suomen talouden näkymät ja keskeiset haasteet...suomen pankki –finlands bank –bank of finland...

Julkinen

Ennustepäällikkö, Suomen Pankki

Suomen talouden näkymät ja

keskeiset haasteet

Rakennusfoorumi

2.5.2017

2.05.2017

Juha Kilponen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Agenda

Maailmantalous hyvin lyhyesti

Suomen talouden suhdannetilanne ja vuoden 2016 kehitys

Makrotalouden ennuste vuosille 2017-2019

Haasteet

2.05.2017 Juha Kilponen


IMF nosti ennustettaan maailman

talouskasvulle ensi kertaa moneen vuoteen

BKT:n kasvu edellisestä vuodestaLokakuun 2016 ennuste Huhtikuun 2017 ennuste

Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet

• Ylös tarkistettiin kehittyneiden talouksien kasvuennusteita

• Maailmantalouden kasvu historiaan verrattuna keskinkertaista

Lähde: Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteraportti, huhtikuu 2017.

Juha Kilponen2.05.2017


Maailmankauppa kasvoi vuoden 2016

lopulla

105

110

115

120

125

130

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Maailmankauppa, volyymi

Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen)

Indeksi, 100 = 1.1.2010

Lähteet: CPB ja Macrobond. patu32427@maailmank



Vuoden 2016 kasvun oraat Suomessa

BKT:n kasvu 1,4 prosenttia

Yksityinen kulutus ja investoinnit tukivat kysyntää, teollisuustuotanto kääntyi kasvuun

Rakentamisen ja yksityisten palveluiden toimialat kasvoivat merkittävästi

Palkkasumma ja tehdyt työtunnit kasvoivat selvästi

– Työllisten määrä kasvoi 0,6 prosenttia ja tehdyt työtunnit 1,0 prosenttia edellisestä vuodesta

Tavaroiden vientiluvut pettymys



Rakentaminen jatkuu vilkkaana

asuntorakentamisen vetämänä


40

60

80

100

120

140

160

180

200

2000 2005 2010 2015

Kaikki rakennukset Asuinrakennukset

Teollisuusrakennukset Muut kuin asuinrakennukset

Indeksi, 2010 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (kausipuhdistus).13.12.2016eurojatalous.fi24515@Uudisrakentamisen vol.ind.


Uusia työpaikkoja varsinkin kauppaan ja

rakentamiseen vuonna 2016


–120

–100

–80

–60

–40

–20

0

20

40

60

80

2008 2010 2012 2014 2016

Teollisuus Rakentaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutusja julkinen hallinto

Kauppa, ravitseminen ja majoitus

Muut toimialat Työlliset yhteensä

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Muutos edellisestä vuodesta, 1000 henkeä

16.3.2017eurojatalous.fi24515@Työllisyyden muutos trend


Tavaravienti: Vain kemianteollisuus

plussalla 2016


• Kemianteollisuus (+1 %)

• Metsäteollisuus (-2 %)

• Metallit ja metallituotteet (-6 %)

• Koneet ja laitteet (-5 %)

• Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (-3 %)


Suomi menettänyt vientimarkkinoita


80

100

120

140

160

180

200

220

240

1999 2002 2005 2008 2011 2014

Vienti Tuonti Vientimarkkinat

Indeksi, 1999 = 100

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.


Indikaattorimallit viittaavat varsin

vahvaan alkuvuoteen 2017


Viikko 9

MuuttujaToteutunut

havainto

Edellinen

havainto

Muuttujan

ennusteUutinen 2016Q4 2017Q1 2017Q2

1 Bruttokansantuote Q4 lnΔ Q/Q 0.04 0.55 0.30 -0.26 -0.26 0.00 0.00

10 Aloitetut rakennukset M12 lnΔ M/M 21.78 -7.92 5.09 16.70 -0.07 -0.02 0.07

12 Maailmankauppa M12 lnΔ M/M 0.49 2.53 1.28 -0.79 -0.03 -0.07 -0.02

13 Työlliset, 15-74-vuotiaat M1 lnΔ M/M -0.20 0.32 0.06 -0.27 0.00 -0.04 -0.03

14 Työttömyysaste, 15-74-vuotiaat M1 % 8.96 8.38 8.31 0.64 0.00 -0.06 -0.07

15 Avoimet työpaikat M1 lnΔ M/M -6.35 2.62 4.39 -10.74 0.00 -0.29 -0.13

16 Työttömyysaste (TEM) M1 % 12.53 12.73 12.69 -0.16 0.00 0.24 0.12

17 Työttömät työnhakijat M1 lnΔ M/M -1.81 -1.23 -0.42 -1.39 0.00 0.26 0.12

24 Teollisuuden luottamusindikaattori M2 - 1.50 3.60 5.36 -3.86 0.00 -0.05 -0.06

26 Teollisuuden luottamus, tuotanto-odotukset M2 - 12.80 17.40 19.54 -6.74 0.00 -0.04 -0.04

Revisioiden vaikutus -0.07 0.02 0.03

2016Q4 2017Q1 2017Q2

Ennen päivityksiä 0.35 1.18 0.83

Päivitysten jälkeen 0,21* 0.95 0.79

TK:n havainto 0.04 - -

*ilman Q4-tilinpidon tietoja

BKT:n ennusteen muutokset

BKT:n ennusteet


Kuluttajien luottamus alkaa olla

huipputasolla


-30

-20

-10

0

10

20

30

2007 2009 2011 2013 2015 2017

Kuluttajien luottamusindikaattoriOman talouden tilanne 12 kk kuluttuaSuomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua

Saldoluku

Lähde: Tilastokeskus16.3.2017eurojatalous.fi24515@Kuluttajabarometri

Taloustilanne (2017, viim.)

17.9 Saldoluku

1.8 B41 Paljon parempi (%)

44 B42 Jonkin verran parempi (%)

42 B43 Samanlainen (%)

9.6 B44 Jonkin verran huonompi (%)

1.1 B45 Paljon huonompi (%)

1.5 B46 Ei osaa sanoa (%)


Ennuste: Kasvu vahvistuu, mutta

pysyy maltillisena


Kokonaistuotanto, %

Maaliskuu

2017e 1,6

2018e 1,5

2019e 1,3

-10

-5

0

5

10

140

160

180

200

220

2000 2005 2010 2015

Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko)

Viitevuoden 2010 hinnoin (vasen asteikko)

Mrd. euroa%


eurojatalous.fi

24078 @IsoSuora 2017

Kokonaistuotannon määrä


Lyhyen aikavälin näkymät ja vientimarkkinoiden

kehitys kohentaneet kasvunäkymiä


Vertailu joulukuun 2016 ennusteeseen

(ero BKT:n kasvuvauhdin suhteen, %-yksikköä)

2016 2017 2018 2019

Uudet tilastohavainnot 0.6 -0.3 0.0 0.0

Lyhyen aikavälin ennuste (t+1, t+2) 0.4 0.0 0.0

Vientimarkkinoiden näkymien muutos 0.1 0.3 0.1

Harkinnanvaraiset tekijät 0.0 0.1 0.0 0.0

Yhteensä 0.6 0.3 0.3 0.1

BKT-ennuste maaliskuu 2017 1.6 1.6 1.5 1.3

BKT-ennuste joulukuu 2016 1.0 1.3 1.2 1.2


Ennuste kysyntä erille 2017-2019


Prosenttimuutos edellisvuotisesta 2017e 2018e 2019e

Bruttokansantuote 1,6 1,5 1,3

Yksityinen kulutus 1,3 0,9 1,0

Julkinen kulutus -0,1 0,5 -0,2

Yksityiset kiinteät investoinnit 4,0 2,6 2,4

Julkiset kiinteät investoinnit 1,6 0,0 0,3

Vienti 2,9 2,7 2,4

Tuonti 2,2 1,7 1,5



Yksityistä kulutusta rahoitettu

velkaantumalla


-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

2009 2011 2013 2015 2017 2019

Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot Yksityisen kulutuksen määrä

%

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen

Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.* Prosenttimuutos edellisestä vuodesta.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.10.3.201719912@ET_2016_5_tulot ja kulutus

Yksityinen kulutus ja

käytettävissä olevat tulot,

%

Kulutus Tulot

2016 2,0 1,5

2017e 1,3 1,0

2018e 0,9 1,0

2019e 1,0 1,2


Yhtiölainat ovat suurin

velkaantumisastetta kasvattava tekijä

2.5.2017 RMTITA 16

-1.5

-1.0

-0.5

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Yhtiölainat Lainat muilta rahoituslaitoksilta

Kulutusluotot Asuntolainat

Muu käyttötarkoitus Vapaa-ajanasuntolainat

Opintolainat Velkaantumisasteen vuosikasvu

%

Lähde: Suomen Pankin laskelmat ja Tilastokeskus.


Työmarkkinoiden elpyminen jatkuu

maltillisesti


4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

64

66

68

70

72

2002 2007 2012 2017

Työllisyysaste, 15–64 vuotiaat, trendi

Työttömyysaste, 15–74 vuotiaat, trendi (oikea ast.)

% %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).

Työllisyys- ja työttömyysaste

Työllisyys

%

Työttömyys

%

2017e 69,3 8,6

2018e 69,9 8,3

2019e 70,4 8,1


Inflaatio (YKHI) jää hitaaksi


YKHI

Suomi Euroalue*

2017e 1,0 1,7

2018e 1,0 1,6

2019e 1,3 1,7

*EKP, maaliskuu 2017

-2

-1

0

1

2

3

4

5

2008 2010 2012 2014 2016 2018

Palvelut ja teollisuustuotteet pl. energiaEnergiatuotteetElintarvikkeetInflaatio

%

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.31705@YKHIennuste

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen2.05.2017 Juha Kilponen

Rakenneuudistukset?


Rahapolitiikan päätösten (joulukuu 2015,

maaliskuu 2016) vaikutukset Euroalueella

Juha Kilponen

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

2016 2017 2018 2019

GDP, EA%

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

2016 2017 2018 2019

Prices(HICP), EA%

Source: Bank of Finland, www.eurojatalous.fi

Vaikutukset BKT:n ja hintojen tasoon

2.05.2017

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen2.05.2017 Juha Kilponen

EKP:n joulukuun 2015 ja maaliskuun

2016 päätösten vaikutukset Suomen

talouteen

Lähde: Suomen Pankki, www.eurojatalous.fi

0.00

0.10

0.20

0.30

0.40

0.50

0.60

2016 2017 2018 2019

BKT, Suomi%

0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

1.0

2016 2017 2018 2019

Lainat, Suomi%

http://www.eurojatalous.fi/


Kilpailukykysopimuksen vaikutukset

merkittävät – ehdolla että palkkamaltti pitää

Juha Kilponen

-0.2

-0.1

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

2017 2018 2019

GDP%

-1.4

-1.2

-1.0

-0.8

-0.6

-0.4

-0.2

0.02017 2018 2019

Prices (PCH)%

Source: Bank of Finland

Effects on the level of GDP and Prices

2.05.2017


Ennusteen toteutuessa kilpailukyky paranee

lähivuosina suhteessa euroalueeseen


Työkustannusten nousu 2017-2019: Suomi ~1%, Euroalue ~6%

95

100

105

110

115

120

125

130

135

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019

Ind

eksi, 2

00

5 =

10

0

Suomi (2017-2019 ennuste) Euro alue (2017-2019 ennuste)


Julkisyhteisöjen velka kasvaa vielä

ennustejaksolla


0

10

20

30

40

50

60

70

80

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Julkisyhteisöt Valtio

% BKT:stä

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).

Julkinen velka


Talouskehityksen riskit samat kuin

joulukuussa

Maailmantalouden kehitykseen sisältyy yhä paljon epävarmuutta

Palkkakehitys vuoden 2017 jälkeen?

Asuntorakentaminen ja investoinnit yleensä herkkiä kysynnän muutoksille

Työmarkkinoiden sopeutuminen



Suomen keskeisiä haasteita



Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen

epätasapaino edelleen suuri


50

60

70

80

90

100

110

120

130

2000 2005 2010 2015

Menot Tulot

Mrd. euroa

Lähde: Tilastokeskus.Neljän neljänneksen liukuva summa.

Julkisyhteisöt


Velkaantuminen ei taitu pysyvästi –

kestävyysongelma ratkaisematta

0

50

100

150

200

250

300

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Painelaskelma Kestävä velkaura

% BKT:sta

Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki.

3%



Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Työttömät työnhakijat (vasen asteikko)

Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä (oikea asteikko)

%

Lähde: TEM.

Hlö



Työttömyys yhä enemmän rakenteellista

- nuorten tilanne hankala



Yhteenveto

Kotimainen kysyntä edelleen vahvasti kasvun taustalla – viennin vetoapua tarvitaan

– Rahapolitiikan rooli ollut merkittävä– Kotitalouksien velkakehitys huolestuttava

Viennin kohentumista tukee

– Maailmantalouden parempi vire– Valuuttakurssin heikkeneminen– Hintakilpailukyvyn vahvistuminen– Tuottavuuden parantuminen

Talouden haasteet pitkälti ennallaan suhdannetilanteen paranemisesta huolimatta



Kiitos!www.bof.fi

www.eurojatalous.fi

@juhakilponen


http://www.eurojatalous.fi/


Lisämateriaalia



Yksityisen sektorin kokonaistuottavuuden

kasvutrendi ja toimialojen kontribuutiot



Osa talouskasvusta tulee

ennustejaksolla jo nettoviennistä


-10

-5

0

5

2008 2010 2012 2014 2016 2018

Nettovienti Yksityinen kulutus

Julkinen kysyntä Yksityiset investoinnit

Varastojen muutos jatilastollinen ero

BKT, määrän prosenttimuutos

Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2017–2019 luvut ovat ennusteita.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

10.3.201720756 @Kontribuutio

Eri kysyntäerien vaikutus BKT:n kasvuun

Prosenttiyksikköä


Vientihintojen lasku painanut viennin

arvoa


2.5

3

3.5

4

4.5

5

5.5

6

6.5

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Tavaranvienti Tavarantuonti

Mrd. euroa

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tullihallitus ja Suomen Pankki (lukujen kausipuhdistus).

Viennin ja tuonnin arvo

24515@Viennin ja tuonnin arvo

70

80

90

100

110

120

130

140

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Tavaranvienti Tavarantuonti

Indeksi, 2005 = 100

Viennin ja tuonnin määrä

24515@Viennin ja tuonnin määrä


Työmarkkinoiden polarisaatio -

keskipalkkaisten töiden väheneminen



Jatkuuko polarisoitumiskehitys

tulevaisuudessa?

Palaako teknologinen kehitys takaisin vähän koulutettujen matalapalkkatöiden vähenemiseen?

Miten tekoäly ja robotit vaikuttavat eri ammattien kysyntään tulevaisuudessa?

Onko teknologisen työttömyyden uhkakuva aiempaa todellisempi?

– Rajoitteet ihmistyön korvaamiselle

– Historiallisesti teknologiset innovaatiot ovat olleet pääosin työtä täydentäviä

– Hävinneiden tehtävien tilalle aiemminkin syntynyt enemmän uusia tehtäviä

Automatisaatio ei ole pitkällä aikavälillä vähentänyt työllisyyttä



Elintason kasvu Suomessa 1860−2015


0.5

1

2

4

8

16

32

64

1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000

Bruttokansantuote henkeä kohdenTrendi

Indeksi, 1860 = 1

Lähde: Tilastokeskus

50 vuotta

40 vuotta

20 vuotta

20 vuotta

?


Suomen elinkeinorakenne

vuosina 1860−2015



Innovaatioiden edistäminen

Julkisen sektorin aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua1. Positiiviset ulkoisvaikutukset

2. Rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydet

3. Julkinen sektori on huono valitsemaan voittajia

Tutkimukseen perustuvia suosituksia innovaatiopolitiikalle (Tuomas Takalo, 2014)

1. Koulutus ja perustutkimus

2. Innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus

3. Verokannustimet

4. Aineettomien oikeuksien lainsäädäntö

5. Kohdennetut palkinnot

6. Kilpailupolitiikka

7. Työmarkkinapolitiikka

Innovointi vs. imitointi– Valtaosa teknologiasta kehitetään muualla

– Suomen osuus OECD-maiden T&K-menoista on noin 0,6 %



Regulaation uudet haasteet

Millaista sääntelyä uudet teknologiat edellyttävät?– Itseajavat autot, lennokit, pilvipalvelut, tekoäly

Hidastaako regulaatio uuden teknologian käyttöönottoa?– Uuden teknologian hyödyt jakautuvat laajalle,

haitat keskittyvät voimakkaasti

– Kehityksen jarruttaminen huono tapa ratkaista ongelmia

– Kansainvälinen kilpailujuoksu

Soveltuuko perinteinen kilpailupolitiikka digitaaliseen talouteen?– Verkostovaikutukset ja skaalaedut, luonnolliset monopolit

– Mahdollisuus ylisuuriin voittoihin kannustimena (vrt. patentit)

– Toimialarajat hämärtyvät



Viennin ja investointien ennustettu

elpyminen tulee tarpeeseen

64

66

68

70

72

74

76

78

80

82

1975 1985 1995 2005 2015

%

Lähde: Tilastokeskus ja Macrobond.

Yksityinen ja julkinen kulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen

34185



Työmarkkinoiden elpyminen trendien

mukaan pysähdyksissä syyskuusta

2016 lähtien?


2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

2800

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

L 15-74 L 15-64 Työvoima


Yhtiölainat kasvavat euromääräisesti lähes

samaa vauhtia asuntolainojen kanssa

2.5.2017 RMTITA 45

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuntolainat Yhtiölainat

Mrd. euroa, kannan vuosimuutos

Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.


Mitä jos maailmantalouden

kasvuvauhti jää puoleen

ennustetusta?

Vientikysyntä heikkenee

ja viennin kasvu

hidastuu

-> tulonmuodostus

heikkenee

Finanssipolitiikka

jouduttaisiin

kiristämään tavoitteissa

pysymiseksi

Kasvu hidastuisi

merkittävästi


suomen talouden näkymät ja keskeiset haasteet...suomen pankki –finlands bank –bank of finland...

Documents