittääkin, kun kysyntä- kokonaisuudet kasvavat. Toisaal-ta järjestämisvastuiden kokoa merkittävämpi tekijä on se, mi-ten kysyntää jatkossa purettai-siin.

– Järkevä rakenteellinen uu-distaminen edellyttää ilman muuta esimerkiksi palvelusete-lien nykyistä laajempaa käyt-

Suurin osa kansanedustajistaistuu myös kunnanvaltuustossaUudessa eduskunnassa on 158 kunnanvaltuutettua. Toisin sanoen 79 prosenttia kaikista kansanedustajista toimii myös kotikuntansa valtuustossa. Valtuutettujen osuus on kas-vanut eduskunnassa vuodesta 1996 lähtien.

Eniten kunnanvaltuutettuja on kokoomuksen eduskun-taryhmässä, 35 henkilöä. Suhteellisesti eniten kunta-poliitikkoja eduskunnassa on Vasemmistoliitolla, 93 prosenttia 14-henkisestä edus-kuntaryhmästä. Kokoomuksen ryhmästä 80 prosenttia istuu kunnanvaltuustossa.

SDP:llä on eduskunnas-sa kunnanvaltuutettuja 34 (81 prosenttia ryhmästä), perussuomalaisilla 29 (74 %), keskustalla 26 (74%), vihreillä 8 (80%), RKP:llä 8 (89%) ja kristil-lisdemokraateilla 5 (83%).

Kunnanvaltuuston pu-heenjohtajana toimii 29 uuden eduskunnan jäsentä ja varapuheenjohtajana 17. Kunnanhallituksen jäsenenä on edustajista 22. Heistä puo-let toimii kunnanhallituksen puheenjohtajistossa. Tiedot on kerännyt Kuntaliitto.

Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Suomen Fysiotera-pia- ja kuntoutusyritykset FYSI teilaavat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen työryhmän esityksen, jonka mukaan Kelan maksa-mat sairaanhoitovakuutuskorvaukset pitää lopettaa.

Liitot vastustavat ankarasti esitystä, koska se ro-kottaisi kovimmalla kouralla etenkin vanhuuseläk-keen varassa eläviä iäkkäitä naisia sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivia pienyrittäjänaisia.

Liitot ihmettelevätkin, että aiotaanko sosiaali- ja terveysalan pienyrittäjyys lopettaa Suomesta samaan tyyliin, kuin yksityinen sairaankuljetus nitistettiin.

isku naisille. Noin 70 prosenttia Kelan sairaan-hoitovakuutuksen korvausten saajista on naisia ja valtaosa sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä on naisia. Sairausvakuutus kattaa esimerkiksi lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkiot sekä fysioterapia-, labo-ratorio- ja kuvantamistutkimukset. Yksinomaan gynekologikäyntejä korvataan vuosittain noin 500 000 kappaletta ja sama määrä on myös silmä-

lääkärikäyntejä. Erityisen heikossa asemassa olevaan väliinputoajaryhmään kuuluvat esityksen pohjalta yli 65-vuotiaat.

– Jos julkinen Kelan kautta maksettava sairaan-hoitovakuutus poistettaisiin, noin miljoona eläke-läistä jäisi kokonaan ilman sairausvakuutusturvaa. Mikään vakuutusyhtiö ei nimittäin myönnä yli 65-vuotiaille sairauskulujen yksityisvakuutusta. Sama koskee kaikkein köyhimpiä, koska heillä ei ole varaa yksityisvakuutuksiin, liitot tiedottavat.

Rahallisesti vakuutuksen alasajosta kertyisi sääs-töä ainoastaan 500 miljoonaa euroa, joten yksittäistä kuntaa kohden valtionavun kokonaispotista ei euroja liiemmin heruisi.

– Yksittäisille ihmisille tällä rahalla maksetaan kuitenkin esimerkiksi 3,8 miljoonaa lääkärikäyntiä ja kaksi miljoonaa fysioterapiatoimenpidettä.

Kunnille kustannuspaineita. So-siaali- ja terve-ysalan naisvetoiset liitot pelkäävät, että ikäihmisille käy mullistuksen rytäkässä kalpaten, koska heillä ei ole jatkossa varaa maksaa omasta kukkarostaan esi-

merkiksi yksityislääkärin ja fysioterapeutin palveluja. – Kela-korvausten poistaminen lisäisi puolestaan

kunnan kustannuspaineita, kun koti- ja laitoshoi-don lisääntynyt tarve räjähtäisi käsiin. Muutoksen sivutuotteena kasvaisivat päälle päätteeksi terveys-keskusten jonot, liitot uskovat.

ongelmia tulee. Suomen Yrittäjien elinkeinoasioi-den päällikkö Janne Pesonen yhtyy Yrittäjänaisten Keskusliiton ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyri-tykset FYSI:n huoleen.

– Tuemme täysin Yrittäjänaisten Keskusliiton ja FYSI:n näkemystä asiassa. Esitys sairausvakuutus-järjestelmän alasajosta on tuhoisa niin yksityisen terveysalan elinkeinonharjoittamisen kannalta kuin ongelmallinen myös kuntien itsensä kannalta. Uu-distus lisäisi merkittävissä määrin painetta kuntien omalle tuotannolle ja sen lisäämiselle.

– Kun rahoja ei kanavoida kuntiin korvamerkittyi-nä ja tiedetään esimerkiksi kuntien vaikeudet henki-löstön saatavuudessa, voi ongelmia odottaa tulevan, Pesonen ennustaa.

Liitot: Sairaanhoitovakuutus säilytettävä

töönottoa ja kilpailutuskäytän-töjen muuttumista nykyistä paremmin markkinoiden kehit-tymisen huomioivaan suuntaan, Pesonen linjaa.

Kinkkinen rahoitus. Monika-navainen rahoitus vaikeuttaa työ-ryhmän mukaan kokonaisuuden hallintaa ja aiheuttaa järjestel-män sisäistä kilpailua osaajista ja muista voimavaroista. Työryhmä ehdottaakin, että sosiaali- ja ter-veydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ongelmien vähentä-

miseksi selvitetään, kuinka sai-rausvakuutuksen hoitokustan-nusten valtionosuuksien siirto kuntien valtionosuuksiin voitai-siin toteuttaa. Suomen Yrittäjät tyrmää ajatuksen täysin.

– Monikanavarahoitus on mahdollistanut yritystoiminnan ja markkinoiden kehittymisen, kun tulovirtoja on tullut useam-masta paikasta ja asiakasvalin-nalla on ollut merkittävä rooli. Rahoitusmallin näennäinen te-hottomuus on pientä siihen te-hottomuuteen verrattuna, mikä syntyy, mikäli sosiaali- ja terveys-palveluissa ei pystytä luomaan toimivia markkinoita, arvioi Jan-ne Pesonen.

johtaa eriarvoistumiseen. Lääkäripalveluyritykset ry:n mie- lestä purku-uhan alla oleva sai-rausvakuutusjärjestelmä on val-tion ja kuntien näkökulmasta erittäin kustannustehokas.

– Jos vastaavat suoritteet tuo-tettaisiin yksinomaan kuntien toimesta, kuluisi niihin vero-rahaa moninkertainen määrä. Työryhmän esitys johtaa toteu-tuessaan väistämättä hoitojonojen pidentymiseen ja sitä kautta palvelujen saatavuuden heikkenemiseen, painottaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

– Toisaalta esitetty malli kan-nustaa kansalaisia terveysvakuu-tusten ottamiseen. Se taas johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen mm. siksi, että vanhuksille ei ole saatavilla terveysvakuutuksia ja toisaalta kaikilla ei ole varaa hankkia kyseisiä vakuutuksia.

janne pesonen suhtautuu työryhmän ehdotuksiin varauk-sellisesti.

isMo parTanen uskoo, että työryhmän esitys johtaa jonojen pidentymiseen.

jos Kelan sairaanhoitovakuutus poistetaan, heikoimmassa asemassa tulevat olemaan yli 65-vuotiaat.

RODEO

•Ylä-Pirkanmaan seutu-kunta äkillisen rakennemuu-toksen alueeksi. Valtioneuvos-to määräsi näin vuoden 2012 loppuun saakka. Seutukun-taan kuuluvat Mänttä-Vilppu-la, Virrat, Juupajoki ja Ruovesi. Perusteena ovat alueen viimeaikaiset työpaikkavähen-nykset. Äkillisen rakennemuu-toksen alueita on nyt yhteensä yhdeksän.

Mirka Moilanen, teksti

Monissa kunnissa jän-nitetään palveluseteleiden eriarvoistavan kuntalaisia ja setelit

nähdään yritystukena tai kun-tapalveluiden yksityistämisenä. Palveluseteli on käytössä useis-sa kunnissa, mutta usein koe-luontoisesti. Kokemukset ovat Smartumin pal-veluasiantuntija Mareena Löf-grénin mukaan kuitenkin olleet kauttaaltaan positiivisia.

– Monesti pelätään, että osaa-vatko asiakkaat valita ja tuot-tavatko yritykset laadukkaita palveluja. Kokemukset kuitenkin ovat olleet hyviä ja kunnat, asi-akkaat ja yritykset tyytyväisiä, Löfgrén kertoo.

Löfgrénin mukaan palveluse-teleiden käyttöönottoa kunnissa on jarruttanut se, että kun pal-veluseteleitä koskeva laki luotiin 2009, siitä ei tehty subjektiivista oikeutta. Kunnilla on mahdol-lisuus ottaa palvelusetelit käyt-töön, mutta mitään velvollisuut-ta ei ole. Asiakkaalla puolestaan on mahdollisuus saada palvelu-seteleitä, mikäli kunta on otta-nut ne käyttöön, mutta asiakas ei voi niitä vaatia.

Puheet palveluseteleiden eriarvoistavasta vaikutuksesta ovat puppua

palveluseteliä on kokeiltu jo näissä kunnissa

Jyväskylän kaupunki ja seudun kuntia 2008Vanhusten kotihoito, lapsiperheiden kotipalvelu, tukipal-velut, omaishoidontuki, neuvonta- ja terapiapalvelut, suun terveydenhuolto

Mikkelin kaupunki ja seudun kuntia 2009Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon tuki

Joensuun kaupunki ja seudun kuntia 2010Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon tuki

Witas alue 2011Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon lomitus

Kuopion kaupunki 2011Omaishoidon tuki

Kuusamon kaupunki 2011Erikoissairaanhoito, erikoislääkäripalvelut, vanhusten koti-hoito, omaishoidon tuki

Vaasan kaupunki ja seudun kuntia 2011

Tällä hetkellä Smartumin palveluseteliasiakkaina on 20 kuntaa.

• Kokemukset palveluseteleistä ovat vielä vähäisiä mutta positiivisia.

saatavuudella, Löfgrén summaa palvelusetelin etuja.

Lisäksi Löfgrén muistuttaa, että palvelut ovat usein kalliim-pia kunnan kuin yrityksen tuot-tamana. Kuntien kotihoidon hinnat pyörivät keskimäärin 40 – 60 eurossa tunti, kun yksi-tyisellä puolella vastaava hinta on 28 – 35 euroa. Samalla raha-määrällä saadaan siis enemmän palveluita yksityiseltä puolelta.

Hintaero kunnan ja yksityi-

sen tuottamien palvelujen välillä johtuu Löfgrénin mukaan siitä, että kunnissa hintaan vyöryte-tään erilaisia kuntien kuluja, muun muassa henkilöstön pois-saolot ja työntekijöiden hyvin- ja pahoinvointi näkyvät kunnan kuluissa.

– Palveluseteleitä käytettäessä kunnat pystyvät itse määrittä-mään määrärahat, joilla palveluja ostetaan. Koskaan ei tule budjet-tiylityksiä vaan varmasti pysy-

löfgrén näkee palvelusete-leiden käyttöönoton poliit-tisena kysymyksenä. Poliitik-kojen ymmärrystä pitää lisätä, sillä poliitikot eivät useinkaan ymmärrä, mistä palveluseteleis-sä on loppujen lopuksi kysymys. Keskusta ja kokoomus ovat tuke-neet palveluseteleiden käyttöön-ottoa, mutta kansanedustajista löytyy myös palveluseteleihin pelokkaasti suhtautuvia. Osa puolueista näkee palvelusetelit yritystukena tai kuntapalvelui-den yksityistämisenä.

Mareena löfgrén on Smartu-min palveluseteliasiantuntija.

– Puhutaan kansalaisten eri-arvoistamisesta ja ajatellaan, että ainoastaan hyvätuloiset voi-vat ottaa palvelusetelin. Tämä on pelkkää puppua ja politiikkaa. Jo-kaisessa kunnassa kunnan omat poliitikot määrittävät, mikä on palvelusetelin arvo. Ja jos palve-lusetelin arvo määritellään niin, että asiakkaalle jäävä omavastuu on kohtuullinen eli lähes sama sama kuin kuntapalveluista asi-akkaalle jäävä osuus, niin siinä ei ole mitään eriarvoistavaa, Löfgrén toteaa.

palvelusetelit moninkertais-tavat kuluttajien määrän. Palveluseteleiden käyttöä lisää-mällä itse ostavien kuluttajien määrä lisääntyy, kun ihmiset saavat vapaasti valita, mistä pal-velunsa ostavat, lupailee Maree-na Löfgrén.

– Yksittäiselle yritykselle pal-veluseteli tarkoittaa sitä, että maksukykyisiä asiakkaita on markkinoilla enemmän kuin normaalisti. Kysymys on siitä, että ollaan mukana toimivilla sosiaali- ja terveysalan mark-kinoilla ja yritykset pääsevät kilpailemaan erityisosaamisel-la, hyvällä asiakaspalvelulla ja

tään budjetissa, Mareena Löfgrén sanoo.

Palveluseteleiden puolesta puhuu myös se, että kun asiakas op-pii asioimaan yksityisellä sekto-rilla, kynnys ostaa lisää palvelui-ta on matalampi, mikä vähentää

paineita kunnallisia lisäpalve-luita kohtaan. Näin päästään myös purkamaan kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen pit-kiä jonoja ja samalla nopeut-tamaan hoitoon pääsyä myös julkisella puolella.

SMARTUM

sMarTuM-palveluseTeliä vastaanottaa noin 150 palvelun-

tuottajaa, käyttäjäasiakkaita puolestaan on tuhansia.

Jarkko Wuorinen toimialaliiton puheenjohtajaksiSuomen Hammaslääkäriase-mat ry on valinnut hammas-lääketieteen lisensiaatti Jarkko Wuorisen uudeksi puheen-johtajakseen yhdistyksen vuosikokouksessa Helsingissä. Wuorisen mukaan yhdistyksen edunvalvonnassa kärkisijalla on vastustaa tuoreen työryh-mäesityksen toteutuminen. Esityksessä halutaan siirtää sairausvakuutuksen lääkärin-palkkiot, tutkimus- ja hoito-korvaukset sekä matkakorva-ukset Kansaneläkelaitoksen hallinnoimasta vakuutusjär-jestelmästä osaksi kuntien yleistä valtionosuutta.

– Työryhmän esitys johtaa toteutuessaan hoitojonojen pidentymiseen ja sitä kautta palvelujen saatavuuden heik-kenemiseen. Mikään ei takaa, että kuntien valtionavun yleis-katteeksi siirrettävä rahoitus käytettäisiin terveyspalvelujen tuottamiseen.

– Jokainen kunta päättää omista lähtökohdistaan, käy-tetäänkö valtionapu terveys-palveluihin vai esimerkiksi urheilupalatsien rakentami-seen ja ylläpitoon.

Sairausvakuutusjärjestel-mää pitäisi Wuorisen mielestä kehittää korvauksia korotta-malla, koska sairausvakuu-tuskorvausten yli 20 vuotta jatkunut heikkeneminen on lisännyt eriarvoistumista.

Väärennettyjä sähköpostejalähetetty Finnveran nimissäFinnvera on saanut muuta-milta yrittäjiltä ilmoituksen sähköposteista, joiden aiheena on ”Finnveran myöntämä tarjous”. Postin lähettäjäosoit-teena on ollut Oxford Financial Home < xinfang @ huzhou.gov.cn>, mutta vastaavia vies-tejä saattaa tulla myös muista osoitteista.

Huonolla suomen kielellä kirjoitetussa sähköpostissa tarjotaan lainaa edullisella korolla ja pyydetään ottamaan yhteyttä viestissä ilmoitettui-hin sähköpostiosoitteisiin.

Finnveralla ei ole mitään tekemistä näiden sähköpos-tien kanssa. Mahdollisesti jokin taho yrittää kalastella näin luottamuksellisia tietoja yrityksiltä. Finnveran mukaan ko. sähköposteihin ei missään nimessä pidä vastata.


Sunnuntai 23.10.2011

YrittäjäpäivienJumalanpalvelusLakeuden Risti

Sunnuntai klo 10.00 Jumalanpalvelus

Yrittäjäpäivien jumalanpalveluksen järjestää Seinä joen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Saarnan pitää kirkkoherra Tapio Luoma.

Jumalanpalveluksen jälkeen Seinäjoen seurakunta tarjoaa kirkkokahvit.

Myös lauantaina kannattaa vierailla yhteistyökumppanien muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla.

Lauantai22.10.2011Hyvän mielen aamu,seminaarissa mielen-kiintoisia menestys-tarinoitaSeinäjoki Areena

Lauantai klo 13.00–13.30 Miten hyödynnät mediaosaamista yrityksesi kasvun tukena?

Pauli AaltoSetälä, Aller Media Oy.

Lauantai klo 10.00–10.30 Perustuottajasta Designtaloksi

Yrityksen kasvutarinan kertoo toimitusjohtaja Pirjo PystykoskiSopanen, Lennol Oy.

Lauantai klo 9.00–10.00 Hyvän mielen aamu yrittäjän voimavarat teemalla

Etelä-Pohjanmaan Yrittäji-en kehittämä suosittu tilai-suus, jossa tarjotaan yrittä-jille henkistä ja hengellistä elämän ravintoa sanoin ja sävelin.Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tervehdyksen tilaisuuden al-kuun tuo Minna Sillanpää ja teemasta puhuu toimitus-johtaja Maria Hanhi salo, VM-Carpet Oy. Tilaisuu den isäntänä on toimitusjoh-taja Matti Kari, Koti-Matto Oy ja musiikista vastaa Juha Tapio.

Lauantai klo 10.30–11.00 Herttin tähäre – Rempseä revyy elämästä eteläpohjalaisessa kaupungissa

Pläjäys Seinäjoen kaupun gin teatterin suositusta sketsishow´sta. Nyssaa nauraa syrämensä kyllyyrestä!

Yrittäjäpäivien ohjelmassa mm.

Perjantai21.10.2011

Liittokokous ja tervetuliaisjuhlat Seinäjoki Areena

Perjantai klo 9.00– Valtakunnalliset yrittäjäpäivät avautuvat

Ilmoittautumispiste ja yhteis työkumppaneiden muodostama Yrittäjyyden kasvumaa avautuvat, liittokokouskahvi.

Lisäksi kuullaan Aronin Elvistulkintoja ja nautitaan USAbuffetin antimia sekä illan teemaan sopivia juo-mia. Musiikista vastaa Coverfield. Toivomme, että pukeudut iltaan aitoon Ameriikan henkeen. Paras jenkkiasu palkitaan illan mittaan kunniakirjalla ja samp-panjapullolla.

Seinäjoen kaupungin terveh-dyksen tuo kaupunginjoh-taja Jorma Rasinmäki. Illan juontaa Seinäjoelta lähtöisin oleva Susanna Laine. Ohjel-massa on Etelä-Pohjan maan Yrittäjien Maakunnallisen yrittä jä palkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleadershow´lla.

Perjantai klo 11.00–n.16.00 Suomen Yrittäjien liittokokous

Kaikille avoin kokous, josta välitetään viestiä myös po-liittisille päätöksentekijöille. Liittokokouksen avauksessa kuullaan mm. Risto Nevalan tangotervehdys.

Perjantai klo 19.00–24.00 Seinäjoki Areena KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin

KOMIAT tervetuliaisjuhlat on järjestetty viimeisen päälle Ameriikan malliin.Tarkoituksena on juhlia ren-nosti sekä pukeutua, syödä ja tanssia teeman mukaan.

Lauantai22.10.2011

Valtakunnallisten yrittäjäpäivienjuhlagaalaSeinäjoki Areena

Lauantai klo 18.00–19.30 Pääjuhla, klo 20 alkaen illallinen

Pääjuhla alkaa akrobatiavoimisteluesityksellä. Avaussanat lau-suu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Musiik-kiesityksestä vastaa sopraano TiinaMaija Koskela.Juhlapuhujana kuullaan valtiovallan edustajaa. Pääjuhlan koho-kohtana jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot.Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järven taus. Pääjuhlan lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Pääjuhlaa seurataan illallispöydistä. Illan juontaa Mika AlaPanula.

Lauantai klo 22.30–02.00 Tanssiaiset

Seinäjoella lapsuutensa viettänyt supersuosittu kestotähti Paula Koivuniemi bändeineen viihdyttää yrittäjäpäivien ylei-söä monipuolisella ohjelmistollaan ja lukuisilla hiteillään.

Paula Koivuniemen jälkeen loppuillan tanssimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Noiser, ja tanssittajina on myöskadetteja Kauhavan lentosotakoulusta linnan juhlien tapaan.

Hotelli- ja koti-majoituksesta tietoa osoitteessa

www.yrittajapaivat.fi


Hirsitalorakentami-sen suosio kasvaa, kun ihmiset kiin-nittävät enemmän huomiota asumis-terveyteensä ja viihtyvyyteensä.

jani Kareinen

toimialat

Suomalainen mäntypuu jalostuu hirsitaloiksi ja -mökeiksi

• Hirsirakennuksia valmistavan STK Loghomesin paras myyntivaltti on laadukas puu.

Ilpo Lommi, teksti ja kuvat

Toisen polven yrittäjä Jani Kareinen pyörittää Kuopion Hiltulanlahden maaseutumaisemassa pienehköä hirsiraken-

nuksia valmistavaa yritystä, Savon Talo ja Kalusto Oy:tä. Yrityksen markkinointinimenä on kuitenkin STK Loghomes. Nimen alkuperä kytkeytyy ulkomaanvientiin, jota yrityksellä on ollut Länsi-Euroop-paan ja Venäjälle.

Savon Talo ja Kalusto Oy:n pe-rusti Jani Kareisen isä Timo Karei-nen Kuopioon vuonna 1981. Alussa yritys markkinoi keittiökalusteita ja edusti hirsimökkejä valmista-nutta yritystä. Vuonna 1987 Timo Kareinen aloitti hirsirakennus-ten tuotannon omilla koneillaan. 1990-luvun alun talouslamasta yri-tys selvisi kuivin jaloin ja laajensi pikku hiljaa toimintaansa.

Jani Kareinen tuli runsas kym-menen vuotta sitten tradenomi-opintojen päätyttyä isänsä yrityk-seen kokopäiväiseksi työntekijäksi ja sittemmin sukupolvenvaihdok-sella yrittäjäksi.

– Ei se kummoinen elämänmuu-tos ollut, sillä olin työskennellyt yrityksessä 15-vuotiaasta monen-laisissa tehtävissä. Suomalainen laatupuu ja sen jalostaminen ra-kennuksiksi kiinnosti – ja kiinnos-taa edelleen. Monipuolinen toi-menkuva pitää työn mielekkäänä.

laatu, toimitusvarmuus ja no-peus. STK Loghomesin tuotanto-laitos sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Savoa halko-vasta valtatie 5:stä ja reilun toisen mokoman Kuopion keskustasta. Jani Kareisen mukaan sijainti ei ole suurikaan haitta, koska nykyisin pääosa asiakaskontakteista tulee sähköisen viestinnän eli netin sekä ”puskaradion” kautta.

– Tyytyväinen asiakas suositte-luineen on monesti paras myyn-timiehemme. Siksi panostamme erityisesti laatuun sekä toimitus-varmuuteen ja -nopeuteen. Niinpä reklamaatiota tulee olemattoman vähän. Yllämme hirsirakennustoi-mituksillamme noin miljoonan liikevaihtoon.

– Pystymme pitämään hin-tamme kilpailukykyisenä, koska myymme suoraan tehtaalta ilman välikäsiä. Pitää olla tarpeeksi nopea ja vikkelä pystyäksemme poimi-

maan tilauksia suurten hirsitalo- rakentajien ulottuvilta. Haastee-na on tunnettuus ja toimituskyky isoilla markkinoilla, Jani Kareinen sanoo.

Toimituskapasiteetin rajallisuus sekä yksilöllinen toimintatapa tekevät hänen mielestään kalliin massamarkkinoinnin tarpeetto-maksi.

– Pystymme alihankinta- ja yh-teistyöverkostollamme sekä oman selkänahkamme venyttämisellä vastaamaan sesonkien kysyntäpai-neeseen. Monista muista alan pien-yrityksistä poiketen meidän ei ole tarvinnut lomauttaa henkilöstöä hiljaisempinakaan aikoina talvisin.

Kaikki tekevät kaikkea. Veny-vyyden ja joustavuuden takeena on hänen mukaansa nelihenkisen yrityksen työntekijöiden ja johdon osaaminen.

– Jokainen pystyy tekemään kaikkia käytännön töitä hirsien työstämisessä. Vuokratyöyrityksil-tä ei pikaisiin työvoimatarpeisiin löydy apua, eikä sitä ole myöskään temmattavissa koulunpenkiltä tu-levista harjoittelijoista. Kokemus on paras opettaja hirsien veistämi-seen.

– Melkein jokainen tilaus on tehtävä erilaisilla mitoilla. Hirsira-kennustemme koko vaihtelee 10 ja 150 neliön välillä. Etenkin toi-mitukset ulkomaille poikkeavat kotimaisista. Hirsirakennusten asennukset on ulkoistettu kump-paniyrityksille, tai asiakkaat hoita-vat ne itse. Käytämme tuotannos-samme vain ykköslaadun puuta, jolloin sen työstäminen on nopeaa ja asiakastyytyväisyys taattua, Ka-reinen muistuttaa.

Tulevaisuuden hirsirakenta-minen. Jani Kareinen suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti, ja hän uskoo hirsitalorakentamisen suosion hiljalleen kasvavan, jos ja kun ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota asumisterveyteensä ja viihtyvyyteensä.

– Oikein rakennettu ja eristetty hirsitalo on niiltä osin erinomai-nen asunto, eikä unohtaa pidä sen ekologisuuttakaan. Useat astmaa-tikot ja allergikot ovat muuttaneet hirsitaloihin.

– Valitettavasti joissakin kun-nissa ja kaupungeissa kaavamää-räykset rajoittavat hirsitalojen ra-

kentamista. Hullulta tuntuu, että hirsirakentajat joutuvat naamioi-maan talonsa ns. citynurkilla, jotta liitokset eivät näkyisi julkisivussa, Jani Kareinen kummastelee.

Tradenomi hirsihöylän ääres-sä. Jani Kareinen on vähintään kolmen konstin timpermanni. Yri-tyksen omistajuuden ja hallinnon lisäksi hän tekee markkinointi- ja myyntityötä sekä pukee mielellään tummanvihreät kuluneet työhaa-larit ja kuulosuojaimet ylleen siir-tyessään hirsisorvin ääreen.

– Jo koulupojasta lähtien totuin pyörittämään puuntyöstökoneita. Samalla kehittyi innostus, ymmär-rys ja ammattitaito hirsirakenta-miseen. Ne eivät ole kadonneet iän myötä. Pienessä yrityksessä tulee eteen kaikenlaista käytännön asiaa, joka pitää hoitaa itse.

– Painavien hirsien käsittely käsi- ja jalkavoimin on hyvää hyö-

tyliikuntaa. Toisaalta siihen tarvi-taan myös kovaa fyysistä kuntoa, jota pitää ylläpitää kuntosalilla sekä sukset jalassa laskettelurin-teillä ja maastossa. Yrittäjän itse-näisyys toteutuu tässä työssä täy-simääräisesti. Aikaa jää myös perheelle ja lomailuun töiden sau-moissa, kahden pienen lapsen isä kertoo.

yksin ei pärjää. Vaikka yrittäjä olisi miten monitoiminen, pätevä ja sisukas, ei hän pärjää yksin ai-nakaan tämänkokoisessa työval-taisessa puunjalostusyrityksessä. Jani Kareinen jakaakin auliisti tun-nustusta pitkäaikaisille työkave-reilleen yrityksen menestyksestä kovasti kilpailluilla markkinoilla.

– Salvoslinjalla on yrityksen tär-kein mies. Jouni Bovellan on teh-nyt hirsirakennuksiin salvokset ja mitoitukset vuodesta 1987 lähtien.

Rakennuslupakuvien suunnit-telun hoitaa puolestaan 1980-lu-vun lopulla Italiasta Suomeen muuttanut Ettore Contarino. Hän hoitaa myös yrityksen hallintoa. Kielitaitoisesta ja lupsakasta ita-lialaisesta on lisäksi runsaasti apua ulkomaisten yhteyksien sol-mimisessa ja hoitamisessa. Savo ja hirsirakentaminen mukavassa työyhteisössä ovat miellyttäneet häntäkin niin paljon, että leipätyö ja koti ovat pysyvänoloisesti Kuo-pion seudulla.

TyövalTaisessa pienyrityksessä kaikki tekevät kaikkea. jani Kareiselta siirtyminen hallinnosta hirsisorvin ääreen sujuu tottuneesti.

iTalialaisesTa ettore Contarinosta (oik.) on jani Kareiselle paljon apua ulkomaisten yhteyksien hoitamisessa.

Työhyvinvointiin panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Luottokunnan Virikesetelillä ruokit henkilökuntasi luovuutta ja tyydytät

liikunnanhimon. Luottokunnan Lounasseteli on puolestaan kätevä ja talou-

dellinen tapa tarjota mahdollisuus terveelliseen ruokailuun. Kun työntekijäsi

voivat hyvin, yrityksesi voi hyvin.

Tee sijoitus, joka

kaikissa suhdanteissa.kannattaa Tutustu, vakuutu, voita!

Tutki tarkemmin, miksi työhyvinvointiin

investoiminen kannattaa ja tilaa laskel-

ma setelien hyödyistä osoitteesta

www.luottokunta.fi /tyohyvinvointi. Siinä samassa voit voittaa Tunturi Poni

-polkupyörän kesäkurvailuihin.


anssi Kujala aloittaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana 1.6. alkaen. Kujala tulee vastaamaan myös viestinnästä.haastattelu:

• Suomen Yrittäjien uusi varatoimitusjohtaja Anssi Kujala haluaa tehdä yrittäjyyden ilmaveivin.

Eduskuntavaaleissa parasta oli se, että lähes jokainen puolue teki omat linjauksensa yrittäjyyteen.

anssi Kujala

Jouko Lantto, teksti

Olemme reilun 112 000 jäsenyrityksen ja jokaiseen kuntaan sekä toimialaan ulot-tuvan paikallisyhdistysverkostomme myötä monipuolisimmin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttava elinkeinoelä-män organisaatio, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana 1.6.2011 aloittava

Anssi Kujala määrittää. Tätä ylivoimaisuutta tulee vahvis-taa, mutta vaatimukset kasvavat, hän jatkaa.

– Ei ole itsestäänselvyys, että SY on vahva toimija ja vaikuttaja. Joka päivä pitää tehdä töitä aseman vahvista-miseksi. Ja kaikessa tässä pitää muistaa, mikä olemme: jäsentemme ja suomalaisten yrittäjien edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Anssi Kujalan mukaan järjestön vahvuuksia ovat alue-järjestökentän lisäksi monipuolinen edustavuus toimi-aloissa.

– Aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen yhteistyötä tu-lee parantaa, sillä vaikuttamiskohteet ovat usein yhteisiä.

yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Eräs kes-keinen tehtäväni on luoda toimintatapoja, jotka tehosta-vat viestintäämme, Kujala sanoo. Tässä tavoitteena on, että yrittäjämedioiden, järjestöviestinnän ja yhteiskun-

tavaikuttamiseen liittyvän viestinnän osaajamme te-kevät tulevaisuudessa entis-täkin enemmän yhteistyötä yrittäjäjärjestön tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Viestintä ja järjestötyö luovat pohjan kaikelle vai-kuttamiselle. Tavoitteeni on myös saada lisää potkua kunnalliseen ja alueelliseen toimintaan.

Kunnissa toimii tällä het-kellä yli tuhat valtuutettua, jotka ovat Suomen Yrittäjien jäseniä. Meidän pitää rakentaa entistä tiiviimpi yhteys tähän avainjoukkoon, Kujala hahmottaa.

Kukin profiloituu omine vahvuuksineen. Suomen Yrittäjien rinnalla myös muut elinkeinoelämän organi-saatiot, kuten EK, Perheyrittäjät ja Keskuskauppakamari, ovat yrittäjyyden voimakkaita ja näkyviä puolestapuhu-jia. Anssi Kujalan mukaan kaikilla järjestöillä on paik-kansa, mutta kukin profiloituu eri tavoin ja painottaa eri asioita. SY on kuitenkin parhaimmillaan aidossa ”asia-kasrajapinnassa”, hän jatkaa.

– Teimme Helsingin Yrittäjissä kattavan kilpailija-ana-lyysin. Ulkopuolisen arvion mukaan yrittäjäjärjestössä on tarjolla jäsenistölle ylivoimaiset palvelut ja käytännön vaikuttamistyötämme arvostetaan.

Kujalan mukaan parannettavaa kuitenkin on. On ker-rottava jäsenyyden eduista vieläkin paremmin ja kohotet-tava edunvalvojan rooliamme, hän sanoo.

– Jäsentemme pitää tietää, mitä teemme ja tarjoam-me. Päättäjien ja esimerkiksi median on taas tiedettävä tavoitteemme.

yrittäjyyden ”ilmaveivi”. Jääkiekon maailmanmesta-ruus nosti oivallisesti kansallista itsetuntoamme, Anssi

Kujala iloitsee ja ehdottaa, että nyt pitäisi tehdä myös yrittäjyyden ”ilmaveivi”. Jotain sellaista uskomatonta ja ennennäkemätöntä, että kaikki huomaavat, miksi tämä porukka toimii, hän kuvailee.

– Tuodaan entistä vahvemmin esiin se tosiasia, että suomalaisten työllistämisen vastuu siirtyy yhä voimak-kaammin pk-yrityksille. Meidän on saatava kaikkien tasojen päättäjät ymmärtämään, että Suomi menestyy osaavien pk-yrittäjien avulla.

– Yrittäjyyden ilmaveivissä on myös sellaista, että jo-kainen yrittäjä saa hengen päälle ja että myös yrityksien työntekijät innostuvat. Ja jokainen katsojakin ymmärtää ja innostuu yrittäjyydestä.

hallituksen rakentajille. Mitä asioita itse odotat nä-keväsi hallitusohjelmassa, jotta yrittäjyyden arvostus konkretisoituu tälläkin vaalikaudella, kuuluu Anssi Kuja-lalle asetettu kysymys. Jos yksi vastaus pitää valita, niin se on uuden yrittäjäsukupolven löytäminen, hän sanoo.

– Nyt on aidosti löydettävä uusia välineitä uuden yrit-täjäsukupolven löytämiseksi. Yrittäjyyskasvatuskin pitää nostaa uudelle tasolle, nuorille pitää tehdä yrittäjyydestä houkutteleva uravaihtoehto. Tähän liittyy tietenkin myös kannustava verotus.

Kujalan mukaan edellinen liittyy tietenkin kansalais-ten ja samalla yrittäjäkunnan ikääntymiseen. Esimerkik-si julkinen sektori ja myöskään perinteiset luotonanta-jat eivät ole heränneet siihen tosiasiaan, että vähintään 50 000 pk-yrittäjää luopuu seuraavan viiden vuoden ai-kana liiketoiminnasta, hän summaa.

– Haaste on aikamoinen myös kunnille, sillä niiden elinvoimaisuus voi olla uhattuna, jos yrityksille ei löydy jatkajaa. Asiaa kannattaa pohtia myös siis kunnan elin-keinopolitiikan kannalta.

Metropolin puolestapuhuja ja -tekijä. Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana Anssi Kujala profiloitui nä-kyvästi Suomen ainoan metropolialueen puolestapu-hujaksi ja sen merkityksen selittäjäksi koko maan kil-pailukyvyn turvaamisessa. Korostan tätä edelleen, hän vakuuttaa.

– Suomi tarvitsee muiden Euroopan metropolien kans-sa kilpailevan alueen. Tämä auttaa laajasti katsoen maan jokaista kolkkaa ja vaikuttaa yritystoiminnan menesty-miseen laajasti.

– Metropolialueen on kannettava välillä koko maankin puolesta vastuuta kansainvälisistä sijoittajista ja osaajis-ta, niiden houkuttelusta Suomeen.

Suomen metropolialue on Kujalan mukaan kuitenkin aika määrittelemätön alue. Joidenkin mielestä se on vain Helsinki lähinaapureineen, mutta minun mielestäni jopa Hämeenlinnaan ja Lahteen ulottuva alue, hän piirtää.

– Lähtökohta metropolin kehittämiseen on siis alueen merkityksen tunnistaminen koko maan ja kansantalou-den kehityksen kannalta. Vain näin voidaan lopettaa tar-peeton aluepoliittinen vastakkainasettelu.

– Mutta ymmärrän erittäin hyvin myös muun maan tarpeet ja erilaisten aluekehityskeinojen välttämättömyy-den. Nyt kun kuntalainkin uudistamista pohditaan, esillä ovat olleet pohdinnat eri alueiden erilaisista tarpeista.

– Omat juureni ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla, ja olen asunut opintojeni tai töitteni johdosta lisäksi Poh-janmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pirkan-maalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Uskon tuntevani maamme eri osa-alueiden erilaiset tarpeet.

Hyvässä iskussa kohti uusia haasteita

henkilö: anssi Kujala aloittaa sy:n varatoimitusjohtajana 1.6.2011. Tähän tehtävään hän siirtyy helsingin yrittäjät ry:n toimitusjohtajan paikalta. helsinkiin Kujala tuli Turun kaupungin keskushallinnon erityisasiantuntijan tehtävistä. sitä ennen hän työskenteli pääosin Kokoomuksen palveluksessa.

Kujalalla on myös omakohtaista yrittäjäkokemusta. ensimmäinen oma yritys oli 1990-luvun alkupuolella ravintola; ajan hengelle tyypillisesti keskiolutbaari.

nykyisin espoossa asuva Kujala on kotoisin isostakyröstä. puoliso työskentelee esimiestehtävissä yksityisellä sosiaalipalvelualalla. eräs harrastus on maastopyö-räily kahden lapsen – 12- ja 14-vuotiaat pojat – kanssa, tietenkin moottorivetoisilla laitteilla. Kujalan vastuualueella ovat järjestön viestintä, järjestötoiminta, paikallinen ja alueellinen vaikuttaminen. hän toimii toimitusjohtajan varahenkilönä.


työelämä

Laskutus syö yrittäjien ajasta suuren osan

Yrityksistä 83 prosenttia on pys-tynyt pitämään hyväntekeväi-syyteen antamansa panoksen ennallaan taantuman aikana, kertoo Suomessa tehty kysely-tutkimus.

Myös tulevaisuudessa hyvän-tekeväisyyden asema näyttää vahvalta: yksikään kyselyn vas-taajista ei myöntänyt suunnit-televansa hyväntekeväisyyden vähentämistä. Päinvastoin 60 prosenttia yrityksistä on tehnyt suunnitelmia joko hyväntekeväi-syyden määrällisestä tai laadulli-sesta kehittämisestä.

Kysely kohdistettiin vastuul-lisen yritystoiminnan verkoston FiBS ry:n ja Henkilöstöjohdon ryhmän Henry ry:n jäsenille huh-tikuussa 2011.

Suomalaisyritykset suosivat edelleen rahalahjoituksia. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastan-neista yrityksistä on valinnut hyväntekeväisyysmuodokseen rahan antamisen. Yrityksistä 35 prosenttia lahjoittaa tuotteita tai palveluita.

Yleisin peruste hyväntekeväi-syyden kohteen valinnalle on kohteen suuri avun tarve (56 %), mutta heti toiseksi yleisimpänä syynä mainittiin joko johdon tai henkilökunnan jäsenen henki-lökohtainen kiinnostus kohtee-seen (35 %).

Vain 28 prosenttia yrityksis-tä antaa työntekijöidensä työ-panosta hyvään tarkoitukseen. Niissäkin yrityksissä, joissa hen-kilökunta saa tehdä vapaaehtois-

työtä, kyse on harvoin säännölli-sestä järjestelystä.

hyvän antamisesta ei juuri hiiskuta. Hyväntekeväisyyden yleisyydestä huolimatta tieto siitä jää usein pimentoon: 36 prosenttia yrityksistä ei viesti tekemästään hyväntekeväisyy-destä mitenkään ulkoisesti, ja 25 prosentilla yrityksistä jää ker-tomatta hyväntekeväisyydestä omalle henkilöstölle. Vain noin 10 prosenttia yrityksistä on sel-vittänyt hyväntekeväisyysviestin-nän vaikutuksia millään tavoin.

Kyselyn toteuttivat Viestintä-toimisto Conexio Oy ja vaikut-tajaviestinnän asiantuntija Neu-vosto Oy.

Taantuma ei vienyt yritysten hyväntekeväisyyshaluja

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – [email protected]

7.30 Aamiainen

9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 15.9.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi /johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla [email protected] tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Torstai 29.9.

Hyödynnä ennakkoilmoittautujan etu! Ilmoittautuessasi 30.6.2011 mennessä saat 20 % alennuksen oheisista hinnoista.

Torstai 29.9.

Johtaminen ja markkinointi -seminaari29.9.–1.10.2011 Silja Line m/s Serenade Helsinki –Tukholma –Helsinki

Perjantai 30.9.

Lauantai 1.10.

OsallistumismaksuJäsenhinta415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä,442 € /hlö 1 h sisähytissä,460 € /hlö 1 h promedane hytissä ja470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä,607 € /hlö 1 h sisähytissä,625 € /hlö 1 h promedane hytissä ja635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla. Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

8.00 Aamiainen

9.30 Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat! ▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015?

▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta?

Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy

14.30 Tauko ja kahvibuff et

15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen? ▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät

Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan? Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille.

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

17.15 Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

18.15 Yleisökeskustelu seminaarista

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 Buff et-illallinen

11.30 Ilmoittautuminen

12.00 Kahvibuff et

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri

13.15 Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas

14.45 Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta

▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä? ▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen? ▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fi iliksellä? ▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty?

Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy

16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena?

▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan

Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja. Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan.

Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

21.00 A la carte -illallinen


Suurten ja tunnettujen suoma-laisyritysten asiakkaat eivät välttämättä ole kovin uskollisia. Tunnettavuutta tärkeämpi us-kollisuutta lisäävä tekijä näyttäi-si sen sijaan olevan hyvä asiakas-kokemus.

Koko, tunnettuus ja suuret markkinointiponnistelut eivät riitä takaamaanyrityksen asia-kasuskollisuutta. Tämä selviää Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) ja Avaus Consultingin kolmatta kertaa teettämästä Asiakkuusindeksi 2011 -tutki-muksesta. Huomionarvoista on, että useilla toimialoilla trendinä näyttää olevan pienempien ja vahvasti asiakaslähtöisten yri-tysten kiilaaminen tunnettujen ja brändiltään hyvin vahvojen yritysten ohi. Tutkimuksessa kysyttiin yli 2 300 kuluttajalta heidän asiakassuhteistaan 80 suomalaiseen yritykseen. Tutki-muksen toteutti TNS Gallup.

– Jokainen yritys on yhä enemmän kohtaamisliiketoi-minnassa, jossa kasvuyritykset rakentavat menestyksensä asia-kastietoon ja asiakasymmärryk-seen, tiivistää ASML:n toimitus-johtaja Jari Perko asiakastiedolla johtamisen merkityksen.

Hyvä asiakaskokemus on tutkimusten tulosten valossa tärkein asiakasuskollisuutta ja

-tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Ne yritykset, joiden asiakkaat sano-vat, että tuotteet ja palvelut vas-taavat heidän tarpeitaan ja että asiointi on helppoa ja miellyttä-vää, sijoittuvat myös korkealle Asiakkuusindeksissä.

Mukana olevien monopolien kohdalla vahva asiakaskokemus myös erottelee todelliset menes-tyjät, joilla on aidosti tyytyväisiä ja uskollisia asiakkaita. Kun asia-kasuskollisuus tulee markkina-aseman seurauksena pitkälti annettuna, ovat menestyjämo-nopolit ymmärtäneet, että yri-tyksen olemassaolon oikeutus on tällöin hankittava erinomai-sen asiakastyytyväisyyden ja -kokemuksen kautta.

Keskittyminen asiakkuuk-siin on tulevaisuuden me-nestystekijä. Asiakkuusindek-sin tulokset indikoivat vahvasti, että kansainvälistyvässä palvelu-maailmassa pärjääminen vaatii suomalaisyrityksiltä vahvoja pa-nostuksia asiakaskokemuksen ja asiakaslähtöisen toimintatavan kehittämiseen.

Tutkimuksesta löytyy vas-takkaisia esimerkkejä sekä toi-mialoista, jotka ovat selvästi jääneet asiakkuusajattelusta jälkeen, että toimialoista, jotka ovat sähköisten kanavien ja kan-sainvälisen kilpailun murrok-

sessa onnistuneet rakentamaan koko menestyksensä uudelleen asiakkuuksiin keskittymällä.

pankit menestyivät jälleen. Toista kertaa mukana ollut App-le uusi tänäkin vuonna ykkössi-jansa. Toiselle sijalle nousi tut-kimuksessa ensimmäistä kertaa mukana ollut kuvapalveluyritys Ifolor. Pankit ovat vuodesta toi-seen tutkimuksen kestomenes-tyjiä, tänäkin vuonna kärkikym-menikköön mahtui yhteensä neljä pankkia.

parhaiten asiakkuus-indeksi 2011 -tutkimuksessa pärjäsivät1) apple 2) ifolor3) alko 4) pop pankki 5) osuuspankki

INNOSUOMI-kisa käynnistyiINNOSUOMI 2011 -kilpailu on käynnistynyt, ja kilpailuaika päättyy 30.9.2011. Tänä vuonna kilpailu haastaa yrityksiä, yh-teisöjä ja luovia suomalaisia hyödyntämään tuotteissa ja pal-veluissa älykkäitä ratkaisumah-dollisuuksia uuden teknologian ja toimintatapojen avulla käyt-täjien todelliset tarpeet huomi-oiden.

Kilpailuun voivat osallistua yritykset, yhteisöt, yksityiset henkilöt. Teeman liittyvien in-novaatioiden lisäksi kilpailu on avoin kaikille niin teknisille kuin palveluinnovaatioille sekä niiden

yhdistelmille.INNOSUOMI-kilpailu tarjoaa

mahdollisuuden lisätä yrityksen tunnettuutta ja parantaa inno-vaation asemaa markkinoilla. Osallistumalla kilpailuun voi testata oman innovaation kil-pailukykyä ja saada palautetta innovaation merkittävyydestä. Palkinto antaa lisäpotkua inno-vatiivisille yrityksille myös mat-kalla kohti kansainvälisiä kilpa-kenttiä.

INNOSUOMI-kilpailussa jae-taan sekä maakunnalliset pal-kinnot loka-marraskuussa että valtakunnalliset, tasavallan

presidentin INNOSUOMI-palkin-not marras-joulukuussa 2011. Samassa tilaisuudessa jaetaan myös varusmiesten INNOINT ja koululaisten INNOKOULU-palkin-not.

INNOSUOMI-taustatahoja ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ELY-keskukset, Keksintösäätiö, Keskuskauppa-kamari, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Uusyritys-keskukset, Suomen Yrittäjät, Te-kes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

www.innosuomi.fi

Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoimapulaaHelsingin seudun kauppaka-marin selvityksen mukaan jopa 95 prosentilla Helsingin seudun yrityksistä on vaikeuk-sia palkata työvoimaa.

80 prosenttia työnantajista onkin valmiita palkkaamaan maahanmuuttajataustaista ja 73 prosenttia ikääntyneitä (yli 50-vuotiaita) työntekijöitä paikkaamaan tätä työvoima-vajetta. Sen sijaan reilusti alle puolet yrityksistä on valmii-ta pitämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työnteki-jöitä töissä tai palkkaamaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin.

– Majoitus- ja ravitsemis-alalla on jatkuva pula ammat-titaitoisesta henkilöstöstä. Rekrytoinnin esteitä ovat muun muassa alan alhainen palkkataso, hakijoiden vähäi-nen työkokemus sekä se, että hakijoita alan työtehtäviin ei yksinkertaisesti ole riittävästi, toteaa Helsingin seudun kaup-pakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen.

– Alan yritysten selkeänä viestinä on perustutkintojen lyhentäminen siten, että jatko-opintokelpoisuuden voisi hankkia halutessaan myöhem-min. Joustavien opintoväylien avulla opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan tärkeitä työ-elämän taitoja nopeammin, ja motivaatio pysyä alalla säilyisi paremmin.

Pienet toimijat päihittävät suuret yritykset asiakasuskollisuudessa


Yrittäjien päivästä mer-kittävä osa kuluu lasku-tuksen ja muiden arki-rutiinien hoitamiseen.

Viidesosa käyttää pelkkään las-kutukseen yli kymmenen tuntia kuukaudessa.

Elisan loppuvuodesta 2010 to-teuttaman suomalaisten yrittä-jien ajankäyttökyselyn mukaan yrittäjien työajasta merkittävä osa kuluu ydintoimintojen ulko-puolisiin toimintoihin. Arkirutii-neista eräs keskeisin aikasyöppö on laskutus. Vajaasta viidestä-sadasta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä noin 80 prosenttia hoitaa laskuasiat edelleen pape-rimuodossa.

Sähköiseen laskutukseen siirtyminen nopeuttaa laskujen käsittelyä ja tuo arvokkaita li-sätunteja yrittäjän työviikkoon. Vaikka yrittäjien kiinnostus sähköisiin palveluihin on varsin suuri, ilmoittaa heistä 55 pro-senttia käyttöönoton haasteet suurimmaksi syyksi siihen, mik-si paperilaskutus on edelleen käytössä.

– Yrittäjät tarvitsevat enem-män tietoa niistä keinoista, joiden avulla ajankäyttöä pys-tyisi tehostamaan. Muutosha-lukkuutta on, mutta vaihtoeh-doista tarvitaan lisää tietoa, johtaja Jorma Pirilä Elisalta sa-noo.

Uupuvat resurssit hiertävät sosiaalisen median hyödyntämistäSosiaalinen media herättää epävarmuutta suomalaisissa yrityksissä. Erityisesti vähäiset henkilöresurssit ja pelisääntö-jen puuttuminen aiheuttavat huolta organisaatioissa.

Whitevectorin ja Kaiqun tutkimukseen vastanneista yrityksistä 52 prosentilla ei ole sosiaalisen median strategiaa. Merkittävimmäksi haasteeksi sosiaalisen median hyödyntä-misessä nousi omien henkilö-resurssien puute (70 %).

Tutkimuksen mukaan eniten sosiaalista mediaa hyödyn-netään yleiseen seurantaan ja kuunteluun (74 %). Keskuste-luihin osallistuu 29 prosenttia vastaajista. Yritysten markki-nointi- ja viestintäyksiköissä sekä erityisesti asiakaspalve-lussa seurataan sosiaalisen median keskusteluita. Sitä pidetään hyödyllisenä, jos siihen voitaisiin käyttää enem-män aikaa.

– Huolestuttavan harva yri-tyksistä ilmoitti seuraavansa sosiaalisen median kautta esi-merkiksi kilpailijoista käytävää keskustelua. Osasyynä tähän on varmasti resurssien puute ja oman ajankäytön haasteet. Toisaalta syntyi mielikuva, että sosiaalisessa mediassa liiku-taan usein omalla epämuka-vuusalueella, jonne menemi-seksi tarvitaan ja halutaan lisää tietoa, toteavat Tiina Olkkonen ja Sari Kunnas Kaiqusta.

RODEO

sähköinen laskutus vapaut-taa aikaa. Sähköistä laskutus-ta käyttävistä yrittäjistä reilu 80 prosenttia on siirtynyt sähköi- seen laskutukseen aika- ja kus-tannussäästöjen sekä vaivatto- muuden vuoksi. Sähköisen las-kutuksen käyttöönottoa vauhdit-taa usein myös asiakkaiden toive saada laskut verkon kautta.

– Sähköisen laskutuksen suu-rimmat edut näkyvät tiliöin-

nin, laskujen hyväksymisen ja maksamisen helpottumisena. Laskutukseen liittyvät työvai-heet vähenevät sekä yrittäjältä että asiakkaalta. Paperilaskuista luopuminen on myös ympäris-töteko, jonka merkitys lisääntyy jatkuvasti, listaa toimitusjohtaja Juha Haukka Hämeen Yrittäjistä.

– Otettuamme käyttöön täy-dellisen sähköisen taloushallin-non aikaa säästyy arviolta 30

prosenttia aikaisempaan tapaan verrattuna. Laskut lähetimme aiemmin postitse ja saadut maksut kirjasimme käsin. To-sitteet veimme tilitoimistoon ja odotimme kuukausiraportin valmistumista. Nyt ohjelma mer-kitsee saatavat maksetuiksi sekä ehdottaa viivästyneitä saatavia perittäviksi automaattisesti, Ete-lä-Karjalan Yrittäjien toimitus-johtaja Jukka Korkeila kertoo.

yriTTäjän arkirutiinien keskeinen aikasyöppö on laskutus.

Sponsorointi lisääntyi vuonna 2010Mainostajien Liiton Sponso-rointibarometri arvioi suoma-laisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakaumaa eri kohteille. Sponsoroinnin arvo kokonai-suudessaan oli viime vuonna 165 miljoonaa euroa, mikä oli yhdeksän prosenttia enem-män kuin taantumavuonna 2009.

Urheilu säilytti edelleen vankan asemansa suosituim-pana sponsorointikohteena. Urheilun osuus kokonaisspon-soroinnista oli 100 miljoonaa, eli reilut 60 prosenttia, josta pelkästään jääkiekon osuus oli 31 miljoonaa.

Kulttuurikohteita tuettiin 22 miljoonalla eurolla. Muihin kohteisiin panostettiin 44 mil-joonaa euroa. Näihin sisältyi muun muassa sosiaalisia koh-teita sekä etenkin pienempien yritysten paikallisia kohteita.

Sponsorointibarometri-tutkimus tehtiin maalis–huh-tikuussa 2011. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyri-tyksiltä sekä kokonaismäärän laskemisessa myös Suomen Yrittäjiltä.

Työhyvinvointi tuo uralle useita lisävuosia ja vähentää merkittä-västi sairauspoissaoloja. Työhy-vinvointi nostaa tuottavuutta ja on arvossaan, mutta silti sitä ei useimmissa suomalaisissa orga-nisaatioissa vielä mitata, ilme-nee Kinnarps Oy:n teettämästä Työhyvinvointi ja tuottavuus -kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan suo-malaisten työurat pitenevät vä-hintään kolme vuotta, mikäli työympäristöihin panostetaan.

– Yritykset menettävät usein tämän tehokkaan tulostekijän. Investointi työympäristöön maksaa itsensä takaisin monin-kertaisesti, sanoo työtilakalusta-ja Kinnarps Oy:n toimitusjohtaja Henrik Slotte.

Organisaatioissa arvostetaan työhyvinvointia, ja sen yhteys tuottavuuteen on hyvin selvillä.

Peräti 75 prosenttia vastaajista uskoi hyvän työympäristön pa-rantavan joko merkittävästi tai erittäin paljon työtehokkuutta. Lisäksi 83 prosentin mielestä ergonomialla oli suuri merkitys tuottavuuteen.

Kenen vastuulle työhyvin-vointi sitten oikein kuuluu? Kyselyn mukaan ei ainakaan työntekijöille. 75 prosenttia vas-taajista oli sitä mieltä, ettei se kuulu työntekijän omalle vas-tuulle.

Tutkimuksen mukaan lähes puolessa organisaatioissa huo-mioidaan tilaratkaisut henki-löiden toimenkuvan ja ominai-suuksien mukaan. Toinen puoli organisaatioissa ei huomioi toi-menkuvaa ja ominaisuuksia, ja lähes kolmannes vastaajista piti johdon päättämiä työtilaratkai-suja toimimattomina.

– Työympäristöön aidosti panostaminen parantaa työhy-vinvointia sekä nostaa yrityksen tuottavuutta. Yritykselle tulee edullisemmaksi huomioida koko henkilökunnan tarpeet joustavil-la ja ergonomisilla työtilaratkai-suilla, jolloin sairauspoissaolot selkeästi vähenevät, Slotte tote-aa.

Työhyvinvointi on tehokas tulostekijä

•Maarakentajien yrittäjä-koulutus. Infra ja Työteho-seura järjestävät syksyllä maarakenta-jien yrittäjäkoulutuksen TTS:n tiloissa Vantaan Sarkatiellä. Kou-lutuksen tarkoituksena on antaa yrittäjille valmiudet parantaa yritystoiminnan suunnitelmal-lisuutta ja kannattavuutta sekä antaa konkreettisia työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen. www.tts.fi


työelämäasianTunTija | Lakipalsta

Varatuomari inga Koskinen asianajotoimisto inga Koskinen Ky

Yhdistyksen vastuuOlemme tekemässä sopi-musta yhdistyksen kanssa ja tarvitsisimme tietoa yhdis-tyksen toimintaan liittyvistä vastuista. Kuka vastaa sopi-muksesta? Vaikuttaako tilan-teeseen se, että yhdistyksen hallinnossa ei ole toimittu sääntöjen mukaan?

•Yhdistykset voivat olla aatteellisia tai taloudellisia yhdistyksiä. Aatteellisista yhdistyksistä säädetään yhdistyslaissa (26.5.1989/503). Taloudellisista yhdistyksistä ei ole olemassa yleislakia, mutta esimerkiksi osuuskunnista on säädetty oma lakinsa (osuus-kuntalaki).

Yhdistyslain mukaan lakia ei sovelleta sellaisiin yhtei-söihin, joiden tarkoitus tai toiminnan laatu on pääasiassa taloudellinen. Aatteellinen yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansio-toimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muu-toin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä talou-dellisesti vähäarvoisena.

Aatteelliset yhdistyksen rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys-rekisteriin. Rekisteröimätön yhdistys ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuk-sia eikä kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muissa viranomaisissa. Rekiste-röimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta ja siitä aiheutuneista velvoitteis-ta vastaavat toimeen osal-

listuneet tai siitä päättäneet henkilöt henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yhdistyk-sen muut jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti tällaisesta velvoitteesta.

Rekisteröity aatteellinen yhdistys on oikeushenkilö, joka voi saada nimiinsä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä myös tehdä oikeustoimia. Esimerkiksi yhdistys voi tehdä sopimuksen. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheen-johtaja yksin, ellei yhdistyk-sen säännöissä ole rajoitettu siten, että puheenjohtajalla on yhdessä jonkun tai joidenkin muiden kanssa nimenkirjoi-tusoikeus.

Yhdistyksellä on säännöt, joiden mukaan on toimitta-va. Yhdistyksen säännöt on rekisteröitävä yhdistyksen perustamisvaiheessa. Myös sääntöihin myöhemmin tehtä-vät muutokset on rekisteröitä-vä. Sääntömuutokset tulevat voimaan rekisteröinnin jälkeen. Mikäli yhdistyksen päätös on yhdistyslain tai yh-distyksen sääntöjen vastainen, voi päätös olla mitätön tai pätemätön.

Rekisteröityä yhdistystä si-tovat päätökset ja sopimukset on tehtävä siis yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukai-sesti. Lisäksi yhdistyksen puo-lesta sopimuksen tekee lailli-nen (yhdistyslain ja sääntöjen mukainen) edustaja. Muutoin lähtökohtana on, että toimeen ryhtyneet henkilöt vastaavat sitoumuksista henkilökohtai-sesti ja yhteisvastuullisesti.

Ammatti ei saa määrätä sosiaaliturvaa

Sadat yritykset eivät piittaa liiketoimintakiellostaLähes 650 toimivalla yrityksellä on lainvastaisesti hallituspäät-täjä tai toimitusjohtaja, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. Kieltoa rikotaan eniten raken-nusalalla sekä tukku- ja vähit-täiskaupassa.

Liiketoimintakiellossa on tällä hetkellä noin 1070 henki-löä, jotka eivät saisi osallistua päätöksentekoon yritystoimin-nassa. Silti kieltoon määrätyistä lähes puolet (460) toimii ainakin nimellisesti vähintään yhden yrityksen vastuuhenkilönä, esi-merkiksi hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana.

Yritysten tulisi oma-aloittei-sesti poistaa liiketoimintakiel-toon määrätty vastuuhenkilö kaupparekisteritiedoistaan. Il-

moitus on maksullinen, eikä sitä läheskään aina tehdä.

Verottaja periaatteessa pois-taa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, jos se pitää vastuu-asemassa liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä. Asiakastie-don tutkimuksen mukaan näin ei aina kuitenkaan tapahdu.

Yrityksen luottokelpoisuutta ja toimintamahdollisuuksia vas-tuuhenkilön liiketoimintakielto kuitenkin heikentää niin, että Suomen Asiakastieto Oy luokit-telee tällaisen yrityksen aina hei-koimpaan C-luokkaan.

Osoitteesta www.vastuulli-nenyritys.fi löytyy lista kaikista yrityksistä, joissa on liiketoimin-takieltoon määrättyjä vastuu-henkilöitä.

Riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan uusi lakiRiita-asioiden sovittelusta ja so-vinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa on säädetty uusi laki, joka korvasi entisen lain 21. toukokuuta 2011. Uudis-tuksen uskotaan lisäävän sovit-telupalveluja.

Uudella lailla pannaan täy-täntöön yksityishenkilöiden ja yhteisöjen riita-asioita koskeva EU:n sovitteludirektiivi.

Tuomioistuimen ulkopuoli-sessa sovittelussa tehty sovinto voidaan vahvistaa käräjäoikeu-dessa täytäntöönpanokelpoisek-si. Esimerkiksi sovittu korvaus voidaan tällöin tarvittaessa periä ulosottotoimin.

Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on mm. Suomen Asi-anajajaliiton sovintomenettely ja muut vastaavat menettelyt. Uu-distus todennäköisesti laajentaa ja monipuolistaa sovittelupalve-lujen tarjontaa.

Todistamiskieltoa koskevia säännöksiä sekä velan vanhen-tumista koskevia säännöksiä muutettiin direktiivin edellyttä-mällä tavalla. Sovittelija tai hä-nen avustajansa ei saa todistaa riita-asian oikeudenkäynnissä siitä, mitä hän on sovittelijan tehtävässään saanut tietää, jol-leivät erittäin tärkeät syyt vaadi hänen kuulustelemistaan. Velan vanhentuminen keskeytyy vel-kaa koskevan sovittelun ajaksi. Uusi vanhentumisaika alkaa ku-lua, kun sovittelu on päättynyt.

Tuomioistuinsovittelun jul-kisuutta muutettiin siten, että osapuolten yhteisestä pyynnös-tä sovittelu voidaan toimittaa yleisön läsnä olematta. Tähän asti tuomioistuinsovittelu on ollut yleensä julkinen tilaisuus. Tuomioistuinsovittelun asiakir-jat ja ratkaisu ovat jatkossakin julkisia.

Pekka Malmberg, teksti

Yrittäjän on oman sosi-aaliturvansa aktiivinen vaikuttaja. Jokaisen yrit-täjäksi aikovan tulee

tiedostaa muutos aloittaessaan yrittäjänä. Yrittäjän vastuu tule-vaisuudesta on suurempi hänen siirtyessään passiivisesta turvas-ta aktiiviseen turvaan, korostaa yhteysjohtaja Kari Björklöv Fen-niasta.

Yrittäjä vastaa mm. eläkkeen ja sairauspäivärahan määrästä itse. Hän määrittelee itse lakisää-teisen työtulonsa tason ja sitä kautta yrittäjäeläkkeen ja saira-usajan päivärahan eli palkkansa suuruuden hyvin pitkälle ajalle.

Yrittäjä päättää myös itse omasta ansiostaan, jos hänelle

Yhteysjohtaja Kari Björklöv, fennia

Kansanedustaja osmo Soinivaara

sattuu tapaturma tai hän saa jonkin ammattitaudin. Ansio on sidottu vapaaehtoiseen tapatur-mavakuutukseen, jos yrittäjä on ottanut sen.

Vapaaehtoinen tapaturma-vakuutus korvaa mm. hoito- ja tutkimuskuluja, ja yrittäjä saa myös päivärahaa sairastumisen ajalta vakuutuksen perusteella, muistuttaa Kari Björklöv.

suhdannevaihteluiden vai-kutus. Yrittäjä on se henkilö, joka itse liittyy työttömyyskas-saan saadakseen itselleen ja per-heelleen kohtuullisen toimeen-tulon, jos yrittäjyys muuttuu työttömyydeksi. Yrittäjä on joko liittynyt työttömyyskassan jäse-neksi tai sitten hän pelaa harkit-tua hasardia. Jokainen voi hyvin

ymmärtää, mikä esimerkiksi on ero, jos yrittäjä saa 270 euron työttömyyskassan vuosittaisella jäsenmaksulla ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 1 054 eu-roa kuukaudessa tai lakisääteis-tä peruspäivärahaa 583 euroa kuukaudessa, jos hän ei ole kas-san jäsen.

itsensä työllistäjä pitää rin-nastaa palkannauttijaan. Yrittäjäkansanedustaja Osmo Soininvaara pitää yrittäjän sosi-aaliturvaa selvästi huonompana kuin palkannauttijan turvaa. Eri-koista on Soininvaaran mielestä se, että palkannauttija menettää työttömyysturvan, jos hän ei hae töitä. Vastaavasti yrittäjä ei saa työttömyysturvaa ennen kuin hän on lopettanut yrityksensä

toiminnan.Esimerkiksi itsensä työllistä-

vän siivoojan on oltava yrittä-jä, koska asiakkaat eivät halua nähdä vaivaa maksaakseen hä-nen tapaturmavakuutustaan ja eläkevakuutustaan. Moni yritys yhtiöittää siivoojansa ja ostaa heiltä palveluja. Itsensä työllistä-vä yrittäjä on kuitenkin selvästi palkansaajan asemassa.

Työyrittäjä – uusi yhtiö-muoto. Osmo Soininvaara kai-paa uutta yhtiömuotoa, jossa pelkästään itsensä työllistävä henkilö eli yrittäjä rinnastetaan palkannauttijaan. Jos työyrittä-jällä ei ole töitä, hänen on pal-kansaajaan rinnastettuna hel-pompi saada työttömyysturvaa kuin nykyisen lainsäädännön

mukaisesti. Työttömyyskauden sattuessa yritystä ei tarvitsisi lo-pettaa, ja toiminta jatkuu yrittä-jänä tilanteen parantuessa.

Jos yritys tuottaa huonos-ti, yrittäjällä pitää myös olla mahdollisuus soviteltuun päi-

värahaan, jolloin toimintaa ei tarvitse keskeyttää. Jos tulotaso on hyvä mutta tulot vaihtelevat, pienet katkot eivät voi oikeuttaa työttömyysturvaan. Soininvaara puhuu kokemuksesta luennoit-sevana yrittäjänä.

• Kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu Suomessa sosiaaliturvan kohdalla vain osittain.

HP EliteBook -uutuuskannettavat 8460p ja 8560p ovat ihanteellisia työvälineitä nykypäivän paljon matkustaville työntekijöille. Linjakkaat ja modernit uutuudet ovat kestäviä läpikotaisin, niin pintama-teriaaleiltaan kuin sisärakenteiltaan. HP EliteBook 8460p ja 8560p ovat lisäksi erittäin suorituskykyisiä, ja tehokkaiden suorittimiensa ansiosta ne kuluttavat vähemmän virtaa kuin edeltäjänsä.

Kestävä kumppani työmatkoille Uudet täysmetalliset HP EliteBook -kannettavat ovat kestävyydel-tään huippuluokkaa. Laitteet sietävät sekä kosteutta että korkeita lämpötiloja, ja kaikki liikkuvat osat on suunniteltu ja toteutettu huolella iskujen ja kulutuksen kestäviksi. Alumiininen, Yhdysval-tain armeijan MIL-STD 810G -standardien mukainen HP Dura-Case -kuori kestää kulumista ja naarmuuntumista. ”Kannettavat tietokoneet kulkevat päivittäin mukana tapaamisesta toiseen, ympäri maailmaa. Koneiden täytyy siis kestää kovaa käyttöä, mikä onkin ollut yksi keskeisimpiä HP:n EliteBook-sarjan suun-nittelua ohjaavia periaatteita”, HP:n tuotemarkkinointi-päällikkö Mika Arhi kertoo.

Pitkälle kehittynyt muotoilu ja viimeistely parantavat lait-teiden toimintakykyä ja luotettavuutta. Huippuunsa hiottuja yksityiskohtia edustavat alumiinisaranat, titaanista ja metallise-oksesta valetut näytön salvat sekä HP DisplaySafe -suojakehys. Tarkkaan istuvien salpojen ja suojakehyksen ansiosta kone sulkeutuu tiiviisti, eikä väliin pääse ylimääräistä likaa.

Tehoa työntekoon energiaa ja ympäristöä säästäenHP Elitebook 8460p ja 8560p kuluttavat huomattavasti vähemmän virtaa kuin edeltäjänsä, ja siten myös akun kesto on pidempi. Virransäästöön vaikuttavat erityisesti tehokkaat Sandy Bridge -arkkitehtuuriin perustuvat toisen sukupolven Intel® Core™ i7 -neliydinsuorittimet sekä Core i7, i5 ja i3 -kaksois-ydinsuorittimet. ”Olemme jälleen onnistuneet parantamaan vir-ransäästöominaisuuksia merkittävästi. Uudet suorittimet nostavat HP EliteBook -kannettavien suorituskykyä jopa 20 prosentilla”, Arhi sanoo.

Ympäristöystävällisyys on otettu uutuuskannettavien suun-nittelussa huomioon niin tuotantoprosesseissa, alihankkijoiden valinnassa kuin pakkausmateriaaleissakin. Laitteissa ei ole käytetty bromattuja palonestoaineita tai PVC-muoveja lainkaan, eikä niiden LED-taustavalaistu 16:9-teräväpiirtonäyttö sisällä elohopeaa. HP EliteBook -uutuuksien ympäristöystävälliset näy-töt ovat suurikokoisia – 8460p-mallissa näyttö on 14-tuumainen ja 8560p-mallissa 15,6-tuumainen – ja siksi niillä työskentely on tehokasta ja miellyttävää.

Sopivia ratkaisuja joka yrityksen tarpeisiinHP EliteBook -kannettaviin on tarjolla paljon erilaisia ominai-suuksia ja vaihtoehtoja, joiden ansiosta kaikenlaiset yrityskäyttä-jät voivat saada parhaan tehon irti laitteistaan. Grafiikkaratkai-suksi voi valita joko integroidun Intel HD 3000-näytönohjaimen tai erillisen AMD Radeon HD 6470M -näytönohjaimen. Laittei-siin on saatavana asiakkaan vaihdettavissa oleva kiintolevy tai SSD-levy (Solid State Drive). Toinen kiintolevy voidaan liittää laajennuspaikkaan. Käyttäjä voi valita itselleen sopivimman useista erilaisista langattomista liitettävyysvaihtoehdoista sekä käyttöjärjestelmistä.

HP EliteBook -kannettavissa on uudet USB 3.0 -portit sekä USB 2.0 -latausportti. Laitteet on helppo yhdistää HP 90W tai HP 120W Advanced -telakointiasemaan. Näin kannettaviin voi liittää ulkoisen näytön ja näppäimistön ilman erillisiä lisälaitteita.

Virranlähteeksi uusiin yrityskannettaviin voi valita kevyem-män tai pitkäkestoisemman akun 3-, 6- tai 9-kennoisista vaihto-ehdoista. Myös HP:n uudet Extended Life Notebook ja Ultra-Capacity Notebook -akut sopivat HP EliteBook -sarjan laitteisiin. HP Ultra-Capacity Notebook -akulla EliteBook 8460p -kannetta-vaa voi käyttää yhdellä latauksella jopa 32 tuntia. Laitteisiin on saatavilla myös uusi HP Longlife -akku, jonka käyttöikä on jopa kolme vuotta, kuten myös HP:n myöntämä takuu.

Monipuoliseen työskentelyyn suunnitellut HP EliteBook -kannettavat tarjoavat loistavaa suorituskykyä sekä pitkäikäistä kumppanuutta vaativimmassakin käytössä.

HP ElitEBook – kestäviä ja suorituskykyisiä yrityskannettavia jokapäiväiseen työskentelyyn

ILMOITUS


Rami Aaltonen Mediatavast OyHämeenlinnan Yrittäjien hallituksen jäsen

Tyhmänrohkeus ei kanna kauaksi, tämä on monta kertaa nähty. Eikä meistä suomalaisista rohkeutta yrittää – päätä seinään lyöden vaikka läpi harmaan kiven – välttämättä puutukaan. Rohkeuden soisi olevan vielä aivan muuta, ennen kaikkea paksunahkaisuutta ilkeämieli-

sellekin arvostelulle. Sitä nimittäin tulee aina riittämään tehdessä jotain uutta ja uskaliasta.

”Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua?” on yksi vapautta-vimpia tietämiäni lauseita. Jotain uutta yrittämällä ja ko-keilemalla voi päätyä naurunalaiseksi, mutta mitä sitten? Nauru pidentää ikää, joten ihmisten luulisi olevan kiitolli-sia. Eikä yleisö yleensä ainakaan kovin vihainen ole naurun aiheuttajalle. Parhaimmillaan höhlistä nimittäin tykätään, kunhan olemme aitoja. Ympäristö poistaa sosiaalisen varmistimen yleensä Kroisos Pennosen tai J.R. Ewingin, ei niinkään Hessu Hopon tai Uuno Turhapuron kohdalla.

Mikään ei ole kannaltamme parempaa kuin oppia naura-maan itsellemme ja virhearvioillemme. Silloin uskallamme yrittää, eikä meillä ole vastaavasti niin suurta tarvetta etsiä toisten epäonnistumisia tirskuttavaksemme. Sitä paitsi uuden oivaltaminen tai yllättävällä tavalla onnistu-minen sytyttää toimintaan yleisemminkin sekä yrittäjän

että hänen kanssaan työskentelevät. Oma ja ryhmän identiteetti ja luottamus tekemiseen vahvistuvat kummasti huomattaessa, ettei-vät kilpailijat hoksan-neet edes yrittää sitä, missä meillä onnistut-tiin. Meidän on turha säästellä itseämme tai kuviteltua arvok-kuuttamme epäon-nistumisten pelossa.

Kello käy jokaisella, eikä kisan kalkkiviivoilla ole ainakaan negatiivista merkitystä, tuliko uran aikana nauratettua vähemmän uskaliaita vaikkapa hullunkurisilla valmentau-tumistavoilla, mikäli on toiminut reilun pelin hengessä. Voimme olla arvokkaita pelkästään sillä, että kieltäydymme pelkäämästä arvostelua, ja luottamalla omaan tekemiseem-me. Toisten vähättely edeltää epäonnistumista, mutta emme saa olettaa lähtökohtaisesti muiden olevan meitä parempia. Kaikki ovat markkinataloudessa enemmän ja vähemmän kuutamolla ja viisaatkin menevät vipuun, kysy-kää vaikkapa Nokian vastuunkantajilta.

Tähän loppuun se kaikkein ilmeisin esimerkki. Mitäpä luulette, pelkäsikö Granlund mokaavansa ennen MM-historian hienointa maalia? Olisiko maalin takaa ilman syöttöpaikkaa voinut syntyä maalia mitenkään muuten kuin kokeilemalla ilmaveiviä? Olisiko jotain pahempaa voinut sattua, kuin että kikka olisi epäonnistunut ja joku joka tapauksessa tyhjänpäiväinen kurttuotsa olisi vähän hymähdellyt? Aivan. Panos oli viime kädessä olematon mutta tuotos mittaamaton sekä joukkueen että pelaajan kannalta. Kannatti yrittää.

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua?

Nuori yrittäjäTäyTTä asiaa | rami aaltonen

Mikään ei ole kannaltamme parempaa kuin oppia nauramaan itsellemme ja virhearvioillemme.

Mirka Moilanen, tekstiJami Lauttalammi, kuva

Brändeistä puhutaan. Fen-nian markkinointijohta-ja Arto Kämpin mukaan brändiasiat ovat nyt tape- tilla, koska yritysten täy-tyy erottua toisistaan. Tek-

niset tai hinnalliset ominaisuudet eivät enää riitä, vaan tarvitaan mie-likuvia. Tarvitaan brändiä.

Brändiä voi Kämpin mukaan pitää erityisen tärkeänä nuorelle yrityk-selle.

– Huolehtimalla ja miettimällä sitä, millaisen brändin omalle yrityk-selle haluaa rakentaa, pystyy paran-tamaan yrityksen kilpailukykyä ja menestystä, Kämppi toteaa.

Hyvä brändi syntyy siten, että yri-tyksen tuotetta tai palvelua ajatellaan nimenomaan asiakkaan näkökul-masta. Brändi on asiakkaan päässä syntyvä mielikuva, jonka kohderyh-mä liittää yritykseen tai tuotemerk-kiin. Yritys ei siis voi täysin etukäteen määrätä, millaiseksi mielikuva muo-dostuu, mutta yrityksen brändiin voi vaikuttaa monin tavoin.

Vaikka brändi saattaa tuntua abstraktilta, ei sen luomisessa ole Kämpin mukaan mitään mystistä. Päinvastoin, brändiä pohtiessa tulisi ensitöikseen ajatella maalaisjärjellä sitä, miltä yrityksen tuotteen tai pal-velun halutaan tuntuvan asiakkaalle. Millaisen kokemuksen yritys haluaa antaa?

– Menestyviä brändejä yhdistää se, että ne ovat laittaneet asiakaskokemuksen kaiken tekemisensä kes-kiöön, Kämppi kertoo.

fiksu yrittäjä miettii, millaisen brändin haluaa. – Brändiä luodes-sa yrityksen täytyy miettiä, kuinka yrityksen täytyy toimia, jotta siitä syntyy asiakkaalle haluttu kokemus. Kun tiedetään, mitä asiakkaan halu-taan tuntevan, täytyy yrityksen toi-mia sen mukaisesti ja rakentaa koko yrityksen viestintä ja toiminta tuke-maan palvelukokemusta.

– Mitä yhtenäisempi ja kilpaili-joista erottuvampi mielikuva on, sitä vahvempi on brändi, Kämppi sanoo.

Kämppi vertaa brändin muodostu-mista asiakkaan päässä linnunpesän rakentamiseen, jossa lintu poimii so-pivan osan sieltä, toisen täältä.

– Samalla tavalla asiakas poi-mii, tietoisesti ja tiedostamattaan, omaan mielikuvaansa palasia siel-tä täältä: mainonnasta, kavereiden kommenteista, sosiaalisen median

keskusteluista, palvelukokemuksis-ta, lehtiartikkeleista, työntekijöiden käyttäytymisestä, pakkausten help-pokäyttöisyydestä, Kämppi luettelee.

Yrityksellä on Kämpin mukaan brändi, halusi se sitä tai ei.

– Kyse on enemmänkin siitä, että fiksusti toimiva yrittäjä miettii, millaisen brändin haluaa ja lähtee määrätietoisesti toimimaan siihen suuntaan niin, ettei brändi synny hallitsemattomasti.

Brändi on vakava juttu. Vaikka yritys voi vaikuttaa omaan brän-diinsä, pitää Kämppi brändiä vaka-vana juttuna.

– Jos kertaalleen menetät mai-neesi ja brändiin liitetään jotakin negatiivista, niin siitä on hyvin vaikea nousta ja kestää kauan, että negatiivisesta mielikuvasta pääsee eroon. Kannattaa alusta asti suh-tautua vakavasti siihen, mitä halu-aa brändiin liitettävän ja toimia sen mukaan, Kämppi kehottaa.

Yrityksen on Kämpin mukaan myös huolehdittava siitä, että kaikki mitä yritys tekee, välittää mahdollisimman samankaltaista viestiä. Lupaukset on pystyttävä lunastamaan.

– Maksavan asiakkaan täytyy kokea, että hän saa rahoilleen vas-tinetta. Parhaassa tilanteessa brän-di erilaistaa yrityksen kilpailijoista

niin, että asiakas kokee, että juuri tämä yritys tarjoaa jotakin enem-män, mitä ei muualta saa, Kämppi sanoo.

Kämpin mukaan yrityksen kan-nattaa miettiä kriittisesti sitä, ketkä ovat yrityksen potentiaalisimmat asi-akkaat ja mikä on sen kohderyhmä. Pienen yrityksen ei Kämpin mukaan kannata yrittää tavoitella kaikkia, vaan profiloida tarkasti, minkä tyyp-piset asiakkaat ovat kyseiselle yrityk-selle kaikkein mielenkiintoisimpia ja kohdentaa viesti juuri heille.

– Ei kannata yrittää haukata ker-ralla liian isoa kakkua, vaan lähteä erilaistamaan palvelua superhyväksi tietylle kohderyhmälle. Kun se toi-mii, voi lähteä miettimään seuraavaa vaihetta eli vaikkapa sitä, haetaanko samaa kohderyhmää muualta vai kannattaako kohderyhmää laajen-taa, Kämppi neuvoo.

nuori yrittäjä, pohdi näitä:Mikä on yrityksesi lupaus asiakkaalle?

onko näkemyksesi kirkas?

onko lupauksesi kilpailukykyinen?

erottuuko se asiakkaan silmissä?

pystytkö lunastamaan lupauksesi?

Hyvä brändi luodaan asiakasta ajattelemalla

Mirka Moilanen, teksti ja kuva

Suomen Yrittäjien ja Yk-sityisyrittäjäin Säätiön vuosittainen Nuori Yrit-täjä -palkinto jaettiin 21.5.2011 Nuori Yrittäjä

Olet Tähti! -tapahtumassa Jyväs-kylässä. Voittajat saivat maineen lisäksi Yksityisyrittäjän Säätiön rahapalkinnot: Katarina Helan- der ja Hannu Hämeenniemi kummatkin 16 000 euroa ja Pe-rustava Oy:n neljä osakasta ku-kin 4 000 euroa.

Katarina helanderin yritys Taapero-päiväkodit Oy on yksi- tyisiä päivähoitopalveluita tuot-tava yritys, joka tarjoaa laajen-nettuja lasten päivähoitopal-veluja viidessä toimipisteessä Kirkkonummella. Palvelevan päivähoidon lisäksi Taapero-päi-väkodit tarjoaa lisäpalveluna ilta-hoitoa hoidossa oleville lapsille, koululaisten kesähoitoa liikun-tapäiväkodissa ja on suunnitte-

Nuori yrittäjä -kilpailun voittajat palkittiin Jyväskylässä

fennian markkinointijohtaja arto Kämpin mukaan menestyviä brändejä yhdistää panostaminen asiakaskokemukseen.

• Brändi on asiakkaan päähän muodostuva mielikuva yrityksestä eikä sen luomiseen liity mystiikkaa.

Mitä yhtenäisempi ja kilpailijoista erottuvampi mielikuva on, sitä vahvempi on brändi.

arto Kämppi

• Vuoden 2011 Valtakunnallisen Nuori yrittäjä -kilpailun palkinnon saivat Katarina Helander Kirkkonummelta, Hannu Hämeenniemi Posiolta sekä orimattilalaiset Jussi ja Markku Nenonen sekä Lauri ja Tuomo Paaso-Rantala.

lemassa koulutustoimintaa alan yrityksille ja ammattilaisille.

Vuonna 2004 perustettu yri-tys on esimerkki siitä, että yk-sityisyritys voi samanaikaisesti toimia kilpailukykyisesti ja tuo-da laadullisia parannuksia kun-nan järjestelyvastuulla oleviin päivähoitopalveluihin. Taapero-päiväkodit Oy on onnistunut rat-kaisemaan tyypilliset päivähoi-don järjestämisen kipukohdat: hoitajien määrä on riittävä lap-sien määrään nähden ja henkilö-kunta on työhönsä sitoutunutta.

posiolaisen hannu hämeen-niemen maanrakennus- ja pur-kutyöyrityksen Pomarak Oy:n erikoinen toimiala on käytöstä poistettujen puhelinlinjojen purkaminen. Yritys on Suomen suurin linjojen purkutyössä ja sen menestyksen salaisuus on Hämeenniemen innovatiivisuus alan toimintojen ja työvälineiden kehittäjänä. Koska tehdasvalmis-teista kalustoa ei ole tarjolla, on

yritys suunnitellut ja kehittänyt purkutöihin soveltuvan kaluston itse. Hämeenniemi on toiminut yrityksen jatkajana vuodesta 2002 lähtien.

vuodesta 2007 toimineen orimattilalaisen Perustava Oy:n tuotteena on paikalla valettavien betoniperustusten toimittami-nen rakennuskohteisiin. Perusta-van menestys on syntynyt neljän nuoren miehen halusta tehdä asioita totutusta poikkeavalla tavalla. Kaksi veljesparia Jussi ja Markku Nenonen sekä Lauri ja Tuomo Paaso-Rantala perustivat yhdessä yrityksen, joka on sovel-tanut ja tuotteistanut rakennus-alalla perinteisiä työ- ja toiminta-tapoja uudella tavalla.

Perustava Oy on hyvä esimerk-ki innovatiivisuuden ja kovan työnteon merkityksestä yritys-toiminnassa ja se on osoittanut, että yrittämisen innolla on mah-dollista menestyä nopeallakin aikataululla.

palKiTuT vasemmalta oikealle: Hannu Hämeenniemi, markku nenonen, jussi nenonen, Lauri Paaso-rantala, Tuomo Paaso-rantala ja Katarina Helander.

YrittäjYYs on kiva laji.

Vastuu, vapaus ja luovuussamassa paketissa.

Ja yrittäjäjärjestö tukena arjessa.

liitY sinäkin!

Sini PennanenSininen Kuva


yhdysvallat etsii keinoja

› Yhdysvaltojen viranomaiset tarkastelevat mahdollisuuksia pääomanostojen helpottami-seksi. liian tiukkojen nykysään-nöstön on arvosteltu rajoitta-van pienyritysten ja start-upien kasvumahdollisuuksia. tämä

puolestaan on arvostelijoiden mukaan vaikeuttanut työpaik-kojen syntymistä. sääntelystä vastaava elin aikoo käydä läpi nykysäännökset tavoitteenaan vähentää säännösten aiheutta-maa taakkaa pienyrityksille.

ovat selvinneet

› Ranskan pk-yritykset ovat on-nistuneet pitämään taloutensa kunnossa talouskriisin vaiku-tuksista huolimatta. Yritykset ovat pitäneet taloutensa pys-tyssä investointien kustannuk-

sella. nyt kuitenkin varojen puute nousee esiin, kun yrityk-set ovat aloittelemassa uusia investointeja talouden kasvaes-sa, ja tämä aiheuttaa yrityksille huolta.

65 000 uutta työpaikkaa

› Ruotsalaiset pienyritykset luovat jopa 65 000 työpaikkaa tulevan vuoden aikana parem-man suhdanteen vuoksi. joka kolmas pienyritys aikoo palka-ta lisäväkeä, ja 70 prosenttia yrityksistä näkee hyviä edelly-

tyksiä kasvulle. Yrittäjäjärjes-tön pääekonomi lars jagrénin mukaan tämä kuitenkin vaatii matalampia työnantajamaksu-ja, vähennyksiä riskipääomalle ja paremmin toimivia työmark-kinoita.

osaajapula vielä hallittavissa

› Valtiollisen KfW-pankin tutki-muksen mukaan saksan pk-yri-tykset eivät pidä osaaja pulaa suurimpana ongelmanaan. Rekrytointia suurempina haas-teina pidetään uusien asiakas-segmenttien kehitystä, myyn-

nin ja tuoton parantamista sekä yritysstrategian uudel-leensuuntaamista. KfW varoit-taa, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä pula ammat- titaitoisesta työväestä pahe-nee.

Korot vakaana loppukesään asti

› Britannian keskuspankki ai-koo pitää korot 0,5 prosentissa ”loppukesään” asti. Alhainen korkotaso on hyvä asuntove-lallisille. Forum of Private Bu-siness pitää ajatusta pakko-lainoittamisesta hyvänä, sillä pankit ovat olleet nihkeitä lai-

naamaan yrityksille lisärahaa. Yritykset ovat pelänneet lisä- velan tiedustelun johtavan niiden vanhojen velkojen uu-delleentarkasteluun. British Chambers of Commerce ei puolestaan usko lisätoimien auttavan.

puolue haluaa tehdä pk-yrityksistä prioriteetin

› Ranskalaispuolue UMP halu-aa nostaa pk-yritykset priori-teetiksi työllisyystilanteen pa-rantamisessa. UMP vahvistaisi Oseon roolia yritysten rahoit-tamisessa ja mahdollistaisi jo

14-vuotiaiden oppisopimus- koulutuksen. Puolueen mie-lestä pienet ja keskisuuret yri-tykset ovat tärkeässä roolissa, koska ainoastaan ne synnyttä-vät uusia työpaikkoja.

Tunnelma ennätyskorkealla

› saksalaisen DZ Bankin julkai-semassa kyselyssä kävi ilmi, että 86 prosenttia 1 500 kes-kisuuresta yrityksestä pitää ti-lannettaan hyvänä tai erittäin hyvänä. Yrityksistä 26 prosent-tia aikoo palkata lisää väkeä

syksyyn mennessä. hans-theo Macke DZ bankista sanoo, etteivät edes japanin katastro-fin vaikutukset ja eKP:n koron nosto synkennä pk-yritysten tunnelmia.

ranskalaiset yhä pieniä

› Vaikka yritysjohtajat pitävät taloudellista tilannetta niin Ranskassa kuin ulkomaillakin aiempaa tasapainoisempana, johtajat eivät usko hallituksen kykyyn auttaa niitä kasvus-sa. Vain seitsemän prosenttia

yrittäjistä uskoo, että heidän pk-yrityksestään tulee keskiko-koinen yritys, joka työllistää yli 250 työntekijää. Ranskan hal-lituksen tavoitteena on luoda 2 000 yli 500 työntekijän yri-tystä vuoteen 2012 mennessä.

optimoikaa omistajanvaihto

› lainsäätäjä suunnittelee Ranskassa verohelpotuksia, joilla kannustetaan yrityksiä omistajanvaihtoihin. niin kut-sutun Dutreil’n sopimuksen mukaan yrityksen arvosta saa vähentää 75 prosenttia, mikäli omistajanvaihdon tunnusmer-kit täyttyvät. näin ollen miljoo-nan euron arvoisesta yritykses-tä maksetaan perintö- lahja- ja omaisuusveroja

ainoastaan 250 000 euron edestä. Yrityksen markkina-arvo ei vaikuta verohelpotuk-seen. Verohelpotus edellyttää perinnön- tai lahjansaajalta muun muassa vähintään kol-men vuoden sitoutumista päätoimiseen työskentelyyn tai johtoasemaan yrityksessä. sitoumuksien noudattamatta jättämisestä rangaistaan.

uusi alv-laki iskee

› noin 520 000 yritystä kärsii, mikäli ehdotettu alv-uudistus menee läpi, Ruotsin yrittäjäjär-jestö Företagarna varoittaa. Uusi laki vaatisi yrityksiä jättämään alv-selvityksen, joka vastaisi nykyistä tulosel-

vitystä, mikä lisää hallinnollis-ta taakkaa ja sitä kautta kus-tannuksia. erityisesti taakka rasittaisi pienyrittäjiä, mikä on vastoin hallituksen slogania pienyrittämisen helpottami-sesta.

ulkomaat

COPy

RIGh

T ©

M-B

RAIN

Oy

Eurooppaa edestakaisin

Harri Auramo, teksti

Pietarin olosuhteisiin on kehitetty ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun konsepti. Pilottihank-keelle etsitään rahoit-

tajia ja toteuttajayrityksiä mm. Suomesta. VTT:n vetämän hank-keen loppuraportti esittelee Eco- Grad -kaupunkikonseptin. Siihen kuuluu tiivis kaupunkirakenne, liikkumisen tarpeen minimoin-ti, julkisen ja kevyen liikenteen käytön maksimointi, energian-kulutuksen minimointi, uusiu-tuvan energian hyödyntäminen sekä kestävät jäte- ja vesihuolto-ratkaisut.

– Jatkossa tavoitteena on kehittää paikallisten tahojen kanssa työkaluja kaupunkisuun-nitteluun kriteerilistan pohjalta. Pilottikohteen toteuttamista var-ten etsitään yhteistyökumppa-neiksi rahoittajaa sekä toteutta-javerkostoa, kertoo erikoistutkija Åsa Nystedt VTT:ltä.

– Suunnitteilla on myös ener-giatehokkuuteen keskittynyt virtuaalinen alusta, joka olisi eri toimijoiden kohtaamispaikka. Alusta olisi suomalaisten ja venä-läiset yritysten sekä suomalais-ten T&K-toimijoiden ja yliopisto-jen käytössä, Nystedt jatkaa.

Venäjän oloissa korostuvat suomalaisten toimijoiden kan-nalta samantyyppinen ilmasto, mahdollisuudet uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttöön sekä osittain myös tarve keskit-tää asuntojen tuotantoa suuriin

VTT loi konseptin Pietarin alueen ekologiseen kaupunkirakentamiseen

keskuksiin haja-asutusalueiden tyhjentyessä.

energiatehokkuus vielä outo asia. Pietarissa ekologisen suun-nittelun periaatteita tukee, että kaupungissa rakennetaan tiiviis-ti, ja määräyksissä vaaditaan, että päivittäisten palvelujen on sijaittava asukkaiden lähellä.

Sen sijaan teknisessä, talou-dellisessa ja hallinnollisessa mielessä Venäjällä on vielä ke-hitettävää. Energiatehokas ra-kentaminen on vielä kehityksen alkuvaiheessa, ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ovat melko tuntemattomia.

Hankkeessa toteutettiin myös asukaskysely. Asukkaat (92 %) eivät pidä tärkeänä uusiutuvan energian käyttöä talojen läm-mityksessä. Koneellinen ilman-vaihto on suurelle osalle (80 %) tuntematon asia. Raitis ilma mielletään tärkeäksi asiaksi (80 %), mutta vain alle puolet vas-taajista (40 %) on valmiita mak-samaan siitä.

Projektissa oli tavoitteena kansainvälisesti jo pilottivaiheen läpikäyneen VTT:n Ecocity-kon-septin soveltaminen asuntojen tuotantoon ja kaupunkien kiin-teistökehitykseen Venäjällä. Ai-kaisemmin vienninedistäminen on keskittynyt materiaalien ja valmiiden tuotteiden toimituk-seen, mutta yhä enemmän on tarvetta kokonaisten palvelukon-septien kehittämiseen.

Hanna Päivärinta, uudenmaan eurooppatiedotus, teksti

EU-perusteoksen täysin uusittu painos on julkis-tettu euromaiden kriisiä käsitelleessä keskustelu-tilaisuudessa. Talousko-

missaari Olli Rehn kehui teosta selkeästi ja ymmärrettävästi kir-joitetuksi kirjaksi.

– Suomi ei ole erillinen saa-reke, sanoi Olli Rehn ja kertasi Yhdysvalloista alkunsa saaneen finanssikriisin seurauksia: Suo-men kansantuote laski kahdek-san prosenttia vuonna 2009, ja finanssikriisin koko laskun Suomen julkiselle taloudelle on laskettu olevan viiden vuoden kuluessa yli 40 miljardia euroa.

Komissaari painotti, että Suo-men paikka on Euroopassa.

– Suomen pärjääminen riip-puu Euroopan tulevaisuudesta. Suomi on pärjännyt parhaiten silloin, kun se on avautunut kan-sainvälisesti, Rehn pohti ja viitta-si historiallisiin ratkaisuihin ku-ten 1990-luvulla EU-jäsenyydestä päättämiseen.

eivät eu-asiat ole vaikeita. Kirjan julkaisija on Eurooppa-tiedotus. EU-perusteoksen kir-joittaja Marko Ruonala pohti puheessaan EU-viestinnän ym-märrettävyyttä.

– Tietoa ja tiedotusta on pal-jon. Toivoisin lisää ihmiseltä ihmiselle -ulottuvuutta. Ei EU-asioiden ymmärtäminen ole sen vaikeampaa kuin Suomen päätöksenteon ymmärtäminen-kään, sanoi ympäristöministeri-ön viestintäpäällikkönä toimiva Marko Ruonala.

Helsingin Yliopiston Porthani-assa huhtikuun lopulla järjeste-

yrittäJyydelllä kehitystä

Yrittäjämatka Etelä-Afrikkaan ja Mosambikiin

eu-perusteos tuli tarpeeseen:

Selkeää ja ymmärrettävää tietoa jopa talouskriisistä

tyssä tilaisuudessa oli paikalla runsaasti opiskelijoita Uuden-maan lukioista.

joulupukki boikottiin. Valtio-varainministeriön neuvotteleva virkamies Martti Salmi nauratti yleisöä aluksi kertomalla, että Portugalissa halutaan boikotoi-da nyt Nokia-puhelinten lisäksi joulupukkiakin – reaktiona suo-malaisten haluttomuuteen tukea maata sen talousvaikeuksissa.

Salmi kertoi vakavoituneena, että Suomi ei hänen mielestään ole taloudenpidossa mallioppi-las, vaan maa velkaantuu kovaa vauhtia. Valtiovarainministeriö hankkii yhden päivän aikana 25 miljoonaa euroa velkaa. Vuodes-sa otetaan velkaa 10 miljardin euron edestä, joka on saman-

suuruinen summa nykyrahassa kuin aikoinaan Suomen 90-lu-vun alkupuolen pankkikriisin loppulasku.

Opiskelijayleisöä kiinnosti kuulla, onko EU:ssa varauduttu siihen, että Kreikka ja Portugali eivät ehkä pystykään maksa-maan velkojaan.

Martti Salmi vastasi, että siihen ei nyt ole valmistauduttu. Hänen mukaansa kaikki voi-mavarat suunnataan tällä het-kellä näiden maiden talouk- sien parantamiseen. Maat joutu-vat rankkaan säästökuuriin, joka koskettaa erityisesti kansalaisia.

eu-perusteos myös verkos-sa. EU-perusteos on yksi Euroop-patiedotuksen suosituimmista julkaisuista. Kirjassa valotetaan

Euroopan unionin toimintaa, toimielimiä, päätöksentekoa ja politiikan aloja sekä Suomen jä-senyyskysymyksiä. Se on tarkoi-tettu perustiedon lähteeksi kai-kille EU-asioista kiinnostuneille.

Uusi EU-perusteos ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi ja löytyy verkkoversiona osoitteesta www.eurooppatiedotus.fi. Kirjan voi noutaa maksutta Eurooppatie-dotuksen asiakaspalvelupisteistä kaikissa maakunnissa tai tilata postitse verkkosivujen tilauslo-makkeella.

lisätietoa:www.eurooppa-tiedo-tus.fi, ajankohtaista. julkaisut 20.4.2011.

uusi eu-perusTeos ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoversio on osoitteessa www.eurooppatiedotus.fi.

Veli-Matti Lamppu, teksti

Suomen Yrittäjät ja Suomen Lii-kemiesten Lähetysseura ovat mukana Suomi–Etelä-Afrikka-seuran hankkeessa, jossa tue-taan mikroyrittäjyyden synty-mistä Etelä-Afrikassa. Osana tätä hanketta järjestetään 27.10.–7.11.2011 yrittäjille suunnattu matka Etelä-Afrikkaan ja Mosam-bikiin.

Matkalla tutustaan mm. yri-tyksiin ja yrittäjyyteen sekä luodaan kontakteja paikallisten yrittäjien kanssa. Etelä-Afrikassa tutustumiskohteina ovat eri-tyisesti Kapkaupunki ympäris-töineen sekä maailmankuulu viinikaupunki Stellenbosch. Mo-sambikissa erityisnäkökulmana on it-teknologia ja sen hyödyntä-minen kehitysyhteistyössä ja bis-neksessä Afrikassa. Kohteena on Maputo. Luvassa on yrittäjyyttä, viiniä sekä upeita ihmisiä, paik-koja ja maisemia.

Tarkempia tietoja matkasta antaa Mikko Lännenpää, puh. 0500 710 571, mikko.lannenpaa @missionmen.fi. Matkayhtiönä toimii Olympia Kaukomatkatoi-misto.

Ruotsin mediakentältä bisnestä suomalaisilleLehtitalot keskittyvät isommiksi yrityksiksi Ruotsissa. Tämä avaa suomalaisyrityksille bisnesmah-dollisuuksia.

– Palvelujen keskittäminen ja digitalisoituminen asettavat uusia vaatimuksia lehtitalojen tietojärjestelmille. Suomessa vastaavanlainen kehitys on pi-demmällä, kertoo Finpron senio-rikonsultti Juha Peltomäki. Hän vastaa Lehtitalojen tietojärjestel-mät -vientirenkaasta.

Finpron vientirengas vie suo-malaista tietojärjestelmäosaa-mista Ruotsiin. Vientirenkaan neljä yritystä toimittavat valmii-ta kokonaisratkaisuja asiakkai-den tarpeisiin.

Lehtitalojen tietojärjestelmil-lä tarkoitetaan useita erilaisia tietojärjestelmiä, kuten lehden toimituksen ja ilmoitusmyynnin työkaluja, tilaaja- ja jakelujärjes-telmiä ja taloushallinnon tieto-järjestelmiä.

– Lehtitalojen arvokkainta omaisuutta ovat tilaajarekiste-rit. Tietojärjestelmiin kohdistuu laajentuvia vaatimuksia, kun rekistereitä yhdistetään. Vielä suurempi muutos on digitali-soituminen. Siirtyminen näköis-lehtiin, mobiiliuutisiin ja räätä-löityihin digitaalisiin sisältöihin laajentaa asiakkuuksien hallin-taa, kertoo Jaicom Oy:n toimitus-johtaja Jorma Ainassaari.

EERO KUOSMANEN/ULKOMINISTERIÖ

sy:n Tuella on koulutettu etelä-afrikkalaisia pienyrittäjiä.

POINTVERKKOMAKSU

Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi

Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamis-ratkaisuksi. Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulo-makkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä.

Point Verkkomaksu tarjoaa verkko-kauppiaalle muun muassa:

• kaikki maksutavat yhdellä sopimuk-sella• lyhyen tilitysajan• edistykselliset työkalut väärinkäytöksien estoon ja asiak-kaiden tunnistamiseen• kattavan raportoinnin ja seurannan myyntitapahtumista• käytettävyyden ja turvallisuuden optimoinnin mobiiliympäristössä

Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteis-työkumppaninne on Point.

Lisätietoa

Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai [email protected]

RATKAISUJAwww.yrittajat.fi/ratkaisuja/point.

Tietoa vaarallisista tuotteista EuroopassaTieto vakavan riskin aiheutta-vista tuotteista liikkuu entistä tehokkaammin EU:n jäsenmai-den välillä. Ilmoitusten määrä ns. RAPEXissa eli Euroopan yh-teisön ylläpitämässä nopeassa tietojenvaihtojärjestelmässä on lisääntynyt viime vuosina huo-mattavasti.

RAPEX -järjestelmän avulla välitetään tietoa vaarallisista

tuotteista ja niitä koskevista toi-menpiteistä. Euroopan komissio julkaisee ilmoituksista verkko-sivuillaan viikoittain yhteenve-don. Vuonna 2010 järjestelmään tehtiin yhteensä 1963 ilmoitusta vaarallisista tuotteista. Määrä kasvoi 16 prosenttia edellisvuo-desta.RAPEX-järjestelmää voivat hyödyntää niin viranomaiset, yritykset kuin kuluttajatkin.


Teema: Kesällä laitetaan aurinkolasit nenälle ja lähdetään kylille! joku rentoutuu puutarhassa, toinen golfkentällä. Valitse oma kesänviettotapasi!

Vanhan talon kaupassa kannattaa katsoa ennen kuin täytyy katua

• Vanhan talon ostamisessa käy liian usein niin, että ensin tehdään kauppa ja vasta sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä se pitää sisällään.

Harri Auramo, teksti ja henkilökuva

Vanhan talon ostamisessa käy liian usein niin, että ensin tehdään kauppa ja vasta sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä se pitää sisällään.

Seuraava näytös talokauppa-ruljanssissa on se, kun ostaja ja heti perään myyjäkin alkavat hankkia paikan päälle erilaisia

asiantuntijoita, tarkastajia ja juristeja. He sitten kertovat käräjillä ainakin kaksi näkemystä siihen, onko talossa vikaa ja kenen kuuluisi maksaa viu-lut.

– Tämä on se kallein tapa, varsinkin kun niille tavarantarkastajille ja asianajajillekin pitää mak-saa riidan puhjettua. Sen sijaan rahaa ja aikaa voi säästää, kun käyttää asiantuntijoita oikeaan aikaan eli jo talohankinnan alkupäässä, korostaa asianajaja Markku Lindblad Helsingistä.

Sopimusjuridiikkaan parinkymmenen vuoden aikana erikoistunut Markku Lindblad on selvittä-nyt, minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet ovat talokauppariidoissa tehneet. Hän on osakkaana Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:ssä. Yrityk-sellä on kolme toimipistettä Tampereen seudulla, kolme Itä-Suomessa ja yksi Helsingissä. Toimiston erikoisalueita ovat mm. rakentaminen ja asunto- ja kiinteistöoikeus.

Talokaupoissa oikeutta haetaan lähinnä kah-den eri lain pykälistä. Ne ovat kiinteistön kauppaa säätelevä maakaari ja käytetyn asunnon kaupassa

asuntokauppalaki. Kaupan kohteessa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai voidaan kat-soa sovitun.

– Virhe voi tulla myyjälle myös siinä, onko hän antanut ostajalle oikeata tietoa kaupan kohteesta. Siihen velvoittaa lain mukaan myyjän tiedonan-tovelvollisuus. Myös kaupan välittäjällä pitää olla oikeat tiedot, ja niiden pitää näkyä myyntiesit-teessä, Lindblad painottaa.

Hän lisää, että jos talosta tai asunnosta on kuntokartoitus tehty, on sekin raportti lyötävä ostajaehdokkaiden käteen. Paperilta pitää näkyä havaitut puutteet ja virheet.

– Jos jossakin kohtaa taloa on vihiä ongelmas-ta, myyjän voi olla viisasta sopia kuntotarkasta-jan kanssa siitä, että porataan kylppäriin pieni reikä ja tutkitaan tilannetta anturilla tai tehdään vintille tai alapohjaan tarkistusluukku kurkista-mista varten. Näin voidaan poistaa osa piilevien virheiden ongelmasta, kun puutteet mainitaan kuntoraportissa. Vastuupallo saadaan ehkä siir-rettyä ostajan puolelle.

Myyjän ankara vastuu on rajatumpi, jos kysees-

sä on ns. salainen virhe, joka ei ole ollut todistet-tavasti hänenkään tiedossa. Lisäksi ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, joten hänen pitää katsella talossa ympärilleen vähän tavallista vi-siittiä tarkemmin. Molempien kaupan osapuol-ten pitää siis toimia riittävän huolellisesti.

virheistä joutuu vastuuseen. Jos talosta tai asunnosta löytyy kaupan jälkeen virheitä, jotka tulevat ostajalle yllätyksenä, on oikeuskäytän-nössä tuomittu myyjälle kolmenlaisia seuraa-muksia.

– Kyseeseen voi tulla hinnanalennus, vahin-gonkorvaus tai kaikkein harvinaisimpana kaupan purku. Hinnanalennuksia on tapauksista noin 60 prosenttia, kertoo Markku Lindblad. Mikä sitten on virhe?

– Virhe on kyseessä silloin, kun asunto tai kiinteistö ei vastaa sitä, mitä katsotaan sovitun. Keskeisiä ovat kauppakirja ja sen liitteet tai muut asiakirjat, jotka ovat kaupanteon yhteydessä ol-leet esillä ja joihin on viitattu, Lindblad selvittää.

– Jos tuntuu, että nämä asiat menevät vaikeak-si, kannattaa hyvissä ajoin jo ennen kaupantekoa nykäistä juristia tekemään kauppakirja tai aina-kin lukemaan läpi kiinteistönvälittäjän laatima kauppakirja, ehdottaa Markku Lindblad ja lisää, että heidän toimistonsa tekee aika paljon tällaisia tarkastuksia.

virhe voi olla tiedonantovirhe. Myyjällä on tiedonantovelvollisuus kaupan kohteen ominai-suuksista. Ostajan on tärkeä saada vain oikeaa tietoa kaupan kohteesta. Kaikki olennaiset tiedot on annettava.

– Myyjän täytyy muistaa kertoa. Paljon ilmenee sellaista meininkiä, ettei aina ole niin nuukaa ker-toa kaikista ongelmista. Tämä on nimenomaan se kohta, missä ongelmat pitää muistaa sanoa etu-käteen ja hyvissä ajoin.

– Ne ongelmat, mitkä sanotaan ja dokumen-toidaan, eivät maksa mitään. Ne, joita ei sanota, rupeavat aikanaan maksamaan, jos siellä talosta jotakin isompaa virhettä löytyy.

Oikeudessa on puitu tapauksia, joissa myyjä ei ole tiedottanut kiinteistön puutteesta tai viasta, koska hän ei ole omasta mielestään siitä itsekään tiennyt.

– Ajoittain oikeus joutuu katsomaan, että kyl-lähän myyjän täytyi tietää virheestä, koska hän on tehnyt remonttia kellarissa tai kylpyhuonees-sa tai vintillä. Silloin hänen on täytynyt havaita esimerkiksi vintillä kattolevyjen kosteusvauriot, Lindblad selvittää.

Tällaisessa tapauksessa tulee eteen kysymys, eikö ostajankin olisi pitänyt havaita mainitut kos-teusvauriot. Siitä jäljempänä.

virheen salaisuus tuo myyjälle huojennus-ta. Kiinteistössä tai asunnossa voi olla salainen virhe. Virhe on salainen siksi, että myyjä ei ole siitä tiennyt tai ei ainakaan voida osoittaa hänen siitä tienneen. Myyjä ei siis ole menetellyt huoli-mattomasti. Jos virhe ei ole merkittävä, se jää os-tajan vahingoksi.

– Tyypillisesti nämä virheet ovat seinäraken-teen tai lattian sisällä, kuten putkissa tai joh-doissa tai muissa rakenteissa, jolloin puutteita ei voida havaita tavanomaisilla mittauksilla, vaan rakenteita pitää avata.

– Toisaalta jos vintille ei ole tarkastusluukkuja, niin ei siinä kaupanteon yhteydessä edellytetä, että sinne puhkaistaan reikä, Markku Lindblad sanoo.

Jos ostaja korjaa havaitun virheen, hän voi teh-dä ns. tasoa korottavia korjauksia, kuten vaihtaa muovit kaakeleihin, mutta lisäkustannuksia ei voi laittaa myyjän piikkiin. Ostaja maksaa ylimää-räiset kulut itse.

ostajalla on oma velvollisuutensa. Ostajal-la on lain mukaan kohteen ennakkotarkastus-velvollisuus, joka on tavallaan peilikuva myyjän tiedonantovelvollisuudelle. Ostajan täytyy tar-kastaa myytävä kiinteistö tai asunto, ja se pitää

FUTUREIMAGEBANK

Ne ongelmat, mitkä vanhan talon kaupassa kerrotaan ja dokumentoidaan, eivät maksa mitään. Ne, joita ei kerrota, rupeavat aikanaan maksamaan, jos talosta isompia virheitä löytyy.

markku Lindblad


kesä aiheesta:

RODEO

10,7 miljoonalla eurolla pelattiin Veikkauksen urheilupelejä jääkiekon MM-kisojen aikana.

Uusiin ennätyslukuihin on laskettu mukaan Pitkävedon, Tulosvedon, Voittaja- vedon ja Monivedon lisäksi MM-kisojen otteluista kootut kolme Vakioveikkausta ja tapahtuma-aikainen Live-veto.

Jääkiekon MM-kisojen aikana ei aiemmin ole päästy yli 8 miljoonan euron pelivaihtoon. Suomen ja Ruot-sin välisen MM-finaalin tulosvetovaihto kohosi yli 630 000 euron, mikä on uusi ennätys. Suomen historiallisen suureen finaalivoittoon (6–1) uskoneet saivat mukavan potin, sillä kerroin oli peräti 134,11.

alapohjassa oli lahoaOmakotitalon alapohjassa oli selviä vaurioi-ta, mutta se oli umpinainen eikä ostaja ollut päässyt sinne näkemään. Myyjä oli tehnyt alapohjassa korjauksia ja hänen olisi pitänyt huomata, että puuaines oli ainakin jossain määrin lahoa. Kun myyjä ei tästä ilmoittanut ostajalle, oli kyseessä tiedonantovirhe. Tuo-mittiin hinnanalennusta 20 000 euroa.

(Kouvolan hovioikeus nro 1155, 14.10.2005)

viemärissä oli iso vikaKiinteistöstä oli tehty kauppa 84 000 eurolla. Talon kellariin oli sitten ajoittain tulvinut vettä 10 – 15 senttimetriä. Myyjät olivat tästä ongelmasta tienneet, koska he olivat kaupanteon yhteydessä maininneet, että he itse tekisivät viemäröintijärjestelmälle jotakin, jos vielä asuisivat kiinteistöllä. Hovioikeus katsoi, että viemärin toimimattomuus oli niin suuri virhe, että myyjän olisi pitänyt kertoa siitä suoraan. Tiedonantovirhe. Tuo-mioistuin määräsi hinnanalennusta 15 000 euroa.

(Turun hovioikeus nro 1399, 19.6.2008)

putkiremontti heti kaupan jälkeenAsunnosta oli tehty kauppa 155 000 eurolla. Asunto oli 40 vuotta vanhassa rakennuksessa, jossa ruvettiin kohta kaupan jälkeen suunnittelemaan putkiremonttia. Ostajat vaativat hinnanalennusta ja vahingonkorvaus-ta, koska heille ei ollut kerrottu asiasta. Toinen myyjistä oli ollut useita vuosia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Myyjien olisi hovioikeuden mukaan pitänyt tietää putkiston tilasta. Tiedonantovirheen perusteella tuo-mioistuin määräsi hinnanalennusta 30 750 euroa ja vahingonkorvaustakin 3 932 euroa. (Itä-Suomen hovioikeus nro 1145, 27.9.2007)

Kosteutta ja homettaVuonna 1969 rakennetusta omakotitalosta tehtiin kaupat 84 500 eurolla. Ostajat rupe- sivat väittämään, että talossa oli useita virheitä: talon perustus oli liian matala, talon ympärillä ei ollut toimivaa salaojaa, talossa ei ollut toimivaa ilmanvaihtoa eikä sokkelin ja seinän välissä ollut kosteuskatkoa, joten kosteus nousi seinärakenteisiin.

Ostajat vaativat kaupan purkua ja toissijai-sesti hinnanalennusta 40 000 euroa. Raken-nuksessa oli kosteusvaurioita ja mikrobikas-vustoa.

Hovioikeus ei hyväksynyt useimpia ostajien väitteitä. Oikeuden mukaan ostaja ei voinut vedota virheenä matalaan perustukseen ja ilmastointiin, koska ne olivat olleet ostajan havaittavissa ennen kaupantekoa ja ratkaisut olivat rakentamisajan määräysten mukaiset, samoin kosteuskatkon puuttuminen. Myös- kään puutteelliseen salaojajärjestelmään ei voitu vedota, koska ostajille oli ilmoitettu siitä, että salaojat olivat alkuperäiset. Ostajien olisi pitänyt käsittää, että 35 vuotta vanhat salaojat eivät olleet välttämättä täysin toimivia.

Talon home- ja kosteusongelmaa pidettiin kuitenkin merkittävänä salaisena virheenä, joka teki talon sillä hetkellä asumiskelvotto-maksi. Salainen virhe ei ollut myyjän tiedossa. Ostajat saivat hinnanalennusta 18 000 euroa eli korjauskustannusten määrän.

(Itä-Suomen hovioikeus nro 1508, 12.12.2006)

Tarkistusluukku puuttuiKiinteistöstä tehtiin kauppa. Yläpohjatilaa ei voitu kuntotarkastusraportin mukaan tar-kastaa, koska sinne ei ollut tarkistusluukkua. Ostajalta ei voitu edellyttää, että hän olisi sin-ne väkisin tunkeutunut. Raportissa oli todettu vesikatossa sellaisia riskitekijöitä, jotka olivat heikentäneet sen kestävyyttä. Katon vuotamis-ta ei kuitenkaan havaittu tai epäilty.

Ostajalla ei ollut erityistä syytä yläpohjan tarkastamiseen.

Oikeus päätti, että kyseessä oli salainen virhe ja ostajalla oli oikeus hinnanalennuk-seen, jota pienensi kiinteistön arvonnousu, kun koko katto uusittiin eikä sitä vain kor- jailtu.

(Korkein oikeus 2009:31)

ei annettu hinnanalennustaKiinteistökaupan hinta oli 80 000 euroa. Kiin-teistöllä oli vuonna 1928 rakennettu omakoti-talo, jonka kunto oli myyntiesitteen mukaan välttävä. Ostaja löysi sieltä erilaisia salaisia virheitä ja vaati hinnanalennusta 15 880 euroa. Sadevesi- ja viemärijärjestelmissä oli vaurioita ja puutteita. Kellarin portaikon puulattia ja porrasaulan kattopalkki olivat lahonneet.

Hovioikeuden mukaan pelkkä rakennuksen ikä ei oikeuta näihin virheisiin. Silti hovioi-keus päätti, että hinnanalennukseen ei ollut perusteita.

Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että kauppahinta oli alhainen ja muodostui suu-reksi osaksi vuokra-alueen hallintaoikeuden arvosta. Ostaja oli myös tiennyt, että vanhassa talossa on vakavia puutteita ja hänen oli täyty-nyt varautua siihen, että remontin yhteydessä voi ilmetä vaikeasti ennakoitavia kustannuk-sia. Virheen merkittävyyskynnys ei ylittynyt.

(Kouvolan hovioikeus 1294, 25.10.2006)

ei käyty katsomassa autotalliaOmakotitalon kaupassa oli kohteena myös ostohetkellä rakenteilla oleva autotalli. Koska ostaja ei ollut käynyt katsomassa keskeneräis-tä autotallia eikä tarkastamassa sen kattoa, niin ostaja ei voinut jälkikäteen vedota raken-nevirheisiin. Ostaja oli jättänyt käyttämättä ennakkotarkastusoikeutensa. Hovioikeus ei myöntänyt hinnanalennusta.

(Turun hovioikeus 868, 4.4.2006)

Puutarha-ala uskoo kasvuunPuutarhakaupan vuosikymme-nen jatkunut kasvu taittui viime vuonna hivenen edellisvuodesta, mutta alan yrittäjät uskovat vuo-renvarmasti uuteen nousuun.

Kylmä kevät ja uuvuttava kesä-helle selittävät viimevuotisen kysynnän pienoisen taittumisen, joka kohdistui varsinkin taimiin ja kesäkuk-kiin. Puutarhaliiton mukaan kevään säillä on suuri vaikutus tärkeimmän myyntisesongin eli juuri kevään kasvihankintoihin.

Hankintoja puutarhaan ja parvekkeelle teki 1,8 miljoonaan kotitaloutta. Hankintojen määrä oli 594 miljoonaa euroa, mikä oli vain yhden prosentin pie-nempi kuin edellisenä vuonna.

Pieni notkahdus puutarhakaupassa ei pelota alan yrittäjiä. Taloudellinen taantuma ei ole tälläkään ker-taa vaikuttanut ihmisten hankintoihin puutarhaansa ja parvekkeille, kerrotaan Puutarhaliitosta.

TaloKauppa on usein ihmisen elämän suurin kauppa. ihan pikkujutuista ei kannata mennä oikeu-teen, mutta asiantuntijaa kannattaa käyttää ennen kaupantekoa, varsinkin arvokkaissa kohteissa, neuvoo asianajaja markku Lindblad.

tehdä huolellisesti siitäkin huolimatta, että kohteesta esitetään kuntokartoitus.

– Jos esimerkiksi valokuvasta voidaan nähdä, että kaupantekohetkellä oli vintillä kattolevyssä selvästi kosteusvaurion jälkiä, niin oikeus tekee helposti johtopäätöksen, että ostajan olisi pitänyt havaita tämä ja ymmärtää, että siellä ei ole kaikki kunnossa, Markku Lindblad esittää.

– On asioita, joita sellaisenkin ostajan, joka ei ole rakennusalan ammattilainen, olisi pitänyt ha-vaita. Jos ostaja on alan ammattilainen, vaatimus-taso vielä kiristyy. Silloin vaikeammin havaittavat puutteetkin saattavat tulla kysymykseen.

Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönti voi käydä ostajalle kalliiksi. Ostaja on heikoilla, jos hän ei ole esimerkiksi käynyt kaikissa kiinteistön raken-nuksissa tai talon kerroksissa tai muissa tiloissa, joihin kuitenkin on vapaa pääsy.

Markku Lindblad kertoo, että silloin tällöin hei-dän toimistonsa on järjestänyt ostajan matkaan hyvän tarkastajan kohdetta katsomaan. Näin on tehty varsinkin arvokkaissa kohteissa.

Suomen kukkiensitojat taipuivat PM-kisoissaPohjoismaisen kukkiensidontakilpailun voittajamaa ratkaistiin Oslossa vapunaattona. Mestaruuden vei Tanska, hopean Norja ja pronssin Ruotsi.

Suomen joukkue jäi tänä vuonna neljänneksi. Viime kisoissa vuonna 2009 Suomi saavutti mestaruuden. Kukin maa lähetti Interfloran järjestämään kilpailuun nelihenkisen joukkueen ja yhden tuomarin.

Tämän vuoden kilpailutöiden teemana oli norjalainen satu kuninkaasta, jonka ilkeä noita muuttaa jääkar-huksi.

Terolan Taimitarha palkittiin laadustaanTuuloksessa toimiva Terolan Taimitarha on nimetty vuoden laatutuottajaksi. Vuonna 1977 perustetun tai-mitarhan perennaryhmissä on yli 400 erilaista kasvia.

Yrittäjät Sinikka ja Jorma Wegelius ovat kehittäneet taimitarhastaan yhden innovatiivisimmista perenna-taimistoista Suomessa. Yritys on erikoistunut peren-noihin, perennamattoihin, koristeheiniin, kosteikko-kasveihin ja ruohovartisiin luonnonkasveihin.

Tuotannossa on yli 700 lajiketta. Näyte- ja emotaimi-istutuksissa kokeillaan jatkuvasti uusia lajeja ja lajik-keita. Viljelyssä otetaan huomioon viherrakentamisen monipuoliset taimitarpeet.

Huomionosoitus julkistettiin Taimistoviljelijät ry:n koulutuspäivillä. Tunnustuksen myöntää Kotimaiset Kasvikset ry. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994, ja sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvälaa-tuisia tuotteita myös toimivat laadukkaasti ja pitkä-jänteisesti.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

ottaako päähän?

Jospa purkaisit vihasi vieraskasveihin?Harri Auramo, teksti

Suomessa on ryhdytty tosissaan tekemään ns. vieraslajistrategiaa, jonka tarkoituksena on hävittää varsinkin vie-raskasvit. Asiaa hoitaa

maa- ja metsätalousministeriö, joka etsii keinoja vieraslajien hä-vittämiseksi tai rajoittamiseksi.

Vieraslajit tuhoavat alkupe-räisiä ympäristöjä ja niissä elä-vien kasvien ja eläinten selviyty-mismahdollisuuksia. Luonnon muuttumisen ohella vierasla-jeista aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Niitä syntyy vieras-lajien hävittämisestä, kasvin- ja eläintarkastuksista ja vahinko-eläinten pyynnistä.

neljä viheliäistä vieraskas-via. Ministeriön torjuntasuun-nitelmassa on määritelty erityi-sen haitallisiksi vieraskasveiksi jättiputket, kurtturuusu, komea-lupiini ja jättipalsami. Jatkossa alueellisten viranomaisten on määrä koordinoida hävittämistä tekemällä yhteistyötä kuntien ja alan yrittäjien ja järjestöjen kanssa.

JättiputkiJättiputkiesiintymiä on Poh-jois-Karjalassa ja Itä-Suomessa eniten, kaikkiaan noin 1 000 esiintymää tällä hetkellä. Hä-vitettäviä jättiputkia tiedetään olevan kolmea lajia. Jättiputket ovat myös ihmiselle vaarallisia kosketuksesta syntyvien iho-vammojen takia.

Jättiputki voi kasvaa neljän metrin korkuiseksi, ja se voi tuot-

• Kansalaisilta pyydetään vinkkejä vahingollisten ja vierasperäisten kasvien ja eläinten torjumiseksi kotimaamme kamaralta.

taa jopa 100 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. Lisäksi se leviää juuris-ton kautta.

KurtturuusuKurtturuusu aiheuttaa ympäris-töjen muutoksia erityisesti hiek-karannoilla ja saaristossa. Kurt-turuusu tuhoaa hiekkarantojen rikkaan ja ainutlaatuisen eliös-tön. Kurtturuusua on levinnyt Suomessa eniten Suomenlahden rannikolle ja saariin ulkosaaris-toa myöten.

LupiiniLupiinilla on suuri luontovaiku-tus, sillä se kykenee typpibak-teeriensa avulla rehevöittämään kasvualustaansa. Lupiini on siir-tynyt puutarhoista tienvarsille, joissa se kilpailee alkuperäisten niitty- ja ketokasvien kanssa. Nii-tyt ovat häviämässä maatalou-den muuttumisen takia, joten niittyjen kukkivat kasvit ovat yrittäneet löytää turvapaikko-ja teiden varsilta. Hiekkamailla kasvavat kissankellot ja päivän-kakkarat väistyvät lupiinin tieltä.

JättipalsamiJättipalsami on tuotu Suomeen 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se on levittäytynyt puutarhoista erityisesti asutusten läheisyy-teen, rannoille, lehtoihin ja kos-teikkoihin. Tällä hetkellä kasvu-paikkoja lienee tuhansia.

Torjunta vaatii pitkäjäntei-syyttä. Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökes-

kuksesta kertoi kevään puutar-hamessujen yhteydessä, että viranomaisilla ei ole vielä vas-tuutahoa, joka huolehtisi vieras-lajien hävittämisestä ja toimisi neuvojana ja yhteistyöelimenä.

Terhi Ryttäri toteaa, että va-paaehtoisjärjestöillä on tärkeä asema vieraslajien hävittämises-sä ja löytämisessä kuntien neu-vonnan ja avun ohella.

Yksi tärkeä tavoite on jättiput-kien hävittäminen Suomesta ko-konaan. Terhi Ryttäri arvioi, että jättiputken hävittämisen vuotui-nen kustannus on noin miljoona euroa, ja että hävittämiseen ku-luu aikaa 10 – 20 vuotta.

– Jättiputki on kuitenkin mah-dollista hävittää Suomesta toisin kuin monista Euroopan maista, Ryttäri kannustaa.

Jättiputket ovat haasteellisia hävitettäviä vaarallisuutensa takia, ja niiden hävitystyössä tarvitaan turvavarusteet. Mekaa-

jäTTipuTKi voidaan hävittää Suomesta. Hävitystyössä on käytettä-vä turvavarusteita, ja myös kemiallisia aineita suositellaan.

Transmeri osallistuu taisteluunAlan yrityksillä ja yrittäjillä tulee olemaan oma roolinsa vieraskasvien hävittämisessä, mutta se on vielä hakemassa muotoaan. Kunnat voivat olla luonteva yhteistyökumppani.

Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö on kartoittanut jättiputken esiintymistä kaupungin alueella. Tänä vuonna on tarkoitus hävittää jättiputket. Kemian alan yritys Oy Trans- meri Ab ja sen markkinoima Roundup tekevät yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa jättiputkien hävittämiseksi.

Vuoden 2011 aikana Transmeri etsii ensi vuoden talkoo- kohdetta, josta jättiputket pitää hävittää.

Talkooehdotuksen voi lähettää 30.9.2011 mennessä www.roundup.fi/talkookohde tai Oy Transmeri Ab, Talkoo-kohde, PL 50, 02630 Espoo. Transmeri lahjoittaa kohteesssa tarvittavan määrän Roundup-tuotetta.

nisen kitkennän ohella suositel-laan kemiallista hävitystä, koska jättiputkien kasvustot säilyvät maaperässä pitkään.

– Lajien leviämisen ennalta-ehkäisyyn tarvitaan kansalais-ten aktiivisuutta. Tarvitsemme opaskirjan, lajien leviämistä seu-raavan toimijan ja kansallisen vieraslajien riskienarviointijär-jestelmän, Ryttäri tiivistää.

Kasvit pitää hävittää ennen kuin ne siementävät. Hyvä ajan-kohta on kasvukauden alku, jolloin esimerkiksi jättiputket ja -palsamit ovat vielä pieniä.

lisätietoa: www.ymparisto.fi/ vieraslajit www.mmm.fi/ vieraslajit

Näin on talokauppariitoja ratkaistu oikeudessa

Tiedä mihin hyppäät!Joka kesä 3 – 4 veteen hypännyttä suomalaista me-nettää liikuntakykynsä loppuelämäksi. Invalidiliiton mielestä yksikin onnettomuus on liikaa. Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa, mitä seurauksia tunte-mattomaan veteen hyppäämisellä voi olla.

Hyppykampanja järjestettiin viimeksi vuonna 2005. Selkäydinvaurioon johtaneiden onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt viime vuosina. Kohderyhmänä ovat tänä kesänä erityisesti 20 – 30 -vuotiaat miehet, joille hyppyonnettomuuksia sattuu eniten.


kesä

Unet rautatieläisten juhlatalossa Yrittäjä Heidi Pihlajaniemi vilahte-lee hotelli Almassa välillä vastaan-otossa, välillä suuressa perinteitä huokuvassa ravintolasalissa.

– Veljeni, yrittäjä Petri Pihlaja-niemi osti tämän entisen rautatie-läisten juhlatalon, korjasi ja sisusti sen. Minä ja mieheni Juha Ylikoski pyöritämme hotelli- ja ravintolatoi-mintaa.

Hotelli on yrittäjien toinen Alma, ensimmäinen sijaitsi Kristiinan-kaupungissa. Sen he myivät 2009. Seinäjoen Alma perustettiin 2006. Hotellirakennus on museoviraston valvoma kohde.

– Tämä oli aikoinaan rautatie-läisten kohtauspaikka. Kohtaus-paikkana halusimme sen säilyt-tääkin, käyttäjäkunta on vain laajempi.

Hotellissa on kolmetoista huo-netta, joita antiikkiesineet koris-tavat. Lisää majoituskapasiteettia yrittäjät hankkivat ostamalla perin-teikkään Perhehotelli Nurmelan.

Oy Alma Group Hotels Ab Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki Puh. 06 421 5200 www.hotelalma.info

Kollegoiden luo kesällä?

Golfaamaan Kerimaan lomakylän nykyinen isäntä, Teppo Tenkanen, kirjoitti toimittajana 80-luvun lopulla mm. jutun lomakylän konkurssista. Matkailuala kiinnosti häntä mutta työ vei muihin tehtäviin vuosikym-meniksi ja Kerimaakin melkein unohtui.

Viimeiset parikymmentä vuotta Ten- kanen konsultoi ja koulutti linja-auto-alalla. Noin 11 000 kuljettajaa tuli näin tutuiksi.

– Kun olin saarnannut vuosia asiakas-palvelusta, heräsi ajatus ryhtyä itse toteut-tamaan oppeja käytännössä. Kerimaasta tuli hyvä projekti ennen eläkepäiviä.

Luonnossa liikkuminen ja muiden innostaminen luontoelämyksiin on lähellä Tenkasen sydäntä. Kerimaata ympäröivän Kerigolfin viheriöillä vasta-alkajakin tutustuu golfin saloi-hin osallistumalla kursseille.

Tenkasten perheestä Kerimaassa työskentelee huhtikuussa hallituksen

puheenjohtajaksi siirtyneen isäntä-Te-pon lisäksi Tuomas toimitusjohtajana ja Sinikka kehitystehtävissä.

Team Larus Oy/Team KerimaaKerimaantie 65, 8200 KerimäkiPuh. 0400 452 356www.kerimaa.fi

Kirsti Sergejeff, teksti, Yrittäjien kuva-arkistot ja Kirsti Sergejeff, kuvat

• Yrittäjän työn jälki ja hänen arvomaailmansa näkyvät matkailuyrityksen arjessa. Esittelemme kuusi erityyppistä yrittäjävetoista kohdetta.

Kahvittelemaan vanhaan pihapiiriin Ala-Hollon tilalla rakennusten keskellä veh-reän viileä keidas kutsuu kahvittelemaan.

Vanhan pihapiirin päärakennuksessa kaikki mukailee vanhaa 1900-luvun alun rakennustyyliä.

– Remontti valmistui vuosi sitten, yrittä-jä Maria Tuomola kertoo.

Kuten muitakin yrittäjiä mittava remont-ti kustannuksineen jännitti Tuomolaa. Nyt kun ensimmäinen kausi on ohi, hän voi huoahtaa.

– Ideani näytti toimivan ja ihmiset – niin yksityiset kuin ryhmätkin – löysivät paikan.

Kahvikone poksauttelee tuoreita aro-meja päivävieraille ja vitriinissä höyryävät leivonnaiset. Talon jokainen huone on erivärinen. Perimmäisenä on shokeeraavan sininen huone, johon voi vetäytyä herkutte-lemaan kahvion antimia. Kahvion yhtey-dessä olevasta keittiötarvikemyymälästä löytyy lahjatavaraa ja välineitä vaativam-mallekin kesäkokille.

Ala-Hollon tilaHaarantie 155 (Onkijoki)32200 LoimaaPuh. 040 509 1965www.ala-hollo.fi

Lähiruokaa aamiaisella Ryhmä Lomamokkilassa yöpynei-tä saksalaisia matkailijoita pyörii aamiaisnoutopöydän ympärillä.

– Kaikki on lähellä kasvatettua, kauimpaa tulevat raaka-aineet ovat naapuritilalta, yrittäjä Laura Björn kertoo samalla kun ohjeis-taa, mitkä ruokalajit kuuluvat yh-teen. Saksalaiset ovat haltioissaan.

Lomamokkila on pysynyt saman suvun hallussa jo neljä sukupolvea. Nuoret yrittäjät Laura ja Kalle Björn ovat tuoneet omat ideansa yritykseen. Lähiruoka on nykypäivänä monen vaateliaan matkustajan arvostama lisäpalve-lu. Jopa aamiaisen avulla voidaan esitellä suomalaisia ruokakulttuu-rin piirteitä.

LomamokkilaMikonkiventie 20957310 Savonlinna Puh. 015 523 117www.lomamokkila.fi

Rauhaa ja raitista ilmaa Lomamaja Pekonen Ky on yksi Muonion vanhimmista matkailuyrityksistä. Yrittäjä Paula Pekosen appivanhemmat aloittivat retkeilymajatyyppisen huonemajoituksen vuonna 1963. Pekonen lähti jatkamaan toimintaa 27 vuotta sitten, ja yhä edelleen vieraat saavat nauttia kansallispuiston läheisyydestä ja kolmen vesistön risteys-kohdan maisemista mökeissään. Vuosien saatossa talviasuttavia, tasokkaampia mökkejä on rakennettu lisää.

– Asiakkaiden vaatimukset ovat kasva-neet: enemmän tilaa ja varusteita. Se on yleinen trendi, jonka myös alueen muut yrittäjät ovat havainneet, Pekonen kertoo.

Rauhaa ja raitista ilmaa täältä tullaan hakemaan. Yhden yön yöpyjiäkin on;

Kilpisjärvelle ja Norjaan matkaavat usein levähtävät täällä.

Lomamaja Pekonen KyLahenrannantie 10

99300 MuonioPuh. 040 550 8436

www.lomamajapekonen.fi

Taivaan tulien maisemiinYrittäjäpariskunta Anneli ja Lasse Ketonen pyörittivät 28 vuotta Kemijärven keskustas-sa, Kirkkokadulla, Finlandia-hotelli Mesta-rin Kievaria. Alkuvuodesta 2011 he myivät hotelli-ravintolan.

– Totta kai oli haikeaa luopua menesty-västä yrityksestä, mutta hienoa oli se, että löytyi uusi, nuori vetäjä Mestarin Kievariin ja myös entinen henkilökuntamme on mu-kana toiminnassa.

Ketoset keskittyvät nyt Kemijärven rannalla sijaitsevaan Uitonniemeen ja sen palveluihin.

– Pienimuotoista hotellitoimintaa Uiton-niemen Rantahotellissa. Samassa pihapii-rissä on myös rantasauna ja -kammari sekä historiallinen Uitonpirtti ja Wanha Aitta kokous- ja juhlakäyttöön.

Yrittäjien työpaikan maisemat voivat tuskin tästä parantua. Vieraat taas voivat tutustua Taivaan tulet -tv-sarjasta tuttuihin järvimaisemiin vuokraamalla kanootin tai soutuveneen.

– Risteilyaluksemme M/S Ahti risteilee sekä tilauksesta että aikataulutetusti kesä-kuusta syyskuulle asti Kemijärven ulapalla.

Uitonniemen RantahotelliUitonniementie 1, 98100 KemijärviPuh. 040 743 1001 Anneli Ketonen ja 040 504 0577 Lasse Ketonen

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari9.–10.6.2011 Hotelli Viru, Tallinna

Yhteistyössä

OsallistumismaksuJäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen viimeistään 30.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi /omistajanvaihdos2011, sähköpostilla [email protected] , p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto.

Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

9.00 Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15 Buff et-lounas

14.00 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

14.05 Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen • Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

15.15 Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa • Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula,Suomen Yrittäjät

17.30 Tulevaisuuteen varautuminen • Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VarmaKehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

18.10 Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna

Yritysneuvoja Tapani Hirvonen,Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikkaYhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Torstai 9.6.2011

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajan-vaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Perjantai 10.6.2011

7.00 Aamiainen

9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan • 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet • Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito • Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen • Millä eväillä tulevaisuuteen?

Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45 Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa)

16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

ala-hollon tilan rakennukset entisöitiin vanhaan malliin.

ruoKiin liiTTyväT tarinat antavat lisäarvoa noutopöydän antimille.

TuoMas (edessä) ja Teppo Tenkanen (takana).

uiTonnieMen rantahotelli sijaitsee upeissa järvimaisemissa Kemijärven keskustan tuntumassa.

heiDi pihlajanieMi vastaa vieraiden viihty-misestä Hotelli-ravintola almassa.

loMaMaja peKosesTa on helppo lähteä melontaretkille tai kalastamaan jeris- ja muo-nionjoelle.

Riikka Koski muutti viime ke-sänä miehensä työn perässä Sveitsin Geneveen. He ottivat Jopo-pyöränsä mukaan. Ne he-rättivät liikenteessä niin paljon huomiota, että nyt Riikka toimii Genevessä Jopo-yrittäjänä.

– Kaupungin kaduilla pyöräil-lessämme huomasimme, kuinka lähes kaikki jäivät tuijottamaan Jopojamme ja moni tuli kysy-mään, mistä pyöriä voisi ostaa. Kun jäin äitiyslomalle, kypsyi ajatus Jopon maahantuomisek-si, L’Oréalin markkinoinnissa Suomessa työskennellyt Riikka Koski kertoo.

Riikka päätti tilata rekkalas-tillisen Jopoja ja ryhtyä Jopo-yrittäjäksi. Vappuna hän avasi Geneven keskustan läheisyydes-sä POP UP -myymälänsä Urban-bikestore.com, jossa myydään yksinomaan Jopoja. Varastoa hänellä on 200 pyörän verran. Tarkoituksena on siirtää myynti

Jopo-harrastus johti polkupyörien maahantuojaksi Genevessä

köön. Kosken tavoitteena on, että kesän jälkeen kaikki 200 Jopoa olisivat löytänyt uuden kodin.

– Haastavaksi homman tekee se, että markkinointiin ei ole juurikaan vielä varoja. Olenkin satsannut sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, omiin nettisivuihin ja nettivideoihin. Yritän levittää sanaa myös pohjoismaisten ver-kostojen kautta. Paikallislehteen laitoin kuitenkin ilmoituksen, Riikka Koski selvittää.

Helkama Veloxin toimitusjoh-taja Jari Elamo iloitsee uudesta Jopo-maasta ja Kosken suoma-laisesta sisusta.

– Jopoja on toki toimitettu aiemmin moniin eksoottisiin maihin aina Japania myöten. Tämä on kuitenkin ensimmäi-nen kerta, kun joku uskaltaa lähteä tilaamaan enemmän kuin muutaman kappaleen myyntiin, Elamo kertoo.

jatkossa nettiin, kun Jopoja on saatu enemmän katukuvaan.

Myymälässä on käynyt muka-

vasti väkeä, ja moni sveitsiläinen on ihastunut Jopon mukavaan ajoasentoon ja rentoon ulkonä-

riiKKa KosKi toimii genevessä jopo-yrittäjänä.

Paloturvallisuus on mökkiläisen omissa käsissäPaloturvallisuusasiat kannattaa käydä systemaattisesti läpi heti mökkikauden alussa. Jos haluat polttaa risuja, tarkista onko se sallittua alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Lähimaasto pitää kas-tella ennen sytyttämistä. Avotul-ta tulee jatkuvasti valvoa. Metsä-palovaroituksen aikaan avotulen

tekeminen on kiellettyä.Tarkista palovaroittimen toi-

minta ensi töiksesi mökille tul-lessasi. Palovaroitin on saatta-nut mennä epäkuntoon talven olosuhteissa. Tarkista palova-roittimen toiminta testipainik-keella mökilläkin kuukausittain.

Lämmitä tulisijaa varovasti

ensimmäisillä kerroilla talven jälkeen halkeamien välttämi-seksi. Pienellä määrällä palavaa paperia tarkastetaan, että hor-mi vetää. Kesämökin tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.

Varaudu pelastautumaan tuli-palosta, ja huolehdi, että vieraa-

sikin tietävät, miten tulipalossa toimitaan. Selvitä mökkisi tark-ka osoite etukäteen. Voit käyttää www.112.fi-sivujen karttakoordi-naattipalvelua.

Varmistu, että mökissä on al-kusammutusvälineet. Sammu-tuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita sammutusvälineitä.


Kukkaloiston keskeltä kesälomallekesä

• Koivulehdon puutarhassa Kukkalaaksontiellä laskeudutaan pian lomaan. Kun miljoonasatatuhatta kukkaa on lähtenyt maailmalle, kotkalainen yrittäjäpariskunta hoivaa perhettä.

varaa ajatella muiden hyvin-vointia. Mia Koivu-lehto mietti vaalien alla, ketä hän äänestäisi.

– itselläni on asiat hyvin. äänestän ihmistä, joka haluaa huolehtia muitten hyvinvoinnista.

Tämä sama ideologia näkyy Koivulehtojen elämässä muutenkin. Kun sylissä on tilaa, siihen mahtuu.

Katja Holopainen, tekstiTiiu Kaitalo, kuvat

Väriloistoon puh-jenneiden kesä-kukkien hento tuoksu täyttää il-man. Toukokuun alussa kasvihuo-neet ovat täynnä orvokkeja, petu-

nioita ja muita kesäkukkia. Ele-tään vuoden hektisimpiä aikoja. Kausityöläiset huhkivat, Petri Koi-vulehdon päivät venyvät, mutta Mia Koivulehto pyrkii pitämään omat tunnit kurissa.

Koivulehdoilla herättiin ennen kuutta. Mia vei lapset hoitoon.

– Sitten pääsin rauhoittumaan työmaalle.

Mia on ottanut aamun aika-na vastaan uusia työntekijöitä ja maksanut palkkoja.

Tarha on täynnä kukkia, joista vain murto-osa on myyty ennak-koon. Paine on kova – nyt pitää myydä.

Tragedia opetti – perhe etu-sijalle. Petri Koivulehto tuli per-heyrityksen osakkaaksi 15 vuotta sitten, Mia työskenteli mukana. Seitsemän vuotta myöhemmin yritystoiminta putosi nuoren pa-rin käsiin yhdessä yössä.

Perhe oppi kovan kautta, mitä burn out merkitsee ja mihin voi johtaa elämä, joka on vain työtä.

– Yritämme elää toisin. Perhe-elämä ja vapaa-aika ovat meille tärkeitä.

Mia muistaa jo seurusteluaika-na kummeksuneensa yrittäjäper-heen elämää. Poikaystävä ei pääs-syt viettämään vappua muiden nuorten kanssa, kun puutarhalla oli sesonki. Ylioppilasjuhlat järjes-tettiin perheen ainokaiselle heinä-kuussa sesongin mentyä ohitse.

Kauppapuutarha Koivulehdos-sa on ihan yhtä kiireiset ajat nyt kuin vuosia aikaisemmin, mutta elämä on järjestetty toisin. Töissä Mia hoitaa lähinnä vain perheyri-tyksen paperiasioita, muuten hän pyrkii keskittymään kotiin ja lap-siin.

Mian ja Petrin esikoinen, 4,5- vuotias Kusti, on adoptoitu Kii-nasta. Emma tuli heille tänä tal-ven neljän kuukauden ikäisenä perhehoitoon. Lisäksi heillä viet-tää viikonloppuja yksi tukilapsi.

– Tämä on meidän tapamme kasvattaa perhettä, kun emme saaneet biologisia lapsia.

Edellisen sukupolven talo sijait-si aivan kasvihuoneiden vieressä. Mia ja Petri rakensivat oman talon lähelle mutta omaan rauhaansa. Muutaman sadan metrin työmat-kaan ei juuri kulu aikaa. Matka ei ole pitkä silloinkaan, kun tukku-asiakkaat tulevat käymään illalla tai Petrin pitää yöllä käydä kas-vihuoneilla säätämässä lämpöjä. Mia voi välillä piipahtaa lastenkin kanssa kasvihuoneilla.

– Lapset viihtyvät puutarhalla ja Kusti osallistuu jo mielellään pieniin töihin, joita hänelle anne-taan.

vapaata pidetään työn tah-dissa. Koivulehdon puutarhassa on omistajapariskunnan lisäksi vain yksi työntekijä. Hänkin on perheenjäsen, Mian veli, Henrik

Renlund. Ulkopuolisia palkataan sesonkien mukaan.

– Itsekin teemme töitä silloin, kun niitä on. Pidämme vapaata, kun töitä ei ole.

Elokuussa alkavat syystyöt. Sil-loin ruukutetaan mullat, eli täy-tetään kaikki 1 100 000 ruukkua. Oman perheen lisäksi tarvitaan useita kausityöläisiä.

Tähän mennessä työntekijät puutarhalla ovat olleet suomalai-sia. Mia pitää Koivulehdon puu-tarhaa onnekkaana: hyvät kausi-työläiset ovat tulleet uudelleen ja uudelleen. Joku jopa yli kymme-nen vuoden ajan.

– Voi kuitenkin olla, että pian nämä huonosti palkatut, raskaat työt eivät enää kelpaa muille kuin ulkomaalaisille sesonkityöläisille tai maahanmuuttajille.

Koivulehdot pitävät parhaan kykynsä mukaan huolta hyvistä työntekijöistään. Palkka on hie-man parempi kuin alalla yleensä. Työntekijöille annetaan vapautta toteuttaa itseään ja tehdä omia päätöksiä. Kokenut, osaava työn-tekijä voi toimia työnjohtajana ja ottaa uusia tulokkaita ”vierihoi-toon”.

Lokakuusta vuoden loppuun on hiljaista. Miehet rakentavat ja lait-tavat paikkoja kuntoon tarpeen mukaan. Mia hoitaa tarjouspyyn-töjä ja sopimusviljelyasioita.

Loppiaisen jälkeen perhe kylvää orvokit. Helmikuun alussa tarvi-taan jälleen kausityöläisiä: maa-liskuun loppuun mennessä on is-tutettava ne miljoona satatuhatta orvokkia ja muuta kesäkukkaa.

Huhtikuussa harvennetaan ja pakataan myyntiin. Ensimmäiset orvokit lähtevät liikkeelle jo huh-tikuun alkupuolella.

Toukokuussa yöt lämpenevät, on petunioitten, samettikukkien ja lobelioitten aika.

– Kun pahin kiire helpottaa, sii-voamme paikkoja ja laskeudum-me lomalle.

Kasvihuoneiden yhteydessä olevaa pientä myymälää pidetään auki juhannukseen. Kasvihuoneet tyhjenevät.

Tarhalla ei tapahdu tämän jäl-keen juuri mitään seitsemään viikkoon.

Koivulehdot lomailevat. Ensim-mäinen irtiotto on Tukholman-risteily ennen juhannusta. Sitten veneillään merellä ja lähdetään viikoksi etelään.

ensiMMäiseT orvokit lähtivät maailmalle jo huhtikuussa. Toukokuussa myyntiin menevät myös muut kesäkukat.TouKoKuussa kasvihuoneet ovat täynnä, kosteaan ilmaan sekoittuu hento kukkien ja turpeen tuoksu.

KauppapuuTarha Koivulehto on runsaat 50 vuotta toiminut perheyritys. Petri ja mia Koivulehto perivät yrityksen, jonka talous oli kunnossa ja toimintaa oli helppo jatkaa.

Kesäkukkien kymmenen kärjessäRyhmäkasvit Amppelit

1. orvokki 1. orvokki 2. petunia 2. petunia 3. pelargoni 3. lumihiutale 4. samettikukka 4. pelargoni 5. lobelia 5. lobelia 6. kesäbegonia 6. verenpisara 7. hopeavillakko 7. siniviuhka 8. impatiens-lajit 8. impatiens-lajit 9. marketta 9. marketta 10. neilikka 10. neilikka Lähde Tike, puutarhayritysrekisteri, 2010

Orvokki on suomalaisten suosikkiKevään varma airut, orvokki, on vuodes-ta toiseen suomalaisten kesäkukkasuo-sikki.

Viime vuonna yli 12 miljoonaa orvok-kia ilahdutti meitä suomalaisia. Orvokin kavereiksi hankimme keväisin yhteensä noin 45 miljoonaa kesäkukkaa.

Myös amppeleiden suosion kasvu jatkuu – ja sielläkin orvokit ovat kärjes-sä! Amppeleita hankittiin 2,5 miljoo-naa kappaletta parvekkeille ja patioille riippumaan.

Kesäkukkien listalla toiselle sijalle yltävä petunia jää kauaksi taakse, sillä sen viljelymäärä on vain noin viisi mil-joonaa.

– Orvokin suosion syitä lienee useita. Se on tietenkin näyttävä, värit ovat

upeita, se kestää järkähtämättä kevät-öiden halloja ja se kukkii ahkerasti. Se on myös hyvin edullinen. Ja onhan siinä jotakin suomalaista, kun se uhmaa jopa räntää ja pakkastakin, kertoo Kauppa-puutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kevään etenemisestä riippuen piha- ja parvekekukkien vilkkaimmat myyntipäi-vät ajoittuvat toukokuun kahteen viimei-seen viikonvaihteeseen. Viime vuosina myös elokuun merkitys on kasvanut. Suomalaiset hankkivat yhä enemmän yksivuotisia kesäkukkia.

Kesähelteiden jälkeen uudet kasvit. Kesän helteet ovat lannistaneet monet

piha- ja parvekelaatikot. Niinpä niihin haetaan uudet kasvit elokuussa. Uusien, syksyn kylmiä öitä kestävien lajien avul-la piha- ja parveke saadaan hehkumaan pitkälle syksyyn saakka.

Kesäkukkien ja amppeleiden kausi ulottuu eteläisessä Suomessa juhannuk-seen saakka. Pohjoisemmassa Suomessa kausi vasta käynnistyy kesäkuussa.

Valtaosa osa kevätsesongin ruukku- ja kesäkukista sekä kaikki amppelikasvit viljellään Suomen puutarhayrityksissä. Näihin kukkiin erikoistuneita kukka-viljelmiä on Suomessa yli 700. Useat niistä myyvät kukkia paikallisesti, jolloin kuluttaja sekä saa parhaan mahdollisen laadun että voi varmistua tuotteiden kotimaisuudesta.

Kotimaan matkailija, kiinnos-taisiko kinkkuhotellipalvelu tai tsaarinajan Venäjältä tuotuun juureen tehty ruislimppu?

Karttakeskus on julkaissut Lähiruokakohteet-nimisen mat-kaoppaan, joka esittelee sata suomalaista ruokayritystä Itä-meren kalavesien ääreltä aina Lapin poromaille. Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita niin kaupunkien vilkkaista kes-kustoista kuin maaseudun rau-hasta.

Kirjassa on monipuolinen va-likoima erilaisia pientuottajia, paikallisten tuotteiden suora-myymälöitä ja lähellä tuotet- tuihin raaka-aineisiin intohi-

moisesti suhtautuvia ravinto-loita. Osa kohteista on avoinna vain sesonkiaikoina, mutta useimmat tarjoavat palvelujaan lähiruoan ystäville ympäri vuo-den.

Kohteet on ryhmitelty maa-kunnittain, jolloin niistä on helppo valita parhaat paikat ko-tiseudulta tai lomamatkan var-relta. Maakunta- ja kohdekartat sekä osoitetiedot auttavat koh-teen paikallistamisessa.

aitoja makuja. Kirjan tekijä Laura Ertimo valitsi esiteltä-vät kohteet Aitoja makuja -ver-koston suositusten perusteella

(www.aitojamakuja.fi). Yhtenä kriteerinä oli mahdollisuus poi-keta käymään, onhan kyseessä matkailuopas.

Kirjoittajan mukaan näennäi-sestä yhdenmukaisuudestaan huolimatta Suomessa on mah-tavaa potentiaalia ja virkeää, jos-kin usein pienimuotoista ruoka-kulttuuritoimintaa.

Kohdekuvaukset syntyivät yhdessä yrittäjien ja aluetoimi-joiden kanssa. Kuvaukset perus-tuvat yrittäjien antamiin tietoi-hin, joiden oikeellisuudesta he vastaavat.

Lisätietoja: www.karttakaup-pa.fi, Suomen 100 – Lähiruoka-kohteet.

Sata lähiruokakohdetta yksiin kansiin


Rivakka liike-toiminnan kasvu ajoittuu juuri parahiksi paju-buumin Suomeen rantautumiseen.

Paula marjamäki

Haaveista totta pajutilallakesä

Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti!

Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.

Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla?

Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

Monitoimiyrittäjä Halikosta vuoden eläinlääkäriksi

E läinlääketieteen lisensiaatti Jouni Niemi Halikosta on moniosaaja eläinlääkärinä,

yrittäjänä, suomalaisen sorkkahoidon edistäjänä, eläinlääkin-nän laitteiden ja varusteiden maahantuojana ja myyjänä sekä koulutusten järjestäjänä.

Vuoden 2011 Eläinlääkäri -tunnustuksen Jouni Niemelle myönsi Suomen Eläinlääkäriliit-to 9. toukokuuta. Liitto palkitsi nimenomaisesti eläinlääkärin, joka on innovatiivinen, moni-puolinen ja pitkäjänteinen yrittä-jä. Jouni Niemi on yritystoimin-nallaan tuonut Suomeen uusia eläinten hyvinvointia edistäviä toimintatapoja, muun muassa toiminnallisen sorkkahoidon sekä lemmikkieläinten hyvin-vointitiimin. Näistä kumpikaan ei ole perinteistä eläinlääkäripal-velua.

Yksityiseläinlääkärit tuotta-vat suuren osan erityisesti pien-eläinten ja hevosten eläinlää-kintäpalveluista. Lemmikki- ja harraste-eläimillä on suuri mer-kitys ihmisten hyvinvoinnille.

– Yksityiseläinlääkärit pereh-tyvät uusimpiin ja ajantasaisim-piin eläintenhoitomenetelmiin, välineisiin ja tautien syiden eh-käisemiseen. He kouluttautuvat ahkerasti. Koska yksityiseläinlää-kärit ovat yrittäjiä, ei palvelujen

kehittämiseen käytetä julkisia varoja, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.

Jouni Niemen yritysryhmään kuuluu EHYT-toiminta. Lemmik-kieläinten hyvinvointiin keskit-tyvän palvelun päämääränä on, että samalta vastaanotolta lem-mikeille tarjotaan sairauden- ja terveydenhoitoa, tietoa oikeasta ruokinnasta, liikunnasta sekä myydään liikuntaan aktivoivia välineitä.

synergiaetua erilaisilla yri-tyksillä. Jouni Niemi ja hänen perheensä omistaa useita yri-tyksiä, joiden toiminnat tukevat

toisiaan: Kuninkaantien eläin-klinikka, Vetman Oy, Metalvet ja EHYT-toiminta. Yritykset työllis-tävät hänen lisäkseen 15 henki-löä. Asiakkaita eläinklinikalla on vuosittain noin 7 500.

Vetman Oy tuo maahan ja ke-hittää välineitä ja laitteita erityi-sesti ammattimaiseen eläinten hoitoon. Vetmanin liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa, ja sen asiakasrekisterissä on noin 4000 eläinlääkäriä, sorkkahoitajaa, hevossiittolaa, maataloustuotta-jaa ja lemmikin omistajaa. Metal-vet Oy valmistaa metalliosia Vet-manin eläinlääkintäkalusteisiin.

Jouni Niemi ideoi ja järjestää vuosittain neljästä viiteen täy-dennyskoulutuskurssia eläin-lääkäreille yhteistyössä muiden alan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa.

Maailman eläinlääkäripäivän teemana oli tänä vuonna rabiek-sen vähentäminen. Vaikka se ei ole ongelma Suomessa, vuosit-tain maailmassa kuolee noin 55 000 ihmistä raivotautiin. Lisä-tietoa sivulta www.worldvet.org.

Vuoden Eläinlääkäri -tunnus-tus tai Eläinlääkintäteko on Suo-messa osa Maailman eläinlääkä-ripäivän viettoa. Meillä päivää vietettiin nyt yhdennentoista kerran. Aiemmat palkinnot näet osoitteesta www.sell.fi.

vuoDen 2011 eläinlääkäriksi valittu jouni niemi palkittiin viime vuonna Halikon vuoden yrittäjänä.

Anne Lampinen, teksti ja kuvat

Marjamäen pajuti-lan portti on komea ja suuri, si- tä koristaa kaari, jonne muutama vuohi on kiiven-

nyt. Portin sisäpuolella kiven päällä karhu katselee tulijaa. Muutaman metrin päässä alli-gaattori paistattelee päivää ja tämän vieressä on luonnollisen kokoinen norsu. Kaikki eläimet ovat tietenkin tehty pajusta, sillä olemme Marjamäen pajutilalla Kangasalalla.

Paikkaa isännöi Esko Marja-mäki jo neljännessä polvessa yh-dessä vaimonsa Paulan kanssa. Pariskunta asui aiemmin Tam-pereella ja käytti tilaa vain kesä-asuntonaan.

– Jossain vaiheessa meidän mökkikausi venyi jouluun asti. Siinä vaiheessa aloimme poh-tia, että mitä järkevää voisimme täällä tehdä työksemme, muiste-lee Paula Marjamäki.

Hän lisää, että sattumalla oli sijansa. Nimittäin puusepäntai-toinen Esko suunnitteli ja hänel-lä oli aikomus nikkaroida vai-molleen piironki, jossa on paljon vedettäviä laatikoita.

– Minä käsityöihmisenä ajat-telin, että olisipa kiva jos laatikot olisivat pajua. Ryhdyin etsimään sopivaa sidontapajua, jota ei löy-tynyt helposti. Seurauksena oli, että pajut oli itse kasvatettava. Nyt niitä kasvaa 7 – 8 hehtaaria ja piironki on edelleen työvaihees-sa, naureskelee emäntä.

On kuulemma pitänyt sen ver-ran kiirettä, kun pajusta tulikin puolivahingossa pariskunnan elinkeino.

pajubuumi ja sisustarinoi-ta. Marjämäen pajutilalle nousi suuri uusvanha navetta, jonka alakerrassa oli puusepänvers-tas ja yläkerrassa kurssitettiin kansaa pajutöiden saloihin. Oli tekemisen meininkiä. Ykkös-tuotteena olivat ja ovat edelleen erilaiset korit, kuten halko-, to-ri-, leipä- ja lemmikkien korit. Myös eläinhahmot ovat hyvin suosittuja myyntiartikkeleita.

Tilan pajuaiheinen miljöö on mainio, ja siellä riittää nähtävää, esimerkiksi mäyräkoira-armeija tervehtii kahvilaan, navetan yli-sille, menijää. Pihanrakennuk-sen nurkalla on erehdyttävän aidon näköinen pukkiryhmä. Miltei joka puolella perinteistä pihapiiriä on pajueläimiä, mut-ta tilalla patsastelee myös aitoja elämiä, kuten ankkoja ja kissoja.

•Marjamäen pajutilalla on paljon nähtävää, koettavaa ja kiehtovia tarinoita. Se on oiva kesäkohde, jossa viihtyy pidempäänkin. Siellä moni haave on toteutunut.

Vuosien myötä kysyntä kasvoi niin suureksi, että pajutuotetuo-tanto siirrettiin ulkomaille.

– Rivakka liiketoiminnan kas-vu ajoittuu juuri parahiksi paju-buumin Suomeen rantautumi-seen, arvelee emäntä.

Uusvanha navetta on saanut uuden käyttötarkoituksen. Siitä on tehty kahvila ja eleganttiin maalaisromantiikkaan erikois-tunut sisustustarvikemyymälä. Myymälä ei ole mikä tahansa myymälä, vaan suuri avara vaa-leasävyinen tila, jossa voi sukel-taa erilaisiin sisustusmaailmoi-hin.

romantiikkaa maalla. Pau-lan ja Eskon rakkaustarina on jo itsessään matkailuvaltti su-kutilalle. Se on kertomus siitä, kuinka tatuoidusta harrikalla ajavasta muusikosta tuli pajuti-lan isäntä. Pariskunta on kirjoit-

tanut elämästään näytelmän, jolla he joskus viihdyttävät vie-raitaan. Rumpalin elämäntarina -näytelmässä on muun muassa kohtaus, jossa Esko juoksee Pau-lan elämään aivan kirjaimellises-ti eräällä motoristien tuntemalla levähdyspaikalla.

– Esko on tehnyt biisin tuosta kohtalon hetkestä, jolloin hän tiesi kohdanneensa elämänsä naisen. Hän teki Juoksin sun elä-mään -biisin, joka on sittenmin levytetty Texasissa, kertoilee Paula.

Kaunis kahden aikuisen rak-kaustarina on liikuttava ja elää vieläkin yli kymmenen vuoden jälkeen. Toisiinsa hitsautunut pariskunta rakentaa ja kehittää intohimoisesti yhteistä bisnes-tään.

– Aina vaan tulee jotain uut-ta ja mielenkiintoista, vaikka kohta pitäisi miettiä eläkkeelle siirtymistä. Näyttää siltä, että toiminta vain laajenee, pohdis-kelee Paula.

Tällä hetkellä tilalla työsken-telee vakituisesti 6 – 7 henkilöä ja sesonkityöntekijät päälle.

äidin ja pojan haave. Kun Esko oli pikkupoika, hänellä oli äidin kanssa yhteinen haave. He unelmoivat omasta ravin-tolasta. Eskon ruuanlaittohar-

porTin Kupeessa luonnollisen kokoinen pajunorsu tervehtii tilalle tulijaa.

MarjaMäen pajuTilalla on aitoa maalaisromantiikkaa. Paula, Esko ja kissa.

rastuksesta kertoo se, että hän osti ensimmäisestä palkastaan rasvakeittimen, mikä ei ole tyy-pillinen ostos teinille.

– Siihen aikaan ranskan- perunat olivat ylellisyyttä, sa-

noo kuudettakymmenettä käy-vä Esko.

Nyt Eskon äiti on dementoi-tunut, mutta ravintolahaave on toteutumassa yhdessä Paula-vaimon kanssa.

– Meillä on suuri talo, josta lapset ovat lähteneet jo omille teilleen. Teemme kotimme ala-kerrasta ravintolan. Siinä ko-rostuu kodinomaisuus. Listalla on vain yksi ainoa ruoka per

päivä viihtyisässä ympäristös-sä. Panostamme laatuun niin raaka-aineissa kuin miljöössä-kin, maalailee Esko loppukesän näkymiä.

Virtavesien kunnostuksesta tempaus kotikuntaanKalatalouden Keskusliiton julkaisema virtavesien kunnos-tusopas on pohjoismaiden laajin ja modernein tällä alalla.

Nyt julkaistu opas on perus-teos jokaiselle virtavesikun-nostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Yhdessä muiden opas- ja tie-dejulkaisujen kanssa se antaa mainiot edellytykset onnistu-neille suomalaisille virtavesi-kunnostuksille.

Virtavesien kunnostus -niminen opas pohjautuu artikkelisarjaan, joka julkais-tiin Suomen Kalastuslehdessä vuosina 2005–2009. Sarjassa julkaistut tekstit on päivitetty, täydennetty ja havainnol-listettu runsaalla kuva- ja piirrosaineistolla. Kirjassa on 278 sivua.

Kirjan kirjoittaja on Keski- Suomen ELY-keskuksen kala-biologi Anssi Eloranta. Hän sanoo, että vuosisatainen hyväksikäyttö on radikaalisti tuhonnut ja turmellut virtave-siluontoamme. Jäljellä olevat luonnontilaiset virtavetemme kuuluvat maailman uhanalai-simpiin ekosysteemeihin.

– Tämän uhan ja elämän laatua korostavan arvo-maailman vauhdittamana vesistökunnostuksia pidetään kansainvälisesti tärkeänä ja kiireellisenä vesirakentamisen muotona, toteaa Eloranta.

Anssi Eloranta on ollut suunnittelemassa ja ohjaamas-sa noin 150:tä virtavesikunnos-tusta 1980-luvun alkupuolis-kolta lähtien.

Venäläisiä rakennusyrityksiä TahkollaVenäläiset ja suomalaiset rakennus- ja kiinteistöalan yritykset verkostoituvat Tahkolla 9.–10.6.2011. Venäjän talousmittarit näyttävät taas ylöspäin, ja halu investoida on huipussaan. Tilanne tarjo-aa paljon mahdollisuuksia suomalaisille rakennus-, LVI- ja energia-alan yrityksille, joiden tuotteita ja osaamista Venä-jällä arvostetaan. Kaksipäiväi-seen tapahtumaan voi sopia etukäteen kahdenkeskisiä neuvotteluja. Lisäksi ohjelmas-sa on myös koulutus, jossa perehdytään asiantuntijoiden johdolla Venäjän rakennusalan toimintatapoihin ja kehityk-seen. Puhujina on mm. Suo-men pankin, Venäjän raken-nusliiton sekä alan yritysten edustajia.

Tapahtuman järjestää Venäjä vetää -hanke, jossa ovat mukana Savon Yrittäjät, Kuopion kauppakamari ja ISBE Oy. Osallistumismaksu on 350 euroa (+alv) ja tapahtumaan tulee ilmoittautua 12.5.2011 mennessä osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja: www.venajavetaa.fi

Allerginen, älä ole rajoittunut!Tuoreen tutkimuksen mukaan allergisista joka neljäs joutuu ottamaan allergian huomioon ympärivuotisesti ulkoilussa, syömisessä sekä lemmikki-eläinten pidossa.

– Allergiaan pitäisi asennoi-tua uudella tavalla, allergeene-jä ei ole syytä välttää turhaan, kertoo järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta.

Hän korostaa, että merkittä-viä oireita aiheuttavat allergiat ovat eri asia ja ne hoidetaan terveydenhuollossa.

Yli puolet suomalaisista allergisista kuitenkin rajoit-taa syömistään allergian takia. Ruoka-aineallergia oli kuitenkin selvitetty vain joka kolmannella. Useimmat perustavat välttämisen omiin tuntemuksiinsa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös mitkä tekijät suojaavat allergioilta. Monipuolisen ravinnon, bakteerien ja mui-den mikrobien, säännöllisen luonnossa liikkumisen ja ko-tieläinten hyödyt tiedostettiin yllättävän hyvin.

– Sen sijaan allergisoivien ruoka-aineiden välttämisenkin arveltiin johtavan suotuisaan tulokseen. Ruoka-ainerajoi-tusten purkamiselle on selkeä tilaus, dosentti Kimmo Saari-nen Allergia- ja Astmaliitosta toteaa.

Jalkapallomaalien ja koripallote-lineiden kaatumisista on aiheu-tunut vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemantapauksia. On-nettomuuksien syinä ovat olleet esimerkiksi koripallotelineiden riittämättömät vastapainot ja jalkapallomaalien jättäminen epätasaiselle alustalle talvisäily-tykseen.

– Riskit kasvavat, kun välineitä jätetään valvomattomille kentille pitkiksi ajoiksi, toteaa Tukesin ylitarkastaja Niina Kupiainen.

Kunnat mukana. Tukesin, kuntien ja aluehallinnon viran-omaisten yhteisprojektin tar-koituksena on lisätä yleisten pallopelialueiden turvallisuutta puuttumalla selkeimpiin ongel-makohtiin. Kuntien kuluttajatur-vallisuusviranomaiset valvovat alueellaan yleisten pallopelialu-eiden turvallisuutta.

Yleisten pallopelialueiden tur-vallisuudessa korostuvat ylläpi-don riittävyys ja käytön turvalli-suudesta varmistuminen.

– Turvallisuutta voi lisätä melko yksinkertaisillakin toimil-la. Esimerkiksi jalkapallomaalien kaatuminen, luvaton käyttö ja asiaton liikuttelu voidaan estää sijoittamalla maalit vastakkain

Pallokenttien kunnossapidon puute aiheuttaa vaaratilanteita

ja lukitsemalla ne toisiinsa kiin-ni pidempiaikaista säilytystä varten. Jo välineitä hankittaessa tulisi huolehtia, että jalkapallo-maalit ja koripallotelineet ovat turvallisuusvaatimusten mukai-sia, kertoo Kupiainen.

Tarkastuksia ympäri suo-mea. Projektin aikana kuntien valvontaviranomaiset tekevät tarkastuskäyntejä yleisille pal-lopelialueille ympäri Suomea. Tarkastuksia tehdään etupääs-sä toukokuun puolivälin ja hei-näkuun lopun välisenä aikana. Kohteena ovat erityisesti sel-laiset kentät, joiden käyttö on aktiivista, joiden käyttäjäkunta on vaihtelevaa tai joihin on ris-kiperusteisesti tarpeen kohden-taa valvontaa tiedossa olevien onnettomuuksien tai ongelmien perusteella.

Pallopelialueen ylläpitäjä on palvelun tarjoajana vastuussa alueen turvallisuudesta. Ennen tarkastuksia käydään keskuste-lujen ja asiakirjojen perusteella läpi palvelun tarjoajan menette-lyt turvallisuuden varmistami-seksi. Tarkastuksilla arvioidaan muun moassa kuinka hyvin tur-vallisuusjärjestelyt toteutuvat käytännössä.


tekoja & tapahtumia

Kauppa

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.8.2011

YritysvälittäjätPalvelut, liikenne

yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal-velussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä- sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

MyyDään yriTyKsiä

osTeTaan yriTyKsiä

Kukkakauppa Kajaanissa. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 70 + 30 m2. hintapyyntö 40 000 €.

SY-21032011-1023

Tilitoimisto Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 75 000 €.

SY-21032011-1025

Kylpyhuonekalusteiden maa-hantuontiyritys tampereella. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

SY-08042011-1073

Autonvaraosaliike pääkaupunki-seudulla. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat n. 160 m2.

SY-11042011-1076

Lahjatavaraliike Kanta-hämees-sä. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-11042011-1078

Rakennuspuutavaran myynti- liike Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat n. 1000 m2. hintapyyntö 400 000 €.

SY-03052011-1112

Kirjakustantamo, toimintaa koko suomessa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 470 000 €.

SY-28032011-1045

Maastomittaus- ja maaperä-tutkimusyritys etelä-suomessa. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. Vuok-ratut toimitilat.

SY-08042011-1071

Huoltoasema-baari-auto-huolto/korjaamo Kainuussa. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 440 m2.

SY-11042011-1075

Kampaamo Kajaanissa. liike-vaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat katutasossa 60,5 m2. hintapyyntö 50 000 €.

SY-11042011-1079

Kauneushoitola pääkaupunki-seudulla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 54 000 €.

SY-29042011-1107

Muut toimialat

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko suomessa ja ulko-mailla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. hintapyyntö 100 000 €.

SY-10052011-1123

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta.

Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitammeKemian alan tehdas ............................. 1 750 000Autokorjaamoketju .................................950 000Rakennusalan erikoisliiketoiminta ........ 730 000Maalämpö- ja porakaivojen poraukset ja asennukset ........................650 000hotelli, ruokaravintola ja pubi ...............580 000Keittiötasojen ja fasaadiosien valm. .....490 000Leipomo...................................................420 000Teollisuuskiinteistöyhtiön osakekanta ..420 000Teollisuuden kunnossapito ja asennustyöt ............................................ 350 000Lounasrav. & kahvio ja kauppa.............. 350 000Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita .................................. 325 000Kestikievari ja tilausravintola .................218 000huoltoasema Pylkönmäellä ....................195 000Ammatillinen perhekoti ..........................185 000Viher- ja piha-alueiden rakentaminen.. 180 000Pizzeria ....................................................125 000Siivousliike .............................................. 100 000Pub-ravintola ............................................90 000Sisustus- ja lahjatavaraliike .....................68 000hautaustoimisto ja kukkakauppa ............60 00020% osuus ravintolisäalan yrityksestä ....55 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Ostetaan palvelualan yritys Vaasa-Pietarsaari alueelta. liike-vaihto 500 000 - 5 000 000 €.

SY-04042011-1059

Majoitus, ravintola, elintarvike

Pikaruokaravintola etelä-Poh-janmaalla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

SY-08042011-1070

Rakentaminen

Rakennus- ja saneerausalan yritys pääkaupunkiseudulla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 150 m2. hintapyyntö 275 000 €.

SY-28032011-1043

Ilmastointialan yritys pääkau-punkiseudulla.

SY-08042011-1074

Kiinteistökorjausalan yritys Päijät-hämeessä. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 220 m2. hintapyyntö 110 000 €.

SY-13042011-1083

Julkisivusaneeraus-/maalaus- liike Pirkanmaalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 274 m2. hintapyyntö 140 000 €.

SY-18052011-1137

YrittäjYYs on hYvä uravalinta.

Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä –olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä.

liitY sinäkin!

Jarmo YrjöläRaision Puusepät

Hae uutta Eläköön automaatio! -tunnustuspalkintoaSuomen Automaatioseura ry ja Suomen Messut julkistavat haet-tavaksi uuden tunnustuspalkin-non, joka tukee automaatioalan innovaatioita. Eläköön auto-maatio! -palkinto myönnetään merkittävästä automaatioalan innovatiivisesta ratkaisusta, joka voi olla uusi kaupallinen tuote, kehitetty menetelmä tai sovellus. Palkinnon saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö.

Palkintosumma on 7 000 eu-roa, ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Voittaja julkiste-taan Automaatio 11 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa lo-kakuussa 2011.

Kilpailuun voi osallistua lähet-tämällä ehdotuksen palkinnon saajaksi postissa tai sähköpostil-la 31.8.2011 mennessä Suomen

Automaatioseura ry:n toimistol-le osoitteella Suomen Automaa-tioseura ry, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki tai sähkö-postilla [email protected].

Ehdotukseen tulee liittää yk-sityiskohtainen selvitys saavu-tuksista, joiden perusteella eh-dotetaan tunnustuspalkinnon saajaa.

Vuoden 2011 Yrittäjäpäivien tapahtumapaikkana on Seinäjoki

Yritystä Stadiin! -tapahtuma veti väkeä jo viidettä kertaaYritystä Stadiin! -tapahtuma tou-kokuun alussa kokosi hotelli Pre-sidenttiin yli 2 000 kävijää.

Helsingin Yrittäjien järjestä-mä tapahtuma houkutteli pai-kalle pk-yrittäjiä, kehittäjiä ja yritysmyönteisiä päättäjiä jo vii-dettä kertaa.

Päivän aikana kävijöille oli tarjolla yli 60 tietoiskua ja 10 seminaaria, joiden teemoina olivat sähköinen kaupankäynti,

luovuus ja innovaatiot, osaami-nen ja kasvu, yrittäjän arki sekä yrittäjän hyvinvointi.

Yhteistyökumppaneita ta-pahtumassa oli tänä vuonna 60. Tänä vuonna uutuutena oli Yrittäjän hyvinvointikeidas, jos-sa teemana oli yrittäjän oma terveys ja jaksaminen. Helsingin Yrittäjät julkisti tapahtumassa myös hyvinvointiohjelman, jon-ka tarkoituksena on yrittäjien

motivoiminen oman terveyten-sä edistämiseen ja mahdollisten sairauksien ehkäisemiseen.

– Tapahtuma on viidessä vuo-dessa tullut yrittäjien odotta-maksi kohtaamispaikaksi. Tänä vuonna onnistuimme erityisesti koulutussisältöjen valinnassa, sillä salit pullistelivat innostu-neita yrittäjiä, Helsingin Yrittä-jien toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Haluatko hankkeesi osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta?

Joutsenmerkki ensi kertaasanomalehtipainolleEnsimmäistä kertaa Suomessa sanomalehtipainolle on myön-netty ympäristötunnustus Joutsenmerkki. Kyseessä on Suomen Lehtiyhtymän omis-tama Tuusulan Lehtipaino, jonka koko tuotanto koostuu sanomalehtityyppisistä paino-tuotteista.

Joutsenmerkittyjä paino-taloja on Suomessa jo lähes 50, mutta Tuusulan Lehtipaino on ensimmäinen puhtaasti sanomalehtiin keskittynyt joutsenmerkitty paino. Leh-tiyhtymällä on jo ennestään yksi joutsen-paino, Kirjapaino Uusimaa Porvoossa.

Joutsenmerkin saadakseen painolaitoksen tulee täyttää tiukat, mm. paperia, painoke-mikaaleja, päästöjä ja jätteitä sekä energiankulutusta koske-vat vaatimukset. Painossa on lisäksi oltava toimiva ohjeis-tus, jolla pyritään jatkuvaan ympäristöasioiden paranta-miseen.

Tuusulan Lehtipainon tuot-teita ovat sanoma- ja ilmais- jakelulehdet, asiakaslehdet sekä mainospainotuotteet.

•Huumekoirat keräily-kortteina. Tullin huume-koirista jo vuodesta 2004 julkaistussa, erityisesti var-haisnuorisolle tarkoitetussa keräilykorttikokoelmassa on ilmestynyt kuudes kymme-nen kortin sarja. Korteissa esitellään työssä olevia huu-meja savukekoiria.

•Keksijät Viitasaarelle. Valtakunnallinen keksintö-messutapahtuma Keksintöjen Viikko järjestetään tänä vuon-na 13. – 15.10.2011 Viitasaari Areenalla. Tapahtumaan haetaan uusia tuote- ja pal-veluinnovaatioita. Messujen osastopaikkojen varaus on käynnissä.

vaseMMalTa etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja jyrki mäkynen, Seinäjoen Yrittäjien puheenjoh-taja Kimmo Heinonen, Suomen Yrittäjien tiedotuspäällikkö raija-Liisa Konkola, etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja minna Sillanpää sekä toimialapäällikkö, johtaja oTo jouni Pekka Seinäjoen seudun elinkeino-keskuksesta istuttivat Seinäjoelle yrittäjyyden kasvupuun.

Vuoden 2011 Valtakun-nalliset yrittäjäpäivät järjestetään Seinäjoella 21.–23.10.2011. Tapah-tuman teemana on

Yrittäjyys kantaa Suomea.

Vuoden 2011 Valtakunnallis-ten yrittäjäpäivien tapahtuma-paikkana on Seinäjoki Areena Seinäjoella. Tänä vuonna tapah-tuman pääteemana on Yrittäjyys kantaa Suomea ja alateemana

Yrittäjyyden kasvumaa.Perjantain ohjelman keski-

pisteinä ovat liittokokous sekä Komiat tervetuliaisjuhlat Ame-riikan malliin. Juuri Ameriikan malliin siksi, että Pohjanmaalta

ETELÄ-POhJANMAAN yRITTÄJÄT, KIRSI KUUSISTO

on aikanaan lähdetty suurella joukolla siirtolaisiksi Atlantin taakse.

Lauantai on seminaaripäivä, joka aloitetaan teemaan Yrittä-jän voimavarat keskittyvällä Hy-vän mielen aamulla.

– Aamutilaisuudet ovat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjissä syksyllä kymmenen vuotta jatkunut pe-rinne. Myös Valtakunnallisten yrittäjäpäivien aamutilaisuus sisältää henkistä ja hengellistä ohjelmaa sanoin ja sävelin, ker-too Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillan-pää.

Lauantain seminaarissa kuul-laan sekä valtakunnan tason puhujia että yrittäjämaakunnan menestystarinoita. Lauantai huipentuu yrittäjäpäivien pää-juhlaan ja Valtakunnallisten yrit-täjäpalkintojen jakoon.

Sunnuntaina yrittäjäpäivien osallistujien on mahdollisuus osallistua Yrittäjäkirkkoon La-keuden Ristissä, joka on yksi Sei-näjoen tunnetun Aalto-keskuk-sen rakennuksista.

Valtakunnalliset yrittäjäpäi-vät on Suomen Yrittäjien vuo-tuinen päätapahtuma. Tapahtu-maa ovat yhdessä järjestämässä Suomen Yrittäjät ja Etelä-Poh-janmaan Yrittäjät. Ilmoittautu-minen on ollut mahdollista maa-nantaista 2.5. alkaen osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Kansainvälinen designsäätiö ko-koaa nyt ohjelmaehdotuksia de-signpääkaupunkivuotta varten.

World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden teema, Open Hel-sinki – Embedding Design in Life on tulevaisuuteen suuntaava ajatus ja painottaa yhteistyötä kansalaisten kanssa.

– Helsingille on ollut selvää se, että teemme töitä ihmisten kanssa siksi, että voisimme teh-dä jotakin uutta. Kansalaisyh-teiskunnan kanssa työskentely ja Open Helsinki -ajatus on ollut koko ajan meidän pääpainopis-tealueemme, sanoi Yritystä Sta-diin! -tapahtumassa puhunut World Design Capital Helsinki 2012 -organisaation yhteysjohta-ja Sanna-Mari Jäntti.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kenellä tahansa on mahdol-lisuus ottaa osaa hankkeeseen.

World Design Capital Helsinki

2012 -ohjelma koostuu tapahtu-mista ja teoista, jotka hyödyn-tävät kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kehitytä. Kaupun-kien, yliopistojen ja yritysyhteis-työkumppaneiden tuottamien sisältöhankkeiden lisäksi orga-nisaatio järjestää avoimen han-kehaun, jonka kautta kuka ta-hansa mistä tahansa maailman kolkasta voi ehdottaa hankkeita designpääkaupunkivuotta var-ten.

Haku on yhä käynnissä ja World Design Capital Helsinki 2012 -vuodesta vastaava Kansain-välinen designsäätiö koordinoi ja kokoaa parhaillaan hankkeita ja projekteja designpääkaupunki-vuoden ohjelmaa varten.

– Odotimme saavamme 400–500 hanke-ehdotusta, olisimme olleet siihen erittäin tyytyväisiä. Tähän mennessä hakemuksia on 139, Jäntti iloitsi.

Minkälaiset hankkeet pää-sevät mukaan? Design-vuoden ohjelmaa rakentaessaan organi-saatio painottaa sisältöjä, jotka tukevat Open Helsinki – Embed-ding Design in Life -hankkeen keskeisiä teemoja.

Se tarkoittaa Jäntin mukaan kolmea asiaa. Sitä, että luodaan avoin kaupunki ja kansalaisil-le tarjotaan vaikutuskanavia ja työkaluja vaikuttaa päätöksen-tekoon. Se tarkoittaa globaalia vastuuta ja paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille. Li-säksi se tarkoittaa uuden kasvun juuria, sitä että organisaation tavoitteena on edistää myyntiä, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Muita valintakriteereitä ovat hankkeen tai tapahtuman yhteys designiin, kansainvälinen vaikut-tavuus, paikallinen vaikuttavuus, ainutlaatuisuus ja omaleimai-suus sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden huomioiminen toteutuksessa.

– Meidän tarkoituksenamme ei ole päättää, mitä design teille merkitsee tai onko teidän teke-misenne designia vai ei. Meidän tehtävämme on luoda tästä vuo-desta se paras mahdollinen ja ai-nut tapa tehdä se on niin, että te olette kaikki mukana. Me emme voi tietää, mikä se uusi juttu ja uusi innovaatio on. Meillä ei ole sitä osaamista, mutta teillä on ja sen takia meidän pitää tehdä tämä juttu yhdessä, Sanna-Mari Jäntti kannusti.

Ohjelmaehdotuksia voi lä-hettää sähköisesti World Design Capital Helsinki 20112 -vuoden verkkosivuilla osoitteessa www.wdc2012helsinki.fi.

Pia Pakarinen Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajaksiHelsingin Yrittäjien ttoi-mitusjohtajaksi on valittu oikeustieteen ja valtiotieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Pia Pakarinen. Hän aloittaa tehtävässään 1.6.2011. Ennen aluejärjestön toimitus-johtajaksi siirtymistään Pia Pakarinen on toiminut yrittä-jänä EU-juridiikkaan erikois-tuneessa käännöstoimistossa PianCo Oy:ssä. Pakarinen on myös Helsingin kaupunginval-tuutettu.

hoTelli Preidentissä verkostoitui toukokuussa yli 2 000 yrittäjää.

helsinKi on vuoden 2012 designpääkaupunki.

Oululaiset kiinteistöyrittäjätsaivat tunnustustaKiinteistömaailma on valinnut oululaisen yrittäjäkaksikon Kari Huuskon ja Tarmo Lotvo-sen vuoden 2010 franchising-yrittäjikseen.

Huuskon ja Lotvosen yritys on Rotuaarin Kodit Oy LKV ja he ovat toimineet Kiinteis-tömaailma-ketjun yrittäjinä Oulussa vuodesta 2005 lukien. Tällä hetkellä yrittäjät omistavat kolme asuntomyy-mälää, joista tuorein on Oulun Kaakkurissa.

Yrittäjäkaksikko on luonut työpaikkoja Oulun seudulle. Alkuvaiheen kahden henkilön asuntomyymälä on laajentu-nut niin, että palveluksessa on tätä nykyä 11 ammattitaitoista ja työlleen omistautunutta kodinvälittäjää.

Perusteluna tunnustukselle on muun muassa ripeä liike-vaihdon kasvu. Kasvusta huoli-matta yrityksen kannattavuus on säilynyt erinomaisena.

– Rotuaarin Kodit on esi-merkillinen franchising-yritys: se on noudattanut ketjukon-septia huolellisesti ja näyttä-nyt Pohjois-Suomen muille Kiinteistömaailman asunto-myymälöille suuntaa muun muassa Tarjouskauppa-mallin hyödyntämisessä, perustelee Kiinteistömaailman toimitus-johtaja Tommi Rytkönen.

•Nyt Avainklubiin. Suoma-laisen Työn Liitto on avannut verkossa toimivan Avainklu-bin. Kyseessä on yhteisöllinen palvelu, jossa ovat mukana kuluttajat ja yritykset. Avain-klubissa kehitetään uusia suomalaisia menestystuot-teita, parannetaan olemassa olevia ja luodaan työpaikkoja Suomeen, liiton toimitusjoh-taja Pekka Tsupari kuvailee. Avainklubi on osoitteessa www.avainklubi.fi.

Kauppa

Palvelut, liikenne

Ostetaan kylpyhuone- /raken-nustuotealan maahantuonti- yritys tai liiketoiminta. liikevaihto 250 000 - 4 000 000 €. Omat tai vuokratut toimitilat.

SY-02052011-1111

hELSINGIN yRITTÄJÄT

hELSINGIN KAUPUNKI


TUOTANTO- JA LIIKETILAT TULOSTINTARVIKKEITA

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

YRITYSPALVELUT

Yritykset

parhaat palvelut

Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaan talousalue saivat kaivatun Apple-tuotevalikoimaa markkinoivan yrityksen, kun iCorp Finland Oy aloitti toimintansa huhtikuussa.

Ajatuksen Seinäjoen ensim-mäisen valtuutetun Apple-jäl-leenmyyjäyrityksen liikkeelle laittamisesta saivat alan am-mattilaiset Janne Haapasalmi ja Kai Nyrhinen taustaryhmi-neen. He aloittivat toimintansa osakasyhtiö Wextra Oy:n tiloissa Seinäjoen keskustassa. Yrityksen oma myymälä huoltotiloineen avataan Citymarketin tiloihin heinäkuussa.

– Talousalueen yrityselämän kova kasvu ja Seinäjoen vahva maine opiskelijakaupunkina sai-vat meidät perustamaan yrityk-

Seinäjoen seutu sai oman Apple-jälleenmyyjän

seinäjoen talousalue saa apple-talon, kun Kai nyrhisen (vas) ja janne Haapasalmen luotsaama yritys aloitti toimintansa. omissa toimitiloissa yritys aloittaa heinä-kuussa.

JUhA TUOMIKOSKI sen ja käynnistämään tarvitta-vien valtuutusten ja koulutusten läpiviennin, kertoo toimitusjoh-taja Janne Haapasalmi ja tarken-taa, että laatulaitteita ja -puhe-limia tarvitsevat sekä yritykset että opiskelijat.

Toiminnan alkaessa omissa toimitiloissa yritys palkkaa noin neljä henkilöä myyntiin sekä val-tuutettuun huoltoon. Muutamia osa-aikaisia työntekijöitä palka-taan toiminnan kasvaessa.

Audi Finland ja cocktail-mek-kojen kuningattarena tunnettu suunnittelijayrittäjä Tiia Van-hatapio solmivat yhteistyösopi-muksen.

Vaatemallistonsa lisäksi Van-hatapio on tehnyt myös paljon design-projekteja mm. Artekin, Ikean, Stockmannin ja Chez Dominique’in kanssa. Myöskään autojen maailma ei ole hänelle niin kaukainen kuin ensi arvaa-malta voisi olettaa.

– Poikatyttönä kilpailin pie- nenä siitä, kuka kotona lukee Tekniikan Maailman ja Tuuli-lasin ensimmäisenä. Rakastan mm. 30-luvun hot rodeja ja olen

•Veropolitiikka puntaris-sa. Professori, verovaikuttaja Heikki Niskakankaan kirjoit-tama Veropolitiikka on teos verotuksen periaatteellisista kysymyksistä kiinnostuneille. Mitä tulisi verottaa? Milloin verotus on oikeudenmukaista? Millainen on hyvä verojärjes-telmä, ja onko ylipäätään olemassa yleisiä kriteerejä hyvälle verojärjestelmälle? Muun muassa näihin kysy-myksiin pureudutaan kirjassa.

Audi ja Tiia Vanhatapio yritysyhteistyöhön

aina haaveillut konseptiauton suunnittelusta. Audi on auto-merkki, joka tunnetaan edistyk-sellisestä muotoilukielestään. Maailmanlaajuisesti Audi on tehnyt yhteistyötä muodin pa-rissa, ja he ymmärtävät tämän liiton mahdollisuudet. Siinä mielessä tämä design-kollabo-raatio on täydellinen match, Vanhatapio kertoo.

– Haluamme nostaa suunnit-telua esiin ja tukea suunnitteli-jaa, jolla on oma vahva visio ja tyyli, ja joka vie alaa eteenpäin, johtaja Petri Aarnio Audilta ker-too.

Radiomainonta kasvoi kaksinumeroisestiRadioMedian jäsenasemiltaan keräämien tietojen perusteella radiomainonta kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosinel-jänneksellä 14,1 prosenttia. Mainossekunteja ostettiin yh-teensä 12,5 miljoonalla eurolla.

Paikallinen radiomainonta kasvoi tammi-maaliskuussa 11 prosenttia ja valtakunnallinen 15,2 prosenttia.

– Radiomainonta veti hyvin viime vuonna ja sama tahti on jatkunut. Nyt kun toimilupa-asiatkin ovat selvillä, radiot voivat hyvillä mielin suunni-tella ja kehittää toimintaansa pitkällä aikajänteellä. Tämä asia pätee myös myyntiin, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa.

RadioMedian tilastot perustuvat 50 jäsenasemalta kerättyihin liikevaihtotietoi-hin. RadioMedia on yksityisten radioiden edunvalvonta- ja markkinointiliitto, johon kuu-luu 50 radioasemaa ja yli 320 lähetystaajuutta.

–

Tiia Vanhatapio

Raiku-radioideakilpailun voittoon sydänäänilläMainonnan ammattilaiset valitsivat M&M-illassa Raiku-radioideakilpailun voittajan. Minna Laineen ja Riku Pousin Sydänääni-spotti voitti tasavä-kisen äänestyksen. Kaksikko lähtee Cannesin mainosfesti-vaaleille kesäkuussa.

Raiku-radioideakilpailun asiakas oli tänä vuonna Liikenneraittiustyöryhmä. Alle 29-vuotiaiden suunnittelijoi-den tehtävänä oli käsikirjoittaa radiomainos, joka nollaa nuor-ten promillet liikenteessä.

Sydänääni-nimisessä voitta-jaspotissa esitetään suojatietä ylittämään lähtevän jalankul-kijan kuulema äänimaisema. Spotissa perinteisten spiikke-reiden sijaan dialogia käyvät liikennevalojen piippaukset ja sydämenlyönnit.


svensk resumé översättning av Pekka Sörensen

Arbetsrelaterad inflyttning okArbetslivet i Finland behöver i framtiden upptill 10 000 – 20 000 invandrare – per år! Det tror fastighetsserviceföre-tagens intresseorganisation Kiinteistöpalvelut ry. Hälften av branschens anställda går i pension i.o.m. år 2020.

– Det måste göras möjligt att öka utlänningars anställ-ning inom fastighetsskötseln. Utlänningars och finländares arbetsvillkor och beskattning måste vara lika, säger Pia Gramén, vd för Kiinteistöpal-velut.

Hon föreslår att samhället satsar mera pengar och andra resurser på de arbetssökande invandrarnas språkskolning och inkörning i finländskt arbetsliv. Språkkunskapernas betydelse betonas också av RTK-Palvelu Oy:s servicechef Arja Nurmi. Ca 10 procent av företagets 2 300 anställda är invandrare. Enligt Nurmi för-utsätts det att de jobbsökande kan åtminstone engelska. Å andra sidan är invandrarna of-tast väldigt motiverade att lära sig landets språk, det gäller ju att få ett jobb.

Lotta Tammelin, text

Chefen för näringslivs-frågor vid FiF, Janne Pesonen, ställer sig med viss reservation bakom tanken att man inte skulle kunna ta

hand om social- och hälsovården utan en övergripande strukturell omorganisation.

Enligt en arbetsgrupps förslag kunde social- och hälsovården organiseras så att 30 – 50 kom-muner ansvarar för tjänsterna på grundnivå. Regionerna med ansvar för gemensamma spe-cialtjänster skulle vara fem till antalet.

Ifall vi även i framtiden har ett större antal kommuner kunde en samarbetsmodell till-lämpas som andra alternativ. En storkommun eller en region be-stående av ett antal kommuner skulle ansvara för grundnivån och en del av specialbehoven. Övriga specialtjänster skulle tas om hand av storkommunen och regionen i samarbete.

Ett tredje alternativ vore att en enskild kommun skulle en-sam bära ansvaret för all social- och hälsovård, från grundnivån uppåt. Sådana här kommuner kunde det finnas under 20 utav i landet.

Marknaden bör beaktas. Jan-ne Pesonen är försiktigt positiv till de framlagda förslagen.

–Nog finns här klara struk-turella framtidsutsikter för alla modeller, även om jag fruktar för de mindre vårdgivarnas del då efterfrågan kommer från så stora enheter.

Fortsatt höga inköp till trädgårdenTrädgårdshandelns tillväxt som pågått de senaste tio åren gick ned en smula i fjol men företa-garna i branschen tror bergfast på en ny uppgång.

En kall vår och en extra varm sommar förklarar fjolårets tillfäl-liga nedgång som gällde främst plantor och sommarblommor. Enligt Trädgårdsförbundet har vädret en stor inverkan på in-köpen under den nu pågående viktigaste säljsäsongen. I fjol gjordes inköp till trädgården och balkongen av 1,8 miljoner hemhushåll till ett värde av 594 milj. euro vilket är endast en pro-cent mindre än året innan. Ned-gången bekymrar inte handeln. Den ekonomiska recessionen

har inte nu heller påverkat folks köpvanor när det gäller gröna anskaffningar.

Intresset för skötseln av träd-gård och allt annat som hör en egnahemsvillas omgivning till har ökat klart under de senaste tio åren. Från 1998 har inköpen fördubblats från 288 milj. euro. Mest har ägarna till odlingslot-ter satsat. De har fyrfaldigat sina inköp.

Den genomsnittliga grön-upphandlingen per hemhushåll och år har varit 330 euro. Mot-svarande belopp för villaägarna uppgick till nästan 390 euro. Ca 62 procent av balkongägarna gör anskaffningar till balkongen till ett snittvärde av 120 euro per år.

DireKTör rauno vanhanen vid fif anser att man i regeringspro-grammet borde ta in en klausul om fortsatt bedömning av lagbered-ningens inverkan på företagen.

Lotta Tammelin, text

Framsteg har gjorts under de senaste åren när det gäller att beakta lagstiftningens inverkan på företagen, men betydande brister finns ännu, framgår det av vederbörande arbetsgrupps uppföljningsrapport.

För Rauno Vanhanen, direk-tör vid FiF, är rapportens uppgif-ter ingen överraskning.

– Det är väldigt viktigt att nä-ringsministeriet har aktivt ar-betat med frågan, men som det framgår av rapporten så finns

Harri Auramo, text & bild

Nästa scen i skådespelet är att köparen, och snart även säljaren, engagerar olika

experter, inspektörer och juris-ter. I rätten presenterar dessa sedan minst två olika uppfatt-ningar om huruvida huset hade fel och vem som ska betala kost-naderna.

– Det här är den dyraste vä-gen. Både pengar och tid kan dock sparas om man anlitar experter i rätt tid, d.v.s. redan i början av köpprocessen, betonar advokat Markku Lindblad från Helsingfors.

När det gäller tvistemål i sam-band med husköp är det främst två lagar som man tyr sig till: jordabalken som reglerar fastig-hetsköp och vid köp av gammalt lagen om bostadsköp. Det finns fel i köpeobjektet om det inte motsvarar vad som avtalats, el-ler vad som måst anses att har avtalats.

– Säljaren kan begå fel också genom underlåtelse att ge köpa-ren rätt information om köpe-objektet. Även den som förmed-lar köpet bör ge rätt information som står att läsa i säljprospek-tet, betonar Lindblad. Även ifall bostaden eller huset har kondi-tionsgranskats måste gransk-

Säljarens plikt är att informera köparen om köpeobjektets alla relevanta egenskaper. Enligt Markku Lindblad förekom-mer det ofta att man anser att det inte är så noga med infor-mationen. Han påpekar dock att just då ska man informera, och det i förväg.

– Utsagda och dokumenterade problem kostar ingenting. Det är det outtalade som kan börja kosta med tiden, påpekar han.

hemliga fel kan ge säljaren lindring. En fastighet eller en bostad kan hysa ett hemligt fel. Hemligt för att säljaren inte varit medveten om det eller att det inte kan bevisas att säljaren visste. Säljaren har alltså inte begått ett slarvfel. Om felet inte är betydande, får köparen stå för det.

– Typisk ligger den här typen av fel inne i väggar eller golv. Det kan vara fråga om rör- eller kabelfel eller annat liknande som man inte kan observera utan att bryta upp konstruktio-ner, säger Markku Lindblad.

Köparen har sina egna förpliktelser. Enligt lagen måste köparen förhandsgranska köpeobjektet. På ett sätt är detta en spegelbild av säljarens informationsplikt. Köparen måste granska objektet noggrannt även om en konditionsgransk-ning har gjorts och presenterats. Underlåtelsen att granska objektet kan stå köparen dyrt. Köparen kan hamna i underläge om fastighetens alla byggnader inte besökts eller husets alla våningar inspekterats trots att tillträdet är fritt.

Radioreklamen i stark tillväxtEnligt RadioMedias medlems-uppgifter noterade radiorekla-men en tillväxt på drygt 14 pro-cent under årets första kvartal. Reklamsekunder inhandlades till ett värde av 12,5 milj. euro. Den lokala radioreklamens tillväxt under januari-mars var 11 procent och på riksnivå var ökningen 15,2 procent.

– Radioreklamen drog bra i fjol och samma takt fortsät-ter. Nu när licensfrågorna är uppklarade kan de olika radio-bolagen med gott mod planera verksamheten på längre sikt. Samma gäller för försälj-ningen, säger RadioMedias vd Stefan Möller.

RadioMedia är de privata radiostationernas intresse- och marknadsförbund som har 50 medlemmar och över 320 sändningsfrekvenser.

Bränslestölder i toppOljebranschen och mackarna har i samråd med polisen gått ut med en kampanj mot bränslestölder. Man vill framföra budskapet att bränslestöld faktiskt är ett brott. En stor ökning av stölderna inträffade 2008 då det inte mera var möjligt att omvandla obetalda böter till fängelsestraff. Bränslestöl-derna förorsakar försäljarna betydande extra kostnader och tar oproportionerligt mycket utredningsresurter i anspråk hos polisen. I fjol registrera-des ca 11 000 misstänkta för bränslestöld. Kring en tredjedel av fallen uppklaras av polisen. Stölderna medför inte enbart svinn i form av obetalt bränsle, de förorsakar mackarna även flerfaldigt högre indirekta kostnader.

Hundratals företag struntar i näringsförbud

Inemot 650 fungerande före-tag håller sig olagligt med en styrelseledamot eller vd som har försatts i näringsförbud. Oftast sker detta inom bygg-branschen och i parti- och de-taljhandeln. För tillfället finns det ca 1 070 personer som inte har rätt att delta i besluts-fattandet i något företag. Trots detta sitter inemot hälften (460) av de ovannämnda formellt med i minst ett bolags styrelse eller verkar t.o.m. som verkställande direktör.

Företagen borde självmant avlägsna sådana här personer ur sina handelsregisteruppgif-ter. Detta kostar och blir ofta ogjort. Skattemyndigheterna stryker i princip ur förskott-suppbördsregistret ett företag som håller sig med styrelse-ledamöter som försatts i nä-ringsförbud. Alltid sker detta dock inte, utvisar Suomen Asiakastieto Oy:s undersök-ning.

På adressen www.vastuul-linenyritys.fi finns en för-teckning på alla företag som har ”förbjudna” personer på ansvarsposter.

Social- och hälsovårdens strukturomvandling väcker oro

– En rationell reform förut-sätter utan vidare att t.e.x. ser-vicesedlar tas i bruk i allt större utsträckning och att konkurrens-utsättningen ändras så att mark-nadens utveckling tas i beaktan-de, tror Pesonen.

jämlikheten lider. Föreningen Lääkäripalvelut ry (LPY), som producerar läkartjänster, anser att det nedmonteringshotade sjukförsäkringssystemet är ur statens och kommunernas syn-vinkel sett mycket kostnadsef-fektivt.

– Ifall motsvarande prestatio-ner skulle produceras enbart av kommunerna, skulle det sluka skattemedel flerfaldigt. Om ar-betsgruppens förslag förverkli-gas innebär det obönhörligen längre vårdköer och sämre till-gång på tjänster, betonar LPY:s verksamhetsledare Ismo Parta-nen.

– Å andra sidan uppmuntrar

den presenterade modellen medborgarna till att ta sjukför-säkringar. Detta i sin tur leder till ojämlikhet bl.a. därför att åldringar med låga inkomster inte har råd med dessa försäk-ringar.

All orsak att se sig för vid inköp av gammalt hus

• Vid inköp av gamla hus går det alltför ofta så att man först efter köpet börjar syna köpobjektet i sömmarna.

met och undersöka läget med gi-vare eller ta ut ett manhål till vin-den eller i bottenbjälklaget för inspektion. På så sätt kan en del av problemet med gömda fel un-danröjas och ansvarsbollen rull-las över till köparens planhalva.

Säljarens stränga ansvar är begränsad ifall det är fråga om ett s.k. hemligt fel som bevisligen inte ens säljaren varit medveten om. Härtill har köparen en skyl-dighet att på förhand granska huset mer ingående än vad som är brukligt i samband med en vanlig visit.

fel ger påföljder. Ifall överras-kande fel uppdagats i hus eller bostad efter köpet kan säljaren i praktiken drabbas av tre typer av påföljder.

– Det kan bli fråga om nedsatt pris, skadeersättning eller t.o.m. hävning av köpet. I 60 procent av fallen har det blivit nedsatt pris, säger Markku Lindblad.

– Om det känns att det här blir alltför svårt så kan det vara på sin plats att i god tid be en ju-rist upprätta ett köpebrev eller åtminstone läsa igenom brevet som fastighetsmäklaren upprät-tat, föreslår Lindblad och tilläg-ger att hans byrå gör ganska ofta sådana här kontroller.

Mera utredning krävs av lagars inverkan på företag

aTT Köpa ett hus är oftast livets största affär. om småsaker lönar det sig inte att processa men att konsultera sakkunskapen före köpet är klokt, särskilt när det gäller värdefullare objekt, säger advokat markku Lindblad.

Fel att utelämna information

Företagandet är en livsstil För mig.

Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening.

kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - CavlekMove Wellness & Dance Center

ningrapporten delges köparen. Uppdagade fel och brister måste stå till pappers.

– Ifall man misstänker fel i byggnaden kan det vara klokt för säljaren att med konditionsgran-skaren komma överens om att t.ex. borra ett litet hål i badrum-

det ännu en hel del att göra. För tryggandet av fortsättningen vore det på sin plats att i reger-ingsprogrammet ta in en förplik-tande klausul om saken, föreslår Vanhanen.

Arbetsgruppen har själv på-pekat att det är av stor betydelse för företagens verksamhetsfö-reutsättningar och konkurrens-kraft att man i lagberedningen tar hänsyn till företagens behov. Arbets- och näringsministeriet uppskattar att 40 procent av regeringens alla lagförslag på något sätt inverkar på företagen

och deras marknader. Sådana lagförslag kommer särskilt från social- och hälsovårdsministe-riet, finansministeriet, kommu-nikationsministeriet och arbets- och näringsministeriet.

Bland arbetsgruppens förslag kan bl.a. det förbättringsförsla-get noteras att man redan i EU-beredningsskedet borde bedöma vilka följderna blir för företagen i Finland. Arbetsgruppen anser att det är viktigt att bedömningen även i fortsättningen utvecklas i samarbete mellan ministerierna, näringslivet och sakkunniga.

lpy:s represenTanT ismo Partanen anser att dagens sjuk-försäkringssystem är kostnadsef-fektivt.

fif:s janne pesonen befarar att de mindre vårdgivarna hamnar i klämm om efterfrågan i framtiden kommer från ännu större enheter.

RODEO

Företagarkvinnornas centralförbund tillsammans med fysioterapi- och rehabi-literingsföretagens intresseorganisation FYSI fördömer social- och hälsovårdsmi-nisteriets förslag att slopa de ersättning-ar som Fpa hittils betalat till dem som tagit sjukvårdsförsäkringar.

Organisationerna uttalar ett starkt ogillande av lagförslaget som skulle hårdast drabba gamla kvinnor som lever på ålderspension och småföretagarkvin-nor som är verksamma inom social- och hälsovårdsbranschen. Organisationerna

frågar om avsikten är att ta kål på dessa små branschföretag på samma sätt som man håller på att göra inom sjuk-transporterna.

Ca 70 procent av de aktuella Fpa-ersättningarna utbetalas till kvinnor och största delen av dessa är småfö-retagare i branschen. Försäkringen täcker t.ex. kostnaderna för läkar- och tandläkararvoden samt laboratorie- och fysioterapiundersökningar. Enbart inom gynekologin ersätts årligen 500 000 kon-sultationer och lika många ögonläkarbe-

sök. Särskilt illa uta är de som fyllt 65 år. Enligt organisationerna skulle slopade

Fpa-utbetalningar på det här området medföra att ca en miljon pensionärer blir helt utan sjukförsäkring. Inga privata försäkringsbolag beviljar över 65-åringar försäkringar för sjukvårdskostnader. Samma gäller för de allra fattigaste som inte har råd med privata försäkringar.

Janne Pesonen, chef för näringsfrågor vid FiF, stöder fullt ut organisationernas ståndpunkt i frågan.

två branschförbund:

Ny sjukvårdsförsäkring drabbar kvinnor hårdast

Högre moms hot mot arbetsintensiva småföretagBehovet av högre moms dis-kuterades före riksdagsvalet. Egentliga Finlands företagare varnar för att höja momsen så att den skadar småföretag.

Tjänsteföretag har få av-dragsgilla anskaffningar. Detta bidrar till att momsen hos dessa företag drabbar arbetsin-satsen relativt sätt hårdare än vad som är fallet hos indu-strins och handelns företag.

Inom arbetsintensiva tjäns-tebranscher påverkar skatte-höjningar lättast även priserna som i sin tur minskar efterfrå-gan på tjänster och minskar tjänstebranschernas syssel-sättning. Enligt nuvarande system gäller moms-frihet för omsättningar som uppgår till högst 8 500 euro. När gränsen överskrids betalar företaget skatt men erhåller samti-digt en lättnad som gradvis minskar. På lättnadsberättigad inkomstnivå handlar det när-mast om företagsamhet som bisyssla. Den lättnadsgivade ef-fekten upphör när omsättning-en överskrider 22 500 euro. En vidare ”lättnadsgaffel” skulle medföra önskvärd flexibilet inom momsbeskattningen av låga inkomster.

Styrelsen för Egentliga Finlands företagare anser att om momsen höjs till t.ex. 24 procent så behöver nedre grän-sen för momslättnader höjas från 22 500 till EU-tillåtna 50 000 euro. Detta skulle ge skattelättnader åt tjänstepro-ducerande småföretag som drabbas relativt sett hårdast av moms-höjningar.

•Virre är Patent- och regis-terstyrelsens avgiftsbelagda tjänst där man kan följa med bl.a. om och hur det sker änd-ringar i registeruppgifterna gällande företag eller stiftelser.

enligT Två branschförbund skulle slopade fpa-utbetalningar medföra att ca en miljon pensionärer blir helt utan sjukförsäkring.


Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalis-ta tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpos-tiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, var-mistaa oikean postin saapumisen ja salaa pos-

tiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemal-la myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköin-nistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaali-hinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtö- ovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta.

Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA,

katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosi-vuille jäsennumerollasi

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myön-tää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huone-hinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthuris-sa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista.

Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla [email protected]

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alen-nuksen päivän parhaasta hinnasta Standard-huoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus laske-taan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittä-

jien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 01359030

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edulli-sen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä

käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukau-sittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoi-keus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton nä-kyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietoje-si yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luotto-luokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuk-sia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille säh-könhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimus-

hintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihta-minen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkina-tilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti [email protected]

Sähkö

Luoton- ja riskienhallinta

Soliditet on Pohjoismaiden johta-va luottotieto- ja yritysinformaatio-alan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 eu-roa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilaus-ta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alen-nus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta

puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla [email protected] ▪ katso myös www.soliditet.fi

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja si-tä pienemmistä astioista), auto-

kemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yritys-kortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteis- alennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske netto-hintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-auto-maattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739

tai [email protected]

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrit-täjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilauk-set myös sähköpostilla [email protected]. Tilauksen yhtey-dessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsen- etu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimin-taan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaik-ki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päi-vitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsen- rekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla.

St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritys-luottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hake-mukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla [email protected]

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alen-nusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja au-

tomaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verk-kolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Nes-te Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy mak-suvälineenä myös Express-asemilla.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään

”Suomen Yrittäjät ry” sopimus

euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alen-nus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa las-kun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomak-su on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja

www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, mer-kitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu,

puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituk-sista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintata-sosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoi-ta tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta

asiakaspalvelunumerosta 0800 19292

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – [email protected]

www.yrittajat.fi/jasenedut

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintai-sia laivamatkoja riippuen matkas-ta ja matkustusajankohdasta. Hin-tatiedot, alennuksiin oikeuttavat

tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jä-sensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jä-sensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa)

▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma

▪ Autopaketti(FVYRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti

▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI)

Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577

(1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

YRITYSKäYTTööN TARKOITETuISTA ryhmä- ja kokousmatkois-ta sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123

Jäsenyrittäjän YKSITYISKäYTTööN tarkoitetuissa matkoissa pää-set SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan sil-ver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yh-distyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kan-ta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi py-syy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen [email protected] yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68

(1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopal-velua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuu-kausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi.

Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yritta-jat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero)Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitse-malle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -pu-heluista karttuneesta rahastosta.

Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ [email protected]

Laivamatkat

Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaa-miseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päivä-

korvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakas-kon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Vakuutukset

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kai-kissa Suomessa tapahtuvista vuok-rauksista www.europcar.fi -nettisi-

vulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kysees-sä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaes-sa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla [email protected]

Autonvuokraus

Majoitus- ja kokouspalvelut

Pysäköinti

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Nor-jassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista.

Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivä-nä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautu-misen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandic-hotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fi- jäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo,

puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439

mainittava varausta tehtäessä

Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrit-täjät ja sopimusnumero D000005439 mai-nittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerol-lasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Valtakunnalliset jäsenedut

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut,kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meil-tä arkeasi helpottavia palveluita edul-lisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuil-tamme www.sonera.fi/jasenedut.

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenban-nerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Näytä olevasi jäsenSuomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista si-nä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta.

Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uu-tiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja mo-niin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme,keskustelu on jo käynnissä!

Tiedot ja taidot tuoreina www.yrittajat.fi/verkkopalvelutSivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaali-

turvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsen-numerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja

asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

suomen yrittäjäsanomat 5/2011

Documents