Sotungin etälukio 2030

I AJAT JA NÄYT

- Ray Kurzweil

”Tower of Test and Generate”

- Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

Tofflerilaiset aikakaudetB IF U R K A A TIO

m u rro s

m e ts ä s ty s ,p a im en to la is u u s

m aa ta lo u s

teo llis u u s

in fo rm aa tio

Enemmän enemmästä

Enemmän erilaista uudella tavalla

tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Teollinen yhteiskunta

n. 1970 n. 2020-40

Enemmän ja parempaa

vähemmästä

Myöhäisteollinen murrosaika

INFORMATIONALISMI

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta

?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnan

toimintalogiikka

Yhteiskunnan malliMalaska 1998; Aaltonen &

Wilenius 2002, mukaillen Linturi 2003

Murroksen kehityskaari

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

- Paolo Freire 1970-luvun alussa

Herakleitos (535-474 eaa)• Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa

samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

• Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

• Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

• Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.

TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

II OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030

”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)

OPM:n sivistysbarometri: tietoyhteiskunta

OPM:n sivistysbarometri: sivistys

Suuntia

Arvot, päämäärätja tavoitteet

Toiminta-ympäristö

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito,oppiminen

Teemat

Sisäpaneeli

Ulkopaneeli

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelit

• koulu• opetus

sisä

• tieto• taito• oppiminen

yhteinen • ympäristö

• yhteiskunta

ulko

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit- muutoksen ensioire

Trendimurtumat- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka

Laadullinen lähestymistapa- kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -- organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköi

nen ja toivottava

todennäköinen ja

toivottava

ei-todennäköinen ja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

Teesisuppilo

tulevaisuus

ratkaisu

dialogi

kiista

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)2. Koulusta toimintakeskus (r)3. Metataitojen arviointi (d)4. Oppivat ryhmät (k)5. Hitaan oppimisen tila (d)6. Oppimistulokset (k)7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)8. Yleissivistyksen näyttö (d)9. Monialainen opetustiimi (r)10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)

I Koulu ja oppiminen

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan aine-painotteisen (väline- ja harjoitus-aineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

Ainejakoisuus

todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. 

Metataidot

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

Ryhmäoppiminen

1. Ilmastonmuutos (k)2. Tiedonvälitys (d)3. Euroopan integraatio (d)4. Demokratia (k)5. Älymanipulaatio (k)6. Osallistuva oppiminen (d)7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)8. Kansalaisvelvollisuus (k)9. Uskonto (d)10. Kollektiivinen älykkyys (d)

II Koulu ja yhteiskunta

Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimani-pulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä. 

Älymanipulaatio

17-29-vuotiaat suoma-laiset suorittavat 11 kuukauden kansalais-palveluksen.

Kansalaisvelvollisuus

1. Oppivelvollisuus2. Lahjakkuus3. Yhteinen aika4. Suomen kieli5. Monimuotoisuus6. Virtuaalimaailma7. Ulkoistettu opettajuus8. Alueellinen tasa-arvo9. Oppimisympäristöt10. Jatkuva oppiminen11. Eläkeläiset kouluun12. Kotikoulu13. Relevantti tieto14. Sosiaalinen media15. Itseoppiminen16. Opettaja sivistysagenttina

III Oppiminen ja yhteiskunta

Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.

Lahjakkuus

Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.

Virtuaalimaailma

Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

Relevantti tieto

Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana". 

Sosiaalinen media

Sisä- ja ulkopaneelin erot

“Yhdentyvään Eurooppaan”

” ... mut kaupal rikastuu”

”Beg, steal and borrow”

”Kaukana kavala maailma”

”Sun kanssas katson maailmaan”

Seuranta- kerran vuodessa- aikasarjaKommunikointi- kommentointi, argumentointi- dialogit, keskustelutUudistaminen- ajankohtaiset kiistakysymykset- mittarien uudistaminenLaajentaminen ja keskustelut- opettajat, koulut- vanhemmat, kunnat- media, kokeilu, tutkimusMuistin kartuttaminen

Barometrin jatko

III (ETÄ)LUKION TULEVAISUUS 2030

barometri-seuranta

keskustelu

uusi kiista-kysymys

kokeilut

opettajat ja koulut

keskustelu

vanhemmat ja

kunnat

OPS-työ

media mukaan

tutkimus

Barometrirotaatio

Lukion tulevaisuus

o Benjamin Bloom´s two-sigma problem 1984:

henkilökohtaistaminen johtaa parempiin tuloksiin

(ulkoinen-sisäinen motivaatio)

o Neal Stephenson´s The Diamond Age 1995:

vuorovaikutteinen ”kirja” ja tekoäly ohjaajana

o ”Pilvi” (Evernote, Dropbox), sijaintimerkkaus

(Delicious, Diigo), mallit (Facebook, Twitter, Farmville)

2010: oppiminen ulos systeemistä

o Entäs jos luodaan uusi ”layer” internetiin: klikataan

OPI TÄMÄ! (Learn This!)

Sisältöjen uuskonstruktio SOCRAIT

The Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen

o SOC(raitic), A(rtificial, I(ntelligence, i(nformation) tT

o Klikkaa Learn This !

o Muovaa tai valitse kysymys

o Kuvaa sisältö ja vastaus

o Palaa tarkistamaan: 1. en osaa, 2. sinne päin, 3.

homma hanskassa

o Oppimisen ekosysteemi SOCRAIT koostaa, analysoi,

ohjaa ja arvioi (uusi arvioitsijoiden professio ja

instituutio)

o Arvo- ja tavoiteohjaus?

Sisältöjen uuskonstruktio SOCRAIT!

The Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen

uusia instituutiota ,uusi rationaliteetti, uusIa muotoja (2005)

uusia instituutioita ,vanha ratio naliteetti, uusia muotoja (2002)

vanhat instituutio t,vanha ratio naliteetti, uusia

muotoja (1999)

vanhatinstituutio t,vanha

ratio naliteetti,vanhat muodo t

(1996)

o sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota

o sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)

o oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

o vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

o kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja

o merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)

o subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

o jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet

Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen v. 2001

Oppimisen evoluutio

NÄKÖKULMAINFORMAATIO

Yksilö(organismi)

Yhteisö (keino)

Ympäristö(funktio)

Biologinen oppiminen

ehdollistuminen kilpailu lokaali sopeutuminen

Kulttuurinen oppiminen

jäljittely, ongelmanratkaisu

(uudistava oppiminen)

vuorovaikutus, sosialisaatio (uusintava

oppiminen), yhteispeli (uudistava oppiminen)

globaali sopeutuminen

Eksosomaattinen oppiminen

apuäly- ja tekoälyoppiminen

kollektiivinen oppiminen (tiimi, yhteisö, kulttuuri)

virtuaalisopeutuminen

IV KIMPPAKYYTIÄNettilukio ja -peruskoulu- verkkokoulut pullonkauloihinIlmiöopetussuunnitelma- ainejakoon vaihtoehtoROPS- ryhmäoppijasubjekti- second chanceSometu – informaali verkosto- sosiaalinen media opetukseen (Somy)Peda- ja tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin- pedagoginen täydennyskoulutus- yleissivistävä ammatillinen

PajakonseptiTaustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon.

1. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt pedagogiikka)

2. Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg)

3. Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi (”learning webs”, vertaisoppiminen)

4. Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet),

5. Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet

6. Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen media)

7. Itse- ja kauko-oppimisen tuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen)

8. Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”