1

Suomalainen

N:ro 2, 8.1.1902, s3

Suomalaiset ulkomailla

– Amerikassa kuolleita. Viktor Niemi, synt. Isojoella, kuoli Covingtonissa, Mich. marrask. 22 p. 45 wuoden wanhana.

Samuel Oskar Thompson, synt. Jalasjärwel-lä, kuoli Youngstownissa, D., marrask. 22 p. 25 wuoden wanhana.

Lissi Hakala, synt. Ilmajoella, kuoli Chica-gossa, Ill., lokak. 29. p. 28 wuoden ikäisenä.

Salmon Hakala, synt. Jalasjärwellä, kuoli Barrenissa, D., marrask. 16 p. 58 w.

– Tappelu, kuolema seurauksena. Ameri-kan Suomettaressa luetaan. Bostonin kaiwannol-la Sami Anttilan kotona oli syntynyt kowa tap-pelu Gabriel Johnssonin, Isac Rankaan ja Matti ja Antti Anttilan kesken sillä seurauksella, että Gabriel Johnsson myöhemmin kuoli S:t Josep-hin hospitaalissa. Mikä tappeluun oli oikeastaan syynä, ei vielä tiedetä, mutta se tiedetään, että miehet oliwat kowin päihtyneet, kun tappelu syntyi. Kaikki edellämainitut saiwat pahoja haa-woja.

Gabriel Johnsson oli kotoisin Peräseinäjo-elta ja ollut Amerikassa wähän oli puolentoista wuoden. Lähinnä häntä jäi suremaan kaksi wel-jeä Hancockiin sekä wanhemmat yhden weljen ja sisaren kanssa Barcesterissa sekä yksi weli Suomessa. Johnsson oli wain 17 vuoden ikäinen. – Isaac Rangas ja Matti Anttila owat wangittuina Houghtonin wankilassa; Antti Anttila on poistu-nut paikkakunnalta.

– Tapaturmaisen kuoleman uhriksi jou-tui Ironwoodissa, Mich., Iisakki Rahko, kotoisin Ilmajoelta, jouluk. 10 p. Newport kaiwannossa. R. oli työssä sanotun kaiwannon pajassa, jossa malmin-nostokoneen köysi katkesi j. n. k. ”po-ketti” putosi Rahkon päälle, rusentaen ruumiin melkein tuntemattomaksi möhkäleeksi. Wainaja oli siiwoluontoinen mies ja omisti talon Suomes-sa, ollen jo toista kertaa Amerikassa.

2

Suomalainen

N:ro 143, 11.12.1901, s23

Suomalaiset ulkomailla

– Tapaturma. Tapaturmassa sai surmansa kansa-laisemme John Laakko siten, että mentyään työ-hön 13 päiwän illalla Cuen mainiin Negauneen luona, Mich., joutui wieremän alle k:lo 8 illalla ja saatiin pois wasta k:lo 2 aamupuoleen. Maata oli arwiolta 60 tonnia wainajan päällä, joten on tietty, ettei hän woinut elää kauan siellä. Wainaja oli yleensä tunnettu siiwoksi ja hywäntahtoisek-si mieheksi. Wainajalla on waimo Amerikassa. Wainaja on kotoisin Siewin pitäjästä.

Suomalainen

N:ro 84, 28.7.1909, s1

Surulla ilmoitamme että Herra on viisaudessaan hyväksi nähnyt pois kutsua rakkaan poikamme Augusti Kovasen, Uuraisten Höytiänkylästä, joka kovan kuumetaudin sairastettuaan nukkui kuolouneen Virginian kaupungissa Minn Ameri-kassa 19 p:nä kesäk. 27 v., 1kk. ja 21 P:än ikäise-nä. Häntä ikävoiden kaipaamme me vanhemmat, 2 veljeä ja 5 siskoa, joista 1 veli ja sisko Ameri-kassa, y. m. sukulaiset ja tuttavat.

Amanda ja Aleksander Kovanen.Vaikka minä ottaisin aamuruskon siivet ja

asuisin meren äärissä, niin sinä Herra myös siel-lä olet.

Suomalainen

N:ro 78, 14.7.1909, s3

– Köyhä suomalainen kuollut rikkaana Ame-rikassa. Calumetissa, Mich., kuoli m. k. 6 p. suomalainen John Wäisänen. Häntä nimittäwät amerikkalaiset lehdet ”suomalaiseksi erakoksi”. Säästäwäisyydellä, nimittäin itaruudella, hän it-

selleen säästi melkoisen omaisuuden ankalalla työn teolla. Hän työskenteli 40 wuotta Calume-tin kaiwannossa, jolla ajalla hän kokosi 80,000-50,000 dollarin omaisuuden – waikka ei sitä tun-nettu ennen kuin hänen kuoltuaan. Wäisänen kuoli rikkautensa keskellä köyhyydessä ilman hoitoa.

Suomalainen

N:ro 35, 22.3.1901, s3

– Amerikassa kuolleita. Maria Puntari, o. s. Pakka, Ylihärmästä, kuoli Lanesvillessa, Mass, helmik. 7 p. Ikä 26 w.

Matti Sironen Karstulasta kuoli cliffs Spu-rissa, Mich., marrask. 24 p. 1900, 41 wuoden wanhana.– Amerikassa surmansa saanut suomalainen. Heinäkuulla 1900 Ashtabula Harborissa Ohios-sa kansalainen Antti Palowaara, noin 45 wuoden wanha mies, kotoisin Utajärveltä Suomesta, istui eräänä päiwänä Taawetti Kinnusen saluunassa ja katseli peliä, jota toiset pelasiwat siinä lähel-lä. Matti Rytölä Karstulasta tulee owesta sisälle, ottaa sanan puhumatta tuolin ja lyöpi sillä Ant-ti Palowaaraa päähän. Luu meni puhki ja Antti Salowaara kuoli pään sisästä wuotaneesta ja mä-dänneestä werestä kahden wiikon kuluttua Ran-dallissa lähellä Clevelandia Oh., jonne wainaja kipeänä meni, sillä hän oli asunut ennenkin siel-lä. Hänen jälkeensä jäi yksi poika amerikaan ja waimo ja neljä alaikäistä lasta Suomeen.

3

Suomalainen

N:ro 145, 21.12.1908 s2

– Kuollut. Viime marrask. 18 p. waipui kuolo-nuneen Amerikassa Hibbingin kaupungissa kan-salaisemme Heikki Stoor, sairastettuaan 5 wiik-koa kowaa kuumetautia. Wainaja oli wasta lähes 30 w. ikäinen. Wanhempansa asuivat pienessä torpassa Pylkonmäen Paajalan kylässä, ja tässä köyhässä kodissa oli hänes jo nuorena oltawa mukana raskaimmassakin työssä sekä sitten ren-kinä palwelemassa wierasta. Hän oli niitä aikam-ma harwinaisia renkiä, jolla on sekä taitoa että tahtoa ruumiilliseen työhön; sitä paitsi oli hän säästäwäinen, niin että hänellä oli jo siewonen summa renginpalkkarahoja säästössä. Mieheksi päästyään rupesi häntäkin Lännen Kultala puo-leensa wetämään paremman tulewaisuuden toi-wossa. Hän oli Ameriikassa 7 w., kartuttaen ai-neellista warallisuuttaan. Mutta sinne hän (kuten monet muut maamme pojat) uhrasi wieraanmaan saaliiksi miehuutensa woimat ja siellä myös sai nuorella ijällään kaukana sukulaisista haudan. Lähinnä kaipauksella häntä muistavat isä, äiti ja hajalla asuwat weljet ja siskot. Kepeät mul-lat raskaantyön raatajan tomuille wieraan maan powessa!

Suomalainen

N:ro 10, 27.1.1902

Suomalaiset ulkomaillaAmerikassa kuolleita suomalaisia. Iisak Läh-desoja synt. Ilmajoella, Rock Springsissä, Wyo., marrask. 23 p.; ikä 32 w.

Kalle Oskari, synt. Karstulassa, kuolitapa-turmaisesti Smugglerissa, Colo., marrask. 20 p.; ikä 30w.

Iisak Rahko eli Hakala, synt. Ilmajoella, kuoli Ironwoodissa, Mich., 10 p. jouluk.

Maria Miina Takala, synt. Ylihärmässä, kuo-li Red Lodgessa, Mont., lokak. 3 p.; ikä 27 w.

4

Suomalainen

N:ro 109, 23.9.1901

– Amerikassa kuollut. Henrik Peura Karstulas-ta kuoli Kalawalassa, Minn, elok. 9 p:nä 48 wuo-den ikäisenä.

Suomalainen

N:ro 73, 1.7.1901, s3

– Amerikassa kuolleita suomalaisia. Olga Mik-kola, o. s. Meriläinen, synt. Karstulassa, kuoli Fitchburgissa, Mass., toukokuun 26 p. 23 wuo-tiaana.

Suomalainen

N:ro 136, 25.11.1901, s3

Suomalaiset ulkomailla

– Amerikassa kuolleita. Wilhelm Edwad Hä-mäläinen, synt. Pihtiputaalla, kuoli Clevelandin sairaalassa Ohiossa lokak. 1 p.; ikä 27 w. 6 kk.

Juho Viktor Latwa-Teikari, synt. Lapualta, kuoli Rock Springsissä, Wyo., lokak. 19 p.; ikä 26 w. 3kk.– Tapaturmia Amerikassa. Tapaturman kaut-ta loukkaantui Lutchenerissa, La., kansalaisem-me Otto Aho, kotoisin Karstulasta, siten, että hi-nausköysi katkesi ja putosi alas mastosta hänen ollessaan ”skittarin” käyttäjänä. Onnettomalta katkesi jalat, mutta lääkärit toiwowat hänen pa-ranewan.

Toinen tapaturma sattui S:t Peterin käm-pällä, jossa John Pispanen, myöskin Karstulas-ta, loukkaantui hengenwaarallisesti. Molemmat wietiin New Orleansiin saamaan lääkärinhoitoa sairaalassa.

SuomalainenN:ro 22, 25.2.1910, s3

– Saarijärweläinen mies surmannut itsensä ja perheensä Amerikassa. ”Amerikan Uutisista” on kertomus pöyristyttäwästä teosta, joka tapah-tui tammik. 30 p:nä Isphemingissä. Siellä asu-wa Antti Hytönen oli, lopettaakseen 2 kuukaut-ta wanhan pikkupoikansa kärsimykset, päättänyt tappaa hänet. Mainittuna päiwänä houkutteli hän waimonsa menemään ulos ja jäi itse kotiin las-ta hoitamaan. Silloin surmasi hän lapsensa iske-mällä linkkuweitsellä sen sydämeen. Sitten kir-joitti hän kirjeen, jossa selwittää syyn tekoonsa. Kun waimo palasi kylästä riensi mies häntä was-taan rappusille, houkutteli hänet mukanaan la-toon, jonne jo edeltä käsin oli wienyt kaksi dyna-miittipötköä. Täällä sytytti Hytönen dynamiittiin johtawan tulilangan sekä esti waimonsa pakene-masta kunnes dynamiitti räjähti ja pirstoi puoli-sotkin pieniksi palasiksi.

Antti Hytönen oli syntynyt Saarijärwellä 1884 ja hänen waimonsa 1883 samasta pitäjästä. Mies oli toista kertaa Amerikassa. Puolisot olivat eläneet erittäin onnellista yhdyselämää. Ainoana syynä tähän kamalaan tekoon näyttää olleen suru pikku pojan taudista ja kärsimyksistä.

5

Suomalainen

N:ro 138, 2.12.1910, s3

Oululainen ent. miljonääri kuollut Amerikas-sa. Seattlessa on m.k. 27 kuollut tunnettu John Eriksson, ”miljonääri Eriksson”. Hän oli kotoi-sin Oulusta, ijältään noin 88-wuotias. Alkuperäi-nen nimensä on Eskonsipo. Parikymmentä wuot-ta sitte lähti hän täältä, kulkien ensin merillä, sit-temmin samoillen kullanetsijänä Alaskassa ja sieltä siirtyen Astoriaan, Or., jossa oleskeli usei-ta wuosia. Alaskasta löysi hän kymmenkunnan wuotta sitten hywän kultakaiwoksen ja rikastui kowasti, ollen satojen tuhansien dollarien omis-taja. Mutta rahat meniwät. Lopulta oli hän ka-pakka-apulainen. – Itsemurha oli loppu miehen waiherikkaalle elämälle.

Pohjalainen

N:ro 22, 17.3.1891, s3

– Henkivakuutuksen hyöty. Eräs mies Otto Kotanen, kotoisin Karstulasta, mentyään Ame-rikkaan wakuutti, kertoo Suomal., siellä hen-kensä 500 dollarista (= 2,500 mk.) ja kymmenen päiwän perästä wakuutuksen woimaan tultua kuoli hän. Nyt on hänen wanha isänsä torppari Esaias Kotanen saanut asiamiehen kautta was-taanottaa mainitun summan.

Kotkan Uutiset

N:ro 101, 28.12.1902, s4

Amerikan suomalaiset.

– Tapaturmia. Kansal. M. Niemi, kotoisin Kars-tulasta, menetti tapaturmassa toisen jalkansa as-tuessaan Ashtabulassa liikkuwaan rautatienju-naan. Jalkansa jotenkin luiskahti pyörän eteen, ja musertui polwen alapuolelta ihan mäsäksi. On-nettomuus sattui marrask. 19 p. Samana päiwänä Ashtabulan lääkärit katkasiwat jalan erilleen. M. Niemi on wasta 25 wuoden waiheilla ja tunnettu kunnon nuorukaiseksi.

Keskiwiikkona m. k. 19 p. loukkaantui kan-salaisemme Augusti Rajaniemi Bay Wiew’n ki-wimurtimolla ollessaan murtimon lähellä katu-kiwiä panemassa kaaraan. Työnjohtaja laski kaa-raa, kun piti yhdistää toisen kaaran kanssa yh-teen, ja käski Rajaniemen mennä yhdistämään. Rajaniemi joutui kaarain wäliin, jossa litistyi wä-hän ruumiiltaan ja oikea käsi meni poikki. Ikäwä kohta nuorelle miehelle joka on wasta ollut wä-hän aikaa maassa.

Portsmouthissa, R. I., löydettiin m. k. 18 p. tieltä lähellä rautatien kiskoja kuolleena John Matteson. Pidetyssä lääkärin tutkinnossa käwi selwille, että kuolema oli seurannut sisällisestä weren wuodosta. Mattesonia oli jokin, luulta-wasti waunu, iskenyt selkään, niin että lapaluu oli murtunut. Matteson oli erään miehen muka-na menossa hiiliasemalle työtä kysymään, mutta

6

Suomalainen

N:ro 141, 11.12.1908, s3

– Suomalainen miljoonain-omistaja kuollut Amerikassa. Syyskuulla ilmotettiin kuolleeksi eräs Gustaf Niebaum, jonka piti olleen Amerikan rikkaimpia suomalaisia. Nimestä päättäen hänen arweltiin olewan samaa wanhaa kauppiassukua kuin Kansallispankin pääjohtaja K. J. Nybom. ”Tur. San.” nyt kuitenkin ilmottaa, että waina-jan nimi oli alkuaan ollut Gustaf Isaksson ja että hän oli syntynyt Eurajoella 1840. W. 1857 hän oli muuttanut Raumalle, ollut siellä renkinä ja oleskellut sitte jälkeen wuoden 1868 ulkomailla. Amerikasta oli häneltä monias wuosi sitte tullut kirjeitä Gustaf Niebaumin nimellä.

Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa on mei-dän oloihimme nähden suuremmoinen, nim. 30 milj. dollaria eli 150 milj. Smk.

Hänen elämästään Amerikassa samoin kuin

palasi wäliltä takaisin ja kulki hänen ohitsensa silloin muuan portugalilainen. Rautatien wetu-ri ei häntä woinut kohdata, sillä sellaista ei sii-hen aikaan kulkenut, mutta kyllä huonekalujen muuttowaunut. Matteson nähtiin eläwänä klo 6,20 illalla ja tohtori Steele oli hänen luonansa jo klo 7,15 eli 55 minuuttia myöhevmmin. Waina-jan taskusta löydettiin 14 dollaria rahaa. Matte-son haudattiin 21 p.

Jos wainajalla on sukulaisia ja tahtowat tar-kempia tietoja, woi niitä kirjottaa osotteella: -- Kapt. J. M. Into, Newport, R. I.

– Kuollut. Kansal. Wäinö Ranta kuoli kodis-saan Ashtabulassa m. k. 21 wasten yöllä. Hauta-us tapahtui w. k. 22 p. Ruumissaarnan ja hautaan siunauksen toimitti pastori K. Salowaara, pastori Kallenin poissa olon takia. Wäinö Ranta oli was-ta 17 wuoden iässä ja kaikkien suosima sekä tun-nustettiin toiworikkaaksi. Paitsi omaisensa, kai-paa häntä koko paikkakunta.

Suomalainen

N:ro 49, 1.5.1903, s2

– Lapsensa tappoi eräs Ameriikan leski Jurwan Rostimäen kylässä. Synnytettyään täysiaikaisen poikalapsen oli hän ottanut siltä hengen ja piilot-tanut ruumiin, riepuihin käärittynä, tupansa ul-lakkoon. Lesken likemmät tuttawat, jotka oliwat jo ennen tehneet huomiota lesken tilazsta, ottiwat nyt likemmin tutkiakseen hänen nykyistä tilaan-sa ja huomasiwat mitä oli tapahtunut ja etsiwät lapsen ruumiinkin päiwänwaloon. Sydämetön äiti on wangittu ja lähetetty läänin wankilaan. – Sama Ameriikan leski wuosi sitte sakotti erästä toista naista kunniansa loukkaamisesta, kun tämä oli tehnyt itsensä syylliseksi muka wäärän huhun nostamiseen hänen epäsiweellisestä elämästään, jota kuitenkin wastaaja ei woinut täydelleen to-distajain puutteessa toteen näyttää.

7

hänen sukulaissuhteistaan ei wielä ole warmoja tietoja. Uskotaan kuitenkin muutamien miljoo-nien tipahtawan tänne suomeen. Halukkaat pe-rilliset woiwat kääntyä lakit. kand. Antti Mikko-lan puoleen Turussa.

– Köpenhaminasta karkotettuja suoma-laisia epäiltynä osallisuudesta ennen mainitun hirweän ryöstömurhaajan Bulottin wapauttamis-yritykseen on Köpenhaminasta lähetetty taka-sin Suomeen passittomat ja warattomat Samuel Wuolle ja J. Sairo.

Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto:Siirtolaisuusinstituutti

http://www.migrationinstitute.fi

Alkuperäistekstit haettavissaHistoriallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa:

http://digi.lib.helsinki.fi /sanomalehti

Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimminsivuston selailu-toiminnon kautta.

8