suomen ekumeeninen neuvosto ekumeniska rådet i finland ... · kevätkokouksessa kiitettiin uusien...

Suomen Ekumeeninen NeuvostoEkumeniska Rådet i Finland

Toimintakertomus 2012

Verksamhetsberättelse

1

2

3 4

5

1Suomen Ekumeeninen Neuvosto

Ekumeniska Rådet i Finland

Suomen Ekumeeninen NeuvostoEkumeniska Rådet i Finland

Toimintakertomus 2012

Verksamhetsberättelse

Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisujaEkumeniska Rådets i Finland publikationer

C



Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja Ekumeniska Rådets i Finland publikationer

Copyright © Suomen Ekumeeninen Neuvosto

ISBN: 978–952-9529-59-9ISSN: 0784-350X

Kuvat

Kansi Nora Repo, Sini-Maaria Kauppi, Anna Hyvärinen ja Tiina-Mari Mällinen toimivat Kulttuurikeskus Sofiassa järjestetyn

Pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin 16.–19.8. stuertteina.

II kansi1. Pohjoismais-Baltialainen ekumeeninen sihteerikokous järjestettiin Tukholman katolisen hiippakunnan Marielund-kurs-

sikeskuksessa 30.1.–1.2. Ryhmäkuvaan kokoonnuttiin kirpeässä mutta aurinkoisessa pakkassäässä.2. Keravan ev.lut. seurakunnan Savion seurakuntatalo antoi kauniit sinisävyiset puitteet SEN:n kevätkokoukselle 27.4. Dia-

koni Virpi Paulanto ja pastori Samuli Koivuranta johdattivat kokousväen alkuhartauteen. Kuva: Heikki Jääskeläinen.3. Kevätkokouksessa kiitettiin uusien julkaisujen kirjoittajia ja myötävaikuttajia. Henri Järvinen edusti Nuorisojaoston Py-

hää arkea -dvd-projektia, Jan Edström Vingar-cd-projektia, Tuula Tervamaa Pienen pyhiinvaelluskirjan (toinen painos) kustantajaa Kirjapajaa, Kalle Elonheimo on pyhiinvaelluskirjan kirjoittaja, Veijo Koivula ja Marianne Kantonen ovat Laskiaisesta pääsiäisen iloon -kirjan toimittajia. Stella Rauhaniemi edusti Suomen Lähetysseuraa, joka on pääsiäiskir-jan kustantaja. Mukana kuvassa myös piispa Teemu Sippo, pääsihteeri Heikki Huttunen ja Sirpa-Maija Vuorinen. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

4. Vuoden 2011 ekumeeninen teko -tunnustuksen saivat Turun Helluntaiseurakunta ja Turun Mikaelinseurakunta. Seura-kunnat olivat viettäneet 26.–28. elokuuta 2011 yhteistä 90-vuotisjuhlaa teemalla: Erilaisina yhdessä. Pastori Pekka Ha-vupalo ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen ottivat kevätkokouksessa kiitoksin vastaan seurakunnille annetun tunnustuksen. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

5. Hallitus kokousmatkalla Tallinnassa 28.–29.5. Kuva vierailulta Viimsin vapaakirkossa. Markus Österlund, Tomi Karttu-nen, Viron kirkkojen neuvoston pääsihteeri Ruudi Leinus, vapaakirkon pastori Raido Oras, Heikki Huttunen, piispa Mat-ti Repo, piispa Teemu Sippo SCJ, Anna Hyvärinen, Juha Lampinen, Soile Salorinne, piispa Simo Peura, Perry Johansson ja Päivi Jussila.

III kansi1. Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi pidettiin Helsingissä 16.–19.8. Ryhmäkuvaan kokoonnuttiin Helsingin tuo-

miokirkon rappusille. Kuva: Heikki Jääskeläinen.2. Taizé-Helsinki 2012 -tapahtuma, Luottamuksen pyhiinvaellus, 28.–30.9. kokosi tuhatlukuisen kansainvälisen osanottaja-

joukon Helsinkiin. SEN:n nuorisojaosto oli yhtenä lenkkinä mukana laajoissa järjestelyissä. Taizé-tapahtuma näkyi vai-kuttavasti koko kaupungin katukuvassa. Helsingin tuomiokirkko oli keskeinen tapahtumapaikka.

3. SEN järjesti 27.9. Annankulmassa keskustelutilaisuuden, jossa Taizén priori, veli Alois kosketteli puheessaan luottamus-ta, hiljaisuutta, yksinkertaisuutta ja jakamista. Kuvassa veli Aloisin kanssa Risto Pontela, Pertti Poutanen ja Helena Lau-riala.

4. SEN:n syyskokous pidettiin Tampereella 11.–12.10. Kaupungin iltavastaanotolla emännöi kaupunginvaltuuston puheen-johtaja, YTT Irene Roivainen. Piispa Teemu Sippo SCJ kiitti kokousväen puolesta emäntää vieraanvaraisuudesta.

5. Tampereen Finlaysonin tehtaankirkkoon ovat Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät rakentaneet ker-rontanukein raamatunkertomusalttareita. Kirkko on lasten katedraali. Lastenohjaaja Raija-Liisa Vuorio johti 11.10. mie-liinjääneen perheiden iltakirkon, johon SEN:n syyskokousväki osallistui.

6. Syyskokouksessa vierailivat Ruotsin kirkkojen neuvoston uusi pääsihteeri Karin Wiborn ja Euroopan kirkkojen konfe-renssin pääsihteeri Guy Liagre. Oikealla pastori Kati Eloranta Tampereelta.

Graafinen suunnittelu ja taitto: Päivä OsakeyhtiöPainaminen ja sidonta: Siirtopaino Oy, Jyväskylä 2013



Sisältö / Innehåll

Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot ................................................................................... 7Ekumeniska Rådets i Finland verksamhetsgrund ............................................................................................................. 7

Jäsenkunta .................................................................................................................................................................... 8 Jäsenkirkot / Medlemskyrkor ......................................................................................................................................... 8 Tarkkailijat / Observatörer .............................................................................................................................................. 8 Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer ................................................................................................................. 8

Lyhyesti kuluneesta vuodesta ................................................................................................................................................. 9

1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia ................................................................................................................. 10

2 Toimintavuoden tapahtumat ........................................................................................................................................... 13 2.1 Vuosittaiset tapahtumat ..................................................................................................................................... 13 2.1.1 Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko ................................................................................... 13 2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi ................................................................................................................. 13 2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko ...................................................................................................................... 13 2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä ............................................................................................................. 15 2.1.5 Rukouspäiväjulistus .................................................................................................................................. 15 2.1.6 Ekumeeninen teko .................................................................................................................................... 16 2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko .................................................................................................................. 16 2.1.8 Kumppanuusfoorumi ............................................................................................................................... 16 2.1.9 Ekumeeninen aamurukous ....................................................................................................................... 16 2.2. Muita hankkeita ................................................................................................................................................ 16 2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat ....................................................................................................................... 16 2.2.1.1 Monikulttuurisuustuki .................................................................................................................. 17 2.2.1.2 Kirkko turvapaikkana ................................................................................................................... 17 2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa ..................................................................................... 17 2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö ....................................................................................................................... 17 2.2.3 Uskontojen kohtaaminen .......................................................................................................................... 17 2.2.3.1 USKOT-foorumi .......................................................................................................................... 17 2.2.3.2 Kolmen uskonnon johtajien neuvottelut ....................................................................................... 17 2.2.3.3 Kristillinen uskontoteologia ......................................................................................................... 18 2.2.4 Kirkot, ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys ........................................................................................... 18 2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto .................................................................................. 18 2.2.4.2 Tulevaisuus, jonka tahdomme ...................................................................................................... 18 2.2.4.3 Pohjolan kirkkojen ympäristöverkosto ......................................................................................... 18 2.2.4.4 Ekopaasto...................................................................................................................................... 18 2.2.4.5 Luomakunnan aika ....................................................................................................................... 18 2.2.5 Pyhä – ev.-lut. kirkon yhteinen painopiste .............................................................................................. 18 2.2.6. Marian monet kasvot ............................................................................................................................... 18 2.2.7 Suomalais-virolainen uskontokasvatusseminaari ..................................................................................... 18

3 Tiedotus ja julkaisutoiminta ........................................................................................................................................... 19

4 Yhteydet ja seuranta ........................................................................................................................................................ 19 4.1. Euroopan Kirkkojen Konferenssi ...................................................................................................................... 19 4.2 Kirkkojen Maailmanneuvosto ............................................................................................................................ 19 4.3 Muut kansainväliset yhteydet ............................................................................................................................ 20 4.3.1 Euroopan ekumeeniset neuvostot ............................................................................................................. 20 4.3.2 Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot .............................................................................................. 20 4.3.3 Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto (WSCF) ................................................................................... 20



4.3.4 Pohjolan ekumeeninen naiskomitea ......................................................................................................... 21 4.3.5 Global Christian Forum ............................................................................................................................ 21 4.3.6 Svenska Bibelsällskapet ........................................................................................................................... 21 4.3.7 Euroopan ekumeeninen nuorisoneuvosto ................................................................................................. 21 4.3.8 Viron Kirkkojen Neuvosto ........................................................................................................................ 21 4.3.9 Ruotsin kristillinen neuvosto .................................................................................................................... 21 4.3.10 Kristityt Lähi-Idässä ............................................................................................................................... 21 4.4 Kotimaiset yhteydet ........................................................................................................................................... 22 4.4.1 Ev.-lut. kirkkopäivät ................................................................................................................................. 22 4.4.2 Parisuhdelaki ja kirkot .............................................................................................................................. 22 4.4.3 Uskonnonopetus ....................................................................................................................................... 22 4.4.4 Katekumenaatti ......................................................................................................................................... 22 4.4.5 Dalit-solidaarisuusverkosto ...................................................................................................................... 22

5 Jaostot .................................................................................................................................................................. 23 5.1 Eettisten kysymysten jaosto .............................................................................................................................. 23 5.2 Kasvatusasiain jaosto ........................................................................................................................................ 23 5.3 Naisjaosto .......................................................................................................................................................... 24 5.4 Nuorisojaosto .................................................................................................................................................... 25 5.5 Opillisten kysymysten jaosto ............................................................................................................................. 26 5.6 Paikallisen ekumenian jaosto ............................................................................................................................ 26 5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik ............................................................................................................ 27

6 Kokoukset ja hallinto ....................................................................................................................................................... 28 6.1 Kevätkokous ...................................................................................................................................................... 28 6.2 Syyskokous ........................................................................................................................................................ 28 6.3 Hallitus .............................................................................................................................................................. 29 6.4 Talous ................................................................................................................................................................ 29 6.5 Henkilöstö ......................................................................................................................................................... 30

7 Jäsenyydet .................................................................................................................................................................. 30

Kort om det gångna året ........................................................................................................................................................ 31

1 Viktiga händelser inom finländsk ekumenik ................................................................................................................. 32

2 Händelser under verksamhetsåret ................................................................................................................................. 35 2.1 Årliga händelser ................................................................................................................................................ 35 2.1.1 Ekumeniska böneveckan för kristen enhet ............................................................................................... 35 2.1.2 Lokalekumeniskt forum ........................................................................................................................... 35 2.1.3 Ekumeniska ansvarsveckan ...................................................................................................................... 35 2.1.4 Gemensam kristen missionshelg .............................................................................................................. 37 2.1.5 Bönedagsplakatet...................................................................................................................................... 37 2.1.6 Den ekumeniska gärningen ...................................................................................................................... 38 2.1.7 Årets kristna mediegärning ....................................................................................................................... 38 2.1.8 Partnerskapsforum ................................................................................................................................... 38 2.1.9 Ekumenisk morgonbön ............................................................................................................................. 38 2.2 Övriga projekt.................................................................................................................................................... 38 2.2.1 Kyrkorna och invandrare .......................................................................................................................... 38 2.2.1.1 Mångkulturstöd ............................................................................................................................. 38 2.2.1.2 Kyrkan som fristad ....................................................................................................................... 39 2.2.1.3 Religionsfrihet på mottagningscentraler ....................................................................................... 39 2.2.2 Kyrkornas människorättsarbete ................................................................................................................ 39 2.2.3 Religionsmöten ......................................................................................................................................... 39 2.2.3.1 RESA-forumet .............................................................................................................................. 39 2.2.3.2 Samtal mellan ledarna för tre religioner ....................................................................................... 39



2.2.3.3 Kristen religionsteologi ................................................................................................................ 40 2.2.4 Kyrkorna, miljön och hållbar utveckling .................................................................................................. 40 2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto .................................................................................. 40 2.2.4.2 Den framtid vi vill ha ................................................................................................................... 40 2.2.4.3 Nordiska kyrkornas miljönätverk ................................................................................................. 40 2.2.4.4 Ekofasta ........................................................................................................................................ 40 2.2.4.5. Skapelsens tid .............................................................................................................................. 40 2.2.5 Helig – lutherska kyrkans gemensamma prioritetsområde ..................................................................... 40 2.2.6 Marias många ansikten ............................................................................................................................. 41 2.2.7 Finländsk-estniskt seminarium om religiös fostran ................................................................................. 41

3 Information och publikationer ....................................................................................................................................... 41

4 Kontakter och uppföljning .............................................................................................................................................. 42 4.1 Konferensen för europeiska kyrkor ................................................................................................................... 42 4.2 Kyrkornas Världsråd .......................................................................................................................................... 42 4.3 Övriga internationella kontakter ........................................................................................................................ 42 4.3.1 Ekumeniska råd i Europa ......................................................................................................................... 42 4.3.2 Ekumeniska råd i Norden och Baltikum .................................................................................................. 42 4.3.3 Kristliga studentvärldsförbundet (WSCF) ................................................................................................ 43 4.3.4 Nordisk ekumenisk kvinnokommitté ....................................................................................................... 43 4.3.5 Global Christian Forum ............................................................................................................................ 43 4.3.6 Svenska Bibelsällskapet ........................................................................................................................... 43 4.3.7 Ekumeniska ungdomsrådet i Europa ........................................................................................................ 43 4.3.8 Ekumeniska Rådet i Estland ..................................................................................................................... 44 4.3.9 Sveriges Kristna Råd ....................................................................................................................................... 44 4.3.10 Kristna i Mellanöstern ............................................................................................................................ 44 4.4 Inhemska kontakter ........................................................................................................................................... 44 4.4.1 Evangelisk-lutherska kyrkodagarna ......................................................................................................... 44 4.4.2 Partnerskapslagen och kyrkorna ............................................................................................................... 44 4.4.3 Religionsundervisningen .......................................................................................................................... 44 4.4.4 Katekumenatet ......................................................................................................................................... 44 4.4.5 Solidaritetsnätverket Dalit ........................................................................................................................ 44 5 Sektioner .................................................................................................................................................................. 45 5.1 Sektionen för etiska frågor ................................................................................................................................ 45 5.2 Sektionen för fostran ......................................................................................................................................... 45 5.3 Kvinnosektionen ................................................................................................................................................ 46 5.4 Ungdomssektionen ............................................................................................................................................ 47 5.5 Sektionen för lärofrågor .................................................................................................................................... 48 5.6 Sektionen för lokalekumenik............................................................................................................................. 49 5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik ............................................................................................................ 49

6 Möten och förvaltning...................................................................................................................................................... 50 6.1 Vårmöte ............................................................................................................................................................. 50 6.2 Höstmöte ........................................................................................................................................................... 50 6.3 Styrelsen ............................................................................................................................................................ 51 6.4 Ekonomi ............................................................................................................................................................ 51 6.5 Personal ............................................................................................................................................................. 52

7 Medlemskap .................................................................................................................................................................. 52



Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvotEkumeniska Rådet i Finlands verksamhetsgrund

Suomen Ekumeeninen Neuvosto rakentuu kansainvälisenekumeenisen liikkeen yhteiselle perustalle. Se on määri-telty niin sanotussa ekumeenisessa baasiksessa, jonkamukaan ekumeeninen liike on yhteyttä niiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kesken, jotka tunnustavat Her-ran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessätäyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tavoitteena on yhden Kristuksen kirkon näkyvä ykseys.

SEN:n jäsenkunta muodostuu kirkoista ja yhteisöistä, jotka ovat jäsenen tai tarkkailijan asemassa, ja kump-panuusjärjestöistä, jotka ovat rakenteeltaan tai toimin-naltaan ekumeenisia ja sitoutuvat ekumeeniseen baasik-seen. Neuvosto toimii kirkkojen ja järjestöjen yhteistyö-elimenä ja sen tarkoitus on:• edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä• vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistus-

ta Suomessa• toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamis-

paikkana

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto

• kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen• keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyk-

sistä• järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja• voi perustaa jaostoja ja työryhmiä, joihin hallitus kut-

suu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden sekä kumppanuusjärjestöjen edustajia ja muita asiantunti-

joita• harjoittaa julkaisutoimintaa• pitää yhteyttä jäsen- ja tarkkailijakirkkoihinsa sekä kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjes-

töihin Suomessa ja ulkomailla.

Ekumeniska Rådet i Finland bygger på den internatio-nella ekumeniska rörelsens grund. ERF är enligt rådets stadgar en gemenskap av i Finland verksamma kyrkor, kristna samfund och församlingar, vilka blivit antagna som medlemmar, och som bekänner Herren Jesus Kris-tus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför till-sammans strävar till att fullgöra sin gemensamma kal-lelse, en enda Gud, Fadern, Sonen och den heliga Anden,till ära. Syftet är Kristi enda kyrkas synliga enhet.

ERF:s medlemsbas består av kyrkor och samfund, som kan vara endera medlemmar eller observatörer, och part-nerskapsorganisationer, som till sin struktur och verk-samhet är ekumeniska eller som förbundit sig till den eku-meniska basisen. Rådet fungerar som kyrkornas och sam-fundens samarbetsorganisation och dess syfte är att:• främja strävanden mot Kristi kyrkas synliga enhet• stärka de kristnas enhet, tjänst och vittnesbörd i Fin-

land• vara en mötesplats för kyrkor och kristna samfund

Rådet uppfyller sitt syfte genom att

• kalla kyrkor och kristna samfund och deras medlem-mar till interaktion

• diskutera aktuella ekumeniska frågor• arrangera överläggningar, seminarier och konferenser• grunda sektioner och arbetsgrupper till vilka styrelsen efter eget övervägande kan inbjuda representanter för

medlemmar, observatörer och samarbetsorganisatio-ner och andra experter.

• idka publikationsverksamhet• upprätthålla kontakter till sina medlems- och observa-

örskyrkor samt partnerorganisationer och till andra ekumeniska organisationer i Finland och utomlands.



2.1. Jäsenkirkot / Medlemskyrkor

Neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toi-mivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

Till medlemmar av rådet kan godkännas i Finland verk-samma kyrkor och kristna samfund som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför tillsammans strävar efter att tillsammans full-göra sin gemensamma kallelse en enda Gud, Fadern och Sonen och den heliga Anden, till ära.

• Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland

• Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka• Suomen Vapaakirkko • Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland• Finlands svenska baptistsamfund• Finlands svenska metodistkyrka• Suomen Metodistikirkko• Suomen Pelastusarmeija / Frälsningsarmén i Finland• Missionskyrkan i Finland• The Anglican Church in Finland• International Evangelical Church in Finland

2 Jäsenkunta

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

Som observatörer i rådet kan godkännas i Finland verksamma kyrkor och kristna samfund, som bekän-ner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt

Tarkkailijat / Observatörer

Bibeln, och därför tillsammans strävar efter att tillsam-mans fullgöra sin gemensamma kallelse en enda Gud, Fadern och Sonen och den heliga Anden, till ära.

• Suomen Adventtikirkko• Suomen Baptistikirkko• Suomen Helluntaikirkko• Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit• Finlands Svenska Pingstmission

Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät re-kisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.

Som partnerorganisationer till rådet kan godkännas i Finland verkande registrerade föreningar och stiftelser som verkar för främjande av kristen enhet.

• Hiljaisuuden ystävät• Kansan Raamattuseura• Kirkon Ulkomaanapu• Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS• Medialähetys Sanansaattajat SANSA

Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer

• Opiskelijoiden Lähetysliitto• Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys• Sinapinsiemen• Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus• Suomen kristillinen rauhanliike• Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto• Suomen Liikemiesten Lähetysliitto• Suomen Lähetysseura• Suomen NNKY-liitto• Suomen NMKY:n liitto• Suomen Pipliaseura• Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus• Suomen World Vision• Tuomasyhteisö



Lyhyesti kuluneesta vuodesta

Kristillisen uskon ja arvomaailman asema oli muutokses-sa ja eri identiteetit haastoivat toisiaan Suomen Ekumeeni-sen Neuvoston toimintaympäristössä vuonna 2012. Luteri-laisen kansankirkon tilastot kertoivat kristillisen yhtenäis-kulttuurin väistymisestä ja uskonvakaumuksen muuttumi-sesta entistä epämääräisemmäksi. Tähän kehitykseen liit-tyi selkeä uskonnonvastainen trendi yhteiskunnassa. Toi-saalta myös määrittelemätön kiinnostus hengellisiä asioita kohtaan oli yleistä, mutta se kanavoitui muualle kuin totun-naiseen kirkolliseen elämään. Ekumeenisen yhteistyön uu-si haaste on antaa yhteisiä impulsseja vastauksena kirkkojen uskottavuusvajeeseen. Ekumeeninen toiminta tarjoaa erityi-sen mahdollisuuden inspiroida ja tuoda esille kirkkojen ope-tusta ja kokemusta, joka liittyy ihmisoikeuksien teologiaan ja niiden toteutumiseen.

SEN:n hallitus, Kasvatusasiain jaosto ja toimisto osal-listuivat edelleen aktiivisesti keskusteluun koulun uskon-nonopetuksesta. Yhdessä islamin ja juutalaisuuden edusta-jien kanssa otettiin kantaa nykyisen, oppilaan omaan uskon-toon perustuvan järjestelmän puolesta. Maan hallitus vahvis-ti tuntijaon uudistuksen, jossa ei puututtu uskonnonopetus-järjestelmään. Keskustelu jatkui haastavana, kun kuitenkin esitettiin uusia argumentteja sen puolesta, että olisi siirryttä-vä pakolliseen yhteiseen uskontotieto-oppiaineeseen.

SEN:n oman toiminnan kannalta merkittävä edistysaskel oli pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Medialähetysjärjes-tö SANSAn liittyminen jäsenkuntaan kumppanuusjärjestö-jen joukossa. Tämä vahvisti neuvoston mahdollisuuksia tart-tua uudella tavalla lähetyksen ekumeenisiin yhteistyömah-dollisuuksiin.

Suomen Pipliaseura vietti perustamisensa 200-vuotisjuh-laa. Se oli SEN:n jäsenkunnan vahvimpiin kuuluvan kump-panuusjärjestön merkkipäivä, mutta myös suomen- ja ruot-sinkielisen raamattutyön juhla. Pipliaseura on sekä kokoon-panonsa, kotimaisen toimintansa että kansainvälisen verkos-tonsa puolesta ekumeeninen järjestö. Merkkivuosi huomioi-tiin SEN:n toiminnassa useilla tavoilla, ja erityisesti kevät- ja syyskokousseminaareissa.

Ekumeeninen vastuuviikko tavoitti lähes puolitoista mil-joonaa suomalaista medioiden ja seurakuntien tilaisuuksi-en kautta. Oli kaksivuotisen uskonnonvapaus-teeman toinen vuosi. Sitä käsiteltiin uskonnonvapauden loukkausten aihe-uttaman siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kautta. Uusi me-netelmä, joka antoi kasvot tiedoille uskonvainoista ihmisten konkreettisten kertomusten muodossa, osoittautui menes-tyksekkääksi seurakunnallisessa toiminnassa.

SEN jatkoi toimintaansa kirkkojen tukena maahanmuut-toon liittyvissä uusissa haasteissa. Neuvosto edisti seurakun-tien diakonian verkostoitumista vaativissa pastoraalisissa ti-lanteissa. Samalla neuvosto piti esillä ihmisoikeuksia eku-meenisessa keskustelussa ja toi kristillistä näkökulmaa jul-

kisiin medioihin. Myös ympäristötematiikka pyrittiin pitä-mään kirkkojen asialistalla. Toimisto seurasi ilmastonmuu-toskeskustelua kristilliseltä kannalta ja edisti luomakunnan aika -hanketta ekumeenisena mahdollisuutena järjestää ru-kouksia luonnonympäristön puolesta.

SEN edisti voimakkaasti Pohjolan ekumeniaa. SEN:n toimisto hoiti menestyksekkään Pohjoismaisen ekumeeni-sen naiskonferenssin valmistelun ja toteutuksen. Neuvosto tarjoutui uuden yhteistyöverkoston keskuspaikaksi, mutta hanke jäi toteutumatta, koska rahoitus ei järjestynyt. Samal-la oli selvää, että pohjoismainen yhteistyö on välttämätöntä monilla kirkkojen työaloilla – kirkko-oikeudesta ympäristö-kysymyksiin. Yhteisen koordinaation puute vaarantaa pien-ten kirkkojen ja talousvaikeuksissa olevien maiden edustaji-en mukanaolon.

Valtiovallan ja SEN:n näkyvin yhteistyömuoto sai odo-tetun jatkon, kun uusi tasavallan presidentti ilmoitti edeltä-jänsä tapaan allekirjoittavansa vuosittaisen rukouspäiväju-listuksen. Valtionpään antaman rukouspäiväjulistuksen pe-rinne oli vuonna 2012 jatkunut tasan 400 vuotta.



1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia

Vuonna 2012 Suomen Ekumeeninen Neuvosto palveli jä-senkuntaansa kirkkojen ja niiden eri asiantuntemusalojen verkostona sekä yhteisen kristillisen viestinnän ja ajankoh-taisen uskottavuuden kanavana. SEN:n toiminnassa paneu-duttiin sekä ekumenian ydinkysymyksiin että ajankohtaisen kristillisen läsnäolon, todistuksen ja palvelun haasteisiin.

Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä pidettiin esillä SEN:n toiminnassa ekumenian tärkeimpänä tavoitteena se-kä Opillisten kysymysten jaoston työssä että raamatullisten ja teologisten teemojen kautta kaikissa neuvoston tilaisuuk-sissa. Ekumenian hyvät tavat -periaatteiden jäntevöittämi-nen huoneentaulun muotoon palveli konkreettisesti tätä ta-voitetta. Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan huomioimi-nen monin tavoin koko toimintavuoden ajan tehtiin ekume-nialle ominaisella tavalla kirkkoyhteisön hengellisen merki-tyksen näkökulmasta.

Uskonnonvapaus vastuuviikon teemana

Uskonnonvapaus ihmisoikeutena oli Ekumeenisen vastuu-viikon kaksivuotisteemana 2011–2012. Sitä käsiteltiin us-konvainojen aiheuttaman pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kautta. Uutena toimintatapana koulutettiin useita Vastuu-viikon lähettiläitä, jotka vierailivat seurakunnissa ja kertoi-vat elämänkohtaloistaan. Tämä menetelmä toi tematiikan lä-helle, ja Vastuuviikon materiaalien ja tilaisuuksien suosios-ta voi päätellä sen sopineen hyvin seurakuntiin suunnatulle kampanjalle ja palvelleen sen tavoitteita.

SANSA kumppanuusjärjestöksi

Medialähetysjärjestö SANSA on neuvoston pitkäaikainen kumppani lähetysyhteistyön alalla. Oli luonnollista ja terve-tullutta, että se liittyi SEN:n kumppanuusjärjestöksi ja voi siten ottaa entistä laajemmin osaa neuvoston toimintaan.

Ekumeeninen teko

Ekumeeninen teko -tunnustus annettiin toista kertaa. Se myönnettiin tällä kertaa tapahtumalle, jossa kaksi eri kirk-kojen naapuriseurakuntaa vietti näkyvästi yhteistä, suurel-le yleisölle suunnattua juhlaa. Kyseessä oli Turun ev.lut. Mi-kaelinseurakunnan ja Turun Helluntaiseurakunnan yhteinen 90-vuotisjuhla.

Pohjolan ekumenia

SEN antoi merkittävän panoksen Pohjolan ekumeniaan emännöimällä ekumeenista naiskonferenssia, joka pidettiin Helsingissä. SEN antoi myös asiantuntemusta ja johtajuut-ta Ekumenik i Norden -ohjelman pohdintaan ja oli mukana

uuden, kirkkojen ekologisia toimijoita yhdistävän verkoston muodostamisessa. Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudes-ta laadittiin esitys, jolle ei kuitenkaan löydetty sen edellyt-tämää tasaveroista rahoitusta. Pohjolan ekumenia jäi ilman omaa rakennettaan, vaikka samalla sen merkitys jatkuvasti havaitaan myös SEN:n toiminnan eri alueilla.

Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi

Runsaat 80 osanottajaa neljästä Pohjoismaasta kokoon-tui Helsinkiin 16.–19. elokuuta naisten ekumeeniseen kon-ferenssiin. Osanottajia oli Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Konferenssin teemana oli Vardagsliv och tro ja sitä käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Paikkana oli kult-tuurikeskus Sofia, jossa ortodoksinen kristillisyys on vah-vasti keskiössä. Pohjoismaisten ekumeenisten naiskonfe-renssien sarjassa (yhdeksäs) ortoksisuuden selkeä näkyvyys oli eräänlainen uusi avaus, mistä suuresti iloittiin. Esimer-kiksi merenrannassa toteutettuun vedenpyhitykseen osallis-tuminen oli monille osanottajille ainutlaatuinen kokemus.

Alustajina ja keskustelun johdattelijoina olivat TT Pau-liina Kainulainen, kirjailija Anita Goldman, piispa Solveig Fiske, pastori Pia Kummel-Myrskog, ikonimaalari Helena Nikkanen, ministeri Elisabeth Rehn, Dr. Gudrun Petursdót-tir, emeritaprofessori Gunvor Lande.

Tutustumiskohteina olivat Temppeliaukion kirkko, tuo-miokirkko, Espoossa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko ja Porvoossa tuomiokirkko ja tuomiokapituli, jossa oli piispa Björn Vikströmin ja Maria Björkgren-Vikströmin vastaan-otto.

Suomalaista sielunmaisemaa kuvasivat kantelein, jouhi-koin ja lauluin pastori Tiina Komulainen ja muusikko, tai-teen maisteri Outi Pulkkinen. Konferenssin päätösjumalan-palvelus toteutettiin hyvän ekumeenisen hengen mukaisesti. Jumalanpalvelus lähetettiin 23.9. Yle Radio Vegalta.

Konsiliaarinen ekumenia

Kirkkojen kansallisten neuvostojen (National Councils of Churches, NCC) ja maanosa-alueitten neuvostojen (Regio-nal Ecumenical Organisations, REO) kokouksia pidetään harvoin, vähemmän kuin kerran kymmenessä vuodessa. Nii-den edustajat kokoontuivat Saydet-el-Jabal eli Vuoren Ju-malan Äidin luostariin Beirutin lähelle 5.–11.2. Kokoukses-sa pohdittiin myös SEN:n työn kannalta olennaista kirkko-jen neuvoston identiteettiä. Kysyttiin mihin kirkot sitoutu-vat, kun ne liittyvät kirkkojen neuvostoon, mitä se vaikuttaa niiden itseymmärrykseen ja mitä merkitsee kirkkojen vasta-vuoroinen tuki ja avoimuus. Keskustelujen tuloksena syntyi teologinen asiakirja Konsiliaarinen ekumenia, jonka linjan-vetoja voidaan hyödyntää suomalaisen ekumenian tulevai-suutta pohdittaessa.



Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Roomaan

Lajissaan ainutlaatuinen suomalaisten kirkkojen edustaji-en jokavuotinen pyhiinvaellus Roomaan toteutettiin jälleen Pyhän Henrikin juhlan yhteydessä tammikuussa. Luterilais-katolisessa valtuuskunnassa olivat SEN:n hallituksesta tällä kertaa mukana puheenjohtaja Teemu Sippo SCJ ja hallituk-sen jäsen pastori Antti Kruus.

Piispat Moskovassa

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa ja katoli-nen piispa vierailivat 12.–14. kesäkuuta Moskovassa. Suo-men piispojen vierailu järjestettiin Moskovan ja koko Ve-näjän patriarkan Kirillin kutsusta. Suomalaispiispat tapasi-vat patriarkka Kirillin ja muuta Venäjän ortodoksisen kirkon johtoa Pyhän Daniel Moskovalaisen luostarissa. Vierailun aikana tutustuttiin myös patriarkaatin ulkoasiainosaston toi-mintaan ja vierailtiin pyhillä paikoilla Venäjän pääkaupun-gissa, joka myös kolmantena Roomana tunnetaan.

Piispat Vatikaanissa

Suomen ja Vatikaanin diplomaattisuhteiden 70-vuotisjuhlaa vietettiin Roomassa. Suomesta juhlaan osallistuivat evanke-lis-luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa ja katolisen kir-kon piispa. Juhlaseminaari pidettiin Suomen kulttuuri-insti-tuutissa Villa Lantessa, joka on myös Suomen Vatikaanin-suurlähetystön sijaintipaikka. Seminaarissa puhuivat suo-malaispiispojen ohella Vatikaanin ulkoministeri arkki-piis-pa Dominique Mamberti, Suomen sisäministeri Päivi Räsä-nen, maamme Vatikaanin-suurlähettiläs Alpo Rusi ja profes-sori Kirsi Salonen.

Luterilais-ortodoksinen dialogi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodok-sisen kirkon valtuuskuntien väliset yhdennettoista teologi-set neuvottelut pidettiin 22.–23. marraskuuta Järvenpäässä. Neuvottelussa oli kaksi aihetta, Tunnettu ja tuntematon Ju-mala sekä Koti kristillisenä kasvattajana. Neuvottelujen lo-pussa todettiin: Olemme kiitollisia ottamistamme yhteyden askelista. Opimme kirkkoina uutta itsestämme ja toisistam-me. Kristuksen kutsun mukaisesti sitoudumme yhteiseen teh-täväämme todistaa hänestä ja uskollisesti toteuttaa hänen tahtoaan tässä maailmassa. Yhteisiä teologisia oppikeskus-teluja päätettiin jatkaa. Seuraavat neuvottelut pidetään vuon-na 2014 Suomen ortodoksisen kirkon vastatessa järjestelyis-tä. Käsiteltäväksi teemaksi sovittiin alustavasti Kansankirk-ko teologisena ja käytännöllisenä kysymyksenä.

Luterilais-baptistinen dialogi

Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä Suomen Bap-tistikirkko ja Finlands svenska baptistsamfund järjestivät kuudennen teologisen neuvottelun 13.–14.03.2012 Jämsäs-sä. Edelliset viisi keskustelua on käyty vuosina 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009.

Neuvottelun aiheena olivat Käytyjen neuvottelujen arvi-ointi ja Kirkon ja valtion suhde sekä Luterilaisten ja bap-tistien käytännön yhteistyön mahdollisuudet vankilasielun-hoidossa. Osapuolet näkivät käytyjen neuvottelujen edistä-neen tavoitteeksi asetettua lisääntynyttä ymmärrystä ja läm-pimämpää yhteyttä baptistien ja luterilaisten välillä maas-samme. Julkilausumassa todetaan: Meitä yhdistävät kristit-tyinä ja Kristuksen ruumiin jäseninä useammat asiat kuin erottavat – etenkin usko Jeesukseen Kristukseen ja kolmi-yhteiseen Jumalaan. Neuvottelut ovat syventäneet kirkko-jemme omaa identiteettiä ja lisänneet luontevan yhteistyön mahdollisuuksia julistuksen, diakonian ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa (…) Myös kysymyksessä kasteesta on ymmärrys ja kunnioitus toistemme näkemyksestä kasvanut. Yhdessä voimme todeta uskon ja kasteen kuuluvan yhteen, kasteen olevan kertakaikkinen ja liittävän seurakunnan yh-teyteen. (…) Jäämme vielä tavoittelemaan riittävää yhteis-ymmärrystä kasteesta, ehtoollisesta ja virasta ehtoollis- ja saarnatuolin yhteyden solmimiseksi. Oppikeskustelujen tu-lokset päätettiin julkaista lähitulevaisuudessa raporttina.

Kansainvälinen Luther-kongressi

Helsingin yliopisto isännöi 5. – 10.8. kahdettatoista Luther-tutkijoiden maailmankongressia, jonka yleisaiheena oli Lut-her yliopiston opettajana ja uudistajana. Kaikkiaan Helsin-kiin saapui yhteensä 270 vierasta jokaisesta maanosasta ja 27 eri maasta. Kansainvälinen Luther-kongressi on kokoon-tunut 1950-luvulta lähtien joka viides vuosi. Helsingissä jär-jestetty kongressi oli osallistujajoukoltaan historian suurin. Seuraavan kerran kongressi järjestetään vuonna 2017 Wit-tenbergissä reformaation 500-vuotisjuhlien kunniaksi. Kon-gressissa painotettiin Lutherin ja suomalaisen Luther-tutki-muksen ekumeenista merkitystä, viitaten etenkin katolis-lu-terilaiseen ekumeniaan.

Katolisen kirkon piispainsynodi

Suomen kirkot olivat näkyvästi läsnä katolisen kirkon piis-painsynodissa 7.2. – 8.10. Roomassa, kun Arkkipiispa Leo edusti Ekumeenista patriarkaattia ja piispa Simo Peura Lute-rilaista maailmanliittoa. Synodi kokosi 270 piispaa eri puo-lilta maailmaa, kardinaaleista paikalla oli puolet. Synodin aiheena oli ”uusi evankeliointi”. Sillä tarkoitetaan kirkon



pyrkimystä viedä evankeliumi sekä niille, jotka eivät enää harjoita aktiivisesti kristillistä uskoa että niille, jotka eivät vielä tunne Kristusta.

Suomalais-ruotsalaisen katolis-luterilaisen dialogin tulos

Suomen ev.lut. kirkon piispainkokous otti 23.4. vastaan asiakirjan Vanhurskauttaminen kirkon elämässä. Se on tu-los ekumeenisesta dialogista, johon ovat osallistuneet edus-tajat katolisesta kirkosta Ruotsista ja Suomesta sekä Ruot-sin ja Suomen evankelis-luterilaisista kirkoista. Vuoropuhe-lu käytiin vuosina 2003–2009. Piispainkokous totesi päätök-sessään, että asiakirja luo vahvan pohjan Suomen ja Ruotsin luterilais-katolilaisen dialogin jatkotyöskentelylle. Samalla se tukee myös kansainvälistä dialogia, antaa sille uusia vi-rikkeitä ja vie sitä eteenpäin.

Suomalainen anglikaanipappi

Lauantaina 24.11. pastori Tuomas Mäkipää asetettiin ang-likaanisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan esimiehen vir-kaan. Hän on ensimmäinen suomalaissyntyinen tässä tehtä-vässä. Pyhän Nikolauksen seurakunta jatkaa Pietarista val-lankumouksen jaloista Suomeen siirtyneen seurakunnan pe-rintöä. Anglikaaninen kirkko Suomessa rekisteröityi uskon-nolliseksi yhdyskunnaksi 1923. Tuomas Mäkipää on vuoden 1951 jälkeen seurakunnan kahdeksas kirkkoherra.

Taizé Helsinki 2012

Aktiivinen ryhmä suomalaisia Taizén ekumeenisen luosta-rin ystäviä teki rohkean aloitteen nuorisokokoontumisesta, Luottamuksen pyhiinvaelluksesta, joka toteutui Helsingissä 27.–30.9. Siihen osallistui yli 1 000 nuorta aikuista Suomes-ta, Baltiasta, Venäjältä, Skandinaviasta, muualta Euroopas-ta ja USA:sta. Myös pääkaupunkiseudun väki aktivoitui ja tilaisuuksien kävijäluku nousi 9 000:een. Pääkaupunkiseu-dun seurakunnat ja kirkonjohtajat olivat näkyvästi mukana tilaisuuksissa, jotka pidettiin Helsingin keskustan suurissa kirkoissa. Sadat vapaaehtoiset majoittivat ja isännöivät nuo-ria pyhiinvaeltajia. Kyseessä oli ensimmäinen Taizé-yhtei-sön Luottamuksen pyhiinvaellus Suomessa.



2.1 Vuosittaiset tapahtumat

2.1.1 Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko

KMN:n Faith and Order -komissio ja katolisen kirkon kris-tittyjen ykseyden edistämisen neuvosto julkaisivat perintei-seen tapaan aineiston Kristittyjen ykseyden ekumeeniselle rukousviikolle 18.–25. tammikuuta. Aineisto oli valmisteltu Puolassa katolis-ortodoksis-protestanttisen työryhmän toi-mesta. Siinä korostetaan Kristus-uskon muuttavaa voimaa ja viitataan erityisesti kirkon, Kristuksen ruumiin, näkyvään ykseyteen. Teema perustuu apostoli Paavalin sanoihin Ko-rintin seurakunnalle, kun hän kirjoittaa nykyisen elämäm-me väliaikaisesta luonteesta verrattuna siihen, mitä saamme Kristuksen voiton kautta pääsiäisen mysteeriossa. Suomek-si rukousviikon teema oli Kristuksen voitto muuttaa meidät ja ruotsiksi Kristi seger förvandlar (1. Kor.15:51–58). Kan-sainvälisestä aineistosta suomennettiin johdanto ja viikon kahdeksaa päivää varten laaditut rukoukset ja meditaatiot. Kirjanen, joka sisälsi saman aineiston myös ruotsiksi, toi-mitettiin kaikkiin maamme suomen- ja ruotsinkielisiin kris-tillisiin seurakuntiin ja julkaistiin neuvoston verkkosivuilla.

Loviisan peruskorjatun kirkon uudelleenvihkimispäivä-nä 22.1. toimitettiin siellä Ekumeenisen rukousviikon val-takunnallinen radiojumalanpalvelus. Loviisan seurakunnat valmistelivat ja isännöivät kaksikielisen ekumeenisen palve-luksen, joka toimitettiin piispa Irja Askolan johdolla, ja siinä saarnasi metropoliitta Ambrosius. Pääsihteeri esitti terveh-dyspuheenvuoron SEN:n puolesta. Jumalanpalvelus radioi-tiin Yle Radio 1:n toimesta.

SEN:n verkkosivuilla vierailtiin ahkerasti rukousviikon aikana. Paikallisen ekumenian jaoston kokoamia ja muu-toin saatuja tietoja sivuilla oli 16 paikkakunnalta. Aineisto oli sieltä otettavissa ja sitä haettiin sivuilta runsaasti. SEN:n edustajat olivat mukana rukousviikon tapahtumissa eri puo-lilla maata. Pääkaupungissa evankelikaalisen liikkeen ru-kousviikkoa vietettiin yhteistyössä ekumeenisen rukousvii-kon kanssa.

2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi

Kymmenes Paikallisekumeeninen foorumi kokosi Jyväsky-län ortodoksiseen seurakuntakeskukseen nelisenkymmentä eri puolilla maata toimivia ekumeenisten työryhmien jäse-niä ja ekumeniasta kiinnostuneita. Alkuhartaus pidettiin or-todoksisen perinteen mukaan Ylösnousemuksen kirkossa, ja kirkkoherra Timo Mäkirinta avasi tapahtuman.

Adventtiseurakunnan pastori Ansku Jaakkola johdatte-li Jyväskylän ekumeeniseen tilanteeseen. Ystävyys on sana, jolla Jaakkola halusi kuvata jyväskyläläistä ekumeniaa. Hän

piti tärkeänä myös sitä, että on erilaisia seurakuntia, niin että mahdollisimman moni paikkakuntalainen löytää oman seu-rakuntansa. Hän luonnehti ekumeniaa sellaiseksi kohtaa-miseksi, jossa kenenkään ei tarvitse teeskennellä, vaan ku-kin voi olla oma itsensä. Kappalainen Eivor Pitkänen (ev.lut.) totesi, että työntekijöiden keskinäinen tuttavuus on hy-vin tärkeää ekumeeniselle toiminnalle. Tällä on merkitystä esimerkiksi siinä, miten ulkomaalaisia kaupunkiin muutta-jia osataan ohjata heidän oman kirkkokuntansa yhteyteen. Henkilökohtainen tunteminen vaikuttaa myös ennakkoluu-lojen vähenemiseen.

Kuulumiskierroksella saatiin tietoa ekumeenisesta tilan-teesta kaikilla edustettuna olleilla paikkakunnilla. SEN:n toimiston työntekijät esittelivät Ekumeenista vastuuviikkoa, Ekumeenista rukousviikkoa sekä kansainvälisen ja kansalli-sen ekumenian kuulumisia.

Raamattuseminaarissa kuultiin kolme näkökulmaa. Li-turgisen näkökulman esitti TM, FM Maria Takala-Roszcz-senko (ort), opetuksellisen rehtori Taina Karhu (SHK) ja henkilökohtaisen DI, kouluttaja Kari Valkonen (ev.lut.). Kommenttipuheenvuorot pitivät vastaavasti Timo Koivisto (vap.), Krystian Kalinowski (kat.) ja Timo Mäkirinta (ort.). Päätöshartaus pidettiin Taulumäen ev.lut. kirkossa kirkko-herra Arto Viitalan johdolla.

2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko

Ekumeenisen vastuuviikon teemana oli Turvallinen paikka uskoa ja elää. Kampanjaviikkoa vietettiin 21.– 28.10. Yli 75 % maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnon-vapautta rajoitetaan tuhoisin seurauksin. Monet tämän päi-vän pakolaisista ovatkin liikkeellä uskontoperäisen vainon tai syrjinnän takia. Useat pakenevat henkensä kaupalla toi-voen saavansa apua Euroopasta. Vakaumuksensa tähden pa-kenevat löytävät harvoin myötätuntoa, ja turvapaikan saami-nen vainon perusteella on vaikeaa.

Pakolaisuus on oire kehitystavoitteiden epäonnistumi-sesta. Siksi haluttiin perehtyä uskonnonvapaudesta johtu-vaan pakolaisuuteen, taata näiden pakolaisten ihmisoikeu-det ja pyrkiä vaikuttamaan heidän lähtötilanteisiinsa. Käsit-telimme uskonnonvapautta ja pakolaisuutta uskontoperäistä vainoa paenneiden näkökulmasta.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan: Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuk-sen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä jul-kisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla har-tautta ja uskonnollisia menoja. (18. artikla) Oikeus on yleis-maailmallinen kuuluen jokaiselle henkilön katsantokannasta riippumatta. Näin ollen se sisältää perinteisten uskontojen li-

2 Toimintavuoden tapahtumat



säksi oikeuden ei-uskonnollisiin maailmankatsomuksiin ku-ten ateismiin, agnostiikkaan, pasifismiin ja filosofisiin suun-tauksiin. Maailman valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan uskonnonvapautta kansainvälisten sopimusten kautta.

Uskonnonvapauden ja muiden ihmisoikeuksien kunnioi-tus takaa rauhanomaisen elämän, olot, joista ei tarvitse paeta, ja joissa kestävä kehitys ja globaali kumppanuus ovat mah-dollisia. Uskonnonvapaus on olennainen osa kestävää kehi-tystä, koska uskonnonvapausrikkomukset edistävät syrjin-tää, kertovat kehitystavoitteiden epäonnistumisesta, heiken-tävät demokratiaa ja turvallisuutta ja estävät ihmisoikeuksien kokonaisvaltaista toteutumista. Uskonnonvapaus liittyy olen-naisesti muihin ihmisoikeuksiin, kuten identiteettiin, yhdis-tymisen ja kokoontumisenvapauteen ja sananvapauteen.

Toiminnot

Vuoden kohokohtana olivat Vastuuviikon lähettiläät, jotka ovat uskonnollista vainoa Suomeen paenneita henkilöitä. He kertoivat kokemuksistaan ja uskonnonvapaudesta seurakun-nissa, seminaareissa, mediassa, Vastuuviikon aineistossa ja netissä. Lähettiläiden kertomukset tekivät kuulijoihin suu-ren vaikutuksen ja moni halusi ryhtyä tekemään vapaaeh-toistyötä vainottujen hyväksi tai ylläpitämään aihetta esil-lä omassa seurakunnassaan. Lähettiläiden synnyinmaat oli-vat Nigeria, Sudan, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Viet-nam, Kiina, Pakistan, Afganistan, Keski-Aasia, Irak, Turk-ki, Bosnia-Herzegovina ja Liettua (natsivainot). Lähettiläät edustavat eri uskontoja ja asuvat Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Oulussa ja Torniossa. Lähettiläsverkoston löytä-minen, kouluttaminen ja koordinoiminen oli työlästä mut-ta antoisaa. Heidän avullaan Vastuuviikon vaikutus maksi-moitui, koska lähettiläät olivat motivoituneita ja sitoutunei-ta. Lisäksi lähettiläitä oli monta, jolloin heidän oli mahdol-lista vierailla lukuisissa tapahtumissa ympäri Suomea koh-daten ja koskettaen monia.

Aineiston menekki oli ennenkokematonta: vuonna 2011 aineistoa jaettiin 15 000 kirjasta ja kuluneena vuonna 23 000 esitettä. Pääaineistona oli haitaritaitos Turvallinen paik-ka uskoa ja elää, jossa julkaistiin lähettiläiden kertomuksia ja asiantuntija-artikkeleita. Esitteen pystyi avaamaan julisteeksi.

Loppuvuodesta valmistui Pieni opas uskonnonvapau-teen, joka luovutetaan kansanedustajille. Oppaasta otettiin runsas painos, ja se saavuttikin pian suosion myös eri kirk-kojen ja järjestöjen keskuudessa.

Aineistokokoelmassa ilmestyi myös Kyrkpressen-liite, hartausaineisto sekä virikeaineisto nuorisotyöhön ja kouluil-le. Nettisivut toimivat aineistopankkina, uutislähteenä ja ta-pahtumakalenterina.Vastuuviikon tapahtumia, joista suurimmassa osassa joku lä-hettiläistä mukana ja hänellä puheenvuoro

• 30.9. Mikkelinpäivän kansainvälinen messu Pihlajamäen kirkossa

• 6.10. Ketko-kurssi ekumeniasta, Suomen Lähetysseura• 7.10. Vastuuviikon tapahtuma Pukinmäen seurakuntapii-

rissä, Malmin seurakunta• 15.10. – 29.10. Nuorten ja koululaisten Vastuuviikon ju-

listenäyttely, Kuhmalahden kirjasto, Kangasala• 18.10. Vastuuviikon ilta, Asikkalan seurakunta• 21.10. Messu Espoon tuomiokirkossa ja kirkkokahvit• 22.10.–2.11. Nuorten ja koululaisten Vastuuviikon julis-

tenäyttely Suoraman kirjastossa ja Kangasalan pääkirjas-tossa, Kangasala

• 21.10. Tuomasmessu, joka kuultiin suorana lähetyksenä Radio Deiltä

• 21.10. Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Johanneksen-kirkko, Helsinki

• 21.10. Messu ja kirkkokahvit, Meilahden kirkko • 23.10. Imatrankosken kirkossa vastuuviikon musiikkiti-

laisuus• 23.10. Vastuuviikon ilta, Keravan Katupappila• 24.10. Ortaidin ja Ortodoksisen Lähetyksen Reilun kau-

pan kirkkokahvit, kotikirkko • 24.10. YK:n päivä ja rukouspäivä Oulun tuomiokirkossa

hartaushetki, kryptassa kahvila, jossa lähettiläs puhui har-tauden jälkeen

• 24.10. Lähetyspiiri, Huopalahden kirkko• 24.10. Ihmisoikeusmessu, Agricolan kirkko• 24.10. Rukousilta, Leppävaaran seurakunta, Perkkaan

kappeli• 24.10. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vas-

tuun rukousilta• 25.10. Turku Rukoilee, kuukausittainen yhteiskristillinen

rukoustapahtuma, jossa rukoillaan vainotun seurakunnan puolesta, Turun ruotsinkielinen metodistikirkko

• 25.10. Imatrankosken kävelykadulla tilaisuus, jossa ker-rottiin uskonnonvapaudesta ja siihen kohdistuvista louk-kauksista

• 26.10. Olavinkulmassa Imatran seurakunnan tilaisuus, jossa draaman keinoin tuotiin erilaisten ihmisten tarinoita esille, leikkejä, stand up -komiikkaa. Puhujana Stefanus-Lähetyksen uskonnonvapausasiantuntija Aki Miettinen.

• 26.10. Isojoella, Isojoen koulu, oppitunti 6–7 -luokka-laisille ja toinen oppitunti 8–9 -luokkalaisille. Tilaisuus myös Isojoen seurakunnassa

• 27.10. Vastuuviikon tapahtuma, Majakkaseurakunta, Sou-kan kappeli

• 27.10. Ilo Askeleiden leiri, Vaasa• 28.10. Jumalanpalvelus, Betelkyrkan, Helsinki• 28.10. Vastuuviikon ja diakoniatyön kirkkopyhä ja tapah-

tuma, Teiskon seurakuntakoti, Tampere• 28.10. Vastuuviikon Ekumeeninen radiojumalanpalve-



lus, Ilomantsin ortodoksinen kirkko. Suorana lähetykse-nä YLE Radio 1:ltä

• 9.11. Ambassadörsbesöket i Åbo, Åbo svenska försam-lingshem Aurelia

• 18.11. Kansainvälinen uskon juhla, Pyhän Olavin katoli-nen seurakunta, Jyväskylä. Kansainvälisen päivän messu, kahvit, keskustelu ja iltapala

• 18.11. Crosspoint-ilta Naantalin seurakunnassa, lähettiläs puhumassa, musiikkia ja rukousta, kaikenikäisiä osallis-tujia, lapsille omaa ohjelmaa

• 22.11. Kokous Alavuden Helluntaiseurakunnassa• 22.– 23.11. Alavuden yläkoulussa oppituntivierailut luo-

killa 7–9• 26.11. Matinkappelin eläkeläiskerho, Olarin seurakunta• 31.12. Uudenvuoden vastaanotto Naantalin helluntaiseu-

rakunnassa

Lehtien välityksellä tavoitettiin 1 045 013 suomalaista sekä radion ja tv:n välityksellä 1 761 000 suomalaista. Netin ja sosiaalisen median välityksellä 34 005. Vastuuviikko näkyi ja kuului lukuisten tapahtumien lisäksi kristillisissä lehdissä, YLE Radio1:ssä, YLE-nettiuutisissa, muutamassa paikallis-lehdessä, radiojumalanpalveluksissa ja -hartauksissa sekä Radio Deillä lähettiläiden haastatteluina ja Tuomasmessun suorana lähetyksenä. Vastuuviikko oli esillä 313 taholla. Li-säksi kampanjan aineistoa on lähetetty kaikille merkittävil-le seurakuntamedioille, järjestöille ja toimijoille sekä jokai-seen Suomen kristilliseen seurakuntaan, 1 084 kpl.

Uskonnonvapaus – yhä agendalla

Vastuuviikon seurauksena uskonnonvapauden käsittelemi-nen tärkeänä teemana jatkuu. Lähettiläitä kysytään yhä seu-rakuntiin, vaikka SEN ei hanketta enää koordinoi. Monet halusivat tutustua vainottuihin henkilökohtaisesti ja perus-taa jatkuvia yhteistyö- ja ystävyyssuhteita heidän ja muiden vainoa kokeneiden kanssa. Lisäksi SEN koordinoi ulkoasi-ainministeriön rahoittamaa Uskonnonvapaus ulkopolitiikas-sa -hanketta, jossa SEN, Suomen Lähetysseura, Suomen lä-hetysneuvosto, Suomen Evankelinen Allianssi, Fida Interna-tional, Stefanus-Lähetys, Frikyrkan Hjälper ja World Vision laativat selvitystä ja suosituksia siitä, miten Suomi voi edis-tää uskonnonvapautta ulkopolitiikassaan. Uskonnonvapaus on yhä ajankohtaisempi aihe ja päättäjien kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut.

Vastuuviikon hallinnon uudistus

Hallinto uudistui kuluneena vuonna. Aikaisempi järjestöistä ja kirkkokunnista koostuva yhteistyöryhmä koettiin tehotto-maksi ja epämotivoituneeksi. Uudessa hallintomallissa SEN on Vastuuviikon omistaja. Valtuuskunta kokoontuu kerran

kahdessa vuodessa teemaseminaariin valitsemaan Vastuu-viikon tulevan kaksivuotisteeman. Valtuuskunnan kokouk-seen kutsutaan:

- jäsen- ja tarkkailijakirkot- kumppanuusjärjestöt- hallituksen jäseniä- muut relevantit tahotValtuuskunnan työskentelyllä pyritään saavuttamaan te-

maattista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.Vastuuviikon asiantuntija, neuvoa-antava, suunnitteleva

ja toimeenpaneva ryhmä on Ohjausryhmä.Se kootaan teeman mukaan ja siinä on n. viisi asiantunti-

jajäsentä. Valtuuskuntaan osallistuneet tahot saavat itse vali-ta, haluavatko ohjausryhmään. Kirkkojen läsnäolo on tärke-ää. Kuluneena vuonna ohjausryhmään valittiin Marja Kan-tanen (ev.lut. kirkkohallitus), Tero Pulkkinen (ev.lut. kirkko-hallitus), Sini Tyvi (Kirkon Ulkomaanapu / Changemaker) ja Timo Virtala (Kristillinen rauhanliike). Ryhmään voidaan kutsua asiantuntijavieraita kuultavaksi.

2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä

Kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää vietettiin 13.–14.10. SEN:n ja Suomen lähetysneuvoston yhteinen työryhmä valmisteli aineiston lähetyspyhää varten. Teema oli Yhdessä kohti elämää – Usko ja epäusko. Lähetyspyhän aineistossa on rukouksia, raamattutunteja ja saarnavirikkei-tä. Aineisto tukee seurakuntia ja yhteisöjä lähetyspyhän val-misteluissa. Tavoitteena on vahvistaa kristittyjä yhteisessä todistus- ja palvelutehtävässä eri puolilla maailmaa ja innos-taa nuoria lähetysvastuuseen. Lähetyspyhän aineisto julkais-tiin yhteistyössä Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen Va-paakristillisen Neuvoston kanssa.

2.1.5 Rukouspäiväjulistus

Rukouspäiväjulistus jatkaa vuosittaista tapaa, jota Ruotsin, Suomen Suuriruhtinaanmaan ja Suomen tasavallan valtion-päät olivat noudattaneet vuonna 2012 tasan 400 vuotta. Vuo-den 2000 perustuslain ja vuoden 2003 uskonnonvapauslain myötä Suomen säädöskokoelmassa julkaistava julistus jäi historiaan. Tuolloin yhtäältä Tasavallan presidentin, Opetus-ministeriön ja Oikeusministeriön ja toisaalta kirkkojen kes-ken päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan perinnettä jatketaan sen arvon mukaisella tavalla ja samalla huomioidaan nyky-ajan moniarvoinen yhteiskunta, jossa valtiovalta ei tunnusta uskontoa eikä sen vuoksi kehota rukoilemaan. Tämän yhteis-ymmärryksen mukaan Suomen Ekumeeninen Neuvosto laa-tii yhteistyössä Tasavallan presidentin kanslian kanssa eku-meenisen julistuksen kahdesta rukouspäivästä, jonka allekir-joittamisesta presidentti henkilökohtaisesti päättää kautensa alussa. Rukouspäiväjulistuksen tekstin kirjoittaa työryhmä,



jonka SEN:n hallitus asettaa kirkkojen nimittämistä edusta-jista. Työryhmässä on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä vapaan kristillisyyden edustus. Teksti laaditaan yhteiskunnan ja kirkkojen ajankohtaisten teemojen pohjal-ta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö seurasi edeltäjänsä linjaa ja ottaessaan vastaan SEN:n ja rukouspäivätyöryhmän edustajat 28.8. ilmoitti päätöksestään allekirjoittaa julistus.

SEN:n hallituksen asettama rukouspäivätyöryhmä val-misteli vuoden 2013 rukouspäiväjulistuksen ja siihen liit-tyvän liturgisen aineiston. Tasavallan presidentti allekirjoit-ti julistuksen 30.10. Julistus noudattaa Kirkkojen maailman-neuvoston yleiskokousteemaa Elämän Jumala, johdata mei-dät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. (Jes. 42:1–4) Julis-tuksessa todetaan, että oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmi-sen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Ru-kouspäiväjulistus rohkaisee jokaista kansalaista lähiympä-ristössään oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vah-vistamiseen. Siinä viitataan myös vapaaseen liikkuvuuteen, joka on olennainen ulottuvuus EU-kansalaisuudessa, jonka 20-vuotisjuhlaa vietetään 2013.

2.1.6 Ekumeeninen teko

Kuluneena vuonna annettiin toista kertaa tunnustus Eku-meenisesta teosta. Sen saivat yhdessä Turun evankelis-lute-rilainen Mikaelinseurakunta ja Turun Helluntaiseurakunta. Perusteena oli seurakuntien yhteinen 90-vuotisjuhla. Se jär-jestettiin Erilaisina yhdessä -tapahtumana 26.–28. elokuuta 2011. Tunnustuksen perusteluissa SEN:n hallitus totesi, että yhteinen juhla merkitsi toisen kirkon seurakunnan olemas-saolon ja elämän tunnustamista. Se oli kannanotto yhteisen lähetystehtävän puolesta. Juhla kertoi seurakuntien läheises-tä suhteesta ja antoi esimerkin kaikille maamme naapuriseu-rakunnille ekumeenisen yhteyden mahdollisuuksista. Tun-nustus julkistettiin neuvoston kevätkokouksessa.

2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko

Kristillisen Medialiiton vuosittainen palkinto myönnet-tiin vakiintuneen tavan mukaan ekumeenisen rukousviikon päättyessä, apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivänä 25.1. Vuoden 2011 kristillinen mediateko -tunnustus annet-tiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Hengellinen elä-mä verkossa -hankkeelle. Palkinnonsaajan valitsi tällä kertaa Kristillisen Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Thorleif Johansson. SEN on mukana yhtenä palkinnon taustatahona.

2.1.8 Kumppanuusfoorumi

SEN:n kumppanuusjärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontui-vat 2.10. Helsingissä keskustelemaan järjestöjen ja SEN:n

ajankohtaisista yhteistyönäkymistä. Pääsihteeri alusti vuon-na 2013 tapahtuvista EKK:n ja KMN:n yleiskokouksista. Tapaaminen muodostaa foorumin, jolla vaihdetaan tietoja järjestöjen ajankohtaisista asioista ja keskustellaan SEN:n toiminnasta kumppanuusjärjestöjen näkökulmasta.

2.1.9 Ekumeeninen aamurukous

SEN:n toimisto on vuodesta 2009 ollut mukana järjestämäs-sä viikoittaista ekumeenista aamurukousta Dominikaanien Studium Catholicum -keskuksen kappelissa Helsingin kes-kustassa. Aamurukous toimitetaan vuoroviikoin katolisen, luterilaisen, ortodoksisen, anglikaanisen ja vapaakirkollisen perinteen mukaan ja siihen kuuluu toisen perinteen edusta-jan pitämä puheenvuoro päivän lukukappaleesta. Hartaus ja kirkkokahvi kokoavat viikoittain parikymmentä rukoilijaa eri kirkollisista taustoista.

2.2. Muita hankkeita

2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat

Ohjelman puitteissa on yhteistyössä kirkkojen ja kristillis-ten yhteisöjen kanssa vuodesta 1997 alkaen järjestetty koh-taamisia, neuvotteluja ja koulutusta maahanmuuttajuu-teen liittyvissä kysymyksissä. Ohjelma on luonteva ulottu-vuus SEN:n toiminnassa ja palvelussa erityisesti jäsenkir-koille. Olennaista on myös vuoropuhelu maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita hoitavien valtion viranomaisten kanssa. MOD-ohjelmasta (Mångfald och dialog Moninaisuus, Oi-vallus, Dialogi, Ruotsissa kehitelty koulutusohjelma, joka tarjoaa pedagogista mallistoa ja menetelmiä erilaisuutta kos-kevien kysymysten selvittämiseen.) saatuja oppeja sovellet-tiin kirkot ja maahanmuuttajat -työssä.

2.2.1.1 MonikulttuurisuustukiKuluneena vuonna seurattiin erityisesti globalisaation mu-kana näyttäytyviä uusia sosiaalisia ja rasismiin liittyviä haasteita.

Syyskaudella toimisto antoi asiantuntija-apua kirkko-jen diakoniatyölle ja oli yhteydessä sosiaali- ja terveysmi-nisteriöön sekä kunnallisiin viranomaisiin eri kulttuuri-taustoja koskevissa lastensuojelutilanteissa, jotka venäläis-ten perheitten osalta nousivat rajusti esiin tiedotusvälineis-sä. Yhdessä Suomen Evankelisen Allianssin ja ev.lut. Kirk-kohallituksen maahanmuuttajatyön kanssa alettiin valmis-tella avointa keskustelutilaisuutta osapuolten välille. Näiden lisäksi monikulttuurisessa neuvonnassa läheisinä kumppa-neina olivat pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntayhtymät ja eräät muut asiassa aktiiviset evankelis-luterilaiset, hellun-tailaiset ja ortodoksiset seurakunnat.



2.2.1.2 Kirkko turvapaikkanaToimisto ja jaostot seurasivat maamme ja Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan kehitystä ihmisoikeuksien näkökul-masta ja siitä nousevia haasteita kirkkojen diakoniselle teh-tävälle. Kansainvälisenä kysymyksenä nousi esiin Euroopan unioniin pyrkivien ihmisten kohtalo Unionin eteläisellä ul-korajalla ja heidän kohtelunsa vastaanottoleireillä. Vuoropu-helua käytiin Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomais-tahojen kanssa. Seurakuntien työntekijöitä tuettiin erilaisis-sa turvapaikkatilanteissa, samoin kuin kirkkojen rajat ylittä-vää yhteistyötä ja koulutusta.

2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissaKysymys uskonnonvapauden toteutumisesta turvapaikan-hakijoiden vastaanottokeskuksissa nostettiin esiin SEN:n kevätkokouksessa 2011. Keskustelun pohjalta neuvosto ja ev.lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyö avasivat yh-dessä vuoropuhelun asiasta Maahanmuuttoviraston kanssa. Perustettiin työryhmä valmistelemaan ohjeita uskonnonva-pauden toteuttamista ja uskonnon harjoittamiseen liittyviä tilanteita varten vastaanottokeskuksissa. Työryhmässä olivat mukana Maahanmuuttoviraston edustajana johtaja Veikko Pyykönen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö, Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Anas Ha-jjar, Petri Merenlahti ev.lut. Kirkon Ulkomaanavusta, Timo Keskitalo International Evangelical Church -kirkosta, Ka-ti Jääskeläinen ev.lut. Kirkkohallituksesta sekä Minna Ras-ku SEN:n Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtajana. SEN:n puolesta Eettisten kysymysten jaosto hoiti hanketta.

Valmisteltavissa ohjeissa käsitellään uskonnon vapautta ihmisoikeutena, eri uskonnollisista taustoista tulevien asuk-kaiden yhdenvertaista kohtelua, yhteydenpitoa seurakuntiin ja uskonnollisiin yhteisöihin sekä keskustelumahdollisuuksia uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa vastaanotto-kes-kuksissa. Ohjeet valmistuvat vuoden 2013 puolella.

2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö

SEN muodosti foorumin kirkkojen kotimaisen ihmisoike-ustyön yhteydenpidolle ja seurasi kirkkojen kansainvälisten verkostojen toimintaa. Erityisesti pidettiin esillä Suomea, sen lähialueita ja Euroopan unionia koskevia uskonnonvapa-uteen ja muihin ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ke-hitettiin niihin liittyvää vaikuttamistyötä suhteessa maamme ulkopolitiikkaan.

2.2.3 Uskontojen kohtaaminen

SEN osallistui jäsenkirkkojensa valtuuttamana uskontokun-tien yhteydenpidon ja yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö oli luonteeltaan yhteiskunnallista, suvaitsevaisuutta lisäävää ja yhteiskuntarauhaa rakentavaa.

2.2.3.1 USKOT-foorumi SEN osallistuu uskontokuntien yhteyksiä kehittävän foo-rumin toimintaan kristittyjen edustajana yhdessä Suomen ev.lut. kirkon kanssa. Foorumin muut jäsenyhteisöt ovat Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE), Suomen Juutalais-ten Seurakuntien Keskusneuvosto ry, Suomen Islamseura-kunta (tataariyhteisö).

Foorumin työn merkittävin tapahtuma oli 19.1. järjestet-ty korkean profiilin seminaari vihapuheesta Säätytalolla. Yli 70 hengen osanottajajoukko koostui poliitikoista, virkamie-histä sekä kirkkojen ja median edustajista. Tasavallan presi-dentti Tarja Halonen piti avauspuheenvuoron.

USKOT-foorumi julkaisi 2.9. verkossa kalenterin, joka esittelee yhteiskunnan juhlapäivien lisäksi islamin, juutalai-suuden, sekä kristinuskon osalta katolisen, luterilaisen ja or-todoksisen perinteen juhlapyhiä ja merkkipäiviä. Kullakin on oma symbolinsa ja värinsä. Klikkaamalla tiettyä pyhää aukeaa näytön kokoinen selittävä teksti. Mukaan on liitetty myös linkkejä lisätiedon saamiseksi. Kunkin uskonnon py-hää selittävä teksti on laadittu asianomaisen uskontoyhtei-sön toimesta. Kalenteri on tarkoitettu niin suurelle yleisölle, kouluille, päiväkodeille, sairaaloille, puolustusvoimille kuin muille yhteiskunnan laitoksille, joiden piirissä on henkilöitä eri uskontotaustoista.

2.2.3.2 Kolmen uskonnon johtajien neuvottelut Juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia edustavat uskontojoh-tajat kokoontuivat 1.3. Suomen Islamilaisen Neuvoston isän-nyydessä. Antamassaan tiedotteessa he tervehtivät tyydytyk-sellä 24.2. julkistettua opetusministeriön tuntijakotyöryhmän mietintöä. Oman uskonnon opetusta tulee uskontojohtajien mukaan kehittää nykyisen mallin pohjalta moniuskontoisen yhteiskunnan ja sen tasaveroisten jäsenten tarpeita varten.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti 13.9. vastaan uskontojohtajat, jotka olivat pyytäneet audienssia selvittääk-seen uskontojen yhteistyötä maassamme ja jatkaakseen yh-teydenpitoa uuden valtionpään kanssa. Lämminhenkises-sä keskustelussa käsiteltiin uskonnollisten ilmiöiden merki-tystä maailmanpolitiikassa ja todettiin uskonnollisen tiedon ja ymmärryksen tärkeys myös kotimaassa, erityisesti osana kasvavan nuorison yleissivistystä.

Uskontojohtajien kokouksiin osallistuvat evankelis-lute-rilainen ja ortodoksinen arkkipiispa, katolinen piispa sekä SINE:n, Suomen Islamseurakunnan (tataariyhteisö) ja Juu-talaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtajat. Pää-sihteeri osallistuu neuvotteluihin SEN:n edustajana ja val-mistelee niitä tarpeen mukaan isäntäyhteisön kanssa sekä laatii tapaamisista muistiot. Yhteisiä neuvotteluja pidetään tavallisesti kahdesti vuodessa eri uskontokuntien vuorotel-len isännöiminä.



2.2.3.3 Kristillinen uskontoteologia Toimisto seurasi suomalaista ja kansainvälistä keskustelua muitten uskontojen asemasta ja merkityksestä kristillisen uskon ja teologian valossa.

2.2.4 Kirkot, ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys

SEN seurasi kansainvälisiä ja kotimaisia ekumeenisia kes-tävän kehityksen ja ympäristösuojelun aloitteita. Maailman valtioiden korkeat edustajat sitoutuivat kesäkuussa Rio de Janeirossa pidetyssä kokouksessa laaditussa Rio+20 asia-kirjassa edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, joiden pyrkimyksenä on tasapaino oikeudenmukaisen yhteiskunta-talouden, köyhyyden vähentämisen, luonnonvarojen kestä-vän käytön ja ekosysteemien suojelun välillä. Pyrkimysten konkretisointi ei onnistunut kirkkojen ja kansalaisjärjestö-jen toivomalla tavalla, kun hallitusten edustajat neuvotteli-vat Dohassa joulukuun alussa.

2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkostoElspeetissä Hollannissa pidettiin 29.8.–2.9. Euroopan eku-meenisen ympäristöverkoston (ECEN) yleiskokous ja sii-nä SEN:a edusti Eettisten kysymysten jaoston puheenjoh-taja, YTT Minna Rasku. Kokouksen teema oli Eco -justice, Growth and Hope eli eko-oikeudenmukaisuus, kasvu ja toivo.

2.2.4.2 Tulevaisuus, jonka tahdommeNeuvosto järjesti yhdessä ev.lut. kirkkohallituksen ympäris-töverkoston kanssa 10.12. Helsingissä Uspenskin katedraa-lin kryptassa seminaarin otsikolla Tulevaisuus, jonka tah-domme. Siinä kuultiin KMN:n ympäristövastaava Guiller-mo Gerberin videopuhe. Muina alustajina olivat ympäris-töministeriön kv-osaston johtaja Jukka Uosukainen, Kirkon Ulkomaanavun koulutussuunnittelija Anssi Almgren, tutki-jat Panu Pihkala ja Laura Riuttanen. Seminaarissa todettiin muun muassa, että ilmastonmuutosta tulee hillitä kapitalis-tisen järjestelmän puitteissa, sillä järjestelmän muuttaminen globaalisti on liian hidas prosessi. Voidaan kuitenkin pohtia miten yritysmaailmaa voisi kehittää oikeudenmukaisemman jaon suuntaan. Ei ole oikein, että neljännes maapallon vä-estöstä käyttää suurimman osan yhteisistä luonnonvaroista.

2.2.4.3 Pohjolan kirkkojen ympäristöverkosto Neuvosto tuki pohjoismaisten kirkkojen ympäristötoimi-joiden yhteistyötä. Pohjolan kirkkojen ympäristöverkostos-sa olivat mukana mm. Ruotsin kirkko, Ruotsin kristillinen neuvosto, Norjan kirkko, Norjan Metodistinen kirkko, Poh-jois-Elben luterilainen kirkko Saksasta, Tanskan ev.lut. kirk-ko, Katolinen kirkko Tanskassa ja DanchurchAid. Suomesta mukana olivat ev.lut. kirkko ja ort. kirkko.

2.2.4.4 EkopaastoValtakunnallinen Ekopaasto-kampanja toteutettiin paaston aikaan keväällä. Kampanja muodostui internet-teemasivus-tosta, jossa on mm. tietoa kirkkojen eri paastoperinteistä ja elämäntavan ilmastovaikutuksista, paastokalenteri sekä ai-neistoja medialle. SEN:n kautta esitettiin palautetta, jossa toivottiin kampanjan kristillisen ilmeen selkeyttämistä. Eko-paasto-kampanjan toteuttajina olivat ev.lut. kirkkohallitus, Suomen ympäristökeskus ja SEN.

2.2.4.5 Luomakunnan aikaSEN:n verkkosivuilla julkaistiin aineistoa luomakunnan juh-lan ekumeenista viettoa varten. Sen nimitykseksi on kan-sainvälisesti vakiintunut luomakunnan aika ja ajankohdaksi itäisen kirkkovuoden luomakunnan päivän (1.9.) ja läntisen kirkkovuoden Fransiskus Assisilaisen muistopäivän (4.10.) välinen ajanjakso.

2.2.5 Pyhä – ev.lut. kirkon yhteinen painopiste

SEN oli mukana ev.lut. kirkon kolmivuotisen (2010–2012) Pyhä-painopisteen arvioinnissa ja päätösvuoden suunnitte-lussa. Painopisteellä haluttiin rohkaista pyhän etsimiseen ja lähestymiseen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa ja edistää luomakunnan hyvinvointia.

2.2.6. Marian monet kasvot

SEN oli mukana FOKUS ry:n Kulttuurifoorumissa, jonka otsikkona oli Marian monet kasvot. Se oli kolmen viikon (9. – 30.3.) tapahtumasarja, joka toi esille Jumalansynnyttäjään liittyviä aiheita keskustelutilaisuuksissa, seminaarissa, lu-entoillassa, konsertissa ja virsilaulutilaisuudessa. Ohjelman selkäranka oli kuvataiteilija Riikka Juvosen Maria-aiheisten teosten näyttely Tuomiokirkon kryptassa.

2.2.7 Suomalais-virolainen uskontokasvatusseminaari

Kasvatusasiain jaosto järjesti seminaarin yhteistyössä Viron Kirkkojen Neuvoston, Tarton yliopiston ja Viron uskonnon-opettajien liiton kanssa. Kasvatusasiain jaoston jäsenten ja muiden asiantuntijoiden muodostama suomalaisryhmä tapa-si eri kirkkojen edustajia ja sai ajankohtaisen ja analyytti-sen kuvan Viron yhteiskunnan uskontososiologisesta tilan-teesta. Varsinaisessa seminaarissa pohdittiin uskonnonope-tuksen tarpeita ja toimintamalleja molemmissa maissa. Tar-kemmin kohdassa Kasvatusasiain jaosto.



3 Tiedotus ja julkaisutoiminta

4.1. Euroopan Kirkkojen Konferenssi

Euroopan Kirkkojen Konferenssi (EKK) ja sen komissiot Kirkot dialogissa (Churches in dialogue, CiD) sekä Kirkko ja Yhteiskunta (Church and Society, CS) ja läheisessä yhte-ydessä EKK:n kanssa toimiva Euroopan Kirkkojen Siirto-laiskomissio (Churches’ Commission for Migrants in Euro-pe, CCME) tarjosivat SEN:n toiminnalle välttämättömiä yh-teyksiä. EKK:n meneillään ollut kivullias hallinnon ja rahoi-tuksen uudistus veivät aikaa ja energiaa järjestön ydintehtä-viltä. SEN osallistui yhdessä EKK:n suomalaisten ev.lut. ja ort. jäsenkirkkojen kanssa uudistusprosessiin. SEN:n näkö-kulmista korostettiin komissioiden asiantuntijatyön ja -ver-kostojen merkitystä. Vastuuviikon työ uskonnonvapaustee-man ympärillä sai monia hyödyllisiä virikkeitä ja yhteis-työsuhteita EKK:n kautta. Pääsihteeri kuului EKK:n val-tuuskuntaan ja piti päätöspuheenvuoron uskonnonvapautta koskevassa seminaarissa, jonka oli kutsunut koolle EU:n ko-mission suunnittelutyötä tekevä toimisto (Bureau of Europe-an Policy Advisors, BEPA). Tässä, kuten muissa vastaavissa

tilanteissa, EKK oli yhteistyössä EU:n katolisten piispainko-kousten neuvoston (COMECE) kanssa.

4.2 Kirkkojen Maailmanneuvosto

KMN:n keskuskomitea piti 30.10.–8.11. viimeisen kokouk-sensa ennen vuoden 2013 marraskuussa järjestettävää yleis-kokousta. Kokous pidettiin Kreetan ortodoksisessa akatemi-assa Kolymparissa. Yleiskokousvalmistelujen lisäksi kes-keisellä sijalla oli järjestön oman hallinnon uudistaminen ja taloushaasteiden edellyttämä toiminnan jäntevöittämi-nen. Asialistalla oli KMN:n uusi lähetysasiakirja Together towards life: Mission and Evangelism in changing landsca-pes, joka hyväksyttiin. Keskuskomitea otti myös vastaan Faith and Order -komission laatiman kirkko-opillisen asia-kirjan. Molemmat asiakirjat ovat tärkeitä ekumeenisia merk-kipaaluja. Uraauurtava merkityksensä on myös vuonna 2011 julkistetulla asiakirjalla Kristillinen todistus moniuskontoi-sessa maailmassa, joka laadittiin Katolisen kirkon uskonto-jen välisen dialogin neuvoston, Kirkkojen Maailmanneuvos-

Neuvosto julkaisi aineistoja hallituksen päätösten mukaises-ti. Julkaisutoiminta tapahtui yhteistyössä kumppanien kans-sa, joiden avulla kustannustoiminta ja jakelu toteutui. SEN:n toimisto hoiti ekumeenista viestintää alan ainoana varsinai-sena toimijana maassamme ja pystyi tukemaan jäsenkirkko-jen ja kumppanuusjärjestöjen viestintää.

www.ekumenia.fiwww.vastuuviikko.fiwww.nuortenekumenia.fiFacebook: Ekumenian ystävät, Nuorten ekumeniaa ja

Ekumenik i Finland

Pieni pyhiinvaelluskirja, toinen uusittu painos, Kalle Elonheimo, Kirjapaja

Laskiaisesta pääsiäisen iloon, Martti Häkkänen, Mari-anne Kantonen, Veijo Koivula, Suomen Lähetysseura

Toimintakertomus 2011 VerksamhetsberättelsePieni opas uskonnonvapauteen – Mitä uskonnonvapaus

on ja voiko sitä rajoittaaPyhää arkea -dokumenttifilmi, ohjaaja Heikki Repo.

Myrskykallio-filmi ja SENnj

Kristittyjen ykseyden rukousviikon 2013 aineisto Turvallinen paikka uskoa ja elää – En trygg plats att tro

och leva – Vastuuviikon aineisto Yhdessä kohti elämää – Usko ja epäusko, Tillsammans

på väg mot livet – Tro och otro, lähetyspyhän aineistoVingar, Cd:n tuotantoa tuettuKristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa

-asiakirja julkistettiin SEN:n ja ev.lut. kirkon ulkoasiain-osaston verkkosivuilla. SEN:n toimisto vastasi englannin- ja ranskankielisistä alkuperäisteksteistä tehdystä suomen-noksesta. Kyseessä on tärkeä asiakirja lähetyksestä, mutta myös merkittävä ekumeeninen avaus, joka on syntynyt Ka-tolisen kirkon uskontojen välisen dialogin neuvoston, Kirk-kojen Maailmanneuvoston ja Maailman evankelisen allians-sin yhteistyön tuloksena. Asiakirja kuvaa lähetystyön mene-telmiä evankeliumin periaatteiden mukaan ja esittää suosi-tuksia kristillistä todistusta varten.

Pääsihteeri piti blogia verkkosivuilla ja puhui radioblogin kerran kahdessa viikossa Radio Dein kanavalla.

4 Yhteydet ja seuranta



ton ja Maailman evankelisen allianssin yhteistyönä. Se suo-mennettiin ja julkistettiin SEN:n ja ev.lut. Kirkon ulkoasiain osaston toimesta.

SEN:n varapuheenjohtaja Outi Vasko, hallituksen jä-sen piispa Simo Peura ja pääsihteeri sekä ev.lut. kirkon ul-komaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen osal-listuivat keskuskomitean jäseninä kokoukseen. Konstantino-polin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos, jonka alaisuu-teen autonominen Kreetan kirkko kuuluu, teki samanaikai-sesti vierailun saarelle ja tapasi keskuskomitean.

SEN tarjosi perinteisellä tavalla kanavan suomalaisten kirkkojen ja Kirkkojen Maailmanneuvoston väliselle vuo-rovaikutukselle. KMN:n tarjoamia yhteyksiä oli mahdollis-ta käyttää SEN:n työn edistämiseen eri asioissa. SEN myös koordinoi KMN:n suomalaisten jäsenkirkkojen yhteydenpi-toa maailmanneuvoston asioissa. Kaksi SEN:n jäsenkirkkoa oli suoraan KMN:n jäsenenä, evankelis-luterilainen ja orto-doksinen kirkko, ja kaksi kansainvälisen yhteyden kautta – suomenkielinen ja ruotsinkielinen metodistikirkko United Methodist Church -kirkon osina.

4.3 Muut kansainväliset yhteydet

4.3.1 Euroopan ekumeeniset neuvostot

Euroopan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerien vuosit-tainen kokous pidettiin Skotlannin pääkaupungissa Edin-burghissa 17.–20.4. Kokousta isännöi Britannian ja Irlan-nin kirkkojen yhteinen järjestö Churches together in Britain and Ireland. Keskusteluissa oli esillä kysymys kasteen muo-dollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Asia on ajan-kohtainen Belgiassa, Sveitsissä ja Alankomaissa, missä siitä ollaan laatimassa kirkkojenvälistä asiakirjaa. Esikuvana on erityisesti Saksan kirkkojen neuvoston (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen ACK) vuonna 2007 laatima asiakirja, jonka 11 kirkkoa allekirjoitti. ACK:n taholta esitetään aloi-te yhteistyöseminaarista SEN:n kanssa kasteen tunnustami-sen tematiikasta.

Protestanttisen reformaation 500-vuotisjuhlinta vuon-na 2017 herätti keskustelua varsinkin Saksassa. Ekumeenis-ta lähestymistä varjosti muiden kuin reformaation päälinjaa edustavien epäröinti – katolilaiset viittaavat kirkon jakaan-tumisen murheeseen ja mennoniitat vainoihin, joiden koh-teeksi joutuivat. Tehtävänä on löytää se, kuinka ja mitä juh-lia yhdessä. Taustalla on myös Keski-Euroopan protestant-tisten kirkkojen itsepintainen vaatimus tulla tunnustetuiksi kirkkoina Rooman kirkon taholta.

SEN:n työn eri alueilla yhteyttä pidettiin eräiden Euroo-pan maiden neuvostoihin, Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi erityisesti Saksaan, Italiaan ja Puolaan.

4.3.2 Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot

Pohjoismaisen ekumenian yhteydenpitomenetelmät olivat esillä, kun ratkaistiin Ekumenik i Norden -ohjelman tule-vaisuus. Ekumeenisten neuvostojen pääsihteereiden ja piis-pa Christian Alstedin laatiman ehdotuksen mukaan olisi pe-rustettu uusi ohjelma, joka yhdistäisi kaikki Pohjolan ja Bal-tian ekumeeniset asiantuntijaverkostot. Siinä nähtiin kaksi perusperiaatetta: 1) Sen takaaminen, että työ on aidosti eku-meenista, eri tunnustuskuntia ja yhteiskunnassa eri asemas-sa olevia kirkkoja koskevaa. 2) Sen takaaminen, että työ on aidosti pohjoismaista, mukaan lukien Pohjolan kaikki maat ja niiden reuna-alueet ja vähemmistöt. Tässä keskustelussa katsottiin ekumeenisten yhteyksien tapaan, että Pohjolaan kuuluvat myös Latvia ja Viro. Uusi ohjelma olisi toteutu-nut verkkosivujen ja pienten kirkkojen osallistumista tuke-van solidaarisuusrahaston muodossa, ja olisi edellyttänyt n. 40 % työpanosta. Ohjelman kotipesänä olisi ollut vuorollaan kukin kansallisista kirkkojen neuvostoista; SEN ilmoitti val-miutensa olla ensimmäinen.

Tämä ohjelma olisi edellyttänyt suurilta kirkoilta n. 10 000 euron rahoitusosuutta kultakin ja periaatteellista rahoi-tusosuutta jokaiselta mukaan tulevalta kirkolta. Ehdotus ei toteutunut, koska suurten kirkkojen väliseen tasaveroiseen rahoitusratkaisuun ei päästy. Pohjolan ekumeeninen yhteis-työ jatkuu erillisten asiantuntijaverkostojen kautta. Konk-reettisin ilmenemismuoto on alkuvuodesta edelleenkin pi-dettävä ekumeenisten toimijoiden kokous.

Kirkkojen ja niiden neuvostojen ekumeenisten toimijoi-den vuosittainen kokous pidettiin Tukholman katolisen hiip-pakunnan Marielund-kurssikeskuksessa 30.1.–1.2. Kokouk-sen teemoina olivat Kirkko julkisessa elämässä ja Kirkko ja siirtolaisuus, joista kuultiin ajankohtaiset alustukset ja käy-tiin keskustelua. Mielenkiintoisin ajatustenvaihto liittyi kui-tenkin kirkkojen ja neuvostojen ajankohtaisiin kuulumisiin ja Euroopan Kirkkojen Konferenssin meneillään olevaan uudistukseen. Ruotsin Missionskyrkanin, baptistien ja me-todistien yhdistyvää kirkkoa, jonka nimi on toistaiseksi Ge-mensam framtid, esiteltiin mielenkiintoisesti. Pääsihteeri ja hallintosihteeri edustivat SEN:a.

Pohjolan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokous pidettiin 7.11. Tallinnassa. Kokouksen asialistalla oli Poh-jolan ekumenian koordinaatio ja EIN-ohjelman jatko sekä tammikuun-kokouksen suunnittelu.

4.3.3 Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto (WSCF)

Yhteyksiä ekumenian nuorekkaaseen pioneerijärjestöön hoidettiin sen suomalaisten jäsentahojen, Suomen Kristilli-sen Ylioppilasliiton ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton kanssa.



WSCF:n uusi pääsihteeri Christina Hauser vieraili SEN:n toimistolla, ja eri yhteyksissä keskusteltiin globaalin eku-menian tilanteesta ja opiskelijajärjestön roolista sen elävöit-tämisessä. SEN:n kannalta WSCF ja sen Euroopan-alueen toiminta tarjoavat edelleenkin ainutlaatuisen mahdollisuu-den verkostoitua kirkkojen progressiivisen nuorison kans-sa, laajemmin kuin mikään muu ekumeeninen järjestö täl-lä hetkellä.

4.3.4 Pohjolan ekumeeninen naiskomitea

Pohjolan ekumenian verkostoista on toimintaansa aktiivises-ti jatkanut Nordisk ekumenisk kvinnokommitté. Kansankir-kot Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä Eku-meeniset neuvostot Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat tukeneet toimintaa. Kuluneena vuonna järjestettiin Helsin-gissä hyvin onnistunut ekumeeninen naiskonferenssi. Myös Luterilaisen maailmanliiton WICAS (Women in Church and Society) -toiminta on nivoutunut naiskomitean yhteyteen. Sirpa-Maija Vuorinen edustaa NEKK:ssa Suomen ev.lut. kirkkoa ja Eija Kemppi SEN:n naisjaostoa. Lisää kohdas-sa Naisjaosto.

4.3.5 Global Christian Forum

GCF rakentaa kristittyjen yhteyttä yli tavanomaisen ekume-nian ja sitä palvelevien järjestöjen rajojen. Menetelmänä on kohtaaminen ja vuoropuhelu kristittyjen ja heidän hengel-listen kokemustensa välillä. GCF:ssa ovat edustettuina sekä KMN:n jäsenkirkot, katolinen kirkko, evankelikaaliset ryh-mät että kristilliset järjestöt. SEN:n jäsenkunta kattaa nämä tahot Suomen tilanteessa tyydyttävällä tavalla. SEN seura-si GCF:n keskusteluja ja sen merkitystä kaikkien kristittyjen välisen yhteydenpidon kannalta.

4.3.6 Svenska Bibelsällskapet

Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta on suomenruotsa-lainen kristillisyys edustettuna Ruotsin pipliaseuran yleis-neuvostossa (huvudmannaråd). Dosentti Risto Nurmela (ev.-lut.) oli edustajana ja hänen varahenkilönään TT Leif-Göte Björklund (met.).

Bibelsällskapetin yleisneuvoston kokoukset pidettiin 19.4. ja 12.11. Uuden testamentin uuden käännöksen tii-moilla on uusi käänne, sillä hallitus on päättänyt että SBS:n 200-vuotisjuhlaan tulee koekäännös osasta Luukkaan evan-keliumia ja Galatalaiskirjeestä. Uusi käännös voisi kokonai-suudessaan olla valmis 2026, jolloin on kulunut 500 vuotta UT:n ensimmäisen ruotsinnoksen ilmestymisestä.

Bibelsällskapet on päättänyt perustaa oman kustanta-mon. Näin ollen seuraava raamatunkäännös ilmestyy aika-

naan oman kustantamon kautta. Apostolisten isien ruotsin-nos on hankkeena. Uppsalan yliopiston teologisen tiedekun-nan uuden testamentin eksegetiikassa on Apostoliset isät otettu erityiseksi tutkimuskohteeksi.

4.3.7 Euroopan ekumeeninen nuorisoneuvosto

SEN:n nuorisojaosto oli Euroopan ekumeenisen nuoriso-neuvoston (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) suomalainen jäsentaho. Tarkemmin kohdassa nuorisojaosto.

4.3.8 Viron Kirkkojen Neuvosto

SEN:n hallitus teki yhteistyövierailun Tallinnaan 27.–28.5. Hallitus piti oman kokouksensa menomatkalla laivalla. Ma-japaikkana oli Piritan birgittalaisluostari, jonka elämään ja ekumeeniseen merkitykseen tutustuttiin. Aamupäiväsemi-naarissa saatiin mielenkiintoista tietoa Viron uskonnollises-ta tilanteesta, kirkkojen elämästä ja Viron kirkkojen neuvos-ton (Eesti Kirikude Nõukogu, EKN) toiminnasta. Tutustut-tiin suomalaisen ekumeenisen keräyksen tuella rakennettui-hin Viimsin Jaakobin ev.lut. kirkkoon, Evankelisten ja bap-tistikristittyjen liittoon kuuluvaan Viimsin vapaakirkkoon, vapaakirkolliseen soppakeittiötoimintaan, joka tukee syrjäy-tyneitä ruoka- ja muulla tuella sekä Tallinnan sataman orto-doksiseen Pyhien Simeonin ja Hannan ort. kirkkoon. Suo-men Tallinnan suurlähettiläs Aleksi Härkönen kutsui SEN:n hallituksen ja EKN:n johtokunnan tapaamiseen Suomen suurlähetystöön. Keskusteltiin neuvostojen ja kirkkojen yh-teistyösuhteista yli Suomenlahden ja tutustuttiin lähetystö-rakennukseen, joka on alun perin von Uexküll-suvun aate-lispalatsi ja jossa on asunut Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts. Viron kirkkojen neuvoston johtokunta teki vastavierailun syyskokoukseen Tampereelle EKN:n puheen-johtaja piispa Einar Soonen johdolla.

4.3.9 Ruotsin kristillinen neuvosto

Ruotsin kristilliseen neuvostoon (Sveriges Kristna Råd, SKR) pidettiin yhteyttä lähes viikoittain. Vastuuviikon ja Kyrkornas globala veckan -kampanjan yhteisistä teemoista pidettiin kaksi yhteistyöseminaaria. SKR:n uusi pääsihtee-ri Karin Wiborn osallistui SEN:n syyskokoukseen Tampe-reella.

4.3.10 Kristityt Lähi-idässä

SEN:n toimisto seurasi Lähi-idän tilannetta, erityisesti kris-tittyjen yhteiskunnallisen aseman ja kristillis-juutalais-isla-milaisen vuoropuhelun näkökulmasta. SEN:lla oli yhteyk-siä Egyptin islamilaisiin ja kristillisiin tahoihin, samoin kuin



Pyhän Maan kristillisen rauhantyön keskuksiin ja KMN:n EAPPI-ohjelmaan (Ecumenical Accompaniment Program-me for Palestine and Israel). SEN oli mukana työryhmässä, joka valmisteli Pyhän Maan kristillisten kirkkojen yhteisen Kairos Palestiina -asiakirjan ekumeenista käyttöä maamme kirkkojen toiminnassa. SEN antoi asiantuntija-apua Maa-hanmuuttovirastolle kahden uskonnonvapausseminaarin jär-jestämisessä. Myös Turkin yhteiskunnallista kehitystä ja vä-hemmistöjen asemaa seurattiin.

4.4 Kotimaiset yhteydet

4.4.1 Ev.-lut. kirkkopäivät

Viritettiin keskustelu mahdollisuudesta valmistella kirkko-jen yhteiset Ekumeeniset kirkkopäivät. Tähtäyspisteenä oli ev.lut. kirkkopäivien ja SEN:n 100-vuotisjuhla 2017, jolloin vietetään myös Suomen itsenäisyyden ja protestanttisen re-formaation merkkivuotta.

4.4.2 Parisuhdelaki ja kirkot

SEN seurasi kotimaista ja kansainvälistä keskustelua samaa sukupuolta olevien parisuhteista kirkkojen kannalta. Asia oli haasteena esillä kansainvälisessä ekumeniassa, erityises-ti eräiden kirkkojen kahdenvälisissä suhteissa. Kotimaises-sa keskustelussa korostui kirkkojen sisäinen erimielisyys ai-heesta enemmän kuin ekumeeniset suhteet.

4.4.3 Uskonnonopetus

Kasvatusasiain jaosto, toimisto ja hallitus seurasivat aktii-visesti julkista keskustelua koulun uskonnonopetuksesta ja osallistuivat siihen. Ks. tarkemmin Kasvatusasiain jaosto.

4.4.4 Katekumenaatti

SEN seurasi katekumenaattia aikuisia uskoon johdattava-na toimintamallina eri kirkoissa. Aikuisten kasteoppilaiden ja muiden opetettavien perehdyttäminen kristinuskoon oli kirkkojen omaa toimintaa, mutta samalla ekumeenisten ja kansainvälisten vaikutteiden tarpeellisuus ja hyödyllisyys olivat havaittavissa.

4.4.5 Dalit-solidaarisuusverkosto

SEN seurasi kansainvälistä Dalit-solidaarisuusverkostoa ja sen suomalaisen tukiyhdistyksen toimintaa. Vuoden 2013 ekumeenisen rukousviikon aineisto ja viikon valmistelu an-toivat mahdollisuuden avata kastisorron todellisuutta suo-malaiselle kirkkokansalle.



5.1 Eettisten kysymysten jaosto

Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutuk-seen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaos-ton tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta.

Puheenjohtajana toimi Minna Rasku (ort.), varapuheen-johtajana Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.-lut.) ja sihteerinä Aino Bärlund (ev.lut.). Eettisten kysymysten jaosto kokoon-tui viisi kertaa. Kokousten lisäksi keskusteluja jatkettiin ja yhteyttä pidettiin sähköpostilla.

Edellisenä vuonna pidetty ikääntymistä käsitellyt semi-naari ja käynnistynyt keskustelu ikääntyvien kohtelusta Suo-messa jatkui alkuvuodesta, jolloin kokouksessa pohdittiin vanhusteesien sisältöä ja tarvetta. Käyty keskustelu konk-retisoitui touko-kesäkuussa yhdessä Suomen vapaakristilli-sen neuvoston kanssa tehtyyn lausuntoon koskien ns. Ikälain valmistelua. Jaostosta lausuntoa valmistelemassa olivat Tar-ja Holi, Kalervo Aromäki ja Minna Rasku.

Jaosto oli mukana valmistelemassa kristillisten paasto-perinteiden koontia keväällä ensimmäisen kerran julkais-tuun Ekopaasto-kampanjaan. Nettisivusto sai paljon julki-suutta ja palaute oli enimmäkseen positiivista. Kriittiset nä-kökulmat huomioiden aiheeseen palattiin uudelleen syksyl-lä, jolloin sivuja valmisteltiin vuoden 2013 kampanjaa var-ten. Jaoston puolesta hiontaan yhdessä luterilaisen kirkon ja ympäristökeskuksen kanssa osallistui Minna Rasku. Eko-paasto-kampanjan taustayhteisöinä ovat Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja SEN. www.ekopaasto.fi tai www.ekofasta.fi

Pakolaisten vastaanottokeskuksiin valmisteilla olevat eettiset pelisäännöt olivat esillä. Yhdessä maahanmuutto-viraston ja eri uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa käynnissä oleva keskustelu koskee uskontojen huomioimista ihmisoikeutena vastaanottokeskuksissa. Aihe koskee myös uskonnon merkitystä, vapautta harjoittaa uskontoa vastaan-ottokeskuksissa sekä yleensä uskonnonvapauden toteutu-mista maahanmuuttajien kotoutumisessa.

5.2 Kasvatusasiain jaosto

Kasvatusasiain jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jä-senyhteisöille, tarkkailijakirkoille ja kumppanuusjärjestöil-le mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa, jotka liittyvät ekumeeniseen kasvatukseen. Tavoitteena on edistää kasvatusta ekumeenisuuteen Suomessa keskinäisen kunnioituksen ja tiedon lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä.

Puheenjohtajana toimi Arto Kallioniemi (ev.lut.), vara-puheenjohtajana Sirpa Okulov (ort.) sekä sihteerinä Marian-

ne Kantonen (ort.). Kevätkaudella pidettiin kolme kokousta ja syyskaudella kaksi.

Peruskoulun ja lukion uskonnonopetuksen ja myös jä-senyhteisöjen ja yhteiskunnan antaman muun uskontokas-vatuksen toteutumisen seuraamista jatkettiin. Valtioneuvosto antoi 28.6. asetuksen perusopetuksen tuntijaosta. Uskonnon tuntimäärä väheni uudessa tuntijaossa 11 vuosiviikkotunnis-ta 10:een. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman pitäi-si olla valmiina vuonna 2014; käytössä sen on tarkoitus olla vuodesta 2016 alkaen vuoteen 2030 asti.

Uskonnonopetuksesta käytävää keskustelua ja perusope-tuksen tuntijakouudistuksen vaiheita on seurattu aktiivises-ti. Mediassa nostettiin esiin pienryhmäisten uskontojen ope-tukseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuna niihin esitettiin kai-kille yhteistä oppiainetta. Asia puhututti myös jaostoa hy-vinkin kiivaasti. Jaosto noudattaa SEN:n linjaa koulun us-konnonopetuksen suhteen: johdonmukaisesti jaoston työn kautta on korostettu oman uskonnon opetusmallin etuja ja kehitysmahdollisuuksia. Ekumeeniselta kannalta erityisesti vähemmistöjen asema on huomioitava, sillä nykyinen malli edistää nimenomaan uskonnollisten vähemmistöjen oikeuk-sien toteutumista. Oman uskonnon opetuksen merkitys maa-hanmuuttajien kotoutumisen kannalta on myös otettava huo-mioon.

Jaosto pyrki toiminnallaan vaikuttamaan positiivisesti uskonnonopetuksen aseman ja katsomusaineiden opetuksen puolesta. Asiantuntemus on näkynyt mm. SEN:n hallituksen lausuntojen laatimisessa. KAJ:n jäsenet ovat korkeatasoisia asiantuntijoita, jotka ovat erittäin hyvin verkottuneita niin omaan yhteisöönsä kuin yhteiskuntaan. KAJ:n työskentely uskonnonopetuksen asioissa on ylittänyt klassisen ekume-nian rajat. Työskentelyssään jaosto on ollut ajan hermolla.

Viroon suuntautuneelle pyhiinvaellus- ja opintomatkalle 15.–17.3. osallistui 16 henkilöä eri puolilta Suomea. Tallin-nassa vierailukohteisiin kuuluivat Viron Kirkkojen Neuvosto, Viron ortodoksinen kirkollishallitus ja keskustelu Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanoksen kanssa sekä kohtaa-minen isä Vello Salon kanssa Piritan luostarissa. Tartossa tu-tustumiskohteita olivat katolinen koulu ja suomalainen koulu. Tarton yliopiston kanssa järjestettiin Usuõpetus Eestis ja Soo-mes -seminaari, jossa tutustuttiin kahden maan uskontokas-vatuksen kehitykseen ja uskonnonopetukseen koulussa. Esil-le tulivat mm. murheet ja ilot sekä mitä saamme toisiltam-me oppia. Luennoitsijoina toimivat TT Kaido Soom, Täyden-nyskoulutuksen keskuksen johtaja Kerstin Kask, TT Hannele Päiviö, TT Olga Schihalejev, opetusneuvos Pekka Iivonen ja jaoston varapuheenjohtaja, kasvatusasiain koordinaattori Sir-pa Okulov. Ekumeeninen illanvietto Villa Tammekannissa ke-räsi paikalle runsaasti virolaisia uskontokasvattajia. Vierailu kristilliseen Tartu kristlik noortekodu -lastenkotiin oli mie-liinpainuva. Matkanjohtajana toimi pääsihteeri ja käytännön

5 Jaostot



9 Jaostot

asioiden hoitamisesta vastasi jaoston sihteeri.Vuoden lopuksi järjestettiin yhteistyökumppaneille ja

ystäville Lucianpäivän tilaisuus Helsingissä 14.12. Suomen ortodoksisen kirkon residenssissä arkkipiispa Leon vieraa-na. Tilaisuuden aluksi toimitettiin ekumeeninen hartaus Py-hien apostoli Jaakobin, Herran veljen ja suurmarttyyri Kata-riinan kirkossa. Lucia-neidolla ja tärnalla oli kumppanuus-järjestö World Visionin keräyslippaat. Keräyksen tuotto koh-distettiin Intian pitkäkestoisen maaseutuohjelman ja lasten hyväksi Sagarin alueella. Juhlava miljöö ja lämmittävä glögi loivat juhlaan tunnelmaa.

5.3 Naisjaosto

Naisjaosto jatkoi työskentelyään naisten tukemiseksi kir-koissa ja yhteiskunnassa sekä yhteisen kristillisen identitee-tin vahvistamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto tarjoaa SEN:n jäsenkunnan naisille tilan vuorovaikutuksel-le. Jaosto osallistuu aktiivisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen keskusteluun naiskysymyksissä, myös uskontojen välisissä yhteyksissä. Jaosto rohkaisee jäsen-, tarkkailija- ja kumppa-nuusyhteisöjen naisia aktiiviseen toimintaan tasa-arvon to-teutumiseksi.

Puheenjohtajana toimi Outi Piiroinen-Backman (NNKY, ort.) varapuheenjohtaja Varvara Merras-Häyrynen (ort.) se-kä Katri Tenhunen (kat.).

Neljä kokousta pidettiin. Kokouspaikkoina olivat Helsin-gin ortodoksinen seurakunta, NNKY:n hotelli Helka, Outi Piiroinen-Backmanin koti ja Pelastusarmeijan päämaja.

Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi, kulttuu-rikeskus Sofiassa 16.–19.8. oli vuoden toiminnan keskei-sin tapahtuma. Jaoston jäsen Eija Kemppi kuului konferens-sin suunnitteluryhmään. Tapahtumassa jaostoa edustivat Ei-ja Kemppi, Outi Piiroinen-Backman, Kirsti Kosonen, Sirk-ka Paukku ja Katri Tenhunen. www.ekumenia.fi:ssä Naiset ja ekumenia -osiossa on mm. Outi Piiroinen-Backmanin aja-tuksia teemalla Arkipäivän elämä ja usko – pohdintaa konfe-renssin jälkeen. Lisää konferenssista s. 10.

Jaosto keskusteli 26.4. SEN:n jaostotoiminnan merki-tyksestä. Kimmokkeen tähän antoi pääsihteerin lähettämä kysely. Naisjaoston olemassaolo sai vahvaa kannatusta, kos-ka kansainvälinen ekumeeninen naisten yhteistyö, naisten uskontodialogi ja muiden naisille keskeisten teemojen edis-täminen ei toteudu ilman omaa naisjaostoa. Ongelmina to-dettiin toimintaan säännöllisesti osallistuvien vähyys. Toi-vottiin, että SEN:n jäsenkunta nimeäisi jaostoihin edustajia, jotka ovat aidosti motivoituneita ja joiden on myös käytän-nössä mahdollista osallistua toimintaan. Jaostojen työ pitäisi nähdä osana SEN:n työtä, joka on osa kirkkojen työtä.

Kevätkokouksen 17.4. raamatunkääntämistä käsitellees-sä seminaarissa pj Outi Piiroinen-Backman piti loppuyh-

teenvedon. Syyskokouksessa Tampereella julkaistiin ja jaet-tiin kokouksen osanottajille sihteeri Katri Tenhusen suo-mentama Verbum Domini -asiakirja.

Abrahamin tyttäret -ohjelmassa järjestettiin 4.11. us-kontodialogitapaaminen Tikkurilan ortodoksisella kirkolla. Sarjassa on aiemmin tavattu ja keskusteltu Järvenpään mos-keijassa ja Helsingin juutalaisessa seurakunnassa. Tikkuri-lan ortodoksista kirkkoa esitteli isä Mikael Sundqvist, ja sen jälkeen oli keskustelua ja yhdessäoloa.

Nordisk ekumenisk kvinnokommittéssa (NEKK) jaostoa edusti Eija Kemppi. NEKK kokoontui 10.– 11.3. Reykjavi-kissa. Kokoontumisessa oli elokuisen naiskonferenssin oh-jelman viimeistelyä. Luterilaisen Maailmanliiton Women in Church and Society (WICAS) -ohjelman johtaja Elaine Neu-enfeldt oli informoimassa LWF:n tasa-arvotyöstä, josta käy-tiin vilkasta keskustelua. Esillä oli myös Norjassa 1980-lu-vulla julkaistu Kvinne er kvinne best -aineisto, joka on kurs-simuotoinen naisten itsetunnon lisäämiseksi ja voimaannut-tamiseksi. Tämä on ollut menestys Islannissa. LWF tukee aineiston kääntämistä englanniksi. NEKK ja Pohjoismai-den WICAS-ryhmä kokoontuivat yhdessä 19.8. naiskonfe-renssin jälkeen ja käsillä oli englanninkielinen aineisto Wo-men Empowerment (WE). NEKK:n ja WICASin kokoon-tumisessa Uppsalassa 24.– 25.11. oli aineiston käsittelyä ja kokeilua. NEKK piti palautekeskustelun naiskonferenssista, jonka todettiin onnistuneen kaikilta osin lähes täydellisesti. Myös NEKK:n ja Ekumenik i Nordenin (EIN) muiden ver-kostojen tulevaisuutta pohdittiin tilanteessa, jossa EIN-oh-jelmaa ei enää ole.

Ecumenical Forum of European Christian Women´n (EFECW) kolmekymmenvuotisjuhla Ison-Britannian Mal-vernissa 19.–23.9. oli sekä juhla että kansallisten koodinaat-toreiden vuosittainen kokous, johon osallistui 66 naista 24 maasta. Sukupolvet ja jaettu vastuu oli johdantoaihe yhtei-selle työskentelylle. Tapahtuman pääpuhujat olivat Christi-an Aidin johtaja Loretta Minghella, joka kertoi Christian Ai-din toiminnasta ja Piispa Jana Jeruma-Grinberga, joka kertoi Ison-Britannian evankelis-luterilaisesta kirkosta. Outi Pii-roinen-Backman edusti jaostoa tapahtumassa ja hänen ku-vauksensa on netissä: www.ekumenia.fi/Naiset ja ekumenia. Jaosto osallistui myös juhlan kunniaksi järjestettyyn valoku-vanäyttelyyn. Mukana oli Pirkko Siilin kuvia ja Tiina Ma-lisen kuvat, toinen vuoden 2010 naiskonferenssista Norjan Stavangerista ja toinen jaoston Luonto kumppanina -tapah-tumasta (2010), joka pidettiin Lopella Helsingin ortodoksi-sen seurakunnan leirikeskuksessa.

Naisjaoston asema EFECW:n kansallisena foorumina lähti hyvin toimimaan. Tilanne selkiytyi kun EFECW:n Suo-men foorumi ry lakkautettiin 2011. Naisjaostolla kansallise-na foorumina on myös Suomen ev.-lut. kirkon tuki.



5.4 Nuorisojaosto

Nuorisojaoston tavoitteena on edistää ekumeenista nuoriso-työtä, koulutusta ja kasvatusta Suomessa sekä tarjota nuo-rille mahdollisuuksia osallistua kansalliseen ja kansainväli-seen ekumeeniseen toimintaan.

Puheenjohtajana toimi Henri Järvinen (ev.lut.), varapu-heenjohtajana Vlada Wahlstén (ort.) ja sihteerinä Arto Nuu-tinen (ev.lut.), joka toimi myös uskontodialogisihteerinä. Toisena uskontodialogisihteerinä toimi Marjo Salmela. Hel-singin koulutussihteereitä olivat Laura Tiitu (ev.lut.) ja Mar-ja-Riitta Ojala (ev.lut.) sekä kevätkaudella Matleena Iko-la (ev.lut.), Joensuussa puolestaan Tiina Kinnunen (ev.lut.). Kansainvälisten asioiden sihteereinä toimivat Kalle Kuus-niemi (ev.lut.) ja Sini Tyvi (ev.lut.). Tiedottajina toimivat Anna-Riina Hakala (katol.) ja Sini-Maaria Kauppi (ev.lut.). Kahdeksan kokousta pidettiin.

Ketko™

Ketko on kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulu-tusohjelma, jolla on rekisteröidyn tavaramerkin asema. Hel-singissä ja Joensuussa järjestettiin koulutus. Helsingin-kurs-si järjestettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Agricolan ja Jo-ensuun-kurssi Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton (OOL) kanssa. Kurssin suorit-tamisesta saa opintopisteitä Helsingin ja Joensuun yliopisto-jen teologisissa tiedekunnissa ja Diakonia-ammattikorkea-kouluissa.

Ketko tarjoaa hyvän tiedollisen ja kokemuksellisen poh-jan ja valmentaa nuoria aktiivisiksi ekumeenisiksi toimijoik-si. Kurssilla tutustutaan eri kirkkojen ja yhteisöjen elämään teoriassa ja käytännössä, ja kurssilaiset perehtyvät eku-meeniseen liikkeeseen, kansainvälisen toiminnan mahdolli-suuksiin, kristillisyyteen ja ajankohtaisiin kysymyksiin laa-jasti monesta eri näkökulmasta. Ketko-koulutuksen kesto on neljä viikonloppua yhden lukuvuoden aikana. Keväällä päät-tyneelle kurssille osallistui Helsingissä 15 henkilöä, Joen-suussa 9. Helsingin Ketkossa aloitti syksyllä 11 kurssilais-ta ja Joensuussa 9.

Nuorisotyöntekijöille ja uskonnonopettajille suunnat-tua ekumeenista Ketko Pro -kurssia ei voitu järjestää, kos-ka ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. Ketko Prosta päätet-tiin luopua ja tavallista Ketko-kurssia kehittää myös ammat-tilaisille sopivaksi. Ketko-kurssista tiedotettiin kirkon kou-lutuskalenterissa.

Kansainväliset yhteydet

Jaosto oli yksi Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) aktiivisim-

mista jäsenistä. Kansainvälisten asioiden sihteeri, Sini Tyvi, huolehti EYCE:n tapahtumien tiedotuksesta jaoston verkko-sivuilla sekä Facebookissa. Hän oli myös EYCE:n hallituk-sen jäsen.

Teemoina EYCE:n koulutustapahtumissa olivat ihmisoi-keudet, ympäristö- ja ilmasto-oikeudenmukaisuus, köyhyy-den voittaminen, uskontodialogi sekä sukupuolikysymykset. Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen koulutuksiin osal-listui jälleen useita suomalaisia. Maaliskuussa Palermossa, Italiassa järjestetyn Human Rights for Everyone? Right! -ta-pahtuman suunnittelutiimissä oli Laura Huovinen. Huovi-nen osallistui myös EYCE:n ja Euroopan nuorten muslimi-en järjestön FEMYSO:n yhdessä järjestämään uskontodia-logitapahtumaan Acting Together to Overcome Poverty, jo-ka pidettiin syyskuussa Pariisissa, Ranskassa. Jaosto toimi EYCE:n kumppanina kesäkuussa Minskissä, Valko-Venä-jällä järjestetyn Taking Steps Towards Ecologically Respon-sible Society -koulutuksessa. Koulutuksen suunnittelutiimis-sä oli Suvi-Tuulia Vaara. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat Suomesta Marjut Mulari, Elina Tyynelä sekä Vilma Vuorio.

Lokakuussa EYCE järjesti yhteyshenkilötapaamisen Varsovassa, Puolassa. EYCE:n hallituksen jäsenenä Sini Ty-vi oli paikalla tapahtumassa. Tapaamisessa keskusteltiin va-rainhankinnasta ja EYCE:n ympäristökampanjasta.

Toukokuussa toteutettiin opintomatka Tallinnaan, jossa oltiin Viron Ekumeenisen Nuorisoneuvoston vieraana. Viron Kirkkojen Neuvoston (Eesti Kirikude Nõukogu) pääsihtee-ri Ruudi Leinus ja Nuorisoneuvoston jäseniä tavattiin ja kes-kusteltiin nuorisojaoston ja Nuorisoneuvoston mahdollisesta yhteistyöstä, kuten virolaisten osallistumisesta Ketko-kurs-sille Suomessa ja Ketkon laajentamisesta myöhemmin Vi-roon. Opintomatkalle osallistui yhdeksän jaostolaista.

Nuorten uskontodialogi

Uskontodialogisihteeri edustaa nuorisojaoston kautta kristit-tyjä nuoria uskontodialogiverkostoissa ja ideoi tapahtumia muihin uskontokuntiin kuuluvien nuorten kanssa uskonto-jen välisen vuoropuhelun edistämiseksi, ennakkoluulojen vähentämiseksi ja rauhan rakentamiseksi. Jaosto on mukana tärkeimmissä nuorten uskontodialogiverkostoissa.

Nuorten uskontodialogiryhmä, jossa jaoston lisäksi edustettuina olivat SKY, Suomen Islamilainen Neuvosto se-kä Suomen Muslimiliitto, järjesti Suomen Sosiaalifoorumis-sa paneelikeskustelun Mihin uskonnonvapautta tarvitaan?, jossa nuoret muslimit ja kristityt jakoivat ajatuksiaan uskon-nonvapauden toteutumisesta Suomessa. Tilaisuuteen osallis-tui 35 henkilöä. Tapahtuman yhteydessä ryhmä julkaisi kan-nanoton Oikeus uskoa, vapaus keskustella, joka toimitettiin myöhemmin opetusministeri Jukka Gustafssonille.

Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa Nuorten us-



kontodialogiryhmä toteutti Dialogikahvilan, jossa nuoret kristityt ja muslimit tarjosivat mahdollisuuden eri tavoin us-kovien kohtaamiseen sekä keskusteluun uskonnoista ja us-konnonvapaudesta. Dialogikahvila tavoitti arviolta 300 fes-tivaalikävijää.

Syyskuussa jaosto oli mukana järjestämässä uskonto-dialogiaiheista workshopia Taizé Helsinki -tapahtumassa. Workshopin paneelikeskusteluun osallistuivat muslimi, ka-tolilainen ja luterilainen.

Tiedotus

Toiminnasta tiedotettiin verkkosivuilla www.nuortenekume-nia.fi. Tärkeänä tiedotuskanavana toimi myös Nuorten eku-meniaa -Facebook-sivu. Tiedotus oli aktiivista sekä suomen että ruotsin kielellä. Tiedottaminen keskittyi pääsääntöisesti Helsingin ja Turun ekumeenisiin tapahtumiin.

Dokumenttielokuva

Joulukuussa 2011 valmistuneen Pyhää arkea -dokumentti-elokuvan ennakkonäytös järjestettiin kirkon lapsi- ja nuori-sotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä tammikuussa. Tilai-suuteen osallistui 65 henkilöä. Elokuvan ensi-ilta oli Helsin-gissä elokuvateatteri Orionissa 13.2. Elokuva käsittelee us-kon elämistä todeksi eri kirkkokuntien nuorten jäsenten sil-min. Elokuvasta otettiin 200 kappaleen dvd:n painos, jota markkinoitiin seurakuntien nuorisotyölle.

Tapahtumia

Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä SKY:n kanssa kes-kustelutilaisuus ”Grab the future! Youth as engineers of change in Botswana and in Finland”. Nuorten vaikuttamis-mahdollisuuksia käsittelevä tilaisuus oli suunnattu erityises-ti nuorisotyön opiskelijoille. Alustajina olivat Steven Tauko-bong ja Lawrence Dibe Botswanasta, molemmat luterilaisen kirkon työntekijöitä.

Kansainvälisen ja ekumeenisen Taizé Helsinki -tapahtu-man toteuttamiseen osallistuttiin. Pohjoismaiden ja Baltian kristityille nuorille suunnattu alueellinen tapahtuma keräsi yli 1 000 osallistujaa kaikkiaan 27 eri maasta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja se oli myös uraauurtava Suomen kir-kollisessa elämässä. Helsingin seurakuntayhtymä ja monet seurakunnat pääkaupunkiseudulta olivat mukana tukemassa tapahtumaa.

5.5 Opillisten kysymysten jaosto

Opillisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovai-

kutukseen opillisten kysymysten edistämiseksi. Jaoston teh-tävänä on auttaa kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tuntemaan toisiaan, edistää niiden ykseyttä ja poistaa keskinäisiä har-haluuloja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto seuraa ko-timaista ja ulkomaista ekumeenista keskustelua ja erityises-ti Faith and Order -komission toimintaa, sekä järjestää eku-meenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista opilli-sista kysymyksistä.

Puheenjohtajana toimi Minna Hietamäki (ev.lut.) ja va-rapuheenjohtajana Esa Hyvönen (SHK). Vuoden ensimmäi-sessä kokouksessa sihteerinä toimi Heikki Repo (ev.lut.) ja siitä eteenpäin Arto Nuutinen (ev.lut.).

Jaosto kokoontui neljä kertaa. Erityisten opillisten kysy-mysten käsittelyn lisäksi kehitettiin jaostotyöskentelyä.

Ensimmäinen kokous pidettiin 15.3. Helsingissä Hotelli Helkassa. Kokoukseen sisältyi katsaus rippikeskusteluun ja sen seurauksiin. Alustajina toimivat pastori ja tutkija Johan-nes Alaranta (ev.lut.) sekä isä Mikael Sundqvist (ort.)

Helsingin Saalem-seurakunnassa 10.5. pidetyn kokouk-sen yhteydessä järjestettiin avoin Karismaattinen kirkko -se-minaari. Seminaarin avasi pastori Klaus Korhonen (SHK). Puheenvuorot pitivät tohtoriopiskelija Samuel Ruohomä-ki (SHK), kirkkoherra Mikko Matikainen (ev.lut.) sekä TT Pekka Metso (ort.). Lisäksi katsottiin video katolisesta ka-rismaattisuudesta. Lopuksi aiheesta keskusteltiin vielä Esa Hyvösen johdolla.

Kolmas kokous oli 27.9. Lohjan evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntakeskuksessa. Esillä oli eksorkis-mi ja pahuus. Eri kirkkojen näkökulmia aiheeseen avasivat monsignore Marino Trevisini (kat.), rovasti Timo Lehmus-koski (ort.) sekä rovasti ja psykoterapeutti Markku Yli-Mäy-ry (ev.lut).

Vuoden viimeinen kokous pidettiin 22.11. Tampereen Baptistiseurakunnassa. Kirkon tutkimuskeskuksen tutki-ja Jussi Sohlberg (ev.lut.) alusti kirkkokunnista riippumat-tomista kirkoista. Jaosto tulee käsittelemään samaa teemaa vuoden 2013 syyskuun avoimessa seminaarissaan.

5.6 Paikallisen ekumenian jaosto

Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle ja eri kirkoissa ja yhteisöissä toimiville kristityille mahdolli-suus keskinäiseen vuorovaikutukseen paikallisen ekumeni-an edistämiseksi.

Puheenjohtajana toimi Arto Kortemaa (vap.), varapu-heenjohtajina Arto Penttinen (ev.lut.) ja Matti Wallgrén (ort.) sekä sihteerinä Veijo Koivula (ev.lut.).

Kolme kokousta pidettiin ja niissä käsiteltiin ajankoh-taisia ekumeenisia kysymyksiä ja paikallisekumeenista toi-mintaa eri puolilla maatamme. Keskeisessä käsittelyssä oli-vat kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko, eku-



meeninen vastuuviikko ja maailman rukouspäivä. Jaosto on pyrkinyt pitämään läheistä kosketusta paikalliseen ekumeni-aan kaikkialla Suomessa.

Kymmenes Paikallisekumeeninen foorumi järjestettiin Jyväskylässä 24.9. Kokouspaikkana oli ortodoksinen seu-rakuntakeskus; päätöshartaus pidettiin Taulumäen kirkossa. Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä foo-rumin teemaksi otettiin Raamattu, jota tarkasteltiin ekumee-nisesti liturgisesta, opetuksellisesta ja henkilökohtaisesta nä-kökulmasta. TM, FM Maria Takala-Roszczsenko (ort.), reh-tori Taina Karhu (hell.) ja DI, kouluttaja Kari Valkonen (ev.lut.) pitivät seminaarin alustukset.

Foorumissa tutustuttiin myös paikalliseen ekumeniaan ja jaettiin kokemuksia ja kuulumisia eri puolilta maata saa-puneiden noin neljänkymmenen osanottajan kesken. Pasto-rit Ansku Jaakkola (adv.) ja Eivor Pitkänen (ev.lut.) kertoivat jyväskyläläisestä ekumeniasta ja sen historiasta. Foorumista on kerrottu tarkemmin SEN:n verkkosivuilla.

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik

Jaoston tarkoitus on tarjota SEN:n ruotsinkieliselle jäsen-kunnalle mahdollisuus vuorovaikutukseen. Jaosto käsittelee ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ruotsinkielisten yh-

teisöjen ja Porvoon hiippakunnan näkökulmasta ja edistää paikallisekumeenista toimintaa.

Puheenjohtaja oli Maria Sten (lut.), varapuheenjohtaja Jan Edström (bapt.) ja sihteeri Sara Torvalds (kat.).

Neljä kokoontumista pidettiin. Kokouksissa jaettiin eri kirkkokuntien informaatiota ja tiedotettiin ekumeenisista tapahtumista kuten vastuuviikosta ja pohjoismaisesta eku-meenisesta naiskonferenssista.

Vastuuviikon teema oli En trygg plats att tro och leva. Projektisihteeri Jan Edström on informoinut jaostoa Vastuu-viikosta ja sen tapahtumista.

Maria Sten osallistui pohjoismaisen ekumeenisen nais-konferenssin suunnitteluun ja toteutukseen. Konferenssi oli Helsingissä elokuussa ja siihen osallistui noin 90 naista nel-jästä Pohjoismaasta. Päätösjumalanpalvelus nauhoitettiin ja lähetettiin Radio Vegassa syyskuussa.

Vuoden kuluessa suunniteltiin ja valmisteltiin seminaa-ria, joka pidetään helmikuussa 2013 Turussa. Mukana jär-jestämässä ovat USKOT-foorumi ja Åbo Akademin teologi-nen tiedekunta.



6.1 Kevätkokous

Kevätkokous pidettiin 27.4. Keravan ev.lut. seurakunnan ja Keravan helluntaiseurakunnan isännyydessä. Paikkana oli Savion seurakuntatalo. Työskentelyyn johdattelivat lähetys-sihteeri Virpi Paulanto ja pastori Samuli Koivuranta.

Ekumeeninen teko 2011 -tunnustuksen saivat Turun Hel-luntaiseurakunta ja Turun Mikaelinseurakunta. Perusteina palkitsemiseen oli naapuriseurakuntien 90-vuotisjuhlien yh-teinen viettäminen keskellä kaupungin vilinää.

SEN:n ja kumppaneiden runsasta julkaisutuotantoa esi-teltiin. Henkilöt uusien tuotteiden takana huomioitiin kiitok-sin. Laskiaisesta pääsiäisen iloon -kirjan kirjoittajista oli-vat paikalla Marianne Kantonen ja Veijo Koivula ja Suomen Lähetysseuran kustantamon edustajana Stella Rauhaniemi. Pienen pyhiinvaelluskirjan kirjoittajaa Kalle Elonheimoa kiitettiin ja Kirjapajan edustajaa Tuula Tervamaata. Nuoriso-jaoston dokumenttielokuva Pyhää arkea huomioitiin ja kii-tokset otti vastaan jaoston puheenjohtaja Henri Järvinen. Cd Vingar huomioitiin niin ikään ja kiitokset vastaanotti vahva vaikuttaja Jan Edström.

Kevätkokousseminaarin aiheena oli Raamatun kääntä-minen, Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan merkeissä. Tarkaste-lun kohteena olivat Heprealaiskirjeen 13. luvun jakeet 20–21. Keravan Helluntaiseurakunnan pastori, M.Th. Esa Hy-vösen aiheena oli Eksegetiikasta käännökseen. TT Seppo Si-pilä Suomen Pipliaseurasta käsitteli teemaa Käännösten ta-kana: Suomenkieliset Raamatut vertailussa. Kielenkääntäjä Heikki Jäntti, RKI/Avainmedia käsitteli vähemmistökielille kääntämistä aiheenaan Käännös kansan käteen: Esimerkke-jä suomalais-ugrilaisista käännösprosesseista. Yrittäjä Ou-ti Piiroinen-Backman kokosi kiintoisan ohjelmaosion annin yhteen.

Kokous päättyi hartauteen, jonka toimittivat Virpi Pau-lanto ja taiteilija Jukka Leppi-lampi. Pitkän kokouspäivän lopuksi piispa Teemu Sippo SCJ lähetti väen siunauksin matkaan.

6.2 Syyskokous

Syyskokous pidettiin 11.–12.10. Tampereella ev.-lut. hiip-pakunnan, kaupungin ja ekumeenisen työryhmän isännyy-dessä. Myös ev.lut. seurakuntayhtymä ja ortodoksinen seu-rakunta tarjosivat vieraanvaraisuuttaan.

Kokoukseen osallistuivat Euroopan kirkkojen konferens-sin pääsihteeri, TT Guy Liagre, Viron kirkkojen neuvoston puheenjohtaja, piispa Einar Soone, varapuheenjohtaja pas-tori Joosep Tammo ja pääsihteeri Ruudi Leinus sekä Ruot-sin kirkkojen neuvoston pääsihteeri, pastori Karin Wiborn.

Neuvoston puheenjohtaja piispa Teemu Sippo SCJ kiin-

nitti avauspuheessaan huomiota siihen, että tasan viisikym-mentä vuotta aikaisemmin alkoi Vatikaanin toinen kirkollis-kokous. Katolista kirkkoa uudistanut konsiili vaikuttaa jat-kuvasti koko kristikuntaan, kun se velvoitti ja innoitti katoli-laiset osallistumaan ekumeeniseen työhön.

Syyskokous käsitteli sääntömääräisesti vuoden 2013 toi-mintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyi Ekume-nian hyvät tavat -asiakirjan kiteytetyssä muodossa. SEN:n kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Medialähetysjärjestö Sa-nansaattajat SANSA hyväksyttiin hakemuksestaan SEN:n kumppanuusjärjestöksi. SANSA:n Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa 42 kielellä tukema ja tekemä mediatyö on luon-teeltaan eri kirkkoja tunnustuskuntien välistä ekumeenista yhteistyötä. SANSA toimii lähes 40 kirkon ja järjestön kans-sa. Näissä yhteyksissä järjestö toimii luterilaisesta identitee-tistä käsin toisten tunnustusta ja näkemyksiä kunnioittaen ja kristittyjen yhteyttä etsien.

Yleiskokous valitsi SEN:n hallituksen vuosiksi 2013–2015. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen piispa Teemu Sippo SCJ katolisesta kirkosta. Varapuheenjohtajiksi valit-tiin niin ikään uudelleen ev.lut. kirkon edustaja piispa Mat-ti Repo (varajäsen: pastori Antti Kruus), ortodoksisen kirkon edustaja TM Outi Vasko (varajäsen: ylidiakoni Juha Lampi-nen), Missionskyrkan i Finland -kirkon edustaja VTT Mar-kus Österlund (varajäsen: TT Leif-Göte Björklund, Finlands svenska metodistkyrka). Hallituksen muiksi jäseniksi valit-tiin seuraavat (varajäsenet suluissa): TT Minna Hietamäki (TL Veijo Koivula), Suomen evankelis-luterilainen kirkko; TT Tomi Karttunen (TT Päivi Jussila), Suomen evankelis-luterilainen kirkko; Piispa Simo Peura (Tuomiorovasti Mat-ti Poutiainen), Suomen evankelis-luterilainen kirkko; Pasto-ri Soile Salorinne, Suomen Metodistikirkko (Kirkkokunnan-johtaja Hannu Vuorinen, Suomen Vapaakirkko). Piispa Tee-mu Sipon henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin yleisvi-kaari Raimo Goyarrola, joka on hallituksen kokoonpanos-sa uusi. Myös varajäsen Leif-Göte Björklund on uusi. Min-na Hietamäki ja Soile Salorinne ovat aikaisemmin olleet va-rajäseniä, mutta heidät valittiin nyt varsinaisiksi jäseniksi.

Syyskokous asetti kolmivuotiskaudeksi 2013–2015 seit-semän jaostoa, jotka ovat samat kuin edellisellä kaudella: Eettisten kysymysten jaosto, Kasvatusasiain jaosto, Nuori-sojaosto, Naisjaosto, Opillisten kysymysten jaosto, Paikal-lisen ekumenian jaosto ja Sektionen för finlandssvensk eku-menik.

Syyskokouksen ensimmäisen päivän ohjelmaan kuulu-va ekumeeninen iltakirkko pidettiin kaupungin ydinkeskus-tan vanhalla tehdasalueella sijaitsevassa Finlaysonin kirkos-sa, joka toimii luterilaisten seurakuntien Lasten katedraali-na. Kirkon historiasta ja nykypäivästä kertoi lapsityönohjaa-ja Raija-Liisa Vuorio, joka myös johti jumalanpalveluksen. Lapsiryhmä Joyseeds tulkitsi Raamatun tekstejä laulaen ja

6 Kokoukset ja hallinto



tanssien. Kirkkoväessä oli syyskokousväen lisäksi runsaas-ti lapsiperheitä. Jumalanpalvelus päättyi siunaukseen, jonka toimittivat piispat Arseni, Matti Repo ja Teemu Sippo SCJ.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, YTT Irene Roivai-nen toivotti syyskokousväen tervetulleeksi kaupungin vas-taanotolle perinteikkäällä raatihuoneella ja piti lämminhen-kisen tervetulopuheen.

Perjantaina 12.10. kokoonnuttiin ortodoksisella kirkolla. Rukoushetki työn alkaessa pidettiin Pyhän Aleksanteri Ne-valaisen ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Palvelus toimitet-tiin isä Heikki Honkamäen ja ekumeeninen kanttorikvartetin Psalloumen johdolla. Kvartettia johti kanttori Heikki Hattu-nen ja se esiintyi myös seminaarin yhteydessä. Isä Heikki kertoi kirkon monivaiheisesta historiasta.

Seminaari Elävät kivet – hengellinen rakennus (1. Piet. 2:4–10). Mitä kirkko on Pyhän Hengen yhteisönä ja mitä sen jäsenyys merkitsee? pidettiin ortodoksisen seurakunnan Ni-kolainsalissa. Aihe liittyi kevätkokousseminaarin tavoin Suo-men Pipliaseuran 200-vuotisjuhlaan. Journalisti Maria Hattu-nen, ort., ja seurakunnanjohtaja Usko Katto Suomen Hellun-taikirkosta toimivat seminaarin juontajina. Professori Alexan-der M. Schweitzer, joka toimii Yhtyneiden Raamattuseurojen raamatunkäännöstyön johtajana, esitti alustuksessaan havain-toja paavillisesta asiakirjasta Verbum, Domini otsikolla Kohti uutta raamatullista kevättä. Cay-Håkan Englund,luterilainen seurakuntapastori ja tohtorikoulutettava Åbo Akademissa pu-hui otsikolla Hengen kaste varhaisessa kirkossa. Tampereen ev.lut. seurakuntien nuorten aikuisten toiminnan koordinaatto-ri pastori Timo Pöyhönen puhui Kristillisen seurakunnan mah-dollisuuksista tavoittaa nuoret aikuiset.

Paavi Benedictus XVI:n Apostolisen kehotuskirjeen Ver-bum Domini (Jumalan sana) suomennoksen julkistaminen oli osa seminaaria. Kirjan oli julkaissut Katolinen tiedo-tus-keskus Suomen Pipliaseuran tuella. Pääsihteeri Markku Ko-tila esitteli teosta ja sen suomentajan, TL Katri Tenhusen.

Syyskokous päättyi kirkkokierrokseen, joka tehtiin bus-silla. Aloitus oli ortodoksiselta kirkolta ja jatkui seuraavas-ti: Baptistikirkko, Messukylän vanha kirkko, Nokia Missio Church, Adventtikirkko, Katolinen kirkko, Tuomiokirkko.

6.3 Hallitus

Hallitus piti 5 kokousta, joista yksi sähköpostikokous. Ko-koukset pidettiin Helsingissä ja yksi kokous Virossa.

Puheenjohtajana toimi Piispa Teemu Sippo (kat.) ja hä-nen varaedustajanaan yleisvikaari Wieslaw Swiech (kat.)

Varapuheenjohtajina toimivat:Piispa Matti Repo (ev.lut.) ja varaedustajana pastori Ant-

ti Kruus (ev.lut.)TM Outi Vasko (ort.) ja varaedustajana ylidiakoni Juha

Lampinen (ort.)

VTT Markus Österlund (missionskyrkan) ja varaedusta-jana pastori Mayvor Wärn-Rancken (met.)

Muina jäseninä toimivat:TT Päivi Jussila (ev.lut.) ja varaedustajana TL Veijo Koi-

vula (ev.lut.)TT Tomi Karttunen (ev.lut.) ja varaedustajana TT Minna

Hietamäki (ev.lut.)Piispa Simo Peura (ev.lut.) ja varaedustaja tuomiorovasti

Matti Poutiainen (ev.lut.)Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen (vap.) ja vara-

edustajana pastori Soile Salorinne (met.)

6.4 Talous

Tilikauden ylijäämä oli 9 315,89 euroa (edellisen tilikau-den ylijäämä 940,57 euroa) ja oman pääoman määrä vuo-den lopussa 36 638,87 euroa (27 322,98 euroa). Rahastojen pääoma vuoden lopussa oli yhteensä 20 736,81 euroa (20 736,81 euroa).

Yhdistyksen ja sen rahastojen varat on talletettu matalan riskin välineitä käyttäen pääosin sijoitusvakuutukseen. Tili-kauden tuotot olivat 433 426,37 euroa (edellisellä tilikau-della 388 927,77 euroa), ja lisäys edelliseen vuoteen näh-den oli 11,4 %. Seurakuntien tuen osuus kaikista tuotoista oli 39,2 % (46,9 %). Valtiolta saadun tuen osuus oli 14,1 % (10,6 %) ja jäsenyhteisöjen osuus 36,7 % (38 %). Kolehtien osuus kaikista tuotoista oli 39,1 % (43,8 %) ja jäsenmaksu-jen 28,2 % (29,7 %).

Virallisia kolehteja saatiin seurakunnilta 165 367,92 eu-roa (163 991,64 euroa) ja vapaita kolehteja 4 108,41 euroa (6 479,84 euroa) ja talousarviotukea 7 740,00 euroa (6 520,00 euroa). Lahjoituksia saatiin 1 070,00 euroa (1 720,00 euroa). Valtiolta saatu tuki oli yhteensä 61 000,00 euroa (41 000,00 euroa). Jäsenyhteisöiltä saadut tuotot olivat 159 038,23 eu-roa (147 661,89 euroa). Yhdistyksen sijoitus- ja rahoitustoi-minnan korkotuotot olivat 2 614,34 euroa (2 507,67).

Tilikauden toimintakulut olivat 424 110,48 euroa (edel-lisellä tilikaudella 387 987,20 euroa) ja ne kasvoivat edelli-sestä vuodesta 9,3 %. Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 258 418,12 euroa (232 866,21 euroa) sisältäen myös muil-le toiminta-alueille kirjatut palkat ja palkkiot sivukuluineen. Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot olivat yhteensä 101,62 euroa (135,49 euroa).

Vastuuviikon kulut olivat 87 742,63 euroa (77 768,94 eu-roa), ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 12,6 %. Muun var-sinaisen toiminnan kulut olivat 67 715,27 euroa (40 706,76 euroa), ja ne kasvoivat 66,3 %. Tukitoimintojen ja yleishal-linnon kulut olivat 85 604,12 euroa (90 592,48 euroa), ja ne laskivat 5,5 %. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat 256,45 euroa (243,55 euroa).



6.5 Henkilöstö

SEN:n toimisto hoiti laajaa tehtäväkenttää. Sen työ on toi-mintaa, jota ei useinkaan huomata ennen kuin sitä ei teh-dä. Päivittäiseen työhön sisältyy neuvontaa, vastauksia tie-dusteluihin ja ohjausta ekumeenisen tiedon lähteille. Henki-lökunta hoiti lukemattomia yhteyksiä sekä evankelis-luteri-laisen kirkkohallituksen osastoihin että muihin jäsenkirkkoi-hin ja edisti ekumeenista ajattelua ja yhteistyötä pienissä ja suurissa asioissa. Jaostojensa kautta ja yhteistyössä useiden eri kumppanien kanssa järjestettiin pienistä henkilöresurs-seista huolimatta laajaa toimintaa, joka tarjosi ekumeenis-ta asiantuntemusta monilla eri alueilla kirkkojen ja yhteis-kunnan käyttöön.

Pääsihteerinä toimi Heikki Huttunen ja hallintosihteeri-nä Sirpa-Maija Vuorinen. Osa-aikaisina rahastonhoitaja Per-

ry Johansson ja Vastuuviikon projektisihteeri Anna Hyväri-nen sekä määräaikaisena, osa-aikaisena Vastuuviikon ruot-sinkielisenä projektisihteerinä Jan Edström.

Teol. yo Matleena Ikola (2.1.–29.2.) ja teol. yo Kira Ha-tanpää (1.3. alkaen) kävivät viikoittain lukemassa lehdet ja taltioimassa leikearkistoon ekumenian kannalta merkittä-vimmät artikkelit. Toimisto jatkaa 1970-luvulla alkanutta lehtiarkistoperinnettä. Leikekirjat palvelevat hyvällä taval-la ekumeenisen työn arkea. Teol. yo, OTM Marjo Waismaa suoritti teologiharjoittelun 2.1.–29.2. ja hänen työtehtävän-sä liittyivät Vastuuviikkoon. Peruskoulun yläasteen työelä-mään tutustumisosion (TET) 22.10.–2.11. suoritti yhdeksän-nen luokan oppilas Aida Hanifi Kilonpuiston koulusta.

SEN on tarkkailijana (associated council) Kirkkojen maail-manneuvostossa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa. Sillä on edustaja Svenska Bibelsällskapetin johtoelimessä. SEN on jäsenenä Koulutuskeskus Agricolassa, joka on yhteistyö-

7 Jäsenyydet

kumppanina mm. KetkoTM-koulutuksessa. SEN on perusta-jajäsen Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi – Religionernas samarbete i Finland RESA-forumet ry:ssä.



Den ställning som den kristna tron och kristna värderingarna har i vårt land genomgår en förändring och olika identiter ut-manade varandra i den omgivning som Ekumeniska Rådet i Finland verkade i år 2012. Statistiken för den lutherska folk-kyrkan vittnade om att enhetskulturen ger efter medan den religiösa övertygelsen blir allt mer oklar. Den utvecklingen gick hand i hand med en tydlig antireligiös trend i samhäl-let. Samtidigt fanns det ett utbrett odefinierat intresse för det andliga, men det intresset kanaliserades i andra riktningar än till sedvanligt kyrkligt liv. En ny utmaning för det ekumenis-ka samarbett är att ge gemensamma impulser som svar på trovärdighetsbristen inom kyrkorna. Ekumenisk verksamhet erbjuder en speciell möjlighet att inspirera och lyfta fram kyrkornas lära och erfarenhet i anknytning till de mänskliga rättigheternas teologi och hur de förverkligas.

ERF:s styrelse, Sektionen för fostran samt kansliet del-tar fortfarande aktivt i debatten om religionsundervisningen i skolan. Tillsammans med representanter för islam och ju-dendom tog man ställning för det nuvarande systemet som bygger på elevens egen religionstillhörighet. Regeringen be-kräftade den nya fördelningen av timresursen som inte änd-rade på systemet med religionsundervisning. Den krävande debatten fortsatte ändå i och med att nya argument framför-des för en övergång till ett gemensamt obligatoriskt ämne, religionskunskap.

För ERF:s egen verksamhet var det ett betydande fram-steg att rådets långvariga samarbetspart Medialähetysjärjes-tö SANSA kom in i medlemskretsen som partnerskapsorga-nisation. Det har stärkt rådets möjligheter att på ett nytt sätt ta tag i ekumeniska samarbetsmöjligheter inom missionen.

Finska Bibelsällskapet firade sitt 200-årsjubileum. Det var en bemärkelsedag för en av ERF:s starkaste partner-skapsorganisationer, men också en fest för bibelarbete på finska och svenska. Bibelsällskapet är både i frågan om sin sammansättning, sin inhemska verksamhet och i sitt interna-tionella nätverk en ekumenisk organisation. Jubileet marke-rades på flera olika sätt inom ERF:s arbete, i synnerhet vid vår- och höstmötesseminarierna.

Ekumeniska ansvarsveckan nådde närmare en och halv miljon finländare genom media och församlingsevenemang. År 2012 var det andra året i en tvåårig satsning på temat religionsfrihet. Ansvarsveckan tog sig an temat genom det migrant- och flyktingskap som kränkningar av religionsfri-het har gett upphiov till. En ny metod som gav ett ansikte åt uppgifterna om religiös förföljelse i form av människors konkreta berättelser visade sig vara ett framgångsrikt kon-cept i församlingsarbetet.

ERF fortsatte sitt arbete som stöd för kyrkorna i nya ut-maningar i anknytning till invandringsfrågor. Rådet främja-de bildandet av nätverk inom diakoniarbetet i församlingar för krävande pastorala situationer. Samtidigt lyfte rådet fram

mänskliga rättigheter i den ekumeniska debatten och bidrog med en kristen synvinkel i medier. Även miljöfrågorna för-sökte ERF hålla på kyrkornas dagordning. Kansliet följde med klimatförändringsdebatten ur en kristen synvinkel och bidrog till projektet skapelsens tid som ett tillfälle för eku-meniska böner för naturen omkring oss.

ERF främjade kraftfullt ekumenik i Norden. ERF:s kans-li skötte förberedelserna och arrangemangen kring den fram-gångsrika Nordiska ekumeniska kvinnokonferensen. Rådet erbjöd sig bli ett centrum för ett nytt samarbetsnätverk, men projektet förverkligades inte på grund av att finansieringen inte löste sig. Samtidigt stod det klart att ett nordiskt samar-bete är oumbärligt inom många kyrkliga områden, från kyr-kolagstiftning till miljöfrågor. Bristen på en gemensam ko-ordinator äventyrar ett deltagande från mindre kyrkor och länder med ekonomiska problem.

Den synligaste formen för samarbete mellan statsmak-ten och ERF fortsatte som väntat när landets nyvalde presi-dent meddelade att han liksom sina föregångare tänker un-derteckna det årliga böndagsplakatet. Traditionen med ett böndagsplakat givet av statsöverhuvudet hade år 2012 ex-akt 400 år på nacken.

Kort om det gångna året



År 2012 tjänade Ekumeniska Rådet i Finland sina medlem-mar som nätverk för kyrkorna och deras verksamheter samt som en kanal för ett gemensamt kristet vittnesbörd och aktu-ell trovärdighet. ERF:s verksamhet fokuserade såväl på eku-meniska kärnfrågor som på de aktuella utmaningar som kris-ten närvaro, vittnesmål och tjänande tampas med.

Kristi kyrkas synliga enhet är i ERF:s arbete det vikti-gaste målet för ekumeniska strävanden, vilket syntes både i det arbete som Sektionen för lärofrågor utförde samt ge-nom bibliska och teologiska tema i alla rådets evenemang. Ett sätt att konkret arbeta för det här målet var att formule-ra om principerna i Ekumenikens takt och ton tll ett litet pla-kat. Finska Bibelsällskapets 200-årsjubileum noterades un-der hela verksamhetsåret på ekumeniskt naturliga sätt med fokus på kyrkosamfundens andliga betydelse.

Religionsfrihet tema för ansvarsveckan

Religionsfrihet som mänsklig rättighet var Ekumeniska an-svarsveckans tvåårstema åren 2011–2012. Ansvarsveckan tog upp religionsfrihet genom det flykting- och migrantskap som religiös förföljelse har gett upphov till. I en ny verk-samhetsform utbildades flera ambassadörer för Ansvars-veckan som sedan kunde besöka församlingar och berätta om sina livsöden. Metoden bidrog till att mänskliggöra te-mat och på basis av den popularitet som Ansvarsveckans material och evenemang åtnjöt lämpade sig det här greppet väl för en kampanj som är riktad till församlingar och tjäna-de dess mål.

SANSA partnerskapsorganisation

Mediemissionsföreningen SANSA är sedan länge ERF:s samarbetspart inom mediemission. Därför var det naturligt och välkommet att föreningen blev en av ERF:s partnerorga-nisationer, vilket innebär att SANSA kan engagera sig i rå-dets verksamhet ännu mer än förr.

Den ekumeniska gärningen

Utmärkelsen Den ekumeniska gärningen överräcktes för andra gången, nu till ett evenemang där två olika kyrkors grannförsamlingar tillsammans firade en stor fest som var avsedd för den stora allmänheten. De två församlingarna som fick utmärkelsen var evangelisk-lutherska Mikaelin-seurakunta och Turun Helluntaiseurakunta i Åbo som firade sina 90-årsjubileum tillsammans.

Nordisk ekumenik

ERF gav ett stort bidrag till den nordiska ekumeniken ge-nom att stå värd för den ekumeniska kvinnokonferens som

hölls i Helsingfors. ERF bidrog också med expertis och le-darskap i funderingarna kring programmet Ekumenik i Nor-den och deltog i formandet av ett nytt nätverk som samlar ekologiska aktörer inom kyrkorna. Ett förslag gjordes upp för framtiden för nordiskt samarbete, men det visade sig in-te möjligt att få fram den finansiering som förslaget krävde. Den nordiska ekumeniken blev därmed utan en egen struk-tur, trots att det i ERF:s arbete jämnt och ständigt är klart att den är viktig.

Nordisk ekumenisk kvinnokonferens

Drygt 80 deltagare från fyra nordiska länder samlades till Nordiska ekumeniska kvinnokonferensen i Helsingfors 16–19 augusti. Deltagarna kom från Island, Norge, Sverige och Finland. Temat för konferensen var Vardagsliv och tro och det behandlades ur flera olika synvinklar. Konferensen äg-de rum på kulturcentret Sofia, där ortodox kristendom är ett centralt element. I denna den nionde av de Nordiska ekume-niska kvinnokonferenserna var det tydliga ortodoxa inslaget en ny öppning och en anledning till stor glädje. För många deltagare var till exempel den vattenvälsignelse som utför-des vid stranden en unik upplevelse.

Inledare och moderatorer var teol.dr. Pauliina Kainulai-nen, författaren Anita Goldman, biskop Solveig Fiske, pas-tor Pia Kummel-Myrskog, ikonmålare Helena Nikkanen, minister Elisabeth Rehn, Dr. Gudrun Petursdóttir och emeri-taprofessor Gunvor Lande.

Under konferensen besökte deltagarna Tempelplatsens kyrka, Helsingfors domkyrka, Helige Herman av Alaskas kyrka i Esbo samt Borgå domkyrka och domkapitel, där de också välkomnades på en mottagning av biskop Björn Vik-ström och Maria Björkgren-Vikström.

Det finländska själslandskapet illustrerades av musik på kantele och stråkharpa samt sång av pastor Tiina Komulai-nen och musikern och konstmagistern Outi Pulkkinen. Kon-ferensens avslutningsgudstjänst genomfrödes i god ekume-nisk anda och sändes i Yle Radio Vega 23.9.

Konsiliär ekumenik

De nationella kyrkoråden (National Councils of Churches, NCC) och de geografiska delområdenas råd (Regional Ecu-menical Organisations, REO) samlas sällan till möte; sam-lingar hålls inte ens en gång per decennium, men i februa-ri ägde ett sådant möte rum: 5−11.2 samlades representan-ter för de här råden i Saydet-el-Jabal alltså i Bergets Guds-moders kloster utanför Beirut. Vid mötet diskuterades också kyrkorådens identitet, en fråga som är viktig även för ERF. Man frågade sig vad kyrkorna förbinder sig vid när de går med i ett kristligt råd, hur det påverkar deras självbild och

1 Viktiga händelser inom finländsk ekumenik



vad det innebär att kyrkorna är öppna och ger varandra ett ömsesidigt stöd. Diskussionerna resulterade i ett teologiskt dokument Konsiliär ekumenik, vars riktlinjer kan vara till nyta när man funderar på den finländska ekumenikens fram-tid.

Sankt Henrik-vallfärden till Rom

Den årliga vallfärd som representanter för de finländska kyr-korna varje år på ett unikt sätt genomför förverkligades även det här året i samband med Sankt Henriks fest i januari. I den luthersk-katolska delegationen ingick även den här gången medlemmar i ERF:s styrelse, nämligen ordförande Teemu Sippo SCJ och styrelsemedlem, pastor Antti Kruus.

Biskoparna i Moskva

Den 12−14 juni besökte den evangelisk-lutherska kyrkans och ortodoxa kyrkans ärkebiskopar samt den katolske bisko-pen i Moskva. De finländska biskoparnas besök skedde på inbjudan av Moskvas och hela Rysslands patriark Kirill. De finländska biskiparna träffade patriark Kirill och andra re-presentanter för ledningen för Rysslands ortodoxa kyrka i Helige Daniel av Moskvas kloster. Under besöket bekantade sig deltagarna också i arbetet på patriarkatets utrikesavdel-ning och besökte heliga platseri den ryska huvudstaden, som också är känd som det tredje Rom.

Biskoparna i Vatikanen

Finlands och Vatikanens diplomatförbindelses 70-årsjubi-leum firades i Rom. Finland representerades under festlig-heterna av den evangelisk-lutherska kyrkans och ortodoxa kyrkans ärkebiskopar samt katolska kyrkans biskop. Jubi-leumsseminariet hölls på Finlands kulturinstitut Villa Lan-te, som också är Finlands ambassad till Vatikanen. Vid semi-nariet talade förutom de finländska biskoparna också Vatika-nens utrikesminister, ärkebiskop Dominique Mamberti, Fin-lands inrikesminister Päivi Räsänen, vårt lands ambassadör till Vatikanen Alpo Rusi och professor Kirsi Salonen.

Luthersk-ortodox dialog

De teologiska samtalen mellan Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland och Ortodoxa kyrkan i FInland fortsatte i novem-ber med en elfte diskussion. Samtalen fördes 22–23 novem-ber i Träskända och fokuserade på två teman, Gud – känd och okänd samt Hemmet som kristen fostrare. I sltuet av dis-kussionerna konstaterade kyrkorna att de är tacksamma för de gemenskapens steg som vi har tagit. I enlighet med Kristi bud förbinder vi oss vid vårt gemensamma uppdrag att vitt-

na om honom och troget göra hans vilja i denna världen. Man beslutade att fortsätta de gemensamma teologiska lä-rosamtalen. Nästa samtal hålls år 2014 och då ansvarar Or-todoxa kyrkan i Finland för arrangemangen. Temat som då tas upp är enligt en preliminär överenskommelse Folkkyrkan som teologisk och praktisk fråga.

Luthersk-baptistisk dialog

Evangleisk-lutherska kyrkan, Finlands svenska baptistsam-fund och Suomen Baptistikirkko ordnade en sjätte omgång av teologiska samtal i Jämsä 13–14.03.2012. De tidigare samtalen har förts åren 1997, 2000, 2003, 2006 och 2009.

Temat för de förhandlingar som fördes nu var Utvärde-ring av förda samtal samt Förhållandet mellan kyrka och stat och Möjligheterna till praktiskt samarbete mellan luth-eraner och baptister inom själavård för fångar. Parterna an-såg att de samtal som har förts har bidragit till det uppställa målet, att öka förståelsen och skapa varmare kontakter mel-lan baptister och lutheraner i vårt land. I ett uttalande kon-staterar man: Det finns mer som förenar oss som kristna och som medlemmar i Kristi kropp än det finns sådant som skil-jer oss åt – framför allt tron på Jesus Kristus och en treenig Gud. Samtalen har fördjupat våra kyrkors egen identitet och ökat möjligheterna till ett naturligt samarbete inom förkun-nelse, diakoni och samhällsfrågor (…) Även i fråga om dopet har förståelsen och respekten för varandras syn vuxit. Vi kan tillsammans konstatera att tro och dop hör ihop, att dopet är enastående och ger medlemskap i församlingen. (…) Vi fort-sätter att sträva efter ett tillräckligt samförstånd i fråga om dopet, nattvarden och ämbetet för att kunna sluta nattvards- och predikogemenskap. Resultatet av lärosamtalen ska inom en nära framtid ges ut i form av en rapport.

Interantionell Luther-kongress

Helsingfors universitet stod värd för den tolfte världskon-gressen för Lutherforskare 5–10.8. Temat för kongressen var Luther som universitetslärare och -förnyare. Den internatio-nella Luther-kongressen har sedan 1950-talet samlat forska-re var femte år. Kongressen i Helsingfors var den största nå-gonsin mätt i antalet deltagare. Nästa gång ordnas kongres-sen i Wittenberg år 2017 så att den sammanfaller med refor-mationens 500-årsjubileum. Kongressen betonade Luthers och den finländska Lutherforskningens ekumeniska aspek-ter, framför allt på katolsk-luthersk ekumenik.

Katolska kyrkans biskopssynod

Kyrkorna i Finland var tydligt närvarande när katolska kyr-kan samlades till biskopssynod i Rom 7.2–8.10, i och med



att Ärkebiskop Leo representerade Konstantinopels ekume-niska patriarkat och biskop Simo Peura Lutherska världsför-bundet. Synoden samlade 270 biskopar från olika delar av världen, av kardinalerna deltog hälften. Temat för synoden var ”den nya evangeliseringen”. Med det avses kyrkans strä-van att sprida evangelium till både människor som inte läng-re aktivt utövar den kristna tron och till dem som inte ännu känner Kristus.

Resultatet av finländsk-svensk katolsk-luthersk dialog

Finlands ev.luth. biskopsmöte tog 23.4 emot dokumentet Vanhurskauttaminen kirkon elämässä, den finska versionen av texten Rättfärdiggörelsen i kyrkans liv. Dokumentet är resultatet av en ekumenisk dialog mellan representanter för Katolska kyrkan i Sverige och Finland samt de evangelisk-lutherska kyrkorna i de två länderna. Dialogen fördes åren 2003–2009. Biskopsmötet konstaterade i sitt beslut att do-kumentet skapar en stark grund för att fortsätta Finlands och Sveriges luthersk-katolska dialog. Samtidigt bidrar doku-mentet till internationella samtal, ger den nya impulser och för den vidare.

Finländsk anglikanpräst

Lördagen 24.11 installerades pastor Tuomas Mäkipää som förman för den anglikanska församlingen Sankt Nikolaus. Han är den första finländskfödda prästen som sköter uppdra-get. Sankt Nikolaus församling för vidare arbet efter en för-samling som flyttade till Finland från S:t Petersburg undan revolutionen. Anglikanska kyrkan i Finland registrerade sig som religiöst samfund år 1923. Tuomas Mäkipää är försam-lingens åttonde kyrkoherde sedan år 1951.

Taizé Helsinki 2012

En aktiv grupp finländska vänner av det ekumeniska klos-tret i Taizé kom med ett modigt initiativ till en ungdomssam-ling, En pilgrimsfärd för tillit, som genomfördes i Helsing-fors 27–30.9. I vallfärden deltog mer än 1 000 unga vux-na från Finland, Baltikum, Ryssland, Skandinavien, det öv-riga Europa och USA. Även människor i huvudstadsregio-nen aktiverades och antalet deltagare i evenemangen steg till 9 000. Huvudstadsregionens församlingar och kyrkole-dare deltog synligt i evenemangen sin hölls i de stora kyr-korna i Helsingfors centrum. Hundratals frivilliga inkvarte-rade och var värdar för de unga pilgrimerna. Det var den för-sta gången Taizé-gemenskapen ordnade en pilgrimsfärd för tillit i Finland.



2.1 Årliga händelser

2.1.1 Ekumeniska böneveckan för kristen enhet

Materialet för den Ekumeniska böneveckan den 18-25 ja-nuari publicerades traditionsenligt av Kyrkornas världsråds Faith and Order-komission och Påvliga rådet för främjande av kristen enhet. Materialet var berett i Polen av en katolsk-ortodox-protestantisk arbetsgrupp. Där betonas den förvand-lande kraften i Kristustron och hänvisas särskilt till kyrkans, Kristi kropps, synliga enhet. Temat bygger på aposteln Pau-lus ord till församlingen i Korinth, då han skriver om hur flyktigt vårt nuvarande liv är jämfört med det vi får genom Kristi seger i påskens mysterium. På finska var böneveckans tema Kristuksen voitto muuttaa meidät och på svenska Kris-ti seger förvandlar (1 Kor.15:51–58). Av det internationella materialet översattes inledningen samt de böner och medita-tioner som var avsedda för böneveckans åtta dagar. Ett häfte med det här materialet både på finska och svenska distribu-erades till alla finsk- och svenskspråkiga kristna församling-ar. Materialet publicerades på ERF:s webbplats.

Den 22 januari, dagen då Lovisa kyrka återinvigdes efter en grundlig renovering, förrättades där den Ekumeniska bö-neveckans riksomfattande radiogudstjänst. Församlingarna i Lovisa förberedde och stod värdar för den tvåspråkiga eku-meniska gudstjänsten som förrättades under ledning av bi-skop Irja Askola och där metropolit Ambrosius predikade. Som representant för ERF höll generalsekreteraren ett häls-ningsanförande. Gudstjänsten sändes i Yle Radio 1.

Under böneveckan besöktes ERF:s webbplats flitigt. På sajten fanns uppgifter från 16 orter som hade samlats in av sektionen för lokalekumenik eller som hade kommit in på annat sätt. Materialet fanns på webbplatsen och laddades fli-tigt ned. Representanter för ERF deltog i böneveckans eve-nemang på olika håll i landet. I huvudstaden firades den evangelikala rörelsens beönevecka i samarbete med ekumeniska böneveckan.

2.1.2 Lokalekumeniskt forum

I det ortodoxa församlingscentret i Jyväskylä samlade det ti-onde Lokalekumeniska forumet omkring fyrtio medlemmar från ekumeniska arbetsgrupper på olika håll i landet tillsam-mans med andra som intresserar sig för ekumenik. Den inle-dande andakten hölls enligt ortodox tradition i Uppståndel-sekyrkan, och evenemanget öppnades av Timo Mäkirinta.

Pastor Ansku Jaakkola från Adventkyrkan berättade om det ekumeniska läget i Jyväskylä. Vänskap är det ord Jaak-kola ville använda för att beskriva ekumeniken i Jyväskylä. Hon såg det också som viktigt att det finns församlingar av olika slag, så att så många jyväskyläbor som möjligt hittar

sin församling. Hon beskrev ekumeniken som ett möte där ingen behöver förställa sig, utan där alla kan vara sig själ-va. Kaplan Eivor Pitkänen (ev.luth.) konstaterade att det är mycket viktigt för den ekumeniska verksamheten att de an-ställda känner varandra. Det har betydelse till exempel då man ska vägleda utländska inflyttare till deras kyrkor. Per-sonlig bekantskap bidrar dessutom till att minska fördomar.

Deltagarna fick informera om det ekumeniska läget på alla representerade orter. Personalen vid ERF:s kansli pre-senterade Ekumeniska ansvarsveckan, Ekumeniska böne-veckan och nyheter inom internationell och nationell eku-menil.

Under bibelseminariet presenterades tre synvinklar. Den liturgiska synvinkeln framlades av teol.mag., fil.mag. Ma-ria Takala-Roszczsenko (ort), den undervisningsmässiga synvinkeln av rektor Taina Karhu (SHK) och den personli-ga av DI, utbildaren Kari Valkonen (ev.luth.). Timo Koivisto (fri.), Krystian Kalinowski (kat.) och Timo Mäkirinta (ort.) kommenterade. Den avslutande andakten hölls i Taulumä-ki evangelisk-lutherska kyrka under kyrkoherde Arto Viita-las ledning.

2.1.3 Ekumeniska ansvarsveckan

Temat för den ekumeniska ansvarsveckan var En trygg plats att tro och leva. Kampanjveckan inföll den 21– 28 oktober. Över 75 % av världens befolkning lever i förhållanden där religionsfriheten begränsas, med förödande konsekvenser. Många av dagens flyktingar befinner sig på flykt på grund av religiöst betingad förföljelse eller diskriminering. Många flyr för sitt liv och hoppas få hjälp i Europa. De som flyr på grund av sin övertygelse får sällan sympati, och med förföl-jelse som motiv är det är svårt att få asyl.

Flyktingskap är ett symtom på att utvecklingsmålen in-te har nåtts. Därför ville man skaffa sig kännedom om flyk-tingskap som bottnar i religionsfrihet, trygga dessa flykting-ars mänskliga rättigheter och försöka påverka deras utgångs-situation. Vi behandlade religionsfrihet och flyktingskap ur sådana människors perspektiv som har flytt religiöst beting-ad förföljelse.

För att citera FN:s världsomfattande deklaration om de mänskliga rättigheterna: Var och en har rätt till tankefrihet, samvetsfrihet och religionsfrihet. Denna rätt innefattar frihet att byta religion och trosuppfattning och att, ensam eller i gemenskap med andra, offentligen eller enskilt, utöva sin re-ligion eller trosuppfattning genom undervisning, andaktsut-övning, gudstjänst och religiösa sedvänjor. (artikel 18) Den-na rätt gäller i hela världen och tillkommer varje människa oavsett åskådning. Utöver de traditionella religionerna in-kluderar den sålunda också rätten till icke religiösa världs-åskådningar som ateism, agnosticism, pacifism och olika fi-

2 Händelser under verksamhetsåret



losofiska riktningar. Väldens stater har förbundit sig att efter-komma religionsfriheten via internationella fördrag.

Respekt för religionsfriheten och de andra mänskliga rät-tigheterna garanterar ett fredligt liv, förhållanden man inte måste fly och där hållbar utveckling och globalt partnerskap är möjliga. Religionsfriheten är en central del av hållbar ut-veckling eftersom brott mot religionsfriheten främjar diskri-minering, visar att utvecklingsmålen inte har nåtts, försvagar demokratin och säkerheten och hindrar de mänskliga rättig-heterna från att förverkligas i sin helhet. Religionsfriheten är nära förknippad med andra mänskliga rättigheter, som iden-titet, förenings- och församlingsfrihet och yttrandefrihet.

Aktiviteter

Årets höjdpunkt var Ansvarsveckans ambassadörer, perso-ner som flytt till Finland undan religiös förföljelse. De be-rättade om sina erfarenheter och om religionsfrihet i försam-lingar, vid seminarier, i media, i materialet för Ansvarsveck-an och på nätet. Ambassadörernas berättelser gjorde starkt intryck på åhörarna och många ville börja med frivilligar-bete till förmån för de förföljda eller aktualisera temat i sina egna församlingar. Ambassadörerna var från Nigeria, Sudan, Demokratiska Republiken Kongo, Vietnam, Kina, Pakistan, Afganistan, Centralasien, Irak, Turkiet, Bosnien-Hercegovi-na och Litauen (naziförföljelserna). Ambassadörerna repre-senterade olika religioner och de bor Helsingfors, Tammer-fors, Vasa, Uleåborg och Torneå. Det var mödosamt men gi-vande att få ihop ett ambassadörsnätverk och att utbilda och koordinera det. Eftersom ambassadörerna var så motivera-de och hängivna maximerades effekten av Ansvarsveckan. Dessutom var de så många att de kunde besöka ett stort an-tal evenemang runtom i Finland, och där möta och beröra många människor.

Materialåtgången var utan like: år 2011 delade man ut 15 000 broschyrer och senaste år 23 000 stycken. Huvudmateri-alet var en dragspelsvikt broschyr, En trygg plats att tro och leva, med ambassadörernas berättelser och artiklar av exper-ter. Broschyren kunde vikas ut till en affisch.

I slutet av året färdigställdes Pieni opas uskonnonvapau-teen (den finska bearbetningen av Svenska Missionsrådets En lathund om religionsfrihet), och delades ut i riksdagen. Lathunden trycktes i en stor upplaga och blev snart uppskat-tad också inom olika kyrkor och organisationer.

Bland materialet fanns också en Kyrkpressenbilaga, ett andaktsmaterial och ett inspirationsmaterial för ungdomsar-betet och skolorna. Webbplatsen fungerar som materialbank, nyhetskälla och händelsekalender.

Evenemang under Ansvarsveckan. Vid de flesta av dem deltog någon av ambassadörerna och höll ett anförande.

• 30.9. Mickelsmäss. Internationell mässa i Pihlajamäki kyrka

• 6.10. Ketko-kurs i ekumenik, Finska Missionssällskapet• 7.10. Ansvarsveckans evenemang i Pukinmäki försam-

lingskrets, Malms församling• 15.10 – 29.10 Ansvarsveckans utställning av affischer

gjorda av ungdomar och skolelever, Kuhmalahti bibliotek, Kangasala

• 18.10. Kvällsprogram i Ansvarsveckan, Asikkala försam-ling

• 21.10. Mässa i Esbo domkyrka åtföljd av kyrkkaffe • 22.10–2.11 Ansvarsveckans utställning av affischer gjorda

av ungdomar och skolelever, Suorama bibliotek och hu-vudbiblioteket i Kangasala, Kangasala

• 21.10. Tomasmässa, direktsänd i Radio Dei• 21.10. Gudstjänst och kyrkkaffe, Johanneskyrkan, Hel-

singfors• 21.10. Mässa och kyrkkaffe, Mejlans kyrka• 23.10. Musikprogram i Imatrankoski kyrka • 23.10. Kvällsprogram i Ansvarsveckan, Keravan Katu-

pappila• 24.10. Ortaids och Ortodoksinen Lähetys Rättvis handel-

kyrkkaffe, hemkyrkan • 24.10. FN-dagen och böndag. Andaktsstund i Uleåborgs

domkyrka, fafé i kryptan, där en ambassadör talade efter andakten

• 24.10. Missionskretsen, Hoplax kyrka• 24.10. Människorättsmässa, Agricolakyrkan• 24.10. Bönekväll, Leppävaaran seurakunta, Bergans ka-

pell• 24.10. Bönekväll för fred; mänskliga rättigheter och inter-

nationellt ansvar• 25.10. Turku Rukoilee, månatligt allmänkristet bönetill-

fälle där man ber för en förföljd församling, Åbo svenska metodistkyrka

• 25.10. Evenemang på gågatan vid Imatrankoski där man informerade om religionsfrihet och om brott mot den

• 26.10. I Olavinkulma ordnade Imatra församling ett eve-nemnag där man med hjälp av drama förde fram olika människors berättelser, lekar, ståuppkomik. Talare var Stefanusmissionens religionsfrihetsexpert Aki Miettinen.

• 26.10. Isojoki, Isojoki skola, en lektion för årskurserna 6-7 och en för årskurserna 8-9. Även i Isojoki församling ord-nades en sammankomst

• 27.10. Evenemang i Ansvarsveckan, Majakkaförsamling-en, Sökö kapell

• 27.10. Lägret Ilon askeleet, Vasa• 28.10. Gudstjänst, Betelkyrkan, Helsinki• 28.10. Ansvarsveckans och diakonins kyrkhelg och evene-

mang, Teiskon seurakuntakoti, Tammerfors• 28.10. Ansvarsveckans Ekumeniska radiogudstjänst, orto-



doxa kyrkan i Ilomants. Direktsändning i YLE Radio 1• 9.11. Ambassadörsbesöket i Åbo, Åbo svenska försam-

lingshem Aurelia• 18.11. Internationell trons fest, Sankt Olofs katolska för-

samling, Jyväskylä. Den internationella dagens mässa, kaffe, diskussion och kvällsmål

• 18.11. Crosspointkväll i Nådendals församling, en ambas-sadör hade ordet, musik och bön, deltagare av alla åldrar, eget program för barnen

• 22.11. Möte i Pingstförsamlingen i Alavus• 22– 23.11 Lektionsbesök i årskurserna 7-9 i högstadiesko-

lan i Alavus• 26.11. Matinkappelis pensionärsklubb, Olars församling• 31.12. Det nya året togs emot i Nådendals pingstförsam-

ling

Via tidningar nådde man 1 045 013 finländare och via radio och tv 1 761 000. Via Internet och sociala medier nåddes 34 005. Ansvarsveckan syntes och hördes inte bara i samband med de många evenemangen utan också i kristna tidningar, i YLE Radio1, i YLE:s aktualitetsprogram, i några lokaltid-ningar, i radiogudstjänster och -andakter och i Radio Dei i form av intervjuer med ambassadörerna och en direktsänd-ning av Tomasmässan. Ansvarsveckan var synlig i 313 sam-manhang. Dessutom har kampanjmaterial skickats till alla betydande församlingsmedier, organisationer och aktörer samt alla 1 084 kristna församlingar i Finland.

Religionsfriheten – alltjämt på agendan

Som ett resultat av Ansvarsveckan fortsätter man att behand-la religionsfrihet som ett viktigt tema. Ambassadörerna in-bjuds fortfarande till församlingar, trots att ERF inte läng-re koordinerar projektet. Många ville personligen bekan-ta sig med de förföljda och knyta varaktiga samarbets- och vänskapsrelationer med dem och andra som upplevt förföl-jelse. Dessutom koordinerar ERF projektet Religionsfrihet och utrikespolitik som finansieras av utriksministeriet, och där ERF, Finska Missionssällskapet, Finska missionsrådet, Evangeliska Alliansen i Finland, Fida International, Stefa-nusmissionen, Frikyrkan Hjälper och World Vision utarbe-tar rapporter och rekommendationer om hur Finland i sin ut-rikespolitik kan främja religionsfriheten. Religionsfrihet blir allt mer aktuell och beslutsfattarnas intresse för ämnet har vuxit.

Förnyande av Ansvarsveckans styrelse

Under det gångna året förnyades styrelsen. Den tidigare samarbetsgruppen som bestod av organisationer och kyr-kosamfund upplevdes som ineffektiv och omotiverad. I den

nya förvaltningsmodellen är ERF ägare till Ansvarsveckan. En delegation samlas vartannat år till ett temaseminarium för att välja det kommande tvåårstemat för Ansvarsveckan. Till delegationens möte kallas:

- medlems- och observatörskyrkorna- partnerorganisationerna- styrelsens medlemmar- andra relevanta aktörerGenom sitt arbete försöker delegationen skapa tematiskt

samarbete med olika aktörer.Som Ansvarsveckans expert och rådgivande, planerande

och verkställande grupp fungerar Styrgruppen.Den får sin sammansättning enligt tema och består av

cirka fem specialistmedlemmar. De aktörer som suttit med i delegationen får själva välja om de vill vara med i styrgrup-pen. Viktigt är att kyrkorna är med. Till styrgruppen valdes ifjol Marja Kantanen (ev.luth. kyrkostyrelsen), Tero Pulkki-nen (ev.luth. kyrkostyrelsen), Sini Tyvi (Kyrkans Utlands-hjälp / Changemaker) och Timo Virtala (Kristliga Fredsrö-relsen). Gruppen kan inbjuda gästexperter att höras.

2.1.4 Gemensam kristen missionshelg

Den gemensamma kristna, ekumeniska missionshelgen fira-des 13–14.10. ERF:s och Finska missionsrådets gemensam-ma arbetsgrupp beredde materialet för missionshelgen. Te-mat var Tillsammans på väg mot livet – Tro och otro. I mate-rialet för missionshelgen finns böner, bibeltimmar ja predi-kouppslag. Materialet är till hjälp för församlingar och sam-fund i förberedelserna för missionshelgen. Syftet är att stär-ka kristna runtom i världen i den gemensamma uppgiften att vittna och tjäna, och att inspirera unga människor att ax-la missionsansvar. Materialet för missionshelgen publicera-des i samarbete med Finska missionsrådet och Suomen Va-paakristillinen Neuvosto.

2.1.5 Bönedagsplakatet

Bönedagsplakatet är en fortsättning på den årliga tradition som statsöverhuvudena i Sverige, Storfurstendömet Finland och republiken Finland år 2012 har följt i jämnt 400 år. I och med grundlagen från år 2000 och religionsfrihetslagen från år 2003 förpassas detta, tidigare i Finlands författningssam-ling publicerade plakat till historien. Då kom å ena sidan Republikens president, Undervisningsministeriet och Justi-tieministeriet och å andra sidan kyrkorna till en lösning, en-ligt vilken traditionen får fortsätta på ett sätt som motsva-rar dess värde och samtidigt uppmärksammar dagens plura-listiska samhälle, där statsmakten inte bekänner sig till nå-gon religion och därför inte uppmanar till bön. Utgående från detta samförstånd utarbetade Ekumeniska Rådet i Fin-



land i samarbete med Republikens presidents kansli ett eku-meniskt plakat gällande två bönedagar. I början av sin peri-od beslutar presidenten personligen om hon eller han under-tecknar plakatet. Bönedagsplakatets text skrivs av en arbets-grupp som ERF:s styrelse tillsätter av representanter utsed-da av kyrkorna. I arbetsgruppen är den evangelisk-lutherska och den ortodoxa kyrkan samt frikyrkorna representerade. Texten skrivs med utgångspunkt i aktuella teman inom sam-hället och kyrkorna. Republikens president Sauli Niinistö följde sin företrädares linje och meddelade om sitt beslut att underteckna plakatet då han tog emot ERF:s och bönedags-arbetsgruppens representanter den 28 augusti.

Den av ERF:s styrelse tillsatta bönedagsarbetsgruppen beredde 2013 års bönedagsplakat och det liturgiska material som hänför sig till det. Republikens president undertecknade plakatet den 30 oktober. Plakatet följer temat för Kyrkornas världsråds generalförsamling Livets Gud, led oss till rättvisa och fred. (Jes. 42:1–4) Plakatet slår fast att rättvisa och ge-menskap hör till kärnan i Bibelns budskap. Människan bor-de förhålla sig till sina medmänniskor och till skapelsen i en-lighet med dem. Bönedagsplakatet uppmuntrar alla finlända-re att följa sin rättskänsla och stärka gemenskapen i sin egen närmiljö. Där hänvisas också till den fria rörligheten som är en viktig dimension av vårt EU-medlemskap, vars 20-årsju-bileum firas år 2013.

2.1.6 Den ekumeniska gärningen

I fjol gavs för andra gången en utmärkelse för en Ekumenisk gärning. Den delades av den evangelisk-lutherska Mikaels-församlingen i Åbo och Pingstförsamlingen i Åbo. Anled-ningen var församlingarnas gemensamma 90-årsjubileum som ordnades i form av evenemanget Erilaisina yhdessä (Olika tillsammans) den 26–28 augusti 2011. I motivering-en för utmärkelsen konstaterade ERF:s styrelse att ett ge-mensamt jubileum innebar ett erkännande av att en försam-ling i en annan kyrka existerar och lever. Det var ett ställ-ningstagande för den gemensamma missionsuppgiften. Ju-bileet var ett bevis på församlingarnas nära relation och var för alla grannförsamlingar i landet ett exempel på möjlighe-ten till ekumenisk gemenskap. Utmärkelsen offentliggjordes vid rådets vårmöte.

2.1.7 Årets kristna mediegärning

Kristna mediaförbundets årliga pris utdelades sedvanligt i slutet av ekumeniska böneveckan, på minnesdagen för apos-teln Paulus omvändelse den 25 januari. År 2011 gick ut-märkelsen till Finlands evangelisk-lutherska kyrkas projekt Andligt liv på webben. Denna gång valdes pristagaren av ordföranden för Kristna Mediaförbundets styrelse, Thorleif

Johansson. ERF är en av aktörerna bakom priset.

2.1.8 Partnerskapsforum

ERF:s partnerskapsorganisationers verksamhetsledare sam-lades den 2 oktober i Helsingfors för att diskutera organi-sationernas och ERF:s aktuella samarbetsplaner. Generalse-kreteraren inledde med att informera om KEK:s och Kyrkor-nas världsråds generalförsamlingar år 2013. Mötet har for-men av ett forum där man utbyter information om aktuella ärenden inom organisationerna och diskuterar ERF:s verk-samhet sedd ur partnerskapsorganisationernas synvinkel.

2.1.9 Ekumenisk morgonbön

ERF:s kansli har sedan år 2009 varit med om att ordna den ekumeniska morgonbön som varje vecka hålls i kapellet i Dominikanernas kulturcentrum Studium Catholicum i Hel-singfors centrum. Morgonbönen hålls turvis enligt katolsk, luthersk, ortodox, anglikansk och frikyrklig sed och inbe-griper en betraktelse om dagens text, hållen av en represen-tant för en annan tradition. Andakten med kyrkkaffe sam-lar varje vecka ett tjugotal personer med varierande kyrk-lig bakgrund.

2.2. Övriga projekt

2.2.1 Kyrkorna och invandrare

I form av ett program har vi i samarbete med kyrkor och kristna organisationer sedan år 1997 ordnat sammankoms-ter, rådslag och utbildning i frågor gällande invandring. Sär-skilt för medlemskyrkorna är programmet en naturlig di-mension av ERF:s verksamhet och tjänster. Central är ock-så dialogen med de statliga myndigheter som sköter invand-rings- och asylärenden. De kunskaper som programmet MOD har gett (Mångfald och dialog Moninaisuus, Oivallus, Dialogi, ett utbildningsprogram framtaget i Sverige, som er-bjuder pedagogiska modeller och metoder för att utreda frå-gor kring olikhet) användes i arbetet med kyrkorna och in-vandrare.

2.2.1.1 MångkulturstödUnder fjolåret var vi särskilt observanta på de sociala och med rasism förknippade utmaningar som följer med globa-lisationen.

Under hösten bistod kansliet kyrkornas diakoni med ex-perthjälp och stod i kontakt med social- och hälsoministe-riet och med kommunala myndigheter i barnskyddsärenden gällande divergerande kulturella bakgrunder, som i fråga om ryska familjer fick enorm publicitet i media. I samarbe-



te med Evangeliska Alliansen i Finland och den evangelisk-lutherska kyrkostyrelsens arbete bland invandrare inleddes en beredning av ett öppet diskussionstillfälle för parterna. Nära samarbetspartners i mångkulturrådgivningen var ock-så huvudstadsregionens evangelisk-lutherska kyrkliga sam-fälligheter och några andra evangelisk-lutherska och orto-doxa församlingar samt pingstförsamlingar som visat akti-vitet i ärendet.

2.2.1.2 Kyrkan som fristadKansliet och sektionerna följde med utvecklingen inom vårt lands och Europeiska unionens säkerhetspolitik ur ett män-niskorättsperspektiv och med avseende på de utmaningar den medför för kyrkornas diakoniska uppgift. En aktuell in-ternationell fråga gälle de människor som försöker ta sig in i Europeiska unionen, vad som händer med dem vid unionens södra gräns och behandlingen av dem i mottagningslägren. En dialog fördes med Migrationsverket och andra myndig-heter. Personalen vid församlingarna stöttades i asylärenden av olika slag, och man stödde även samarbete och utbildning som överskred gränserna mellan kyrkosamfunden.

2.2.1.3 Religionsfrihet på mottagningscentralerFrågan om att förverkliga religionsfrihet på mottagningscen-tralerna för asylsökande togs upp på ERF:s vårmöte 2011. Med utgångspunkt i den diskussionen startade rådet och evangelisk-lutherska Kyrkostyrelsens invandrararbete till-sammans en dialog om ärendet med Migrationsverket. En arbetsgrupp tillsattes för att utarbeta anvisningar gällande förverkligandet av religionsfrihet och situationer i anslut-ning till trosutövning vid mottagningscentralerna. Arbets-gruppen bestod av Migrationsverkets representant direktör Veikko Pyykönen, chefen för mottagningscentralen i Åbo, Jaana Sikiö, ordföranden för Islamska Rådet i Finland Anas Hajjar, Petri Merenlahti från evangelisk-lutherska Kyrkans Utlandshjälp, Timo Keskitalo från International Evangelical Church, Kati Jääskeläinen från ev.luth. Kyrkostyrelsen samt Minna Rasku i egenskap av ordförande för ERF:s sektion för etiska frågor. För ERF:s del sköttes projektet av sektio-nen för etiska frågor.

De anvisningar som utarbetas behandlar religionsfrihet som mänsklig rättighet, jämlik behandling av klienter med olika religiös bakgrund, kontakter med församlingar och re-ligiösa samfund samt möjligheter att i mottagningscentraler-na samtala med representanter för religiösa samfund. Anvis-ningarna blir färdiga år 2013.

2.2.2 Kyrkornas människorättsarbete

ERF utgjorde ett kontaktforum för kyrkornas inhemska människorättsarbete och följde med verksamheten inom

kyrkornas internationella nätverk. Särskilt koncentrerade man sig på Finland och dess närområden liksom på frågor kring religionsfrihet och andra mänskliga rättigheter i Euro-peiska unionen. Man utvecklade former av påverkansarbete som hänför sig till dessa frågor och står i samklang med vårt lands utrikespolitik.

2.2.3 Religionsmöten

Befullmäktigat av sina medlemskyrkor deltog ERF i utveck-landet av kontakter och samarbete mellan religionssamvund. Samarbetet är samhällsinriktat till sin natur och bidrar till ökad tolerans och samhällsfred.

2.2.3.1 RESA-forumetERF deltar tillsammans med Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland som representant för de kristna i arbetet inom ett forum för att främja kontakterna mellan religiösa samfund. De övriga medlemssamfunden i RESA-forumet är Finlands muslimska råd (SINE), Centralrådet för de judiska försam-lingarna i Finland och Finlands islamförsamling (tatarerna).

Det viktigaste evenemanget som forumet arbetade med var det hatpratsseminarium på hög nivå som ordnades på Ständerhuset 19.1. De drygt 70 deltagarna bestod av politi-ker och tjänstemän samt representanter för kyrkor och mass-media. Republikens presidetn Tarja Halonen höll seminari-ets öppningsanförande.

Den andra september publcierade Resa-forumet en web-baserad kalender som förutom samhällets festdagar presen-terar högtider inom islam och judendom samt för kristendo-mens del högtider och märkesdagar inom de katolska, luth-erska och ortodoxa traditionerna. De olika religionerna iden-tifieras genom en skild symbol och färg. När man klickar på en given högtid i kalendern öppnas en sida med en läng-re text om den högtiden. I kalendern finns också länkar som ger mer information. Texterna om de olika högtiderna har producerats av det ifrågavarande religiösa samfundet. Ka-lendern, som tillsvidare endast finns på finska, är avsedd för såväl den stora allmänheten som skolor, daghem, sjukhus, försvarsmakten och andra samhällsinstitutioner där personer från olika religiösa bakgrunder möts.

2.2.3.2 Samtal mellan ledarna för tre religionerJudiska, kristna och islamiska religiösa ledare samlades för samtal den första mars. Värd var Finlands muslimska råd. I ett pressmeddelande välkomnade ledarna den promemo-ria som undervisningsministeriets arbetsgrupp för timfördel-ningen publicerade 24.2. Undervisningen i egen religion bör enligt religionsledarna utvecklas vidare på basis av den nu-varande modellen så att den överensstämmer med behoven



i ett samhälle med många religioner där alla samhällsmed-lemmar är jämlika.

Repulbikens president Sauli Niinistö tog 13.9 emot de religiösa ledarna som hade bett om audiens för att reda ut samarbetet mellan religionerna i vårt land och forsätta hål-la kontakten med landets nya statsöverhuvud. Samtal för-des i varm anda och handlade om betydelsen av religiösa fenomen i världspolitiken. Man konstaterade att det är vik-tigt med kunskap om och förståelse för religioner även i Fin-land, i synnerhet i fråga om allmänbildning för växande ung-domar.

I religionsledarnas möten deltog den evangelisk-luther-ska och ortodoxa ärkebiskopen, den katolska biskopen samt ordförandena för Finlands muslimska råd, Finlands islam-församling (tatarerna) och Centralrådet för de judiska för-samlingarna i Finland. ERF:s generalsekreterare deltar i samtalen som representant för ERF, bereder samtalen enligt behov tillsammans med värdsamfundet och gör upp prome-morir om förda samtal. Religionsledarna samlas i allmänhet till samtal två gånger per år, så att samfunden turvis står värd för samlingarna.

2.2.3.3 Kristen religionsteologiKansliet följde med den inhemska och internationella debat-ten om andra religioners ställning och betydelse i ljuset av kristen tro och teologi.

2.2.4 Kyrkorna, miljön och hållbar utveckling

ERF följde med ekumeniska initiativ för hållbar utveckling och miljöskydd både internationellt och i hemlandet. Höga representanter för världens länder förband sig vid det mö-te som hölls i Rio de Janeiro i juni i dokumentet Rio+20 att arbeta för mål som främjar hållbar utveckling och strä-var efter att uppnå balans mellan en rättivs samhällsekono-mi, minskad fattigdom, hållbart utnyttjande av naturresurser och skydd av världens ekosystem. En konkretisering av de här strävandena lyckades inte på det sätt som kyrkorna och frivilligorganisationer hade önskat när representanter för re-geringarna förhandlade vidare i Doha i början av december.

2.2.4.1 Ekumeniska europeiska miljönätverketI Elspeet i Nederländerna samlades det ekumeniska euro-peiska miljönätverket ECEN till generalförsamling 29.8–2.9 och ERF representerades av ordföranden för Sektionen för etiska frågor, SVD Minna Rasku. Temat för mötet var Eco-justice, Growth and Hope, alltså Ekorättvisa, tillväxt och hopp.

2.2.4.2 Den framtid vi vill haEkumeniska rådet ordnade tillsammans med den lutherska

kyrkostyrelsens miljönätverk ett seminarium i Uspenskij-katedralens krypta 10.12. Rubriken för seminariet var Tule-vaisuus, jonka tahdomme (Den framtid vi vill ha), och i pro-grammet ingick ett videotal av KVR:s miljöansvarige Guil-lermo Gerber. Övriga inledare var miljöministeriets direktör för internationella ärenden Jukka Uosukainen, Kyrkans Ut-landshjälps utbildningsplanerare Anssi Almgren samt fors-karna Panu Pihkala och Laura Riuttanen. Under seminariet konstaterades bland anant att klimatförändringen bör stävjas inom ramen för det kapitalistiska systemet, eftersom det tar alltför länge att förändra systemet på global nivå. Trots det kan man fundera över hur företagsvärlden kunde utvecklas i riktning mot en mer rättvis fördelning av resurser. Det är in-te rätt att en fjärdedel av jordens befolkning använder störs-ta delen av våra gemensamma naturresurser.

2.2.4.3 Nordiska kyrkornas miljönätverkRådet stöttade ett samarbete mellan de nordiska kyrkornas miljöaktörer. De nordiska kyrkornas miljönätverk deltog bladn annat Svenska kyrkan, Sveriges kristna råd, Norska kyrkan, Metodistkyrkan i Norge, den evangelisk-lutherska Nordelbiska kyrkan i Tyskland, Danska kyrkan, Katolska kyrkan i Danmark och DanchurchAid. Finland representeras av Evangelisk-lutherska kyrkan och Ortodoxa kyrkan.

2.2.4.4 EkofastaDen riksomfattande kampanjen Ekofasta genomfördes un-der fastetiden på våren. Kampanjen bestod av temasidor på webben med bl.a, information om kyrkornas olika fastetra-ditioner och miljöpåverkan av livsstilsval, en fastekalender samt material för massmedia. Via ERF fick kampanjen re-spons om att kampanjens kristna prägel gärna kunde vara tydligare. Kampanjen Ekofasta genomfördes av den luther-ska kyrkostyrelsen, Finlands miljöcentral och ERF.

2.2.4.5. Skapelsens tidPå ERF:s webbplats publicerades material för att fira skapel-sens tid som ett ekumeniskt evenemang. Internationellt har benämningen skapelsens tid etablerats och tidpunkten har blivit den tid som infaller mellan 1.9, då östkyrkans kyrko-år firar skapelsen dag och 4.10, då det västliga kyrkoåret fi-rar Franciskus av Assisi.

2.2.5 Helig – lutherska kyrkans gemensamma prioritetsområde

ERF deltog i utvärderingen av lutherska kyrkans treåriga (2010–2012) prioritetsområde Helig samt i planeringen av det avslutande året. Genom prioritetsområdet ville man upp-muntra människor till att uppleva och leva ut det heliga, gö-



ra kyrkans budskap klarare och stärka en ansvarskännande livsstil som främjar skapelsens väl.

2.2.6 Marias många ansikten

ERF deltog i föreningen FOKUS’ Kulturforum under rubri-ken Marian monet kasvot (Marias många ansikten). Forum-et utgjordes av en serie evenemang under en treveckorsperi-od (9–30.3) som syftade till att lyfra fram olika teman i an-knytning till Gudaföderskan vid debatter, ett seminarium, en föreläsningskväll, en kosnert och ett psalmsångsevenemang. Programmets ryggrad utgjordes av en utställning av bild-konstnären Riikka Juvonens Maria-inspirerade verk i Dom-kyrkans krypta.

2.2.7 Finländsk-estniskt seminarium om religiös fostran

Sektionen för fostran ordnade ett seminarium i samarbete med Estlands kyrkliga råd, Universitetet i Tartu och Estlands

religionslärares förbund. En finländsk grupp som bestod av medlemmar i Sektionen för fostran och övriga experter träf-fade representanter för olika kyrkor och fick en aktuell och analytisk bild av den religionssociologiska situationen i det estniska samhället. Vid själva seminariet diskuterades behov och modeller inom religionsundervisning i både Finland och Estland. Mer information finns under rubriken Sektionen för fostran.

ERF publicerade material enligt styrelsens beslut. Publika-tionsverksamheten sköttes i samarbete med partnerorgan som genomförde utgivning och distribution. ERF:s kansli skötte informationsarbete inom den ekumeniska sfären som enda egentlig aktör inom fältet i vårt land och kunde bistå informationsarbetet inom medlemskretsen och partnerorga-nisationer.

www.ekumenia.fiwww.ansvarsveckan.fiwww.nuortenekumenia.fiFacebook: Ekumeninan ystävät, Nuorten ekumeniaa och

Ekumenik i Finland

Pieni pyhiinvaelluskirja, andra reviderade upplagan, Kalle Elonheimo, Kirjapaja

Laskiaisesta pääsiäisen iloon, Martti Häkkänen, Mari-anne Kantonen, Veijo Koivula, Finska Missionssällskapet

Toimintakertomus 2011 VerksamhetsberättelsePieni opas uskonnonvapauteen – En handbok om vad re-

ligionsfrihet är och om den kan begränsasDokumentärfilmen Pyhää arkea, regi Heikki Repo. Myr-

skykallio-filmi och ERF:s UngdomssektionMaterialet för Böneveckan för kristen enhet 2013

3 Information och publikationer

En trygg plats att tro och leva - Turvallinen paikka uskoa ja elää – Ansvarsveckans material

Tillsammans på väg mot livet – Tro och otro - Yhdessä kohti elämää – Usko ja epäusko, material för missionshel-gen

Vingar, stöd för produktion av CD-skivaDokumentet Kristillinen todistus moniuskontoisessa

maailmassa publicerades på ERF:s och evangelisk-lutherska kyrkans utrikesavdelnings webbplatser. ERF:s kansli ansva-rade flr översättningen till finska från originaldokument på engelska och franska. Sveriges kristna råd har gett ut doku-mentet på svenska under titeln Kristet vittnesbörd i en mång-religiös värld. Texten är ett viktigt dokument om mission, men den utgör också en betydande ekumenisk öppning som är resultatet av samarbete mellan Påvliga rådet för interre-ligiös dialog, Kyrkornas världsråd och Evangeliska världs-alliansen. Dokumentet beskriver metoder för mission enligt evangeliets principer och ger rekommendationer för kristet vittnesbörd.

Generalsekreteraren bloggade på ERF:s webbplats och hade en radioblogg två gånger i veckan på Radio Deis kanal.



4.1. Konferensen för europeiska kyrkor

Konferensen för europeiska kyrkor (KEK) och dess kom-missioner Kyrkor i dialog (Churches in dialogue, CiD) samt Kyrka och Samhälle (Church and Society, CS) och den i nära anslutning med KEK verkande Kyrkornas kommissi-on för migranter i Europa (Churches’ Commission for Mig-rants in Europe, CCME) erbjöd oumbärliga kontakter för ERF:s verksamhet. Den smärtsamma reformen inom KEK:s förvaltning och finansiering tog tid och energi från organi-sationens kärnuppgifter. ERF deltog i förnyelseprocessen tillsammans med KEK:s finländska evangelisk-lutherska och ortodoxa medlemskyrkor. Ur ERF:s synvinkel under-strök man betydelsen av kommisionernas expertarbete och -nätverk. Arbetet kring Ansvarsveckans religionsfrihetste-ma fick många nyttiga impulser och samarbetskontakter via KEK. Generalsekrereraren var med i KEK:s delegation och höll avslutningsanförandet vid ett seminarium om religions-frihet, sammankallat av EU-kommissionens planeringsbyrå (Bureau of European Policy Advisors, BEPA). Här, liksom i motsvarande sammanhang, samarbetade KEK med EU:s råd för den katolska biskopskonferensen (COMECE).

4.2 Kyrkornas Världsråd

KV:s centralkommitté höll 30.10–8.11 sitt sista möte fö-re generalförsamlingen i november 2013. Mötet hölls i den ortodoxa akademin i Kolymbari på Kreta. En central plats på agendan hade förberedelserna för generalförsamlingen men också förnyandet av organisationens egen förvaltning och den uppstramning av verksamheten som de ekonomiska utmaningarna kräver. På ärendelistan fanns KV:s nya mis-sionsdokument Together towards life: Mission and Evange-lism in changing landscapes, som godkändes. Centralkom-mittén tog också emot ett ecklesiologiskt dokument utarbe-tat av kommissionen Faith and Order. Bägge dokumenten är viktiga ekumeniska milstolpar. Av banbrytande betydel-se är också det år 2011 publicerade dokumentet Kristet vitt-nesbörd i en mångreligiös värld som tillkom genom samar-bete mellan Påvliga rådet för interreligiös dialog, Kyrkor-nas världsråd och Evangeliska Världsalliansen. Det översat-tes till finska och publicerades år 2012 på ERF:s och evang-elisk-lutherska kyrkans utrikesavdelnings försorg.

ERF:s viceordförande Outi Vasko, styrelsemedlemmen biskop Simo Peura och generalsekreteraren samt chefen för påverkansarbete vid evangelisk-lutherska Kyrkans Utlands-hjälp Aaro Rytkönen deltog i mötet i egenskap av medlem-mar i centralkommittén. Den ekumeniska patriarken Bart-holomeos av Konstantinopel, som den autonoma kyrkan på Kreta lyder under, besökte samtidigt ön och träffade central-kommittén.

ERF erbjöd på traditionellt vis en kanal för interaktion och kontakter mellan finländska kyrkosamfund och Kyrkor-nas världsråd (KV). Det var möjligt att utnyttja de kontak-ter som KV erbjöd för att främja ERF:s arbete. Därtill koor-dinerade ERF kontakten mellan KV:s finländska medlems-kyrkor i ärenden som anknöt till världsrådet. Två av ERF:s medlemskyrkor var direkt anslutna som medlemmar i KV, den evangelisk-lutherska och den ortodoxa kyrkan, och två via en internationell förbindelse – den finsk- och den svensk-språkiga metodistkyrkan som delar av United Methodist Church.

4.3 Övriga internationella kontakter

4.3.1 Ekumeniska råd i Europa

Det årliga mötet för de europeiska ekumeniska rådens gene-ralsekreterare hölls i Skottlands huvudstad Edinburgh 17–20.4. Organisationen för Storbritanniens och Irlands kyrkor Churches together in Britain and Ireland stod värd för mö-tet. I diskussionerna behandlades frågan om ett formellt öm-sesidigt erkännande av dopet. Frågan är aktuell i Belgien, Schweitz och Nederländerna, där man håller på att utarbe-ta ett dokument som ska gälla kyrkorna emellan. En särskilt viktig förebild är det dokument som år 2007 utarbetades av de tyska kyrkornas råd (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen ACK), och undertecknades av 11 kyrkor. ACK har tagit initiativ till ett seminarium i samarbete med ERF kring temat godkännande av dopet.

Den protestantiska reformationens 500-årsfirande år 2017 väckte diskussion särskilt i Tyskland. Den ekumeniska approachen skuggades av tvekan hos dem som inte represen-terade reformationens huvudlinje – katolikerna hänvisar till bekymret med kyrkans tudelning och mennoniterna till de förföljelser de utsattes för. Uppdraget är nu att hitta på vad och hur man kan fira tillsammans. I bakgrunden finns ock-så de centraleuropeiska protestantiska kyrkornas envisa krav att erkännas som kyrkor av kyrkan i Rom.

Inom ERF:s olika verksamhetsområden upprätthöll man kontakt med råden i vissa europeiska länder, utom Norden och Baltikum gällde detta särskilt Tyskland, Italien och Po-len.

4.3.2 Ekumeniska råd i Norden och Baltikum

Metoderna för kontakt inom nordisk ekumenik var på tape-ten när man beslutade om framtiden för programmet Ekume-nik i Norden. Enligt ett förslag utarbetat av de ekumeniska rådens generalsekreterare och biskop Christian Alsted skul-le man starta ett nytt program för att förena alla Nordens och Baltikums ekumeniska specialistnätverk. Programmets två

4 Kontakter och uppföljning



grundläggande principer var: 1) Att garantera att verksam-heten är genuint ekumeniskt och gäller kyrkor av olika be-kännelse och med varierande ställning i samhället. 2) Att ga-rantera att verksamheten är genuint nordisk och inbegriper alla de nordiska länderna, deras randområden och minorite-ter. Som brukligt i ekumeniska sammanhang ansåg man ock-så här att Lettland och Estland hör till Norden. Det nya pro-grammet skulle ha förverkligats i form av en webbplats och en solidaritetsfond för att stöda de små kyrkornas deltagande, vilket hade förutsatt en arbetsinsats på ca 40 %. Programmet skulle ha skötts av vart och ett av de nationella kyrkornas råd i tur och ordning; ERF anmälde beredskap att vara det första.

Av de stora kyrkorna hade detta program förutsatt en fi-nansieringsandel på ca 10 000 euro var och en principiell fi-nansieringsandel av alla kyrkor som var med. Förslaget gick inte igenom eftersom man inte kunde nå en för de stora kyr-korna jämlik finansieringslösning. Det ekumeniska samar-betet i Norden fortsätter via olika nätverk av specialister. Den mest konkreta uttrycket för detta samarbete är det mö-te för ekumeniska aktörer som liksom tidigare ordnas i bör-jan av året.

Det årliga mötet för kyrkorna och råden med sina eku-meniska aktörer hölls i Stockholms katolska stifts kursgård Marielund 30.1–1.2. Mötets teman var Kyrkan i offentligt liv och Kyrkan och migrationen, som diskuterades efter inled-ningar med aktuell information. Det mest intressanta åsikts-utbytet gällde ändå kyrkornas och rådens nyheter gällan-de den pågående reformen inom Konferensen för europe-iska kyrkor. Missionskyrkan i Sverige, baptisternas och me-todisternas förenade kyrka som tillsvidare heter Gemensam framtid, presenterades på ett sätt som väckte intresse. Gene-ralsekreteraren och administrativa sekreteraren represente-rade ERF.

Mötet mellan de nordiska ekumeniska rådens generalse-kreterare hölls 7.11. i Tallinn. På ärendelistan stod koordine-ringen av ekumeniken i Norden och EIN-programmets fort-sättning samt planering av januarimötet.

4.3.3 Kristliga studentvärldsförbundet (WSCF)

Kontakterna till ekumenikens ungdomliga pionjärorganisa-tion sköttes tillsammans med dess finländska medlemmar, Finlands Kristliga Studentförbund och Ortodoxa Student-förbundet. WSCF:s nya generalsekreterare Christina Hauser besökte ERF:s kansli, och i olika sammanhang diskuterades den globala ekumenikens belägenhet och studentvärldsför-bundets roll då det gäller att stimulera den. För ERF erbjuder WSCF och dess verksamhet inom det europeiska området alltjämt en enastående möjlighet att skapa nätverk med kyr-kornas progressiva ungdom, bredare än någon annan ekume-nisk organisation just nu.

4.3.4 Nordisk ekumenisk kvinnokommitté

Bland de ekumeniska nätverken i Norden har Nordisk eku-menisk kvinnokommitté aktivt fortsatt sin verksamhet. Folk-kyrkorna i Island, Norge, Sverige och Finland samt de Eku-meniska råden i Norge, Sverige och Finland har stöttat verk-samheten. Under fjolåret ordnades i Helsingfors en mycket lyckad ekumenisk kvinnokonferens. Även Lutherska världs-förbundets WICAS (Women in Church and Society) verk-samhet har kopplingar till kvinnokommittén. I NEKK repre-senterar Sirpa-Maija Vuorinen Finlands evangelisk-luther-ska kyrka och Eija Kemppi ERF:s kvinnosektion. Läs mera under rubriken Kvinnosektionen.

4.3.5 Global Christian Forum

GCF bygger kontakter mellan kristna över gränserna för den vanliga ekumeniken och de organisationer som tjänar den. Metoden är möte och dialog mellan kristna och deras and-liga upplevelser. Såväl KV:s medlemskyrkor och katolska kyrkan som evangelikala grupper och kristna organisationer är representerade i GCF. För Finlands del täcker ERF:s med-lemskår dessa samfund och organisationer på ett tillfreds-ställande sätt. ERF följde med diskussionen inom GCF och forumets betydelse för kontakten mellan alla kristna.

4.3.6 Svenska Bibelsällskapet

Den finlandssvenska kristenheten representeras i Svenska bibelsällskapet (SBS) genom Ekumeniska Rådet. Docent Risto Nurmela (ev.luth.) representerar, och th.dr. Leif-Göte Björklund (meth.) är hans suppleant.

Bibelsällskapets huvudmannarådsmöten hölls 19.4.och 12.11. Inventeringen av behovet av nyöversättning av Nya testamentet har tagit sig en ny vändning i.o.m. att styrelsen beslutat att till SBS 200-årsjubileum utge en provöversätt-ning av Luk. 9,57–19,27 och Galaterbrevet. Den nya över-sättning som provöversättningen kan leda till kunde tänkas bli färdig år 2026 då det förflutit 500 år sedan den första översättningen av NT till svenska. Bibelsällskapet har beslu-tat grunda eget förlag. Detta innebär att nästa bibelöversätt-ning kommer att förläggas i egen regi. Bibelsällskapets över-sättningsenhet har initierat en översättning till svenska av De apostoliska fäderna. Också vid teologiska fakulteten vid Uppsala universitet har De apostoliska fäderna utsetts till ett prioriterat forskningsområde inom nytestamentlig exegetik.

4.3.7 Ekumeniska ungdomsrådet i Europa

ERF:s ungdomssektion var Ekumeniska ungdomsrådets i Europa (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) fin-



ländska medlemsorganisation. Läs mera under rubriken Ungdomssektionen.

4.3.8 Ekumeniska Rådet i Estland

ERF:s styrelse avlade ett samarbetsbesök i Tallinn 27–28.5. Under ditfärden höll styrelsen sitt eget möte på färjan. In-kvarteringen skedde i birgittinerklostret i Pirita. Gästerna fick bekanta sig med livet där och med klostrets ekumeniska betydelse Under förmiddagsseminariet gavs intressant in-formation om religionens ställning i Estland, kyrkornas liv och verksamheten inom Ekumeniska Rådet i Estland (Ees-ti Kirikude Nõukogu, EKN). Man bekantade sig med den evangelisk-lutherska kyrkan Viimsin Jaakob som byggdes med medel från en finländsk ekumenisk insamling, frikyr-kan i Viimsi som lyder under de evangeliskas och baptis-ternas förbund, den frikyrkliga soppköksverksamheten som hjälper marginaliserade med mat och annat samt De heli-ga Simeons och Hannas ortodoxa kyrka i Tallinns hamn. Finlands ambassadör i Tallinn, Aleksi Härkönen, bjöd in ERF:s styrelse och EKN:s direktion till en sammankomst på Finlands ambassad. Man diskuterade rådens och kyr-kornas samarbete över Finska viken och bekantade sig med ambassadbyggnaden, som ursprungligen var familjen von Uexkülls palats och där Estlands första president Konstan-tin Päts har bott.

Under sin ordförandes, biskop Einar Soones ledning kom direktionen för Ekumeniska Rådet i Estland på svarsvi-sit till höstmötet i Tammerfors.

4.3.9 Sveriges Kristna Råd

Så gott som varje vecka stod man i kontakt med Sveriges Kristna Råd, SKR. Två samarbetsseminarier ordnades kring Ansvarsveckans och kampanjen Kyrkornas globala veckas gemensamma teman. SKR:s nya generalsekreterare Karin Wiborn deltog i ERF:s höstmöte i Tammerfors.

4.3.10 Kristna i Mellanöstern

ERF:s kansli följde med situationen i Mellanöstern, särskilt i fråga om de kristnas ställning i samhället och dialogen mel-lan kristna, judar och muslimer. ERF hade kontakter till is-lamska och kristna aktörer i Egypten, liksom även till centra för kristet fredsarbete i Det heliga landet och KV:s EAPPI-program (Ecumenical Accompaniment Programme for Pa-lestine and Israel). ERF var med i en arbetsgrupp som förbe-redde ett ekumeniskt bruk av Det heliga landets kristna kyr-kors gemensamma dokument Kairos Palestina i våra kyrkors verksamhet. ERF gav Migrationsverket experthjälp i förbe-redelserna för två religionsfrihetsseminarier. Rådet höll ock-

så ett öga på den samhälleliga utvecklingen och minoriteter-nas ställning i Turkiet.

4.4 Inhemska kontakter

4.4.1 Evangelisk-lutherska kyrkodagarna

Diskussion väcktes om möjligheten att planera gemensam-ma Ekumeniska kyrkodagar för kyrkorna. Siktet var in-ställt på de evangelisk-lutherska Kyrkodagarnas och ERF:s 100-årsjubileum år 2017, då även Finlands självständighet och den protestantiska reformationen firar märkesår.

4.4.2 Partnerskapslagen och kyrkorna

ERF följde med den inhemska och utländska debatten om kyrkornas syn på parförhållanden mellan personer av sam-ma kön. Inom internationell ekumenik behandlades ärendet som en utmaning, särskilt i de bilaterala relationerna vissa kyrkor emellan. I den inhemska debatten betonades snara-re kyrkornas inre oenighet i ärendet än de ekumeniska re-lationerna.

4.4.3 Religionsundervisningen

Sektionen för fostran, kansliet och styrelsen följde aktivt med den offentliga debatten om skolans religionsundervis-ning och deltog i den. Se Sektionen för fostran.

4.4.4 Katekumenatet

ERF följde med olika kyrkors katekumenat som verksam-hetsmodell för att leda vuxna till tro. Det hörde till kyrkornas eget arbete att introducera vuxna som skulle döpas i kristen-domen, men samtidigt kunde man observera nödvändighe-ten och nyttan av ekumeniska och internationella influenser.

4.4.5 Solidaritetsnätverket Dalit

ERF följde med det internationella solidaritetsnätverket Da-lits och dess finländska stödorganisations verksamhet. Mate-rialet för den ekumeniska böneveckan 2013 och förberedel-serna för veckan gav möjligt att visa det finländska kyrkfol-ket hur verklighetens kastförtryck ser ut.



5.1 Sektionen för etiska frågor

Syftet med Sektionen för etiska frågor är att erbjuda ERF:s medlemskrets möjlighet till interaktion när det gäller främ-jandet av behandlingen av etiska frågeställningar. Sektio-nens uppgift är att behandla aktuella etiska frågor ur ett eku-meniskt perspektiv.

Ordförande var Minna Rasku (ort.), vice ordförande var Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.luth.) och sekreterare var Ai-no Bärlund (ev.luth.). Sektionen för etiska frågor samman-trädde fem gånger. Utöver mötena fortsatte diskussionerna och kontakterna inom sektionen per e-post.

Det seminarium om åldrande som hölls året innan och den debatt om behandlingen av äldre människor i Finland fortsatte under början av året och under sektionens möte dis-kuterades behovet av och innehållet i teser om åldrande. Den diskussionen konkretiserades i maj-juni i samarbete med Su-omen vapaakristillinen neuvosto i ett utlåtande om bered-ningen av den så kallade äldrelagen. För sektionens del be-reddes utlåtandet av Tarja Holi, Kalervo Aromäki och Min-na Rasku.

Sektionen deltog i beredningen av en sammanställning av de kristna fastetraditionerna inför den första Ekofasta-kampanjen under våren. Webbsidan fick mycket publicitet och responsen var i huvudsak positiv. Under hösten åter-kom man till temat med beaktande av den kritik man ha-de fått in för att förbereda kampanjen för åre 2013. I arbe-tet med kampanjen med lutherska kyrkan och miljöcentra-len deltog Minna Rasku som sektionens representant. Bak-om Ekofasta-kampanjen står Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, Finlands miljöcentral och ERF. www.ekofasta.fi el-ler www.ekopaasto.fi.

De etiska spelregler för mottagningscentraler/flykting-förläggningar har också diskuterats under året. De samtal som pågår med migrationsverket och representanter för oli-ka religiösa samfund handlar om hur religioner kan beaktas som mänskliga rättigheter på mottagningscentralerna. Frå-gan gäller också religionens betydelse, friheten att utöva sin religion på mottagningscnetraler samt överhuvudtaget hur religionsfriheten förverkligas när invandrare får hjälp att bli hemmastadda i Finland.

5.2 Sektionen för fostran

Syftet med Sektionen för fostran är att erbjuda ERF:s med-lemskrets, observatörskyrkor och partnerorganisationer möjlighet till interaktion när det gäller utbildning och fost-ran. Syftet är att främja utvecklandet av ekumenisk fostran i Finland samt inbördes respekt och ökad kännedom om eku-menik i alla åldersklasser.

Ordförande var Arto Kallioniemi (ev.luth.), vice ordfö-rande var Sirpa Okulov (ort.) och sekreterare var Marianne Kantonen (ort.). Under våren samaldes sektionen till tre mö-ten och under hösten till två.

Arbetet med att följa med hur den religiösa fostran som ERF:s medlemssamfund och samhället ger samt hur religi-onsundervisningen i grundskola och gymnasium förverkli-gas forstatte under året. Statsrådet gav 28.6 en förordning om timfördelningen i den grundläggande utbildningen. An-talet lektioner i religion minskade enligt den nya timfördel-ningen från 11 årsveckotimmar till 10. Den nya läroplanen för den grundläggande utbildningen borde vara klar år 2014; den är tänkt att vara i bruk från år 2016 till 2030.

Debatten om religionsundervisningen och de olika ske-den i timfördelningsreformen har sektionen följt med ak-tivt. Massmedia har lyft fram problem i samband med re-ligionsundervisningen i smågrupper och som lösning före-slogs att alla läser ett gemensamt läroämne. Frågan debatte-rades också hälftigt inom sektionen. Sektionen följer ERF:s linje i fråga om religionsundervisningen i skolan: sektionen har genom sitt arbete konsekvent betonat fördelarna med en modell där eleverna får undervisning i sin egen religion och möjligheterna att utveckla den modellen vidare. Med tanke på ekumeniken bör i synnerhet minoriteternas ställning be-aktas, eftersom den nuvarande modellen uttyckligen främ-jar religiösa minoriteters förutsättningar att se sina rättighe-ter förverkligas. Betydelsen av undervisning i egen religi-on för att invandrare ska bli hemmastadda i Finland bör ock-så beaktas.

Sektionen strävar genom sin verksamhet att positivt bi-dra till religionsundervisningens ställning och arbeta för åskådningsämnen. Sektionens expertis har bl.a. synts i arbe-te med att formulera uttalanden för ERF:s styrelse. Medlem-marna i Sektionen för fostran är experter på hög nivå och be-sitter goda förbindelser både inom sina egna samfund som i samhället i övrigt. Sektionens arbete med religionsunder-visningsfrågorna har sträckt sig långt utanför den klassiska ekumenikens råmärken. I sitt arbete har sektionen haft fing-ret på samhällspulsen.

I en pilgrims- och studieresa till Estland 15−17.3 del-tog 16 personer från olika delar av Finland. I Tallinn besök-te gruppen Ekumeniska rådet i Estland och Estlands orto-doxa kyrkostyrelsen. I programmet ingick också samtal med Tallinns och hela Estlands metropolit Stefanos samt ett mö-te med fader Vello Salo i klostret i Pirita. I Tartu besökte gruppen den katolska skolan och den finska skolan i staden. Tillsammans med Universitetet i Tartu ordnades seminari-et Usuõpetus Eestis ja Soomes som gav tillfälle att bekan-ta sig med religionsundervisningen i skoilorna Estland och Finland samt hur den religiösa fostran har utvecklats i de två länderna. Seminariet tog upp både glädjeämnen och sor-

5 Sektioner



ger samt visade vad vi har att lära av varandra. Föreläsare var teol.dr. Kaido Soom, chefen för estniska Fortbildnings-centralen Kerstin Kask, teol.dr. Hannele Päiviö, teol.dr. Ol-ga Schihalejev, undervisningsråd Pekka Iivonen och sektio-nens vice ordförande, koordinator för fostringsfrågor Sirpa Okulov. En ekumenisk kväll på Villa Tammekanni samlade en stor skara estniska religionsfostrare. Besöket på det krist-na barnhemet Tartu kristlik noortekodu gjorde stort intryck. Reseledare var ERF:s generalsekreterare och för de praktis-ka arrangemangen ansvarade sektionens sekreterare.

I slutet av året ordnades en Luciadagsfest för samarbets-parter och vänner. Festen gick av stapeln 14.12 i ortodoxa kyrkans residens i Helsingfors med ärkebiskop Leo som värd. I början av tillställningen hölls en ekumenisk andakt i Heliga aposteln Jakobs, Herrens broders och stormartyren Katarinas kyrka. Lucia och tärnan var båda försedda med partnerskapsorganisationen World Visions insamlingsbös-sor. Intäkterna från insamlingen gick till Indiens långsikti-ga landsbygdsprogram och för att hjälpa barn i Sagar-områ-det. Den högtidliga miljön och varma glöggen bidrog till en fin stämning.

5.3 Kvinnosektionen

Kvinnosektionen fortsatte arbetet med att stöda kvinnor i kyrka och samhälle och förstärka den gemensamma krist-na identiteten. För att uppnå sitt syfte erbjuder kvinnosektio-nen kvinnor i ERF:s medlemskrets tillfälle till interaktion. Sektionen deltar aktivt, både hemma och utomlands, i dis-kussioner om kvinnofrågor, även i interreligiösa samman-hang. Sektionen uppmuntrar medlems- och observatörssam-fundens och partnerorganisationernas kvinnor till ett aktivt engagemang för att främja jämlikhet.

Ordförande var Outi Piiroinen-Backman (NNKY, ort.) vice ordfförande var Varvara Merras-Häyrynen (ort.) och Katri Tenhunen (kat.).

Sektionen samlades till fyra möten. Mötena hölls i Hel-singfors ortodoxa församling, på KFUK:s hotell Helka, hemma hos Outi Piiroinen-Backman och på Frälsningsar-méns högkvarter.

Nordisk ekumenisk kvinnokonferens på kulturcentret Sofia 16–19.8 var den viktigaste händelsen i årets vekrsam-het. Sektionens medlem Eija Kemppi hörde till planerings-gruppen för konferensen. På konfrerensen representerades sektionen av Eija Kemppi, Outi Piiroinen-Backman, Kirsti Kosonen, Sirkka Paukku och Katri Tenhunen. På www.eku-menia.fi kan man under rubriken Naiset ja ekumenia bl.a. läsa Outi Piiroinen-Backmans tankar om vardagsliv och tro (Arkipäivän elämä ja usko - pohdintaa konferenssin jäl-keen). Mer om konfrensens på s. 32.

Den 26 april diskuterade sektionen ERF:s sektionsarbe-tes betydelse. Diskussionen föranleddes av den enkät som generalsekretareraren hade skickat. Kvinnosektionens ex-istens fick starkt stöd, eftersom internationellt ekumeniskt samarbete kvinnor emellan, kvinnors religionsdialog och främjandet av andra teman som är viktiga för kvinnor inte förverkligas utan en skild kvinnosektion. Konstaterades att det faktum att så få personer regelbundet deltar i verksam-heten utgör ett problem. Sektionen hoppas därför att ERF:s medlemskrets utser representanter som på riktigt är motive-rade och som också i praktiken kan delta i verksamheten. Ar-betet i sektionerna bör ses som en del av ERF:s arbete, och det är en del av kyrkornas arbete.

Vid det seminarium om bibelöversättning som hölls i samband med vårmötet 17.4 höll ordförane Outi Piiroinen-Backman slutanförandet. I samband med höstmötet i Tam-merfors publicerades dokumentet Verbum Domini, som ha-de översatts till finska av sektionens sekreterare Katri Ten-hunen. Höstmötesdeltagarna fick alla ett exemplar av Ver-bum Domini.

Inom ramen för programmet Abrahams döttrar ordnades en religionsdialogträff i Dickursby ortodoxa kyrka 4.11. I serien har man tidigare träffats och samtalat i moskén i Trä-skända och i Helsingfors judiska församling. Dickursby or-todoxa kyrka presenterades av fader Mikael Sundqvist och därfter följde diskussion och samvaro.

I Nordisk ekumenisk kvinnokommitté (NEKK) repre-sentaerades sektionen av Eija Kemppi. NEKK samman-trädde 10–11.3 i Reykjavik. Mötet fokuserade på att finsli-pa programmet inför kvinnokonferensen i augusti. Ledaren för Lutherska världsförbundets program Women in Church and Society (WICAS) Elaine Neuenfeldt deltog för att infor-mera om LWF:s jämställdhetsarbete, vilket väckte livlig dis-kussion. Under mötet diskuterades också materialet Kvin-ne er kvinne best, som publicerades i Norge på 1980-talet, och som är en kurs för att höja kvinnors självkänsla och ge dem ökad makt. Materialet har varit en succé i Island och LWF stöder arbetet för att översätta materialet till engelska. NEKK och den nordiska WICAS-gruppen samlades 19.8 ef-ter kvinnokonferensen och fick bekanta sig med det engel-ska materialet Women Empowerment (WE). Vid NEKK:s och WICAS’ träff i Uppsala 24−25.11 diskuterades och tes-tades materialet. NEKK ordnade en responsdiskussion om kvinnokonferensen, som till så gott som alla delar konsta-terades ha varit fullständigt lyckad. Man diskuterade också framtiden för andra nätverk i NEKK och Ekumenik i Norden (EIN) i en situation där EIN-programmet inte längre finns.

Ecumenical Forum of European Christian Women (EFECW) firade trettioårsjubileum i Malvern i Storbritan-nen 19–23.9 och i samband med det hölls också ett möte för EFECW:s nationella koordinatorer. I mötet deltog 66 kvin-



nor från 24 länder. Temat för det gemensamma arbetet var generationer och delat ansvar. Huvudtalare vid evenemang-et var Christian Aid-organisationens ledare Loretta Minghel-la, som berättade om det arbete Christian Aid utför, samt bi-skop Jana Jeruma-Grinberga, som berättade om den evang-elisk-lutherska kyrkan i Storbritannen. Outi Piiroinen-Back-man representerade sektionen under evenemanget och hen-nes reserapport finns på webben på finska : www.ekumenia.fi > Naiset ja ekumenia. Sektionen deltog också i den fotout-ställning som ordnades för att fira EFECW:s jubileum. I ut-ställningen fanns bilder av Pirkko Siili samt två bilder av Ti-ina Malinen, den ena från kvinnokonferensen i norska Sta-vanger år 2010 och den andra från sektionens evenemang Luonto kumppanina (ung. Med naturen som partner, 2010), som hölls på Helsingfors ortodoxa lägercentral i Loppis.

Kvinnosektionens ställning som nationellt EFECW-fo-rum fick en god start. Situationen blev redigare då förening-en EFECW:n Suomen foorumi ry lades ned år 2011. Kvin-nosektionen har som nationellt forum också lutherska kyr-kans stöd.

5.4 Ungdomssektionen

Sektionens syfte är att främja ekumeniskt ungdomsarbete, utbildning och fostran i Finland och erbjuda ungdomar möj-lighet att delta i ekumenisk verksamhet både nationellt och internationellt.

Ordförande var Henri Järvinen (ev.luth.), vice ordföran-de var Vlada Wahlstén (ort.) och sekreterare var Arto Nu-utinen (ev.luth.), som också var sektionens sekreterare för religionsdialog tillsammans med den andra sekreteraren för religionsdialog Marjo Salmela. Utbildningssekreterare för Helsingfors var Laura Tiitu (ev.luth.) och Marja-Riitta Ojala (ev.luth.) samt under vårterminen Matleena Ikola (ev.luth.); i Joensuu sköttes uppgiften av Tiina Kinnunen (ev.luth.). Se-kreterare för internationella ärenden var Kalle Kuusniemi (ev-luth.) och Sini Tyvi (ev.luth.). Informatörer var Anna-Riina Hakala (kat.) och Sini-Maaria Kauppi (ev.luth.) Sek-tionen samlades till åtta möten.

Ketko™

Ketko är ett utbildningsfprogram för ekumenik och interna-tionellt arbete som också är ett registrerat varumärke. Ket-ko-utbildning ordnades i Helsingfors och Joensuu. Kursen i Helsingfors ordnades i samarbete med Koulutuskeskus Agricolan och i Joensuu med Finlands Kristliga Studentför-bund (FKS) och Ortodoxa studentförbundet (OOL). För av-lagd kurs får man studiepoäng vid de teologiska fakulteter-na vid Helsingfors och Joensuus universitet samt Diakonia-yrkeshögskolorna.

Ketko erbjuder en god kunskaps- och erfarenhetsgrund och hjälper unga att bli ekumeniskt aktiva. Under utbild-ningen bekantar de sig med olika kyrkor och samfund i bå-de teori och praktik. Kursdeltagarna får ingående insikter i den ekumeniska rörelsen, i förutsättningarna för internatio-nell verksamhet, kristet livt och aktuella frågor, samtliga be-lystar ur många olika synvinklar. Ketko genomförs under fy-ra veckoslut under ett läsår. I den kurs som avslutades på vå-ren deltog 15 personer i Helsingfors och 9 i Joensuu. På hös-ten inledde 11 personer kursen i Helsingfors och 9 i Joensuu.

Den ekumeniska kursen Ketko Pro som var avsedd för personer som arbetar med ungdomsarbete i församlingar el-ler är lärare i religion kunde inte ordnas på grund av ett allt-för långt antal anmälda. Man fattade beslutet att avstå från Ketko Pro-konceptet och i stället utveckla den vanliga Ket-ko-kursen så den också lämpar sig för yrkesmänniskor. In-formation om Ketko-kursen gick ut via kyrkans utbildnings-kalender.

Internationella kontakter

Sektionen är en av de mest aktiva medlemmarna i Ekume-niska ungdomsrådet i Europa (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE). Sektionens sekreterare för internationella ärenden, Sini Tyvi, skötte om informeringen kring EYCE:s evenemang på sektionens webbsida och på Facebook. Hon var också medlem i EYCE:s styrelse.

Teman på EYCE:s utbildningar var mänskliga rättighe-ter, miljö- och klimaträttvisa, kampen mot fattigdom, reli-gionsdialog samt könsfrågor. Efter några mer stillsamma år dletog flera finländare igen i utbildningarna. I planerings-teamet för evenemaget Human Rights for Everyone? Right! som ordnades i Palermo i Italien i mars medverkad eLau-ra Huovinen. Huovinen deltog också i EYCE:s och Orga-nisationen för unga muslimer i Europa FEMYSO:s gemen-samma religionsdialogevenmang Acting Together to Over-come Poverty i september i Paris i Frankrike. Sektionen var EYCE:s partner i utbildningen Taking Steps Towards Ecolo-gically Responsible Society som ordnades i Minsk i Vitryss-land i juni. Koulu-tuksen suunnittelutiimissä oli Suvi-Tuu-lia Vaara. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat Suomesta Mar-jut Mulari, Elina Tyynelä sekä Vilma Vuorio.

I oktober ordnade EYCE en kontaktpersonsträff i Wars-zawa i Polen. Som medlem i EYCE:s styrelse deltog Sini Tyvi i träffen, där man diskuterade medelanskaffning och EYCE:s miljökampanj.

I maj genomfördes en studieresa till Tallinn, där sektio-nen besökte Estlands ekumeniska ungdomsråd. Deltagarna träffade generalsekreteraren för Estlands kyrkliga råd (Ees-ti Kirikude Nõukogu) Ruudi Leinus och medlemmar i Ung-domsrådet. Ett eventuellt samarbete mellan ungomssektio-



nen och Ungdomsrådet diskuterades, b.l.a. ett eventuellt est-niskt deltagande i en Ketko-kurs i Finland och en senare ut-vidgning av Ketko-programmet till Estland. I studieresan deltog nio sektionsmedlemmar.

Religionsdialog för unga

Sektionens religionsdialogssekreterare representerar unga kristna i nätverk för religionsdialog och kommer tillsam-mans med unga i andra religiösa samfund på idéer för hur man kunde främja en dialog mellan olika religioner, minska fördomarna och bygga fred. Sektionen deltar i de viktigaste nätvkerne för religionsdialog för unga.

I Religionsdialoggruppen för unga ingår sektionen till-sammans med Finlands Kristliga Studentförbund, Finlands muslimska råd och muslimförbundet Suomen Muslimiliitto. Gruppen ordnade en paneldebatt på Finlands Socialforum under rubriken Mihin uskonnonvapautta tarvitaan? (Vad be-hövs religionsfrihet till?) där unga muslimer och krisna fick utbyta tankar kring hur religionsfriheten förverkligas i Fin-land. I tillställningen deltog 35 personer. I samband med evenemanget publicerade gruppen ställningstagandet Oike-us uskoa, vapaus keskustella (Rätt att tro, frihet att debat-ter), som senare överräcktes till undervisningsminister Juk-ka Gustafsson.

På Världen i byn-festivalen i maj genomförde Religions-dialoggruppen för unga ett Dialogkafé där unga kristna och muslimer gav människor tillfälle att träffa personer som tror på ett annat sätt än de själva samt diskutera religion och re-ligionsfrihet. Dialogkaféet nådde uppskattningsvis 300 fes-tivalbesökare.

I september deltog sektionen i arrangemangen av en workshop om religionsdialog i samband med evenemanget Taizé Helsinki. I paneldebatten under workshopen deltog en muslim, en katolik och en lutheran.

Informationsarbete

Information om verksamheten spreds på webbplatsen www.nuortenekumenia.fi. En viktig informationskanal var också Facebooksidan Nuorten ekumeniaa. Informationsarbetet var aktivt både på finska och på svenska. Informationsarbetet fo-kuserade i huvudsak på evenemang i Helsingfors och Åbo.

Dokumentärfilm

En förhandsvisning av dokumentären Pyhää arkea (Helig vardag), som blev klar i december 2011, ordnades på råd-plägningsdagarna för kyrkans barn- och ungdomsarbete i Jy-väskylä i januari. I evenemagnet deltog 65 personer. Film-premiären ordnades på biograf Orion 13.2. Filmen handlar

om hur unga medlemmar i olika kyrkosamfund lever ut sin tro. En upplaga på 200 DVD-skivor av filmen producera-des och marknadsfördes för ungdomsarbetet i församlingar.

Evenemang

I februari ordnades debatten ”Grab the future! Youth as eng-ineers of change in Botswana and in Finland” i samarbete med Finlands Kristliga Studentförbund. Jippot handlade om ungdomars möjligheter att påverka och var framför allt av-sett för personer som studerar ungdomsarbete. Inlednings-anföranden hölls av Steven Taukobong och Lawrence Dibe från Botswana, båda anställda av lutherska kyrkan.

Sektionen deltog i organiseringen av den internationella och ekumeniska evenemanget Taizé Helsinki. Den regiona-la satsningen var avsett för unga kristna i Norden och Balti-kum och lockade mer än 1 000 deltagare från 27 olika län-der. Taizé Helsinki var en stor succé och också ett banbry-tande evenemang i det kyrkliga livet i Finland. Helsingfors kyrkliga samfällighet och många församlingar i huvudstads-regionen var med och stödde evenemanget.

5.5 Sektionen för lärofrågor

Syftet med sektionen för lärofrågor är att erbjuda ERF:s medlemskrets möjlighet till interaktion för att främja läro-frågor. Sektionens uppgift är att hjälpa kyrkor och kristna samfund att lära känna varandra, främja deras enhet och av-lägsna fördomar. För att uppfylla sitt syfte följer sektionen med den ekumeniska diskussionen hemma och utomlands och särskilt Faith and Order-kommissionens verksamhet och arrangerar ekumeniska seminarier och evenemang om aktu-ella lärofrågor.

Ordförande var Minna Hietamäki (ev.luth.) och vice ord-förande var Esa Hyvönen (SHK). Vid årets första möte var Heikki Repo (ev.luth.) sekreterare och därefter sköttes se-kreterareuppgifterna av Arto Nuutinen (ev.luth.).

Sektionen samlades till fyra möten. Förutom att man dis-kuterade olika specifika lärofrågor arbetade sektionen med att utveckla sektionsarbetet.

Sektionens första möte hölls på Hotell Helga i Helsin-fors 15.3. I mötet ingick en överblick av debatten om bikt och dess följder. Inledare var pastorn och forskaren Johan-nes Alaranta (ev.luth.) samt fader Mikael Sundkvist (ort.)

I samband med mötet i Helsingfors Saalem-församling 10.5 ordnades ett öppet seminarium under rubriken Karis-maattinen kirkko (Karismatisk kyrka). Seminariet öppnades av pastor Klaus Korhonen (SHK). Anföranden hölls av dok-torand Samuel Ruohomäki (SHK), kyrkoherde Mikko Ma-tikainen (ev.luth.) samt teol.dr. Pekka Metso (ort.). Dessut-om fick deltagarna se en videofilm om karismatisk katoli-



cism. Seminariet avslutades med en diskussion under led-ning av Esa Hyvönen.

Sektionens tredje möte hölls 27.9 på Lojo evangelisk-lutherska församlings församlingsgård. Temat för mötet var exorcism och ondska. Samfundens syn på temat illustrera-des av anföranden av monsignore Marino Trevisini (kat.), prosten Timo Lehmuskoski (ort.) samt prosten och psykote-rapeuten Markku Yli-Mäyry (ev.luth).

Årets sista möte hölls 22.11 i Tampereen Baptistiseura-kunta i Tammerfors. Forskare Jussi Sohlberg (ev.-luth.) från Kyrkans forskningscentral höll ett anförande om kyrkor som är oberoende av kyrosamfund. Sektionen kommer att ta upp samma tema under sitt öppna seminarium i september 2013.

5.6 Sektionen för lokalekumenik

Sektionens syfte är att erbjuda ERF:s medlemskrets och kristna i olika kyrkor och samfund möjlighet till interaktion för att främja den lokala ekumeniken.

Ordförande var Arto Kortemaa (fri.), vice ordförande var Arto Penttinen (ev.luth.) och Matti Wallgrén (ort.) medan Veijo Koivula (ev.luth.) var sekreterare.

Sektionen samlades till tre möten och diskuterade ak-tuella ekumeniska frågor samt lokalekumenisk verskam-het på olika håll i vårt land. Centrala teman var ekumenis-ka böneveckan för kristen enhet, ekumeniska ansvarsveck-an och världsböndagen. Sektionen har strävat efter att stå i nära kontakt med den lokala ekumeniken överallt i Finland.

Det tionde Lokalekumeniska forumet ordnades i Jyväs-kylä 24.9. Forumet hölls i det ortodoxa församlingscentret; avslutningsandakten hölls i Taulumäki kyrka. Med anled-ning av Finska Bibelsällskapets 200-årsjubileum var temat för forumet Bibeln, som diskuterades ekumeniskt ur litur-giska, läromässiga och personliga synvinklar.TM, FM Ma-ria Takala-Roszczenko (ort.), rektor Taina Karhu (hell.) och DI, utbildare Kari Valkonen (ev.luth.) höll seminariets anfö-randen.

Under forumet bekantade sig fyrtiotalet deltagare ock-så med lokalekumeniska satsningar och utbytte erfarenheter från olika delar av landet. Pastorerna Ansku Jaakkola (adv.) och Eivor Pitkänen (ev.luth.) berättade om ekumeniken i Jy-väskylälä och dess historia. Närmare information om det lo-kalekumeniska forumet finns på ERF:s webbplats.

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik

Sektionens syfte är att erbjuda ERF:s svenskspråkiga med-lemmar, observatörer och partnerorganisationer möjlighet till interaktion, att behandla aktuella ekumeniska frågor ur de svenskspråkiga samfundens och Borgå stifts synvinkel,

och att främja den lokala ekumeniken.Som ordförande fungerade Maria Sten (ev.luth.), vi-

ceordförande Jan Edström (bapt.) och som sekreterare Sa-ra Torvalds (kat.).

Fyra möten hölls. Vid mötena delades aktuell informati-on från de olika samfunden och om gemensamma ekumenis-ka evenemang som Ansvarsveckan och den nordiska ekume-niska kvinnokonferensen.

Ansvarsveckans tema var En trygg plats att tro och leva. Projektsekreterare Jan Edström har kontinuerligt informe-rat om Ansvarsveckan och de olika evenemangen under den.

Maria Sten deltog i planeringen och genomförandet av den nordiska ekumeniska kvinnokonferensen som hölls i Helsingfors i augusti. Konferensen samlade ca 90 kvinnor från hela Norden. Avslutningsgudstjänsten bandades för ra-dio Vega och sändes i september.

Under året planerades och förbereddes också det ekume-niska seminarium som hålls i februari 2013 i Åbo. Medar-rangörer är religionsforumet RESA och teologiska fakulte-ten vid Åbo Akademi.



6.1 Vårmöte

Vårmötet hölls 27.4 och värdar var den evangelisk-lutherska och pingstförsamlingen i Kervo. Patsen var församlingsgår-den i Savio. Mötesarbetet inleddes med ord av missionssek-reterare Virpi Paulanto och pastor Samuli Koivuranta.

Utmärkelsen Den ekumeniska gärningen 2011 gick till församlingarna Turun Helluntaiseurakunta och Mikaelin-seurakunta i Åbo för att de hade valt att fira sina respekti-ve 90-årsjubileum som en gemensam fest mitt i stadens vim-mel.

ERF:s och dess partners rikliga publikationsverksamhet presetnerades. De personer som bidragit till de nya publi-kationerna tackades. Av författarna till boken Laskiaisesta pääsiäisen iloon (Från fastlag till påskglädje) fanns Mari-anne Kantonen och Veijo Koivula på plats, medan förläg-garen Suomen Lähetysseuran kustantamo representerades av Stella Rauhaniemi. Vallfärdsboken Pienen pyhiinvaellus-kirjas författare Kalle Elonheimo tackades, liksom Kirjapa-jas representant Tuula Tervamaa. Ungdomssektionens doku-mentärfilm Pyhää arkea (Helig vardag) noterades och tacket mottogs av sektionens ordförande Henri Järvinen. Cd-ski-van Vingar fick likaså uppmärksamhet och tacket mottogs av Jan Edström, som gjort en stor insats för skivans tillblivelse.

Temat för vårmötesseminariet var bibelöversättning, för att markera Bibelsällskapets 200-årsjubileum. Fokus låg på Hepreerbrevets 13 kapitel, verserna 20–21. Pastorn i den finska pingstförsamlingen i Kervo, Keravan Helluntaiseura-kunta, M.Th. Esa Hyvönen talade under rubriken Eksegetii-kasta käännökseen (Från exegetik till översättning). Teol.dr. Seppo Sipilä från Finska Bibelsällskapet jämförde i sin tur de finska bibelöversättningarna under rubriken Käännösten takana: Suomenkieliset Raamatut vertailussa. Översättare Heikki Jäntti från RKI/Avainmedia talade om översättning till minoritetsspråk under rubriken Käännös kansan käteen: Esimerkkejä suomalais-ugrilaisesta käännösprosesseista (Att översätta för folket: Exempel på finsk-ugriska översätt-ningsprocesser). Företagaren Outi Piiroinen-Backman sam-manfattade huvudpunkterna i det intressanta programmet.

Mötet avslutades med en andakt av Virpi Paulanto och artisten Jukka Leppilampi. Efter den långa mötesdagen gav biskop Teemu Sippo SCJ deltagarna en välsignelse.

6.2 Höstmöte

Höstmtöet hölls 11–12.10 i Tammerfors och värdar var det lutherska stiftet, staden och den ekumeniska arbetsgruppen i staden. Även den lutherska kyrkliga samfälligheten och den ortodoxa församlingen i Tammerfors visade deltagarna gästvänlighet.

I mötet deltog generalsekreteraren för Europeiska kyr-

kokonferensen, teol.dr. Guy Liagre, ordförande för Estlands kristliga råd, biskop Einar Soone, rådets vice ordförande pastor Joosep Tammo och generalsekreterae Ruudi Leinus samt generalsekreteraren för Sveriges kristna råd, pastor Ka-rin Wiborn.

ERF:s ordförande biskop Teemu Sippo SCJ fäste i sitt öppningsanförande uppmärksamhet vid att det hade gått exakt 50 år sdedan Andra Vatikankonciliet öppnades. Kon-ciliet som förnyade Katolska kyrkan påverkar ständigt hela kristhenheten i och med att det ålade och inspirerade katoli-ker att delta i det ekumeniska arbetet.

Höstmötet behandlade i enlighet med ERF:s stadgar upp verksamhetsplan och budget för år 2013 och godkände en komprimerad form av Ekumenikens takt och ton. Medie-missionsorganisationen Medialähetysjärjestö Sanansaatta-jat SANSA:s ansökan om att bli ERF:s partnerorganisation godkändes. SANSA stöder mediarbete i Asien, Afrika och Europa på 42 språk och de insatserna bidrar till sin natur till det ekumeniska samarbetet mellan olika kyrko- och konfes-sionella samfund. SANSA samarbetar med närmare 40 kyr-kor och organisationer och verkar då med en luthersk identi-tet som kopplas till respekt för andra konfessioner och syner för att uppnå kristen enhet.

Generalförsamlingen valde ERF:s styrelse för åren 2013–2015. Som ordförande återvaldes biskop Teemu Sip-po SCJ från Katolska kyrkan. Även vice ordförandena blev återvalda: Evangelisk-lutherska kyrkans representant bis-kop Matti Repo (suppleant: pastor Antti Kruus), Ortodo-xa kyrkans representant TM Outi Vasko (suppleant: över-diakon Juha Lampinen), Missionskyrkans i Finland repre-sentant pol.dr. Markus Österlund (suppleant: teol.dr. Leif-Göte Björklund, Finlands svenska metodistkyrka). Till sty-relsemedlemmar valdes följande personer (suppleanter in-om parentes): teol.dr. Minna Hietamäki (teol.lic. Veijo Koi-vula), Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland; teol.dr. Tomi Karttunen (teol.dr. Päivi Jussila), Evangelisk-lutherska kyr-kan i Finland; Biskop Simo Peura (Domprost Matti Poutiai-nen), Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland; Pastori Soile Salorinne, Suomen Metodistikirkko (Samfundsledare Han-nu Vuorinen, Suomen Vapaakirkko). Till personlig suppleant för biskop Teemu Sippo SCJ valdes generalvikarie Raimo Goyarrola, som är ny i styrelsen. Även suppleanten Leif-Gö-te Björklund är ny. Minna Hietamäki och Soile Salorinne har tidigare varit suppleanter men blev nu valda till ordinarie styrelsemedlemmar.

Höstmötet tillsatte för treårsperioden 2013–2015 sju sek-tioner som är de samma som udner föregående period: Sek-tionen för etiska frågor, Sektionen för fostran, Ungdoms-sektionen, Kvinnosektionen, Sektionen för lärofrågor, Sek-tionen för lokalekumenik och Sektionen för finlandssvensk ekumenik.

6 Möten och förvaltning



Den ekumeniska kvällskyrkan som ingick i program-met under höstmötets första dag hölls i Finlaysons kyrka i ett före detta industriområde i centrum av Tammerfors. Fin-laysons kyrka är Barnens katedral för de lutherska försam-lingarna. Barnarbetsledare Raija-Liisa Vuori berättade om kyrkans historia och nuläge och det var också hon som led-de gudstjänsten i kyrkan. Barngruppen Joyseeds tolkade bi-beltexter med sång och dans. Bland kyrkfolket fanns föru-tom deltagare i höstmötet också ett stort antal barnfamiljer. Gudstjänsten avslutades med en välsignelse av biskoparna Arseni, Matti Repo och Teemu Sippo SCJ.

Stadsfullmäktiges ordförande, samh.dr. Irene Roivainen hälsade höstmötesdeltagarna välkomna till stadens mottag-ning till Tammerfors anrika rådhus och höll ett tal som an-dades värme.

Fredagen 12.10 samlades deltagarna i Tammerfors or-todoxa församling. Bönestunden inför arbetet hölls i Heli-ge Alexanders av Neva och Helige Nikolaos kyrka. Bönen förrättades av fader Heikki Honkamäki och den ekumenis-ka kantorkvartettten Psalloume. Kvartetten leddes av kantor Heikki Hattunen och den uppträdde också i samband med seminariet. Fader Heikki berättade om kyrkans färggranna historia.

Seminariet Levande stenar – ett andligt husbygge (1 Pet. 2:4–10) ställde frågan vad kyrkan är som helige Andes ge-menskap och vad det innebär att vara medlem i kyrkan. Se-minariet hölls i ortodoxa församlingens Nikolajsal. Temat var liksom vårmötesseminariet kopplat till Finska Bibelsäll-skapets 200-årsjubileum. Journalisten Maria Hattunen, ort., och församlingsledare Usko Katto från Suomen Hellun-taikirkko var konferencierer för seminariet. Professor Ale-xander M. Schweitzer, ledare bibelöversättningsarbetet på Förenade Bibelsällskapen, höll ett anförande om det påvliga dokumentet Verbum Domini under rubriken På väg mot en ny biblisk vår. Cay-Håkan Englund, luthersk församlings-pastor och doktorand vid Åbo Akademi talade om Anded-opet i den tidiga kyrkan. Koordinatorn för verksamheten för unga vuxna vid Tammerfors evangelisk-lutherska försam-ling Timo Pöyhönen talade om Den kristna församlingens möjligheter att nå ut till unga vuxna.

Utgivningen av den finska utgåvan av påven Benedikt XVI:s apostoliska förmaning Verbum Domini (Jumalan sa-na) var en del av seminariet. Boken utgavs av Katolsk infor-mationstjänst med stöd från Finska Bibelsällskapet. Gene-ralsekreterare Markku Kotila presenterade verket och dess finska översättare teol.lic. Katri Tenhunen.

Höstmötet avslutades med en kyrkrundtur per buss. Rundturen inleddes i ortodoxa kyrkan och fortsatte sedan till baptistkyrkan, Messuby gamla kyrka, Nokia Missio Chuch, adventskyrkan, katolska kyrkan och domkyrkan.

6.3 Styrelsen

Styrelsen höll fem möten, av vilka ett sköttes per e-post. Mötena hölls i Helsingfors, utom ett som hölls i Estland.

Ordförande var biskop Teemu Sippo SCJ (kat.) och hans suppleant var generalvikarie Wieslaw Swiech (kat.)

Vice ordföranden var:Biskop Matti Repo (ev.luth.) och hans suppleant var pas-

tor Antti Kruus (ev.luth.)Teol.mag. Outi Vasko (ort.) och hennes suppleant var

överdiakon Juha Lampinen (ort.)Stats.dr. Markus Österlund (missionskyrkan) och hans

suppleant var pastor Mayvor Wärn-Rancken (met.)Övriga styrelsemedlemmar var:Teol.dr. Päivi Jussila (ev.luth.) och hennes suppleant var

teol.lic. Veijo Koivula (ev.luth.)Teol.dr. Tomi Karttunen (ev.luth.) och hans suppleant var

teol.dr. Minna Hietamäki (ev.luth.)Biskop Simo Peura (ev.luth.) och hans suppleant domp-

rost Matti Poutiainen (ev.luth.)Samfundsledare Hannu Vuorinen (fri.) och hans supp-

leant pastor Soile Salorinne (met.)

6.4 Ekonomi

Räkenskapsperioden uppvisade ett överskott på 9 315,89 euro (överskottet under föregående räkenskapsperiod var 940,57 euro) och det egna kapitalet uppgick i slutet av året till 36 638,87 euro (27 322,98 euro). Fondkapitalet i slutet av året var sammanlagt 20 736,81 euro (20 736,81 euro).

Föreningen och dess fondmedel har i huvudsak depo-nerats i en placeringsförsäkring med låg risk. Räkenskaps-periodens intäkter var 433 426,37 euro (föregående räkens-kapsperiod 388 927,77 euro), vilket var en ökning på 11,4 % jämfört med året innan. Församlingarnas andel av alla intäk-ter uppgick till 39,2 % (46,9 %). Statsbidragsandelen upp-gick till 14,1 % (10,6 %) och medlemssamfundens andel till 36,7 % (38 %) av intäkterna. Kollekternas andel av intäkter-na var 39,1 % (43,8 %) medan medlemsavgifterna var 28,2 % (29,7 %).

Officiella kollekter från församlingarna uppgick till 165 367,92 euro (163 991,64 euro) medan de fria kollektmedlen var 4 108,41 euro (6 479,84 euro) och budgetstödet 7 740,00 euro (6 520,00 euro). Donationer uppgick till 1 070,00 eu-ro (1 720,00 euro). Statstödet uppgick till sammanlagt 61 000,00 euro (41 000,00 euro). Intäkterna från medlemssam-funden var 159 038,23 euro (147 661,89 euro). Föreningens ränteinkomster från placerings- och finansieringsverksam-het var 2 614,34 euro (2 507,67).

Verksamhetsutgifterna för räkenskapsperioden var 424 110,48 euro (387 987,20 euro under föregående räkenskaps-



period) vilket innebar en ökning på 9,3 % jämfört med året innan. Löner och arvoden med biutgifter uppgick till 258 418,12 euro (232 866,21 euro) inklusive löner och arvoden samt biutgifter för övriga verksamhetsområden. Avskriv-ningarna på anläggningstillgångar uppgick till 101,62 euro (135,49 euro).

Ansvarsveckans utgifter var 87 742,63 euro (77 768,94 euro), och de minskade med 12,6 % jämfört med året innan. Utgifterna för övrig egentlig verksamhet var 67 715,27 eu-ro (40 706,76 euro), och ökade med 66,3 %. Kostnaderna för stödfunktioner och allmän förvaltning var 85 604,12 eu-ro (90 592,48 euro), och de minskade med 5,5 %. Utgifterna för placerings- och finansieringsverksamhet var 256,45 eu-ro (243,55 euro).

6.5 Personal

ERF:s kansli sköter ett stort arbetsfält. Kansliets insatser är ett arbete som ofta inte märks innan det blir ogjort. Det da-gliga arbetet består av konsultation, information och eku-menisk källhandledning. ERF:s kansli skötte otaliga kontak-ter till såväl evangelisk-lutherska kyrkans kyrkostyrelses oli-ka avdelningar som andra medlemskyrkor och främjade det ekumeniska samarbetet i stort som smått. ERF bedrev gen-om sina sektioner och i samarbete med sina samarbetsparter − trots små personresurser − en bred verksamhet som erbjöd ekumenisk expertis på många områden till nytta för kyrkor och samhället.

Generalsekreterare var Heikki Huttunen medan Sirpa-Maija Vuorinen var förvaltningssekreterare. Perry Johans-son var deltidsanställd ekonom, projektsekreterare för Ans-varsveckan på deltid var Anna Hyvärinen medan Jan Ed-ström var visstids- och deltidsanställd projektsekreterare på svenska för Ansvarsveckan.

Teol. stud. Matleena Ikola (2.1.– 29.2.) ja teol. stud. Kira Hatanpää (f.o.m 1.3) kom till kansliet varje vecka och läs-te tidningarna och sparade de för ekumeniken viktigaste ar-tiklarna i ERF:s urklippsarkiv. Kansliet fortsätter urklipp-sarkivtraditionen från 1970-talet. Urklippsböckerna tjänar på ett fungerande sätt det ekumeniska vardagsarbetet. Teol. stud., jur. mag. Marjo Waismaa uträttade sin teologprakti-kum i kansliet 2.1.– 29.2. Hennes arbetsuppgifter tillhör-de mestadels Ansvarsveckan. Praktisk arbetslivsorientering (PRAO) som ingår i grundskolans högstadium genomfördes av niondeklassisten Aida Hanifi från Kilonpuiston koulu un-der perioden 22.10–2.11.

ERF är observatör (associated council) i Kyrkornas Världsråd och Konferensen för europeiska kyrkor. ERF har också en representant i Svenska Bibelsällskapets huvudmannaråd. ERF är medlem i Utbildningscentret Agricola, som är sa-

7 Medlemskap

marbetspart i bl.a. utbildningsprogrammet KetkoTM. ERF är grundande medlem i Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi – Religionernas samarbete i Finland RE-SA-forumet rf.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto ryEkumeniska Rådet i Finland rf

TASEKIRJA1.1.–31.12.2012

Tuloslaskelma .......................................................... 54

Tase .......................................................................... 59

Tilinpäätöksen allekirjoitus ..................................... 61

Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä ....................... 61

Avustukset ............................................................... 62



TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2012 1.1.-31.12.2011VARSINAINEN TOiMINTA TIEDOTUS TUOTOT 5000 JULKAISUTULOT 2 587,00 1 728,00TUOTOT 2 587,00 1 728,00KULUT 6030 JULKAISUJEN PAINATUS -1 952,19 -1 816,32 6031 JULKAISUT MYYNTIIN -944,00 -1 691,66 6032 INTERNET KOTISIVU -971,80 -922,50 6033 KÄÄNNÖSTYÖT -2 745,36 -1 642,05KULUT -6 613,35 -6 072,53TIEDOTUS YHTEENSÄ -4 026,35 -4 344,53 VASTUUVIIKKO TUOTOT 5260 VALTIONAVUSTUS 45 000,00 32 000,00 5261 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 0,00 2 000,00 5265 KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ 0,00 2 000,00TUOTOT 45 000,00 36 000,00KULUT HENKILÖSTÖKULUT 6250 PALKKA- JA SOSIAALIKULUT -55 353,53 -46 394,63 6251 MATKA- JA MAJOITUSKULUT -1 433,97 -588,67 6255 MUUT HENKILÖKULUT 0,00 -20,00HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -56 787,50 -47 003,30 OSTETUT PALVELUT 6260 PALKKIO- JA SOSIAALIKULUT -3 463,80 -2 944,50 6261 MATKA- JA MAJOITUSKULUT -3 431,28 -2 379,94 6262 PÄIVÄRAHAT 0,00 -442,00OSTETUT PALVELUT YHTEENSÄ -6 895,08 -5 766,44 HALLINTOKULUT 6270 PUHELIN -960,00 -900,00 6272 ATK -336,00 -260,00 6274 PANKKIKULUT -84,00 -60,00 6275 KIRJALLISUUS JA LEHDET -192,00 -180,00 6276 TOIMISTOKULUT -1 560,00 -1 200,00 6277 SISÄINEN VUOKRA -2 508,00 -2 400,00HALLINTOKULUT YHTEENSÄ -5 640,00 -5 000,00 MATERIAALIT JA MUUT HANKINNAT 6280 MONISTUS JA KOPIOiNTI -572,06 -801,74 6281 POSTITUS JA RAHTI -3 541,05 -2 600,00 6282 PAINATUKSET -9 986,98 -10 939,68 6284 TAITTOKULUT -2 205,39 0,00MATERIAALIT JA MUUT HANKINNAT YHTEENSÄ -16 305,48 -14 341,42



MUUT KULUT 6290 SEMINAARIT -32,98 -31,60 6291 LEHTI-ILMOITUKSET 0,00 0,00 6292 VASTUUVIIKON TYÖRYHMÄ -209,37 -226,08 6293 LÄHETTILÄÄT -990,52 0,00 6294 MEDIAYHTEISTYÖ 0,00 -868,95 6295 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT -21,80 -404,50 6296 INTERNET-KOTISIVU -859,90 -1 651,65 6299 TEATTERIPROJEKTI 0,00 -2 475,00MUUT KULUT YHTEENSÄ -2 114,57 -5 657,78 KULUT -87 742,63 -77 768,94VASTUUVIIKKO YHTEENSÄ -42 742,63 -41 768,94

USKONNONVAPAUS VASTAANOTTOKESKUKSISSA TUOTOT 5300 KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ 1 504,45 0,00TUOTOT 1 504,45 0,00KULUT HENKILÖSTÖKULUT 6300 PALKAT SOSIAALIKULUINEEN -1 397,40 0,00HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -1 397,40 0,00MUUT KULUT 6320 MATKAKULUT -107,05 0,00MUUT KULUT YHTEENSÄ -107,05 0,00USKONNONVAPAUS VASTAANOTTOK. YHTEENSÄ 0,00 0,00 USKONNONVAPAUS SUOMEN KEHITYSPOLITIIK. TUOTOT 5350 ULKOASIAINMINISTERIÖ 3 638,94 0,00TUOTOT 3 638,94 0,00KULUT HENKILÖSTÖKULUT 6350 PALKAT SOSIAALIKULUINEEN -3 638,94 0,00HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -3 638,94 0,00USKONNONVAPAUS SUOMEN KEH.POL. YHT. 0,00 0,00 JAOSTOT TUOTOT 5612 KASVATUSASIAIN JAOSTO 5 528,00 9 453,00 5615 NAISJAOSTO 36 916,00 3 670,00 5616 EETTISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO 0,00 500,00TUOTOT 42 444,00 13 623,00 KULUT 6620 OPILLISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO -121,50 -1 118,06 6622 KASVATUSASIAIN JAOSTO -6 201,57 -11 740,74 6623 PAIKALLISEN EKUMENIAN JAOSTO -148,51 -568,00 6625 NAISJAOSTO -37 651,88 -5 391,22 6626 EETTISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO -618,85 -2 398,28



6627 SEKTIONEN FÖR FINLANDSSVENSK 0,00 -29,56KULUT -44 742,31 -21 245,86JAOSTOT YHTEENSÄ -2 298,31 -7 622,86 NUORISOJAOSTO TUOTOT 5650 KIRKKOPALVELUT RY 553,93 459,35 5660 VALTIONAVUSTUS 6 000,00 7 000,00 5662 AVUSTUKSET 0,00 5 400,00 5663 OSALLISTUMISMAKSUT 161,75 0,00TUOTOT 6 715,68 12 859,35KULUT HENKILÖSTÖKULUT 6650 KOULUTUSSIHTEERIN PALKKIO -450,00 -450,00 6651 SIHTEERIN PALKKIO -450,00 -450,00HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -900,00 -900,00MUUT KULUT 6670 KETKO -628,48 -1 168,52 6671 TIEDOTUS -544,15 -3 272,75 6672 EKUMEENINEN TYÖRYHMÄ -610,85 -678,20 6673 KANSAINVÄLINEN TYÖRYHMÄ -685,18 -455,06 6675 JÄSENMAKSUT -1 333,00 -1 295,00 6678 DOKUMENTTIPROJEKTI -1 774,56 -6 968,84 6679 MUUT KULUT -5 640,00 -7 980,00MUUT KULUT YHTEENSÄ -11 216,22 -21 818,37NUORISOJAOSTO YHTEENSÄ -5 400,54 -9 859,02 KESKUSTOIMISTO TUOTOT 5700 MUUT TUOTOT 17 067,63 17 411,30 5710 SISÄISET KULUKORVAUKSET 11 280,00 13 060,96TUOTOT 28 347,63 30 472,26 HENKILÖSTÖKULUT 6700 PALKAT -206 000,00 -186 148,83 6701 SISÄISET PALKAT 65 336,61 50 689,13 6702 PALKKIOT -7 301,91 -6 601,31 6703 ELÄKEVAKUUTUSMAKSUT -35 471,08 -31 149,10 6704 HENKILÖVAKUUTUKSET -2 975,10 -2 525,30 6705 SOSIAALIKULUT -4 367,21 -3 951,42 6706 LOMAPALKKAVARAUS -2 302,82 -2 490,25HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -193 081,51 -182 177,08 TOIMISTOKULUT 6720 VUOKRAKULUT -15 681,36 -15 373,92 6721 POSTITUS 0,00 -2 658,84 6722 PUHELIN -6 008,75 -5 819,59 6723 ATK-KULUT -2 536,41 -1 860,03 6724 ATK-LEASING 0,00 -539,49 6725 MONISTUS JA KOPIOINTI 0,00 -1 506,99



6726 KOPIOKONELEASING -9 894,70 -6 668,27 6727 PANKKIKULUT -652,14 -470,42 6728 KIRJALLISUUS JA LEHDET -1 210,34 -1 414,33 6729 MATKAKULUT -12 232,17 -13 867,86 6730 KOKOUSKULUT -3 657,89 -2 489,37 6731 SEMINAARIT 0,00 -1 619,57 6732 JÄSENMAKSUT -1 531,00 -1 078,00 6717 KALUSTON POISTO -101,62 -135,49 6734 KM-KORVAUKSET -2 957,40 -4 013,04 6735 SUHDETOIMINTAKULUT -902,04 -1 884,90 6736 TILINTARKASTUSKULUT -1 574,40 -1 476,00 6737 PÄIVÄRAHAT -4 108,00 -6 442,00 6738 TYÖTERVEYDENHUOLTO -286,63 -903,29 6739 MUUT TOIMISTOKULUT -9 778,84 -8 213,98 6740 HENKILÖSTÖKOULUTUS 0,00 -244,15 6741 VAPAAEHTOISET HENKILÖSTÖKULUT 0,00 -657,01 6742 PUHELINETU 0,00 -240,00 6743 PÄIVÄRAHAKORVAUKSET 234,75 0,00MUUT YHTEISET MENOT YHTEENSÄ -72 878,94 -79 576,54KESKUSTOIMISTO YHTEENSÄ -237 612,82 -231 281,36 HALLINTO TUOTOT 5750 OSALLISTUMISMAKSUT 11 178,00 10 487,00TUOTOT 11 178,00 10 487,00KULUT 6770 MATKAKULUT -1 770,66 -940,76 6771 RUOKA/MAJOITUSKULUT -5 689,82 -6 984,29 6779 MUUT KULUT -5 366,32 -3 307,34KULUT -12 826,80 -11 232,39HALLINTO YHTEENSÄ -1 648,80 -745,39 KULUJÄÄMÄ -293 729,45 -295 622,10 VARAINHANKINTA TUOTOT 7000 LUTERILAISEN KIRKON KOLEHTI 165 367,92 163 991,64 7100 MUUT KOLEHDIT 4 108,41 6 479,81 7101 LAHJOITUKSET 1 070,00 1 720,00 7150 JÄSENMAKSUT 122 390,00 115 600,00TUOTOT 292 936,33 287 791,45VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 292 936,33 287 791,45 KULUJÄÄMÄ -793,12 -7 830,65 SIJOITUSTOIMINTA TUOTOT 7400 KORKOTUOTOT 2 614,34 2 507,67TUOTOT 2 614,34 2 507,67



KULUT 7900 MUUT SIJOITUS- JA RAHOITUSKULUT -245,33 -256,45KULUT -245,33 -256,45SIJOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ 2 369,01 2 251,22 KULUJÄÄMÄ 1 575,89 -5 579,43 YLEISAVUSTUKSET TUOTOT 8200 YLEISAVUSTUKSET 7 740,00 6 520,00TUOTOT 7 740,00 6 520,00YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ 7 740,00 6 520,00 TILIKAUDEN TULOS 9 315,89 940,57 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 9 315,89 940,57



TASE VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 1550 KONEET JA KALUSTO 406,47 541,96 1595 KALUSTON POISTO -101,62 -135,49 KONEET JA KALUSTO 304,85 406,47AINEELLISET HYÖDYKKEET 304,85 406,47 SIJOITUKSET MUUT SAAMISET 1950 KALEVA SIJOIT.OPTIMI 801-84265 60 688,86 58 116,51 MUUT SAAMISET 60 688,86 58 116,51 SIJOITUKSET 60 688,86 58 116,51 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 60 993,71 58 522,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SIIRTOSAAMISET 2690 MUUT SIIRTOSAAMISET 3 342,71 5 843,23SAAMISET YHTEENSÄ 3 342,71 5 843,23 RAHAT JA PANKKISAAMISET 2910 NORDEA 101830-74403 35 396,94 24 380,91RAHAT JA PANKKISAAMISET 35 396,94 24 380,91 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 38 739,65 30 224,14 VASTAAVAA 99 733,36 88 747,12



TASE VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011OMA PÄÄOMA RAHASTOT ERITYISMÄÄRÄYKSIN RAJOITETUT RAHASTOT 3070 STIPENDIRAHASTO 20 018,02 20 018,02 3071 INGA-BRITA CASTRENIN RAHASTO 430,00 430,00 ERITYISMÄÄRÄYKSIN RAJOITETUT RAHASTOT 20 448,02 20 448,02 MUUT RAHASTOT 3091 ISÄ ROBERTIN RAHASTO 288,79 288,79 MUUT RAHASTOT 288,79 288,79 RAHASTOT 20 736,81 20 736,81 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 3150 YLIJÄÄMÄ-/ALIJÄÄMÄJÄÄNNÖS 27 322,98 26 382,41 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 3155 TILIKAUDEN TULOS 9 315,89 940,57 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 57 375,68 48 059,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN SIIRTOVELAT 4895 LOMAPALKKAVELAT 26 473,71 24 170,89 4900 MUUT SIIRTOVELAT 15 883,97 16 516,44LYHYTAIKAINEN 42 357,68 40 687,33 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 42 357,68 40 687,33 VASTATTAVAA 99 733,36 88 747,12



Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2012, liitetiedot 2012 2011Kokonaistuotot -ja kulut kokonaistuotot 433 426,37 388 927,77kokonaiskulut 424 110,48 387 987,20yli/alijäämä 9 315,89 940,57 Henkilöstökulut palkka- ja palkkiokulut 213 301,91 192 750,14eläkevakuutusmaksut 35 471,08 31 149,10muut sosiaalikulut 7 342,31 6 476,72lomapalkkavarauksen muutos sosiaalikuluineen 2 302,82 2 490,25 Henkilöstökulut yhteensä 258 418,12 232 866,21 Tase 31.12.2012, liitetiedot: Suunnitelmanmukaisina poistoina toteutetaan kalustossa 25 %:nmenojäännöspoistoa. Sijoitukset on arvostettu välittömään hankintamenoon. 2012 2011Sijoitukset Muut sijoitukset 60 688,86 58 116,51Markkina-arvo 60 688,86 58 116,51 Vastuusitoumukset 2012 2011

Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 9 426,71 8 044,20Myöhemmin maksettavat 37 706,82 32 176,80Vastuusitoumukset yhteensä 47 133,53 40 221,00

Tilinpäätöksen allekirjoitus Helsinki 24.1.2013 Teemu Sippo Matti Repo Markus Österlund puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja Minna Hietamäki Tomi Karttunen Soile Salorinne Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsinki 27.3.2013 Frej Lobbas, KHT Juhani Loukusa, KHT



MUUT LIITETIEDOT Yleisavustukset 2012 2011 Helsingin ortodoksinen seurakunta 1 500,00 1 500,00 Lahden seurakuntayhtymä 500,00 500,00 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 500,00 600,00 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä 1 000,00 600,00 Vaasan seurakuntayhtymä 640,00 620,00 Espoon seurakuntayhtymä 500,00 500,00 Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä 600,00 0,00 Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä 0,00 600,00 Forssan seurakunta 400,00 400,00 Jyväskylän seurakunta 400,00 200,00 Tampereen ortodoksinen seurakunta 500,00 500,00 Kuopion ortodoksinen seurakunta 300,00 300,00 Turun ortodoksinen seurakunta 200,00 200,00 Joensuun ortodoksinen seurakunta 400,00 0,00 Taipaleen ortodoksinen seurakunta 300,00 0,00Yleisavustukset yhteensä 7 740,00 6 520,00 Valtion erityisavustukset 2012 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuorisojaosto 6 000,00 7 000,00Yhteensä 6 000,00 7 000,00 Projektit 2012 2011Vastuuviikko Ulkoasiainministeriön tiedotustuki 45 000,00 32 000,00 Opetus- ja kulttuuriministeriö 0,00 2 000,00 Kirkon Ulkomaanavun Säätiö 0,00 2 000,00Yhteensä 45 000,00 36 000,00 Uskonnonvapaus Suomen kehityspolitiikassa Ulkoasiainministeriö 10 000,00 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa-projekti Kirkon Ulkomaanavun Säätiö 5 000,00 Projektit yhteensä 60 000,00 36 000,00

SEN kolehtitulot 2009–2012 2012 2011 2010 2009 165 367,92 163 991,64 171 357,38 122 709,97 4 108,41 6 479,81 4 597,79 3 891,23Yhteensä 169 476,33 170 471,45 175 955,17 126 601,20



Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2013

Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Jes. 42:1–4

Oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sano-man ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Profeetta Jesaja kirjoittaa Herran palvelijasta, joka tuo oikeuden kansojen keskuuteen. Hengen ohjaamana hän toteuttaa lähettäjänsä tahdon, kun hän tinkimättä suorittaa tehtävänsä ja tukee heikkoja ja hor-juvia. Herran palvelija saattaa kaikkialla oikeuden voimaan. Kristinuskon mukaan tämä Herran palvelija on ennuskuva Kristuksesta. Uuden testamentin julistama sovitus ja sovinto koskevat paitsi ihmisen ja Jumalan suhdetta, myös meitä ih-miskunnan jäseninä ja osana luomakuntaa. Kristuksen seu-raajien tulee olla Raamatun opettaman oikeudenmukaisuu-den toteuttajia.

Jumalanpalveluksessa toteutuu kristillinen ihanne yhtei-söstä. Koolla on seurakunta, jonka jäsenet kohtaavat toisen-sa tasaveroisina. Seurakunta kohtaa Kristuksen, joka kris-tinuskon mukaan on läsnä Raamatun sanassa ja pyhässä eh-toollisessa. Jumalanpalvelusyhteisö on avoin. Sinne ovat kaikki tervetulleita ja sieltä palataan keskelle arkea, viemään eteenpäin palvelemisen ja yhteisön henkeä.

Raamatun opetus oikeudenmukaisuudesta ja yhteisölli-syydestä voidaan ymmärtää myös eri uskontojen ja vakau-musten näkökulmista. Oikeudenmukaisuutta ja yhteisölli-syyttä toteuttavat ihmisoikeudet ovat yleismaailmalliset. Jo-kaisella yhteisön jäsenellä on oikeus työhön, hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään. Kansanvalta ja oikeusvaltio yh-teiskunnan perusperiaatteina luovat parhaat mahdollisuudet ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tavoitteena on, että jokai-nen meistä on osallinen kotiympäristönsä, oman maansa ja ihmiskunnan elämään. Olemme osa luomakuntaa, ja kestävä suhde siihen on elämän jatkumisen edellytys.

Omassa lähiympäristössämme tarvitsemme rohkeutta oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vahvistamiseen. Tehtävämme on rakentaa ehyttä Suomea, Eurooppaa ja maa-ilmaa, jossa jokaisella ihmisellä on oma arvokas paikkansa. Ulkopuolisuudella ja osattomuudella on monet kasvot – ka-dotetusta vanhemmuudesta koulukiusaamiseen ja rasismiin, päihderiippuvuuteen ja kyvyttömyyteen pärjätä arjessa. Lii-an monta kertaa se on purkautunut silmittömänä väkivalta-na ja peruuttamattomina veritekoina. Nuorten syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on polttava ja vel-voittava haaste meille kaikille.

Työ syrjäytymistä ja osattomuutta vastaan koskettaa ko-ko ihmiskuntaa. Oikeus ja velvollisuus tavoitella turvallis-ta ja hyvää elämää itselleen ja lapsilleen kuuluu kaikille ih-misille. Toiveikkuus ja yritteliäisyys saavat talouden pyö-rät pyörimään. Se edellyttää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, joihin kuuluu vapaa liikkuvuus. Nämä asiat tulee nähdä ko-konaisuutena, kun pohdimme siirtolaisuutta eurooppalaise-na ja maailmanlaajana ilmiönä, sitä kuinka yksilöt ja per-

heet muuttavat työtilaisuuksien perässä toiseen kaupunkiin ja maahan, jopa toiseen maanosaan. Raamatun opetus ihmis-ten tasaveroisuudesta ja velvollisuudesta hyväksyä kaikki erilaiset lähimmäiset on tinkimätön. Se tuomitsee ahneuden ja kehottaa vieraanvaraisuuteen. Kristinusko haastaa huo-maamaan lähimmäisen ja avaamaan ovia, jotta kaikki pääsi-sivät osalliseksi ihmisarvoisesta elämästä.

Helsingissä 30. lokakuuta 2012Tasavallan presidenttiSauli Niinistö

Plakat om två ekumeniska böndagar år 2013

Livets Gud, led oss till rättvisa och fred. Jes. 42:1-4

Rättvisa och gemenskap hör till det mest centrala i Bibelns budskap. Det är med rättvisa och ge-menskap människan ska förhålla sig till sina medmänniskor och till skapelsen. Profeten Jesaja skri-ver om Herrens tjänare, som ska föra ut rätten till folken. Ledd av Anden fullföljer han sin sändares vilja, när han utan att ge efter utför sin uppgift och stöder de svaga och vacklande. Herrens tjänare för ut rätten överallt. Enligt kristna tron är den Herrens tjänare som Jesaja talade om en profetia om Kristus. Den försoning som Nya testa-mentet förkunnar gäller inte bara relationen mellan männis-ka och Gud, utan också oss inom mänskligheten och som en del av skapelsen. Kristi efterföljare bör förverkliga den rätt-visa som Bibeln lär ut.

I gudstjänsten förverkligas det kristna idealet om gemen-skap. Församlingen är samlad och alla med-lemmar möts som jämlikar. Församlingen möter Kristus, som enligt kris-tendomen är närvarande i Bibelns ord och i den heliga natt-varden. Gudstjänstgemenskapen är öppen. Alla är välkom-na att dela den gemenskapen och ur den återvänder man till vardagen, för att sprida samma anda av gemenskap och tjä-nande vidare.

Det Bibeln lär om rättvisa och gemenskap kan man också förstå genom andra religioner och överty-gelser. De mänskliga rättigheterna som främjar rättvisa och gemenskap är universella. Varje medlem i samhället har rätt till arbete, välstånd och ett människovärdigt liv. De bästa förutsättning-arna för att de mänskliga rättigheterna förverkligas ger ett samhälle som bygger på demokrati och som är en rättsstat. Målet är att var och en av oss är delaktig i livet i sin närom-givning, sitt land och hela mänskligheten. Vi är en del av skapelsen och en förutsättning för att livet går vidare är att vi har en hållbar relation till den skapelsen.

I vår närmiljö behöver vi mod att göra det som vår rätts-känsla säger att är rätt och stärka den ge-menskap och det samhälle vi lever i. Vår uppgift är att bygga ett Finland, ett Europa och en värld som är hel, inte trasig, och där varje människa har sin egen värdefulla plats. Utanförskap och lott-löshet har många ansikten – från en borttappad föräldra-



roll till mobbning och rasism, missbruk och en oförmåga att klara sig i vardagen. Alltför många gånger har det kommit till uttryck i sanslöst våld och oåterkalleliga dåd. Att ungdo-mar blir utslagna, hamnar utanför utbildning och arbetsliv, är en brännande och krävande utmaning för oss alla.

Arbetet mot utslagning och lottlöshet berör hela mänsk-ligheten. Alla människor har rätten och skyl-digheten att sträva efter ett tryggt och gott liv för sig själv och sina barn. Optimism och företagsam-het får de ekonomiska hjulen att rulla. Det förutsätter rättvisa och mänskliga rättigheter, och i dem ingår fri rörlighet. De här frågorna bör ses som en hel-het när vi funderar på migration som ett euro-peiskt och glo-balt fenomen, på hur individer och familjer flyttar efter ar-bete till nya städer och länder, till och med till nya världsde-lar. Bibelns lära om att människor är lika värda och om att vi är skyldiga att acceptera alla medmänniskor i sin olikhet är absolut. Den fördömer girighet och upp-manar till gäst-frihet. Kristendomen utmanar oss att lägga märke till våra medmänniskor och öppna dörrar, så att alla får bli delaktiga av ett människovärdigt liv.

I Helsingfors den 30 oktober 2012Republikens presidentSauli Niinistö

Työryhmät / Arbetsgrupper

Rukouspäivätyöryhmä / BöndagsarbetsgruppenLääninrovasti Arja Karppinen, Suomen ev.-lut. kirkkoJohtaja Mika Mäntyranta, Suomen ev.-lut. kirkko, puheenjohtajaIsä Teo Merras, Suomen ortodoksinen kirkkoRehtori Taina Karhu, Suomen vapaakristillinen neuvostoToimittaja, TM Stig Kankkonen, asiantuntija, Kyrkans Central för det Svenska ArbetetPääsihteeri Heikki Huttunen, sihteeri

SEN:n edustajat työryhmissä / ERF:s representanter i arbetsgrupper

Lähetyspyhän valmistelutyöryhmäSEN:n edustajat: Isä Frans Voss ja Aino NenolaMuut edustajat: Brita Jern (SLN, SLEF, lut.), Jari Portaankorva (SVKN, bapt.), Aimo Helminen (SVKN, adv.)

Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry/Religionernas samarbete i Finland – RESA-forumet rfSEN:n edustajatPuheenjohtajistossa:USKOT-foorumin puheenjohtaja pastori Jan Edström (sv. bapt.). Foorumin hallituksessa: Pastori Jari Portaankorva (suom.bapt.). Varajäsen: pääsihteeri Heikki HuttunenFoorumin yleiskokouksessa:Jari Portaankorva (bapt.)Katri Tenhunen (kat.)Milena Parland (ort.)Ilari Rantakari (ev.lut)Jan Edström (sv bapt.)

Svenska Bibelsällskapets huvudmannarådDocent Risto NurmelaSuppleant: TD Leif-Göte Björklund

Nordisk ekumenisk kvinnokommitté (NEKK)Pastori Eija Kemppi, naisjaosto

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), Sisäasiainministeriön koordinomaAsiantuntijajäsen: pääsihteeri Heikki Huttunen

Uskonnollinen ja kulttuurinen vuoropuhelu -työryhmä (Sisäasiainministeriön koordinoima)Yleisviskaari Raimo Goyarrola (kat)

Vastuuviikko / AnsvarsveckanValtuuskuntaSEN:n kumppanuusjärjestöjen edustajat, kirkkokuntien edustajat, muut SEN:n kutsumat asiantuntijat. Valtuuskunnassa ei ole nimettyjä edustajia. Valtuuskunta kutsutaan kokoon kahden vuoden välein ja järjestöt ja kirkko-kunnat lähettävät halutessaan kokoukseen valitsemansa henkilön.

Ohjausryhmä Marja Kantanen (Kirkkohallitus, KDY)Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus, KKN)Sini Tyvi (KUA ja Changemaker)Timo Virtala (Suomen kristillinen rauhanliike),Jan EdströmAnna HyvärinenHeikki Huttunen

Jäsenkirkot ja edustajat / Medlemskyrkor och representanter 2009–2011

Anglican Church in FinlandRev. Tuomas MäkipääFinlands svenska baptistsamfundPastor Jan EdströmSamfundsföretåndare Peter SjöblomFinlands svenska metodistkyrkaPastor Leif-Göte BjörklundPastor Kaikka VäxbyInternational Evangelical Church in Finland Pastori Timo KeskitaloPastori Hans KrauseKatolinen kirkko Suomessa Piispa Teemu Sippo SCJYleisvikaari Raimo GoyarrolaMissionskyrkan i Finland Samfundsledare Håkan Björklund Pol. dr Markus ÖsterlundSuomen evankelis-luterilainen kirkkoArkkipiispa Kari Mäkinen Piispa Simo PeuraPiispa Matti Repo



Hiippakuntasihteeri Heli AaltonenPastori Emilia HelavuoTT Minna HietamäkiPastori Leena HuovinenTT Päivi JussilaTT Tomi KarttunenTL Veijo KoivulaPastori Antti KruusKirkkoneuvos Kimmo KääriäinenRovasti Anders LaxellLehtori Virpi LoikkanenTT Juha MeriläinenLehtori Eija PeuraTuomiorovasti Matti PoutiainenApulaisjohtaja Juha RajamäkiTuomiorovasti Ilpo RannankariDiakoni Luisa TastSuomen MetodistikirkkoPastori Jori BranderPastori Soile SalorinneSuomen ortodoksinen kirkkoArkkipiispa LeoPiispa ArseniPastori Timo HirvonenYlitarkastaja Mika HänninenTM, lehtori Marianne KantonenYlidiakoni Juha LampinenKirkkoherra Marko PatronenSosionomi Simona Savin-GardbergTM, FM Maria Takala-RoszcenkoTM Outi VaskoSuomen Pelastusarmeija Överste Johnny KlemanYlisihteeri, everstiluutnantti Arja LaukkanenSuomen Vapaakirkko Päätoimittaja Hannu LahtinenKirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen

Tarkkailijakirkot ja edustajat / Observatörskyrkor och representanter 2009–2011

Suomen AdventtikirkkoKirkonjohtaja Kalervo AromäkiSuomen HelluntaikirkkoPastori Esko MatikainenSuomen baptistikirkkoRehtori Lauri KotkavuoriYstävien Uskonnollinen Seura KveekaritTaT Jaana ErkkiläFinlands svenska pingstmissionPastor Magnus Mikander

Kumppanuusjärjestöt ja edustajat / Partnerorganisationer och representanter 2009–2011

Hiljaisuuden ystävätToiminnanjohtaja Sirkka-Liisa RaunioKansan RaamattuseuraToiminnanjohtaja Ulla SaunaluomaKirkon UlkomaanapuTT Petri MerenlahtiKulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUSUlkoasiainneuvos Ilari RantakariMedialähetys SanansaattajatKansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo ReuhkalaNuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten LiittoPääsihteeri Pirjo-Liisa PenttinenOpiskelijoiden LähetysliittoPastori Heikki RepoPyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistysLehtori Jouni ElomaaSinapinsiemenPastori Leena KairavuoSuomen Ev. lut. Seurakuntien Lapsityön KeskusPääsihteeri Lasse HalmeSuomen kristillinen rauhanliikeFM Timo VirtalaSuomen Kristillinen YlioppilasliittoPääsihteeri Marjo SalmelaSuomen Liikemiesten LähetysliittoToiminnanjohtaja Erkki Haarala Suomen LähetysseuraLähetysjohtaja Seppo RissanenSuomen Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten LiittoPääsihteeri Jaakko KoikkalainenSuomen PipliaseuraKenttäpiispa Pekka Särkiö

Suomen Poikien ja Tyttöjen KeskusToiminnanjohtaja Eero JokelaSuomen World VisionToiminnanjohtaja Tiina SaukkoTuomasyhteisöPastori Pirjo Kantala

Jäsenkunnan edustajat jaostoissa 2010–2012 Av medlemskretsen ut-sedda representanter i sektioner

Neuvoston jäsenet, tarkkailijat ja kumppanuusjärjestöt voivat nimetä edus-tajansa jaostoihin. Jaostot seuraavat oman aihepiirinsä koti- ja ulkomais-ta keskustelua, työskentelevät eri projektien puitteissa sekä järjestävät eku-meenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista kysymyksistä.Rådets medlemmar, observatörer och partnerorganisationer kan utse repre-sentanter till sektionerna. Sektionerna följer med den nationella och inter-nationella diskussionen rörande deras ansvarsområden, arbetar med olika projekt samt ordnar seminarier och samtal i aktuella frågor.

Eettisten kysymysten jaosto / Sektionen för etiska frågor

Suomen ev. lut. kirkkoErikoislääkäri, johtaja Tarja HoliTerveydenhuollon lehtori Helena LaurialaYlilääkäri Liisa Maria Voipio-PulkkiSuomen ortodoksinen kirkkoLL Seppo PesonenYTT Minna RaskuKatolinen kirkko SuomessaLL, TT, isä Raimo GoyarrolaSuomen kristillinen rauhanliikeRovasti Risto PontelaSuomen PelastusarmeijaMajuri Tella PuotiniemiSuomen AdventtikirkkoKirkonjohtaja Kalervo AromäkiSuomen Liikemiesten LähetysliittoMKT, charterkuljettaja Rauno HämäläinenSuomen NNKY-liittoRovasti Eevakaarina LaunisSuomen LähetysseuraPastori Janne HassinenSinapinsiemen ryNuorisodiakoni Eeva-Stiina SnellmanKulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUSLehtori Jouni Elomaa

Kasvatusasiain jaosto / Sektionen för fostran

Suomen ev.-lut. kirkkoProfessori Arto KallioniemiLehtori Hannu Koskinen Pastori Juha Luodeslampi KM, diakoni Liisa LuukkonenKM Mirkka TorppaTM Katri VappulaSuomen ortodoksinen kirkkoTM Marianne KantonenTM Sirpa OkulovKatolinen kirkko SuomessaTM Riitta LaukamaSuomen PelastusarmeijaLuutnantti Kati KivestöSuomen AdventtikirkkoRehtori Merja KinnunenSuomen LähetysseuraProjektisihteeri Eeva LiesilinnaSuomen NNKY-liittoTM Maiju RoininenSuomen Poikien ja Tyttöjen KeskusKoulutussihteeri Juha KinanenSinapinsiemenPastori Jani KairavuoKulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUSUlkoasiainneuvos Ilari Rantakari

Naisjaosto / Kvinnosektionen

Suomen ev. lut. kirkkoPastori Eija KemppiPastori Raila MantereSuomen ortodoksinen kirkkoKanttori Varvara Merras-HäyrynenTait. maist. Tiina Malinen-WoodwardKatolinen kirkko SuomessaTM, STL Katri TenhunenSuomen PelastusarmeijaMajuri Sirkka Paukku



Suomen NNKY-liittoYrittäjä Outi Piiroinen-BackmanSuomen kristillinen rauhanliikeYTM Piritta PietiläSuomen LähetysseuraLehtori Kirsti KosonenFinlands svenska metodistkyrkaAnnika CarlsenSuomen AdventtikirkkoNaistyön johtaja Anne VrceljSinapinsiemenFM Leena MäkitaloKulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUSToiminnanjohtaja Satu Mustonen

Nuorisojaosto / Ungdomssektionen

Suomen ev. lut. kirkkoTM Laura HyttiPastori Henri JärvinenSosionomi Meri SaarinenTyöalasihteeri Pekka TukevaSuomen ortodoksinen kirkkoPastori Teemu Toivonen VTM Vlada WahlsténKatolinen kirkko SuomessaTeol. yo Joonas LindströmThe Anglican Church in FinlandBA Mellanie ErkvaaraSuomen MetodistikirkkoPäätoimittaja Säde LoponenOpiskelija Matti SälliSuomen PelastusarmeijaKapteeni Natalia PenttinenSuomen NNKY-liittoTuula YlänneSuomen LähetysseuraKasvatussihteeri Elina RuokoSuomen VapaakirkkoPastori Sami LehtoSuomen AdventtikirkkoNuortentyön jaostojohtaja Jani VirolainenMissionskyrkan i FinlandJenna RombergSuomen Poikien ja Tyttöjen KeskusPastori Kati JansaSuomen HelluntaikirkkoNuorisopastori Samuel SavolaNuorisotyöntekijä Saaramaria KuittinenOpiskelijoiden LähetysliittoPastori Heikki RepoSinapinsiemenTK Siiri ToiviainenSuomen Kristillinen YlioppilasliittoPääsihteeri Marjo SalmelaSuomen NMKY:n LiittoNuorisotyönohjaaja Susan Louhema

Kutsutut jäsenetKörttiopiskelijatOpiskelijasihteeri Minna RuuttunenTeologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistysTeol. yo Arto NuutinenOrtodoksisten Nuorten LiittoKoulutus- ja kehityspäällikkö Kimmo Kallinen

ToimihenkilötPuheenjohtaja: Henri JärvinenVarapuheenjohtaja: Vlada WahlsténSihteeri: Arto Nuutinen (ev.-lut.)Koulutussihteerit (Helsinki)Teol. yo Marja-Riitta Ojala (ev.-lut.)Teol. yo Laura Tiitu (ev.-lut.)Koulutussihteeri (Joensuu)Teol. yo Tiina Kinnunen (ev.-lut.)TiedottajaTeol. yo Anna-Riina Hakala (ev.-lut.)Teol. yo Sini-Maaria Kauppi (ev.-lut)

Kv-sihteeriKalle KuusniemiEYCE-yhdyshenkilöTeol. yo Sini Tyvi (ev.-lut.)UskontodialogisihteeritTeol. yo Arto Nuutinen (ev.-lut.)TM Marjo Salmela (ev.-lut.)

Opillisten kysymysten jaosto / Sektionen för lärofrågor

Suomen ev.lut. kirkkoProfessori Gunnar af Hällström TT Minna HietamäkiTM Tapani Saarinen TT Timo TavastTM, diakoni Sari Wagner Dosentti Timo VaskoSuomen ortodoksinen kirkkoTT Pekka Metso TT Mikael SundkvistKatolinen kirkko SuomessaMonsignore Marino TrevisiniSuomen PelastusarmeijaMajuri Petter KornilowSuomen MetodistikirkkoPastori Tapani RajamaaPastori Timo VirtanenSuomen AdventtikirkkoKirkonjohtaja Kalervo AromäkiSuomen baptistiyhdyskuntaRehtori Lauri KotkavuoriKansan Raamattuseura Pastori Erkki TaivainenSuomen NNKY-liittoTT, dosentti Marjo-Riitta AntikainenOpiskelijoiden LähetysliittoPastori Heikki RepoSuomen HelluntaikirkkoPastori Klaus KorhonenPastori Esa HyvönenSuomen Liikemiesten LähetysliittoToiminnanjohtaja Erkki Haarala

Paikallisen ekumenian jaosto / Sektionen för lokal ekumenik

Suomen ev. lut. kirkkoPastori Miika Ahola Kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen KM Kirsti Keltikangas TL Veijo KoivulaRovasti Marja KosonenPastori Antti Kruus Kirkkoherra Arto PenttinenSuomen ortodoksinen kirkkoPastori Aleksander RoszczenkoKirkkoherra Matti WallgrénKatolinen kirkko SuomessaIsä Donbosco ThomasSuomen PelastusarmeijaMajuri Lasse VallinsaloSuomen NNKY-liittoKoulukuraattori Eija HuovinenSuomen Vapaakirkko Pastori Arto KortemaaSuomen AdventtikirkkoPastori Aimo HelminenSuomen LähetysseuraAnneli HukariTuomasyhteisöTL Pirjo Kantala

Sektionen för finlandssvensk ekumenikEv. luth. kyrkan i FinlandPastor Maria StenKyrkoherde Bo-Göran ÅstrandOrtodoxa kyrkan i Finland Utskottssråd Peter SaramoPastor Aleksej SjöbergKatolska kyrkan i FinlandÖversättare Sara TorvaldsFrälsningsarmén i FinlandSocionom Gun-Viv Glad-JungnerFinlands svenska baptistsamfundPastor Jan EdströmFinlands svenska metodistkyrkaFörsamlingsarbetare Monica LundgrenAdventkyrkan i FinlandCarsten BerglundFinlands svenska pingstmissionPastor Magnus MikanderMissionskyrkan i FinlandPed. mag. Henrik Nymalm suppleant: Pastor Håkan BjörklundFinska Bibelsällskapet (Suomen Pipliaseura)Kontaktansvarig Kerstin Hagberg



Hallitus / Styrelse 2010–2012

Puheenjohtaja / OrdförandePiispa Teemu Sippo SCJ, kat (varajäsen / suppleant yleisvikaari Raimo Goyarrola)

Varapuheenjohtajat / viceordföranden:TM Outi Vasko, ort. (varajäsen / suppleant: ylidiakoni Juha Lampinen)VTT Markus Österlund, missionskyrkan (varajäsen / suppleant: pastor Mayvor Wärn-Rancken, met.)Piispa Matti Repo, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: pastori Antti Kruus)

Muut jäsenet / övriga medlemmar: Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, vap. (varajäsen / suppleant: pasto-ri Soile Salorinne, met.TT Päivi Jussila, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: TL Veijo Koivula)TT Tomi Karttunen, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: TT Minna Hietamäki)Piispa Simo Peura, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: tuomiorovasti Matti Pou-tiainen)

Toimisto / KansliPääsihteeri / Generalsekreterare Heikki Huttunen, [email protected] / Administrativ sekreterare Sirpa-Maija Vuorinen, [email protected] / Projektsekreterare Anna Hyvärinen, [email protected] / Skattmästare Perry Johansson, [email protected]

1

2

3 4

5 6

suomen ekumeeninen neuvosto ekumeniska rådet i finland ... · kevätkokouksessa kiitettiin uusien...

Documents