Soten tilanne ja asiakaslähtöinen

valmistelu Uudellamaalla

#Uusimaa2019

Sote-valmistelija Taru Syrjänen 4.5.2018

6.1 Sote-palvelujen ohjaus

UUDENMAAN

SOTE-LIIKELAITOS

UUDENMAAN

vapaanvalinnan

LIIKELATOKSET

SOTE-YHTIÖTYKSITYISET SOTE-

TUOTTAJAT

TALOUSOHJAUS JA

HALLINTOPALVELUT

OMISTAJAOHJAUS-

PALVELUT

STRATEGIAYKSIKKÖ

KONSERNIESIKUNTA

SOTE-TOIMIALA

JÄRJESTÄJÄ

Talous- ja

tulosohjaus

Viranomaisohjaus

Sopimusohjaus

Lue

lisää

Sote- ja maakuntauudistuksen

eteneminen

2017 2018 2019 2020

Maakunnan toiminnan

ja hallinnon

käynnistämisen

valmistelu -12/2018

Lainsäädäntö

voimaan,

maakunnan

perustetaan

1.7.2018

Maakuntavaltuusto ja –

hallitus järjestäytyvät,

maakunnan toiminta

käynnistyy 1/2019

Maakunta aloittaa

toimintansa

1/2020

Valmisteluvaihe Käynnistymisvaihe Toiminta alkaa

Maakuntavaalit 28.10.2018,

vaalien tulos lainvoimainen

30.11.2018

Uuden soten perusta

1. Maakunta on vahva järjestäjä

• Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan

• Tuottajien toiminta on läpinäkyvää ja vertailtavaa

2. Palvelut integroidaan asukkaiden tarpeen mukaan

• sujuva hoito- ja palveluketju

3. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus

• hyödynnetään kilpailua

4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä

• oikea hoito oikeaan aikaan

• vaikuttavimmat palvelut ja hoidot käyttöön

5. Digitalisointi

• arki on digitalisoitu

• johdetaan tiedolla

• tietojärjestelmät sopivat yhteen

Lakikolmikko

SOTE Valinnanvapauslaki

SOTE

JärjestämislakiMaakuntalaki

• Maakuntakonserni

• Järjestämisvastuu ja vastuu

oikeuksien toteutumisesta

• Maakunnan liikelaitokset

Asiakkaan valinnanvapaus

1. Suora valinta

2. Maakunnan

liikelaitoksen valinta

(keskussairaala)

3. Asiakasseteli

4. Henkilökohtainen

budjetti

• Järjestämisen ja tuottamisen

erottaminen

• Palvelukokonaisuuksien määrittely

• Kunta- ja maakuntayhteistyö

Palvelutuottaminen

• palvelutuottajien

hyväksyminen

• palvelutuottajien

velvollisuudet

• korvaukset

palvelutuottajille

Yhteistyö on tärkeää

Valtio

Kunnat ja kaupungit

Asukas

Maakunta

Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkailleEsim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys,

kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.

Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit

Valmistelusisällöt 1/2

Konserni-,

hallinta- ja

ohjaustoiminnot

Konserniresurssit

Juridinen ja hallinnollinen rakenne

Virkamieshallinto

Luottamushenkilö-hallinto

Strateginen ohjaus

Sopimussiirrot

Talous

Viestintä

Tilat

Henkilöstö

Muut tuki- ja hallintopalvelut

Sote-järjestäjä Sote-

liikelaitos

Järjestäjän suunnittelu ja määrittely

Sopimusohjaus, liikelaitoksen

tulosohjaus ja

arvopohjainen

tuotteistus

Sote-palveluiden tilannekuva – vuonna

2020 tarjottavat

palvelut

Viranomaistoimintojen suunnittelu ja toteutus

Liikelaitoksen muodostamisen

perusteet

Perustason palvelut

Vaativan tason palvelut

Hallinto, ohjaus ja johtaminen

Sisäiset tukipalvelutEdunvalvonnan

suunnitteluHankinta

Valmistelusisällöt 2/2

Elinvoimatoimiala Turvallisuustoimial

a

ICT

Maakuntapolitiikka

Kasvupalvelut

Rahoituspalvelut

Maatalouspalvelut

Pelastuslaitos

Turvallisuus

Varautuminen

Toimialasidonnaiset järjestelmät

Toimialariippumattomat järjestelmät

ICT-tekniikka

ICT-tukipalvelut

Sote-valmisteluryhmät

Sote-järjestäminen(ml. ruotsinkielisten palvelujen

turvaaminen)

Ikäihmiset

Vammaisten palvelut

Lapset, nuoret, perheet

Päihde- ja mielenterveys-palvelut

Suun terveyden-

huolto

Työterveyshuolto

Opetus, tutkimus, kehitys

Sote-päivystys*

Suoran valinnan palvelut

(Sote-keskus)

Sote-tiimi

Sote-muutosjohtaja,

Sote-johtajat &

valmisteluryhmien

pj:t

Tukipalvelut

Kliiniset tukipalvelut

tukipalvelut

ICT

ICT

Aikuissosiaalityö

* Perustetaan myöhemmin

Integraatio- ja

hyte-näkökulma

1,7milj. asukasta

EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien

joukossa

Euroopan paras alue elää ja toimia.

2018 LÄHTÖTILANNE

2,0milj. asukasta

2020 MISSIO

2030 VISIO

2.

Kestävästi kasvava

ja yhtenäinen

metropolimaakunta

4.

Edistyksellinen

johtaminen

ja kestävän

talouden ura

Painopisteet

Hyvinvoivinalue EU:ssa

Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa

Edelläkävijähyvinvointi- ja terveys-teknologian saralla

2020-2030 KÄRKITAVOITTEET

Valmisteluvaiheen 2018-2019 muutosperiaate:

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Haluttutyöpaikka ja yhteistyökumppani

1.

Ihmisten

hyvinvointi

keskiössä

Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta.

Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.

3.

Rohkeasti

uudistuvat palvelut

Toimintaympäristön perusolettamukset:

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Väestö vanhenee ja

huoltosuhde

heikkenee ja

polarisoituu alueen

sisällä

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin

vaaliminen on yhä useamman

elämän perusta

Sosiaalinen syrjäytyminen

syvenee ja periytyy

Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue 2030 mennessä

• Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.

• Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030)

• Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus

2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat

• Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot• Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien 20-64-vuotiaiden %-

osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot• Ikääntyvien toimintakyvyn edistämisen ja tapaturmien vähentämisen indikaattorit

(maakunnalle osoitetut STM:n hyte-tulosindikaattorit)• Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot• Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus• Menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä 25-80 v.: 100 000 vastaavanikäisistä (1.

tulokvintiilin ja 4. ja 5. tulokvintiilin ero)

• Kasvaa ja erot kaventuvat• Laskee ja erot kaventuvat

• Vähentyvät

• Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat

• Vähenee• Laskee ja tulotasojen väliset erot

kaventuvat

• Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma

3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee

• Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 • Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus

(THL): 19 %• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % • Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (NEET) (THL): 8,3 • Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkettä saavien

16-24-vuoriaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.

• Nousee kansallisen tason yläpuolelle• Laskee kansallisen keskiarvon

alapuolelle• Laskee• Laskee• Laskee

• Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma

• Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.

4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisyyn panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä

• Yhtenäinen asiakassegmentointi• Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella)• Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin • Palvelujen integraation toimivuus

• Käytössä• Nousee• Laskee• Toteutuu erityisesti

huolenpitoasiakkailla

• Sote-palvelustrategia ja -lupaus• Sote-liikelaitoksen strateginen

ohjelma

5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy

• Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018)• Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys• Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus • Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa• Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta

• Yli 60% (v. 2021 kunta- ja maakuntavaalit)

• Kasvaa• Nousee• Toteutunut• Relevantti tieto ja mittarit saatavilla

• Osallisuusohjelma

6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö

• Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 %• Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx• Uudenmaan ympäristön tila-indeksi• Luodaan uusi Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi

• Nousee • Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus)

• Maakuntaohjelma ja –kaava ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma

Luonnos

Palvelustrategia, palvelulupaus ja osallisuusohjelma

(6/2018)

Palvelustrategia

Mm. yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta

hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet, tuottajilta

edellytettävät osallistumisen periaatteet

Vasta lainsäädännön valmistuttua voidaan

linjata mm. valinnanvapauden käytön

laajuus

Palvelulupaus

Palvelulupaus määrittää maakunnan budjettia sekä liikelaitoksen kanssa

laadittavaa palvelusopimusta. Vapaan valinnan tuottajien keskuudessa

palvelulupaus toteutuu palvelurakenne- ja laatumäärittelyjen sekä toimintaehtojen

kautta.

Pilotin myötä ja ensimmäisen version

valmistuttua arvioidaan, millä menetelmällä ja miten

palvelulupaus muodostetaan jatkossa. Tehdään

valtuustokaudeksi, voidaan tarkistaa vuosittain.

Osallisuusohjelma

Huomioidaan Uudenmaan maakunnan omat erityiset olosuhteet osallistumisen

järjestämisessä. Osallisuusohjelma sisältää

sote-järjestöjen kanssa tehtävän työn kuvauksen ja

järjestöjen avustamisen periaatteet

Maakuntahallitus käsittelee ensimmäisen version kesäkuussa.

Osallisuusohjelmassa kuvataan osallistumisen

järjestämisen ja toteutuksen periaatteet kaikkien

maakunnan tehtävien osalta.

Maakunnan asukkailleen osoittama

tahdonilmaisu/lupaus siitä, miten sote-palvelut

maakunnassa käytännössä toteutetaan.

Palvelustrategiassa maakunta päättää sen

järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja

terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet

14 § Palvelustrategia

”Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua

ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelustrategia osana maakuntastrategiaa.

Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle

kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin

tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös

yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta

hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet.

Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa

hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja

kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen

kehittämiseksi.”

Tavoite

• Tuotetaan maakuntastrategian sote-linjausten pohjalta ensimmäinen

ehdotus palvelutuotantoa koskeviksi strategisiksi tavoitteiksi

Osallistujina

• Uusimaa2019 hankejohtajat ja valmisteluryhmien puheenjohtajat

• Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohto

• Järjestöt, lakisääteisten vaikuttamistoimielinten jäsenet, asukkaat ja

asiakkaat

Työskentelytapa

• Fasilitoidut työpajat, verkkoaivoriihi

Palvelustrategian valmisteluprosessi

keväällä 2018

§15 Palvelulupaus

”Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto.

Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 §:ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.

Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla.”

Palvelulupauksen valmistelu

Taustalla

• Viranhaltija- (ja järjestö-) valmistelussa esiin nousseet palveluja

koskevat tavoitteet

Menetelmänä

• Eri tavalla kootut asiakasryhmät eri palveluyksiköstä (7 kpl)

työstävät lupausta viranhaltijoiden valmistelemien strategisten

tavoitteiden pohjalta

Asiakaslähtöisyys ja osallistaminen on

arkea myös liikelaitossuunnittelussa

• ”Aamupäivällä iso ryhmä koosti sotetuotannon yhdyspintoja. Mukana kuntien sotejohtoa, valmisteluryhmien pj+vpj, kärkiagentteja ja meidän valmistelijoita. Fasilitaattorien pelillistämisenavulla tunnistettiin asiakasryhmiä ja palveluja, mitkä tarvitsevat yhteisiä palveluprosesseja. Tästä työn hedelmästä saa taatusti myös järjestäjä itselleen tietoa. Tuotanto osallistaa, integroi ja muokkaa palveluita tulevaisuuteen😊”

Osallisuus (uusi versio)

Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aikaan ja paikkaan sidotut), mm. keskustelut, asukas- ja yhteisötapaamiset ym.,

Sopimukset- tuottajilla määritelty osallisuusmalli -> mitä palautetta ja missä muodossa

Neuvostot & valtuustot

Innovaatioympäristöt (yhtymäkohdat)

Kokemusasiantuntijat, käyttötapaukset/asiakasprofiilit, erityisryhmät

Yhteiskehittäminen- Asiakasraadit, tapaamiset,

alustat jne

Palaute- Määrällinen & laadullinen- valvontakanavasta tuleva

palaute

Asiakirjajulkisuus, kansalaisten oikeudet

Päätöksenteko (valtuusto, hallitus, lautakunnat)

Tuottajien vertailutieto

Aloitteet, kuulemiset, lausunnot, palaute

Vuorovaikutus, viestintä, kosketuspisteet

Osallisuusohjelma (ml. Järjestöohjelma/-linjaus)

Tiedonkulku, mikä

toimii, mikä ei

(tiedonkulun muodot)

Samoja osallisuuden

muotoja ja alustoja

Asukkaat

Järjestöt

Yhdistykset

Yritykset

Henkilöstö

Maakuntahallinto/Järjestäjä- Osallisuus päätöksentekoon:

miten se pyörii

Palvelut/Tuottajat- Osallisuus palvelukehitykseen:

miten sitä pyöritetään

Vuorovaikutuksen ja tiedon foo-rumit (aika & paikka sitoutumat-tomat), mm. yhteiskehittämisen alustat, osallistuva budjetointi

Osallisuustiekartta (milloin valmis)

• 1/2020• Muut osallisuuden raamit (asiakasraadit, asukastilaisuudet yms.)

• Asiakirjajulkisuus

• Vuorovaikutteinen viestintä

• Sopimukset (osallistumisoikeuksien varmistaminen)

• Palautejärjestelmä (avoin palaute, tyytyväisyysmittarit, alueellinen hyvinvointiraportti)

• Budjetointi

• Avoin data

• 3/2019• Osallisuuden strategiset linjaukset ja periaatteet, osallisuusohjelma

• 1/2019• Maakunnan päätöselimet

• Lakisääteiset nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto, kielineuvosto

• Muut vaikuttamistoimielimet

• Romaniasioiden neuvottelukunta

• Aloitejärjestelmä ja muut osallisuuden verkkopalvelut (OM:n palveluna)

• 11/2018• Maakuntavaalit ja valmistelevat toimenpiteet

• 2-6/18• Palvelustrategian ja palvelulupauksen osallistaminen

• 2/2018• Nykytilaselvitys

• 1/2018 • nuorisovaltuusto

• Jatkuvana• Osallisuus maakuntastrategiassa ja muussa valmistelussa: palvelustrategia, palvelulupaus, osallisuusohjelma

• Viestintä

• Asiakirjajulkisuus

• Yhteiskehittäminen alustoineen (esim. viim. 1/2020)

Lisätietoja uudistuksesta• Mikä on maakuntauudistus? (alueuudistus.fi)

• Mikä on sote-uudistus? (alueuudistus.fi)

• Miten uudistus vaikuttaa minuun? (omamaakunta.fi)

• Miten uudistuksen valmistelu etenee Uudellamaalla? (uusimaa2019.fi)

Etunimi Sukunimi

Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019