GEOLOGINEN TUTKI'MUSLAITOS

SU:OMEN GEOLOGINEN KARTTAGEOLOGICAL MAP OF FINLAND

1 :100000

LEHTI - SHEET 1242

KORSNAS-

KALLIOPERAKARTAN SELITYSEXPLANATIONTO THE MAP OF ROCKS

KIRIOITTANUT- BY

OSMO NYKANEN

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 :100000

LEHTI - SHEET - 1242

KORSNAS

KALLIOPERAKARTAN SELITYSEXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

KIRJOITTANUT- BY

OSMO NYKANEN

HELSINKI 1960

2560-61

'S, I S .U, LY---,-CONT E NTS

TUTKIMUSVATHEET ;-)KALLTOPERAN Y-LE1SPIIR , rEET, TEKTO-NIIKKA JA S ' I,RATIGRAFTAPI-NTAKI%'ILA,JIT 6

KTILLI O(,' --\ EISSIT 9KVARTSPWAASXLPXWNEI',,SVl 1 :3KVARTS11TIT 14PYRE KSEE -NIGNEISSIT 16AAIFTBOLITTTT JA A-11FIBOLIGNEISSIT 16KARST- JA KALKKTKTN'El is

SY V AK f V r LAJ IT ]I)ULTEAFIALAKSPSET KIVE - 1 19GABROT JA DIORTITIT 20KVAHTSIDIORIITIT JA GEA -NODIORTITIT 21AUKROKLII -NIGRANILTIT JA GRA --\IITTfVT('IfTN- E\ 24

POWANLA11DEN DTA13AA,-,F 26'NIALMIATHEET 29

SUMMARY : ENI)I,A-N-N'1'1()N TO TIIP' 31X11 OF ROCKS3 1

lNTRODUCT10N'-,'I,'P R ACRUSTAT, ROCKS :31I -NFRACRUSTAL ROCKS 32DIA -BASE 33TECTONICS AND STRATIGEA-PHN : 113

KHOALLISUL"I"I'A - REFERENCES 34

T["TKI\ICSV'AIHEET

Korsnasin kallioperakartta kitsitt iii llaar~rnittanshallitukseir kaiitakar-taston I : 1(6) (6)U-kaavaisen lehden 1212 . Siihen kuuhtvat Vaasan laaninpitajat Korsnas, I\laalahti (Malaks), Petolahti (Petalaks) ja Pirttikv-lii,(Piir-tonr) rnelkein kokonaan sekit pienia alueita ,lurvan, Laihian, Sulvan (,'S',olv)ja 1'liniarkun ((vermark) pit

6

5km

Kuva 1 . Li iskeisuuden kuliur is Laude Korsnasin lefidellii .L'iy . 1 . ,sliikr oud dip of lotiotioo iL/ tkr b'org tds mad .Meet uirn .

KALLIOYERaX YLEISYIII.tri,. T, TEKTONIIKKJA STRATIW AFIA

Korsrnasin kalliopera liittyy laajaan . virtenaiseen EtelK-Pohjanmaanliuskevyohvkkeeseen, joka hevosenkengan muotoisena vinparoi VaasaiiYietarsaaren graniittia sunreu Keski-Suotnen graniittimassiivin lanslpuolella .

Ii i v i 1 a j i t. RallioperKkartasta nthdaan, ettii paakivilaji on misgnua-tiittinen kiillegneissi, joka on koostumnkseltaan granaattipitoista hiotiitti-plagioklaasigneissia. KiillegneississK on happamina vKlikerroksina kvartsi-rnaasalpagneissia ja kapeita kvartsiittisia kerroksia seki runsaskalkkisinavalipatjoina tai linsseina pvrokseeni-, kummingtoniitti- ja sarvivalkegneis-sia, para-amfiboliittia ja kalkkikiveK . Paikoin tavataan invos graf'htlia

iltavia kerroksia . Kalkkipitoisiin sedimentteihin liittyy sulfidisia rikastu-rnia, joista huomattavin on kaivostoimintaan johtanut Korsnasm Svart6reninlyijymalmio .

Syvakivia on kovin vKKn. laisttt erKksisiK syvKkivia on tavattu vahem-man kuin kvartsi- ja granodioriitteja, mutta nekKan eivit muodosta varsin

Y,RT ;/KYLA

Knva 2 . Poimirakseli ja viivaus Korsuasiu lehdella .(')q. '? . Fold axis owl liHe(1t41)1L io th( lio .umi.' wal .,beet (loan.

suuria esiintviniii . -lueen inikrokliinigraniitti on parasiassa liuskejaanniiksiasisalt -rv-iii. epahomogeenista migniatiittigraniittia, joka paikoin vaihtuuporfvvriseksi Varian graniitin tvvppiseksi kiveksi . itlikrokliirrigraniittikaanei esiinnv laajoina vhtenaisinii massiiveina, vaan on tunkeutunut kallio-peraarr pitkanomaisina konkordanttisina kiiloina liuskeiden kuhui srrunnassa, .osaksi murros- ja hankausvvohvkkeita pitkin .

l'ohjanlahdella Korsnasin ulkosaaristossa on juonimaisina intruusioinahvvin sailvnvtta oliviinipitoista diabaasia .

1la,inittakoon . etta Korsnasin karttalehdeu alueella esiintvv monin pai-koin lohkareina kiastista hiekkakivea, jonka alkuperaa ei ole toistaiseksiselvitetty . Hiekkakivi on vaihtelevan varista enimmakseen punaistaja usein kerroksellista . Joissakin lohk rreissa nakvv hyvin sz ilvneitii aallon-merkkeja. Hiekkakivilohkareiden maarii ja koko lisaantyvat kartan luoteis-kulmaan mentaesse ja varsinkin Bredskarin saaren tienoilla niita oilrunsaasti .

T e k t o ii i i k k a . Liuskeisuuden kulku on vaihteleva, mutta vleisim-min N«' (kuva 1) . Karttalehden etelaosissa kaantvv kulku K-- -suuntai-

, ,MAAEAH77 ~

seksi. Iiartan koillisosassa i\laalahdella on sviThinialue, jossa esiintvv kaari-muotoja : silloin liuskeisturden kulku vaihtelee huomattavasti, rnutta onsiellakin useiinmiten' \\' . Paikoin--esinr . HalsonlansipIiinsipioleisessa saar-hajaarrtuu liuskeisuuden kulku vitilikatnaisesti . kitten ilinakmakartois-talcin voi havaita .

Liuskeisuns kaatuu useiuimiten idiin ja pohjoisen vi liselle sektorille .Kaadekulmat ovat vailitelevia . Yleisiii ovat loivat (In --30') tai loix - alikot(3u - .0 ) kaateet alneen keskiosissa . varsinkin MIA . missal on pvrokseeni-gneisseja . Mntta moos pvstvja ja jvrkkia littskeisiniskaateita on tavattuesinr . :\laalahden svnkliinin kaarissa ja kartan lounaisosassa Ulaxongraniitissa .

I'ienoispoinrnjen akselit ja mineraalien pitiuussuuntainen viivaus ovalett pt-tssi samat (kuva -') . akseli ja viivaus ovat suurinuuassa osassa aluettasaaannoninukaisesti I{i -\V-suuntaisia. vaikka liuskeisuuden kulku Winhuoinattavatr v'aihteleva . TAW E --\V'-kttlkuinen akseli Mama ldhinKvuorijonou pituusstuurnan nutkaista h-a,kselia . Linjalia Halson saariIsotsnasirr kaivosalue --Heinji rvi niivttaa olevan Iowa akselikuhninaatio(akselikaateet ovat loivia) -- siis vvohvkl eessa, jossa kalkkipitoisia sedi-nientteja liittvv kvartsi-niaasiilpagneissiin . --1\laalahden svnkliinissii kaatunakseli jvrkiittkalte\ - asti (Br.--7W) ttaan ja akselitaso koilhseen . SaaristossaBlazon ja Brmlskarin edellisista poikkeavat N--S-kulkuiset akselit vaikut-tavat graniitti-intruusioiden aiheuttamien liikuntojen svnnvttamiltii .Hvvin paljastuneissa inerenrantakallioissa nak

'vy paikoin . etta v -oimakkaasti

kehittvn,-ttii b-aks(Nn suutitaista E- -\V'-kulkuista v - iivausta vastaatr jok-seenkin kohtisuorassa on Ioivasti aaltoilevaa »rvpvtvsta~>, joka on mahdol-lisesti a akseliu suuntainen defortnaatio (ei ole merkitty tektoniselle kartalle . )

Alueella esiintvv N to - 41 \V'-suuntaisia niurros- ja repeilvvvohvkkeita .jotka tulevat ilmi ;vksitvisissii paljastunussa rakoiluna ja hankauspintoina .inutta nivos ilmakuvakartoista murroslaaksoina ja rantaviivau suuntana .1lvos N S- ja 10 --_>u E-surmtaisia niurrosvvohvkkeita oil tavattu .\ -aikuttaa silta, etti graniittiset ainekset sekd diabaasi-intruusiot ovat suo-sineet uiiitii niurrosvvohvkkeita tunkeutuessaan kallioperaan . Talitiin lieovat aiheuttaneet vertikaalisia liikuntoja, jotka on-at havittaneet v -arh

gneissit lienevat alkna,an matalaan veteen laskeutuneita kalkinsekaisiahiekkoja. Riotiitti-plagioklaasigneissit ovat priniaarisesti edellisia hienonr-maksi jauhautttnutta tavaraa . N iissii tavattavaa epamaar5istii kerrokselli-suutta on vaikea tulkita . Kenties ne ovat alkuaan normaalisia hiesu-hiekka-sedimeiitteja (Al-mineraaleja porfvroblasteina) tai ehkii osaksi -- kutencarne Laitakari (Vaasan kivilajikartan selitvs, 1942) ja Heikki Viivrvnetr(women kalliopera, 1954) arvelevat veteen kerrostuneita vulkaanisiaaineksia sekii osaksi mutaliejuja (grafiitti-kiisupitoiset kerrokset) .

Tektouista rakennetta tarkasteltaessa navttaa Halson-Korsrtasin-Heinjarven kulminaation kvartsi-rnaasalpiigneisseja sisaltiivii vvohvke van-himmalta . 'l anran mukaan on senraavassa koetettu hahmotella stratigrafistajaottelua vanhimmasta nuorimpaan :

Alimpaua on kvartsi-rnaas lpiigneissia ja biotiitti-plagioklaasigneissiavuorokerrostumina, joihin liittvv runsaasti kalkkikivi-, pyrokseeni- ja kum-miugtoniittigueissi- semi amfiboliittikerroksia .

Taula muodostuma vaihtuu vlospain biotiitti-plagioklaasigneissiksi, jossaon verrattain harvassa valikerroksirta tai v ahiiisena linsseiua kalkkisili-kaattigneissejii .. k\artsi-maasalpagneissiii ja kvartsiittia .

Svnorogeenisen sarjan svvakivet - - gabrot, dioriitit . kvartsi- ja grano-dioriitit lavistiivat rakennemv otiiisina suprakrustisia liuskeita ja esiinty-vat niissa suhteellisen ptertina, vointakkaa,sti puristuneina fakoliitteiua .vvakivic.n ja liuskeiden kesken on tavattu selvia iutrusiivikontakteja jabreksioitumista .

1likrokliinigraniitti leikkaa, kaikkia edellisiii, kivia . Yleisesti katsoen ontnikrokIiinigraniittikin mukautunut suurtektonisiin linjoihin .

Peruskallion kivia huomattavasti nuorentpi on Pohjanlahden diabaasi ..joka todenn ikoisesti kuuluu samaan jotunilaiseen svsteemiin kuin ,-iata-kunnan diabaasi (ks. A"aasan kivilajikartan selitvs s . 3(s, carne Laitakari1942) .

PINTAKIVIL AJ IT

KIILLEia\ El 1'1'

liorsnasin alueen kallioperiin runkona on kiillegneissi, joka oil kartta-kuvassa sely asti hallitseva kivilaji . liakenteellisesti Iiorsniisin lciille meissiMI p t'iasiassa s u o n i g n e i s s i ii . l .ukuisat graniittiset . apliittiset japegntatiittiset luonet hiv istaviit situ kaikkialla . Ne esiintvvat enimm

10

K It % - a

:3 .

I ;i()tii t I i- p I a -, I iokla a si gnicissi -

I iorst I its .

S6 (I raj6rk6ri . 2 3 liionti . kok. . Valok. FAhi 11alme .

Fiq .

Biolitc-pt"f!1ioOom , f1mi"s. Kwswi.. . Sijdol Bji0, 6 1i .imbfml . s i r- . Photo ErNo llaltnt, .

Kava 4. Alkiivaa --ratiiittitittimista

korstias .iby . 2 3 hionn . kok . Valok. Erkki 11alme .

Fiq 4 . Brqimowl qmnitizwfiwu io bwlitr-p1(tqioclasr miriss . Korswis . Ti ;jby .2 ')' )whowl sizr Photo EiAli 11(ilmr .

2 2561)-G 1

Kuaa :-) . Vuimakkaasti raniittiuttimutta hiillc_nci : iii . Pirttikala, Sidbi1ck .?'3 lunnn . hok . A'alok . Erhki Ilaime .

Fig. 5 . b'troogly grarritizerl rttict quci

I'irtti/ - t/lii, ,,5i(lhnck . '?f ;) natu(ol .size .Photo Erkki II'tl rtl- .

Iinva h . Porfi- yrinen uraniitti -A-u=rn araniitiu tevppiii . Jlaalahti . i .lnga-minne. 2 3 Luoun . kok . A- alok . Erkki Ilalme .

Fi . 6 . I'ovphyrdic r/utoitc 0/ the I - nn .wt qrmtitr tgpr _11owlithti, Ll ttqumirute .13 unhrrnl . size . Photo Ed-] Hnluo .

1 1

1 2

tnlkittava sektrndaariseksi -- utetani miser differentiaation aiheuttaiuaksi-tuinurien ja vaaleiden aineksietr kerrokselliseksi jakaantumiseksi . Seu

sijaan alkuperainen sedirnenttifasieksen vaihtelu on to(ettav issa, niin kuinkallioperaikartar ,paallemerkinniiistii» voidaau hayaita .

Tutkittut alueen knliegneissi on petroarafisesti paaa,iassa g r a n a a t t i-pitoista hiotiitti-pIagiokIaasitgneissia . ATikrorakenneon grynohlastinen . Paaniineraaleina ovat plagioklaasi !An zr _rt,), kvarrtsi jahiotiitti (15-- :)1 ', ) . hvartsia,ja,ptagioklaasia on suurin piutein yMR pdljon .1'rmaarista mikeoidiinia esmltyy vain tthan, Jeii sijaan v iraiIi v'leisestion alkav i eia graniittiutumtsessa syntvneita iuilkrokliitriporf ; i - oblasteja ja-kidesi cercija . lfyos plagioklaasi saattaa esiintva porfvrohiasteina ja on useiniuv ers a yy i1i kkeinen . Uranaattipitoisuns vaihtelee 15 ° t, ,la v iittaa Al-yliiiiaaiiiin . (~'ranaattia on l>aikoin evikoisen runsaasti graniittisten juunienkontakteissa ketjutnaisiua nuneraalijonoion tai toisinaarr juonien keskiosissn .jolloin itse emitkivi saattaa olla niuhkagrarraattinen . Yleensii granyatti-pitoistnrs on kuitenkin tasaista lapi koko kiven . hiotiitti-plagioklaasianeissinvleisiii lisaaineksia ovat grafiitti . apatiitti .L kloriitii- serisiitti, •r,irkoni I r kiisn-ntiueraalit_ satunnaisesti tav - ataan tita.niittia, kordieriittia . sillitnaniitiia .sarv iviilketta, kuminingtoniittia, pvrokseenia, k tilsiittia ja rnouatsiittia .

Kiillegncissi on usein niin voimakkaasti grraniittiutunutta . ettii on ( .11111vaikeata pnrtaii kontaktia sen ja piuraiselli viiritetyrr mignratiittisen L~ramiitill v eilrlle . (rannttnttunrnten brotiittt-plagioklaysiguei sista V aasan _raun-tin t\'yppiseksi poh-yrigraniitiksi to lee lryviu esille l :uvasarjastaV"oinaakkaasti graniittiutunutta kiil!egnerssia tavataan eteirkin horsniisinetel'tosissa JBlackniisin, Tojhyn, Triskbolert ja Edsvikin kylissa sekii llaa-lahden svnkliinin alueella . - - (Uraniittiutumiselta parenuuin ,aiilyneitii v vi-hykkeitii esiintyy 1'etolahden pohjoisosissa, llankelon tienoilla sekii Hal aliinsilmolisessa saaristossa .

tIeren rannikolla ja saaristossa on kiiflegneissi enintmakseen hient)-rakeista ja verrattain runsaskiilteista . Siellii yleisesti esiintvv-ii tuntma sav u-kv artsi yhdessa punertavan granaatiu kanssa antaa kiv-ilajille omalaattiisenvariv-ivahteen . Titmii rannikon tyyppi on yleinen myos Maatahdessaa yensijaan Petoialiden kirkonkylan tienoilla esiintyy edellista hiukan karkearnpija niukkakiilteisempi harmaansiivvinen muunnos, jossa uudelleenkiteyt,, - ;ni-neu on olliit voimakkaaurpi .

Siellzi ttalla v-arsinkin syv-iikivien kontaktien laheisyydessa ukiillegneississii huoutattav-aa kordieriitti- ja sillintaniittipitoisu itta . S i 1 1maniitti- j a k o r d i e r i i t t i g n e i s s i t ov-atkarkearnpia jte ;rt-homogeenisempia kunr tav allinen hiotnttl-ply riokiaasi r'ne1ssi . Lain Wo -diernttii saattaa esnntyy hyvur karkeissa pegmati ttirrtaisissa kordieriitti-sranaatti-mil :rokliinikiv issii (1urva . Sarvijoki), loissa sturrehnpieii rakeitlenvalien taytteerni on hiotiitin ja sillimaniitin sekaista n assaa . ;;iliinr,ii ; .atia

Pi

(nt etenkiri sellaisissa muunnoksissa, jutka ovat voiniakhaasti inhjeisia jatektoltisoituneita . tiiilintaniitti~neissit ov - at Irarnlaan tai ruosteeu rnskehtaviakivia joissa silliinaniitti kiertda silkinhohtoisina Jim ina (iranaatti- ja maa-siilpiisilinia . h_ordieriitti- ja sillinlaniitti neissien InuuteenunraisilupanamineraaliOlty- rnanii on kordieriitti-sillinlattiitti-rranaatti-mil:rokliirii-hio-tiitti-kv-artsl. l'lagiokiaasirt WAS on huoiuattav anti plenempi kiilu hiotiitti-plaS?'lolilaasry;nelsslssa . 1likruklliilla on t(deurlak)lsestl suureksi osaksi svnty-nvt kiv-eu omista ainek_ista, silId kontaktiioetainoiinosissa korkeaniuianliinipotilan f asieksessa on kiilte stii voimlt svntvA kordieriittia ja siilima-uiittia, jolloin vlin rdrdinen kidiunr on johtannt nukrokliiuin kite, vtvmiseeii .-h.ordieriitti- ja sillintaniittigneissejii on ta~, - attit runsaiiiimin o3 in van~ar~i,juen--,luhannesdalin alueella :;eka Vliniarkun Risntossin kallmoisantienoilla .

hiiilet iieissien rafiittipitoisuus saattaa paikoin nousta IIi-45 °, >laia-lah(len Pihackissa on v°ieinariojaleikkauksessa tavattu mtultama sumrenlpi-kin . rai'iittirniivkk\- . C+ r a f i i t t i g n t i s s e j ii on todeiinakiiisesti laajeni-maltikin Loin kallioperdkartasta ilinenee, silly rte sisdltdv at 'wra,fiitin ohellamnitakin hel)osti rapautmi it mineiaaleja, kuten kiilteita, kiisuja ja karho-naatte .l a . Actin ollen grafiittigneissit ovat taipuvaisia kulunlaan vruparistuaan:v-vemmalta ja jontuvat llelposti maalajien peittoon uiin knit s` -v-dkairank,4;etosolttavat . - hursnasin lehdeut t- ;raf'i tti,(-)'uerssrt ovat petrogratlsesti hvI- invaihtelevia . Ne v oiv-at olla joko hienorakeisia . tnulrnia grai'iitti-hiotiitti-anei sejii tai rapautuluispiluwiltaan mtlstuneita, iskett ressd heliihtdvidkvartsiitteja tai keskirakeisia py-roksecnirineiiseja tai harinahtavia kv artsi-maas(ilpa ueisseja Varsin elelsesti esiintvv -, rafiitti,-ucissia 1 orsnasin rnalini-aluceu seka Yetolahdeu Laughackan kairausnavtteissa . Tutkitmt alueengrahittigneissit heuevat alkuaan kalkinsekaisia nittaliejused imentteja .

K A l~'CaI-IL\,-1s aLI'A(,\t :IS~I'I'

i vartsi-maashIpagnelssejn (tai -liuskeita) on numin paikoin viilikerrok-sina hiotiitti-platioklaasigneisseissa . Nun ikaan liitt"At ne okeiilsesti ('a-rikkaisiin sedimelitteihin . Ne mat pieui- tai keskirakeisia, haruiahtaviii,kerroksellisia, inikrorakenteeltaan ~ ranohlastisia ki :ii . J~rkkaa petr()~~i' .-1tlsta ra,laa ei kvartsi-nl rasaipavulei sien ;la I)1Utlittr-pla(Tiokiaa,nr~,neHslellvdliilii ole. lvvartsi-malsdlpagneissit edustaneu-at kaiketi prirnaarisest1hiekkarnaisempaa : ediinenttitasiesta Loin jalkiminaiset . Runsairninin niitiiun Korsnasin pitajan keskiosissa (rrrahuiaiueelfa) ja saaristossa seka Yli-inai kiin pohjoisoiissa .

14

Taulukko 1 . Korsnasin karttalehden kiillegiieissien mineraalikoostnmuksia .lldiiritetty integraatiopovdalla .

Table 1 . Mineralogical compositions of the mica gneisses in the Korsnd,s map sheet area .Determined on an integration stage .

Plagioklaasi--Plrrgin/o .n .

Ib.s

37.r

43. .E

g,~.o

39.2

32.

37. )

:3(i .!i(An)(27- 33)(2 :) --27)(25--:30)(24

31)i(?ti-3,r3~-.3? (27-- :37 (?GAlikrokliini-Jlicroclim . .

1 .1

3.t

--

0.2 1

0.2 1

0 .sKvartsi --Quarto28.2

37.e

31.s

41.7

35.e

41 .1 1 30 .s

3(i.+Biotiitti

Biotit(23.1

21 .(;

1R. .

1`9) .1

20 .

25.s

29.EGranaatti-._Garnet0.n

2 .

2.1

() .4

2.eGrafiitti--Graphite9.4

0,1

1.0

0 . :.

0.5Apatiitti-Ipatite0 .1

( .f

(12

0.2Aksessorit-_ Accessories . . 0.1 (( .9

1 .s 0 .1 0 .s 0 .2

.1 . Biotiitti-plagioklaasi,~ n eissi-Biotite-i.l a (lioclase gneiss . Iiorsniie, llalsogruud .2 . 13iotutti-plagioklaasitrneissi- -Biotite-plagioclase grxr c . 1lorsnas, Lill rood .3 . Biotiitti-pl i ioklaasigneissi -- Biotite-plagioclase gneiss . Korsniis Ehhalls runlet .4 . Biotiitti-plagioklaasign eissi--Biotite-plagioclase gneiss . Petolahti, R'tamrelund .1 . Biotiitti-plagiol laasigneissi - Biotite-plagioclase gneiss . Maalahti, Ilelgebacka .6 . Biotiitti-plagioklaasigneissi--Biotite-plagioclase yneiss . Maalahti, I.angaminne .7 . Biotiitti-plagioklaasigneissi

Biotite-plagioclasc gneiss . llaalahti, Soderbaek .8 . Biotiitti-plagioklaasigneissi-Biotite-plagioclase ounce . Al aaIahti lspghrd .

Kvartsi-maasalpagneissien paaaineksina ovat plagioklaasi (AnLO--ao)kvartsi ja biotiitti (5 l0 Primi arista mikrokliinia ou jrleensa enernmankuin biotiitti-plagioklaasigneisseissa . Aksessorisina aineksina on granaattia,titaiiiittia, kloriittia, grafiittia. apatiittia, zirkonia, inalminnneraaleja jakarbonaatteja. Korsnasin malmialueen kvartsi-rnaasalpagneississi tavataanpaikoin runsaastikin titaniittia .

Korsnasin :1Talskaretin k\artsi-inaasalpitgneississa on havraitto kerralli-suusrakennetta. Ylimarkun Froniisin kvartsi-mrasa.ll igneississa cn runsirs-kiilteisia kerroksia, mutta kivilaji on olio voiniakkaasti nretamorfoitunuttaja taajasti graniittisten juortien lav istanraii, ettei primaiirirakenteista voialapaiistd selville .

KV"AI{TSIITIT

Kvartsiitit muodostavat vain vahaisen osan Korsnasin alueen liuskeista .No ovat joko hienorakeisia. lasimaisia tai breksiamaisia -- vdriltaan vaaloanharmaita tai sinertavia - ja usein rapautumispinnoiltaan mustia tai ruos-teisia kivia . Paamineraalina on kvartsi . Lisiiaineksina esiintvv maasalpia,

Taulu '? . korsnasin karttalehden kvartsi-maasalpagneissien ja kvartsiittienmineraalikoostumuksia . M(iaritetty integraatiopoydalla .

Table -2 . Mineralogical compost ,b of the quartz-feldspar guesses and gecartzites iothe Korsnds map sheet area. Determined an an integratiomi. stage .

1 a 4

b

7

1'1mi ioklaasi -L'Lrgioclasm- .(An)llikrokliini- 1licrocli7rrkvartsi--Quartzbiotiitti- -Biotila1iranaatti

(htrurd . .(irafiitti---(xraphatcTitan iitti- ~pheneliaiinimineraaieja- On . .aksessorit--- :l,--iusorr a

1 . kvartsi-iu11salpiinneissi -

Korsnas. 1,otorretret2 . kvartsi-ni a ailpii neissi (f artz-feldspar ip7eia . . Kursuas . Vii gviken3 . Kv artsi-i i asalpi gneissi -- (Tuna-fcldspar quei .ss. Korsn(s, Vacviken4. kvartsi-nraasalpagneissi - -ellau a-jeldspur t is-iss . liorsnas, A'iigviken5 . 1Kvartsi-nraasalparneissi--Quartz-feldspar q oeiss . Korsnas. va,viken(i . Kvartsiitti-maasalpagneissi- -Quartz-feldspar gneiss . Korsnas, Vagviken7 . kvartsi-maasalpagneissi-Quartz-jeldlspar r/neiss . Yliinarkku, Iioulbacka8 . Kvartsiitti - (ffuartzite . Korsniis . Va_viken

kiilletta, amfiboleja, pvrokseeneja, malmimineraaleja, grafiittia, kalsiittiaja apatiittia .

Sodra Bjirkiin kaakkoispuolisissa pikkusaarissa (Ltterstenarna) on hieno-rakeista kvartsiittia kapeina valikerroksina biotiitti-plagioklaasigneississa .kvartsiitti vaihtuu epapuhtaitten kiillekvartsiittisten muunnosten kauttabiotiitti-plagioklaasigneissiksi, joka sekin on nailla paikoin suhteellisen kvart-sirikasta. Thma saariston hienorakeinen kvartsiitti lohkeaa iskettaessasapelimaisiin ulurrospintoihin .

korsnasin malnlialneen biotiitti-plagioklaasigneississii, on nun ikaiillkapeita (muutamia metreja) kvartsiittisia kerroksia (ei ole merkitty kallio-perakartalle esiintymien vahaisyvden vuoksi) .

iiRlbackiu grafnttlpltolsessa trnelsslssa on kvartslbx°eksi a,ta, lossa knsn-

pitoineu aines breksioi tiiviita tai hienorakeisia kvartsimurtokappaleita .

Sanlantapaista kiisupitoista kvartsibreksiata on tavattu runsaasti lolikareina

Ml.aala.hden kolinan kplan pohjoispuolella . -Monju paikoin meren raunallaon nmstia kiisu- ja grafiittirikkaita kvartsiittilohkareita, inika osoittaa, ettaalueella on kvartsiittia todennakoisesti enemman kuin paljastumahavain-noista kV ilmi .

17

55 .t

5(l.s13-1- 27) 2o -2 )

) 1 ._

4 .s

.x(1 .9 43 .a 17 .r(22 27) (2ii 33t r'_27 30) (2b- -3 t32 3 :Sr

3 .u 121 li . 7 .9 8 .1 14 .131 .4 22 .s 2 6 .o I 2/i.1 2 ; .1 30 .1 40 .u IN . 1

(S .t s .n 1 .0 1. :a 'i .t b .1 ( .9(1 . .; R .4o .s 0 .4

1 .s 2 .0 1 .1 1 .sfl .' 1.1 4 .u 3 .5(( .9 (L4 (( .7 O .1 0 .1 0 .1 u .7

1e

I'Yt',0KSE1,-NT(NEISSIT

lwroliseelligneisseja on kiiliegn(Issrssa 51elIa tanks ka1ielna lcei'rokslllatai linsseind, \e liittvvat nsein Iiilieisesti k\ artsi-nriasalpiigneisseihin .1'vrokseenigneissit esiirltvviit tavallisesti sellaisissa vvohvkkeissa joissaloivat linskeisuuskaateet ovat v - allitsevia. Ae overt v Ihertiivibl tai ruskeh-tavan liarmaita, pieni- tai keskirakeisia, rapantnniispiuiroiltaail nsein ruos-teisia kiv- ia .

Pvrokseenigneissien nlikrorakenne on granoblastinen . paikoin on havait-tavissa reliktina hlastoklastista rakennetta . YIeisinipa,la tvvpjlina on diop-sidi-J gioklaasigneissi .. jonka paamineraaleina ovat kokoomukseltaan v-aih-televa plagioklaasi (_\n .s- .) ,lei IvIivt ue-inainen diopsi(h . I'iagiolclaasi onkuitenkin vleensa selvasti enenlnlistiina . itikrokliinia esiintvv' pail 1(1 hvvin-kin runsaasti . Mvo sarviv alkettii, kuruunngtoniittia, hiotiittia ja kvartsiaon toisinaan hnomattavasti . Hypersteni on nielko harvinainen . _Akstssorisinainineraaleina tavataan titaniittia . epidoottia . apatiittia . malmimineraak'ja .karbonaatteja, grafiittia ja zirkoniii .

Varsin runsaasti on pvrokseenigneisseja l'irttikvliissaK jossa useita satojametreja levea 1 E-kulkuinen diopsididigneissiv - vohvke nlottuu SidnackistiiSaneen . Nun ikiian Pirttikvlan \kerb rekissa tavataan (lio -psuligneissiiisarvivalkepitoisten gneissren vhtevdessaM l'lrttikvlan pvr'okseeiiiglieissitovat vleensakiii sarvivalkepitoisia . tnlnman vihrea sarvivalke on inikr)-skooppisten tutkirnusten nlukaan diopsidin nnnittunlistiilos .

korsnasiri malinialueen pvrokseenigneissi vaihtiiii ilman selviia rajaa1)iotiitti-plaiiioklaasigiieissiksl ja Lvartsi lliaasalpagii( lssllisl, 1'vrokseeliiiinnnittnmistuloksena on svntvnvt vaalean vihertivaa . pitl: isaleistii,kinrnningtouiittia . I'aikoin korvaa kunrnungtoniitti di(>psidin kokonaan .~ieIIa on invos sellaisia herroksia, joissa maasilpii (1 piia isiassa mikro-kliinia. i\likrokliinirakeissa on usein runsaasti Iunvapertiittiii . 11v'is itrafiitti-ja kiisupitoisnns on toisinaan liuoniattav-a . 1Cailansnavtteista voi havai?a .kilinka pl'roliseenig'ilel ~issa on slellr taall i kalsiittijuovla tal karkearakeisiakarsiilltumia . .jotka paikoin innnttuvat nielko valivoiksi lcalkkikivipatjoiksi .

Edelhsteil Ilsaksl (lii kalreita liv'rokseein ''Ileissikerroksla kiilleglleisFi ,iivaisinkin Halson saarella seka tilko aaristossa . Mainittakoon, ettii \Iaa-iahden I ihaeklir pvrokseelrl

Taulukko 3. Korsuasin karttaleh(1en pyrokseeni- ja amfiboli ;'neissien mine-raalikoostrrnnlksia . yIeiaritetty integraatiopoti aalia .

Tob/ 3 . _llirrraloyrNal courpositiuu$ of f/Ir I/groxeyww y/rrissrs crud (/ruphi//o/r yneissrs

iN //Ir Fonsuas null? spelt (1rea . 1)0(ern)inerl on an i)rreynrtio)1 stays .

1

i . 0arcivalketncissi--Hor)1b/otdr

Alnalahti . 161,1s1;IiIrnlnlinOtouiitti-_ueissi

( '(wroogIoraif( JHI Iyur,niis . Vadbacka

,aelrist )ssa ja malmiv\'ohvkkeelIii, i'irttikvlan pohjolsosissa sekii Nikkarissai\lariahden ja Laihian rajaluiiilla .

Anifibuliitit overt niihtiii-asti piia 1s)assa sedilnellttisiii -1) a r a - a m f i-i) o I i i t t e j

niidelt karsinlaisesta lnonteesta paateilen .\.unfiboliittieu p iiitineksina oj -at sit iviilke ja platioklaasi (An,,- sn ) .

tizr.rviv -tilke on kllitellkin enelnmistilnii . Diopsidia on vaihtelevasti . Aksessori-sina aineksina on hiotiittia . kioriittia, titaniittia . vramiattia .. apatiittia janlalnlimineraaleja .

a I' V i v ii I I. e

18

Nayttaa silta, etta kurnmingtoitiittigneissit olisivat kiteytyneet uudelleenalenimassa lampotilassa kuin pvrokseenigneissit, inutta alkuperainenrnateriaali on ollut jokseenkin sama . MIainittakoon, etta Korsn3sin Vad-backan kumrningtoiiiittigneississa on hiukan iluorisalpaa .

K RSI- J A KALKKIK[VLT

K.orsnasin Svartorenin rnalmikairauksissa on todettu tnonin paikoinuseita metreja vahvoja karsi-kalkkikivikerroksia . S`errattain puhdastakinkalkkikivea on siella tavattu, rnutta karsiintuminen or1 ollut vleensii voima-kas. K.arsi-kalkkikivikerrok-et vuorottelevat kalkkisilikaattigneissien, kvart-si-maasiilpagneissien ja biotiitti-plagioklaasignteissien kanssa .

Karsiintuneet osueet ovat yleensa epahoinogeenisesti kiteytyneitk janiissa on tapahtunut nrita erilaisimpien mineraalien akkumuloitumista .Tavallisin karsiintumatvvppi on diopsidikarsi. Kairausnavtteissa on sel-laisiakin osueita . joissa on n . puolet punertavan ruskeata, radioaktiivistaortiittia, joka sisaltaa harvinaisia inaametalleja . Myos sarvivalkettd, tita-niittia, granaattia, epidoottia, skapoliittia ja barvyttia on paikoin runsaasti .Sielld taalld nahda< n hvv ;irnuotoisia, ruskeita fluoriapatiittikiteitd .

Taulukko 4. Korsnasin karttalehden karsikivierr ja amfiboliittien mineraali-koostumuksia tiIa3ritetty integraatiopovdalla .

Table 4. Mineralogical compositions of the slams and amhibolites do the kor:sn(is mopsheet area . Determined ors an in.tegratlon stage .

1 4 G i

Plaaiuklaasi--Pbrgiortnse . G .e (I .s 23 .s 3sl .1 23 .3Pvrokscerti- -Ptlro .crru .3 b1 . > 44 . 3 .-rAmfibi)fi -4otphibole . . (i . :t ? .G (U . :t )5 tiS).siOrtiitti-Orthzte (I .2 (I .f) btl .->'1itaniitti- ,,,' phrne

. . N .3 3 .i' 1) .1 2 .3 G .,Skapoliitti --s'capolite . . . 14 . ;Apatiitti- -1patite 13.s 42 .sharbonaatti-('nibomd, . 3 .9 Lt 19 .s1lalmimineraalc . a --Ore 1 .1 II .7 l .5 ItSAlkessorit- :Icr!ssories I 9 .o I1 .r (I .s 3 .s r ;

1 . 'kapoliittikarsi - Srnpolitr

Korsnas, A- a ,, ikeu2 . lliopsidikarsi

/3npsirl1 slrrrni . Korsniis . V U viken3 . Diopsiilikarsi - lhopsolc sknnr . Korsnas . Vaas iken4 . Uiopsidi-ortiittikarsi --l~iotisidr-orthite skar r . horsniis . AiiUtviikono . apatiittikarsi- -_Ipati3' slrarfl . horsnzis . ViigvikenF . Para-amfiboliitti -- 1'ara-rnr pkibolite . Korsnas, Aiigvikeni . Para-amfiboliitti Pruvr-rrnoplobolite . liorsnas, S,to~rbad

Yhdensuuntaisina kalkkipitoisten kerroksien valissa on kapeita apliitti-ja pegmatiittijuonia. Paikoin on nalitavissa selva ko .ntaktivaikutus, jolloin onsyntynyt eraitnlainen »pegmatiittinen karsi» -- h-vvin epahomogeeninen jaepatasapainoinen muodostuma, jossa karkeita mikrokliini-, plagioklaasi-ja kvartsirakeita tavataan Ca-Mg-mineraalien kanssa vhdessii, .

Sulfidiset mineraalit overt yleisia Korsnasin kalkkikivessii . Paikoinesiintvy suuriakin rikastumia, esim . Svartiirenin lyijymalmio .

Kapeita (nmutamia kymmenia cm) kalkkikivikerroksia on kiillegneis-sissa Raison kinsipuc lisessa saaristossa seka pikkusaarissa 1-lalsiin etelii-puolella .

ylvtis 1laalahden Ribackin pyrokseenigneississii sekii Laihian \ikkarinamfiboliitissa on v

2 ( l

asc lul .}ssn suprakrustiseen luno(lostnlnaantodenniikiiisesti liuskeisnuttaseuraten. h.ivilajilvydldtaan on With aina.kin hornhlendiittia, sarvivalke-pvrokseniittia ja serpentiinikivea . 1 )vrokseeneista ovat sekii rornhiset ettarnonokliiniset nmodot edustettuina . S'arviviilkeen hsiiksi tavataan nlvbsserf cntiinivt~-nvtta oliviinia, vihreata biotiittia sekii rnagnetiittia .

(_;A-POT .l A D1OR11TIT

( ahroja ja dioriitteja on tutkitulla alueella kov-in vahaii . E iintvrniitovat pieniii . huskeita mvataileviii fakoliitteja . .loissakin intruusioissa oilhavaittav issa selva ma~niadifferentiaatio . A-aihtumisessa kvartsi- ja grano-dioriitteihin ei ole jvrkkaa ra .jaa .

R.orsninin gabrot ja (iioriitit ov- at turn man harnlaitao keskimkeisia ..rakenteeltano enimmakseen suuntantuneita . paikoin juovaisia . linskelnasso-jen puristamia kivilajeja . Intruusioiden sistosissa on nzviis nlassauraisempia .karkeahkoksi kitevtvneita muunnoksia .

JIihrorakenne on hvpidionlorfinen .. v-aikka osittain defornloittill nt .mineraaleina overt saivivalke ja plagioklaasi (An ;; ;, -51 ) ' ()" tltl"( s"nahda ., etta sarvivalkerakeideil sisal Iii on joskus pvrokseenin jiiiimloksiii .biotiittia on suliteellisen rrnlsaastl . Lisaaineksina on kvartsia, apatiittia .titalliittia, zirkonia ja mallnirnineraaleja .

Ei i esiintvniista lnainittakoon bjorkskarin saaren intrunsiot . jossakvartsuliorlitissa tavataan pitkanolnaisia oahrosta dioriittiin vaihtelevinvvolrvkkeit i .

1vorsnasin ulkosaarlstoo.a (lIoikipaiihallorna) on pail liuskeiden nmkanapoirnuttulllltta intrunsiota . loissa dioniitista kvartsidioriittiin v -aihteievaklvlla .ll oil harkoln ranaattrpltoista la ,r,iltiia knliernelssrsulkeunua ja-haanuija . ;yvAkivi on liuskeen kontaktissa pilste-istii . slsaosissa jiir,j stiirty-nlatiinta ja sisaltaa karkearakeisia mvaimaiskitevtviniii .

Y linlartiiill Iteollosslll iikohitissa V'aihtelee keskirakeinen ptl'Uhseeni-pitoilreil kivilaji gahrosta kvartsr(hornttlln . 10vukivena olel"all linskeellkolltaktlssa Oil SVv akrv i volnlakkaasti jlln'rstiulrltta ja ruljelsta ` .' ch swaltaarrlllsaatiti blotnttla ja kvartsia . hiVCSS0 Iavataan vleisesti breksialnaisia .ultraeniaksisiii v arliaiserkaumia .

. as ahc en I ihaekissa on graimi ttipltoista gnelssiii nivotaiiel ii -< htiillensarvivalkegabroesiintvma . john intrinlsion itzpaassii v -aihtun (lioriitill kanttagranodioriit iksi .

Ma alahden Overrnai zksissa tav -ataan granodioriitin vhtey dessa anorto-siittista gahroa, jonka sarvivi lke on vaaleata ja sisaltaa pt •rokseenill jaiin-mloksia .

'l'aulukko 5 . horsnasin karttalehden en iksisten svvakivien mineraali-koostumuksia . 11ii.iiritetty integraatiopovdalla .

7'tllrlr

JI uerulogical compositions of the basic plutooic rne/s iro the Korsrni .e roop

sheet area . Detelvnitierl on an i/Itegrotinir star/e .

I . I)cri(Iotiitti -- Pto . itfofitt . liorsniis . Iliicwik°. -arviviiIke/3a1)ro --Horohlrru/ plhbro . Maalahti, Ribiick:1 . ( ;ahrotlioriitti - t :rbbro-rlioritr . horsnas . lijorkskitr-I . I)ioriitti

UiuritC . Ylinlarl :ku . liismassa . .Anortoel Iinwn _abro --- .Itror'thooito rptbLro . Alartlahti . Overlualaks

lid'AH'1'SIDIOMITI1' JA ( :lRA OI)IOKIITITI

h.vart_si- ja graiiodioriittoja uakvv tutkitun a.lueen karttakuv- assa snh-teollisen v-iillau verrattuna niiden vleisvvteen Suomen kallioporiissa . Nceesiintvviit Iliin kuill 'abrot ja dioriitit kapeina, konkonlantteina fakoliitti-sllla iiitruusioina, joita alueella tosill on useita kVulnleniii .

L`orsna,ln sa.a r l lose ,la i annlkolla s( ,kli Petolalidessa on kv artsldioriittivleisenipi, Maalahdessa ja Pirttikvlhssii : sell sijaan granodioriittiuen tvv-ppion e llennnistona. by artsidioriiteiksi (kuya -, ) on tiiillii luokiteltu sellaiseilnuuunoleset, joissa ei o1e juuri ollCnknan mikl'Okliillla ja jotka ov - at jonkinverran emakslsempra kung graaloaroriitit . Inttegraatioanaly vseissa on kv-artsi-di+ riitticll ill! lel-anlikooslU III US todetttl useis a eri intruusioissa huolnattavananlanlaiscksi . Ei - issii differentjoituneissa esiintvlnissii vaihtuvat kvartsi-(lioriitit ja granodioriitti iiman jvrkkita rajda toisikseen .

1iorsnasill lehden kyartsi- ja ,rranodiorntit ovat keski- tai karkearlkeisiala var'sillkiii re11111oSissa vleellsi selvastl snllntautllllelta . Niistii lahtee Hit .,kelsiill br'eksloi'i is x€101110 .

hvartsi- ja gfranodioriittiea mikrorakenno on osaksi deforlnoitamut .Illastohv-llidiolnorfinen . - Kvart idioriittien pai aineksina ovat plarioklaasi(Au 30 33 ), kvartsi (10 -_t0 ° 3 ), sarviv-alke ja biotiitti . Lisaaineksina onapatiittia . nlalnlia .. zinkonia ja mikrokliinia .

21

1 _

1'la ioklaasi- Plrutiocl(l .a 18 . ;lT .e

aS1 .a 62 . r,All) (oo) (3s -41)(3,)-4( (4 :3

::1

hvartsi-(tluart-7 '? .s '? .r s .x oOliviinr-Olivieie 3 .hI vrokseerii-Pi/ro.r_ene -1(i .1 .n 1 .'.Anitihoii-- :Irrilthibob 3s .o l :1 .1 )I A; 1s . .)liiotiitti --Biotitr 1 .r, (1 .1 6 .0 17 .u 1l ._Apatiitti

I patite (i .1 (l .s n .2 n 1JIalmimineraaleja-Qi '3 .(; l .2 (( .3Aksessoril -IIeecsoorit's 1_ .+ ().'

liiiva i . Sit it ritaittunit kv artsirtioriitti . Petolaliti . Stentrikk . '? 3 liionnt

kok .Valoi: . I :rkki Tlalnie .

Fil .

Ihtrittutrd go1ut: Iiowit' . Prtul(rkti . ,~twrtriisl' .

Hatrtrrl s( -c . PhotaI :rklr1 11nlnar .

Granodioriittien paamineraaleina ovat plagioklaasi (An 20__35 ), kvartsija biotiitti . Sarvivalketta on vahan, samoin niikrokliinia, joten naissa kivissaon trondhjemiittisia piirteita . Kvartsi- ja granodioriitteihin kuuluu oleelli-sesti karkeampia kvartsi-oligoklaasilpegmatiittisia osueita, joissa on suuriavihreita apatiittikiteitii, joskus tuminan vihreita, hvvamuotoisia sarvivalke-prismoj a .

Suuren 13redskarin saaren lansipuolella kulkee Rjc rkskarin, Rredgrtualinvii . pikkusaarten kautta n . N 130'1V-suuntainen, itakoilliseen jvrkastikaatuva 3-4 km pitka ja 1 km levea intruusio, joka on sijoittunut rnignra-tiittigraniitin ja kiillegneissin viiliin . Kivilaji on paaasiassa kvartsidioriittia,mutta vaihtuu paikoin gabro-dioriittiluokan kiviksi . Kvartsidioriittiinkuuluu emaksisiii, breksiamaisia erkaumia seka karkeita sarviviilkkeen,plagioklaasin ja kvartsin muodostamia osueita . Kivilajin rakenne on nrassii-vin reunaosissa pilsteinen, casein juovainen ja »suonigneissirnairren» . -- Ita-puolella sijaitsevaan kiillegneissiiu nahden on kvartsidioriitilla intrnsiivi-kontaktit ja liuskevvohvke on jvrkkakaateineu kuten svvakivikin . Seasijaan herattaa huomiota, ettii Rredskarin rnigmatiittigraniitti kvartsidio-riitin kontaktin lansipuolella on loivakaateinen . Rredskarin kontaktia pitkitikulkee N3U°\V-suuntainen, rotkomainen uleren salmi . Kvartsidioriitti onkontaktissa voimakkaasti suunnittunut ja hieraantunut . Kv artsidioriitin

23

viivaussuunnat leikkaavat jyrkasti ympariston akseli- ja viivaussuuntia .Navtt is silts, ettit t issi, olisi tapahtunut N30° W-kulkuinen, jyrkkiiasentoi-nen siirros tai yleensa verrattain rnyohaisia vertikaalisia liikuntoja .

Bredskarin saaren etelaosissa tavataan pieni granodioriittiesiintyma,jossa on runsaasti apatiittipegmatiittisia osueita .

Korsnasin kirkonkylan tienoilla on pari esiintymaa pilsteista, kvartsi-dioriittia . ilahdollisesti nama ovatt aiheuttaneet tektonisia hairioita ymparis-toonsa, esim . Korsnasin malrnivyohvkkeeseen .

Alueen laajimpia syvakiviesiintvniiii on Petolahden Nvl)vn voimakkaastipilsteinen kvartsidioriitti .

llaalahden synkliinissa on fikuisasti pienia kvartsi- ja frail odioriitti-intruusioita. Ne ovat usein vain joitakin kymmenik metreja paksuja jamvotailevat liuskepatjoja . Naissa kivissd tavataan erikoisen runsaasti kar-keita apatiitti-oligoklaasikitevtvmia .

Pirttikylan granodioriittiesiintymista mainittakoon Akerbackin porfyyri-nen granodioriitti, joka sisaltaa runsaasti granaattipitoisia liuskejaknnoksia .

Taulukko 6. Korsnasin karttalehden kvartsi- ja granodioriittien rnineraali-koostumuksia. Maaritetty integraatiopoydallk .

Table 6 . 1lineralogical earnpositioas o f the quartz diorites and granodiorites in the Korsn6smap sheet area. Determined on an integration stage .

l . livartsidioriitti Quartz diorcteI

hursnas . kirl:onkvki2 . Kvartsidioriitti- Quo

diorite . Korsnas, lijihrkskiir.1 . hvartsidiorntti

Quartz diorite . horsnas . Moikipiiahaltorna4 . hvartsidioriitti -Quartz diorite° . Petolahti, Bjurndal5 . hvartsidioriitti --Quartz diorite . A'limarl:ku, llismoss6 . hvartsidioriitti - - Qaart> diorite. 3laalahti . hrhkbacia7. Granodioriitti--Orauod:oritc . I1aalahti, Snickars8 . Granodioriitti - - (hranodiori.te . Pirttikvla, Lamossen9. Granodioriitti--Granodio rite . :tilaalahti, Iliback

1 3 1 5 6 7 S 9

Plauioklaasi--Plaijioclase

9likrokliini

53 . .. ) 3 53 .7 53 .o 5-1.1(33 --35)

44.2 I 39 .5 45 .2 51 .( ;(25 26 ,39

35) (3? -15) (36--44)'(27 -39) (31- 38)10--32) I (23 30)i

.11icroelo

. . . . 0 .~ 0 .> 0.1 5 .2z 1 .1 1 .-'lwartsi Quartz . 14.9 14 .1 11 .3 16 .1 17 .1 17 .2 34 . ., 27 .6 19 .9Sarvivalke--

llornblende 32 .6I

10 .7 11 .9 13 .1 7 .s 1s .1 1 .7 c .3liiotiitti- -lliofit, 5 .7 13 .o 15 .6 15 .() 19 .3 17 .1 2O .t 2 :3 .o 1`.x .1Apatiitti- -

.1 t1atite 0 .2 I . I 1 .0 0 .1 0 . 0 .4 0.3 0 .1ilalmimineraaleja-Or( () .G 0 .3 0 .1 () .IAl :lessorit

lecr-ssorn . () .1 () .t 1 .G 1 .2 1 .7 0.3 (( . 1 (1, 1

»

Petolahti . I'rona .slijiirudal

»

Stentrr

Hnomiota her ittaa -aa OIL etta porfyroblastit v oivat ollaa seka pla rrioklaasiaetta mikrokliiuia . Plagioklaasin uudelleenkitevtvrninen on tapahtnnut aikai-senrnlin knin mikrokiiinin. mutta pla ioklaasiporf;t-roblastit (1 - -_' ern) eiviitole vleensa saavuttaneet sellarsta kokoa kurn sourinunat uuknidiK - rakeet(4-- .o em) . ;y1ikrokhinin nnu>toenergia on ollut m

'ON suurempi lain plagio-

klaasin, lain kuin kidoinnodoista voidaan piiitelbi, ja se on usein sv vvttiin ; ilrlagioklaasirakeita . \tnuttumista liuskeesta porivvriseksi ,rraniiti,ksi v ofkentaha seurata asteittaisista muunnoksista (kuv at 3 E4) .

iiginaattigraniitin pasiaioelaia ovat mikr •okiiini, plagioklattsi ( .Auro-sor>kvartsi ja bit>tiitii . aksessorisina aineksina on granaattia, ruuskoviittia .kloriittia, s!liinnrnnttia, kordieri ttia . epidoottia . zirkoma, grafirttra . apa-tiittia, kaJsirttia ja nutlraimineraaleja . Jo nlincraalikoostnrnus >antaatart, etto assiiuiloitunrista on tapahtunut grauiitin ja liuskeiden kesken .1likrorakenne on Iranoblastinen .

Hnouiattzrv- inlinat nngmatnttrgrarnnttiesnntVmat ovat horsraisrn Brett-skiiiissii . PetolahdenkirkonkvlantienoiIlasekithorsnasineteiaosissa'hdjI ssaja Traskbiilessit .

L'orfv vrrsta mianiatiitti

26

Taulukko 7 . Korsnasin karttalehden graniittien mineraalikoostumuksia .1~'laaritetty 1ntegraatiopovdalla .

Table . Mineralogical compositions of the granites in the KursnOs map sheet area .Determined on an integration, stage .

1 . 3likro1aiinigraniitti--llicrocline 9rmote . Petolahti, 1161arsten2. u1ikrokliini,raniitti- 13iroclim , 9ranite . Korsnas, 'lraskvik3. I1ikrokliinigraniitti - llicrocIme granite . blaalahti, 1laiknertrask4 . Alikrokliinigraniitti---Jlicrocline granite . blaalahti . Overmalaks5. llitrmaattiffraniitti-111ignaatite granite . 1aalahti, 11a)ors6 . 11i>rmaattitrraniitti -- Iluginatite granite . Korsnas, 13redskar7. Porfvyrinen ,'raniitti-Porphyritic granite . blaalahti, Majors

kallioporakartalla. Tassa pegmatiittigraniitissa on hyvin runsaasti mikro-kliinia ; kvartsi ja plagioklaasi ovat selvasti vahemmistona. Suurimmat mikro-kliinirakeet overt lapimitaltaan lO- 15 cm. Usein on myos muskoviittiasuurina kidekasaumina, paikoin turmaliiniakin . Pegmatiittigraniitti muodos-taa liuskeiden kanssa migmatiitteja niin kuin keskirakeinen graniittikin,johon se liittyy laheisesti . Niinpa useissa mikrokliini(iraniitti-intruusioissahuomattava osa on pegmatiittigraniittia . --- Mikrokliinipegmatiitin lisaksitutkitnlla alueella on kvartsi- ja granodioriittien yhtevdessa myos oligoklaasi-pegmatiittia . kuten aikaisemmin on kuvattu .

1'UHJANLAHI)E DI BAASI

Korsniisin ulkosaaristossa on keski- ja karkearakeista hyvin sailynyttadiabaasia . Se esiintyy pitkulaisina, juonimaisina tai linssimaisina intruusioina,jotka jatkuvat laajahkoina diabaasivyohykkeina, karttalehden pohjois-puolelle Bergon saaristoon . Toinen laaja diabaasivyohvke on viela ulompanaPohjanlahden saarissa .

Diabaasiesiintymien suuuta Korsnasin ulkosaaristossa (Brnsen . Kob-berget, Storbadan) on n . N 2O°-3o° NV. Naiden lisaksi on todettu yksidiabaasi-intruusio Sodra Bjorkossa ja toinen malmikairauksissa PetolahdenLangbackassa, jossa diabaasiin liittyy vahainen kupari-nikkelimalmio .

3 4 5 6 7

Pla=ioklaasi-- i'l~rgiocfase 35 .4 26 . :3

33.e 33 .u 33 .9 31.7 30 .1(AT >

. . . .

. (17-22) (20 -22) 1 (18 -23 ) (15 22> (23--24)(2(1 --26) >22-25)llikrohliini Jlicroclarrc 25.3 31.5

28. a I 2(i .3 10 .3 18 .1 23 .3by lrtei--(fumt 33 .1 28. a

31 .1 36 .2 32 .u 31 .9 32 .4Liotiitti--I lotite 6.3 10.3

7.3 0.1 10 . -,Mnskoviitti -31-vascor>te 0 .7 2 .3 0 .1Aksessorit -tecrssories - 0 .3

- 3.,s 1 .1 0 .3

27

Pohjanlahden diabaasi on keski- tai karkearakeista, harnraan tai tummanvihertavaa ofiittista kivilajia. Se sisaitaa hyvin runsaasti karkeita pegrna-tiittisia osueita - varsinkin intruusioiden keskiosissa . .Kobbergetissa ontavattu joitakin kapeita, enintaan 10 20 cm leveita, albiitti-oligoklaasi-pitoisia pystyjuonia N 10°-30° \V eli diabaasi-intruusioiden suunnassa .Narna monornineraaliset juonet kuuluvat nahtaviisti diabaasimagman viimei-siin kiteytymiin. Huomattakoon, etta paarakoilun kulku ja topografinenjuovikkuus ovat nailla tienoin samansumrtaisia kuin edella (Korsnasinkallioperan inurros- ja repeilysuuntia) .

Alueen diabaasin paaaineksina ovat vy ohykkeinen, ofiittinen plagio-klaasi (An40_70 ) seka monokliininon pyrokseeni. hIyos rombinon pyrokseenion edusteilla . Pyrokseenirakeet ovat violetin harmalit avia, usein terava-sarmaisia ja niissa on havaittu ns . tiimalasirakennetta . Vihertava oliviinion yleinen keskirakeisissa muunnoksissa . Kohtalaisen runsaasti esiintyymustaa ilmenomagnetiittia, joka usein muodostaa kidepintoja seuraavia,rankoja. Diabaasin aksessorisina aineksina on ainfiboleja, biotiittia, apa-tiittia, titaniittia ja sulfideja . Karkeitten ja pegrnatiittisten osueiden koostu-mus nayttaa, olevan muutoin lama kuin keskirakeisen diabaasin, paitsi etteiniissa ole juuri oliviinia ja toiselta puolen amfibolirnineraaleja esiintyy vas-taavasti enemman .

Pohjanlahden diabaasi on petrografialtaan ja yleiselta esiintymiseltaansaman tapaista kuin Satakunnan jotunilainen diabaasi . Se on tunkeutunutkallioperaan vanhoja murrosvyohykkeita pitkin ja leikkaa peruskallionkivia .

Taulukko S . Korsnasin karttalchden diabaasien miucraalikoosturnuksia .\lddritetty integraatiopoydalla .

l . Uliviinidiabaasi -()(in)e diabase . Korsnas, 1\.obbernret.1 . oliviinidiabaasi-oliioixc di(base . Korsniis . Brzsen3. Pvrokseenidiabaasi-1')Jroxeae diabose . tiorsnas, Brusen4. Karkea diabaasi--(`parse-giaiI/ed diabase . Korsuiis, Kobberaet5 . Diibaasiapliitti -Diabase-aplite . Korsnas, Kobberget

4 256))-61

Table S. AJir-raloflieal ((1 1)) posit (i) 8 of thebctermirred of 0)1

diabov's iii theIOetegratioH stagy .

lior8R«s t)urp .4w( I ore (Z .

1 t

t'la iolaaasi-I'la ioel1111 . . . 1 .u

5_).o .)i .I 49 .3 Ti .uIA n) 65l'(4 :) 99640 . 5)I)4 --i) i) .1 1 - 12.oliviini- 011'rIMParokseeni--1'r/ro .rr-ire

1b .s

8 .rs'?N . I

I1n. :, --d . t

2ti

I)iabaasin mineraalien alseliktiliiiaiiiadritN ,ksii :

Ofiviinidiabaasi Korsmis,

Robberget . Oliviini .

2Vu. - 7 4Brusen

I - 73Karkea diabaasi

Almiokl . pyrokseeni A Vy

4 -dK-obberget

45,

IMabaadap%ti

Sarvivdike

2 Va

6 -d

Taidukko 1) . Korsudshi kamMehiden IM"imi an alyysejh . A(ormit jaNigglin WK .

T(Iblc !j. Amdy8cs of the roel,-s of the K,)rsiais mapl)ect orcel . -Vorm .'? elod

-NOI-Init -- )ton/.

I 1 0 7 5 9 I(i

Q 20 .72 16 .39 7 .23 - 5 . :39 10 .26 1G..;1 24.!17 2 9 .90Ol 1L so 16--,!) 3.12 2 . .;6 3 .92 9 .97 1 :3 .3 1 II . :;, 1`91 .19 3- .1,it 1) 24.s1; 21 .911 21 .52 17 .20 22 .17 33 .9 :; 29 .11 32 .s3 24 .60 , 211 .10;11) 21 . :37 1 .) . 4 7 1 ( .e ; 2 9 .52 32 .22 22 .12 19 . .;9 19.12 10 .21 2 .!),-,WI) - S . .- " 10 .33 5 .

1 L9 : ; 1 .11 0 .19. . . . . . . . . . . . . . . . 6 . 1 ; .611 1(1 .23 12 .27 4 .611 )17 12 .57 S . 7 9 2 . ti ; j. . . . . . . . . . . . . . . . S . : ; 7 17 .9 ; 11 .+s 3 .69 7 .72 9 .27 7 .23 1 2 .9. . . . . . . . . . . . . . . . 170 1402

fit( 2 . -. 7 3 .96

4 .972 .19 3 .,

lilt 0.97 1 3.64 2 .69 2 . 1 . ( .76 ((79i I 1 .22 3 .52 T , s o 2 .11 ;3 . :37 2 . 1 .01 1 1 .79 H. :,,ill) (1.13 2 .1 : ; 0 .96 0,21) (( .92 1 .I s (( .66 0 . :;91 1 ; 0 . 16C(' (913 Too

1 2 4 5 1 ; T s 10

",l(1 ., . . . . . . . . . . . . . . 02 .32 :) i .1 ti (91;7 47 .,-, 46 . ;1!) ) -t .o i 1;3 .13 O:).11 70.27Ti( 11 .7 ;1 l . 1 .11 1 .1$ 1 .77 1 .31 (( .57 ( .7I (1 .I)1 (( .35

' \1 2 ( ) 3 . . . . . . . . . . . . . 11 . :17 11 .9% 1 .) .27 1 : ) 14 . .7- 15 . 19F C,( .

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

. 7 1.3e 2 . .71 1 .51 ; 1.71 1 .07 (I . .) ( ; 0 .,-, :1 0 .,-)4I'M 5 . 1 7 .1'6 14 .35 11 .94 1 G . I I ( ; :) .G6 4 5.1 .. . . . . . . . . . . . . .411(1!At L"0 . . . . . . . . . . . . . .

(Los2 . :79

I1.122 .(; .7

(( .221 .1 1

(( .19T . G 2

0 .197 .5 1)

(1 .113 .24 . .1 .oa 3 .53 2 .1 _ Lo

Cit(li . . . . . . . . . . . . . . 4. .),-, -(.71 S .20 11_11% 9 .69 G .n6 3 .21 4 .2 : ; 2 .66 0,\a,0 2 .91 Amo Us 2 . 2 .7u. . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . 2 .011 2 .91 0 . .-) :), 0 . 0 .674 .o i1 .69

3 .112 .2,-) 1.91

2 .913 .3

-).7s

P,(): (l. I 9 0 .37 0 . o 0 .111 (1 .,7I 0 .211 0 .1 -, 0 .21.(1 .2o

) 2 . . . . . . . . . . .

.

. . (Loo 011) 0 . n( I 0 .1111 0 .011 (( .1111 (Loo 0 .22 0 . o I III .,(I . . . . . . . . . . . . I .o .-) () . , 6 2.09, 0 1.20 LoG 1 .29 1.12 Lo'11 ,(1- . . . . . . . . . . . . () . I -, 0 .22 0 .011 O .1 :-) (11 -, I) .1 s 0 . , 17 0 .10 ((.09 (( .119

100 .09 99 .71 99 .9H ; 100,20 951 .02 99 .71 99 .93 10(1 .21 100.06 SO.s9

Iggiitt luvilt -- .A- iygli-ttum(ers

1 . Lit;tna ;Itti-biotiitti-pla«ioklaasigneisst - ( it 't-btotitr-plagiotdnsr ttrtv .,,, . Jlaa!ahtl . I ;iII1i ssa:Anal . 1'eotti (ljar,perii .

2 . ',ar iv alke-biutiitti-phziol , uKKI_u,HI si

It uvtbhtutr 4tutzte-pla,oucN .,,

ytr,- ss .

Ivttrua;,IliilIsk3r' .t . _Anal . I't •ntti Ujauperii .

3 . sar i iilke-du psidl,_meissi -Kornblrtltdr-Ilop .,talr qutlss . Alaalalrti . Kalnu., ssa . _Anal . Penn[

'1 . Turf\ - vrioraniitti-- 1'orjdgjliti( • q,vol itr . llaalaliti, llajurs . _anal . I'entti Iljauperii .III . Alikrukliiuirraniitti --~Uirrorlittr'Im'mb . Ikursuiis . Bredskiir. .Anal, peutti Ulanperi .

1I ALJHAIHI':ET

1950-luvun alkupuotella adoitti geologinen tntkimuslaitos h .orsnasissajarjestelini llisen malmintutkinluksen nraanviljelija ( ottfried Pistolin lovtii-mien lupaavien 1~-ij~ malin]lohkareideu vuoksi .

S vakairauksia suoritettiin useina vuosina Korsnasin kirkonkvliin koillis-puolella uivalta kairausteliueeltti Lisasgrvnnaliin tienoilla sekii sielta kaak-koon mantereella Hiiggvikin kvlan liiiisipuolella . Tutkiniuksissa todettiin,etta lvijvlnalmi sijaitsee karsi-kall:kikiz-ikertoksissa pegmatiittisten juonionlavistanueir kiillepitoisten oneissien v°iilissa . Kerrokset kaatuvat loivalikoinaitii ; ial . 1 almioista MI snunii ]IS . Happeltra kin (Svartoren) inalinio . joka onu . 41)11 in pitkii . 3 -- 2o in paksu l i sisi ltii ii . 3 . s --- .) .3 ° ; I'll (Ks . (yeologisentutki iiuslaitoksen vuosikertomus 11(56) . Malmissa on 1Vijvholiteen Ilsiiksijonkin verran sinkkiviilkettii . kuparikiisua, rikkikiisua ja inagneettikiisua .

V -uonlla 1+.156 luovutti geotoiineii tutkimuslaitos horsnasista liiviletvnIvijvmalniialueen Outokumpu ()v :lle. joka sittemniin oil aloittanut kvartilre-nissia valrnistelevat toimenpiteet kaivostoiniintaa varteii .

V" . 195 7, liivsi em . (,ottfried Pistol Petolaliden Langbackasta (it . I u killitaa,u iiorsnasiri lj-ij~-rnalinista) nikkeli-knparipitoisia diabaasilohkareita .Ueolou:i.seu tlitkiinuslaitoksen svv akairauksieii perusteella rajoitettiin nialuli-lobkareiden laheisvvdesta n . 600--7011 in pitka ja 5 -ill m levea sukkulaii-

39

1 .7 7 1 11)

. . . . . . . . . . . . . . . . -?'l(L 19i . (; 131 . ., 11k7 .s 1tt2.a 17 :i .t

l 3 .1 223 .3 >t ;N .t 2al 3( ; . 1 17 .1 1(1 .1 2_.1 29 .77 27 . :3'x .3 3u .n Ii . :.tin 31 .+ , 2 .4 1'. I . t :S .t :(-Ls I(1 .4 34 . 2 33 . i lf2c Ifv ?-_ .s ?1 i .3 23 .11 2fl .u 17 .' 11 ; .11 11_1 ; 4 .7lk 14.1 14 .1 7 .s 3 .11 1~x . :: 1-1 .7 17 . :, 2ILi 3() .I ;

k 7 . :;I 0 .-F_ (1 .12 0 .12 (I, 1 4 (1 .22 (till (( .21 (I .13 (( .01111`1 (LI :r t1 . :iti 0 .311 U .,)1 0 . :,= (I .I : : () . .) (( . :ir (l, :7U 1) . 43e fill (I . It (1 .13 (( .1 :i 11 . 1, (7 .57 () .1? (( .4i (L : ;0 ( .-1

I( ;uiperk .1 . Alilt ibo!iitti mplo Iolitt' . AIaabliti . snit •k ars . .Anal . Neutti ()janpcrl .5 . (lliviinidiabaasi 01irilH dinbn ., r. hnrsniis . Iy°bberll,1 . _Anal . l'entti ((jauprrii .lk I\vartsidi,iriitti (Itnrrt_-tlun'rt, . l orsniis . lijiirkskiir . _Anal . I'entti Ujanperi .

1k'artsidioriitti ( lrtrt'( :-rlforttr, Yliuiarkku . Lillanwsa i . .Anal . t'cntti Ojanpera .( ;ranodiuriitti (lrvntul otitt . Alaalaltti, ltibiirk . .Anal . l'eutti ()janperii .

30

muotoinen diabaasi-intruusio ; sen etelapaassai sijaitsee pieni, n. 80-90 inpitka ja muutamia metreja paksu, n . SO 000 to malmia sisaltava sulfidi-malmio, jonka keskipitoisuus on 0 .51 °(') Xi, 0 .58 °, Cu ja 0.4 g/tn Pt (Ks .geologisen tutkimuslaitoksen vuosikertomus 1958) .

Taulukko 10. Korsnasin karttaleliden kivilajien tiheyksia .

Oliviinidiabaasi . 1orsniis, Brusen 3.uharked pvrokseenidiabaasi, Korsnas . I3rnsenKeskirakeinet pvrokseenidiabaasi . Korsnas, 13ruscrt;arvivalke abro . Korsniis, Ujorkskiir 3.Sarvivalke .r+Alikrokliinigraniittii

i1laalahti, Overmalaks 2.rrYegnatiitti,graniitti . Korsnas, titorbadan 'i .r; rAmfiboliitti . Korsnas, Storbadan 3.ns_lnrfiboliitti . Korsnas, Lansrbadan 3,nl)iopsidirneissi . llaalahti, Sidbiick o . GI)iopsidi-sarvivalkefneissi . Jlaalalrti, 1)ragmossen 2., 6aarviviilkerneissi . Korsnas, LanabadanKunuuingtuniittigneissi . liorsnas, Cadbacka a,,,,Kiisupitoinen nrlfiitt>trners8r. llaalahti, Hibiich(irandattipitoinen kvartsiitti«neissi . Korsnas. i tterstenarnalirantiatti-biotiitti-pla, iokhr r i~neissi . Korsnas. Siidra Bjurkcinliiotiitti-pla,iuklaasi,ncissi . Korsn ;is, 1:1_hiills runlet ° . ;,,Iiiotiitti-pla,iolaaasi,n,issi . l limarkku, pismossliordieriitti-mil :rnlcliinikivi . .Inrca • ,~anijoki ?. ; uh - artsi-maasalpii,m issi . Korsnais, Alalsk :iret 2. ;,3

SUMMARY: EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

INTI ODCCTIO\

The Pre-Quaternary rocks of Korsnas belong to the Archean schists ofsouthern East Bothnia in West Finland . The main rock type of the area ismigmatitic mica gneiss, which is associated with lime-rich sediments aswell as acid quartz-feldspar gneiss and quartzite intercalations . Plutonicrocks - synkinematic and late-kinematic intrusions ---- occur as smallconformable facolites in the folded schists .

1)iabase, younger than the Archean bedrock, has also been met with inthe area .

SUPRACRU T AL ROCKS

Structurally . the m i g m a t i t i c m i c a g n e i s s is reined gneissand strongly graiiitized. Gradual alteration from mica gneiss into migmatiticmicrocline granite can be observed in the field quite clearly (Fig . 3--(i) .Petrographically . the mica gneiss consists chiefly of b i o t i t e - p 1 a g i o-c l a s e g ii e i s s, of a sedimentary origin the main minerals being plagio-clase (An 20 ro ), quartz and biotite (15-3U ' 1 0 ) . An evenly distributedgarnet (1-5

is common. Primary microcline appears scarsely .At the contacts of the plutonics, the mica gums scontains considerably

cordierite and sillimanite . These c o r d i e r i t e and s i 11 i in a ii i t cg n e i s s e s are fairly coarse-grained and rich in microcline .

The graphite content of the mica gneiss of Korsnas amounts in places to10-15 ' , . Such a g r a p h i t e g n e i s s may be petrographically eitherquartz-feldspar gneiss . pyroxene gneiss or quartzite .

The q u a r t z- f' o l d s p a r g n eis s e s of Korsnas occur as sandierintercalations in the biotite-plagioclase gneiss . The main constituents of thequartz-feldspar gneiss are plagioclase (An20 40) quartz and biotite (a--15 ° ,) ;primary microcline is generally more abundant than in the biotite-plagioclasegneisses .

32

Q u art z i t e s are met with only as thin beds in the schists of Korsnhs.They are either fine-grained, glass-like or breccia-like rocks . In addition tothe quartz, commonly observed minerals are graphite and sulphide .

P v r o x e n e g n e i s s e s appear here and there as thin beds or lensesin hiotite-plagioclase gneiss . These originally calcareous sediments are closelyassociated with quartz-feldspar gneisses and occur generally in zones wheregently sloping dips of schistosity dominate . The plain constituents of thepyroxene gneisses of Korsnas are plagioclase (An,,,,,) and diopside. Men)-cline is abundant in places . as arc also amphiboles, hiotite, quartz and oreminerals .

A in p h i b o I i t e s and a in pIii1)oIe guc'isses are met with inthe same zone as pvroxene gneisses . The amphiholites seem to be For themost part sedimentogeueous p a r a - a m p h i h o I i t e s, to judge by theskarn-like appearance . The major constituents of anrphibolites arehornblende and plagioclase (An, f) Uiopside and hiotite: occur varyingly .Hornblende gneisses and cu in niingtonite gneissespresent more acid varieties of the aforementioned and contain paler constitu-ents than the ainphibolites .

The Geological Krn'vev of Finland has drilled s k a r n- l i m e s t o n eb e d s in the biotite-hearing gneisses of Korsnas . Comparatively pill-(,limestone has been met with also, but skarn formation has been strong ingeneral . list common skarn minerals are here diopside, hornblende, sphene_garnet, orthite, epidote, and apatite. Sulphidic concentrations are associatedwith the limestone of korsnas, the most important among them being thelead ore body of Svartdren, which is being mined .

INFRACRUSTAL ROCKS

There are some narrow u 1 t r a in a f i c intrusions in the ore field ofhorsnas. These rocks, which in respect to their mode of occurrence arcophiolitic, seem to lie conformably to the structure in the schist formation .The rock types represented are. a t least, hornblendite, hornblende pyroxeniteand serpentine rock .

(_x a b b r o s and d i o r i t e s occur as thin (narrow) facolites concordruntto the schists . They pass into quartz diorite and granodiorites without anymarked boundary . The main minerals of the gabbros and diorites of korsniisare hornblende and plagioclase (An.-50)' Remains of pyroxene ace seenin places inside the hornblende grains . Riotite is fairly= common .

Quartz diorites and granodiorites are sparse in thearea investigated in comparison with their frequency in the hetlrock ofFinland. Their mode of occurrence is similar to that of gabhro 1iorites . ---

The main minerals of the quartz diorites of Korsnas are plagioclase (An3o-45),quartz (l0 ?U °s), hornblende and biotite . The granodiorites are mainlycomposed of plagioclase (Ar1 20 35 ), quartz and biotite : hornblende andmicrocline are sparse, which gives to these rocks trondhjemitic features .

-licroeline granites and granitization . The graniteofKorsnas is chiefly nebulitic migniatite, where highly altered relics of schistsare abundant. It appears as narrow longish zones and lies largely in ac-cordance to the folding tectonics of the bedrock although also graniticmaterial apparently has intruded along the ruptured zones . -- The mainconstituents of the m i g III a t i t e g r a n i t e of R .orsnas are microcline,plagioclase (An,, -30), quartz and biotite . Among the accessories are garnet,sillinranite, cordierite, graphite and calcite . which testify to the role playedby the originally schistose matter in the genesis of the granite .

The migmatite granite is presented in places by p o r p li y r i t i ev a r i e t i e s, where the porphyroblasts may consist of both microclineand plagioclase . --In addition to the inlromogeneous migmatite granite,there also occurs in the area some e v c : n- g r a i n e d ill i c r o e I i u eg r a n i t e ill the zones better preserved from the assimilation of the schist .Coarse p e g m a t i t e g r a n i t e rich in microcline is also met with inassociation with the microcline granite .

DI ABASE

in the outer archipelago of Korsnas, in the ( .;ulf of I3othnia, and alongthe coast, medium- or coarse-grained diahase is met with, erupted along theold ruptured zones in the bedrock . The chief' constituents of the diabase arezoned, ophitic plagioclase (An 40 .r0 ) and monoclinic pyroxcrre. Also olivine,ilmenomagnetite and amphiboles are common. Associated with one diabaseintrusion is a small nickel-copper sulphide ore .

'I'I :CTO ICs A -NJ) STk.ATI( ;RAPHY

The strike of the schistosity (foliation) on the map sheet of Korsneisvaries, but it is mostly NW . I n the southern part of the map sheet . the striketurns N--S . The schistc,sity clips mostly towards the sector between east amidnorth . The slopes tend to be gentle . although more or less steel) dipping isnot too rare. The fold axis amid lineation have an trend in most ofthe area .

Strong metamorphism amid granitization have made the stratigreplnicinterpretation rather different . Lowermost lies a formation where gtiartz-

3 ..3

34

feldspar gneiss and biotite-plagioclase gneiss intercalate ; associated withthem are abundant lime-rich sediments . This formation changes upwardsinto biotite-plagioclase gneiss, where calc-silicate-gneisses and acid gneissesoccur far apart as thin intercalating beds or lenses . The plutonics of thesynorogenic seriesgabbros, diorites, quartzdiorites and granodiorites --penetrate the supracrustal gneisses, conformably to the structure . Microclinegranite cuts across all the rocks mentioned .

The diabase of the Gulf of Bothnia is younger than the Archean bedrockand belongs in all probability to the Jotnian formations .

Korsnasin kallioperakartan selitykseri englanninkielisen osan on kaantanyt inaist .Toini llikkola ja tarkastanut maist . Paul Sjoblom. Karttojen puhtaaksipiirt : nristvoton tehnyt neiti Thyra .`berg. Kaikille karttalehtitython osallistuneille lausuo kirjoit-taja parhaat kiitoksensa .

KIRJALLISt UTTA REFERENCES

LATTA1 Aru, AARXE (1942) Kivilajikartau selitys B 3 . Vaasa. Suomen geologinen yleis-kartta, 1 : 400 000 .

SAasFLA, b1AIITTr (1933) Kivilajikartta 13 3, Vaasa . Suoinen geologinen yieiskartta,1 : 400 000 .

o- - ( 1935) Cber den geologischen Bau Sud-05tbothniens . Bull. Conun . geo1 . Finlande110 .

(1936) Uber die goologische Kartierung and die Einteilrnrg der Granite im fiirni-sehen Crundgebirge . C. R . Soc . gcoI . Finlande 9 : Bull. Comm . geol . Finlande 115 .

VAisrnYxE ;, HEIRKI (1920) Eteld-Polijanrnaan graniitti-dioriittisten kivien petrologiaa .Helsinki .

- (1923) Cntersuehungen der granitodioritischen Gesteine Sud-Ostbothniens .Bull . Comm . geol . Finlande 57 .(1936) C"ber Alterverhaltnisse der Granite con Siidfinnland uud Pohjaninaa .C. R. Soc . geol . Finlande 9 ; Bull . Comm . ,col . Finlande 115 .(1954) Suotoen kalliopera . 1letsinki .

2312 2314' 2332 2334 3312

PCw 2311. 2313NZ®gowOffsMimi

Win®®

Lehti - Sheet10331242201220212022202320242032204220442111211321222124213122132413243124322433243424412443

2222 2224 2242

2221 222 3 2241

2212 2214 2232

2211 2213 2231

2122 2124 2142

2121, 2123 2141

2112 2114 2132

2111 2113 2131

2022 2024 2042

2244 3222 3224 3242

2243 3221

2234 3212

2233 3211

2144 3122

2143 3121

2134 3112

2133 3111

2044 3022t~ "

1 2023 2041US. .j Î t s

, ,

, 3014,a ,=M U 'Wt= 203

Kallioperakartan 1 :100000 lehtijako .Geological maps of pre-Quaternary rocks, scale 1:100000.

Julkaistu-Published

N o t o, Nils Edelman 1954.K o r s n a s, Osmo Nykanen 1960 .P e r n i o, Juhani Seitsaari 1955 .S a 1 o, Mauno Lehijarvi 1955.M a r t t i i a, Aarto Huhma 1957 .S u o m u s j a r v i, Ilmari Salli 1955 .S o m e r o, Ahti Simonen 1955 .S i u n t i o, Matti Laitala 1960 . .K a r k k i I a, Maunu Harme 1953 .R i i him a k i, Simo Kaitaro 1956.L o i m a a, Ilmari Salli 1953 .F o r s s a; K. J. Neuvonen 1954.1 k a a l i n e n, A . Huhma, I . Salli A. Matisto 1952.Viljakkala-Teisko, Ahti Simonen 1952.H a m e e n l i n n a, Ahti Simonen 1949 .K u r u, Arvo Matisto 1960 .K a l a j o k i, Ilmari Salli 1955.Ylivieska, Ilmari Salli 1955 .P yh a j o k i, Ilmari Salli 1957 .H a a p a v e s i, Ilmari Salli 1958 .V i h a n t i, Ilmari Salli 1958 .R a a 4 e, Osmo Nykanen 1959 .P a a v o 1 a, Osmo Nykanen 1959 .

page 1page 2page 3page 4page 5page 6page 7page 8page 9page 10page 11page 12page 13page 14page 15page 16page 17page 18page 19page 20sivu22-korn.pdfpage 1page 2page 3page 4page 5page 6page 7page 8page 9page 10page 11page 12page 13page 14