Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Metropolialueen köyhyys NYT –oppimisverkosto 15.3.2019

Markus PauniStrategia- ja kehitysjohtaja

Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?

[pvm] 2

[pvm] 3

Mitä ennakointi on ja miten se voidaan määritellä?

Tulevaa kehitystä koskevan tiedon keräämistä ja käsittelyä Ennakointitiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä Strategisen ja operatiivisen johtamisen tukemista tarjoamalla näkemyksellistä

tulevaisuustietoa Tiedon jalostamista, jakamista, fasilitointia, viestintää Tulevaisuuden tahtotilan johtamista yhteistyössä ja verkostoitumalla Ennakoivan työotteen ja tulevaisuuskyvykkyyden levittämistä/jalkauttamista

organisaatiossa työntekijöiden arkiseen työskentelyyn

[pvm] 4

5

Muutosajureiden kolme tasoa

Globaalit muutosajurit

Kansalliset muutosajurit

Paikalliset muutosajurit

[pvm] 6

Elämme murrosta - suurta siirtymää viidennestä aallosta kuudenteen (Markku Wilenius 2015)

MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ:Kuntien ja alueiden muutosajurit

Elämäntapojen muutokset

Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia

JakamistalousUudet demokratian

muodot

Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja

kumppanina

Kokeilukulttuuri

Matalat organisaatiot

Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat,

maakunnat ja valtio

Moni-kulttuuristuminen

Kaupungistuminen

Maahanmuutto

Syntyvyys

Ikääntyminen

Työllisyys ja työelämän muutokset

Arvojen muutokset

Syrjäytyminen

Muu mikä?

Uudenmaan strategiset hyvinvointihaasteet ja niiden ennakointi

Twitter 13.10.2018 @timoaro

Uudenmaan alueella on hyvät mahdollisuudet onnistua

• Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille.

• Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla.• Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko

maassa.• Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin

perusteella terveempi väestö.• Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan

verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi).• Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan

erottamiseen.• Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä –

kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla.• Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja

parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

Asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa

• Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset.

• Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä).

• Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa.

• Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

• Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella

Uusimaa; 3 %

Pirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaVarsinais-Suomi

Koko maa

0 %

1 %

2 %

3 %

4 %

5 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Lähde: THL, Sotkanet

Uusimaa; 3 %

Pääkaupunkiseutu

Itäinen UusimaaLäntinen Uusimaa

Keski-Uusimaa

0 %

1 %

2 %

3 %

4 %

5 %

2012 2013 2014 2015 2016

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Lähde: THL, Sotkanet

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Kuviot ja laskenta: FCG

Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus (THL)

2013 2014 2015Uusimaa 46 % 47 % 47 %Pirkanmaa 46 % 46 % 48 %Pohjois-Pohjanmaa 48 % 49 % 48 %Varsinais-Suomi 47 % 47 % 51 %Koko maa 47 % 48 % 48 %

Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Kuviot ja laskenta: FCG

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL)

• Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Kuviot ja laskenta: FCG

Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) (THL)

2013 2014 2015Uusimaa 90 % 89 % 90 %Pirkanmaa 91 % 92 % 90 %Pohjois-Pohjanmaa 92 % 91 % 90 %Varsinais-Suomi 91 % 91 % 92 %Koko maa 91 % 91 % 91 %

Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%)

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Kuviot ja laskenta: FCG

• Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin

• Syöpäkuolleisuus• Ympäristön laatu• Luottamus poliittiseen järjestelmään,

oikeusjärjestelmään ja poliisiin• Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo• Pääsy korkeakoulutukseen

• Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus• Eliniänodote• Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja

verisuonitauteihin• Koettu terveydenhoitoon ja

hammashoitoon pääsy• Asumistyytyväisyys• Murhien ja tappojen määrä• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen• Suojellut alueet (Natura)• Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja

vähemmistöjä kohtaan

Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu)

kuntaliitto.fiPL 200, 00101 HelsinkiKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki

Kiitos mielenkiinnostanne!Markus Pauni050-4395612markus.pauni@kuntaliitto.fi@MarkusPauni