6/2012

17. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3,- • Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja

Tässä numerossa:

Perussuomalaisten kannattajat EU-kriittisiä 11

PS on Suomen muutosvoima 14

Kotihoito on kustannustehokasta 20

Kevätkokoukset 22

Puolustusvoimauudistuspuhuttaa edelleen

Eduskuntaryhmän oikeudellinen asiantuntija esittäytyy

Perussuomalaiset ovat valmiit palaamaan parlamentaariseen kontaktiryhmään, mikäli ryhmän mandaatti muuttuu japuolustusministeri vaihtuu.

Perussuomalaisten oikeudellisena asiantuntijana toimii oikeustieteen tohtori, professori Erkki Havansi. Havansi on ollut esillä myös Perussuomalaisten vaaliehdokkaana EU-vaaleissa 2009 ja eduskuntavaaleissa 2011.

Etelä-Pohjanmaan piiri piti jäsenistölle historiallisen koulutustilaisuuden. Aiheena olivat piirien ja paikal-lisyhdistysten sääntömuutokset sekä valmistautuminen tuleviin syksyn kuntavaaleihin. Kouluttajiksi oli saa-tu varatuomari Lasse Lehtinen ja järjestösihteeri Juha Liukkonen (kuvassa).

Ei oppi ojaan kaada, todettiin Etelä-Pohjanmaalla

sivu 28

sivu 4

sivu 12

sivu 10

Suomen luottoluokitus vaarassa

Kuva: Harri Lindell

Suomalainen2 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ Päätoimittaja Harri Lindell • harri.lindell@peruss.fi

■ PUoLUESiHtEEri ossi Sandvik • ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaiset on ihmi-sen kokoinen puolue joka haluaa tuoda turvaa suo-malaisen arkeen. Jo puolu-eemme nimikin kertoo mitä ja keitä olemme - perussuo-malaisia; tavallisia ihmisiä, jotka haluamme hoitaa asiamme ja asuinkuntam-me sellaisena, jotka kelpaa antaa eteenpäin perintönä. Maat ja mannut on säilytet-tävä elinkelpoisena.

Syksyn kuntavaalien eh-dokasetsinnässä on kevään korvalla menossa vilkkain vaihe. Paikallisjärjestöt ovat hyvässä vauhdissa, eh-dokkaita nimetään, mutta paikoitellen poljetaan vielä

alkumetreillä. Kulttuuri on pienillä paikkakunnilla eri-lainen, siellä saatetaan aja-tella, että ehtiihän tuon.

Perussuomalaiset tar-joaa kuntavaaleissa vaih-toehdon joka syntyy po-

litiikastamme ja käymme kamppailuun yhtenäisenä saadaksemme suomalaisten tuen taaksemme. Nyt on vaikuttamisen aika, suuri mahdollisuus saada uutta perusvoimaa kaikkiin kun-

tiin, jossa ei vielä ole pe-russuomalaista edustusta. Haluamme myös vahvistaa kannatustamme siellä, mis-sä se jo ennestään on vahva.

Kuntavaalien myötä pe-russuomalaisista tulee vah-

va valtakunnallinen kunta-puolue, jonka paikallinen merkitys vahvistuu uusien valtuustopaikkakuntien myötä. Kuntavaalit ovat myös monin paikoin esi-vaali eduskuntavaaliehdok-

kuudelle, sillä kaikki merkit viittaavat siihen, että sil-loinkin Perussuomalaisten listoille on tungosta.

Olemme kaikki puolueemme käyntikortteja

Perussuomalaiset on hyväs-sä iskussa, kuntavaalit nos-tavat monta uutta kasvoa valtuustoihin eri puolilla Suomea. Me lähdemme tais-teluun koko Suomen puo-lesta. Yhteinen työ ratkai-see. Perussuomalaisten voi-ma on jäsenistössämme ja kannattajissamme. Meidän on rohkeasti tavoiteltava

tulevaan kunnallisvaaliin ehdokasmäärämme kas-vattamista reilusti. Kun jo-kainen puolueen jäsen läh-tee ehdokkaaksi tai hankkii yhden ehdokkaan on vaali-voittomme varma.

Paikallisesti tehdyl-lä työllä on kuitenkin suurin merkitys ja ehdokashankinnan onnistuminen on vasta perusta vaali-kamppailulle. Paikallisten ehdokkaiden tiedosta, tai-dosta ja vaalityöstä on me-nestys kiinni, koska kunta-vaalien luonne poikkeaa valtakunnallisista vaaleis-ta. Oleellista on hyvä lis-

ihmisen kokoinen puolue

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000-500.000 kpl, keskimäärin 30.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 toimitus@peruss.fiPäätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362 harri.lindell@peruss.fi

Toimittaja: mika männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Fotokonttori.fi, matton images ja Pauli artturi Luttinen sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Taitto: Hyvän olon mediat oy torikatu 13 a 6, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Harri LindellVakituiset avustajat: reijo ojennus, marjo Pihlman, jorma Uski, Vaili K. jämsä-Uusitalo, alpo Ylitalo, reijo HongistoLehden vuositilaukset: Heidi ronkainen, puh. 0207 430 805 heidi.ronkainen@perussuomalaiset.fi

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmmRivi-ilmoitus: 5,00,- / riviAineiston muokkaus: 50,- / tuntiPainopaikka: SPoY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 375 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

ta. Tarvitsemme jokaiseen kuntaan ja kylään ehdok-kaita. Laaja ja laadukas lista takaa menestyksen, kyseessä on henkilövaalit jossa äänestetään useimmi-ten tuttua ehdokasta.

taas tarvittaisiin Niilo tarvajärveä

Ihmiset haluavat elää tur-vallisessa yhteiskunnassa, mutta turvallisuutemme tässä yhteiskunnassa heik-kenee koko ajan. Varsin-kin ikäihmisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. Suomessa on noin 10 500 poliisia, joista kentällä työs-kentelee noin 7 000. Tämä on aivan liian vähän.

Hallituksemme kaavai-lemat poliisin määräraha-supistukset johtavat väistä-mättä myös henkilöstösu-pistuksiin, jolloin rikolliset saavat mellastaa rauhassa. Suomessa on yksi poliisi 700 asukasta kohden. Laki velvoittaa poliisia tekemään asialle jotakin rikosilmoi-tuksen tultua. Käytännös-sä kuitenkin poliisien on

laitettava asiat tär-keysjärjes-tykseen, jolloin

vähäisille asioille ei aikaa liikene.

Yhden poliisin koulutus maksaa yhteiskunnalle noin 100 000 euroa. Tällä het-kellä maassamme on noin 300-400 työtöntä polii-sia. Heidän koulutuksensa maksoi siis 30-40 miljoonaa euroa, aikamoinen summa vain kortistoon koulutetta-vaksi. Kaiken lisäksi työttö-mien poliisien ammattitaito heikkenee vuosi vuodelta.

Ruotsi ja Norja lisää-vät poliisien määrää, Suo-

mi yhdessä Viron kanssa taas vähentää. Aikoinaan Niilo Tarvajärvi keräsi tv-kampanjalla rahaa poliisi-autojen hankintaan. Hieno

kampanja toi paljon lisää kotimaisia Saab-autoja maanteille virkatehtäviin.

Resurssit eivät riitä edes kaikkien rikosten tutkintaan

Rikollisuutta pitäisi kitkeä kovalla kädellä, vaikka kokonaan sitä ei koskaan saada poistettua. Viime vuonna Helsingissä ilmoi-tettiin 120532 rikosta ja koko maassa 950737. Syys-tä tai toisesta selvittämättä

jäi Helsingissä 47610 ja koko maassa 200435. Esi-tutkintaa rajoitettiin 2298 tapauksessa ja koko maassa 90070 tapauksessa. Helsin-gissä oli 10460 poliisitehtä-vää, joihin ei lähetetty po-liisipartiota lainkaan. Koko Suomessa partio jäi tule-matta 112625 tapauksessa.

Karuja lukuja kertoo poliisin tietojärjestelmä. Maahamme ei ole vielä on-neksi pesiytynyt katujenge-jä kiristämään virkavallan vähäisiä resursseja enti-sestään, jolloin varsinaiset rikolliset saavat rauhassa tehdä omaa työtään.

Rikollisuus tulee aina vain röyhkeämmiksi. Esi-merkki maailmalta: isän-täväki on takapihalla pik-nikillä samaan aikaan kun etupihalla kannetaan arvo-tavaraa asunnosta portti-pielessä odottavaan jake-luautoon. Rikollisuus tulee

raaistumaan eikä ihmisen hengellä ole enää mitään arvoa. Tämäkin visio to-teutuu muutaman vuoden aikana myös Suomessa, jos mennään eräiden maiden mallin mukaisesti.

Osa rikollisista vain piipahtaa Suomessa

Suomessa piipahtaa noin 20 lauttaa päivässä peri-aatteella aamulla Suomeen ja illaksi kotiin. Poliisin on vaikea valvoa ja tavoit-taa ketään kuulusteluihin. Ruotsissa menee hukkaan kaksi rekkaa päivässä. Tä-hänkö suuntaan haluamme Suomessakin mentävän?

Toinen rikollisuuden laji Suomessa on asuntotu-kien, toimeentulotukien ja investointitukien huijaukset yhteiskunnalta. Olemme sinisilmäisiä emmekä näe tai halua puuttua, vaikka

kärsimme valtavan määrän taloudellisia menetyksiä, joita olisi voitu kohdentaa kotimaan tarvitseville ta-hoille rikollisten kukkaroi-den sijasta.

Poliisilla pitäisi olla lain antama mahdollisuus ilmoittaa huijariporukois-ta tarjouspyyntöjä tekevil-le tahoille. Rikolliset eivät saisi tehdä virallisia tarjo-uksia esimerkiksi raken-nus- tai työtehtävistä. Talo-usrikollisuudessa on paljon tämänkaltaista toimintaa, josta ei puhuta ja johon ei puututa.

Lumitöissä tänään, ra-hat taskussa huomenna kotiin. Vain kalliit reikäiset katot, jotka keväällä huo-mataan, kertovat tekijöistä joita ei enää koskaan tavoi-teta korjaamaan tekemiään vahinkoja. Vastaavia esi-merkkejä rikollisesta toi-minnasta löytyy paljon.

”Me lähdemme taisteluun koko Suomen puolesta.”

”Nyt tarvitaan rehellistä selvitystä RKP:n asemasta hallituspuolueena.”

Suomalainen 3No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ PUHEENjoHtaja timo Soini • timo.soini@eduskunta.fi

Eduskunnassa sanottua

”Otan yhden esimerkin: Autoilija-pienyrittäjäparis-kunta, jolla on pari kappaletta puutavara-autoja, ympäripyöreätä työtä, suuret riskit ja saattaa liike-vaihto ylittää vuodessa miljoona euroa – ja toden-näköisesti ylittääkin, mikäli hommia on – joutuu maksamaan yrityksestään 700 euroa Yle-veroa plus sitten vielä molemmat puolisot 140 eli yhteensä 280, ja yhteissumma on 980 euroa.”Pentti Kettunen 10.4.2012

”Vain laajalla rauhanrintamalla on mahdollisuus vakauttaa Karakorum-vuoriston jakaman alueen vaarallinen kehityssuunta, joka uhkaa jopa maail-manrauhaa. Suomi on paitsi rauhanturvaamisen, myös diplomatian suurvalta. Kysyn arvoisilta mi-nistereiltä, onko ulkopoliittisen johtomme suunni-telmissa tarjota Suomesta neuvottelufoorumia, jolle kutsuttaisiin kaikkien stan-valtioiden päämiehet sekä Intia ja Iran.”Kimmo Kivelä 29.3.2012

”Meillä on pohjoinen ulottuvuus, mikä täälläkin on mainittu muutamaan kertaan, ja sen hyödyntä-minen kestävällä tavalla on äärimmäisen tärkeää, ja korostaisin tässä kohtaa nimenomaan arktista teknologiaa, jossa Suomen tulee olla maailman kär-kimaa erilaisten arktisten ratkaisujen, laadun näkö-kulmasta, logistiikkaratkaisujen ja sitten olosuhtei-den osaamisen puolesta.”Jari Lindström 28.3.2012

”Perussuomalaisten mielestä isät ja äidit saavat päättää yhdessä, mikä on heidän mielestään paras ja toimivin ratkaisu hoitaa perheensä sisäiset asiat omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Ihmisillä on hyvin erilaisia työpaikkoja, työaikoja, tottumuksia ja rutiineja. Kotihoidon tuen mahtavimpia puolia on muun muassa se, että esimerkiksi isovanhempi tai muu sukulainen voi hoitaa lasta.”Osmo Kokko 20.3.2012

”Nyt meillä on yhteiskunnan jäsenissä paljon syr-jäytyneitä, niin nuoria, aikuisia kuin vanhuksiakin. Monet syrjäytymistapaukset olisi voitu estää asian-mukaisella ennalta ehkäisevällä tuella ja hoidolla. Nykyhallitus säästää todellakin väärästä päästä, jos sosiaalietuuksien indeksin jäädyttäminen tai koti-hoidon tuen supistaminen toteutuu. Alle 3-vuotiaal-le lapselle paras paikka kasvaa on koti.”Anne Louhelainen 20.3.2012

PerusSuomalainen 7/2012 ilmestyy

11.5.2012Aineistot ja lehtinippujen pyynnöt viimeistään

keskiviikkona 2.5.2012.

Hallituksen kuntauudistus on tuomittu epäonnistu-maan. Ylhäältäpäin sanelu ei tuo tuloksia. Kuntalaiset haluavat säilyttää lähipal-velut, toimivat sosiaali- ja terveys-palvelut ja päätös-vallan pysymisen valituilla luottamushenkilöillä. Pe-russuomalaisilla on hyvä voimassaoleva kuntaohjel-ma, joka toi kuntavaalivoi-ton 2008. Tätä hyvää ohjel-maa on edelleen kehitetty, muonitettu ja muokattu.

Perussuomalaiset halu-avat murtaa vanhojen puo-lueiden ylivallan kunnissa. Se on nyt mahdollista. Oh-jelmamme on erinomainen. Nyt tarvitaan onnistunut ehdokashankinta, jotta kansalaiset voivat kohdistaa kannatuksensa perussuoma-laiselle ehdokkaalle ja poli-tiikalle. Ehdokashankinnas-sa on vielä suuria alueellisia eroja. Tilanne on jo monin paikoin parempi kuin viime vaaleissa.

Arvostan kenttäväkeä. Ilman Teitä en olisi kansan-edustaja ja puolueen pu-heenjohtaja. Olen myös Es-

Kajaanissa. Tämän palstan alapuolella on tietoa koko-uksesta ja majoitustiedot, jotta voit nyt hyvissä ajoin varmistaa osanottosi. Ka-jaanin kokous on merkittä-vä Perussuomalaisten linjan ja voiman vahvistajana. Yhdessä olemme vahvem-pia, toisistamme saamme voimaan. Yhdessä miettien ja päättäen tuotamme pa-rempaa perussuomalaista politiikkaa.

Puoluehallitus ja puo-luevaltuusto pohjustavat

kuntavaaliohjelmakeskus-telun. Tule mukaan, tule päättämään, Kajaaniin.

Jos Luoja suo, täytän 50 vuotta toukokuun 30 päivä. Juhlin syntymäpäi-vääni yhdessä perussuoma-laisten kanssa Kajaanin ko-kouksen iltajuhlassa, jonne kaikki perussuomalaiset kautta maan ovat tervetul-leita avoimeen kansanjuh-laan. Toivon näkeväni Si-nut siellä. Muuta virallista vastaanottoa en pidä, enkä järjestä.

Pidetään 16.-17.6.2012 Kajaanissa, Kongressi- ja kult-tuurikeskus Kaukametsä, Koskikatu 2-4, Kajaani.

Puolueneuvoston kokous keskittyy ohjelmakysy-myksiin, mm. kunnallisvaaliohjelmaan sekä kuullaan selostus puolueen eduskuntaryhmän ja erityisjärjestöjen toiminnasta.

Kokouksen ohjelmasta tarkemmin seuraavassa leh-dessämme.

PErUSSUomaLaiStENPUoLUENEUVoStoNKoKoUS

Seuraavat hotellit ottavat vastaan hyvissä ajoin hotellivarauksia, varatut kiintiömme ovat voimassa 21.5.2012 saakka:• Scandic Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani puh. (08) 616 4556• Sokos Hotel Valjus, Kauppakatu 20, Kajaani puh. (08) 615 0212

Kuntavaalit ovat Perussuomalaisille näytön paikka. Viime kuntavaalit olivat pohja Isolle Jytkylle. Pohja luotiin kentällä aktiivisten ja ahkerien Perussuomalaisten toimesta. Tämä kivijalka pitää, voimme turvallisin mielin rakentaa Perussuomalaista rakennusta isommaksi.

Kunnat kuntoon

poon kaupunginvaltuutet-tu. Mittavasta työtaakasta huolimatta olen mukana ensi kuntavaaleissa. Es-poon Perussuomalaisten paikallisyhdistys hyväksyi ja asetti minut muiden mukana ehdok-kaaksi viime maanantain kokouksessa.

Toivon, että Sinä voit olla mukana sekä ehdokkaana, että ehdokas-hankkijana. Sinä ja minä olemme samassa veneessä.

Suomen kansalla on suuret odotukset perus-suomalaiselle politiikalle. Kansa haluaa korjauksia ja luotettavia päättäjiä. Kor-ruptiovapaa kansanliike on käytössänne.

Kunnat kuntoon Perus-suomalaisella ohjelmalla.

Tervetuloa Kajaaniin

Perussuomalaisten puolue-neuvoston kokous pide-tään kesäkuun puolivälissä

Suomalainen4 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Pikaluotoille ehdotetaan korkokattoaPikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentä-miseksi halutaan rajoittaa luotonantajan oikeutta periä kuluttajalta korkoa ja muita kustannuksia. Oikeusministeriön työryhmä pitää hintasääntelyä kieltoa tarkoituksenmukaisempana keinona puut-tua pikaluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Hinta-sääntely ei estäisi kokonaan pienehköjen kertaluot-tojen tarjoamista, mutta edesauttaisi sitä, että ku-luttaja saa niitä nykyistä kohtuullisemmin ehdoin.

Pienen luoton todellinen vuosikorko ei sai-si ylittää laissa säädettävää prosenttirajaa, jonka työryhmä ehdottaa alustavasti olevan 36-50 pro-senttia. Tarkka prosenttiraja jätetään päätettäväksi asian jatkovalmistelussa lausuntopalautteen poh-jalta. Ehdotettu korkokatto koskisi alle 1 000 eu-ron suuruisia luottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäi-sivät kuitenkin hyödykesidonnaiset luotot, kuten osamaksulla ostettaviin tuotteisiin liittyvät luotot.

Ennuste: kasvun hitain vaihe on ohiPalkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suo-men bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Työttö-myysaste pysyy tänä vuonna keskimäärin 7,8 pro-sentissa ja alenee ensi vuonna 7,2 prosenttiin.

Suhteellisen voimakas kotimainen kysyntä ja julkisen talouden hidas kasvu lähes poistivat Suo-men koko julkisen sektorin alijäämän jo viime vuonna. Korkotaso nousee ennustejaksolla varsin vähän. Valtionkin talouden alijäämä jäi ennakoitua huomattavasti pienemmäksi. Odotettavissa oleva kohtuullinen talouskasvu vuosiksi 2012-2013 sekä hallituksen vakauttamistoimet aikaansaavat julki-seen talouteen tuntuvan ylijäämän, minkä vuoksi Suomen kestävyysvajeenkin voidaan sanoa olevan selvästi pienempi kuin mitä esimerkiksi valtiova-rainministeriö on toistaiseksi arvioinut.

Kaupan alalle sopimus koululaistenkesäharjoittelustaKaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat päässeet sopimukseen koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman ehdoista, joilla so-pimus koskee koko kaupan alaa.

- Olemme iloisia siitä, että yhteisymmärrys täs-sä yhteiskunnallisesti tärkeässä asiassa syntyi ja kaupan ala voi tarjota koululaisille kesätyötä ja ensiarvoista kokemusta työelämästä, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Kaupan alalla erittäin suosittu kaksiviikkoinen harjoittelujakso on ollut käytössä kaksikymmen-tä vuotta. Siihen on osallistunut vuosittain jopa 10000 koululaista.

Vuoden 2011 lopussa viidennes suomalaisista ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskun-taan. Tieto selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta väestötilastosta.

Viimeisen viiden vuoden aikana uskonnottomi-en määrä on kasvanut keskimäärin prosenttiyksi-kön vuodessa. Käytännössä sama määrä on pois-

Viidennes suomalaisista uskonnottomiatunut evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä. Pien-uskontojen jäsenmäärissä muutokset ovat pieniä.

- Merkittävintä kirkon jäsenmäärän kannalta on se, ettei vauvoja kasteta. Kirkko ei saa kuol-leiden jäsentensä tilalle enää samaa määrää uusia jäseniä, toteaa eroakirkosta.fi-palvelun tiedottaja Heikki Orsila.

Oppositiopuolueet jättivät perjantai-na 13. huhtikuuta eduskunnassa väli-kysymyksen koskien Suomen vastuiden kasvattamista euro-kriisissä.

Välikysymyksessä ovat mu-kana perussuomalaiset, kes-kusta sekä vasenryhmä. Ky-symyksen ensimmäinen al-lekirjoittaja on Perussuoma-laisten Pietari Jääskeläinen.

- Perussuomalaiset on ainoa EU-kriittinen puolue, joka vaatii EU-maita nou-dattamaan EU:n tekemää perussopimusta. Sopimuk-sessa kielletään ottamasta vastuuta toisten EU-maiden veloista. Kuitenkin vel-kaisten maiden tukemiseen tähtäävät hätäkokoukset jatkuvat ja jatkuvat. Onko tässä mitään tolkkua, kysyi Pietari Jääskeläinen.

Välikysymysteksti ko-konaisuudessaan alla.

Perustelut

Vuonna 2010 Kreikalle tehtiin ensimmäinen pelas-tuspaketti, kooltaan 110 miljardia euroa. Suomen osuus lainasta oli noin 1,5 miljardia euroa. Kreikalle haluttiin antaa mahdolli-suus ja tämän piti riittää. Sen sijaan Suomen riskit ja vastuut ovat oleellisesti kas-vaneet Kataisen hallituksen aikana. Kataisen hallitus on eduskunnan käsittelyssä olevassa Euroopan rahoitus-vakausvälineen (ERVV) val-tiontakauksista annetun lain 2 §:n muuttamisessa (HE 150/2011 vp) myöntänyt, että pahimmassa tapaukses-sa Suomen vastuut pelkästä ERVV:stä ovat yli 30 miljar-dia euroa. Hallitus puhuu vain kapasiteetin väliaikai-sesta korottamisesta, mutta näyttää todennäköiseltä, että tämä väliaikaisuus tul-laan myöhemmin muutta-maan pysyväksi. Suomea hivutetaan pala palalta koh-ti suurempia vastuita.

Vakausmekanismien rooli on vaarassa muuttua

rahastoiksi, joiden kautta ohjataan vastikkeettomia rahaeriä kriisimaille. Kan-sainvälinen valuuttarahasto (IMF) on tuoreessa Kreik-ka-raportissaan lähes avoi-mesti myöntänyt pitävänsä erittäin epätodennäköisenä, että Kreikka selviäisi ilman uutta velkajärjestelyä. Sa-malla IMF on ehdottanut julkisen sektorin myön-tämien Kreikan velkojen korkomarginaalin poista-mista kokonaan. Kreikka II –paketin yksityissektoria koskevan menettelyn takia yksityisen sektorin hallussa olevat Kreikan velkakirjat ovat nyt lähes täysin Eng-lannin lainsäädännön alai-sina ja näin ollen julkisia rahoittajia paremmassa ase-massa velkajärjestelytilan-teessa. Seuraavassa Kreikan velkajärjestelyssä julkisen sektorin on siis leikattava saataviaan, sillä yksityinen sektori tuskin osallistuu seuraavaan velkajärjeste-lyyn. Tällöin olemme tilan-teessa, jossa ERVV ja Eu-roopan vakausmekanismi (EVM) toimivat euroalueen sisäisten vastikkeettomien rahaerien kanavoijina. Sa-maan aikaan myös Euroo-pan keskuspankin operointi johtaa sekin viime kädessä yksittäisten jäsenmaiden ris-kien kasvuun.

Hallitus on jälleen kiis-tänyt Suomen vastuiden kasvamisen, mutta samaan aikaan se on lipsunut edus-kunnan selvästä aiemmasta kannasta, jonka mukaan vakausmekanismien yhteen-laskettu kapasiteetti saa olla korkeintaan 500 miljardia euroa. Vakausmekanismien koon kasvattaminen 700 miljardiin ei edes muuta kriisin ratkaisun kannalta tilannetta oleellisesti. Suo-men riskit kyllä kasvavat. Kataisen hallituksen linjaus Euroopan vakausmekanis-min kokonaiskapasiteetin kasvattamisesta on edus-kunnan aiemmin ilmaise-man tahdon vastainen ja osoitus Suomen eurolinjan höllentymisestä edelliseen hallitukseen verrattuna.

Vaikka nykymuotoista

tukipakettipolitiikkaa pi-dettäisiin oikeana tapana ratkaista kriisi, on ilmisel-vää, että ERVV:n ja EVM:n koko ei edelleenkään rii-tä nykykriisin ratkaisuun. Kriisimailla (Portugali, Ir-lanti, Italia, Kreikka ja Es-panja) on julkisen sektorin velkaa noin 3 300 miljardia euroa, joten vakausmeka-nismien kasvatetutkaan resurssit eivät riitä niiden pelastamiseen. Markkinat voidaan vakauttaa vain, jos vakautusoperaation takana on äärimmäisen avokätinen ja maksukykyinen toimija, joita ERVV ja EVM eivät ole edes yhdistettyinä. Jos nykyistä tukipakettipoli-tiikkaa siis jatketaan, vaka-usmekanismien kokoa on tulevaisuudessa kasvatetta-va vielä moninkertaiseksi nyt ehdotetusta. Tätä tietä emme voi kannattaa. Ainoa pitkällä tähtäimellä kestävä tie on, että kriisimaat lait-tavat hyvin päättäväisin toi-min asioitaan uskottavalla tavalla kuntoon.

Keskeisenä perusteena vakausmekanismien koon

kasvattamiselle on uskomus, että tämä edesauttaisi IMF:n resurssien kasvattamisessa. Vakausmekanismien nyt eh-dotetut koot ovat kuitenkin sen minimikoon alapuolella, jota nousevat taloudet ovat julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan vakausme-kanismeilta vaatineet, jotta kyseiset taloudet olisivat val-miita lisäämään panoksiaan IMF:ssä. Tämä myönnetään myös Komission EVM:n koon kasvattamista käsitte-levässä keskustelupaperissa. On siis vaikea uskoa, että IMF:n apu voisi tässä tilan-teessa kovin ruhtinaallista olla.

Lisäksi, ollakseen us-kottava, vakausmeka-nismien koon pitäisi olla moninkertainen nykyiseen verrattuna, joten on hy-vin epätodennäköistä, että suhteellisen köyhät kehitty-vät valtiot olisivat valmiita lisäämään IMF:n resursse-ja tarvittavalla määrällä. On myös muistettava, että IMF:n resursseja ei voida korvamerkitä eurokriisissä käytettäviksi, joten IMF:n

Välikysymys Suomen vastuiden kasvattamisesta eurokriisissä

Välikysymyksen jätti koko oppositio yhdessä. Vasemmalta jyrki Yrttiaho (Vasenryhmä), Pietari jääskeläinen (Perussuomalaiset), Pirkko ruohonen-Lerner (Perussuomalaiset), Kimmo tiilikainen (Keskusta) ja mauri Pekkrarinen (Keskusta).

Suomalainen 5No: 6 • Huhtikuu 2012

Huoltoasemien määrä kääntynyt laskuun Huolto- ja automaattiasemia oli viime vuoden lo-pussa Suomessa kaikkiaan vajaat kaksi tuhatta, ilmenee Öljyalan Keskusliiton keräämistä tiedois-ta. Asemien kokonaismäärä kääntyi viime vuonna selvään laskuun.

Viime vuoden aikana asemien kokonaismäärä väheni vajaalla 40 asemalla. Huoltoasemien määrä pieneni 34 asemalla ja automaattiasemien määrä neljällä.

Huolto- ja automaattiasemia oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1 947. Näistä 881 oli huolto-asemia, joilla on henkilökuntaa. Luku on 34 pie-nempi kuin vuotta aiemmin. Huoltoasemien määrä väheni hieman myös edellisenä vuonna.

Automaattiasemia oli viime vuoden lopussa 1 066. Automaattiasemien määrä väheni neljällä vuoden aikana, kun se tähän asti on ollut vuosi vuodelta kasvussa. Automaattiasemien osuus ben-siinin myynnistä oli 55 prosenttia.

Niinistön muotokuvanmaalaa taidemaalariMarjatta Tapiola Eduskunta on tilannut Sauli Niinistön puhemies-muotokuvan taidemaalari Marjatta Tapiolalta. Muotokuva valmistuu syksyllä 2012.

Marjatta Tapiola on arvostettu taidemaalari, joka asuu ja työskentelee Sysmässä ja Helsingissä. Hänen tuotantoaan on esitelty 1970-luvulta lähti-en kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä, ja hänen teoksiaan on merkittävien suomalaisten tai-demuseoiden kokoelmissa. Tapiola tunnetaan vah-voista, koloristisesti rikkaista maalauksistaan. Mar-jatta Tapiola on maalannut lukuisia muotokuvia eri alojen tunnetuista suomalaisista vaikuttajista, mm. pankinjohtaja Sirkka Hämäläisestä, ministeri Jaak-ko Iloniemestä ja yrittäjäneuvos Kirsti Paakkasesta.

Harmaa talous -musta tulevaisuusHarmaan talouden vastainen Harmaa talous - mus-ta tulevaisuus -kampanja käynnistyi huhtikuussa. Kampanja on osa harmaan talouden ja talousrikol-lisuuden torjuntaohjelmaa. Kampanjan kohderyh-mänä ovat erityisesti työelämään siirtymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset.

Kampanja kertoo harmaan talouden yhteis-kunnallisista vaikutuksista. Lisäksi halutaan muis-tuttaa seurauksista, joita harmaalla taloudella on yksittäisten ihmisten elämään. Nuoria muistute-taan kirjallisen työsopimuksen, verokortin sekä palkkalaskelman tärkeydestä. Yrittäjiä kehotetaan huolehtimaan veroista sekä eläke- ja tapaturmava-kuutuksista.

Lisätietoa: www.mustatulevaisuus.fi

Tämän vuoden tammi-maaliskuussa yli 64-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat yhteensä 16 kuolinonnetto-muutta. Niistä valtaosa oli pääteillä tapahtuneita kahden ajoneuvon välisiä nokkakolareita. Iäkkäi-den onnettomuusmäärä lisääntyi seitsemällä ja pa-lasi kahden vuoden takaiselle tasolle, ilmenee lii-kenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennak-

Iäkkäiden kuolinonnettomuudet lisääntyivätkoraportissa. Alkuvuonna iäkkäät aiheuttivat lähes kolmanneksen kaikista kuolonkolareista.

Yhteensä tutkijalautakunnat tutkivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 59 kuolinonnetto-muutta, joissa menehtyi 63 henkeä. Heistä 6 oli jalankulkijoita. Polkupyöräilijöitä ei tieliikenteessä kuollut alkuvuonna lainkaan.

resurssien kasvattaminen ei automaattisesti tarkoita näiden suuntaamista Eu-roopan kriisimaiden tuke-miseen. Pidämmekin ylei-sesti ottaen vastuuttoma-na, että satojen miljardien päätöksiä tehdään pelkän uskon varassa, ilman mi-tään konkreettista lupausta nousevilta talouksilta.

Hallitus puhuu euroalu-een uskottavuuden turvaa-misesta. Mutta miten on hallituksen uskottavuuden laita? Näyttää siltä, että hal-litus on valmis seuraamaan Saksan kantoja tilanteessa kuin tilanteessa. Hallituk-sen kovasti markkinoimat Kreikka-vakuudet eivät va-litettavasti loppujen lopuksi ole kovinkaan vakuuttavia. Vastaavia ei mikään muu euromaa edes halunnut. Se on erikoista, jos vakuudet ovat niin erinomaisia kuin hallitus on yrittänyt väittää. Hallituksen uskottavuus on siksikin mennyttä, koska vakuusvaatimuksestakaan ei tosiasiassa pidetty kiinni. Hallitussopimuksen perus-ehto oli se, että lisää tukea

ei anneta, jos Suomi ei saa täysiä vakuuksia. Niitä ei saatu, mutta silti tuettiin. Ja ollaan valmiita tukemaan jatkossakin.

Euroalueen kriisi ei ole ohi. Esimerkiksi Espanjan tilanne näyttää koko ajan entistä vaikeammalta, ja on riski, että maa tarvitsee apu-pakettia. Myös muiden krii-simaiden tilanne on edelleen epävarmalla pohjalla. Irlan-nin talous – jota pääministe-ri Katainen on mainostanut tukipakettipolitiikan me-nestystarinaksi – on lyhyen kasvupyrähdyksen jälkeen vajonnut jälleen taantumaan ja maan pankkijärjestelmä on tekohengityksen varassa.

Kataisen hallitus on krii-sin yhteydessä kävellyt en-nennäkemättömällä tavalla pohjoismaalaisen parlamen-taarisen demokratian yli. Miljardiluokan päätökset runnotaan läpi pikavauh-tia muutamassa päivässä ja ilman kunnollista valiokun-takäsittelyä. Neuvottelu-valtuuksien myöntäminen EVM:n koon kasvattamiseen on erikoisvaliokunnissa kä-

sitelty ennenäkemättömästi pelkällä pöytäkirjamerkin-nällä. Valiokunnat on alistet-tu kumileimasimen rooliin.

Suomen riskien kasvu on osaltaan myös lisää-mässä vaaraa siitä, että luottoluokittajat laskevat Suomen AAA-luokitusta. Tästä aiheutuisi maallem-me merkittävät korkotap-piot. Mielestämme Suomen AAA-luokituksen turvaami-nen on äärimmäisen tärkeä tavoite, jonka hallitus on löperöllä politiikallaan nyt vaarantamassa. Luottoluo-kituksen lasku käynnistäisi uuden leikkausten ja veron-korotusten kierteen. Se tar-koittaisi Suomen EU-poli-tiikan ja hallituksen talous-politiikan konkurssia – sekä taloudellista että poliittista.

Hallitusohjelman mu-kaan ”Suomen linja euro-maiden talouskriisien hoita-misessa muuttuu ja tiuken-tuu. Suomen kokonaisvas-tuita osallistumisessa euro-maiden pelastamiseen raja-taan jatkossa. Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suo-mi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suo-mi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä rajaa Suomen tosi-asialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävi-en ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle.”

Hallitus on toiminut omaa ohjelmaansa vastaan. Suomen kokonaisvastuut ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet. Hallitus on men-nyt hyväksymään EVM:n uudet riskialttiit toiminta-muodot, kuten pankkien pääomittamisen ja ope-roinnin jälkimarkkinoilla. Hallitus taipui myös siihen, että EVM:n yksimielisyys-periaatteesta tingittiin ja sen kapasiteettia nostettiin.

Kataisen hallitus jaksaa korostaa kantavansa vas-tuuta, kun suostuu lainoit-tamaan miljardeilla euro-alueen kriisimaita. Todelli-suudessa vastuuta ei kanna hallitus vaan suomalaiset veronmaksajat – nykyiset

ja tulevat. He joutuvat ve-ronkorotuksien ja leikkaus-listojen muodossa maksa-maan Kataisen hallituksen virhepäätökset.

Edellä olevan perusteel-la ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan vä-likysymyksen:

Mitkä olivat Suomen kokonaisvastuut (vastuulu-paukset) euroalueen talous-kriisissä (sisältäen EKP:n riskit) Kataisen hallituksen aloittaessa toimintansa, ja mitkä ne ovat tällä hetkellä;

Miksei hallitus ole nou-dattanut omaa ohjelmaan-sa, jonka mukaan Suomen vastuut eivät kasva;

Miten hallitus arvioi eu-rokriisin etenevän ja mihin asti hallitus on valmis kas-vattamaan Suomen koko-naisvastuita;

Miten hallitus aikoo turvata Suomen ja suoma-laisten varat sekä Suomen AAA-luottoluokituksen, kun se on taipunut otta-maan yhä suurempia vas-tuita ja riskejä eurokriisin hoidossa;

Miten hallitus aikoo sel-viytyä julkisen sektorin la-kisääteisistä velvollisuuksis-ta, jos miljardiluokan riskit realisoituvat;

Mitä hallitus aikoo tehdä parlamentaarisen demokrati-an turvaamiseksi, jotta edus-kunnan asemaa ei halvennet-taisi hallituksen neuvottelu-valtuuksia annettaessa;

Miksi hallitus on tai-punut tinkimään eduskun-nan useasti ja yksimielisesti (esim. SuVL 9/2011) lin-jaamasta kannasta, jonka mukaan Euroopan vakaus-mekanismien yhteenlasket-tu koko on enintään 500 miljardia euroa;

Onko hallitus valmis li-säämään Suomen takauksia ilman vakuuksia etenkin, kun asiantuntijoiden mu-kaan EVM:n tukipakettei-hin ei voi sisältyä vakuuk-sia; sekä

Kuka ministereistä antoi luvan Kreikka-vakuuksien salauspäätöksen tekemiselle?

Välikysymys Suomen vastuiden kasvattamisesta eurokriisissä

Välikysymyksen jätti koko oppositio yhdessä. Vasemmalta jyrki Yrttiaho (Vasenryhmä), Pietari jääskeläinen (Perussuomalaiset), Pirkko ruohonen-Lerner (Perussuomalaiset), Kimmo tiilikainen (Keskusta) ja mauri Pekkrarinen (Keskusta).

Suomalainen6 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Elämme epävarmoja aiko-ja, jotka vaativat päättäjiltä tarkoin harkittuja ratkaisu-ja. Liian voimakas sopeutus nykysuhdanteessa saattaa helposti tukahduttaa heive-röisen talouskasvun, mutta samalla kunnianhimoton sopeutusohjelma voi her-mostuttaa lainamarkkinat. Kun katsoo Kataisen hal-lituksen esitystä valtionta-louden kehyksiksi vuosille 2013–2016, on vaikea pitää sitä loppuun asti mietittynä.

Perussuomalaiset ehdot-tavat vastuullisempaa kaksi plus yksi -mallia valtion-talouden sopeuttamiselle: Sopisimme nyt noin kahden miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista, jotka kohdistettaisiin sosiaalises-ti oikeudenmukaisesti, ja samalla varautuisimme etu-käteen n. miljardin lisäsääs-töihin ja veronkorotuksiin, mikäli nyt tehty ratkaisu olisi riittämätön.

Hallitus kurittaa heikko-osaisia

Kataisen hallitus mainos-taa toteuttavansa kehys-

päätöksen säästöt niin, et-tä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeen-tulo turvataan. Totuus on jälleen kerran toisenlainen. Korottamalla kaikkia ar-vonlisäverokantoja yh-dellä prosenttiyksiköllä ja jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset hallitus kurittaa kohtuuttomasti ni-menomaan yhteiskuntam-me heikko-osaisia. Säästöjä kerätään niin pienituloisten eläkeläisten, köyhien lapsi-perheiden kuin opiskelijoi-denkin taskuista. Tämä on selvä signaali siitä, millai-nen arvomaailma hallituk-sella on.

Perussuomalaisten mie-lestä korotusten ulkopuolel-le olisi pitänyt jättää ainakin elintarvikkeet ja lääkkeet. Vielä ennen vaaleja vasem-mistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten ta-saverojen korottamista. Eri-tyisesti valtiovarainministeri Urpilainen jaksoi puheissaan kyllästymiseen saakka tois-taa sanovansa tasaverokehi-tykselle jyrkän ein.

Mielestämme hallituk-sen tulisi ensisijaisesti tur-

vata kansalaisten perustoi-meentulo. Suomessa lähes miljoona ihmistä kärsii köyhyydestä samaan aikaan kun suurituloisimpien tulot ovat jatkuvasti kasvaneet. Yhteiskunnan eriarvoistues-sa pahoinvointi, syrjäytymi-nen ja huostaanotot lisään-tyvät. Kansalaisten perus-turvan taso on nyt suhteel-lisesti ottaen jopa pienempi kuin parikymmentä vuotta sitten.

Perussuomalaiset pa-heksuvat hallituksen pää-töstä leikata kunnilta satoja miljoonia euroja. Käytän-nössä hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin viemällä

niiden rahat. Leikkausten seurauksena kuntien sosiaa-li- ja terveydenhuolto tulee väistämättä heikkenemään rajusti, mistä kärsivät en-nen kaikkea pienituloiset, jotka näitä palveluja eniten käyttävät.

Perussuomalaiset oikeuden-mukaisemman verotuksen puolesta

Perussuomalaiset halu-avat kehittää verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyi-senkaltaisen yhtiöverohyvi-tysjärjestelmän. Suomessa

Kehyspäätös kertoo karua kieltä hallituksenarvomaailmastaValtioneuvoston selonteko valtiontalo-uden kehyksistä vuosille 2013–2016. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner:

Perussuomalaiset uuteenpoliittiseen ryhmäänPohjoismaiden neuvostossaPerussuomalaiset ja tanskalainen Dansk Folkeparti ovat perustaneet Pohjoismaiden neuvostoon uuden puolue-ryhmän. Ryhmän nimi on Vapaa Pohjola, tanskaksi Gruppe for Nordisk frihed.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin perussuomalais-ten Juho Eerola ja varapuheenjohtajaksi Dansk Folke-partin Marie Krarup. Muut jäsenet ovat Lauri Heikkilä, Anne Louhelainen, Maria Tolppanen ja Morten Mari-nus. Ryhmän pääsihteeriksi valittiin Samuli Virtanen, joka työskentelee myös perussuomalaisten eduskunta-ryhmän kansainvälisenä sihteerinä. Vapaa Pohjola -ryh-mä on kuudella jäsenellään Pohjoismaiden neuvoston viidenneksi suurin puolueryhmä.

Tällä vaalikaudella perussuomalaisten edustajat ovat olleet neuvostossa ns. villejä. Ryhmän perustaminen hel-pottaa käytännön työtä ja lisää vaikuttamisen mahdol-lisuuksia.

- Ryhmän perustaminen avaa yhdenmukaiset mah-dollisuudet toimia Pohjoismaiden neuvostossa muiden puolueryhmien jäsenten kanssa, sanoo puheenjohtaja Eerola.

Vapaa Pohjola -ryhmä haluaa vaalia pohjoismaista yhteistyötä ja edistää pohjoismaista demokratiaa ja es-teetöntä liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.

- Yhteistyölle tanskalaisten kanssa on hyvät edelly-tykset, sillä puolueet ovat samassa ryhmässä myös Eu-roopan parlamentissa, toteaa Eerola.

reserviläiset tyrmäävät puolustussäästötReserviläisten mielestä puolustusvoimien säästöt hei-kentävät puolustustamme. Tätä mieltä on 86 prosenttia vastaajista Reserviläisliiton tuoreessa jäsenkyselyssä, jo-hon vastasi lähes 3.000 liiton jäsentä. Lähes yhtä suuri joukko (81 %) vastaajista uskoo, ettei puolustusvoimat kykene säästöjen jälkeen enää uskottavasti puolusta-maan koko valtakunnan aluetta.

Poliittiset päätöksentekijät saivat kyselyssä murskaa-vaa kritiikkiä reserviläisiltä. Vain 13 prosenttia vastaa-jista katsoi poliittisen johdon onnistuneen uudistuksessa edes jossain määrin maanpuolustuksen kannata uskot-tavalla tavalla. Jäsenkyselyssä kartoitettiin Reserviläislii-ton jäsenten näkemyksiä puolustusmenojen säästökoh-teista sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Eliitti vie meitä Natoon

Reserviläisiltä kysyttiin myös puolustusmenojen leik-kaustarvetta sekä sopivia säästökohteita. Vain seitsemän prosenttia vastaajista kannatti puolustusmäärärahojen supistamista. Lähes 60 prosenttia vastaajista nostaisi puolustusmenoja ainakin jonkin verran. Runsas kol-mannes vastaajista pitäisi menot ennallaan.

Ylivoimainen enemmistö leikkaisi ensisijaisesti puolustusvoimien kansainvälistä toimintaa. Peräti 71 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon mah-dolliseksi leikkauskohteeksi. Seuraavaksi suosituin säästökohde ovat puolustusmateriaalihankinnat, joista leikkaisi 29 prosenttia vastaajista. Varuskuntia ja har-joitusalueita vähentäisi tarvittaessa joka neljäs vastaaja.

Yllättävän moni vastaaja piti säästöjen syitä poliitti-sina. Näiden vastaajien mielestä säästöillä on tietoisesti romutettu Suomen puolustus, jonka jälkeen jäljelle ei jää muuta mahdollisuutta kuin liittyä Natoon. Poliittisen eliitin Nato-into on monen vastaajan mielestä syy myös viimeaikaisille risteilyohjushankinnoille sekä Neuvos-toliitosta ja Itä-Saksan jäämistöstä aikanaan hankitun sotavarustuksen romuttamisille. Muutamat vastaajat veisivät nämä päätökset tehneet päättäjät valtakunnan-oikeuteen.

www.perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto:

Paavo arhinmäki jakaa valtiontukea epäoikeudenmukaisestiPaavo Arhinmäki, joka ja-koi itseään lähellä oleville tahoille avokätisesti: Va-semmistonuorille 318 500, Pioneerien Liitolle 347 000 ja Vasemmisto-opiskelijoil-le 1500 euroa. Arhinmäki ja hänen erityisavustajansa Jussi Saramo ovat Vasem-mistonuorten entisiä pu-heenjohtajia.

Joidenkin poliittisten nuorisojärjestöjen tuesta leikattiin joitakin tuhansia euroja. Nämä tehtiin vain siksi, että julkisuudessa voidaan sanoa, että tukia on leikattu. Teko on täysin kosmeettinen.

Tuista päättävän ar-viointi- ja avustustoimi-kunnan puheenjohtaja on Tuomas Nurmela, joka on aiemmin toiminut Kokoo-musnuorten puheenjohta-jana ja varapuheenjohtaja Heta Välimäki on entinen Demarinuorten puheenjoh-taja. Opposition edustajia ei tässä ”riippumattomassa ja puolueettomassa” toi-mikunnassa ole lainkaan, mutta silti oppositiopuolue keskustaa lähellä olevat nuorisojärjestöt saivat rei-lusti yli miljoona euroa.

Lopullisen tukipäätök-sen teki kulttuuriministeri

on muun muassa arvioitu järjestöjen toiminnan ajan-kohtaista yhteiskunnallista merkitystä ja aktiivisuutta nuorten sosiaalisessa vah-vistamisessa.

- Perussuomalaiset kas-vatti viime eduskuntavaa-leissa valtavasti kannatus-taan. Eikö sillä ole ajan-kohtaista yhteiskunnallista merkitystä? Jäsenmääräm-me tuplaantui ja puolueel-la on eduskunnan nuorin kansanedustaja. Eikö se ole nuorten sosiaalista vahvis-tamista, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Si-mon Elo ihmettelee.

Perussuomalaiset Nuoret haki opetus- ja kulttuuri-ministeriöltä nuorisotyön avustusta 230 000 euroa, joka on noin kolmasosa esimerkiksi Kokoomus-nuorten saamasta tuesta. Järjestöllemme myönnet-tiin 15 000 euroa, joka on sama summa kuin viime vuonna.

Perussuomalaisten Nuorten jäsenmäärä kas-voi vuodessa yli tuhannel-la. Vaikutus saamaamme tukeen? Nolla, vaikka jäsenmäärä on yksi mer-kittävä tuen jakoperuste. Perusteiden mukaan jaossa

Suomalainen 7No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Kunnallisvaalit 2012

• Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiis-taina 18.9.2012 ennen klo 16

• Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012

• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

• Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012

jaetaan vuosittain noin 2 miljardia euroa verovapaa-ta osinkotuloa, josta suuri-tuloiset saavat lähes kaiken. Juuri tämä suurituloisten verovapaus on keskeinen syy 1990-luvulta lähtien rä-jähdysmäisesti kasvaneisiin tuloeroihin. Pienyrittäjiä tukeaksemme haluamme kuitenkin jättää listaamat-tomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Keskeinen osa Perus-suomalaisten kehysehdo-tusta on satojen miljoonien alennus energia- ja polt-toaineveroihin. Ne ovat luonteeltaan tasaveroja ja kohdistuvat näin jälleen

Kehyspäätös kertoo karua kieltä hallituksenarvomaailmasta

kerran ankarimmin pieni-tuloisiin. Perussuomalaiset muistuttavat hallitusta sii-tä, että toteutetut energia- ja polttoaineveronkorotuk-set ovat jo nyt aiheuttaneet teollisuutemme kilpailuky-vylle mittavan vahingon. Alhainen energianhinta on kansainvälisissä tutkimuk-sissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Tuoreena esimerkkinä täs-tä on Facebookin päätös valita Ruotsi sijaintipai-kaksi Euroopan datakes-kukselleen juuri sähkö-verokannan edullisuuden takia.

Harmaan talouden tehokas torjunta toisi lisätuloja valtiolle

Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet har-maan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Jostain syystä hallitus ei ha-lua puuttua tähän riittävin resurssein, vaikka useiden arvioiden mukaan merkit-tävämpi panostus johtaisi kehyskauden lopulla sato-jen miljoonien lisätuloihin valtiolle.

Myös poliisille hallitus esittää alimitoitettuja re-sursseja. Hallitus on lisää-mässä kehyskaudella polii-sille vain 10–30 miljoonaa euroa, vaikka tuoreen ra-portin mukaan pelkästään poliisin nykyisen palvelu-tason ylläpitäminen vaati-si vähintään 40 miljoonan

Ministeri Arhinmäen mukaan nuorisolaista löy-tyvä monikulttuurisuuden edistäminen on “selkeä avustuksen peruste” eikä tukea pidä antaa järjes-tölle, joka ei ilmaise kan-taansa tähän kysymykseen selkeästi.

- Perussuomalaiset Nuoret ei kannata ylhäältä alaspäin johdettua moni-kulttuurisuuspolitiikkaa, vaan haluaa edistää tervettä suomalaisuutta monimuo-toisessa maailmassa. Se on selvää suomea, ministeri Arhinmäki, puheenjohtaja Simon Elo sivaltaa.

- Virallinen valvoja Paa-vo Arhinmäki pyörittää hä-vytöntä tukirulettia, jonka pääviesti on selvä - toisin-ajattelijat, teille ei valtion-tukea tipu eikä lirise.

Politiikan tutkija Tomi Venhon mukaan avustukset jaetaan eduskunnan valta-suhteiden mukaan. Hänen mukaansa avustusten suu-ret linjat lasketaan laskuko-neella ja sen jälkeen käyte-tään ulospäin ilmoitettuja kriteerejä, kuten toiminnan aktiivisuutta ja jäsenmää-rää. Tällainen menettely olisi laiton. Perussuomalai-set Nuoret vaatii viranomai-

sia ja tutkivia journalisteja selvittämään, että pitävät-kö tutkija Venhon väitteet paikkansa.

Perussuomalaiset Nuo-ret esittää poliittisten nuo-risojärjestöjen saaman val-tiontuen puolittamista ja sen jakamista oikeudenmu-kaisesti parlamentaarisella mallilla eli kansanedustaji-en määrän mukaan. Kan-sanedustaja Olli Immonen (ps) valmistelee lakialoitet-ta, jossa poistettaisiin mo-nikulttuurisuuden edistämi-sen vaatimus nuorisolaista.

Nykyisen tukijärjes-telmän tärkein tehtävä on

ollut sementoida vanhat rakenteet ja estää mahdol-lisimman tehokkaasti kil-pailevien voimien nousu. Kuten arviointi- ja avustus-toimikunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela on toden-nut, ”äkillisiä suuria muu-toksia ei ole luvassa, sillä laki vaatii huolehtimaan hallinnon jatkuvuudesta”.

Nykylainsäädäntö mah-dollistaa sen, että kansan eduskuntavaaleissa anta-masta äänestä ei tarvitse välittää, vaan poliittisille nuorisojärjestöille voi antaa piilopuoluetukea “nuoriso-työn” sumuverhon suojissa.

Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto:

Paavo arhinmäki jakaa valtiontukea epäoikeudenmukaisesti

euron lisäpanostuksen. Hallituksen esitys tarkoit-taa poliisille irtisanomisia ja palvelutason heikkene-mistä. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään yhteis-kunnan perusturvallisuu-desta.

Hallituksen kehyskau-delle suunnittelemat leik-kaukset maa- ja metsätalo-uteen taas vaarantavat ko-timaisen ruoantuotannon kannattavuuden ja maam-me huoltovarmuuden. Pe-russuomalaiset vaativat, et-tä sukupolvenvaihdoksiin taataan riittävät resurssit, jotta kotimainen maa- ja metsätalous säilyisi elinvoi-maisena myös tulevaisuu-dessa. Samalla turvattaisiin myös metsäteollisuutemme raaka-ainesaatavuus.

Koulutuksesta säästäminen lyhytnäköistä

Perussuomalaiset ovat erit-täin huolissaan koulutusta koskevista leikkauspää-töksistä. Hallitusohjelmas-sa luvataan opetuksen ja tutkimuksen laadun pa-rantamista, mutta lisäleik-kaukset tuovat tullessaan toiminnan supistamista ja laadun heikkenemistä niin peruskoulutukseen, amma-tilliseen koulutukseen kuin yliopistoille. Perussuoma-laiset muistuttavatkin, että väärästä paikasta ei kanna-ta säästää. Tällä menolla maailman parasta perus-

koulutusta ei kohta enää ole. Nämä lyhytnäköiset säästöpäätökset murenta-vat myös tulevaa talous-kasvua, sillä Suomen kil-pailuvaltti perustuu pitkälti korkeasti koulutettuun ja osaavaan työvoimaan.

Kehyspäätöksen hyvät kohdat on kopioitu lähes suoraan perussuomalais-ten vaihtoehtobudjetista. Perussuomalaisten esit-tämä Wahlroos-vero on muunnettu suurituloisille solidaarisemmaksi soli-daarisuusveroksi. Myös t&k-verotuki, poistojen korottaminen, sekä lisä-panostukset nuorisotyöt-tömyyden torjuntaan ovat lähes suoraan varjobud-jetistamme. Olemme tyy-tyväisiä siitä, että olemme oppositiosta käsin pysty-neet saamaan linjojamme läpi jopa paremmin kuin tietyt hallituspuolueet. Tie-tysti ihmetyttää, miten no-peasti hallituspuolueiden takki on näissä asioissa kääntynyt. Vielä joulukuun budjettiäänestyksessä halli-tuspuolueet yksimielisesti tyrmäsivät käytännössä sa-mat ehdotukset vastuutto-mina, mutta nyt ne ovatkin hallituksen ehdottamina vastuullista politiikkaa.

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä tulee valiokun-takäsittelyn aikana esit-tämään tarkemmin oman paremman ja oikeudenmu-kaisemman vaihtoehdon valtiontalouden sopeutta-miseksi.

Suomen suurimman liiton, JHL:n vasemmistopuolueita suosiva vaalirahakampanja on epäoikeudenmukainen ja jäsenistön rahojen väärinkäyttöä. Jäsenistön rahoja on jaettu kahdelle poliittiselle puolueelle muiden jäätyä nuolemaan näppejään. Näin ammattiliitot ovat kana-voineet varoja kaikenlaiseen muuhunkin vasemmisto-puolueiden kampanjointiin, presidentinvaaleista alkaen. Tämä osoittaa nykyisen järjestelmän mädännäisyyden.

Mielestämme ammattiliittojen rahoja ei pitäisi käyt-tää muuhun kuin jäsenistön edunvalvontaan ja suoraan siihen liittyviin toimintoihin. Koska ammattiliittojen jäsenistö koostuu niin puolueettomista, kuin varmas-ti jokaiseen suomalaiseen puolueeseen kuuluvistakin, pelkästään vasemmistopuolueiden vaalikampanjat ei-vät ole sellaista edunvalvontatoimintaa. Liiton tukena ehdokkaille on riitettävä, että jokaiselle jäsenelle tule-vassa liiton lehdessä on kuvallinen ehdokasesittely. Jos kuitenkin halutaan vaaleille ja ehdokkaille enemmän näkyvyyttä, on se tehtävä demokraattisesti ja jokaiselle ehdokkaalle tasapuolisesti, puoluekantaan katsomatta.

On jo korkea aika tehdä muutos myös tähän ku-vioon. Siksi me allekirjoittaneet olemme lähteneet eh-dokkaiksi JHL:n edustajistovaaleihin. Uskomme, että ammattiliittojen on syytä uudistua perinpohjaisesti. Ammattiyhdistysliike ajaa työväestön etuja, mutta työ-väestö ei koostu pelkästään vasemmiston kannattajista. Liitoilla on paremmat mahdollisuudet toimia jäsentensä maahan poljettujen etujen palauttamiseksi edes siedettä-välle tasolle kun jokainen jäsen huomioidaan tasavertai-sesti ja oikeudenmukaisesti.

- jaana Siukola, Perussuomalaiset- jukka Helin, Perussuomalaiset- Kari Kälviä, jHL:n vihreiden puheenjohtaja

jHL:n vaalirahojen jako herättää närkästystä

Uusi paikallisyhdistys Kaarinan seudulleKansalaisten kiinnostus perussuomalaisia kohtaan jat-kaa kasvuaan Turun seudullakin voimakkaana. Tästä osoituksena on uuden Perussuomalaisten paikallisyh-distyksen perustaminen Turun itäpuolelle lauantaina 14.4.2012 Kaarinassa.

Aikaisemmin Turun ja Salon välillä Perussuomalaiset rp:n jäsenet ovat kuuluneet Turun yhdistykseen, mutta kiinnostuksen puoluetta kohtaan jatkuessa vahvana ja jäsenmäärän karttuessa voimakkaasti päädyttiin perus-tamaan uusi paikallisyhdistys tälle alueelle. Yhdistyksen toimialueena on Kaarinan, Paraisten ja Paimion kau-pungit, sekä Sauvon kunta.

Uuden yhdistyksen hallitukseen valittiin puheenjoh-tajaksi Janne Aso Kaarinasta.

Puheenjohtaja Janne Ason mukaan yhdistys tulee asettamaan ehdokaslistat kaikkiin toimialueensa kun-tiin ja viime kunnallisvaaleihin nähden uutena Perussuo-malaiset rp:n ehdokkaita pääsee äänestämään Paimion kaupungissa ja Sauvon kunnassa.

Perussuomalaiset haluavat tarjota paikalliseen pää-töksentekoon raikkaan vaihtoehdon perinteisiin puo-lueisiin kyllästyneille äänestäjille.

Suomalainen8 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Manu Vuorio on aktiivinen perussuomalainen Turusta, jolle on ikää kertynyt 64 vuotta. Hän asuu Turun Va-saramäessä, samassa oma-kotitalossa (jolle on ikää kertynyt 98 vuotta!), jossa varttui aikuiseksi. Talon sei-niä ja kattoa koristavat mo-net taide-esineet ja matka-muistot. Muutama seinälli-nen on kertynyt monenlaisia kirjojakin. Politiikan lisäksi hän harrastaakin kirjojen keräilyä, niteitä on nyt noin seitsemän ja puoli tuhatta. Sydäntä lähellä on myös Turunmaan ulkosaaristossa retkeily ja avomeri - ja tie-tenkin moottoripyöräily.

Lapsia Manulla on ollut kaksi. Tytär on oikeustietei-den maisteri, poika meneh-tyi vuonna 2000 jouduttu-aan avioeron jälkeen huo-noon seuraan.

Filosofian ja uskontotie-teen opinnot alkoivat ilta-oppikoulun yo-kirjoitusten jälkeen 1972. Seitsemän vuoden opintojen jälkeen seurasi akateemisia pätkä-töitä, kunnes 1985 alkoi

elämänkatsomustiedon ja filosofian tuntiopettajuus Puolalanmäen lukiossa.

Kolme vuotta myöhem-min soviteltua päivärahaa leikattiin niin paljon, et-

tä opettajan työ oli pakko jättää - ja lähteä kolmeksi vuodeksi seilaamaan Loui-sianaa, Teksasia, Meksikoa ja Kanadaa myöten. Jossain välissä tuli käytyä myös Rauman merikoulu, saavu-tuksena kansi- ja konevah-timiehen (nyt jo vanhentu-neet) pätevyyskirjat.

Kuusikymmentäluvulla tuli käytyä myös Götebor-gissa, mamuna - mutta ko-vassa työnteossa!

Filosofiaa ei varsinai-sesti voi opiskella eikä

opettaa olematta ensin luonteeltaan filosofi. Opin-not huipentuivat filosofian tohtorin väitöstilaisuu-teen kaksitoista vuotta sitten, kun Manu väitteli

valtiotieteiden tohtoriksi ihmisoikeusfilosofiasta 18 päivää ennen vuosituhan-nen vaihdetta. Elämänkat-somustietoa opettaessaan Manulla on oma tekniik-kansa. Kun toiset opettajat antavat oppilaille valtavan määrän kalvosulkeista, niin Manun tekniikkaan kuuluu laittaa oppilaat ajattelemaan.

Omaa elämänfilosofiaa kysyttäessä hän toteaa, että vaikka tieteen ja uskonnon välillä on ristiriitoja, niin

Manu uskoo kuitenkin kor-keimman johdatukseen.

Kipinä iski jo varhain

Prätkäharrastus iski kipinää Manun sydämessä jo pik-kupoikana 50-luvun alussa, kun hän seisoi bussipysä-killä odottaen Helsingissä töissä olevaa isäänsä. Silloin ajoi ohi joku brittipyörä, jonka mahtava murina jätti lähtemättömät jälkensä alle kouluikäisen pojanklossin mieleen. Jo silloin Manun sisälle tuli tunne, että tämä on minun juttuni.

1964 Manu liittyi sil-loiseen Turun suurten ikä-luokkien Paskasakkiin, ja ajoi vuoteen 1967 mennes-sä kolmella brittipyörällä. Sitten koitti armeijan aika, samoin ensimmäinen ja toi-nen avioliitto.

Paskasakin aikaan liit-tyy seuraava episodi. Vuo-den 1965 marraskuussa oli Apu-lehdessä laaja artikkeli Helvetin Enkeleistä, ja siinä yksi unohtumaton värikuva springer-Harrikka-choppe-

rista. Kuva ei jättänyt Ma-nua rauhaan, vaikka hän saikin odottaa aina vuoteen 1993 asti, ennen kuin hänel-le tuli mahdolliseksi ostaa H-D, Panhead1957, jonka nimeksi tuli Prinsessa.

Nyt mies kuuluu viisi-jäseniseen Howlin’ Moon MC-kerhoon, jolla on yh-teinen kerhotila Hehku MC -kerhon kanssa Turun Itä-harjulla. Kerhon jäsenistä kaksi on väitellyttä tohto-ria, kaksi tiedepuolen toi-mittajaa ja yksi metallialan duunari. Howlin' Moon MC on yksi Turun vanhim-mista MC-kerhoista, perus-tettu vuonna 1993. Manu oli 11.11.1993 jäsen n:o 3. Suomessa. Suomessa har-rikkakerhoihin, joiden kat-tojärjestönä toimii HDCF, kuuluu jo yli 6000 jäsentä. Manun aloitellessa harrik-kaharrastustaan kerhoihin kuului vain 400-500 jäsentä.

Nyt takana on jo seitse-män superrallia ympäri Eu-rooppaa. Näissä ralleissa on ihan oma hohtonsa moot-toripyöräilyyn verrattuna.

Harrikka potkitaan ensin käyntiin, ja jos huonosti käy niin kone potkaisee ta-kaisin. Sitten ollaankin kipsi jalassa muutama kuukausi. Rallissa ajetaan tuhat kilo-metriä jousittamattomalla pyörällä, ja tapoihin kuuluu yöpyä teltassa buutsit jalas-sa. Ei mennä hienoon hotel-liin tai majataloon, kuten moottoripyöräilijät tekevät.

Harrikkaharrastajat ovat hyvin isänmaallisia ihmisiä. Suomen lippu ja vaakuna kuuluvat lähes jokaisen harrastajan ajova-rustukseen ja myös tallin sisustukseen.

Harrikkaharrastajat eivät ole rikollisia

Haastattelukierroksen päät-teeksi menemme MC Heh-ku –talliin. Kerhotiloissa soi musiikki kovaa ja sisällä on paljon harrikkapyöriä eri asennoissa ja erilaisissa va-rusteissa. Kerhossa on lep-poisan mukava tunnelma ja kaikki ovat meille todella ystävällisiä. Mitään salatta-

isänmaallinen harrikkamies

Harrikkakuskit ovat baikkereita, muut ovat motoristeja, siinä on suuri ero, Vuorio toteaa.

Harrikkaharrastajat ovat hyvin isänmaallisia ihmisiä. Suomen lippu ja vaakuna kuuluvat lähes jokaisen harrastajan ajovarustukseen ja myös tallin sisustukseen.

Suomalainen 9No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Kuva Espoon Perussuomalaisten kevätkokouksesta 31.3.2012. Puolueen puheenjohtaja timo Soini alarivissä, mukana myös järjestösihteeri riikka Slunga-Poutsalo, valtuutettuja sekä tulevia kunnallisvaaliehdokkaita.

Kuva: matias turkkila

vaa kerholaisilla ei ole. Jos poliisit kolkuttaisivat ovel-la, heidätkin toivotettaisiin tervetulleiksi joukkoon.

Kaikki moottoripyöräi-lijät, jotka kantavat ker-honsa tunnusliivejä, eivät ole rikollisia. Liivikieltoa ei pidä Suomen lainsäädän-nössä toteuttaa, sillä val-taosa liivin käyttäjistä on ihan tavallisia ihmisiä, jotka tuntevat vetoa pyöräilyyn ja kerhotoimintaan.

Pikkupoika sisälläni ha-luaisi ostaa harrikan. Sau-na on kuumana ja sinne kutsutaan minuakin. Kiel-täydyn kohteliaasti ja läh-den kaihoisin mielin kohti seuraavaa etappia. Kävin maailmassa, joka jätti jota-kin itämään sisälleni ja sai minut myös pohtimaan ih-misten elämäntyylien eroja.

Taistelutahtoa on riittänyt

Politiikka kiinnostaa Ma-nua myös hyvin paljon.

Taistelutahtoa on jäljellä. EVA:n julkaisema hyvin EU-myönteinen raportti saa ankaraa kritiikkiä osakseen.

- Mitä on kysytty ja mi-ten on kysytty - ja keneltä? Tulos on väärä, laukaisee Manu tuohduksissaan. - Naapurimaamme Ruotsi on pärjännyt hyvin, vaikka ei olekaan valuuttaunionissa kuten me suomalaiset. Nyt vallitsee taas uusi kauppab-lokki, jonka tarkoituksena ei suinkaan ole EU-alamais-ten hyvinvointi, vaan ottaa tavalliselta ihmiseltä rahat pois. Kuinka paljon näissä asioissa kehdataan valeh-della ja harhauttaa kansaa?

- Muistan, miten Timo Soini eduskunnan kysely-tunnilla kysyi näistä huli-vilivaltioista, vastuista ja takauksista, että "Miten te kehtaatte? - Ja kyllä te kehtaatte", vastaten näin omaan kysymykseensä!

Manun poliittinen ura Perussuomalaisissa alkoi vuonna 2003, kun silloi-

nen Varsinais-Suomen pu-heenjohtaja Lauri Heikkilä pyysi kunnallisvaaliehdok-kaaksi Turkuun. Turussa pidettiin kokous, jossa herätettiin Turun paikal-lisosasto henkiin. Tässä kokouksessa oli myös pää-toimittaja Harri Lindell silloin paikalla, muistelee Manu Vuorio.

Manu valittiin Turun osaston puheenjohtajak-si. Jäseniä oli silloin vain muutama, nyt osasto on kasvanut huimasti. Viime

kunnallisvaaleissa ehdok-kaita oli jo 39, joista kaksi meni valtuustoon läpikin. Toni Halmeen tapaaminen eduskunnassa toi lisää tais-teluhenkeä ja sitä on riit-tänyt aina näihin päiviin saakka.

Manu on Turun kärä-jäoikeuden lautamiehenä ja varavaltuutettuna. Hän toimii myös vuonna 2001 perustetussa TIETU-järjes-tössä, jossa parhaimmil-laan olivat mukana myös Mikko Salaspuro, Osmo

Soininvaara, Matti Wuori ja Jukka Alihanka sekä lu-kuisia muitakin juristeja ja apteekkareita. Yhdistyksen tarkoituksena on piikkinar-komaanien auttaminen.

Monia hyviä kaverei-ta on kuollut viimeisen vuoden aikana. Varsinkin lääkäri- ja terveydenhoito-henkilökunnassa on paljon huumeiden väärinkäyttäjiä. Heillä on aineisiin vapaa pääsy, ei tarvitse mennä kadulle ostamaan. Manu ei ole itse koskaan käyttänyt

mitään huumaavia aineita, mutta oman pojan kohta-lo oli isälle kova paikka ja opetti ymmärtämään huu-meiden käyttäjien arkea.

Turun kaupunginval-tuustossa on istuntoja aika usein, onhan kansanedus-tajaksi päässyt varsinainen valtuutettu Maria Lohela kiireiltään paljon pois val-tuustosta.

teksti ja kuvat:Harri Lindell

manu Vuorion mielestä filosofiaa ei voi opiskella tai opettaa jos ei ole jo jollakin tapaa filosofi itsekin.

Kaikkia moottoripyöräliivejä ei voi ostaa, ne pitää ansaita.

Suomalainen10 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaiset ovat val-miit palaamaan parlamen-taariseen kontaktiryhmään, mikäli ryhmän mandaatti muuttuu ja puolustusminis-teri vaihtuu.

Eduskunnan puolus-tusvaliokunta kantaa 12.4. hyväksymässään puolustus-voimauudistusta koskevassa lausunnossa huolta Suomen puolustusjärjestelmän toimi-vuudesta vuoden 2015 jäl-keisellä kaudella. Valiokun-ta kehottaa hallitusta anta-maan viipymättä turvalli-suus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja noudattamaan sen valmistelussa parlamen-taarista menettelyä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuo-malaisten Jussi Niinistön mukaan niin opposition kuin hallitusryhmienkin kansanedustajien keskuu-dessa on ollut tyytymättö-myyttä parlamentaarisen kontaktiryhmän rooliin.

jos puolustusministeri vaihtuu, Perussuomalaiset voivat palata parlamentaariseen kontaktiryhmään

- Yhteinen toiveemme on, että hallitus uudistaa kontaktiryhmän mandaat-tia tai muuten varmistaa, että ryhmä saa riittävät tie-dot uudistuksen toimeenpa-nosta ja että sen ilmaisemat kannat otetaan huomioon selonteon valmistelussa, Niinistö toteaa.

Perussuomalaiset jäivät parlamentaarisesta kontak-tiryhmästä pois pian puo-lustusvoimauudistuksen julkistamisen jälkeen, mut-ta ovat Niinistön mukaan valmiit palaamaan, mikäli kontaktiryhmän mandaatti muuttuu ja puolustusminis-teri vaihtuu.

Kansanedustaja, puo-lustusvaliokunnan jäsen Pentti Oinonen uudisti va-liokunnan tiedotustilaisuu-dessa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaati-muksen puolustusvoima-uudistuksen uudesta käsit-telystä.

Rautjärven Perussuomalai-set käynnistivät lauantaina 10.3. ja Ruokolahden Pe-russuomalaiset maanan-taina 19.3. konkreetti-sesti kuntavaalimopedin. Rautjärveläiset järjestivät kuntalaisille tilaisuuden Asemanseudun kahvila Tariinassa ja ruokolahte-laiset vastaavanlaisen ti-laisuuden Huhtasenkylän koululla.

Rautjärvellä oli mu-kana Reijo Tossavainen, Ruokolahdella Juho Eero-la. Tilaisuuksissa oli väkeä mukavasti ja molempien yhdistysten jäsenmäärä kasvoi, mikä olikin ensisi-jaisena tavoitteena. Reijo ja Juho kertoivat puolueen ja eduskunnan terveisiä, kun-takartasta, puolustusvoi-mauudistuksesta ja myös työstä eduskunnan eri va-

liokunnissa. Kuntalaiset ky-selivät ja keskustelua heräsi. Molempien yhdistysten pu-heenjohtajat olivat tyytyväi-siä suoritettuun kuntavaali-avaukseen.

Molemmissa kunnissa on tällä hetkellä se vaike-us, että valtuustossa ei ole yhtään perussuomalaista valtuutettua, joten kova työ on pitänyt aloittaa aivan ruohonjuuritasolta. Onnek-

si molemmissa yhdistyksis-sä on mukana erinomaisia jäseniä, jotka tekevät työtä suurella sydämellä.

Rautjärven Päivi Sive-nius ja Ruokolahden Harri Ahonen toivovat puolueen tukea työhönsä ja ennen kaikkea myös muiden piiri-en kansanedustajien vierai-luja. Vaikka työtä tehdään paikallistasolla, niin siitä hyötyy myös puolue. Ja ei

saa unohtaa pieniä kuntia, joissa on uusi yhdistys, sillä siellä työ ja näkyville tulo on nyt tehtävä. On uskal-lettava panna itsensä peliin, kuten Soinin Timokin on kehottanut. On uskottava omaan tekemiseen ja sen tuomaan hyötyyn.

Hyvää kevättä ja kesän tulon odottelua, sekä erin-omaisia ideoita ja tekoja kuntavaalityöhön koko

Suomeen. Nyt on aika saa-da kansa liikkeelle. Ja lo-puksi isot kiitokset kaikille mukana olleille, tästä on hyvä jatkaa.

Harri ahonenruokolahden Perussuoma-laiset ry:n puheenjohtaja

Päivi Siveniusrautjärven Perussuomalai-set ry:n puheenjohtaja

Kuntavaalimopedi polkaistiin käyntiin

rautjärvI ja ruokolahtI

Perussuomalaisia rautjärvellä kahvila tariinassa.Perusleijonia ruokolahden Huhtasenkylän koululla.

Suomalainen 11No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Helsingin Kansallissalissa julkistettiin keskiviikkona 28.3. EVAn (Elinkeinoelä-män valtuuskunta) teettämä hyvin EU- ja euromyöntei-nen tutkimus ”EU vai EI? EVAn arvo- ja asennetutki-mus 2012”. Tutkimuksen mukaan suomalaisten suh-tautuminen EU-jäsenyyteen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Myön-teisesti unioniin suhtautui 55 prosenttia, kun taas kielteisten osuus oli laske-nut viidennekseen kyselyyn vastanneista.

Enemmistö suhtautuu tutkimuksen mukaan myös euroon myönteisemmin kuin valuuttaunioniin lii-tyttäessä. Poliittista puo-lueista Perussuomalaisten kannattajat suhtautuivat erittäin kielteisesti niin EU:hun kuin euroonkin. Toiseksi kriittisin puolue tutkimuksen mukaan on Kristillisdemokraatit. Kes-kustapuolueen kannattaji-en keskuudesta löytyi myös paljon kielteisyyttä.

Tutkimuksen mukaan Suomen äänen kuuluminen Brysselin päätöksenteossa on kohentunut huomatta-vasti aiemmista vuosista. Ruotsissa taas ollaan ihan tyytyväisiä päinvastaiseen tulokseen. Ruotsille oli oi-kea päätös jättäytyä eurosta aikanaan pois, todettiin ylei-sökeskustelussa raportin jul-kistamisen yhteydessä. EU:n rahanjakopolitiikassa on odotettavissa myllerryksiä. Niin sanotut laihat vuodet alkavat, joka tarkoittaa et-tä vuonna 2013 jäsenmaille jaettava raha tulee vähene-mään.

Päättäjät sössivät tämänkin

Työmies Matti Putkonen puhui aikoinaan Sosialide-mokraateissa EU:hun liit-tymisen puolesta. Matti oli monissa kabineteissa todel-linen EU:n puolesta puhuva apostoli. Tänään hän kuiten-kin puhuu hyvin kriittisen sävyyn unionista ja Emusta.

- Päättäjät saivat tämän-kin sössittyä, tokaisi Mat-ti oman puheenvuoronsa aluksi. - En minä tällaista EU:ta halunnut, kun aikoi-naan puhuin EU:n ja Emun puolesta. EU on polkenut itse tekemiään sopimuksia, vaikka vaatii niiden noudat-tamista jäsenmailtaan.

Kreikkaa ei Matin mie-lestä rahalla pelasteta, vaikka monet niin luulevat. Unioni lähti aikoinaan yl-tiöpäiseen laajentumiseen, eikä silloin enää vaadittu jäseneksi pyrkiviltä mailta samoja kriteerejä kuin niil-tä, jotka ensimmäisten jou-kossa unioniin liittyivät.

- Vuonna 2013 unionilla ei ole enää rahaa nykyisen-suuruisiin maataloustukiin, arveli Matti.

Seuraa johtajaa –leikin loppu

- Impivaaralaisuuden vasta-kohta on ottaa lompakko, lähteä etelän maihin, ojen-taa se avoimena ja sanoa,

että ottakaa tästä minun lompakosta rahaa. Seuraa johtajaa -leikit loppuvat pi-an ja kansalta tulee täystyr-mäys hallituksemme euron tukilinjaukselle. Suomi on liukumassa Kreikan tielle. Seuraavaksi tulevat Espanja ja Italia, kuinkas sitten? ky-selee Matti Putkonen.

- EU-myönteisyys on vähän kuin palkkaperintö, kansalle kun alkaa vähi-tellen selviämään mikä on totuus. Kyllä siinä myön-teisyys vähenee. Euron pe-lastamisprojekti kyykyttää kansalaiset ja vie Suomelta kilpailukyvyn, vaikka ehkä pelastaakin Suomen val-tion. Liittovaltio tuomit-tiin tutkimuksessa, mutta liittovaltionomaisia asioita pidettiin silti myönteisinä. Omituista ristiriitaisuutta, kertoi Matti Putkonen soi-tettuaan tilaisuuden jälkeen vielä PerusSuomalaiset-leh-delle.

teksti: Harri Lindell

Perussuomalaisten kannattajat EU-kriittisimpiä

Euron pelastamisprojekti kyykyttää kansalaiset ja vie Suomelta kilpailukyvyn, toteaa Perussuomalaisten työmies matti Putkonen.

• Väitös oikeustalous- tieteen alalta

• Väittelijä: Oskari Juurikkala

• Väitösaika ja -paikka: lauantai 28.4., kello 12.00, AU100, Aurora, Joensuun kampus

Rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävakaus johtuu virheellisestä sääntelystä, väittää Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspo-liittinen neuvonantaja Os-kari Juurikkala Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Yli-lyöntejä ei voida täysin eli-minoida, mutta parempaa sääntelyä syntyy, kun ym-märretään ihmisen psyko-loginen ja moraalinen puoli.

Pankkitoiminnan sään-tely perustuu Juurikkalan mukaan ristiriitaiseen lo-giikkaan. Toisaalta vapa-usasteita on lisätty, mikä on johtanut korkeampaan riskinottoon ja paisuviin bonuksiin. Toisaalta kansa-laisille on myyty illuusiota turvallisesta järjestelmästä ja tehokkaasta valvonnas-ta. Varovaisuus ja henkilö-kohtainen vastuunotto on

vähentynyt samaan aikaan kun vauhti ja vaaralliset ti-lanteet ovat kasvaneet.

Sääntelyn harmonisoi-minen on vähentänyt tiet-tyjä kustannuksia mutta lisännyt järjestelmän epä-vakautta. Eurooppalainen ja kansainvälinen pankki-sääntely on tulvillaan huo-noja kompromisseja, eikä sitä kyetä uudistamaan krii-seistä huolimatta. Etenkin pankkien pääomasääntely (ns. Basel-kehikko) on koh-dannut rajua kritiikkiä jo vuosien ajan, mutta uusin versio ei tuo merkittäviä parannuksia. Porsaanreiät kannustavat yhä kätkettyyn riskinottoon. Peruspankki-toiminnan eriyttäminen oli-si harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.

Pikavipit pahentavat rahoitusongelmia

Perinteisen pankkitoimin-nan ulkopuolelle sijoittuvaa pikavippitoimintaa Juurik-kala pitää ongelmallisena. Pienlainat kohdistuvat kan-sanryhmään, joka erityisen helposti lankeaa päätösvir-heisiin ja lyhytnäköisyyteen

raha-asioissa. Psykologiset harhat kuten ylioptimismi ja toiveajattelu ovat yleisiä,

ja pikavippeihin turvau-tuminen johtaa syveneviin rahoitusvaikeuksiin. Juu-

rikkalan mielestä on vaikea löytää kevyitä sääntelykei-noja, jotka merkittävästi ehkäisisivät pikavippien ongelmia.

Asuntoluottojen sään-telyä voitaisiin sen sijaan parantaa kevyillä mekanis-meilla. Asuntolainat aiheut-tavat inhimillisiä tragedioita varsinkin laman yllättäessä. Lainanottajilta puuttuu ko-kemusta, ja luotonantajat käyttävät hyväkseen asiak-kaiden psykologisia heikko-uksia. Monet kotitaloudet päätyvät tarpeettoman ris-kipitoisiin ratkaisuihin pan-kin suosituksesta. Juurikka-la kehottaa asiantuntijoita kehittämään malliasunto-lainan, joka pankkien olisi esiteltävä ainakin ensilainaa hakeville. Malliasuntolaina olisi turvallinen vaihtoeh-to kokemattomalle asun-nonostajalle, ja se hillitsisi psykologisiin harhoihin pe-rustuvaa vallankäyttöä.

Väitöstilaisuus Joensuussa

KTM Oskari Juurikkalan oikeustaloustieteellinen väitöskirja ”Essays on

Psychology and Morality in Economic Analysis of Law” tarkastetaan yhteis-kuntatieteiden ja kaup-patieteiden tiedekunnassa 28.4. Vastaväittäjänä on professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mat-ti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta.

Varsinaisen väitöstilai-suuden lisäksi järjestetään epämuodollinen varjoväi-töstilaisuus keskiviikkona 2.5. kello 16.00 Helsingin yliopiston päärakennuk-sessa, Fabianinkatu 33, sali 6.

Oskari Juurikkala on opiskellut taloustiedettä Helsingin kauppakorkea-koulussa ja oikeustiedettä London School of Econo-micsissa. Hän on toiminut tutkijana, juristina, kou-luttajana sekä talouspo-liittisena asiantuntijana. Tällä hetkellä hän tutkii kiisteltyjen credit default swap (CDS) –sopimusten sääntelyä Kansainvälisen talousoikeuden instituutis-sa (KATTI) Helsingin yli-opiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Pankkitoiminnan ja pikavippien sääntelyssä isoja puutteita

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen neuvonantaja oskari juurikkala väittelee tohtoriksi.

Suomalainen12 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Puolueemme 1. varapu-heenjohtaja, kansanedusta-ja Hanna Mäntylä vieraili EP:n piirin kevätkokouk-sessa aurinkoisena lauan-taipäivänä 24.3. Seinäjoen kaupungintalolla oli run-saasti väkeä ja puheensori-na täytti yläkerran aulatilat, kun saavuin paikalle yhden-toista jälkeen. Kokous alkoi kello 12, mutta ennen sitä oli tarkastettava kokous-edustajien valtakirjat.

Kokoukseen osallistui kaikkiaan 73 perussuoma-laista. Kokouksen aluksi

puheenjohtaja Raimo Vist-backa ja puoluesihteeri Os-si Sandvik ojensivat huo-mionosoituksena puolueen pitkäaikaiselle toimijalle, jalasjärveläiselle Kari Saa-riselle puolueen standardin ja onnittelivat Karia hänen täytettyään hiljattain 60 vuotta.

Varapuheenjohtaja Mäntylä nosti puheessaan esille ajankohtaisia asioita kuten kuntauudistus, pal-velujen järjestäminen ja lastensuojelukysymykset. Hänen mielestään suuruus

Kansanedustaja Hanna mäntylä vierailiEtelä-Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa

ei ratkaise kuntien raken-teellisia ongelmia ja kun-tauudistuksessa tuleekin varoa byrokratian ja hie-rarkkisuuden lisääntymistä. Mäntylä puhui myös kunta-palvelujen ulkoistamisesta. Hän mainitsi esimerkkinä kodin ulkopuolelle sijoite-tut lapset. Tämä maksaa yhteiskunnalle 650 miljoo-naa euroa vuodessa ja rahat menevät yhä kasvavassa määrin ylikansallisille yri-tyksille.

Puoluesihteeri Ossi Sandvik kannusti eteläpoh-jalaisia kuntavaalien ehdo-kashankintaan.

- Vaalityötä on tehtävä ja vaikka perinteisesti siinä työssä ollaan Etelä-Pohjan-maalla oltu hyviä, meidän ei pidä ”elvistellä” jytky kak-kosella. Vasta sitten, kun äänet on laskettu ja jos sii-hen on aihetta, hän kiteytti lopuksi.

Vaasan vaalipiirin kaik-ki kansanedustajat, Reijo Hongisto, Vesa-Matti Saa-rakkala ja Maria Tolppanen olivat paikalla ja kertoivat eduskunnan kuulumiset poliittisissa katsauksissaan. Päivän polttavia aiheita riittikin. Puheissa nousivat esiin mm. hallituksen ke-

hysriihi, varuskuntauudis-tus, äskettäin julkisuuteen tulleet suunnitelmat poliisi-voimien organisaation uu-distamiseksi, EU:n vakaus-sopimus ja Kreikka-lainojen vakuuksien salailu.

Piirikokous hyväksyi vuoden 2011 toimintaker-tomuksen ja vahvisti tilit se-kä myönsi vastuuvapauden piirihallitukselle ja muille tilivelvollisille.

teksti ja kuvat:anneli manninenpiirisihteeriEtelä-Pohjanmaan piiri ry.

Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna mäntylä puhuu piirikokoukselle Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa.

Yleiskuva EP:n piiri ry:n kevätkokouksesta.

Puheenjohtaja raimo Vistbacka ja puoluesihteeri ossi Sandvik onnittelevat jalasjärveläistä Kari Saarista.

Suoraan markoiksi muutettuina monet hinnat näyttävät hurjilta. Alla satunnaisia poimintoja kaupungilta:

Kallista on...

Mappi A423 mk

Kuulakärki-kynä29 mk

Viinilasi42 mk

Olut terassilla 41 mk

Suomalainen 13No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

www.perussuomalaiset.fi

Kansanedustaja Martti Mölsälle (ps) luovutettiin Suomen Yrittäjäristin Suur-risti 1.4.2012 Punkalaitu-mella järjestetyssä synty-mäpäiväjuhlakonsertissa. Suurristin Mölsälle luovut-tivat Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili ja varapuheenjohtajat Janne Vuorinen ja Samuli Suonpää sekä Punkalaitumen Yrittä-jät ry:n kunniapuheenjohta-ja Kauko Niemi.

Suomen Yrittäjäris-tin Suurristi on perustettu vuonna 1990 ja se on huo-mionosoitus henkilölle, jo-ka yksityisenä yrittäjänä tai yksityisen yrittäjyyden edis-täjänä on erityisen ansioitu-nut tai omalla panoksellaan vaikuttanut merkittävästi Suomen Yrittäjien tai sen jäsenjärjestöjen luottamus-tehtävissä tai osallistunut yhteiskunnallisiin luotta-mustehtäviin vähintään maakuntatasolla edistäen niissä yksityistä yrittäjyyttä.

Martti Mölsä on toi-minut yrittäjänä vuodesta 1983.

Suomen Yrittäjien YrittäjäristinSuurristi martti mölsälle

Kuva: juha aro

Suomessa väestö vanhenee ja se luo paineita kuntiin. Vä-estörakenteen muutos uhkaa tulevaisuudessa nakertaa jo koko suomalaista hyvin-vointiyhteiskuntaa. Huolto-suhde muuttuu, kun väestö ikääntyy, ja se jo yksistään luo lisää paineita kuntiin, jotka ovat jo valmiiksi talo-udellisissa vaikeuksissa.

Vuonna 2010 suoma-laisten eläköityminen vauh-dittuu. Sataa työikäistä koh-den on 50 lasta ja vanhusta eli huoltosuhde on 100/50. Kahdeksan vuoden päästä eli vuonna 2020 hoivan-tarve kasvaa merkittävästi. Sataa työntekijää kohden on jo yli 60 lasta ja vanhus-ta, viisi vuotta myöhemmin suhde on 100/70.

Jo pelkästään huolto-suhteen muutos rasittaa entistä enemmän jokaista veronmaksajaa tulevai-suudessa. Rasitus ei tule jakautumaan tasaisesti joh-tuen kuntien erilaisuudesta, mutta jos jatketaan nykyi-sellä tavalla, eriarvoisuus kuntalaisten välillä kasvaa voimakkaasti asuinpaikasta riippuen. Samalla kuntien veroprosenttien välinen ero uhkaa kasvaa jopa 15 pro-senttiyksikköön.

Tosiasiat on tunnustettava

Pelkästään kuntia yhdistä-mällä ja rajoja siirtämällä tätä tulevaisuudennäkymää ei saada korjattua. Kunta-uudistus kuohuttaa mieliä. Tunnepohjaisuudesta on kuitenkin päästävä irti ja ratkaisut on tehtävä järkeä käyttäen. Tärkeintä on kat-soa tulevaisuuteen ja tun-nustaa tosiasiat.

Nykyisellä menolla kuntien eriytyminen jatkuu ja tasa-arvo vaarantuu. Muutoksia tulee tehdä ja suhteellisen nopealla aika-taululla. Kuntauudistuksen rakenne ja rajat eivät ole tärkeimmät. Muutokses-sa tärkeimmäksi kohteeksi muodostuvat kuntien teh-tävät, lakisääteiset palvelut, jotka kuitenkin tulee turva-ta kuntalaisille.

Valtiovalta on antanut osan palveluista kuntien to-teutettavaksi. Viime kädessä valtio vastaa palveluista ja niiden laadusta. Mielestäni

palvelut tulisi avata koko-naisuudessaan ja miettiä ja analysoida ne uudelleen. Mitkä palvelut ovat sellaisia, joista ei voida luopua vaa-rantamatta perusterveyden-huoltoa ja mitkä ovat tois-sijaisia palveluja ja tehtäviä?

Tärkeää on myös pohtia, miten nuo palvelut helpoim-min tavoittavat kuntalaiset ja miten laadukkaita ne ovat. Yhtä tärkeää on rat-kaista se, kuka nuo palvelut tulevaisuudessa rahoittaa; kunta itse, valtio vai yksi-tyinen sektori? Voidaanko joitakin palveluja yksityis-tää ja siirtää kolmannen sektorin hoidettavaksi?

Asiat on priorisoitava

Kuntauudistusta on lähdet-ty tekemään ennen kaikkea terveydenhuollon ja sosi-aalipalveluiden näkökul-masta. Ne ovat keskeisiä kuntien tehtäviä, mutta vä-hintään yhtä tärkeitä tehtä-viä kunnille ovat koulutus, varhaiskasvatus, terveyden-huolto ja sosiaalipalvelut.

Nykyisessä varsinkin taloudellisesti tiukassa ti-lanteessa palvelut on priori-soitava ja samalla tulee kes-kustella siitä, voisiko pal-veluja järjestää toisin kuin tähän asti. Kuntauudistus on tehtävä nyt osittain, siel-lä missä sitä tarvitaan. Vii-

vyttelyyn ei ole syytä. Ensin tulee kuitenkin tehdä selvi-tys ja tarvittavat valmistelut niin, että liitokset toteutu-vat yhteisymmärryksessä ja kuntien omasta tahdosta.

Valtion ei tule tehdä uu-distusta pakolla. Valtio voi kuitenkin kirjata lakiin pe-ruspalveluille tiukat laatu-vaatimukset, jolloin kunnat joutuisivat priorisoimaan tuottamiaan palveluita. Kuntien on täytettävä nä-mä vaatimukset saadakseen kohdennettaviin peruspal-veluihin määrärahoja. Tiu-koilla laatukriteereillä pien-ten kuntien yhdistyminen on väistämätöntä.

Kuntauudistuksessa oma lukunsa on kunta-keskustelussa esille tullut lähidemokratia. Lähide-mokratia on tärkeä kunta-laiselle ja sen tulee jatkua tulevaisuudessakin monissa eri muodoissa. Mitä lähide-mokratia tänä päivänä pitää sisällään ja kuinka paljon kuntalainen todellisuudessa voi vaikuttaa itseään kos-keviin päätöksiin? Miten lähidemokratia toteutuu tu-levaisuudessa?

armi KärkiPirkkalan valtuutettukunnanhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa ja vammaisneuvostossa

Palvelut kuntauudistuksen myllerryksessä

Arviointi- ja lausuntokier-roksella oleva kuntauu-distusesitys on samanhen-kinen kuin EU:n vakuu-detkin. Rahoituslähde on kuitenkin erilainen itsenäi-sissä valtioissa ja EU:ssa.

Toiset kunnat ovat käyttäneet rahojaan löy-sin kriteerein, kun valtion talous ei ole vaatinut seu-rantaa tukien kohtalolle ja kuntaliitto on löysästi jakanut rahoja. Nyt tulisi hengissä säilyneiden kun-tien maakunnissa ottaa kantaakseen kriisikunti-en velat.

Samoin on Euroopas-sa. Kun Kreikka on tuh-lannut rahansa ja ei ole huolehtinut taloutensa seurannasta, tulisi suoma-laisten kustantaa heidän koulutuksensa, sairaan-hoitonsa ja armeijansa.

Valtiontaloudessa val-tion asukkaat maksavat veroja, jotta kaikki kan-salaiset saisivat peruspal-velunsa. Jos kuntaliitok-siin lähdetään, tulee val-tion ensin huolehtia siitä, että liittyvät kunnat ovat

taloudellisesti tasa-arvoises-sa asemassa, ettei taloutensa hyvin hoitaneet kunnat jou-du maksumiehiksi. Liitosten tulee olla vapaaehtoisia ja tällä talouden tasaamisella liitoshalukkuutta voitaisiin lisätä.

Kun taas Euroopan Uni-onin itsenäiset jäsenvaltiot eivät maksa veroa (aina-kaan vielä) EU:lle. Jäsen-maksuilla on tarkoitus pyö-rittää parlamentin ja komis-sion toimintaa sekä niiden ohjelmia. Jäsenmaksuilla ei ole tarkoitus palauttaa jäsenmaksutuottoa eri puo-lille Eurooppaa, vaikka eri ohjelmissa onkin varattu enemmän rahaa erityisalu-eille. Laina- ja vakuusrahat otetaan itsenäisten valtioi-den kansantalouksista.

Jospa nämä laina- ja va-kuusrahat edes menisivät Kreikalle, mutta rahat me-nevät pankkien tukemiseen, kun ne ovat ottaneet lainaa Saksan ja Ranskan pan-keilta. Maksamamme tuki siirtyy pankkitueksi ja näin ollen rikkaiden rahoittajien tulojen varmistamiseen.

Euroopan Keskuspank-kikin (EKP) on ilmoitellut alkavista ongelmista oman rahoituksensa suhteen. Vai-keaa on, jos kukaan ei voi maksaa velkojaan takaisin. EKP toivoisi varmasti, että Suomi ja muut kolmen täh-den maat ottaisivat velkaa siltä, jotta se saisi jostain edes korkotuloja.

Mieluummin tukisin suoraan köyhiä kreikka-laisia kuin eurooppalaisia pankkiireja. Kyllä Zorbas saa aina aikaan lämpimän läikähdyksen rinnassani.

Kuntauudistus ja EU:n vakuudet

Vaili jämsä-Uusitalooulu

Suomalainen14 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisiin liitetyis-tä mielikuvista kaikkein eniten minua ihmetyttää paljon toistettu väite, että

■SamPo taKoo BrYSSELiSSä

Perussuomalaiset ovat Suomen muutosvoima

Sampo terhoeuroparlamentaarikko

olemme muutoksen vastus-tajia. Hokeman eri muunnel-mia ovat syytökset impivaa-ralaisuudesta, suomifilmien menneeseen maailmaan pyr-kimisestä, kellon taaksepäin kääntämisestä jne.

Erityisesti tätä tietys-ti jankutetaan poliittisten vastustajiemme taholta, mutta myös huolestuneiden pääkirjoittajien ja älylliseen eliittiin itsensä mieltävien kansalaiskeskustelijoiden toimesta. Meidän täytyy päättäväisesti torjua tämä harhaluulo.

Koko ikäni olen kuul-lut kansalaisten valittavan,

kuinka luutunutta politiik-ka on, kuinka korruptoitu-neet ”maan tavat” hallitse-vat kulisseissa, kuinka epä-selvää on poliittinen puhe ja kuinka kansasta vieraantu-neita ovat päättäjät ja hei-dän päätöksensä.

Itse olen kokenut usein samoin. Monia vakiintunei-ta käytäntöjä ei Suomessa ole saanut syystä tai toises-ta tarkastella kriittisesti, ei vaikka niissä olisi selkeitä-kin epäkohtia. Usein järki-peräinen kritiikki on halut-tu vaientaa ja kriitikko lei-mata kiihkoilijaksi, etenkin jos kritiikki on ollut osuvaa.

Ennen Perussuoma-laisten nousua politiik-kaamme vaivasi politiikan puute (tätäkin valiteltiin vuosia). Vanhoille puolu-eille oli politiikan suurista kysymyksistä kehittynyt konsensus, joka takasi sen, ettei hallitusyhteistyön es-täviä erimielisyyksiä ollut. Siten ei itse vaaleilla enää ollut paljoakaan väliä, sillä Suomen suunta ei mainitta-vasti muuttunut sen perus-teella, menettikö vaikkapa Keskusta viisi paikkaa Ko-koomukselle tai Kokoomus seitsemän Demareille. Yksi puolueista istui aina hui-

lausvuorossa oppositiossa, mutta jatkoi sitten hallituk-seen noustuaan käytännös-sä samaa politiikkaa kuin edeltäjänsä.

Perussuomalaiset ovat jo muuttaneet politiikkaa

Me Perussuomalaiset olem-me jo oppositioasemasta ja jopa pelkällä olemas-saolollamme muuttaneet suomalaista politiikkaa ja yhteiskuntaa enemmän kuin muuten olisi vuosikymme-niinkään tapahtunut. Ilman meitä ei esimerkiksi EU-po-

litiikkaa tai maahanmuut-topolitiikka olisi ryhdytty tarkistamaan, eikä kielipo-litiikasta edes puhumaan. Ja jos aikanaan nousemme suurimmaksi puolueeksi, kuten itse uskon, muutok-sen vauhti tulee vain kiih-tymään.

Se on totta, ettemme vaihda moraalisia periaat-teitamme kuin paitaa. Sekin on totta, ettemme juuri vä-litä nuuhkia kansainvälisten muoti-ilmiöiden ailahtelevia tuulia. Tässä mielessä me olemme konservatiivisia.

Mutta vaikka moraalil-tamme olemme perinteisiä,

Ei oppi ojaan kaada, pää-tettiin Etelä-Pohjanmaalla, kun maaliskuun viimeisenä päivänä järjestettiin piirin jäsenistölle historiallinen koulutustilaisuus.

Aiheena olivat piirien ja paikallisyhdistysten sään-tömuutokset sekä valmis-tautuminen tuleviin syksyn kuntavaaleihin. Koulutta-jiksi oli saatu varatuomari Lasse Lehtinen ja järjestö-sihteeri Juha Liukkonen.

Piirin puheenjohtaja Raimo Vistbacka avasi ti-laisuuden ja toivotti salin täyttäneet kuulijat tervetul-leiksi tapahtumaan. Meitä oli paikalla 54 henkilöä ja lähes kaikki paikallisyhdis-tykset olivat edustettuina.

Vistbacka painotti avauspuheenvuorossaan kuntavaalien tärkeyttä; vaalien tulos ratkaisee paitsi paikkamäärän kuntien val-tuustoissa ja lautakunnissa

– se ratkaisee paikkajaon ylimaakunnallisissa luot-tamuselimissä ja valtakun-nallisesti se ratkaisee esim. kuntaliiton valtuuston paik-kajakauman.

Vaalipiirin kansanedus-tajat Reijo Hongisto, Vesa-Matti Saarakkala ja Maria Tolppanen olivat myös pai-kalla. He toivat kukin vuo-rollaan terveiset eduskun-nasta ja antoivat poliittisen tilannekatsauksen.

Asiaa sääntömuutoksista

Päivän varsinaiseen aihee-seen, sääntömuutoksiin päästiin, kun varatuomari Lasse Lehtinen aloitti osuu-tensa. Lehtinen aloitti vas-tuuttamalla paikallisyhdis-tysten toimijoita.

- Meistä on tullut iso puolue – enää ei käy, että paikallisyhdistys herää hen-kiin kerran neljässä vuo-dessa. Nyt on toimittava ympäri vuoden. Paikallinen toiminta kuuluu paikallis-yhdistyksille ja on täysin niiden vastuulla. Piiri ei kutsu paikallisyhdistyksen kokousta koolle, se on pai-kallisten itse hoidettava.

Lehtinen muistutti jä-senhankinnan tärkeydestä ja siitä, että jäsenmaksut tulee maksaa.

- Meidän tulee olla yl-peitä siitä, että olemme Pe-russuomalaisten jäseniä.

Me saimme varatuoma-ri Lasse Lehtiseltä hyvän

tietopaketin. Hän selvitti yksityiskohtaisesti paikallis- ja piiriyhdistysten sekä puo-lueen riippuvuussuhteita, vastuita ja valtuuksia uusien sääntöjen valossa sekä selki-ytti asioita, jotka ovat kyse-lyissä nousseet esille. Monia askarruttanut jäsenluettelon ylläpitokin sai selvennys-tä: paikallisyhdistysten on pidettävä tarkasti jäsenlu-

etteloa paikallisyhdistysten jäsenistä. Tämä velvollisuus on olemassa yhdistyslain pe-rusteella. Esimerkiksi piiri-kokousedustajien pitää olla paikallisyhdistysten varsi-naisia jäseniä.

Järjestösihteeri Juha Liukkosen esitys täydensi sopivasti Lehtisen aloitusta. Aluksi Liukkonen esitteli Perussuomalaiset rp:n histo-

riaa – paljon on 17 vuodes-sa tapahtunut. Sen jälkeen hän opasti meitä kunnallis-vaalien käytäntöihin käy-den läpi käsitteitä, aikatau-luja, ehdokasasettelua jne. Hän käsitteli esityksessään paikallisyhdistyksen jäsen-hakemusta sekä kunnallis-vaalien ehdokassuostumus-kaavaketta ja siihen liittyviä käytäntöjä.

Ei oppi ojaan kaada, todettiin Etelä-Pohjanmaalla

Luentosali oli täynnä aktiivisia perussuomalaisia.

- Enää ei käy, että paikallisyhdistys herää henkiin neljän vuoden välein, totesi Lasse Lehtinen.

Suomalainen 15No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ järjEStöSiHtEEriN PaLSta

■SamPo taKoo BrYSSELiSSä

poliittisesti olemme nimen-omaan muutosvoima. Mik-si me tavalliset suomalaiset eri elämänaloilta olisimme muuten halunneetkaan lait-taa itsemme likoon ja läh-teä liikkeelle haastamaan vanhaa valtaa? Tuskin siksi, että saisimme jatkaa samojen asioiden tekemistä samalla tavalla kuin vanhat puolueet.

Me puhumme suoraan ja edellytämme muutosta

Me haluamme muuttaa niin politiikan muodon kuin si-

sällön. Me puhumme suo-raan ja me edellytämme, et-tä hallitusten muuttuminen muuttaa myös hallitusten politiikkaa. Me murramme tabut ja laitamme pyhätkin lehmät lypsylle.

Muutoksen todelliset vastustajat ovat yleensä niitä, joille nykytila on tuottoisa ja joille uudis-tuksista voisi koitua hen-kilökohtaista haittaa. Me emme ole osa perinteistä vallanjakojärjestelmää, jossa tunkkaiset puolue-koneistot valitsevat yhtä lailla maan korkeimmat virkamiehet kuin nuori-

sojärjestöistään valta-kunnan johtoon nostet-tavat poliitikot.

Me olemme Suomen ainoa todellinen muu-tosvoima. Juuri ajamam-me muutoksen takia vanha valta meitä niin pelkää. Ja pelkonsa ah-distamana vanhat puo-lueet jatkavat Perussuo-malaisten leimaamista muutoksen vastustajik-si, toivoen samalla kiin-nittävänsä kansalaisten huomion pois siitä, mitä ne itse ovat: valtaraken-nelmiinsa takertuneita ke-hityksen jarruja.

juha LiukkonenjärjestösihteeriPerussuomalaiset

Lähestyviä MM-jääkie-kon kotikisoja laina-takseen on valtakunnan politiikassa lähiaikoina tullut ”syöttöä lapaan” mm. hallituksen puo-lustusvoimauudistuksen merkeissä. Siitä tehty välikysymys oli sinivii-valaukaus ”ylämum-moon”.

Myös päivä päivältä lähestyvät todella tärkeät syksyn kunnallisvaalit, joiden ehdokasasetteluun on aikaa jäljellä neljä kuukautta. Niin moneen kertaan sanottua, mutta avain kunnallisvaaleissa menestymiselle on ehdok-kaiden riittävä hankinta niin määrällisesti kuin laadullisesti jokaiseen kuntaan omilla ehdokas-listoilla. Vaikka aikaa toi-saalta on vielä kuukausia, niin nyt viimeistään tulee olla liikkeellä, koska hy-vät ehdokasvaihtoehdot ovat myös muiden kii-karissa ja kesäaika ei ole tehokkainta ehdokasha-kuaikaa.

Paikallisyhdistyksien ja piirien kevätkokouk-sista uusien sääntöjen puitteissa on pidetty jo valtaosa, sillä takaraja

niiden pitämiselle on huh-tikuun loppuun mennes-sä. Samoin ensimmäisiä puoluetoimiston- ja piirien koulutusviikonloppuja on pidetty ja sovittu pidettä-viksi. Myös osassa piirejä on laadittu tapahtumaka-lenterit osallistumalla eri puolelle piiriä mm. perin-teisiin kevätmarkkinoihin ja kesätapahtumiin, jotka ovat hyviä paikkoja jäsen- ja ehdokashankintaan sekä näkyvää esilläoloa.

Valtakunnallinen kun-nallisvaaliohjelma on työn alla. Pohjalla on hyvä voi-massa oleva viime vaalien ohjelma. Syksyn vaalien val-takunnallisen ohjelman oi-kea-aikainen julkituominen starttaa loppukiriin maksi-maalisen kunnallisvaalitu-loksen metsästykselle.

Kunnissa missä tänä päivänä on vahva perus-suomalaisten kunnallispo-liittinen asema, on myös jäsenhankinta ja ehdokas-asetelma syksyn vaaleihin tällä hetkellä pitkällä. Viime kunnallisvaalien lopputu-loksena löytyy myös kuntia, jotka ovat alueensa ja seutu-kuntansa keskuskuntia jois-sa ei ole tällä hetkellä val-tuutettua, saati ollut ehdok-

kaitakaan. Lähdemme siis hyvin erilaisista lähtötilan-teista liikkeelle, mutta yh-teiseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että jokaisessa kun-nassa on perussuomalaisia ehdokkaita äänestettävänä ja vaalien lopputuloksena jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi valtuutettu, saavuttaen yhteismääräksi tuhat valtuutettua.

Paras markkinointieuro ja käyntikortti olet perus-suomalainen sinä itse. Jää-kiekossa voittaa kun tekee enemmän maaleja kuin vas-tustaja, mutta politiikassa menestyäkseen tulee oma pää pitää puhtaana!

”Kasapanokset kärkeen”

■KirjaLLiNEN KYSYmYS

Helsingin Sanomien uu-tisen (11.4.2012) mu-kaan venäläisyrityksen datsakylä uhkaa suoma-laisten sankarivainajien hautausmaata Äyräpääs-sä Karjalankannaksella Venäjällä.

Alueelle on suunnit-teilla lomakylä, ja on pe-lättävissä, että se pilaisi Äyräpään kirkonmäen hautausmaan, jonne on haudattu ainakin 188 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta suomalaista. Venäläisyritys on aidan-nut aluettansa niin, että aita kulkee aivan sanka-rihautojen vierestä. Osa haudatuista sankari-vainajista lepää mahdol-lisesti varsinaisen hauta-usalueen ulkopuolella, toisin sanoen yrityksen aitaamalla alueella.

Suomen ulkoministeriö on avustanut asiassa pai-kallista pitäjäseuraa ja yri-tys on muuttanut aitauspo-litiikkaansa, mutta alueella on yhä tehty maansiirtotöi-tä kaivinkoneella. Lisäksi hautausmaan läpi kulkee tie, joka voi muodostua on-gelmalliseksi hautarauhan kannalta, mikäli sitä pitkin aletaan liikennöidä runsaas-ti alueen virkistyskäytön li-sääntyessä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan tieto alu-een erityisestä luonteesta ei ole saavuttanut Pietarissa sijaitsevaa komiteaa, joka on aikoinaan myöntänyt rakennusluvat alueella toi-mivalle yritykselle. Yritys on kuitenkin ollut halukas yhteistyöhön, mutta uutisen perusteella jää epäselväksi, mihin se riittää eli pysty-

täänkö sankarivainajien hautapaikat turvaamaan asiaan kuuluvalla arvok-kuudella vai tuhoaako lomakylän rakentaminen tämän suomalaisille merkit-tävän alueen.

Pääkonsuli Olli Per-heentuvan mukaan asiaan vaikuttamiseksi ei löydy ju-ridisia perusteita.

Edellä olevan perusteel-la ja eduskunnan työjärjes-tyksen 27 §:ään viitaten esi-tän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan ky-symyksen:

Aikooko hallitus diplo-maattisesti puuttua asiaan, jotta sankarivainajiemme hautarauha turvataan ja jos aikoo, niin millä keinoin?

Helsingissä 11.4.2012Vesa-matti Saarakkala

Suomalaisten sotilaidensankarihautojen turmelemisenestäminen Karjalan kannaksella

Koulutus venyi tunnin verran suunniteltua pidem-mäksi, mutta tuhti oli tie-topakettikin, joka meille tarjoiltiin; monta asiaa kir-kastui. Tämä oli kannusta-va lähtölaukaus tulevaisuu-teen.

teksti: anneli manninenKuvat: turo Kalliomaa

Ei oppi ojaan kaada, todettiin Etelä-Pohjanmaalla

Luentosali oli täynnä aktiivisia perussuomalaisia.

juha Liukkonen kävi läpi kuntavaaleihin liittyviä muotoseikkoja.

- Kyllä menevät puurot ja vellit sekaisin sisäministe-riltä (Räsänen), jos juoppojen kuskaaminen siirretään poliisilta kuntien vastuulle (palo- ja pelastustoimi/sai-raankuljetus)reijo Hongisto

- Keskuskaupungit puoltavat kuntauudistusta. Sattu-moisin kaikki hallituksen ministerit tulevat keskus-kaupungeista - jopa liikenneministeri Merja Kyllönen havittelee Suomussalmesta keskuskaupunkia.Vesa-matti Saarakkala

- Kolmas sektori tarvitaan apuun, mutta siitä ei saa lähteä, että tulevaisuudessa palvelut sen varaan las-ketaan.maria tolppanen

”Kansanedustajien suusta”

Suomalainen16 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Poikani Timo Rakkolainen oli muuttanut vuonna 2000 Dallasiin, josta hän oli os-tanut omakotitalon järven rannalta. Talossa pidettiin tietenkin joskus juhlia ja elokuussa 2006 joku oli kutsunut juhliin mukaan Kay Boon Tan -nimisen kii-nalaistytön, joka oli kotoi-sin Kota Bharusta Malesias-ta ja oli tullut opiskelemaan USA:han. Tämän tapaami-sen seurauksena tuli viime tammikuussa kutsu häihin, jotka pidettiin 15.7.2011 Kota Bharussa. Niinpä läh-dimme häämatkalle, jollais-ta varmuudella ei monikaan länsimainen isä ole saanut kokea.

Morsiamen nouto

Hääpäivän aamuna sul-hasen tehtävä oli noutaa morsian hänen vanhempi-ensa kotoa. Timo vietiin komeasti koristetulla autol-la, runsaan avustajajoukon saattelemana, torvien soi-dessa morsiamen kotiovelle. Juhlapukuun sonnustautu-neena, komean kukkakim-pun kera Timo asteli ovelle, mutta turvaristikon takana oli runsaslukuinen joukko morsiusneitoja, jotka py-säyttivät hänet kysyen:”

Mitä haluat?” Timo vastasi: ”Haluan täältä morsiameni Kayn mukaani”. ”Ei se noin vain käy vaan testaamme oletko kelvollinen hänelle”. Ensimmäiseksi hänen piti laulaa joku laulu kiinan kie-lellä, mutta hän ei osannut ensimäistäkään. Onneksi hän muisti kiinankielisen uudenvuoden tervehdyksen Gone Che fa Chai ja lauloi sen sävelellä ”paljon onnea vain”. Se hyväksyttiin.

Seuraavaksi pienellä pöydällä oli 10 lukkoa ja avainta. Hänelle annet-tiin aikaa kaksi minuuttia avata ne kaikki ja kaksi sekuntia ennen määräai-kaa viimeinenkin oli auki. Seuraavaksi sulhasen piti sanoa kymmenellä kielel-lä ”minä rakastan sinua”. Avustajien tuella löytyivät: Venäjä, Bulgaria, Hindi, Suomi, Ruotsi, Englanti, Saksa, Malei, kiina ja Vi-

ro. Sen jälkeen Timon piti tietää 6 kahvikupin joukos-ta missä on Indo -kahvia, hänen mielikahviaan. Meni nappiin. Seuraavaksi hänen piti laulaa joku rakkaus-laulu ja hän kajautti kovaa ”kalliolle kukkulalle”. Ovi aukeni ja hän pääsi sisään.

Seuraavaksi Timon piti tietää mikä on Kayn mie-liruokaa ja se ei tuottanut vaikeuksia. Sitten hänen piti näytellä, miten elämä sujuu

Kiinalaiset hääjuhlat perussuomalaisen isän näkökulmasta

tulevaisuudessa. Hänen Pa-kistanista tullut ystävänsä Reece Smyth näytteli Kayta ja Timo hieroi hänen jalka-pohjiaan ja jutteli mukavia. Lapset kutsuttiin myös pai-kalle (Timon sisaren ja vel-jen lapset Mikael, Sanni ja Sonja) ja heitä kohdeltiin hellästi. Sitten palvelijat kutsuttiin paikalle ja ko-mennettiin kiillottamaan Mersua.

Näiden tulevaisuuden kuvausten jälkeen sulha-nen päästettiin yläkertaan. Siellä oli kolme ovea ja Timon piti arvata minkä oven takaa morsian löytyy ja arvaus meni nappiin. Sen jälkeen morsiusneidot piti lahjoa, mutta Timolla oli vain paikallisia ringettejä, eikä ne kelvanneet. Ismo-veli ja vanha kaveri Esa Mäkinen vippasivat euroja, joita oli vähän, mutta laa-tu ratkaisi. Silloin tuli lupa hakea Kay.

Kaylla oli valkea puku ja huntu. Huntu otettiin pois, vaihdettiin sormuksia ja suudeltiin. Sitten parille tuotiin vaaleanpunainen riisipallokeitto, josta kaksi riisipalloa jätettiin syömättä pahan päivän varalle.

isot kakut ja isot aseet, mutta jalalle polkeminen puuttui.

Kiinalaisten juhlaväri on punainen. morsian vaihtoi pukua neljä kertaa päivän aikana ja sulhanen kahdesti.

Sano: ”minä rakastan sinua” kymmenellä kielellä. avustajien tuella löytyivät: Venäjä, Bulgaria, Hindi, Suomi, ruotsi, Englanti, Saksa, malei, kiina ja Viro.

Suomalainen 17No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Kiinalaiset hääjuhlat perussuomalaisen isän näkökulmastaValokuvaus

Kun Timo oli saanut Kayn mukaansa, siirtyi hääpa-ri ja läheiset loisteliaaseen Renaissance-hotelliin, jossa kuvattiin hääparia ja koko seuruetta. Kay oli vaihtanut päälleen upean punaisen puvun, joka on kiinalaisten juhlaväri. Hän vaihtoi pu-kua päivän aikana neljä ker-taa ja Timo kerran. Paikalla oli kymmeniä kuvaajia, mm. Malesian suurimpien kiina-laislehtien kuvaajia, jotka tekivät näyttäviä juttuja täs-tä megatapahtumasta.

Iltagaala

Juhlasali oli Renaissance-hotellin kuudennessa ker-roksessa ja todella vaikut-tava. Salissa oli 53 pyöreää pöytää, joissa jokaisessa oli 10 henkilöä, paitsi VIP-pöydässä, jossa meitä oli 13. Sali oli korkea. Kristal-likruunut olivat noin kolme metriä halkaisijaltaan. Sali oli upeasti koristeltu ja sin-ne olisi mahtunut ainakin 200 henkilöä enemmän.

Aulasta meidät ohjattiin kymmeniä metrejä pitkää punaista mattoa pitkin VIP-pöytään, johon myös Kayn vanhemmat ja mummo ja tietenkin hääpari tulivat sekä muita morsiamen ja sulhasen läheisiä. Meille tuotiin vaaleanpunainen il-lan ohjelma, johon oli mer-kitty morsiamen isän puhe ja seuraavaksi sulhasen isän puhe. Monta Suomesta tul-lutta kävi minulta matkan aikana ja pöydässä kysy-mässä tarvitsenko tulkkia. Ilmoitin heille etten tarvitse tulkkia, tulkkaan itse.

Tasan klo 20.00 valot himmennettiin ja hääpari asteli rauhallisesti punaista

mattoa pitkin valonheitti-mien valokiilassa ja heidän takanaan muutaman metrin päässä Kayn vanhemmat ja asettuivat pöytäämme.

Jonkun ajan päästä va-lot jälleen himmennettiin ja mustavalkoisiin pukeu-tuneet 13 tarjoilijaa kan-toivat isoja lautasia, joissa oli varsinainen lautanen ja palava kynttilä tuoden ne VIP-pöydän henkilöille. He-ti tämän jälkeen satalukui-nen tarjoilijajoukko rupesi kantamaan ruokaa muihin pöytiin. Menu käsitti kah-deksan ruokalajia, joista

suurin osa oli mahtavia me-ren herkkuja, joiden nimiä emme tienneet, mutta emme olleet niistä erityisemmin kiinnostuneetkaan. Salissa oli monta isoa screeniä, joi-hin näytettiin kuvia Kayn ja Timon elämästä aikaisempi-en vuosien varrelta.

Seurasi Mr. Tan Choo Joon eli morsiamen isän puhe, mutta emme tienneet millä kielellä. Seuraavak-si menin puhujapönttöön ja toivotin ”Nimen hao” = hyvää päivää. Seurasi val-tavat aplodit, sillä olihan se kaikille yllätys, että pu-

hun kiinaa. Olin nimittäin tehnyt puheen suomeksi jo viikkoja aikaisemmin ja Sa-vonlinnassa asuva kiinan-kielen opettaja oli kääntä-nyt sen kiinaksi, jota minä tankkasin erinäisiä tunteja hänen kanssaan ja välillä yksin. Puheeni lopuksi il-moitin suomalaisille häävi-eraille, että kun epäilen, et-tä ette ymmärtäneet tuosta kiinankielisestä puheestani paljoakaan, niin tulkitsen sen teille. Epäilin myös, että tuskin nuo kiinalaisetkaan ymmärsivät. Pöytään men-nessäni mieltäni lämmitti, kun sisareni totesi: ”En tien-nytkään, että puhut noin hy-vää kiinaa”. Sen otin jo pal-jon vakavammin, kun kaksi nuorta naista sanoi Timolle: ”Sano isällesi, että hän pu-huu oikein hyvää kiinaa”.

Puheiden jälkeen seurasi samppanjatornin seremo-nia. Siinä 20 lasia oli ladot-tu päällekkäin pyramidik-si. Kay ja Timo kaatoivat samppanjaa päällimmäiseen lasiin, josta se valui kaikkiin kahteenkymmeneen. Lähio-maiset kutsuttiin näyttä-mölle, jossa skoolattiin hää-parin kunniaksi ja muu hää-väki skoolasi omissa pöy-dissään. Sitten Kay ja Timo pitivät lyhyen kiitospuheen, kun näin valtava joukko oli tullut juhlistamaan heidän

Timo Rakkolaisen isä Erkki Rakkolainen on Perussuo-malaisten perustajajäseniä, pitkäaikainen kaupungin-valtuutettu Savonlinnasta ja Etelä-Savon maakunta-valtuuston jäsen, joka on toiminut yrittäjänä jo lä-hemmäs viiden vuosikym-menen ajan.

- Malesia ja Singapore ovat poliittiselta kulttuu-

riltaan erikoisia maita. Niissä vallitsee demokratia ja monipuoluejärjestelmä, ihmisoikeuskysymykset ovat kunnossa ja kansalaiset tyytyväisiä elämäänsä, vaikka maan suurin puolue saa vuodesta toiseen yli yhdeksänkymmentä prosenttia äänistä, hämmästelee Erkki tuoreen miniänsä synnyinmaan poliittista jär-jestelmää ja kulttuuria.

Timo Rakkolainen on asunut Dallasissa jo vuo-desta 2000 saakka, mutta tapaa Erkki-isää yleensä kesäisin tämän vuokraamalla mökillä, jossa he viet-tävät viihtyisää mökkielämää. Erkki oli hääjuhliin to-della tyytyväinen ja toivoo että samanlaiset voitaisiin pitää vaikka kerran vuodessa.

merkkipäiväänsä. Lopuksi kajahti karaoke soimaan. Laulajat olivat isoina ryh-minä laulaen kaikkialla tun-nettuja ikivihreitä.

Tällaiset olivat kiinalai-set hääjuhlat. Vihkiminen

oli tapahtunut jo aikaisem-min, kuten Kiinassa on ta-pana.

Kuvat ja tekstiErkki rakkolainen Savonlinna

mahtavat karaokekuorot lauloivat kaikkialla tunnettuja ikivihreitä pikkutunneille saakka.

Kun sulhanen oli saanut morsiamensa, heille tarjottiin vaaleanpunaista riisipallokeittoa. Kaksi palloa piti jättää syömättä pahan päivän varalle.

Sulhasen isä on Perus-suomalaisten perustajia

Suomalainen18 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Lahden Perussuomalaiset ry. järjesti Lahden kaup-patorilla markkinapäivänä telttaosastossaan yleisöta-pahtuman, jossa kahvitar-joilun lomassa keskusteltiin ajankohtaisista valtakun-nallisista ja kunnallisista kysymyksistä. Parin aa-mutunnin aikana lumisa-de karkotti yleisöä, mutta reilun puolen päivän aika-na paikalla kävi lähes 500 henkilöä. Osa heistä ennätti keskustelemaan ja osa vain sieppasi Perussuomalainen-lehden kiirehtien työpaikal-leen.

Lahden Perussuoma-laiset on nimennyt tähän mennessä parikymmentä kuntavaaliehdokasta. Osa heistä pääsi paikalle kes-kustelemaan yleisön kanssa. Yksi uusista ehdokkaista on Vesa Pellinen.

- Minua on kiinnostanut pidemmän aikaa ajankoh-taiset asiat ja nyt järjestyi

ajallisesti tilaisuus lähteä ehdokkaaksi ja pistää oma korteni kekoon. Kuntapuo-lella haluan vaikuttaa van-husväestön palveluiden kor-jaamiseen, Pellinen toteaa ja sanoo tekevänsä kovasti vaalityötä.

Timo Touhonen on ko-kenut vaikuttaja. Hän on toiminut menossa olevan valtuustokauden ajan Lah-den perussuomalaisten luot-tamustehtävissä. Hän sanoo lasten ja nuorten asioiden olevan häntä lähellä.

- Minusta nuorten syrjäy-tymistä pitää estää jo perus-koulun alaluokilta alkaen. Joka kymmenennellä oppi-laalla on koulunkäyntivaike-uksia ja tähän pitäisi puuttua heti hyvin tehokkaasti. Ei se ole oikea ratkaisu, että lapsia otetaan huostaan ja pohdi-taan sen jälkeen peruskoulun järjestämistä.

- Meillä pitäisi olla enemmän asiantuntemusta mukana koulutuksen järjes-tämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ammatti-taitoa ja laatua on saatava tähän työhön mukaan. So-siaali- ja terveysministeriön on järjestettävä omalta osal-taan terveydellistä ohjausta mukaan toimintaan, Tou-honen painottaa.

Varuskunta lakkautuslistalla

Jukka Root on myös uusi tekijä Lahden perussuoma-

laisten kunnallispolitiikas-sa. Hän haluaa taloudelliset asiat järkevämpään kun-toon. Se tarkoittaa ihmisten lähiasioiden kuntoon saat-tamista

- Kuntaliitoksia ei voida tehdä näin radikaalisti kuin maan hallitus esittää. Kunta-laisia on kuunneltava enem-män. Sanelupolitiikka ei tee kuin lisää eripuraisuutta.

Root on huolestunut nykyisestä koulujen lak-kauttamislinjasta. Lisäksi hän pitää maan terveyskes-kusten lääkäripulaa ja mui-ta toiminnallisia vaikeuksia hälyttävinä, joten tältä osin tarvitaan korjaavia toimia hyvin pikaisesti.

Lahtelaisia puhuttaa näinä päivinä Hennalan va-ruskunnan lakkauttamisuh-ka vuonna 2014. Lännestä itään johtavan valtatie 12:n ohitielinjausta Lahden koh-dalla on yritetty saada ai-kaan kolmisenkymmentä vuotta. Lahden kaupungin-valtuusto myönsi miljoona euroa ja Hollolan kunta 100 000 euroa tien raken-nesuunnitteluun, mutta tur-haan koska valtioneuvosto pudotti Lahden ohitielin-jauksen jälleen lähivuosien tiesuunnitelmista.

Professori Tauno Tiusanen huolestunut vientitaseesta

Taloustieteilijä ja tieto-kirjailija Tauno Tiusanen

poikkesi myös Lahden kauppatorilla perussuo-malaisten telttaosastolla. Eurooppalainen talous-kriisi on vetänyt Suomen mukaansa ja Tiusanen sa-noo maamme olevan niin vientivetoinen, että kaup-pataseen alijäämäiseksi kääntyminen on huoles-tuttavaa.

- Kilpailukyky ratkai-see. Meillä tuotannon yk-sikkökustannukset ovat nousseet enemmän kuin kilpailijamaissa. Siinä on yksi syy. Vaihtosuhde on myös heikentynyt, eli tuontihinnat ovat nousseet nopeammin kuin vienti-hinnat.

- Kiinalla on niin pal-jon rahaa ja maaseudulla on 500 miljoonaa ihmistä reservissä ja halukkaita tu-lemaan kaupunkiin tehdas-töihin. Kiina käyttää Viet-namia ja Kamputseaa vielä halvempana alihankinta-maana, Tiusanen toteaa.

Eurossa valuvika

Tauno Tiusanen sanoo eu-rossa olevan valuvika, jon-ka vuoksi osa euromaista ei ole noudattanut pelisääntö-jä ja siitä johtuvat nykyiset vaikeudet. Tilanne on kuin jääkiekkopelissä, jossa pe-lataan kokonaan ilman sääntöjä.

- Venäjä-suhteissamme ei oteta huomioon sitä, että Putinin kausi saattaa päät-tyä yllättäen ja siksi meidän tulisi vaikuttaa jonkinlaisen demokratian edistämiseen Venäjällä. Meillä ei ole enää taloudellisia riippuvuuksia sinne päin.

Tiusanen sanoo Venä-jällä tehtävän kosmeettisia muutoksia, kun puolueiden perustamista on helpotettu. Tosi asia joka tapauksessa on, että siellä ei kansa ole kaikelle hurrannut kuten ennen. Monet ovat toden-neet, että Dmitri Medve-devin lupaamat muutokset eivät sittenkään olleet totta.

- Se minua harmittaa, että Suomessa Venäjä-tutkimukseen on uhrattu rahaa, mutta Aleksanteri-instituutissa ei ole ainutta-kaan talousasiantuntijaa mukana, toteaa pitkän linja Venäjä-asiantuntija Tauno Tiusanen.

teksti ja kuvat:Lasse Koskinen

Lahden kauppatorilla käytiin vilkasta markkinapäivän keskustelua

Hennalan varuskunnan lakkauttaminen ja tielinjaus suuria asioita

timo touhonen (vas.) painottaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn alkavan jo peruskoulun ala-asteella. Vesa Pellistä lähinnä ovat ikäihmisten huolenpito heidän eläkevuosinaan.

taloustieteilijä, professori ja tietokirjailija tauno tiusanen on huolestunut vientisuhteen epätasapainosta. Hän korostaa, että Suomen pitää valmistautua Venäjän muutoksiin.

mika manninen ja maarit tuomi jakoivat Perussuomalainen -lehteä Lahden perussuomalaisten osastolla markkinapäivän tapahtumassa.

Suomalainen 19No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisten kansanedustajaPirkko Mattila vierailimaaliskuun loppu-puolella Koillismaalla TaivalkoskenPerussuomalaisten ja Kuusamon Perussuo-malaisten vuosikoko-uksissa pitäensamalla myösyleisötilaisuudet.

Kuntavaalityön vauhdit-taminen tuottaa tuloksia, sillä Taivalkoskella on jo nyt saavutettu viime kun-tavaalien ehdokasmäärä ja Kuusamossa ehdokassuos-tumuksia jo tässä alkuvai-heessa on peräti kymmen-kertaisesti verrattuna edel-lisiin kuntavaaleihin.

Taivalkosken perussuo-malaisten paikallisosaston kokouksen avasi yhdistyk-sen puheenjohtaja, kunnan-valtuutettu ja yrittäjä Ahti Nevanperä. Kunnallisvaa-lien ehdokashankintatilan-netta kokousväelle selosti osaston sihteeri Raimo Puolakanaho, joka uskoi vakaasti puolueen paikka-määrän kasvuun uudessa valtuustossa.

Kansanedustaja Pirkko Mattila kertoi kuulijakun-nalle niin Taivalkoskella kuin Kuusamossakin ke-hysriihikäsittelystä ja puo-lustusministerin luottamus-lauseäänestyksestä.

- Ratkaisut kehysrii-hessä olivat osin pettymys, varsinkin ruuan ja lääkkei-den alv:n nostaminen. Ylei-nen alv:n nosto oli myös SDP:n vaalilupausten vas-tainen. Samoin kokoomus joutui perumaan vaalilu-pauksiaan pystyäkseen toi-mimaan tässä hallituksessa. Polttoaineen hinnan nousu, kuljetustukien hiipumi-nen ja yleinen alv:n nousu koskettavat kaikista eniten juuri pitkien etäisyyksien takana asuvien ihmisten taloutta.

Wahlroos -vero toteutui

- Me perussuomalaiset esi-timme varjobudjetissamme kahta asiaa, jotka tämä hallitus otti kehysriiheensä; yrityskummitoiminnan ja Wahlroos -veron, jota nyt nimitetään solidaarisuusve-roksi. Me esitimme lisäksi varallisuusveron palautta-mista, jolla olisi saatu katet-tua alv:n nosto, sillä alv on aina tasavero, maitopurkki

maksaa kaikille saman ver-ran, kansanedustaja Mattila totesi.

- Meidän varjobudjet-timme verotus olisi ollut solidaarisempaa - ja arvova-lintaa. Maamme velkaantuu edelleen, kuulemma 17 000 euroa minuutissa. Velka-kello raksuttaa, netissäkin. Meidän jokaisen suomalai-sen osuus valtion velasta lä-hestyy 16 000 euroa, huo-mautti Mattila.

Mattila löi vetoa Wallinin luopumisesta

- Puolustusministerin saama luottamus ei ollut yllätys, mutta pettymys silti. Laki puolustusvoimista sanoo, että maassamme tulee olla ruotsinkielinen joukko-osas-to, mutta ei ruotsinkielistä varuskuntaa. Näin Wallin on rimpuillut monenlaisten, jopa ylimielisten selitysten verkossa. Ikäluokat maas-samme ovat pienentyneet, sanotaan. Myös ruotsinkie-liset, kiteytti Mattila.

Kuusamon tilaisuudes-sa kansanedustaja Mattila ennakoi ruotsalaisten Wal-linin eroavan puolueensa

puheenjohtajan paikalta, mikä sitten myöhemmin toteutuikin. Tällä operaa-tiolla ministerivaihdoskin voidaan suorittaa ilman kasvojen menetystä.

Hallituksen kuntauudistusgiljotiini

- Kehysriihi leikkaa kuntien valtion osuuksista nettona 240 miljoonaa. Liekö tällä tarkoitus vauhdittaa mi-nisteri Virkkusen johdolla etenevää kuntauudistus-giljotiinia. Oppositiolle tästä valmistelusta tihkuu sangen vähän tietoja. Kun-tauudistus etenee, melkoi-sella kiireellä. Jo 13.4. on ensimmäinen kuntakuule-misen kierros käyty ja en-simmäiset johtopäätökset tehty.

- Voi vain kysyä, voiko tällaisella vauhdilla pu-hua aidosta kuulemisesta? Kesään mennessä aiotaan ratkaista myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä-misestä alustavasti. Lisäksi työssäkäynti- ja asiointi-alue kuntarajojen määrit-täjänä on epäselvä. Siispä päällimmäiseksi vaikutel-

maksi jää puoluetoimis-tossa piirretty ideologinen kuntakartta, johon selvitys-raportti on liimattu päälle, epäili Mattila.

- Todelliset kuntien ku-lut eivät ratkea rajoja siirtä-mällä. Kuluihin puututaan, muttei riittävästi. Edelleen kalleimmat kuntayhtymät jäävät kuntien maksetta-vaksi, kuten erikoissairaan-hoito ja koulutuskuntayhty-mät. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymiin kunnilla on sangen vähän päätäntäval-taa, sillä lain kirjaimen li-säksi eräänlaista suoranais-ta normiohjausta tulee edel-leen ministeriöistä, johon kuntayhtymien päättäjät eivät pääse vaikuttamaan. Tarkoitan tällä hallinnon pöhöttymistä ja byrokrati-an lisääntymistä.

- 1990 -luvun laman aikaan kunnilta leikattiin, mutta ne saivat kuitenkin kohtalaisen rauhassa teh-dä perustyönsä, eikä rajoja ruvettu siirtämään pakolla. Kyse on siis johtamisesta, kunnissa, ministeriöissä ja hallituksessakin. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjat-tu, että kuntauudistuksella

tavoitellaan elinkeinoelä-män tehostumista kunnis-sa, tätä on vaikea nähdä. Koskeehan työpaikkojen säilyminen lähinnä virka-mieskuntaa. Kansantalou-den tarkoitus on saada euro pyörimään isänmaan hy-väksi, Mattila totesi.

Kuntauudistus ei onnistu keskiarvoilla

Kun kansantalouden lu-vuilla kuvataan maan tilaa, hyvin harvoin julkisuudes-sa käsitellään muita kuin kes-kiarvoja. Kun tulemme Koillismaalle, eivät keski-arvot tuo oikeutta paikka-kunnalle. Esimerkiksi pitki-en kulkuetäisyyksien vuoksi puusta maksettava pysty-hinta on matalampi kuin lähellä teollisuutta olevissa metsälöissä.

- Täällä pohjoisessa ol-laan käynnistämässä Mus-tavaaran kaivosta, täältä saatavan raaka-aineen kil-pailua maailman markki-noilla rajoittavat samoin kuljetuskustannukset, säh-kön hinta, öljyn hinta ja kaikki välilliset verot. Eikö olisi huomattavasti viisaam-

paa pyrkiä hyödyntämään kaikki raaka-aineet mah-dollisimman pienillä välil-lisillä kustannuksilla jotta lopputuote olisi kilpailuky-kyinen maailman markki-noilla ja kohdistetaan verot valmiin tuotteen voittoon eikä tehdä tuotetta kilpai-lukyvyttömäksi ennen kuin tuote on valmis.

Koillismaan ratahanke kaivostoiminnan ja metsä-varojen hyödyntämiseksi on erittäin tärkeä. Maa-tamme on kyettävä Matti-lan mukaan kehittämään ja hyödyntämään alueellisesti tasapainoisesti etelästä poh-joiseen.

- Kunnallisvaalit ovat ovella. Eduskuntavaali-en jytky tulee toistumaan, mutta minkä suuruisena, riippuu meistä, piiriorgani-saatiosta ja puolueen joh-dosta. Luottamuspaikkoja on tarjolla, ottakaamme ne vaikuttaaksemme yh-teiskuntaan maata rakenta-vasti, vetosi kansanedustaja Pirkko Mattila puheensa päätteeksi kuulijakuntaan.

teksti: joukamo Kortesalmi

Pirkko mattila puhujakierroksella:

Perussuomalaisuus nousee Koillismaalla

taivalkosken Perussuomalaisten johtoryhmää: vasemmalta osaston sihteeri raimo Puolakanaho, osaston kunniapuheenjohtaja antero Pitkänen, puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu ahti Nevanperä, kansanedustaja Pirkko mattila ja kunnanvaltuutettu Keijo tauriainen sekä johtokunnan jäsen Urho Poussu Eini-vaimoineen. johtokunnan jäsenistä kuvasta puuttuu aarno tauriainen.

Suomalainen20 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■KaNSaNEdUStaja ESittELYSSä

Kimmo Kivelä on kohta 50-vuotias seurakuntapappi Kuopion Vehmersalmelta.

Papin tehtävissä hän on toiminut Pohjois-Savossa yli kahden vuosikymmenen ajan: Suomen nuorimpana kirkkoherrana Rautavaaran seurakunnassa 1988-91, Vehmersalmen kirkkoher-rana 1992-2010 ja nykyään Kuopion alueen seurakun-tien rakennemuutoksen jäl-keen uuden Järvi-Kuopion seurakunnan kappalaise-na vuodesta 2011 alkaen, sijoituspaikkana edelleen Vehmersalmi.

Kimmo on nuoruudes-saan suorittanut myös mer-konomin tutkinnon, joten talousasioistakin on tolk-kua.

Kimmo oli jo nuoruu-dessaan mukana SMP:ssä sen valtakunnallisena nuo-

risosihteerinä sekä SMP:n nuorisojärjestön toimitsi-jana 1981-1984. Hän on huumorimies, joka harras-taa yhteiskunta- ja kulttuu-rihistoriaa, avantouintia ja musiikkia. Erityisesti Kärki,

Helismaa ja Vainio ovat hä-nelle mieluisia. Kimmo on myös kahden aikuisen tyt-tären isä. Onkiva rovasti on kiva rovasti, sanovat rippi-koululaiset. Kimmon onkin hyvä onkia, sillä hän asuu ihan oikeasti salmen ran-nalla, vanhassa pappilassa, jonka rantasauna lämpiää seurakuntalaistenkin kyl-vyksi lähes joka ilta ympäri vuoden. Rovasti osuu vielä

liikkuvaan palloon. Hän liittyi heti keväällä edus-kunnan jalkapallojoukku-eeseen.

Yrittäjyys veressä

Tietoisuuteeni Kimmo Kive-lä tuli edesmenneen appeni kautta joskus 1980-luvun alkupuolella. Appeni van-hemmat ja Kimmon isän vanhemmat olivat mo-nenlaisessa ”kimpassa” Kemissä jo 1920-luvulla. Perheet tukivat toinen toisi-aan elämän eri saroilla aina sotavuosiin saakka, jonka jälkeen kanssakäyminen harveni sodan ja jälleenra-kentamisajan muuttoliik-keen vuoksi. Kivelät jäivät Kemiin ja pitivät kauppaa, josta myöhemmin jalostui Kemin vetovoimaisin nais-ten vaatetusliike. Kimmon isoäiti Ester ja täti Kerttu muistetaan vieläkin kemi-läisten daamien vaatettaji-na, vaikka liike lopetettiin jo 1990-luvulla.

Kimmon isä avioitui sodan jälkeen lapualaisen lastenhoitajan kanssa, jo-ka sai työpaikan Kolarista. Myöhemmin pari perusti vaatetehtaan Lahteen. Voi-daan todeta, että Kimmon

veressä on myös yrittäjyyt-tä molemmista vanhem-mista.

Itse tutustuin Kimmoon tarkemmin johtamallani alueellisella maanpuolustus-kurssilla Kuopiossa talvella 2004. Tästä tapaamisesta alkoi minun ja Kimmon sy-vällinen ja monipuolinen ys-tävyys, joka lujittui rautai-seksi viime talven pakkasis-sa vaalityötä tehdessämme.

Aina heikomman puolella

Hyvin tuntemani Kimmo on laajasti sivistynyt ja humaa-ni ihminen, jonka perussuo-malaisena periaatteena on lause: ”Aina heikomman ihmisen puolella, vaikka oma etu siitä kärsisi.”

Pitkä pappistyö samalla paikkakunnalla on mahdol-listanut sen, että sama pappi kastaa, konfirmoi ja vihkii, jopa kastaa lapsenkin jo toi-sessa polvessa. Tämä jos mi-kä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kiintymistä molemmin puolin.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana Kimmolla on ollut mahdollisuus hoitaa pastoraalitutkinnon edellyt-tämiä tehtäviä myös Kuopion hiippakunnassa. Hän toimi piispan läheisenä avustajana ollessaan pappisasessorina parin vuoden ajan. Lisäksi Kimmo hoiti hiippakunta-dekaanin viransijaisuutta vuoden ajan. Näin ollen hän on perehtynyt perusteellisesti sekä kirkon hallintoon että kirkon koulutusasioihin.

Joskus joulun alla 2010 Kimmo kertoi, että Timo Soini on pyytänyt häntä kansanedustajaehdokkaak-si. Hänen omat ajatuksensa asiasta eivät olleet vielä sel-kiintyneet. Rohkaisin Kim-moa ryhtymään, sillä tiesin omien yhteyksieni kautta hänellä olevan laajaa kan-natusta. Samalla Kimmo pyysi minua vaalityöhön, josta en tiennyt mitään. Kimmo totesi, että vaalien jälkeen tiedät. Tässäkin asi-assa hän oli oikeassa.

teksti:markku tomperi Kimmo Kivelän avustaja,ye-everstiluutnantti evp.

Kuva: Stt-Lehtikuva/markku Ulander

onkiva rovasti heikommanihmisen asialla

”Aina heikomman ihmisen puolella, vaikka oma etu siitä kärsisi.”

Eduskunnassa käytiin jälleen välikysymys-keskustelu. Se koski julkisuudessa olleita tietoja siitä, että halli-tus olisi lyhentämässä kotihoidon tuen kes-toa kolmesta vuodesta kahteen. Keskustelun päätteeksi hallitus sai eduskunnan luotta-muksen äänin 103–63. Pian tämän jäl-keen hallitus vahvisti kehysriihessään, ettei kotihoidontukeen tällä hallituskaudella kajota.

Hyvä niin, sillä kotihoidontuen leikkaus ei olisi ollut viisas-ta politiikkaa. Se asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan ja kaventaisi niiden valinnanvapautta. Tämä on arvokysymys.

Päiväkoteja tarjotaan turhan voimallisesti ainoana oikeana varhaiskasvatuksen vaihtoeh-tona. Perheellä pitää olla valinnanvaraa lapsen kehitysvaiheen mukaisesti: joillekin sopii päivä-koti, joillekin perhepäivähoito ja joillekin koti-hoito.

Päiväkodeissa tehdään hyvää työtä kautta maan, mutta asiantuntijoiden mukaan kotihoito tai kodinomainen perhepäivähoito sopii parem-min alle kolmevuotiaalle. Näitä pienelle ihmi-selle hyviä hoitomuotoja on yhteiskunnan syytä tukea nykyistäkin enemmän, sillä kotihoito on kustannustehokasta.

Lapsen hoitaminen päiväkodissa on kalliim-paa kuin kotona. Tämä pitää ymmärtää ja tun-nustaa, että kodissa tehty työ on myös yhteis-kunnallisesti arvokasta työtä.

Kotihoidontuen leikkaus asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan

Kotihoidontuen leikkauksesta syntyisi säästö-jä kyllä valtiolle, mutta kasvavat kustannukset siirrettäisiin jo muutenkin vaikeuksissa olevien kuntien kontolle. Jos kotihoidon tuesta olisi leikattu, olisivat kunnat joutuneet järjestämään uusia päivähoitopaikkoja, palkkaamaan lisää henkilökuntaa ja todennäköisesti investoimaan uusiin päiväkoteihin.

Esimerkiksi kotikunnassani Nurmijärvellä kotihoidon tuen leikkaus olisi maksanut kunnal-le miljoonia euroja, sillä suuri osa kunnan kaksi-vuotiaista on kotihoidossa. Jos puoletkin heistä olisi siirtynyt sisaruksineen päiväkotiin, olisi se tarkoittanut satojen uusien päiväkotipaikkojen perustamista. Päivähoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle arviolta 11 000 euroa vuodessa, kun kotihoidossa olevaa lasta tuetaan vuodessa va-jaalla kolmasosalla tuosta summasta.

Kotihoidon tuen leikkaus asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan, kun yli kaksivuotiaiden vanhemmista käytännössä vain suurituloisim-mat voisivat valita lapselleen omasta mielestään parhaan hoitomuodon.

Kotihoidon tuen rahallinen nykytaso ei it-sessäänkään ole nykyisellään riittävä, sillä se jää edelleen huomattavasti alhaisemmaksi kuin työttömän peruspäiväraha ja vanhempainraha. Tästä aiheutuu tilanne, jossa lapsia kotona hoi-dettaessa on rahallisesti kannattavampaa olla työtön kuin kotiäiti tai koti-isä. Minkälaisen viestin tämä välittää?

Kotihoidon tuki on osa hyvää suomalaista elämänmuotoa. Se pitää säilyttää ja sitä pitää kehittää, ei lyhentää eikä leikata.

Kotihoito onkustannustehokasta

jussi Niinistö

Kirjoittaja onkansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Kunnallisvaalit 2012

• Äänioikeustiedot määräytyvät perjantaina 7.9.2012 ja äänioikeusrekisteri perustetaan viimeistään 12.9.2012.

• Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16

• Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012

• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

• Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012

Suomalainen 21No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■HiStoriaa

■ LEiVäNjaKaja

anokaa, niin teille annetaan

Nuttu nurin onni oikeinJa saman uudelleen syyskuussa 2000 (VK 3/2000). Silloin uhattiin inflaatiokierteellä, konkursseilla ja elinkeinoelämän vaikeuksilla. Kotitalouksien lämmi-tyslaskutkin olivat nousseet ”sietämättömiksi”. Olisi-ko hintoja alennettava tai peräti hallituksen erottava nyt, kun polttoaine on 25% kalliimpaa kuin kepun välikysymysten aikaan?jorma Uski

Vasemmisto unohtanut vähäosaisetPoliittinen vasemmisto Suomessa on unohtanut köyhät ja vähäosaiset. Suomessa on lapsiperheiden köyhyys lisääntynyt jatkuvasti, samaten moni pieni-tuloinen ei pärjää palkallaan tai eläkkeellään ilman yhteiskunnan tukitoimia. Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen ei vasemmistosta käytetä ainoatakaan puheenvuoroa. Tekojen lisäksi vasemmistolta puut-tuu nykyisin jopa köyhyyden vastainen retoriikka.timo Soini

Kerran olimme rakkaan veljeni Juhan kanssa su-kulaistytön häissä. Olin luvannut pitää nuorelle parille juhlapuheen ja pyysin Juhaa tarkasta-maan, että äänentoisto-laitteet toimivat.

Juha tutki asiaa ja totesi, että mikki ei toi-mi. Hän alkoi näperrellä laitteen johtojen kanssa, mutta ei löytänyt vikaa, ja mikki pysyi itsepintaisesti mykkänä. Lopulta esitin Juhalle, että rukoiltaisiin hetki yhdessä. Hän her-mostui jo ajatuksestakin. ”Älä houri! Ei tässä ole aikaa! Mutta rukoile sinä, kun sinulla ei ole siinä pa-rempaakaan tekemistä.”

Rukoilin yksin, mut-ta mikki pysyi mykkä-nä. Juhlakansa odotteli

tui välittömästi. Jeesuksen nimessä on voima!

Kerran eräs Mika-nimi-nen nuori ystäväni korjasi autoani. Siihen oli vaihdettu uusi moottori ja menossa oli viimeistelyvaihe, jonka Mi-ka kertoi tekevänsä mum-monsa pihalla Raisiossa. Minulla oli lähtö Itä-Suo-meen ja olin luvannut olla eräässä kokouksessa Kesä-lahdella illan suussa.

Olin pakkaamassa laukkuani kun Mika soitti minulle hädissään: ”Olen mummon pihalla ja tääl-lä sataa kamalasti! En saa korjattua autoa millään! Lähtösi siirtyy väkisin!

Vilkaisin ulos ja tosiaan, siellä satoi rankasti. Mutta silloin päätin, että nyt ei annetakaan periksi! Aloin kiitellä Jeesusta ja sitten

sain kehotuksen nuh-della sadetta Jeesuksen Nimessä. Julistin Jeesuk-sen Kristuksen herrautta Raision, Mikan ja omien matkasuunnitelmieni yl-le, ja ylistin Taivaan Isää Jeesuksen nimessä.

Arvaatko mitä tapah-tui? Hetken päästä Mika soitti ja kertoi, että sade lakkasi aivan ihmeellises-ti. Autonkorjaus voi jat-kua! Pääsin lähtemään matkalleni ajoissa ja olin perillä suunniteltuun ai-kaan.

Mikä on sinun ongel-masi? Olipa se pieni tai suuri, vie se Jeesuksen ni-messä Taivaan Isälle niin saat nähdä, että anovalle annetaan!

Seija Pajatie

ohjelman alkamista salissa yhä levottomampana. Kun perhoset alkoivat räpytellä minunkin vatsanpohjassa-ni sanoin Juhalle, että on-gelma ratkeaa heti, jos me

vain yhdessä rukoillaan. ”Rukoillaan ihan lyhyes-ti ja hiljaa”, suostuttelin. Juha pani vastaan, mutta taisteltuaan aikansa hän lopulta suostui.

Ja mitä sitten tapahtui-kaan! Ihan sillä sekunnilla kun Juha sanoi, että Jeesuk-sen Nimessä Isä auta, niin hän oivalsi, mitä hänen tu-lee tehdä. Ongelma korjau-

otteIta SoInIn PlokISta

Mari Kiviniemi ja Stefan Wallin saivat tarpeekseen puolueidensa johtamisesta. Siihen näiden tapausten yh-täläisyydet loppuvat.

Stefan Wallin teki kar-kean virheen harhauttaes-saan eduskuntaa ja Suo-men kansaa puolustusvoi-mauudistuksessa. Puolue, RKP, tuki häntä silti va-rauksetta.

Wallin ei kestänyt ko-husta aiheutunutta henkis-tä epämukavuutta ja päätti jättää tehtävänsä. Arvioni on, että ilman tätä kohua hän olisi vetänyt vielä yh-den kauden ja jatkanut sit-ten kohti RKP:laista säätiö- tai lehtimaailmaa.

Kiviniemi sen sijaan ei tappion hetkellä saanut omiensa tukea. Vuosi vaa-leista auttoi toipumista, Kiviniemi ei halunnut ta-pella omiensa kanssa. Väy-rysen rassaava ja henkistä epämukavuutta aiheuttava käytös on tässä merkittävä asia.

Politiikan vastatuulessa ovat kanssakulkijat vähissä. Kiviniemellä on keskustassa huomattavaa tukea, hiljai-suus kävi kalliiksi. Tuki – ei pelkkä kritiikki – pitää sa-noa ääneen.

Samaten kuin Isä Mei-dän rukous. Mitä sitä itsek-seen mumisemaan.

Kokemuksesta voin sa-noa, että tiedän puolueen johtamisesta jotakin. Taa-kan kestää, kun on tukijoi-ta.

Vuoden 1999 eduskun-tavaaleissa epäonnistuin, enkä päässyt eduskuntaan. Olin ollut kaksi vuotta pu-heenjohtajana. Puolueko-kous antoi toisen mahdol-lisuuden ja mikä tärkeintä tuen. Loppu on historiaa.

Oikotietä ei ollut. Oli pitkä tie. Kivikkoinen tie.

En ryhdy Keskustaa neuvomaan, RKP:n neuvo-miseen minulla ei ole eväi-täkään. Yksi asia on selvä, puheenjohtajan pitää joh-taa.

Linjaa ei pidä lähteä ky-selemään S-Marketin tuuli-kaapista tai nettipalstojen keskusteluketjuilta. Se on luotava ja pidettävä itse.

Puheenjohtajan pitää osata yhdistää sekä vanha että uusi. Ilman historian tajua ei ole juuria, ilman

Puolueen puheenjohtaja

huomisen tavoitteita ei ole tulevaisuutta.

Julkisuutta ei voi hallita – itseään voi.

Wallin ja Kiviniemi jat-kavat matkaa. He eivät rivi-kansanedustajaksi jää, vaik-ka se kelpo tehtävä onkin.

Olen virkaiältäni vanhin puolueen puheenjohtaja, pian on täynnä viisitoista vuotta. Alkuun on päästy.

Plokikirjoitus 3.4.2012, timo Soini

Perussuomalainen 9/2005

PerusSuomalainen 9/2005 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi

1

10. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

09/2005

- Turkin EU-jäsenyys on iso riski 3

- Piirikokouksia 5

- Tullaan tutuksi -haastattelusarja jatkuu 6

- Timo Soinin vaalikampanja etenee 7

- Syvälle Kurdistaniin 12

- Perussuomalainen 10 vuotta sitten 13

Sisällöstä:

Historian siipien havinaa s. 13

PerusSuomalainen

Ensimmäinen perussuomalainen

vieraili Ararat -vuorella, Nooan arkin maisemissa

Raimo Vistbacka puhui Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-

Pohjanmaan piirin kesäjuhlassa, sivu 4.

Suomalainen22 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

taPahtumat

taPahtumat

PIIrIyhdIStySten kokoukSet

PS-nuorten kokoukSet

Perussuomalaisten Kymen piirijärjestö ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousLauantaina 12.5.2012 klo 13.00 Ravintola Kurjenmie-kassa, osoite Harjuntie 7, Kausala (ruokailu alkaen klo 12.00-12.45).

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa mukana piirin kansanedustajat Jari Lindström ja Juho Eerola sekä Reijo Tossavainen.

Samassa paikassa yleisötilaisuus ennen kokousta klo 11.00 -12.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.Puheenjohtaja raul Lehto

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin

Sääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 13.30 Vanhalla Kirjastota-lolla, Keskustori 4, Tampere. Esillä sääntömääräiset asi-at. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Satakunnan Perussuomalaisten piirin

KevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 14.00 Kankaanpään kau-pungintalon valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräi-set asiat.Piirihallitus

Pohjois-Karjalan piirin

Sääntömääräinen kevätkokousPerussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin sääntömää-räinen kevätkokous Lieksassa lauantaina 28.4.2012 klo 13.00 alkaen. Lieksan lukion auditoriossa, osoitteessa Koulukatu 16, 81700 Lieksa. Kahvitus alkaa noin klo 12.30.

Perussuomalaisten Uudenmaan piirin

KevätkokousLauantaina 28.4. klo 12.00 osoitteessa Suomen Urhei-lumuseosäätiö, Olympiastadion, Paavo Nurmen tie 1 Helsinki. Kokouksessa sääntömääräiset kevätkokous-asiat.

HUOM! Edustajille mukaan paikallisyhdistyksen valtuutukset. Esimerkiksi syyskokouksen pöytäkirjaote tms. Tervetuloa!

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 29.4 klo 16 Ravintola Lataamossa, osoit-teessa isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi. Käsitellään sään-tömääräiset asiat.

Perussuomalaisten oulun piiri ry:n

Koulutustilaisuus jasääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 29.4.2012 alkaen klo 10.00 Oulussa Kirk-kotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5, 90100 Oulu).

Tilaisuus alkaa klo 10.00. Ajankohtaiseen politiik-kaan liittyvää koulutusta tulee pitämään puoluetoimis-tolta Matti Putkonen noin klo 11.00.

Koulutusosion jälkeen jatkamme sääntömääräisellä kevätkokouksella noin klo 14.00. Sääntömääräisten ke-vätkokousasioiden lisäksi käsitellään paikallisyhdistys-ten jäsenmaksuasiat. Tilaisuus päättyy noin klo 16.30.

Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet sekä kunnal-lisvaaliehdokkaaksi aikovat ja muu jäsenkuntamme.

naISjärjeStön kokoukSet

JÄRJESTÖTOIMINTA

Lapin Perusnaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 13.00 Pyhätunturilla Villa Laturissa, Vaadinhaara 2. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Perussuomalaisten puoluevaltuuston sääntömääräinen kokous

Pidetään lauantaina 21.4.2012 klo 12.00. Eduskuntatalon auditorio (vanhan puoli).Kirjallisessa kokouskutsussa esityslista- ja muut asi-at tarkemmin.

Timo Soini Ossi Sandvikpuheenjohtaja puoluesihteeri

Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous- ja seminaari-viikonloppu Kajaanissa 21.-22.4.Tervetuloa Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous- ja toimintaviikonloppuun Kajaaniin. Kokouspaikkana toi-mii Scandic Hotel Kajanus (Koskikatu 3).

Kevätkokous järjestetään lauantaina 21.4. Kokouk-sessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokous alkaa hotellin kokoustiloissa klo 15.00.

Sunnuntaina 22.4. järjestetään suurpetopoliittinen seminaari klo 12.00-15.00. Puhujina alojensa asiantun-tijoita, mm. kansanedustaja Reijo Hongisto. Seminaari on avoin yleisölle. Tervetuloa mukaan!

www.perussuomalaiset.fi

Kaupunkitapahtuma LieksassaKaupunkitapahtuma Lieksassa lauantaina 28.4.2012 klo 10.00-12.00, Tokmannin luona, jossa teltta ja her-nekeittoa soppatykistä.

tule tapaamaan kansanedustajia tampereelle!Perussuomalaiset kansanedustajat Lea Mäkipää, Pert-ti ”Veltto” Virtanen ja Martti Mölsä sunnuntaina 22.4.2012 klo 15.00 Vanhalla Kirjastotalolla, Keskus-tori 4, Tampere. Tervetuloa!

turun Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman esittelyTurun Perussuomalaiset esittelevät kuntavaaliohjelman-sa ja keskustelevat kaupunkilaisten kanssa 3.5.2012 klo 11.00-18.00 Turun pääkirjaston Studio-salissa (Linnan-katu 2,Turku). Tapahtumaan sisältyy myös jäsenhan-kinta.

Vaaliohjelma käsittelee neljää eri aluetta:

1) Rakentamisen ja liikenteen toimikunnan vaaliohjelma2) Terveyden ja hyvinvoinnin toimikunnan vaaliohjelma3) Kulttuuritoimikunnan vaaliohjelma4)Työpaikat ja työn saaminen Turkuun.

Näissä toimikunnissa on haluttu luoda oma Perussuo-malainen kuntavaaliohjelma Turkuun.

Puhujiksi on lupautunut esim. Turun sotaveteraaneja sekä muita henkilöitä.

Samaan aikaan myös Turun Perussuomalaiset ovat teltalla kauppatorilla, jossa tarjolla Turun Perussuoma-laisten räiskäleitä sekä muuta ohjelmaa.

Kummatkin ovat yleisölle avoimia tapahtumia.

tampereen Perussuomalaiset Hot rod & rock ShowssaKevään 2012 Hot Rod & Rock Show järjestetään 28.-29.4.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkka-hallissa, Tampereen Perussuomalaiset ovat perinteisesti mukana omalla osastollaan.Linkki tapahtuman sivulle: www.hotrod-rockshow.com

Perinteinen perusvapputampereella!Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa 1.5.2012 klo 12-15. Paikalla pirkanmaalaisia kansanedustajia ja Tampereen kaupunginvaltuutettuja. Tervetuloa!

Perussuomalaisten oulun piiri ry:n

VapputapahtumaOulussa Kauppatorilla ma 30.4. – ti 1.5.2012 alk. klo 10.00 molempina päivinä. Puhetta ja iloista vappumiel-tä ym. Tiistaina 1.5. klo 11.00 mm. tavattavissa kan-sanedustajiamme sekä muita puhujia. Tervetuloa kaikki joukolla mukaan viettämään perussuomalaista vappua.

oulun Perussuomalaiset ry:n vappukahvitPiiritoimistolla, osoitteessa Valtatie 12, Oulu (Tuira). Lauantaina 28.4.2012 klo 11.00-14.00. Tervetuloa!

rovaniemen Perussuomalaiset ry:n

VapputapahtumaTiistaina 1.5. klo 11.00-13.00 Rovaniemellä Lordi-au-kiolla. Tervetuloa simalle ja munkille sekä tapaamaan kuntavaaliehdokkaitamme.

rovaniemen Perussuomalaiset ry:n

äitienpäivätapahtumaSunnuntaina 13.5. klo 11.00-13.00 Rovaniemellä Lor-di-aukiolla. Tule noutamaan oma äitienpäiväruusu ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista kuntavaalieh-dokkaitten kanssa.

Kuusamon PerusvappuPerusvappua vietetään Kuusamon torilla maanantaina 30.4. klo 12.00-15.00. Tilaisuuden avaa yrittäjä Jou-kamo Kortesalmi ja perussuomalaisen vapun sanomaa julistaa kansanedustaja Pirkko Mattila. Kahvia, simaa ja räiskäleitä. Mukana Kuusamon perusehdokkaita.

Perussuomalaisten Vähänkyrönpaikallisyhdistys ilmoittaa:

tule mukaan toimintaan!Sinä politiikasta ja puoluetoiminnasta kiinnostunut, tule paikallisyhdistyksen toimintaan mukaan. Haemme samalla kunnallisvaaleihin ehdokkaita jotka ajaisivat uudessa kunnassa oman alueemme asioita.Yhteydenotot: perussuomalaiset.vahakyro@gmail.com tai 0400-979017 Pj Jarno Kojonen

Suomalainen 23No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

PaIkallISyhdIStySten kokoukSetPaIkallISyhdIStySten kokoukSetPaIkallISyhdIStySten kokoukSet

JÄRJESTÖTOIMINTA

asikkalan Perussuomalaiset ry

KevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 15.00 Kunnanviraston val-tuustosali, Rusthollintie 2, Vääksy. Sääntömääräiset asi-at. Tervetuloa!Hallitus

Kurikan Perussuomalaisten

Sääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 6.5.2012 klo 12.00 Kurikassa Intolassa osoitteessa Seurapuistikko 6 C 27. Tervetuloa!Kurikan Perussuomalaiset ry:n hallitus

Kangasniemen Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTorstaina 26.04.2012 klo 19.00 osoitteessa Joutsantie 3. Tervetuloa!

Sipoon Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousMaanantaina 23.4. klo 18.00. Kahvit klo 17.45 alkaen. Paikkana Sipoon kunnantalo, Iso Kylätie 18, Nikkilä. Tervetuloa!

raahen Seutukuntain Perussuomalaiset ry.

SääntömuutoskokousYlimääräisenä yleiskokouksena pidetään sääntömuutos-kokous 28.4.2012 klo 14.00 Heikinhovissa Siikajoenky-lällä. Hallitus kokoontuu klo 13.30. Tervetuloa kaikki mukaan.Hallitus

Haukiputaan Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 14.00 Haukiputaan Martin-niemessä (Kauppilantie 10, 90850 Haukipudas). Koko-uksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä keskustellaan tulevan syksyn kunnallisvaaleista. Tervetuloa!Puheenjohtaja aaro Paakkari

Ylöjärven Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen kevätkokousTiistaina 24.4.2012 klo 18.00. Siukolantie 7 F, kerho-tila. Keskustelemme myös kuntavaaleista. Tervetuloa!

Pohjoiskymen Perussuomalaisten

Kevätkokous Torstaina 26.4 klo 18.00 alkaen Kuusankoskitalossa Pilkanmaa-salissa. Esityslistalla sääntömääräiset asiat ja mm. kuntavaalit. Kaikki jäsenet ja asiasta kiinnostuneet tervetuloa. Kahvitarjoilu.Hallitus

Lohjan Seudun Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTiistaina 24.4. klo 17.00 alkaen Lohjalla Apuomenan järjestötila Punakanelissa (Suurlohjankatu 21-23 A).

Tilaisuuden jälkeen pidämme keskustelutilaisuuden sosiaalipolitiikan tilasta klo 18 alkaen, jonka vetäjänä toimii puolueemme 1.vpj kansanedustaja Hanna Män-tylä. Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet.Hallituksen puolesta puheenjohtaja riikka Poutsalo Lisätietoja p. 0405509280 / riikka@poutsalo.com

Kaustisen Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousKortesjärven Säästöpankin kerhohuoneessa sunnuntai-na 22.4.2012 klo 19.00.

Hollolan Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousSunnuntaina 29.4.2012 kello 15.00-17.00. Kokous-paikkana Hollolan Vanha Kunnantupa (Rantatie 918, 16710 Hollola kk).

Tilaisuuden avaa kansanedustaja Jussi Halla-aho. Tervetuloa keskustelemaan myös ajankohtaisista asiois-ta ja kunnallisvaaliehdokkuudesta. Kahvitarjoilu!

Nastolan Perussuomalaiset ry:n

VuosikokousKeskiviikkona 9.5.2012 alkaen klo 18.00. Paikka Nas-tolan kunnantalo/Antti-Eenokki. Tervetuloa!

Pertunmaan Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTiistaina 24.4.2012 kello 18.00 Pertunmaan kunnan-viraston kahviossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Salon seudun Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen kevätkokousSalon kaupungintalolla (Tehdaskatu 2) 27.4.2012 klo 18:00 (hallitus kokoontuu klo 17:00). Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä kuntavaalisuunnittelua. Ko-kouksen päätteeksi voit myös ilmoittautua kunnallis-vaaliehdokkaaksi. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Kokkolanseudun Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTorstaina 26.04.2012 klo 18.00 Kokkolan kaupungin-talon Baltic kabinetissa. Kokouksessa käsitellään sään-tömääräiset asiat ja keskustellaan kuntavaaleista. Ter-vetuloa mukaan!

mänttä-Vilppulan Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousTorstaina 26.4 klo 18.00, paikka Irma ja Tapio Latosel-la. Vittajärventie 46, Vilppula. Tervetuloa!

Sastamalan Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousLauantaina 21.4.2012 klo 18.00 Heinon Leipomolla Vammalassa. Sastamalankatu 70. Tervetuloa!

Liperin Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousPerjantaina 27.4.2012 klo 18.00 Lipertekin kokoushuo-neessa, osoitteessa Tehtaantie 8, 80400 Ylämylly.

Kokouksessa käsitellään sääntöjenmukaiset asiat se-kä jäsenten hyväksyntä paikallisyhdistykseen. Paikalla kansanedustaja Osmo Kokko. Kahvitarjoilu, tervetuloa.Hallitus

Siikalatvan Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousTorstaina 26.4. klo 18 Seppo Pikkulalla (Ruukintie 1433). Kaikki perussuomalaisuudesta tai kunnallisvaa-liehdokkuudesta kiinnostuneet tervetuloa!

Kallion seudun Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTorstaina 26.4.2012 klo 18.00. Paikka: Vellamonkatu 17 D (kerhohuone),00550 Helsinki. Esillä sääntömää-räiset kevätkokousasiat.

tampereen Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousLauantaina 28.4.2012 klo 15.00 Vanhalla Kirjastotalol-la, Keskustori 4, Tampere. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa myös kaikki kuntavaaliehdokkuudesta kiin-nostuneet! Kahvitarjoilu.

Pirkkalan Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousSunnuntaina 22.4.2012 klo 14 Pirkkalan kunnanviraston valtuustosalin alakerrassa. Esillä sääntömääräiset kevät-kokousasiat. Lisäksi keskustellaan tulevista kuntavaaleis-ta ja -ohjelmasta sekä kesätapahtumista. Tervetuloa.

Euran Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousEuran pääkirjaston kokoustiloissa lauantaina 28.4 klo 12.30. Osoite: Satakunnankatu 33 27510 Eura. Sääntö-määräisten asioiden lisäksi käsittelyssä syksyn kunnal-lisvaalit. Hallitus

Keravan Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousKeskiviikkona 25.4.2012 klo 18.00 Keravan kaupun-gintalolla, Kauppakaari 11 (harrastetila n:o 2, alakerta). Käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokousasiat ja kunnallisvaaleihin valmistautumista. Tervetuloa!

Kuopion Seudun Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen kevätkokousTorstaina 26.4.2012 klo 18.00 alkaen piiritoimistolla, osoitteessa Puistokatu 2, Kuopio. Käsitellään sääntö-määräiset asiat. Kahvitarjoilu. Lisätiedot: Petri Kaunis-to, 045 32 52 505. Tervetuloa mukaan kaikki!

riihimäen Perussuomalaiset ry

KevätkokousKeskiviikkona 25.4.2012 klo 17:30. Paikka Cafe lei-pomo Laine, Hämeenkatu 14, 11100 Riihimäki. Ter-vetuloa.

Vetelin Perussuomalaisten

KevätkokousVetelin kunnanvirastolla torstaina 26.4. klo 19. Käsi-tellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan syksyn kunnallisvaaleista. Lämpimästi tervetuloa!

Lappeenrannan SeudunPerussuomalaiset ry.

KevätkokousPerjantaina 27.4.2012 klo 17:00 alkaen Lappeenrannan kaupungintalolla (Villimiehenkatu 1), Willimies-koko-ushuoneessa. Opastus pääovelta 16:45-17:05, lisätiedot Jani Mäkelä (puh. 040 371 4919). Esillä sääntömääräi-set asiat, lisäksi keskustellaan kuntavaalien tilanteesta sekä teemoista. Tervetuloa! Hallitus

Sisä-Savon Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen kevätkokousLauantaina 5.5.2012 klo 15.00. Rautalampi, Kaleva, kokoustila. Tervetuloa.

Suomalainen24 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

loPPI

keSälahtI PIetarSaarI

JÄRJESTÖTOIMINTA

www.perussuomalaiset.fi

■

ESKo

N P

iLa

Piir

ro

S

Pietarsaaren seudun Perus-suomalaisten perustamis-kokous pidettiin Pietarsaa-ressa 18.2.2012. Paikalla todistamassa uuden kak-sikielisen yhdistyksen pe-rustamista oli paikallisia ja piirin aktiiveja.

Eduskunnan terveiset tapahtumaan toi kansan-

edustaja Reijo Hongisto. Media oli kovin kiinnostu-nut asiasta ja saimme paljon julkisuutta.

Paikallisyhdistys päät-tää jatkossa, mitkä kunnat kuuluvat seudulliseen pai-kallisyhdistykseen. Pyrki-myksenä on, että jokaisessa kunnassa voidaan kunta-

vaaleissa äänestää perus-suomalaista ehdokasta.

Yhdistyksen puheen-johtajaksi valittiin Onni Lukkarinen. Hallitukseen tulivat valituiksi Jaakko Tamminen (varalle Helinä Sipinen) ja Kari Lindberg (varalle Marjorie Alava Da-villa De Tamminen). Vara-

puheenjohtajaksi valittiin Kari Lindberg.

Toivotamme onnea ja menestystä!

teksti ja kuva:irma KemppainenpiirisihteeriPerussuomalaistenKeski-Pohjanmaan piiri ry

Perussuomalaisten paikallisyhdistys Pietarsaaren seudulle

Pietarsaaren seudun Perussuomalaiset: oikealta onni Lukkarinen puheenjohtaja, Kari Lindberg varapuheenjohtaja, jaakko tamminen, marjorie alava davilla de tamminen.

Lopelle omapaikallisyhdistysLopelle perustettiin perussuomalaisten oma paikallis-yhdistys 26.2.2012, syy tähän oli loppilaisten lisäänty-nyt määrä Riihimäen paikallisyhdistyksessä. Yhteistyö Riihimäen kanssa on toiminut hyvin ja toimintaa jat-ketaan Riihimäen kanssa tilanteen mukaan, vakuutta-vat nykyiset puheenjohtajat Tommi Naakka (Loppi) ja Hanna Hautala (Riihimäki). Yhteistyöllä ja voimiemme yhdistämisellä voivat yhdistykset säästää ja helpottaa tilannetta kirjanpidon ja toiminnantarkastajan osalta. Myös yhteisiä retkiä, tilaisuuksia ym. ollaan järjestele-mässä tarpeen mukaan.

Vaalivuonna on Lopen perussuomalaiset kovan haasteen edessä entuudestaan voimakkaan Kokoomus- /Keskustavoittoisen kunnan ihmisten voittamisessa puo-lelleen.

- Muiden puolueiden on ollut vaikea saada ehdok-kaita kuntavaaliin, mutta Lopella on tuplattu ehdokas-määrä. Ennen kaksi, nyt viisi ehdokasta. Sekään määrä ei vielä ole lopullinen ja ehdokkaita voi tulla lisää, arve-lee puheenjohtaja Tommi Naakka.

- Terveelle elämänkatsomukselle ja oikean aatteen ystäville odotamme tukea, jotta voimme tehdä Lopella perussuomalaishistoriaa. Meidät tullaan näkemään to-rilla ja lehdissä jos vain saamme juttuja läpi.

- Toiminnantäyteinen vaalivuosi ja uuden yhdistyk-sen alku tulee jäämään Lopen PS-historiaan, kehotan muitakin rohkeasti alkamaan uutta yhdistystä pyörit-tämään.

Kesälahden valtuustoryhmä kasvoi 11. huhtikuuta yh-dellä jäsenellä. Keskustan valtuustoryhmän jäsen Marko Koskinen ilmoitti valtuuston kokouksen aluksi eroavan-sa Keskustan ryhmästä. Ennen kokousta Koskinen oli ilmoittanut kirjallisesti eroavansa ryhmästä.

Koskinen oli halukas siirtymään Perussuomalaisten valtuustoryhmään, toivotin hänet tervetulleeksi omilla aivoilla ajattelevien ryhmään ja pyysin häntä saapumaan ennen valtuustoa Perussuomalaisten ryhmän kokouk-seen. Marko saapui ja allekirjoitti hakemuksen liittyä ryhmään, ryhmä hyväksyi Koskisen jäseneksi yksimieli-sesti. Kesälahden Perussuomalaiset kasvoivat yhtä suu-reksi ryhmäksi Kokoomuksen kanssa. Tästä on hyvä lähteä kohti voittoisia kuntavaaleja.

teksti ja kuva:Sami PalviainenKesälahden Perussuomalaisten puheenjohtaja.

Kesälahden valtuusto-ryhmä kasvoi

Suomalainen 25No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 56 00100 HelsinkiPuh. 0207 430 800

Perussuomalaiset rp:n tilinumero:Nordea 218518-148703

■PErUSSUomaLaiSEt rP:

Huom! Maksa jäsenmaksuvasta laskun saatuasi!

■PUoLUEtoimiSto

Puoluesihteeri:

ossi SandvikPuh. 0207 430 806, 0400 926 908ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Vastaava päätoimittaja:

harri lindellPuh. 0207 920 362, 040 749 9362harri.lindell@peruss.fi

Projektisihteeri, järjestö-ja PRH-asiat

marjo PihlmanPuh. 0207 430 802, 0400 917 351marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Toimittaja:

mika männistöPuh. 0207 920 368, 040 352 9368mika.mannisto@peruss.fi

Jäsenrekisterivastaava:

heidi ronkainenPuh. 0207 430 805, 0400 917 354heidi.ronkainen@perussuomalaiset.fi

Työmies:

matti PutkonenPuh. 0207 430 809 0400 904 447matti.putkonen@perussuomalaiset.fi

Talouspäällikkö:

auli kangasmäkiPuh. 0207 430 803auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

Toimistopäällikkö:

marja-leena leppänenPuh. 0207 430 807, 0400 912 422marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi

■ järjEStöSiHtEErit

■PErUSSUomaLaiSEt NUorEt

Puheenjohtaja:

Simon eloPuh: 0400 988 960simon@simonelo.fi

Toiminnanjohtaja:

heikki tamminenPuh. 044 301 9791heikki.tamminen@ps-nuoret.net

Sihteeri:

Simo GrönroosPuh. 050 321 1755sihteeri@ps-nuoret.net

www.ps-nuoret.net

Toimistotyöntekijä

kirsi kallioPuh. 0207 430 804, 0400 917 353kirsi.kallio@perussuomalaiset.fi

riikka Slunga-PoutsaloPuh. 040 505 1660riikka.poutsalo@perussuomalaiset.fi

Vastuualueet piireittäin: Satakunta, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Helsinki ja Kymi.

jukka kotimäkiPuh. 040 672 0221jukka.kotimaki@perussuomalaiset.fi

Vastuualueet piireittäin:

juha liukkonenPuh. 040 672 0361juha.liukkonen@perussuomalaiset.fi

Vastuualueet piireittäin: Etelä-Pohjan-maa, Keski-Pohjanmaa, Oulu, Kainuu ja Lappi

■EUroParLamENttirYHmä

Sampo terhoTyöpuhelin: +32 228 45757GSM Brysselissä: +32 471 552 923GSM. Suomessa: +358 50 538 1674

Tel Brussels: + 32 228 45757Tel Strasbourg: +33 3881 75757

sampo.terho@europarl.europa.eu

avustajat Brysselissä:

eeva katriPuh. +32 228 47757katri.eeva@europarl.europa.eu

hanne ristevirtaPuh. +32 47 6055 037

hanne.ristevirta@europarl.europa.eu

kotimaan avustaja:

Pekka m. SinisaloPuh. 044 2222 678pekka.sinisalo.ps@gmail.com

■PUoLUEHaLLitUS

etelä-Pohjanmaaraimo vistbackaPekkolantie 36, 62900 AlajärviPuh: 050 511 3186raimo.vistbacka@alajarvi.fi

etelä-Savokaj turunenAmpumamajantie 3, 57170 SavonlinnaPuh: 050 512 0663kaj.turunen@eduskunta.fi

helSInkIjuha väätäinenAlakiventie 3 E 54, 00920 HelsinkiPuh: 040-7680974,maestro@juhavaatainen.info,juha.vaatainen@eduskunta.fi

hämeantero niemeläNiemeläntie 164, 14300 RenkoPuh: 045 264 2026anteroniemela@gmail.com

kaInuu ari korhonenTörmäkuja 2, 88600 SotkamoPuh: 044 022 1828arikorho@suomi24.fi

keSkI-Pohjanmaaarto PihlajamaaPihlajamaantie 184, 69850 PatanaPuh: 0400-167832, 06-8627123arto.pihlajamaa@luukku.com

keSkI-SuomIPentti tuomi Tuomelantie 186, 43220 MahluPuh: 040-7657846pentti.tuomi@saarijarvi.fi

kymI raul lehtoÄyspäänrannantie 199, 49200 HeinlahtiPuh: 0400-479 869 raul.lehto@luukku.com

laPPIjukka PaakkiTuomiojantie 17, 97130 HirvasPuh: 0400-791188jukka.paakki@pp1.inet.fi

ouluPaula jukaEvakkotie 34, 91500 MuhosPuh: 040 539 3670paulju@luukku.com

PIrkanmaamikko nurmoSarvionkatu 13, 37600 ValkeakoskiPuh: 040 841 5980mnurmo@gmail.com

PohjoIS-karjalaosmo kokkoVakkosalmenkatu 8, 80200 JoensuuPuh. (013)137 529, 0400-375 472,osmo.kokko@kolumbus.fi

PohjoIS-Savo Pauli ruotsalainenTuuttikuja 2 B 14, 70780 KuopioPuh: 044 081 4224 pauli@pauliruotsalainen.net

SatakuntaSeppo torisevaPenunvahe 10, 26100 RaumaPuh. 050-517 2810 seppo.toriseva@luukku.com

uuSImaaPietari jääskeläinenRutarsinpolku 5 A, 01510 VantaaPuh. 050-582 9444, pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

varSInaIS-SuomI juhani PilpolaAhteentie 2, 21420 LietoPuh: 050-380 9787juhani.pilpola@lieto.fi

■PiiriEN PUHEENjoHtajat

timo Soini puheenjohtaja Puh. 050-511 3027timo.soini@eduskunta.fi

www.perussuomalaiset.fi

muut jäSenet:

huhta, SeppoEspooPuh: 040 516 4354seppo.huhta@netti.fi

lahti, vuokkoVeteliPuh: 040 594 7289vuokko.lahti@pp.inet.fi

leskinen, PekkaVuojalahtiPuh: 040-702 0865leskispekka@gmail.com

nenonen, PiritaRovaniemiPuh: 040 531 9715pirita.nenonen@pp.inet.fi

ruohonen-lerner, PirkkoPuh. 050 512 2788 , (09) 432 3165pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

Slunga-Poutsalo, riikkaLohjaPuh: 040 550 9280riikka@poutsalo.com

toriseva, SeppoRaumaPuh: 050-517 2810 seppo.toriseva@luukku.com

vistbacka, raimoAlajärviPuh: 050 511 3186raimo.vistbacka@alajarvi.fi

mäntylä, hanna1. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 3126hanna.mantyla@eduskunta.fi

eerola, juho2. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 3013juho.eerola@eduskunta.fi

ojennus, reijo3. varapuheenjohtajaPuh. 0400-984 238 paakari@jippii.fi

Sandvik, ossipuoluesihteeriPuh. 0207 430 806 0400-926 908ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Kunnallisvaalit 2012

• Äänioikeustiedot määräytyvät perjantaina 7.9.2012 ja äänioi-keusrekisteri perustetaan viimeis-tään 12.9.2012.

• Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16

• Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012

• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

• Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012

Suomalainen26 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■PErUSSUomaLaiStEN EdUSKUNtarYHmä

eerola, juhoPuh. (09) 432 3013juho.eerola@eduskunta.fi

elomaa, ritvaPuh. (09) 432 3022ritva.elomaa@eduskunta.fi

hakkarainen, teuvoPuh. (09) 432 3040teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi

halla-aho, jussiPuh. (09) 432 3042jussi.halla-aho@eduskunta.fi

heikkilä, lauriPuh. (09) 432 3043lauri.heikkila@eduskunta.fi

hirvisaari, jamesPuh. (09) 432 3045james.hirvisaari@eduskunta.fi

hongisto, reijoPuh. (09) 432 3046reijo.hongisto@eduskunta.fi

Immonen, olliPuh. (09) 432 3049olli.immonen@eduskunta.fi

jalonen, ariPuh. (09) 432 3050ari.jalonen@eduskunta.fi

joutsenlahti, anssiPuh. (09) 432 3052anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi

jurva, johannaPuh. (09) 432 3054johanna.jurva@eduskunta.fi

juvonen, arjaPuh. (09) 432 3060arja.juvonen@eduskunta.fi

jääskeläinen, PietariPuh. (09) 432 3027pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

kivelä, kimmoPuh. (09) 432 3075kimmo.kivela@eduskunta.fi

kokko, osmoPuh. (09) 432 3078osmo.kokko@eduskunta.fi

koskela, lailaPuh. (09) 432 3083laila.koskela@eduskunta.fi

lohela, mariaPuh. (09) 432 3092maria.lohela@eduskunta.fi

louhelainen, annePuh. (09) 432 3096anne.louhelainen@eduskunta.fi

mattila, PirkkoPuh. (09) 432 3102pirkko.mattila@eduskunta.fi

mäkipää, leaPuh. (09) 432 3120lea.makipaa@eduskunta.fi

mäntylä, hannaPuh. (09) 432 3126hanna.mantyla@eduskunta.fi

mölsä, marttiPuh. (09) 432 3128martti.molsa@eduskunta.fi

niikko, mikaPuh. (09) 432 3129mika.niikko@eduskunta.fi

niinistö, jussiPuh. (09) 432 3134jussi.niinisto@eduskunta.fi

oinonen, PenttiPuh. (09) 432 3131pentti.oinonen@eduskunta.fi

Packalén, tomPuh. (09) 432 3136tom.packalen@eduskunta.fi

Saarakkala, vesa-mattiPuh. (09) 432 3150vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi

Soini, timoPuh. (09) 432 3163timo.soini@eduskunta.fi

Soukola, IsmoPuh. (09) 432 3168ismo.soukola@eduskunta.fi

tolppanen, mariaPuh. (09) 432 3179maria.tolppanen@eduskunta.fi

tossavainen, reijoPuh. (09) 432 3185reijo.tossavainen@eduskunta.fi

turunen, kajPuh. (09) 432 3187kaj.turunen@eduskunta.fi

tuupainen, kaukoPuh. (09) 432 3190kauko.tuupainen@eduskunta.fi

virtanen, PerttiPuh. (09) 432 3111pertti.virtanen@eduskunta.fi

vähämäki, villePuh. (09) 432 3195ville.vahamaki@eduskunta.fi

väätäinen, juhaPuh. (09) 432 3196juha.vaatainen@eduskunta.fi

Pirkko ruohonen-lerner(eduskuntaryhmän pj.)

Puh. 050 512 2788 (09) 432 3165pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

muut kanSaneduStajat:

lindström, jari(eduskuntaryhmän 2. vpj.)

Puh. (09) 432 3088jari.lindstrom@eduskunta.fi

kettunen, Pentti(eduskuntaryhmän 1. vpj.)

Puh. (09) 432 3070pentti.kettunen@eduskunta.fi

eduskuntaryhmä:

Puh. (09) 4321*, fax (09)-432 3274perussuomalaiset@eduskunta.fi

Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 56 00100 HelsinkiPuh. 0207 430 800

www.perussuomalaiset.fi

■PErUSSUomaLaiSEt rP:

Perustettu: 1995

■PErUSSUomaLaiSEt NaiSEt rY:N HaLLitUS

■PErUSSUomaLaiStEN rYHmäKaNSLia

anne louhelainenHollolaPuh. (09) 432 3096anne.louhelainen@eduskunta.fi

Sirkka-liisa PapinahoOrimattilapuh. 044-3893458sirkka-liisa.papinaho@orimattila.fi

jaana Sankilampi Kajaanipuh. 040-513 5038jaana.sankilampi@wippies.fiPohjoisen Suomentoiminnanjohtaja

minna mäkinen Jyväskyläpuh. 044-0708338minna.makinen@jyvaskylalainen.com

Sari marttinenRovaniemiPuh. 0400 791 560todex@todex.fi

auli kangasmäki Lemipuh. 0207 430 803, 0400 917 352auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

outi virtanenPertunmaaPuh. 040 673 7523outi.virtanen@perussuomalaiset.fi

vaili jämsä-uusitalo OuluPuh. 040-777 8478vailikjamsa@suomi24.fi

laura huhtasaariPorilaura@huhtasaari.com

heleena Pekkala Ylöjärvipuh. 040-704 4059

helena ojennusParkanopuh. 0400-236 154paakari@jippii.fi

1. varapuheenjohtaja

vaili jämsä-uusitaloOuluPuh. 040-777 8478vailikjamsa@suomi24.fi

2. varapuheenjohtaja

tuula kuusinenHelsinkipuh. 040-504 5808tuulak_67@hotmail.com

3. varapuheenjohtaja

heleena PekkalaYlöjärvipuh. 040 704 4059

Puheenjohtaja

marja-leena leppänenLappeenrantapuh. 040-775 1757marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi

Taloudenhoitaja

auli kangasmäkiLemipuh. 0207 430 803, 0400 917 352auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

Sihteeri

Iiris PeltomaaPyhärantaPuh: 045-898 5400iiris.peltomaa@kolumbus.fi

Iiris PeltomaaPyhärantaPuh: 045-898 5400iiris.peltomaa@kolumbus.fi

kike elomaaMaskupuh. 0400-824 774kike.elomaa@eduskunta.fi

tuula kuusinen Helsinkipuh. 040-504 5808tuulak_67@hotmail.com

riikka Slunga-PoutsaloLohjaPuh. 040 505 1660riikka.poutsalo@perussuomalaiset.fi

kirsi kallioLempääläPuh. 0207 430 804, 0400 917 353kirsi.kallio@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaiset naiset ry:n hallituksen jäsenet:

http://ps-naiset.perussuomalaiset.fi

toni kokkoPääsihteeriPuh. (09) 432 3282toni.kokko@eduskunta.fi

antti valpasEduskuntasihteeriPuh. (09) 432 3278antti.valpas@eduskunta.fi

kirsi SeivoOa. tiedottajaPuh. (09) 432 3284kirsi.seivo@eduskunta.fi

Päivi ojalaToimistosihteeriPuh. (09) 432 3285paivi.ojala@eduskunta.fi

eduskuntaryhmä:Puh. (09) 4321*, fax (09)-432 3274(fax on yhteiskäytössä muiden ryhmä-kanslioiden kanssa)perussuomalaiset@eduskunta.fi

erkki havansiOa. oikeudellinen asiantuntijaPuh. (09) 432 3286erkki.havansi@eduskunta.fi

oskari juurikkalaOa. talouspoliittinen asiantuntijaPuh. (09) 432 3288oskari.juurikkala@eduskunta.fi

juha halttunenOa. talouspoliittinen asiantuntijaPuh. (09) 432 3287juha.halttunen@eduskunta.fi

Samuli virtanenKansainvälisten asiain sihteeriPuh. (09) 432 3289samuli.virtanen@eduskunta.fi

maria aaltoEduskuntasihteeriPuh. (09) 432 3292maria.aalto@eduskunta.fi

Perus-pipoja myynnissäPuoluetoimistosta saatavissa lämpimiä fleecepipoja sinisenä ja mustana,

yksi koko, hinta 10,00 euroa kpl. Pipoissa on pieni perus-logo.

tilaukset: marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fipuh. 0207 430 807

Suomalainen 27No: 6 • Huhtikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

VAPAA SANA

Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse osoit-teeseen toimitus@peruss.fi. Kirjoitusten pi-tuus maksimissaan 1500 merkkiä. Kaikkien kirjoitusten mukana on oltava kirjoittajan yhteystiedot. Ilman yhteystietoja tulleita kir-joituksia ei julkaista. Toimitus voi otsikoida ja tiivistää juttuja.

Perussuomalaiset haluavat oikeudenmukaisen, tasa-ar-voisen ja turvallisen Suomen suomalaisille. Monet naiset ovat liittyneet puolueeseen nykyisen hallituspolitiikan takia, he ovat ”heränneet” poliittisesti.

Osa naisista ovat joko kovan tai tapahtumarik-kaan elämän ansioista tul-leet perussuomalaisiksi. Osa on jopa synnynperintönä kasvaneet perussuomalai-siksi. Jotkut ovat viisastu-neet - vaihtaneet puoluetta paremmaksi. Entinen puo-lue pettänyt joko sorsimalla naisia tai politiikka ei vas-tannut puheita.

PerusNaisia on kai-kennäköisiä ja -ikäisiä. Toimimme yhteiskunnassa eri asemissa erilaisissa am-mateissa. Meillä on vapaa-

ajan harrastuksia ja vel-voitteita.

Kaikilla kuitenkin yh-teistä halu vaikuttaa pa-remman tulevaisuuden puolesta. Emme halua jät-tää perinnöksi lapsille mil-jardivelkaa muiden maiden tukemisen takia. Haluamme hoitaa lapset, vanhukset ja muut avuntarvitsijat kun-niallisesti ja parhaimmalla tavalla.

Haluamme pitää Suo-men tasa-arvoisena asuin-paikasta tai varallisuudesta huolimatta. Emme halua, että paremminvointivaltio koskee vain hyvätuloisia kaupunkilaisia. Meitä asuu maalla paljon. Meitä asuu kaupungeissa paljon. Jokai-sella on silti oikeus saada palvelut kohtuullisen mat-kan päästä.

Haluamme pitää Suo-men turvallisena. Olemme huolissamme maanpuolus-tuksen, poliisin ja tervey-denhuollon alasajosta. Tur-vallinen Suomi on kaikkien suomalaisten oikeus.

PerusNaiset eivät rieku julkkubileissä eikä meistä saada lööppejä. Me olemme tavallisia tai oman tien kul-kijoita, olemme naisia, puo-lisoita, äitejä ja mummoja.

Me olemme naisia, jot-ka vuodesta toiseen tekevät puoluetyötä yhteisen hyvän vuoksi arjen pyörittämisen ohella. Me olemme uusia tulokkaita, jotka innosta puhkuen haluamme mu-kaan tekemisen meininkiin.

Käytämme paljon kun-tapalveluita. Me tiedämme paremmin millaisia niiden pitäisi olla, jopa paremmin

kuin monet nykyiset päät-täjät joilla on varallisuutta ostaa palvelut rahalla. Ei silloin peruskuntapalvelui-den kehittäminen kiinnosta.

Organisoimme kotona ja töissä monta eri asiaa samaan aikaan ja ymmär-rämme rahan ja varsinkin sen niukkuuden päälle - pärjäämme sillä varmasti kuntapolitiikassa.

PerusNaisia on jo paljon kuntapolitiikassa, mutta li-sää tarvitaan. Olisiko Sinun aika astua esiin ja alkaa kuntavaaliehdokkaaksi?

Otetaan tavoitteeksi, että Suomen joka kunnassa ja kaupungissa on perus-suomalainen nainen ehdok-kaana!

Pia PentikäinenSuonenjoki

PerusNaiset esiin

Kunnallisvaaleissa olisi oiva tilaisuus järjestää joka kun-nassa neuvoa-antava kan-sanäänestys kuntaraken-neuudistuksen mukaisista kuntaliitoksista. Näin kun-tapäättäjät saisivat tiedon kuntalaisten mielipiteestä työryhmän ehdotukseen, omassa kunnassaan. Jos kansanäänestys järjestet-täisiin kaikissa kunnissa, hallitus saisi mitattua kun-tauudistuksen kannatuksen koko maassa.

On todennäköisesti tur-ha odottaa, että hallitus järjestäisi neuvoa-antavan kansanäänestykset omas-ta aloitteestaan. Suomessa EI ole ollut tapana, eikä haluja kuunnella tai ky-syä äänestäjän mielipidettä menossa olevista merkityk-sellisimmistäkään laki- tai valtiosopimushankkeista. Lakeja, perustuslakeja ja mitä tahansa muuta asiaa voi hallitus muuttaa, mutta hallitusohjelma on saanut sellaisen statuksen, että si-tä EI muuteta, vaikka maa nielaisisi. Ja raja railona au-keaa puolue-eliitin ja äänes-täjän välillä.

Edellä mainitusta joh-tuen, on kuntapäättäjien ja tarvittaessa kunnan asuk-kaiden alettava aktiivisiksi saadakseen äänensä kuulu-viin jo hyvissä ajoin jotta sil-lä olisi vaikutusta. Muutoin käy niin, että keskushallin-to päättää kuntajaosta ja

muodollisesti kuulee kuntia ja mahdollisesti kansalaisia, muodollisesti oikein, mutta sisällöllisesti tyhjästi. Kuu-leminen ja kuulluksi tulemi-sella on eroa.

Kaikki voivat tehdä aloitteita

Virkkunen kiertää nyt maa-ta ja maakuntia ”kuulemas-sa” kuntapäättäjiä. Näin saadaan mandaatti tehdä muodollisesti oikein pak-kokuntaliitoslaki, olemassa olevien karttaharjoitusten pohjalta. Muodollisesti oi-kein, mutta perustuslain- ja kansanvallanhengen mukai-sesti väärin. Neuvostoliitos-

sa oli liikkumisen vapaus taattu, mutta käytännössä sitä ei ollut eikä sitä voinut toteuttaa. Muodollisesti oli, mutta käytännössä ei. Tä-hän mekin olemme tulleet. Meistä on myös kiinni, mi-hin olemme menossa.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka monessa kunnassa kunnanhallitus esittää valtuustolle neuvoa-antavan kansanäänestyk-sen järjestämistä nyt esite-tystä karttaharjoituksesta. Kuntalaisten on syytä olla tarkkana, sillä kunnanhalli-tuksen ja kunnanvaltuuston toiminta osoittaa suoraan sen, mitä mieltä uudis-tuksesta kunnan päättäjät

kyseisessä kunnassa todel-lisuudessa ovat. Puhua voi politiikassa ilmeisesti mitä vaan. Teot kuitenkin osoit-tavat todellisen mielipiteen. Tässä on todellisuustestin paikka.

Todellisuustesti tässä ta-pauksessa osoittaa tämän-hetkisten kuntapäättäjien mielipiteen kuntalaisten kuulemisesta ja omasta nä-kemyksestään ehdotettuun kuntajakoon. Nyt kunnan asukkaalla on aidosti mah-dollisuus saada sitä mitä tilaa seuraavissa kunnallis-vaaleissa. Ei tarvitse ostaa ”sikaa säkissä”, kun on tiedossa kuntapäättäjien toiminnan kautta se, mitä mieltä he ovat kuntaliitok-sista.

Olkaa tarkkana hyvät kuntalaiset, ja seuratkaa mitä asioita tulee valtuuston päätettäväksi. Voitte tehdä asiasta itsekin aloitteita niin yksin kuin porukallakin. Ottakaa yhteyttä kunnassa edustajiinne tai kunnan-johtajaan, että he ajaisivat kansanäänestyksen järjes-tämistä. Voitte myös tehdä kuntalain mukaisen kan-sanäänestysaloitteen. Kun aloitteen on allekirjoitta-nut vähintään 5% kunnan äänioikeutetuista kunnan asukkaista, on valtuuston viipymättä ratkaistava asia.

Pasi KortesuoSallan Perussuomalaiset pj

Neuvoa-antava kansanäänestys joka kunnassa kuntavaalien yhteydessä

Painostukselle uusi termi: ”Poliittinen ohjaus”Mitä pitemmälle puolustusministeri Wallinin kootut seli-tykset etenevät, sitä selvemmin käy ilmi, että Puolustus-voimia painostettiin jättämään Dragsvikin varuskunta säästövaatimusten ulkopuolelle.

Ministeri Wallin on keksinyt vain uuden neutraalim-malta kalskahtavan termin: ”Poliittinen ohjaus”.

Itsekin olen saanut sen verran upseerikoulutusta ymmärtääkseni, etteivät sotilaat tee vapaehtoisesti sel-laista suunnitelmaa, jossa Itä-Suomi tehdään demilitari-soiduksi vyöhykkeeksi. Mikkelissä olevan maavoimien esikunnan itäpuolelle ei jäisi yhtään varuskuntaa, kun Kontiolahden varuskunta suljetaan. Varuskuntien tehtä-vähän on suojata esikuntia ja joukkojen perustamista. Jo aiemmin Mikkelistä poistettiin Savon Prikaati.

Puolustustamme rapautettiin jo presidentti Halosen ajamalla maamiinojen tuhoamisella. Niidenkään suo-maa hidastetta ei ole käytettävissä. Ottawan sopimus oli sellainen, jota suurvallat eivät noteeraa. Venäjä nyt viimeksi. Ainakin sotilaat tietävät, että kaikki aseet tap-pavat ja haavoittavat. Maamiinat eivät ole sen pahempia kuin muutkaan aseet.

En näe sodanuhkaa mistään suunnasta, mutta jos koko maata puolustetaan, rauhanajan suunnitelman pe-riaatteet eivät voi poiketa sodanajan periaatteista. Tässä puolustusvoimien säästöasiassa nyt Wallin veti rankasti kotiinpäin, eikä toiminut ministerin objektiivisuuden ja arvovallan mukaisesti.

Kalevi Hämäläinen, MMMPioneerikapteeni res.

Suomalainen maksaa aina. Niin Kreikan velat kuin kahden kilometrin ylinopeudesta annetut sakotkinKaveri kertoi kaveristaan joka poliisimiehen työssään oli tuskastunut siihen, että Suomen lait tai ainakin niis-sä määrätyt sanktiot koskevat vain suomalaisia. Toisin kuin useimmissa muissa maissan ei ulkomaalaisten Suo-messa saamia sakkojaan tarvitse maksaa.

Poliisi on kuulemma käytännössä lakannut pysäyt-tämästä ulkomaalaisia esim. ylinopeuden tai rattijuopu-musepäilyn takia. Eli tässäkin pätee se, että suomalainen maksaa aina. Niin Kreikan velat kuin kahden kilometrin ylinopeudesta annetut sakot.

Mutta mitäpä tästäkään valittamaan. Lait ovat itse valitsemamme eduskannan näin hyvin säätämiä. Sitä saa mitä tilaa.

Kim LindblomHelsinki

Suomalainen28 No: 6 • Huhtikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Sukunimi Etunimet

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Sotu Kotikunta Ammatti/toimi/koulutus

Puhelin

Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi(ei erillistä jäsenmaksua)

Jäsenhankkija

____/____ 2012 Jäseneksi haluavan allekirjoitus_____________________________________

Sähköposti Kansalaisuus

PerusSuomalainen

Tunnus: 500 9637

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilata ainoastaan PERUSSUOMALAINEN -lehden: Vuositilaus 30 euroa, 15 numeroa Lahjatilaus (maksajan tiedot sulkuihin alapuolelle) 1/2 vsk 20 euroa Näytenumero, ilmainen

Tehdä osoitteenmuutoksen tms. _____________________________________________________

vanha osoite: ____________________________________________________________________

Haluan Liittyä jäseneksi Perussuomalaiset -puolueeseen. 25 euron jäsenmaksulla saan samalla PERUSSUOMALAINEN -lehden

■ LYHYEt

Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä, muistathan

allekirjoittaa viestisi (max. 160 merkkiä).

Viestit numeroon 040 749 9362.

Viestin hinta operaattorin mukaan.

On Suomen politiikka mallillaan, syrjäseudut me-nettävät poliisin palvelut ja samaan aikaan siellä mellastaa itänaapurin rosvokoplat!P. Tolvanen, Sysmä

Suomalaisten verotusta on tultava suhteuttamaan, eihän tästä mitään tule jos vuosi vuodelta mennään saman mallin mukaan! Köyhät maksavat ihan tar-peeksi veroja verrattuna suurien firmojen johtajiin.Minna Miettunen, Pori

Kun eduskuntaryhmämme jytkyssä kasvoi seitsenker-taiseksi, oli heti ryhdyt-tävä kasvattamaan myös eduskuntaryhmän eri tuki-toimintoja, myös asiantun-tijatukea. Näin kuromme kiinni sitä etumatkaa, mikä eduskuntatyössä on vuosi-kausia ollut vanhoilla suu-rilla puolueilla. Niillähän on suuren puoluetuen tur-vin ollut käytössään laajaa ”omaa” asiantuntijatieto-utta eduskuntatyössä tär-keiltä yhteiskunnan aloilta, ”omaa” siinä mielessä, että on voitu palkata puolueen omista kannattajista löyty-vää yhteiskunnallista tieto-taitoa.

Lakiasiat ja oikeuslai-tosasiat ovat yksi tärkeis-tä yhteiskuntasektoreista; onhan lainsäädäntö toinen eduskunnan kahdesta pää-tehtävistä (toinen on bud-jettivallan käyttö). Siksi oli luontevaa, että eduskun-taryhmämme johto tahtoi ryhmän uusiin tukitoimin-toihin myös oikeudellisen asiantuntemuksen. Pirkko Ruohonen-Lerner kysyi ke-sällä 2011 allekirjoittaneen halukkuutta tällaiseen ju-ristitehtävään nimikkeellä ”oikeudellinen asiantunti-ja”, ja pesti alkoi 1.9.2011.

Valintani lienee perus-tunut toisaalta juhlallisiin oikeusoppineisuutta osoit-taviin titteleihini (profes-sori, oikeustieteen tohtori, varatuomari) ja toisaalta ”asepalveluun” perussuo-malaisena vaaliehdokkaa-na EU-vaaleissa 2009 ja eduskuntavaaleissa 2011. Eläkeläisenä olen rajan-nut toimeni osa-aikaiseksi (50%:n työaika). Tiistaisin ja torstaisin teen täyden päivän Arkadianmäellä ja sitten tarpeen mukaan etä-työtä Keravan kotikoneis-tuksellani.

Toimenkuvan ydin on eduskuntatyön lakiongelmissa

Toimenkuvan ydin on kansanedustajiemme lain-säädäntötyön monipuoli-nen juridinen tukeminen. Toimeksiantoni tulevat heidän taholta; ryhmän puheenjohtajistolla on täs-sä ”etuajo-oikeus”. Taus-toitan suunnitteilla olevia kansaedustajien laki- ja toi-vomusaloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ministereille ja pyydettäessä laadin teksti-luonnoksia näissä asioissa. Lisäksi arvioin valiokun-nissa esiin tulevia hallituk-

Eduskuntaryhmän oikeudellinen asiantuntija Erkki Havansi esittäytyy

■PErUSSUomaLaiStEN HENKiLöKUNta ESittELYSSä

sen lakihankkeita tarpeen mukaan. Tuen edustajia myös kysymyksissä, jotka liittyvät mediajulkisuuteen kuten esimerkiksi vihapuhe-väitteisiin ja Julkisen Sanan Neuvostoon.

Kansanedustajiltamme tulevien toimeksiantojen li-säksi koetan ajan salliessa olla tietyissä rajoissa myös aloitteellinen eli tuoda ide-oita edustajataholla poh-dittavaksi. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ”politikoi-da”, vaan toimia asiantun-tevana tukilinkkinä poliiti-koillemme.

Toimenkuvan suhteen korostan vielä, että siihen eivät kuulu eduskuntatyön ulkopuoliset lakiongelmat, siis eivät esimerkiksi pai-kallisyhdistystemme lakiky-symykset saati yksittäisen perussuomalaisen omakoh-taiset oikeussuojaongelmat. Mitään näistä emme vähek-sy, mutta työnjako rajanve-toineen on välttämätön.

Tehtäväni on osoittautu-nut hyvin mielenkiintoiseksi ja monitahoiseksi. Hieman avoinna on, miten kauan se jatkuu; tiedä vaikka saisim-me ennen pitkää ennenai-kaiset vaalit...

Erkki Havansi