suomen kasvukolmio helsinki-tampere-turku

SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun –kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

1

SISÄLTÖ

① Tausta

②Aluetalousdynamiikka

③ Työllisyysdynamiikka

④Väestödynamiikka

⑤Osaamisdynamiikka

⑥ Yhteenveto

2

Tausta

Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen

Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietokannat vuosien 2005-2014 välisenä aikana: analyysiin sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-, työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia.

Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen.

Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua. Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan, Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 % koko maan väestöstä.

Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti vuosien 2005-2014 väliset tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa.

Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa ”palloissaan”.

4

1.

ALUETALOUS

2.

TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS

3.

VÄESTÖKEHI-TYS JA

VETOVOIMA

4.

OSAAMINEN JA

TKI-TOIMINTA

KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE

SEUTU, ASUKASLUKU 30.6.2015 JA KUNTIEN MÄÄRÄ

Helsingin seutu: 17 kuntaa, 1.491.851 asukasta

Tampereen: 10 kuntaa, 392.045 asukasta

Turun: 11 kuntaa, 320.934 asukasta

Hämeenlinnan: 3 kuntaa, 94.645 asukasta

Salon: 2 kuntaa, 63.370 asukasta

Riihimäen: 3 kuntaa, 46.385 asukasta

Raaseporin: 3 kuntaa, 43.288 asukasta

Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, 43.231 asukasta

Loimaan: 6 kuntaa, 35.037 asukasta

Forssan: 5 kuntaa, 34.176

Turunmaan: 2 kuntaa, 22.422 asukasta

4 maakuntaa

11 seutukuntaa

65 kuntaa

2.587.384 asukasta

Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys 2014 5

Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat

Kaupungistuminen

Keskittyminen Vyöhykkeisyys

Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

1. 2. 3.

4. 5. 6.

Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta

Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista

BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista

47,1 % 50,5 % 53,6 %

54,4 % 68,7 % 58,0 %

1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä

keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja alueraken-teen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä.

2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi

aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet toimivat sujuvasti 60-180 minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihaluk-kuus noin 45-60 minuutin kynnysarvoon saakka.

3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan

suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin

8

Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen

kehityksen näkökulmasta

1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikka-keskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet, jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa

2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liiken-neinfran muodostumisen kautta muo-dostuvat liikennekäytävät alueiden välillä

3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät, jotka yhdistävät useammat työssäkäynti-alueet kiinteämmin toisiinsa

4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet / työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liiken-neyhteydet keskeisessä roolissa kaupunki-seutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen väli-sessä kehityksessä

9

Tampereen seutu

Turun seutu

Helsingin seutu

Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia

Kasvukolmio yhtenäistä ja

toisiinsa sidoksissa olevaa

suuraluetta?

Tulevat suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta?

① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke

(Helsinki-Turku-Tampere)

② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola)

③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu)

④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)

Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014

Kasvukolmion alue ja vaiku-

tusalueiden laajeneminen

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu

1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien

vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,

Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu

lähes 90 % koko maan väestöstä!

Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut

riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta retoriikasta: Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua

vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike!

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi

Väestömää-rän muutos abs. vuosina 1990-2013

Väestömää-rän muutos % vuosina 1990-2013

KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8

Sisempi kaupunkialue

267 304 18,4

Ulompi kaupunkialue

257 368 21,9

Kaupungin kehysalue

120 517 25,6

MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4

Maaseudun paikalliskeskukset

-11 331 -3,4

Kaupungin läheinen maaseutu

27 385 7,4

Ydinmaaseutu -92 724 -13,0

Harvaan asuttu maaseutu

-113 705 -27,3

Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän

muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013

250 km

Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi

Työpaikko-jen muutos abs. vuosina 1990-2010

Työpaikko-jen muutos % vuosina 1990-2010

KAUPUNKIALUEET +143 467 9,7

Sisempi kaupunkialue

+ 42 493 +4,2

Ulompi kaupunkialue

+75 596 +22,1

Kaupungin kehysalue

+25 378 +19,8

MAASEUTUALUEET -66 183 -11,8

Maaseudun paikalliskeskukset

-9 748 -6,8

Kaupungin läheinen maaseutu

-5 021 -5,5

Ydinmaaseutu -24 850 -11,2

Harvaan asuttu maaseutu

-26 564 -25,4

Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen

muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2010

250 km

Turun ja Tampereen välinen tiimalasi-mainen kehityskäytävä

Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin 825 000 asukasta ja sijaitsee 337 000 työpaikkaa: Turun ja Tampereen työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40 kilometrin päähän keskuskaupungeista.

Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut 118 000 henki-löllä (+16,7 %) vuosien 2000-2014 välisenä aikana: kasvu on pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle.

Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen päätieverkkoon.

Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta: yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen tavoiterunkoverkkoa

Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku meriliikenteen.

Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat, työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne. sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia.

Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme maakuntaliittoa

14

Aluetalousdynamiikka

BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012

KASVUKOLMIO

54,4 %

SUURET KAUPUNKI-SEUDUT (13)

72,5 %

16

BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012

Pääosa Kasvukolmion seuduista ylitti

koko maan mediaanin

vuonna 2012

Vain Salon- ja Etelä-Pirkanmaan

BKT asukasta kohden laski vuoden 2005

arvoihin verrattuna.

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

Vuosi 2005 Vuosi 2012

Koko maan mediaani 29.536 €/as. vuonna 2012

Koko maan keski-arvo 36.770 €/as. v. 2012

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 17

BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina 2005-2012

Kasvukolmion alueella 9 seudun

BKT:n muutos ylitti koko maan

mediaanin: muutos ripein Riihimäen, Turun ja Helsingin

seuduilla

Salon seudun BKT romahti

ICT-alan murroksessa

vuosien 2005-2012

välisenä aikana -28000

-26000

-24000

-22000

-20000

-18000

-16000

-14000

-12000

-10000

-8000

-6000

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000 Koko maan mediaani 5 225 € vuosina 2005-2012


BKT muutos % vuosina 2005-2012

BKT:n suhteellinen muutos vaihteli

merkittävästi Kas-vukolmion sisällä: Riihimäen seudun kasvoi noin 40 % ja Salon väheni noin

50 %

BKT kasvoi viidenneksellä Riihimäen, Loi-maan, Turun,

Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla

vuosina 2005-2012

-51,7

-10,6

0,4

12,0

16,2 18,9 20,2

22,2 24,0

26,6

38,3

-60,0

-50,0

-40,0

-30,0

-20,0

-10,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0


BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100)

BKT indeksi ylitti koko maan keski-arvon (100) Hel-

singin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä koko maan

mediaanin 7 seu-dulla vuonna 2012

Salon seudun BKT:n indeksi oli Manner-Suomen korkein vuonna

2005 ja Kasvukol-mion alueen

alhaisin vuonna 2012

63,7 67,8 68,0

71,0

80,3 83,1 83,4

91,0

102,0 103,5

134,5

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

160,0

180,0

Vuosi 2005 Vuosi 2012

Koko maan mediaani 80,3 % vuonna 2012


Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa

alueen työllisten määrää suhteessa

ei-työllisiin (=työttömät ja

työvoiman ulko-puolella olevat)

Taloudellinen huoltosuhde oli

kilpailukykyisin Hel-singin, Riihimäen,

Turun ja Tampereen seuduilla vuonna

2005 ja 2012

1,05

1,25 1,26 1,27 1,32 1,32

1,38 1,39 1,39 1,44 1,47

1,58

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8v.2005 v.2012

Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 21

Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013

Kunnallisverotet-tavat tulot kas-voivat kaikilla Kasvukolmion

seuduilla vuosien 2005-2012

välisenä aikana

Helsingin ja Raaseporin

kunnallisverotet-tavat tulot ylit-tivät koko maan

keskiarvon

3097 3207

3436 3462

3697 3703 3741 3744 3773 3787 3985

4588

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas 2013


Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuonna 2005-2013

Kunnallisverotetta-vat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukol-mion seuduilla: kehitys oli koko

maan keskiarvoa ripeämpää kuudella

seudulla

Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat

suhteellisesti eniten Loimaan,

Riihimäen ja Hämeenlinnan

seuduilla

47,8

46,8

46,3

44,8

42,0

41,6

39,6

37,5

36,1

34,9

31,9

16,0

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Loimaan

Riihimäen

Hämeenlinnan

Turunmaan

Turun

Raaseporin

Koko maa

Tampereen

Forssan

Helsingin

Etelä-Pirkanmaan

Salon


Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012


67,6 %

KASVUKOLMIO

50,1 %

24

22680

19994 19949 19845 19641 19591 19347

19076 18678

18048

17941

0

5000

10000

15000

20000

25000

2005 2012

Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja 2012

Asukkaiden käytettävissä olevat tulot ylittivät koko maan mediaanin

kaikilla muilla paitsi Forssan ja Loimaan seuduilla vuonna

2012

Käytettävissä olevat tulot olivat selvästi korkeim-

mat Helsingin seudulla vuonna

2005 ja 2012

Koko maan mediaani 18.316 €/as. vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Koko maan keskiarvo 19.736 €/as. v. 2012

25

33,6

29,0

27,8

26,4

26,2

26,2

25,7

25,6

24,2

23,9

22,4

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

Åboland-Turunmaan

Hämeenlinnan

Turun

Raaseporin

Tampereen

Etelä-Pirkanmaan

Forssan

Riihimäen

Salon

Helsingin

Loimaan

Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos % seuduittain vuosina 2005-2012

Asukkaiden käytettävissä olevat

tulot kasvoivat kaikilla Kasvukol-

mion seuduilla 22,4 - 33,6 %:in välillä

vuosina 2005-2012

Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat eni-

ten Turunmaan, Hämeenlinnan ja

Turun seudulla vuosina 2005-2012


Työllisyysdynamiikka

Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012

KASVUKOLMIO

50,5 %


70,2%

28

Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012

Kasvukolmion alueelle syntyi

59 829 uutta työpaikkaa

vuosina 2005-2012

Kasvukolmion alueen neljä

viidestä uudesta työpaikasta

syntyi Helsingin seudulle.

Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012

Salon 28 520 23 877

Forssan 15 114 13 693

Etelä-Pirkanmaan 15 475 14 246

Raaseporin 17 106 16 038

Åboland-Turunmaan 7 990 7 867

Loimaan 13 719 13 605

Riihimäen 15 298 16 151

Hämeenlinnan 35 955 38 492

Turun 134 185 139 557

Tampereen 157 610 169 242

Helsingin 692 672 740 705

Yhteensä 1 133 644 1 193 473

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 29

Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina 2005-2012

Työpaikat lisään-tyivät ensisijaisesti Helsingin seudulla sekä toissijaisesti Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina

2005-2012

Työpaikkojen määrä väheni kuudella

Kasvukolmion seu-dulla vuosina 2005-

2012: Salon työ-paikkamenetykset olivat määrällisesti

suuret. -4643

-1421

-1229

-1068

-123

-114

853

2537

5372

11632

48033

-5000 5000 15000 25000 35000 45000

Salon

Forssan

Etelä-Pirkanmaan

Raaseporin

Åboland-Turunmaan

Loimaan

Riihimäen

Hämeenlinnan

Turun

Tampereen

Helsingin


Työpaikkojen määrän muutos % vuosina 2005-2012

Työpaikkojen määrä kasvoi

suhteellisesti eni-ten Tampereen ja

Hämeenlinnan seuduilla vuosina

2005-2012

Työpaikkojen määrä väheni suhteelli-

sesti ylivoimaisesti eniten Salon ja mer-kittävästi Forssan,

Etelä-Pirkanmaan ja Raaseporin seu-

duilla

-16,3

-9,4

-7,9

-6,2

-1,5

-0,8

3,3

4,0

5,6

6,9

7,1

7,4

-20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0

Salon

Forssan

Etelä-Pirkanmaan

Raaseporin

Åboland-Turunmaan

Loimaan

Koko Suomi

Turun

Riihimäen

Helsingin

Hämeenlinnan

Tampereen


Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista

KASVUKOLMIO

53,6 %


72,5 %

32

Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2005-2012

Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat

eniten Hämeen-linnan, Helsingin ja

Tampereen seu-duilla vuosina 2005-

2012

Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät

eniten Salon seu-dulla ja merkittä-västi Etelä-Pirkan-maan, Raaseporin, Forssan ja Turun-maan seuduilla

-25,6

-13,2 -13,1 -13,0

-7,1

-1,1 0,8

2,1 2,9

6,6 7,1

9,4

-30,0

-25,0

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0


Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuosina 2005-2012

Yksityisen sektorin osuus kaikista

työpaikasta korkea Helsingin, Tampe-

reen, Turun ja Etelä-Pirkanmaan seu-

duilla.

Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpai-koista alhainen Turunmaan ja

Loimaan seuduilla.

47,4

51,0

52,6

54,1

54,2

56,2

57,1

58,1

58,3

58,8

61,2

63,8

40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0

Åboland-Turunmaan

Loimaan

Riihimäen

Hämeenlinnan

Raaseporin

Forssan

Salon

Koko maa

Etelä-Pirkanmaan

Turun

Tampereen

Helsingin

Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012

Yksityisen sektorin osuus (%) mediaani 52,4 %


Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet) vuosina 2005-2012

Yritysten nettoperustanta oli positiivinen

kaikilla Kasvukol-mion seuduilla vuosina 2005-

2012.

Helsingin, Tampereen ja Turun

seutujen netto-perustanta oli yhteensä noin

36 000 yritystä vuosina

2005-2012 320

363

417

614

619

691

926

1046

4754

5919

24952

0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000

Åboland-Turunmaan

Etelä-Pirkanmaan

Forssan

Riihimäen

Loimaan

Raaseporin

Salon

Hämeenlinnan

Turun

Tampereen

Helsingin

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 35

Työllisyysaste (%) vuosina 2005-2013

Työllisyysaste (%) ylitti

70 %:in rajan kuudella Kasvukolmion

seudulla vuonna 2012.

Työllisyysaste oli korkein Helsin-gin, Turunmaan ja Loimaan seu-duilla vuonna

2012 74,1

73,1

73

72,9

71,7

71,2

69,6

69,5

69,3

69,2

68,8

66

73,5

72,5

72,3

71,2

69,9

72,3

68,2

69,4

70

68,7

67,3

72,8

60 62 64 66 68 70 72 74 76

Helsingin

Åboland-Turunmaan

Loimaan

Riihimäen

Hämeenlinnan

Raaseporin

Koko maa

Turun

Forssan

Tampereen

Etelä-Pirkanmaan

Salon

Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012


Työllisyysasteen muutos % vuosina 2005-2012

Työllisyysaste koheni Kasvu-

kolmion alueella kahdeksalla seu-dulla ja heikkeni

kolmella seudulla vuosina 2006-2012

Työllisyysaste koheni eniten

Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-

Pirkanmaan seuduilla vuosina

2005-2012.

-6,8

-1,1 -0,7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,7

1,4 1,5 1,7 1,8

-7,5

-7

-6,5

-6

-5,5

-5

-4,5

-4

-3,5

-3

-2,5

-2

-1,5

-1

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5


Väestödynamiikka

Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014

KASVUKOLMIO

47,1 %


66,1 %

39

Asukasluvun muutos % vuosina 2005-2014

Asukasluku kasvoi suhteellisesti eniten

Helsingin ja Tam-pereen seuduilla sekä toissijaisesti

Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla 2005-

2014.

Asukasluku väheni Forssan, Turunmaan, Loi-

maan ja Salon seuduilla vuosina

2005-2014

-3,1 -1,4 -0,6 -0,5 0,2

1,9

5,7 6,1

6,9

11,0 11,1

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

11,0

12,0

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 40

Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina 2005-2014

Helsingin seutu kasvoi noin

90 000 henkilöllä muutto-liikkeen ansiosta

vuosina 2005-2014.

Kasvukolmion kaikki seudut

saivat muutto-voittoa Forssan seutua lukuun ottamatta vuo-sina 2005-2014

89497

27999

14814

5743

2729

1243

937

597

570

468

-389

-10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000

Helsingin

Tampereen

Turun

Hämeenlinnan

Riihimäen

Etelä-Pirkanmaan

Salon

Raaseporin

Loimaan

Åboland-Turunmaan

Forssan

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 41

Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012

Väestöllinen huol-tosuhde kuvaa 15-64-vuotiaan työvoi-man osuutta suh-

teessa alle 15-vuo-tiaisiin lapsiin ja yli

65-vuotiaisiin eläke-läisiin.

Väestöllinen huoltosuhde

kilpailukykyinen Helsingin, Turun

ja Tampereen seuduilla vuonna

2012

0,67

0,66

0,63

0,62

0,62

0,61

0,59

0,56

0,54

0,51

0,51

0,46

0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7

Åboland-Turunmaan

Loimaan

Raaseporin

Etelä-Pirkanmaan

Salon

Forssan

Hämeenlinnan

Riihimäen

Koko maa

Tampereen

Turun

Helsingin


Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina 2014-2030

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku

kasvaa kaikilla Kasvukolmion

seuduilla vuoteen 2030 mennessä.

Väkiluku kasvaa ennusteen mu-

kaan suhteellisesti eniten Helsingin, Tampereen, Riihi-mäen ja Hämeen-linnan seuduilla.

14,3

13,2

12,5

10,1

8,0

6,4

4,7

2,8

1,1

0,6

0,1

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

Helsingin

Tampereen

Riihimäen

Hämeenlinnan

Turun

Etelä-Pirkanmaan

Raaseporin

Salon

Loimaan

Åboland-Turunmaan

Forssan

Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet 43

Osaamisdynamiikka

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013

KASVUKOLMIO

68,7 %


88,3 %

45

Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013

Tutkimus- ja tuo-tekehitysmenojen

vertaaminen keino-tekoista alueiden välisten suurten lähtökohtaisten

erojen ja teknisen kirjaamisen vuoksi.

Tutkimus- ja tuotekehitysme-

not olivat korkeat Salon, Tampereen ja Helsingin seu-

duilla vuonna 2013.

105,2 209,2 277,8 335,3

513,7 646,7

994,3

1192,3

2014,4

2332,5

4026,3

0,0

500,0

1000,0

1500,0

2000,0

2500,0

3000,0

3500,0

4000,0

4500,0

Tk menot v. 2005 €/as. Tk menot v.2013 €/as

Koko maa ka. 2013 1226 €/as.

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 46

Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013

Tutkimus- ja tuote-kehitysmenojen

suhteellista muu-tosta vaikeaa verra-

ta lähtötasossa olevien suurten

erojen vuoksi

T&K –menojen suhteellinen

muutos korkein Turunmaan ja Loimaan seu-duilla vuosina

2005-2013 58,3

54,8

27,2

17,8

17,6

13,4

8,0

-0,2

-2,2

-3,9

-9,9

-20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Åboland-Turunmaa

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Koko maa

Helsinki

Turku

Salo

Hämeenlinna

Tampere

Riihimäki

Forssa


Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista vuosina 2005-2013

Yritykset vastaavat käytännössä kai-

kista alueen T&K -menoista Loimaan, Salon, Etelä-Pirkan-

maan ja Turun-maan seuduilla

Yritysten osuus T&K –menoista korkea kaikilla Kasvukolmion

alueen seuduilla Forssan seutua

lukuun ottamatta 100

99,9

97,8

96,6

77,6

69,0

68,9

67,2

65,9

60,5

51,8

22,5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Loimaa

Salo

Etelä-Pirkanmaa

Åboland-Turunmaa

Tampere

Hämeenlinna

Koko maa

Helsinki

Raasepori

Riihimäki

Turku

Forssa


Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013

KASVUKOLMIO

58,0 %


77,8 %

49

Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina 2005-2013

Korkea-asteen tutkinnon suorit-taneiden osuus

muita korkeampi Helsingin, Tampe-

reen ja Turun seuduilla.

Koko maan mediaanin alle jäivät Kasvukol-

mion alueen seuduista vain

Loimaan ja Forssan seudut vuonna

2013

21,7 21,9 23,5 23,7

25,1 25,6 28,4 28,4 28,8

30,7 32,0

36,2

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005

Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2013

Koko maan mediaani 22 % vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 50

Yhteenveto

Yhteenveto aluetalousdynamiikasta

Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina 2005-2012 lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla.

Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta heikoin Kasvukolmion 11 seudusta.

Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin 3.787 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan, Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisvero-tettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.

Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin 19.763 euroa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin (18.316 €) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen.

52

Yhteenveto työllisyysdynamiikasta

Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 % yksityisen sektorin työpaikoista vuonna 2012. Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin 60000 uutta työpaikkaa vuosien 2005-2012 välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina 2005-2012. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun, Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.

Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä 40600 uutta yritystä vuosina 2005-2012. Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %.

Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin, Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. Työllisyysaste heikkeni ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina 2005-2012

53

Yhteenveto väestödynamiikasta Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion

kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin. Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskitty-mien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella olevilla seuduilla vuosina 2005-2014. Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen välisen kehityskäytävän seuduilla.

Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta yhteensä noin 142 000 asukasta vuosina 2005-2014. Kaikki Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %.

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla.

54

Yhteenveto osaamisdynamiikasta

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta kohden keskimäärin 1226 €, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa. Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta.

Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa.

55

Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%)

47,1

54,4

50,1

68,7

50,5

53,6

58

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Väestön osuus (%) 2014

BKT:n osuus (%) 2012

Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013

Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012

Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne

56

KASVUKOLMION ALUERAKENNE JATKOSSA? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion

suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle.

Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden eh-doilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön.

Liikennekäytävät ja –yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto. Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskitty-mien välillä.

Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä.

Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti

paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

57

Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä

Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 58

Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-20140

Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 59

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected] www.timoaro.fi

@timoaro 045 6577890

60

http://www.timoaro.fi/

suomen kasvukolmio helsinki-tampere-turku

Data & Analytics