strategia ja tavoitteet 2020kanssa (esteetön viestintä -projekti jne.). juttu-tupa-verkosto....

1

Strategia ja tavoitteet 2020

2

Sisällys Aivoliitto ry:n Strategia ja tavoitteet 2020 ............................................................................................................................................................................................ 3

1. Johdanto ........................................................................................................................................................................................................................................ 3

1.1. Aivoliiton päämäärä (säännöt 2 §) ......................................................................................................................................................................................... 3

1.2. Tavoite 2020 ........................................................................................................................................................................................................................... 3

1.3. Arvot, jotka ohjaavat toimintaamme ..................................................................................................................................................................................... 3

1.4. Liiton perustehtävät ............................................................................................................................................................................................................... 3

2. Keinot järjestöllisen toiminnan toteuttamiseksi ........................................................................................................................................................................... 4

3. Tavoitteet 2020 ............................................................................................................................................................................................................................. 4

Tavoitteet ...................................................................................................................................................................................................................................... 5

Toimittaja:

Päivi Seppä-Lassila

9.3.2015

3

Aivoliitto ry:n Strategia ja tavoitteet 2020 1. Johdanto

Aivoliitto ry:n Strategia ja tavoitteet 2020 -asiakirja on rakennettu aiemman liittostrategian ja vammaispoliittisen ohjelman pe-rusteella. Liittokokous on 11.6.2011 vahvistanut asiakirjan pohjan, jonka perusteella on laadittu Aivoliiton koko toiminnalle

seuranta ja arviointi. Tällä menettelyllä voidaan toteuttaa sosiaalista tilinpitoa ja seurata tavoitteiden toteutumista järjestelmäl-lisesti. Tulokset voidaan myös tarkastaa ulkoisesti kuten taloudellisessa tilinpidossakin. Sosiaalinen tilinpito on tarkoitettu ensi-

sijaisesti kertomaan tuloksista liiton sidosryhmille, kuten jäsenistölle, rahoittajille, suurelle yleisölle ja yhteistyökumppaneille.

1.1. Aivoliiton päämäärä (säännöt 2 §)

Aivoliiton päämääränä on ennaltaehkäistä aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ja vaikuttaa siihen, että kielellinen erityisvaikeus (SLI) tunnistetaan mahdollisimman varhain. Päämääränä on myös vähentää AVH:n ja kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamia seu-

rannaisvaikutuksia yksilön ja perheen elämässä ja laajemmin yhteiskunnassa järjestötoiminnalla, palveluilla, lisäämällä tietoa ja tukemalla kehittämistoimintaa sekä tutkimusta.

1.2. Tavoite 2020

Suomessa yhä harvempi sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin ja kaikki AVH:n sairastaneet sekä kielellisen erityisvaikeus -diagnoosin saaneet ovat laadukkaan ja ammattitaitoisen tuen piirissä. Lisäksi kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan mahdolli-

simman varhain. 1.3. Arvot, jotka ohjaavat toimintaamme

Osallisuus

Oikeudenmukaisuus Tavoitteellisuus

1.4. Liiton perustehtävät (säännöt 2 §)

1. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen 2. Osallisuuden mahdollistaminen 3. Oikeuksienvalvonta ja vaikuttaminen

Sisältää myös hoidon ja kuntoutuksen edistämisen 4. Edustamiensa ryhmien erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen

4

2. Keinot järjestöllisen toiminnan toteuttamiseksi (säännöt 3 §)

Keinot voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen:

Hallinto Viestintä

Palvelut

3. Tavoitteet 2020

1. AVH:n sairastaneiden määrä ei kasva

2. AVH-sairastaneen hoitoketju on katkeamaton asuinpaikasta ja iästä riippumatta

3. Aivoinfarktin käypä hoito -suositus on käytössä

4. Henkilöt, joilla on afasia, voivat toimia täysivaltaisina ja ovat tasavertaisina mukana yhteiskunnassa

5. AVH:n seurannaisvaikutukset tunnistetaan

6. Kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan – Käypä hoito -suositus on käytössä koko elinkaaren ajalle

7. Henkilöt, joilla on kielellinen erityisvaikeus, ovat tasavertaisina mukana yhteiskunnassa

8. Kohderyhmiemme perustuslailliset oikeudet toteutuvat

9. Liitto tavoittaa 25 % sairastuneista/diagnoosin piirissä olevista

10. 5 000 aktiivista vapaaehtoistoimijaa

11. Liiton talous on vakaa

12. Työntekijöinä pätevät ammattilaiset

13. Haluttu työnantaja

14. Tunnettu toimija

15. Arvostettu yhteistyökumppani

5

Tavoitteet

1. AVH:n sairastaneiden määrä ei kasva

– Valtimoterveyden edistäminen / ennaltaehkäisevä toiminta

– Riskiryhmien tunnistaminen

Eteisvärinä tunnistetaan

A. Toimenpiteet, toi-

minta, prosessit ja teot

B. Suoritteet ja tuotokset C. Tulokset eli tavoitel-

lut aikaansaannokset

D. Vaikutukset E. Vastuutaho F. Mittarit

Valtimoterveyden edistä-

minen kattaa terveyttä

edistävät, aivoverenkier-

tohäiriöitä ehkäisevät toi-

menpiteet, toiminnat ja

prosessit.

Yksi elämä -hankkeet.

Ammattilaisten koulutus

Aivoterveyttä edistävät

sisällöt; painetut ja säh-

köiset.

Terveys- ja vaikuttaja-

viestintä Yksi elämä -

hankkeissa.

Esimerkiksi Korvaamaton

kovalevy – 112-, Tunne puls-

sisi ja Pieni päätös päivässä

–hankkeet.

Yksi elämä -verkkopalvelu.

Monipuolinen viestintä ja kou-

lutus.

Kohderyhmiä:

Koko väestö

Ammattilaiset

Yhdistystoimijat

Vaikuttajat

Yritysyhteistyökump-

panit

Kumppanijärjestöt.

Toteutuneiden asioiden mää-

rä määritellään vuosittaisissa

toimintasuunnitelmissa.

Aivoverenkiertohäiriöihin

sairastuneiden määrä ei

kasva vuoden 2011 en-

nusteisiin verrattuna.

Kansalaiset saavat

riittävästi tietoa

terveyden edistämi-

sestä elämänkaaren

eri vaiheissa ja tun-

nistavat entistä pa-

remmin AVH:n ris-

kitekijät.

Terveydenhuollon

ammattilaisilla on

työssään keinoja

löytää ja tavoittaa

riskiryhmät sekä

ohjata ihmisiä aivo-

verenkiertohäiriöitä

ehkäisevään elä-

mäntapaan.

Väestön elämänlaa-

tu paranee.

Terveydenhuollon

kustannukset eivät

lisäänny.

Kehittäminen

Yksi elämä

-hanke 2012–

2017.

Palvelutoiminta.

Viestintä.

Järjestöpalve-

lut.

Aivoverenkier-

tohäiriön sai-

rastaneiden

määrä.

Ammattilaisten

koulutuksiin

osallistuneiden

määrä.

Tuotettu ja ja-

ettu sisältö,

mediaseuranta,

sivustojen kävi-

jämäärät.

Yksi elämä -

hankekokonai-

suuden arvioin-

timittarit.

6

2. AVH-sairastaneen hoitoketju on katkeamaton asuinpaikasta ja iästä riippumatta






Päättäjäseminaarit.

AVH-ryhmä eduskunnassa.

Yksi elämä -hankkeet,

kuten AVH-kuntoutuksen

seurantatutkimus.

Ammattilaisten koulutus.

SOTE-alueiden kanssa

tehtävä yhteistyö.

Hyvien käytäntöjen markki-

nointi ja esillä pitäminen.

Kannanotot, suositukset ja

koulutukset.

Yhteistyö ammattilaisten ja

järjestöjen kanssa.

Akuutti- ja varhaisvaiheen

kuntoutuksen alussa sairas-

tuneille ja omaisille tiedote-

taan kuntoutusprosessista ja

kuntoutussuunnitelmasta.

AVH-kuntoutuksen seuranta-

tutkimuksen raportti

Toiminnan laajuus:

Päättäjät, ammattilaiset, yh-

distykset, sairastuneet ja lä-

heiset.

oimint

Jokaisessa terveyskes-

kuksessa on AVH-

yhdyshenkilö tai vastaa-

va, joka vastaa siitä, että

aivoverenkiertohäiriön

sairastaneen hoitoketju ei

katkea.

Kuntoutuja ja omaiset

osaavat vaatia hoito- ja

kuntoutussuunnitelmaa.

Sairastaneilla ja

omaisilla on riittävä

tieto sairaudesta ja

palveluista.

Sairastaneet saavat

tarvitsemansa hoi-

don ja kuntoutuk-

sen oikea-aikaisesti,

moniammatillisesti

ja tasavertaisesti

(vrt. kuntoutuksen

teesit).

Sairastaneiden hoi-

to- ja kuntoutus-

suunnitelmat vas-

taavat heidän elä-

mänsä tavoitteisiin.

Palvelutoiminta

Viestintä

Järjestöpalvelut

Kehittämis-

toiminta

Seminaarien ja

osallistuneiden

määrä.

AVH-ryhmän

jäsenten luku-

määrä; tilai-

suuksien mää-

rä.

AVH-yhdys-

henkilöiden

määrä.

Koulutusten ja

koulutuksiin

osallistuneiden

määrä.

Neuvonta- ja

ohjaustilanteet.

Kannanottojen

ja suositusten

määrä.

7

3. Aivoinfarktin käypä hoito -suositus on käytössä






Yksi elämä -hankkeeseen

sisältyvä AVH-kuntou-

tuksen seurantatutkimus.

Vaikuttamistoiminta.

Koulutus.

Tutkimusraportti.

Toiminta on valtakunnallista.

•Toteutuneiden asioiden

määrä määritellään hanke-

suunnitelmassa ja vuosittai-

sissa toimintasuunnitelmissa.

Terveydenhuollon am-

mattilaiset ovat tietoisia

aivoinfarktin Käypä hoito

-suosituksesta ja sen

hyödyntämisestä.

Käypä hoito

-suositus on käy-

tössä terveyden-

huollon kaikilla ta-

soilla.

Kehittäminen,

esimerkiksi

Yksi elämä

-hankkeet.

Palvelutoiminta.

Viestintä.

Järjestöpalve-

lut.

Lausunnot,

kannanotot.

Koulutukseen

osallistuneiden

määrä ja koulu-

tuspalaute.

AVH-kuntou-

tuksen seuran-

tatutkimuksen

sisältämä mit-

taristo.

8

4. Henkilöt, joilla on afasia, voivat toimia täysivaltaisina ja ovat tasavertaisina mukana yhteiskunnassa

Palveluammateissa tunnistetaan puhevammaisuus ja puhetta tukevat ja korvaavat keinot A. Toimenpiteet, toi-





Valtakunnallinen Anna

aikaa -merkki, joka toteu-

tetaan yhteistyössä puhe-

vammajärjestöjen kanssa.

Tiedon lisääminen puhe-

vammaisuudesta myös

suurelle yleisölle.

Yhteistyötä eri projektien

kanssa (Esteetön viestintä

-projekti jne.).

Juttu-tupa-verkosto.

Tiedottaminen puhevam-

maisten tulkkauspalvelus-

ta.

1) Puhevamma-merkki/

Anna aikaa -merkki

Yhteistyö Tanskan mallin

(Giv tid) kanssa.

2) Tunnista puhevamma –

koulutus.

Koulutus, videot taukotilassa,

esite.

3) Käsikirjat ja Anna aikaa -

kampanja sosiaali- ja

terveystoimeen (koulutus).

4) Juttu-tupa-kurssit työvä-

en- ja kansalaisopistoissa

valtakunnallisesti.

1) Anna aikaa -merkki

käytössä.

2) Tunnista puhevamma

-koulutus säännöllisenä

toimintana.

3) Viestintä suurelle ylei-

sölle yhdessä muiden

puhevammajärjestöjen

kanssa, mm. Puhevam-

maisten viikko.

4) Tuetun keskustelun

käsikirjat leviävät valta-

kunnallisesti.

5) Juttu-tupa-kurssit

opistojen kurssiohjelmis-

sa.

Esteettömyys, itse-

näisyys ja päätös-

valtaisuus säilyvät

afasiasta huolimat-

ta.

Negatiiviset koh-

taamiset ja syrjäy-

tyminen vähenee.

Edellyttää

Kommunikaa-

tiokeskuksen ja

kehittämishan-

keen rahoitusta

(Anna aikaa –

kampanja ja

Juttu-tupa-

toiminta).

1) Merkin ylei-

syys.

2) Myytyjen

käsikirjojen

määrä.

4) Pilottiin osal-

listuneiden

asiakkaiden ja

palveluntuotta-

jien kokemuk-

set kyselyn

avulla.

5) Toteutunei-

den Juttu-tupa-

kurssien luku-

määrä.

9

5. AVH:n seurannaisvaikutukset tunnistetaan

• Osallisuus mahdollistuu

• Työllistyminen mahdollistuu A. Toimenpiteet, toi-





Tiedotus ja koulutus

AVH:n vaikutuksista,

muun muassa neuropsy-

kologisista puutosoireista.

AVH:n jälkiseurantaan

malli: kuntoutussuunni-

telma kaikille.

Oikeuksienvalvonta.

1) Koulutusta perustervey-

denhuoltoon ja työterveys-

huoltoon.

2) Seula (yhteistyö Onnistu-

nut työhön paluu -hankkeen

kanssa)

3) Kuntoutuksen seurantatut-

kimus.

Valtakunnallinen toiminta.

AVH-kuntoutustutkimuksen

seurantaraportti.

Koulutusta ja verkko-

viestintää.

Helppo seula neuropsyko-

logisia puutosoireita var-

ten, jonka myös hoitaja

voi toteuttaa vastaanotol-

laan.

AVH-kuntoutus-

tutkimuksen raportti nos-

taa kuntoutussuunnitel-

man sosiaali- ja terveys-

toimen tietoisuuteen val-

takunnallisesti ja alueelli-

sesti.

AVH:n seurannaisvaiku-

tukset tunnistetaan yh-

teiskunnassa.

Näkymättömien

oireiden tunnista-

minen lisääntyy.

Kaikille AVH:n sai-

rastaneille tehdään

kuntoutussuunni-

telma.

Kuntoutussuunni-

telma seuraavaan

Käypä hoito

-suosituksen päivi-

tykseen.

Syrjäytymisen eh-

käisy.

Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Koulutusten ja

koulutukseen

osallistuneiden

määrä, kävijä-

määrät sivus-

tolla.

Lausunnot ja

kannanotot.

THL:stä löydet-

tävät hoidon

päättämis-

tiedot.

10

6. Kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan – Käypä hoito -suositus on käytössä koko elinkaaren ajalle

Opiskelu mahdollistuu

Työllistyminen mahdollistuu

Osallisuus mahdollistuu A. Toimenpiteet, toi-





Tunnista kielellinen eri-

tyisvaikeus -koulutukset

ammattilaisille vuosittain.

Vanhemmille suunnatut

koulutukset ja Tunnista

kielellinen erityisvaikeus

-esite.

Käypä hoito -suosituksesta

tiedottaminen liiton verk-

kosivuilla ja tapahtumissa.

Toteutuneet koulutukset ja

tapahtumat, esite.

Valtakunnallinen, tunnistetta-

vat käytännöt.

Kielellinen erityisvaikeus

tunnistetaan ja perhe saa

tarvittavat tukitoimet.

Neuvolassa ja päi-

vähoidossa tunnis-

tetaan viivästynyt

kielenkehitys ja

perheet ohjataan

tutkimuksiin.

Neuvolassa kiinnite-

tään erityisesti

huomiota riskiper-

heiden lasten kie-

lenkehitykseen.

Varhaiskuntoutus ja

perheen tukitoimet

aloitetaan heti huo-

len herättyä.

Koulussa ja jatko-

opinnoissa tunniste-

taan myös lievä

kielellinen erityis-

vaikeus ja tarvitta-

vat tukitoimet jär-

jestetään.

Edellyttää

Kommunikaa-

tiokeskuksen ja

kehittämishan-

keen rahoitusta

(Arjen vinkit

vanhemmille –

projekti).

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Esitteiden me-

nekki.

Koulutusten ja

tapahtumien

osallistujamää-

rät.

Tutkimus Käypä

hoito -

suosituksen

käytöstä.

SLI-neuvottelukunta käsit-

telee asiaa ja tekee esi-

tyksen liittohallituksen

kautta Käypä hoito -

suosituksen tekevälle ta-

hoille.

Käypä hoito -suositus on laa-

dittu.

Valtakunnallinen.

Käypä hoito -suositus on

laadittu koko elinkaarelle.

Kielellinen erityis-

vaikeus ja sen vai-

kutukset tunniste-

taan myös aikuis-

iässä.

Järjestöpalve-

lut.

Käypä hoito -

suositus on

käytössä koko

elinkaarella.

11

7. Henkilöt, joilla on kielellinen erityisvaikeus, ovat tasavertaisina mukana yhteiskunnassa

• Palveluammateissa tunnistetaan puhetta tukevat ja korvaavat keinot. A. Toimenpiteet, toi-





Päivähoidon ja koulun

henkilökunnan koulutus

puhetta tukevien ja kor-

vaavien keinojen käyt-

töön.

Anna aikaa -kampanja

puhevammaisuuden tun-

nettuuden lisäämiseksi

yhteiskunnassa.

Valtakunnallinen Puhe-

vammaisten viikko puhe-

vammaisuuden tunnettuu-

den lisäämiseksi.

Valtakunnallinen toiminta.

Koulutukset, Anna aikaa -

kampanjaan ja Puhevam-

maisten viikkoon osallistumi-

nen.

Yhteiskunnassa tunniste-

taan puhetta tukevat ja

korvaavat keinot.

Lapsen ja nuoren arjessa

puhetta tukevat ja kor-

vaavat keinot ovat käy-

tössä.

Osallisuus mahdollistuu.

Yhteiskunnassa tunniste-

taan puhetta tukevat ja

korvaavat keinot lapsen

ja nuoren arjessa.

Puhetta tukevat ja kor-

vaavat keinot ovat käy-

tössä.

Henkilöt, joilla on

kielellinen erityis-

vaikeus ovat tasa-

vertaisina mukana

yhteiskunnassa.

Edellyttää

Kommunikaa-

tiokeskuksen ja

kehittämishan-

keen rahoitusta

(Arjen vinkit

vanhemmille –

projekti ja Anna

aikaa –

projekti).

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Koulutuksiin

osallistuneiden

palveluamma-

teissa toimivien

ammattilaisten

määrä.

Puhevammais-

ten viikolla me-

dianäkyvyys,

Anna aikaa -

merkin ja kortin

käyttäjämäärät.

Kyselytutkimus.

Kannanotot ja

lausunnot.

12

8. Kohderyhmiemme perustuslailliset oikeudet toteutuvat






Vaikuttamistoiminta eri

verkostojen kautta.

Kohderyhmiemme erityis-

tarpeista ja -piirteistä ak-

tiivinen tiedottaminen.

Valtakunnallinen toiminta. Kohderyhmiemme tietoi-

suus omista oikeuksis-

taan kohenee.

Kohderyhmiemme

oikeudet toteutu-

vat.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Kannanottojen

määrä, työs-

kentely verkos-

toissa ja työ-

ryhmissä.

Tilastot ja selvi-

tykset asiasta

(THL ym.).

Nuoret koulutuksessa ja

työssä, osatyökykyiset

aikuiset.

Nuoren koulutuspolun tu-

keminen.

Osatyökykyisten nuorten

ja aikuisten palkkaamisen

tukeminen.

Sopeutumisvalmennus-

kurssit.

Yksilön taloudellista turvaa

luodaan jo onnistuneiden

opintojen muodossa. Viedään

asiaa aktiivisesti eteenpäin

yhteistyöverkostoissa.

Otetaan kantaa opetussuun-

nitelmiin, erityisopetuksen

järjestämiseen.

Laaditaan oppaita nuoren

koulutuksen tueksi.

Osatyökykyisten nuorten ja

aikuisten palkkaamisen tu-

kemiseksi tehdään yhteistyö-

tä mm. TEM:n ja yrittäjien

kanssa.

Nuoren koulutuspolku on

sujuva.

Osatyökykyiset nuoret ja

aikuiset työllistyvät ai-

empaa paremmin.

Kohderyhmiemme

osallisuus kohenee.

Edellyttää ke-

hittämishan-

keen rahoitus-

ta.

Suomen Nuor-

tentalo Oy.

Järjestöpalve-

lut.

Palvelutoiminta.

Kannanottojen

määrä, työs-

kentely verkos-

toissa ja työ-

ryhmissä.

Tilastot ja selvi-

tykset asiasta

(THL ym.).

Sopeutumis-

valmennus-

kurssien ja

osallistujien

määrä.

13

9. Liitto tavoittaa 25 % sairastuneista/diagnoosin piirissä olevista

Yhdistykset ovat vastaanottavia uusia jäseniä kohtaan eli yhdistykset ymmärtävät jäsenten merkityksen (osatavoite)






Jäsenhankintamateriaalin

kehittäminen.

Kampanjat, tempaukset,

henkilökohtaiset kontaktit.

Jäseneksi liittymisesite jäse-

nyyden eduista.

Yhdistysten esitteiden kehit-

täminen: sisältö ja yhteinen

liiton ilme.

Verkossa mainosvideot jäse-

nyyden hyödyistä.

Valtakunnallinen jäsenhankin-

tasuunnitelma on käytössä

kaikilla liiton työntekijöillä.

Jäsenmäärän kasvu.

Aktiivisten toimijoiden

määrän kasvu.

Tunnettuuden ja

liiton yhteiskunnalli-

sen vaikuttavuuden

kasvu.

Uskottavuuden ja

painoarvon lisään-

tyminen rahoittajiin

päin.

Jäseneksi liittymi-

sen houkuttelevuus

kasvaa.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Aktiiviset yhdis-

tystoimijat.

Jäsenmäärän

kehitys vuosit-

tain.

Kuntokartoituk-

set tai vastaa-

vat selvitykset.

Tervetuloinfopaketin kehit-

täminen.

Ajan tasalla olevat liiton ja

yhdistyksen esittelymateriaa-

lit.

Jäsen kokee saavansa

riittävän informaation

toiminnasta.

Tyytyväinen jäsen

markkinoi toimintaa

eteenpäin.

Hyvin informoitu

jäsen lähtee aktiivi-

semmin mukaan

toimintaan.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Aktiiviset yhdis-

tystoimijat.

Asiakaspalaute,

jäsenmäärä.

Jäsenyyden markkinoinnin

kehittäminen omille koh-

deryhmille.

Kohderyhmät:

• Sopeutumisvalmennus-

kurssit.

• SLI- ja neuvolatoiminta:

• Jokaisen työntekijän pereh-

dyttäminen.

Markkinointikeinot:

• Kaikkien medioiden hyödyn-

täminen; ulkopuolinen asian-

tuntemus. Julkisuuden henki-

löiden hyödyntäminen.

Sairastuneiden ja omais-

ten sekä diagnoosin saa-

neiden on helppo liittyä

jäseneksi/tulla mukaan

toimintaan.

Jäsenmäärän kasvu.

AVH, SLI ja afasia

tunnistetaan yhteis-

kunnassa aiempaa

paremmin.

Tunnettuuden ja

liiton yhteiskunnalli-

sen vaikuttavuuden

kasvu.

Jäseneksi liittymi-

sen houkuttelevuus

kasvaa.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Palvelutoiminta.

Jäsenmäärän

kasvu, media-

seuranta, koo-

datut jäsenlo-

makkeet.

14

10. 5 000 aktiivista vapaaehtoistoimijaa






Vertaistoiminnan kehittä-

minen

• vertaistukihenkilöt

• vertaisryhmäohjaajat

• kokemuskouluttajat.

Valtuutettujen ja aktiivis-

ten tukijoiden innostami-

nen mukaan toimintaan.

Liiton ohjaus ja neuvonta:

esitteet, koulutukset.

Kampanjat, tempaukset,

henkilökohtaiset kontaktit.

AVH:n sairastunut saa

tietoa ja tukea oikea-

aikaisesti.

Koulutetut vertaistuki-

toimijat ovat koor-

dinoidusti mukana AVH-

ja SLI-hoitoketjuissa.

Liiton näkyvyys ja tun-

nettuus.

Aktiivisten jäsenten

määrän kasvu.

Jäsenmäärän kas-

vu.

Järjestöpalve-

lut.

Kehittäminen.

Vertaistukihen-

kilöiden ja koh-

taamisten mää-

rä.

Kokemuskou-

luttajien ja kou-

lutustilaisuuksi-

en määrä.

Jäsenmäärä.

Järjestötyö harjoitteluksi. Järjestösuunnittelijat kehittä-

vät yhteistyössä oppilaitosten

kanssa.

Ammattilaiset tuntevat

kohderyhmät ja järjestö-

työn monimuotoisuuden.

Yhdistystoiminnan akti-

voituminen.

Yhdistyksen hou-

kuttelevuuden kas-

vu.


vu.

Järjestöpalve-

lut.

Harjoittelijoiden

lukumäärä ja

yhdistyksen

toiminnan aktii-

visuus.

Jäsenten huomioiminen ja

palkitseminen.

Kiitoskortit, yhteydenpito,

ohjaus, keskustelu, mielekäs

toiminta.

Palkitseminen.

Aktiivisten toimijoiden

kannustaminen ja uusien

aktiivien mukaan saami-

nen.

Yhdistystoiminnan akti-

voituminen.

Yhdistyksen hou-

kuttelevuuden kas-

vu.


vu.

Järjestöpalve-

lut.

Jaettujen kun-

niakirjojen ja

huomionosoi-

tusten määrä,

ehdokkaiden

määrä.

15

11. Liiton talous on vakaa A. Toimenpiteet, toi-





Taloussuunnittelu tehty:

lyhyt ja pitkä aikaväli.

Taloussuunnitelma kolmivuo-

tiskaudelle sekä toimintavuo-

den budjetti.

Konsernitaso

Kolmivuotiskauden vuosittai-

nen seuranta ja budjetin seu-

ranta kuukausittain.

• vakaa talous

• suunnitelmallinen

toiminta

• ajantasainen talous-

seuranta

Talouden ennustet-

tavuus.

Hallinto:

Toiminnan-

johtaja

Johtoryhmä

Liittohallitus

Liittovaltuusto.

Vuosibudjetti,

taloussuunni-

telman kolmi-

vuotistilinpää-

töstiedot.

RAY:n rahoitus on turvat-

tu, osuus liiton budjetista

40 %.

RAY-hakemukset ja päätök-

set.

RAY:n rahoituksen osuus vä-

hintään 40 % liiton budjetis-

ta.

Rahoituspäätökset.

RAY-rahoituksella toteu-

tettava toiminta.

•

1.Jäsenyhdistysten

toiminnan tukemi-

nen

2.Osallisuuden

mahdollistaminen

3. Oikeuksienval-

vonta ja vaikutta-

minen

Sisältää myös hoi-

don ja kuntoutuk-

sen edistämisen

4. Edustamiensa

ryhmien erityispiir-

teiden tunnetuksi

tekeminen.

Hallinto. Vuosibudjetti,

taloussuunni-

telman kolmi-

vuotistilinpää-

töstiedot.

KELA-rahoitusta kursseilla

70 %.

KELA:n tarjoukset ja hankin-

tapäätökset.

KELA-rahoituksen osuus

kurssitoiminnassa vähintään

70 %.

Rahoituspäätökset.

KELA:n rahoituksella to-

teutettava toiminta.

Osallisuuden mah-

dollistaminen.

Hallinto.

Palvelutoiminta.

Vuosibudjetti,

taloussuunni-

telman kolmi-

vuotistilinpää-

töstiedot.

16

Omarahoitusosuuden nos-

taminen oman varainhan-

kinnan tehostamisen kaut-

ta.

Varainhankintasuunnitelma

tehty.

Lahjoittaminen helppoa esi-

merkiksi verkkosivujen kaut-

ta.

Varainhankinnan tueksi jär-

jestettävät tempaukset ja

tilaisuudet.

Stroke Solidarity String –

ranneke (World Stroke Or-

ganization).

Kuukausilahjoittajien

saaminen.

Testamenttilahjoitusten

saaminen.

Yritysyhteistyön tehos-

tuminen.

Ranneke on tunnettu

AVH:n symboli ja se ker-

too solidaarisuudesta

sairastaneille.

Lahjoittajien huomioimi-

nen.

Liiton tunnettuus

kasvaa.

Edustamiemme

kohderyhmien ase-

ma kohenee.

Yksityishenkilöiden

ja jäsenistön lahjoi-

tuskulttuuri voimis-

tuu.

Hallinto/

Varainhankinta-

työryhmä.

Viestintä.

Järjestöpalve-

lut.

Kuukausilah-

joittajien mää-

rä, lahjoitusten

määrä ja arvo.

Yhteistyökump-

paneiden mää-

rä ja yhteistyö-

sopimusten

arvo.

Myytyjen ran-

nekkeiden mää-

rä, rannekkeen

tunnettuus.

12. Työntekijöinä pätevät ammattilaiset






Työtehtävissä kelpoisuus-

vaatimukset ja henkilöstön

ammattitaidon ylläpidosta

huolehtiminen.

Toimenkuvat.

Kaikissa tehtävissä kelpoi-

suusvaatimukset täyttävä

henkilöstö.

Työsuhteiden määrä.

Ammattitaitoisesti hoidet-

tu toiminta eri kohde-

ryhmille.

Strategia ja tavoit-

teet 2020 –asia-

kirjan sisältö toteu-

tuu.

Hallinto.

Työtehtävien

kelpoisuusvaa-

timukset vas-

taavat jul-

kishallinnon

kelpoisuusvaa-

timuksia. Am-

mattitaidon

lisääntyminen.

Käydyt koulu-

tukset, yhteis-

työkumppanit,

asiakaspalaute.

17

Koulutussuunnitelma päi-

vitetty vuosittain.

Koulutussuunnitelma.

Koulutuksia:

• henkilöstöpäivät kaksi

kertaa vuodessa

• osastokohtaiset tapaami-

set vähintään kerran kuu-

kaudessa

• erilliset koulutukset

• osallistuminen Aivoliiton

omaan koulutukseen.

Osaava ja motivoitunut

henkilöstö.

Sitoutunut ja osaa-

va henkilöstö

Hallinto. Vuosittain hen-

kilöstötilinpää-

töksessä tarkis-

tus.

Kehityskeskustelut käyty

vuosittain.

Kehityskeskustelut.

Kehityskeskustelut käydään

jokaisen työntekijän kanssa

kerran vuodessa.

Dokumentoidut kehityskes-

kustelut.

Avoin ja motivoiva työil-

mapiiri.

Hyvinvoiva henki-

löstö

Esimiehet ja

henkilöstö.

Käytyjen kehi-

tyskeskustelu-

jen määrä/

henkilö.

18

13. Haluttu työnantaja






Liiton ulkoinen imago, op-

pilaitosyhteistyö (esimer-

kiksi järjestösuunnittelijat

oppilaitosten työelämäpäi-

vissä).

Yhteydenotot.

Aivoliiton toiminta on tunnet-

tua valtakunnallisesti arvos-

tettuna yhteistyökumppanina

sekä asiantuntijana.

Motivoituneet ja ammat-

titaitoiset hakijat.

Osaava henkilöstö. Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Hakijoiden

määrä avoimiin

työpaikkoihin,

harjoitelupaik-

kojen kysyntä;

opinnäytetyöt.

Avoimuus, reiluus, kunni-

oitus. Selkeät toiminta-

mallit, vastuunkanto, halu

ja motivaatio. Työhyvin-

vointi kunniaan, jaksami-

sesta huolehditaan, työn-

ohjaus, resursointi kohdal-

laan, henkilöstösuunnitel-

mat, toimiva sisäinen vies-

tintä.

johtosääntö

perehdytysohjelma

toiminnan pelisäännöt

työhyvinvointikysely.

Avoimesti ja yhteisten

pelisääntöjen mukaisesti

toimiva työyhteisö.

Aivoliitto ry on ha-

luttu työnantaja ja

sillä on hyvinvoiva

henkilöstö.

Esimiehet ja

henkilöstö.

Työhyvinvointi-

kyselyn tulos,

työsuhteiden

pituus.

Kilpailukykyinen palkka ja

luontaisedut.

Aivoliiton palkat suhteessa

EK:n palkkavertailuun yms.

muihin selvityksiin.

Palkkaus työehtosopimuksen

mukaisesti.

Palkantarkistukset työehtoso-

pimuksen mukaisesti.

Toimiva palkkausjärjes-

telmä.

Tasa-arvoinen palk-

kausrakenne.

Hallinto. Työnhakijoiden

määrä, myön-

nettyjen luon-

taisetuuksien

yms. määrä

(lounassetelit,

kulttuuri- ja

liikuntasetelit,

liukuva työaika,

paikalliset so-

pimukset).

Esimiestoiminta ja johta-

minen laadukasta.

Johtoryhmän kokoukset ja

koulutukset.

Yhteiset käytännöt esimies-

toiminnassa.

Riittävä johtoryhmä työsken-

tely.

Yhtenäinen toimintakäy-

täntö.

Työntekijöiden ta-

sa-arvoinen kohte-

lu.

Hallinto. Työhyvinvointi-

kyselyn tulos.

19

14.Tunnettu toimija, arvostettu yhteistyökumppani

14.1. Suuri yleisö sidosryhmänä






Aivoliitto on tunnettu toi-

mija.

Liitolla on käytössään

maantieteellisesti ja ikä-

kausittain kattava AVH- ja

SLI-asiantuntija- ja koke-

muskouluttajaverkosto.

Kampanjakohtaisesti viestin-

tästrategioiden ja -

suunnitelmien mukaisesti.

Liitolla on käytössään

monipuolinen asiantunti-

javerkosto, jota täyden-

netään joustavasti nope-

asti muuttuvien tilantei-

den mukaan.

Tieto ja ymmärrys

yhteiskunnassa

AVH:sta ja kielelli-

sestä erityisvaikeu-

desta syvenee ja

monipuolistuu.

Hallinto.

Viestintä.

Järjestöpalvelut.

Palvelutoiminta.

Mediaseuran-

ta.

Asiantuntijoi-

den ja koke-

muskoulutta-

jien verkoston

laajuus ja sen

käytön aktiivi-

suus.

Näkyvyyttä omassa (itse-

kirjoitetussa), ostetussa

(mainostoimiston teke-

mässa) sekä ansaitussa

mediassa.

Mediakampanjoita projek-

tikohtaisesti suunnitelmien

mukaan.

Yksi elämä -hankkeet:

Korvaamaton kovalevy

112

Kuntoutuksen seuran-

tatutkimus.

SLI-hankkeet.

Toiminta on niin valtakunnal-

lista ja jatkuvaa.

Näkyvyyttä laajan jakelun

kaupan, apteekkien, järjestö-

jen, Kelan ja yleisaikakaus-

lehtien avulla.

Mediatiedotteet, juttuideat,

sosiaalisen median hyödyn-

täminen.

Maksullinen mainonta, liitteet.

Julkisuuden henkilöt.

Yhteistyössä kumppaneiden

kanssa (yritykset, urheiluseu-

rat, massatapahtumat, eläke-

järjestöt, työeläkeyhtiöt).

Yksi elämä -viestintä-

strategian ja -suunnitelmien

mukaisesti.

Näkyvyys lisääntyy.

Aivoliitolle syntyy uusia

kohtaamispisteitä ihmis-

ten kanssa. Toiminnan

sisältö elää esimerkiksi

sosiaalisessa mediassa.

Yksi elämä –viestintä-

strategian ja –suunnitel-

mien mukaisesti.

Viestinnän kak-

sisuuntaisuus li-

sääntyy.

Yksi elämä -

viestintästrategian

ja -suunnitelmien

mukaisesti.

Hallinto.

Järjestöpalvelut.

Viestintä.

Kehittäminen.

Palvelutoiminta.

Edellyttää Kom-

munikaatiokes-

kuksen ja kehit-

tämishankeen

rahoitusta (Arjen

vinkit vanhemil-

le).

Näkyvyys me-

diassa (me-

diaseuranta).

Jäsenistö-

kyselyt, tyk-

kääjät, seu-

raajat, lasku-

rit.

20

Markkinointi koko liiton

toiminnaksi. Oikeat tieto-

reitit oikeille kohderyhmil-

le.

Yhdistyksiä aineistojen

paikallisina jakelijoina.

Laaditaan sosiaalisen me-

dian strategia.

Aineistoja on saatavissa sosi-

aali- ja terveydenhuollossa

sekä oppilaitoksissa.

Tieto ja tarve kohtaavat.

Jäsenmäärä kasvaa,

tietoisuus kasvaa ja

Aivoliiton painoarvo

luotettavana AVH-

ja SLI-asian-

tuntijana kasvaa.

Hallinto.

Viestintä.

Palvelutoiminta.

Järjestöpalvelut.

Esitteiden

menekki.

Jäsenmäärä.

Jäsenistö-

kyselyt, tyk-

kääjät, seu-

raajat, lasku-

rit.

Yhteydenotto-

jen määrä.

14. Tunnettu toimija, arvostettu yhteistyökumppani 14.2. Sidosryhmänä sairastuneet ja läheiset, jäsenistö

Aivoliitto on houkutteleva järjestö: jäsenistö saa tietoa, tukea, etuja, apua ja vertaistukea yhdistystoiminnasta.






Liiton tuki yhdistystoimin-

nalle.

Sairastuneet ja läheiset saa-

vat yhdistysten avulla tietoa,

ohjausta ja neuvontaa sekä

vertaistukea.

Toiminnassa mukana

olevien määrä kasvaa.

Sairastaneilla ja

läheisillä on riittävä


palveluista.

Hallinto.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Kehittäminen.

Jäsenmäärä.

Osallistujien

määrä.

Näkyvyyttä omassa (itse-

kirjoitetussa), ostetussa

(mainostoimiston teke-

mässa) sekä ansaitussa

mediassa. Sairastuneet,

läheiset ja jäsenistö ovat

mukana suurelle yleisölle

kohdistuvassa viestinnässä

(ks. 15.1.)

Toiminta on niin valtakunnal-

lista ja jatkuvaa.

Aivoliiton lehdet ja muu ai-

neisto tarjoaa jäsenistölle ja

ammattilaisille ajankohtaista

tietoa AVH:sta, SLI:stä ja

Aivoliiton toiminnasta ja pal-

veluista.

Näkyvyys lisääntyy.

Aivoliitolle syntyy uusia

kohtaamispisteitä ihmis-

ten kanssa. Toiminnan

sisältö elää esimerkiksi

sosiaalisessa mediassa.

Sairastaneilla ja

läheisillä on riittävä


palveluista.

Viestinnän kak-

sisuuntaisuus li-

sääntyy.

Hallinto.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Kehittäminen.

Palvelutoimin-

ta.

Aineistojen me-

nekki.

Jäsenmäärä.

Jäsenistökyselyt,

tykkääjät, seu-

raajat, laskurit.

21

Jaetaan AVH-yhdys-

henkilöiden ja AVH-

vastaavien sekä vertaistu-

kihenkilöiden kautta liiton

ja liiton palvelujen perus-

tieto kaikille sairastuneille.

Aineistoja ja tietoa on saata-

vissa sosiaali- ja terveyden-

huollossa sekä oppilaitoksis-

sa.


Sairastaneilla ja

omaisilla on riittävä


palveluista.

Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Kehittäminen.

AVH-yhdys-

henkilöiden

määrä.

Aineistojen me-

nekki.

Jäsenmäärä.

Jäsenistö-

kyselyt, tykkää-

jät, seuraajat,

laskurit.

Yhteydenotto-

jen määrä.

Luodaan AVH-yhdys-

henkilöitä vastaava yh-

dyshenkilöverkosto SLI-

puolelle. Jaetaan SLI-

yhdyshenkilöiden ja ver-

taistukihenkilöiden kautta

liiton ja liiton palvelujen

perustieto kaikille sairas-

tuneille.

Aineistoja ja tietoa on saata-

vissa sosiaali- ja terveyden-

huollossa ja oppilaitoksissa.

Perheillä ja diag-

noosin saaneilla on

riittävä tieto sairau-

desta ja palveluista.

Edellyttää

Kommunikaa-

tiokeskuksen ja

kehittämishan-

keen rahoitusta

(Arjen vinkit

vanhemmille).

Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Kehittäminen.

SLI-yhdys-

henkilöiden

määrä.

Aineistojen me-

nekki.

Jäsenmäärä.

Jäsenistö-

kyselyt, tykkää-

jät, seuraajat,

laskurit.

Yhteydenotto-

jen määrä.

22

14. Tunnettu toimija: 14.3. Sidosryhmänä ammattihenkilöstö






Aivoliiton koulutustoiminta

ja tuotteet ovat tunnettuja

ja arvostettuja.

Koulutusohjelma ammattilai-

sille: eritasoisia koulutuksia

sairaanhoitohenkilökunnalle.

AVH-osaaja-koulutus-

kokonaisuus, SCA-koulutusta.

Koulutustilaisuuksissa kysyn-

tä ja tarjonta kohtaavat.

Aivoliitto tunnetaan luo-

tettavana ja osaavana

kouluttajana.

Koulutettavien am-

mattitaito kasvaa.

Palvelutoiminta.

Osallistujamää-

rät koulutuksis-

sa.

Palautekyselyt

osallistuneille.

Ammattilaiset tuntevat

Aivoliiton toiminnan ja

palvelun ja he välittävät

tietoa asiakkailleen.

Tietoa Aivoliiton toiminnasta

ja palveluista, aineistoa sosi-

aali-, terveys- ja opetusalan

ammattilaisille.

• oppilaitoksiin.

• kokemuskouluttajien kaut-

ta.

• kontaktit ja kanavat SLI-

toimijoihin.


Kohderyhmien pal-

velut on turvattu ja

osallisuus mahdol-

listuu.

Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Yhteydenotto-

jen määrä.

Verkostojen

laajuus.

Yhteistyö terveydenhuol-

lon ammattilaisten kanssa.

Viestintäkampanjoita ja

koulutusta Yksi elämä -

suunnitelmien mukaan.

Perus- ja työterveyshuolto

valtakunnallisesti. Projekti-

kohtaisesti viestintästrategian

ja -suunnitelmien mukaisesti.

Projektikohtaisesti suun-

nitelmien mukaisesti.

Toimiva, kestävä ja

johdonmukainen

yhteistyö tervey-

denhuollon kanssa

edistää katkeamat-

tomien hoitoketju-

jen syntymistä ja

parantaa ihmisten

elämänlaatua.

Viestintä- ja

projektitiimit.

Määritellään

projektikohtai-

sesti.

23

14. Tunnettu toimija, arvostettu yhteistyökumppani

14.4. Sidosryhmänä järjestöt

Olemme haluttu kumppani Aivoliiton toiminnan kannalta merkittävissä yhteistyömuodoissa.






Yhteistyötä muun muassa

Kelan, THL:n, ministeriöi-

den ja eduskunnan sekä

Autismi- ja Aspergerliiton,

ADHD-liiton, Neurologisten

vammaisjärjestöjen, Dia-

betes- ja Sydänliittojen,

Tarttumattomat sairaudet

-verkoston, Suomen Aivot

ry:n, Aivosäätiön, Niilo

Mäki instituutin ja Oppi-

mis- ja ohjauskeskus

Onervan kanssa.

Liitto arvioi kumppanuudet

perustehtävänsä, asian-

tuntemuksensa ja resurs-

siensa pohjalta.

Sidosryhmäanalyysi. Liitolla

on yhteys toiminnan kannalta

merkittäviin yhteistyötahoi-

hin. Yhteistyötä arvioidaan

säännöllisesti.

Yhteistyö järjestöjen kanssa

on perustehtävän ja hankkei-

den kannalta tarkoituksen-

mukaista.

Kohderyhmät tunnistavat

Aivoliiton toiminnan ja

siitä saatavan hyödyn.

Kohderyhmien ar-

keen saadaan tuki-

toimia.

Hallinto.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Palvelutoiminta.

Näkyvyys vali-

koiduissa jul-

kaisuissa, pro-

jekteissa, kes-

kusteluissa.

Hyödyn ja tu-

losten seuranta

jne. hyödyntä-

minen omassa

toiminnassa.

Yhteistyö kansainvälisten

järjestöjen kanssa, muun

muassa World Stroke Or-

ganization (WSO), SAFE,

ESO ja AIA.

Kansainvälisen tiedon hyö-

dyntäminen liiton toiminnas-

sa.

Hyvien käytäntöjen ja

tiedon jalkauttaminen.

Kohderyhmien ar-

keen saadaan tuki-

toimia.

Hallinto.

Viestintä.

Hyödynnettyjen

mallien, käy-

täntöjen ja ai-

neistojen mää-

rä.

24

14. Tunnettu toimija, arvostettu yhteistyökumppani

14.5. Sidosryhmänä rahoittajat

Aivoliitto on omien kohderyhmiensä paras asiantuntija. Aivoliiton toiminta on niin luotettavaa ja laadukasta, että se on vakuuttaa rahoittajat.






Jatkuva arviointi alati

muuttuvassa yhteiskun-

nassa ja toimintaympäris-

tössä.

Rahoitushakemukset ja tar-

joukset on laadittu täsmälli-

sesti ja perusteltu aukotto-

masti, ajoissa ja annettujen

ohjeiden mukaisesti.

Avustuksia haetaan perusteh-

tävien vaatimassa laajuudes-

sa ja toiminnan kehittämisen

kannalta tarkoituksenmukai-

sesti.

Rahoitusta saadaan riittävästi

perustehtävien toteuttami-

seksi ja toiminnan kehittämi-

seksi.

Järjestön toiminta jatkuu

vahvana, pitkäjänteisenä

ja ajan mukaan kehitty-

vänä.

Järjestö pystyy tar-

joamaan kohde-

ryhmilleen ja jäse-

nilleen entistä pa-

rempia palveluita ja

kantaa yhteiskunta-

vastuunsa edistä-

mällä kansalaisten

terveyttä ja sosiaa-

lista hyvinvointia.

Hallinto. RAY:n myön-

tämän avus-

tusmäärän ke-

hitys.

Toteutuneiden-

projektien mää-

rä.

25

14. Tunnettu toimija, arvostettu yhteistyökumppani 14.6. Sidosryhmänä palvelujärjestelmä: kunnat ja yksityinen sektori Palveluiden arvopohjana ovat luotettavuus, saatavuus, tuloksellisuus, ammatillisuus.






Aivoliitto järjestää kuntou-

tusta, sopeutumisvalmen-

nusta ja koulutusta am-

mattilaisille sekä AVH-

sairastaneille ja heidän

läheisille sekä SLI-

perheille.

Aivoliitto tarjoaa kunnille ja

yksityisille korkeatasoisia,

ainutlaatuisia palveluja ky-

synnän ja omien resurssiensa

mukaan, siten että niiden

saatavuus voidaan taata.

Tämä edellyttää henkilökun-

nalta erityisosaamista ja sen

jatkuvaa ylläpitoa.

Aivoliiton toimijoiden,

palveluiden ja koulutuk-

sen taso tunnetaan koko

maassa.

Yksityinen sektori haluaa

Aivoliiton entistä useam-

min yhteistyökumppanik-

si.

Aivoliiton henkilökunnan

ammattitaito ja -ylpeys

kasvavat.

Aivoliiton räätä-

löidyt, toimivat ja

kustannustehokkaat

palvelut tunnetaan

kunnissa ja yksityi-

sellä sektorilla.

Aivoliiton talous

säilyy vakaana niin,

että palveluita voi-

daan kehittää koko

ajan.

Palvelutoiminta.

Järjestöpalve-

lut.

Viestintä.

Koulutusten

yms. kysyntä.

Koulutukseen

ym. osallistu-

neiden palaute.

Aivoliitolta os-

tettujen palve-

luiden määrä.

strategia ja tavoitteet 2020kanssa (esteetön viestintä -projekti jne.). juttu-tupa-verkosto....

Documents