Sosiaaliset näkökulmat

julkisissa

hankinnoissa

10.11.2011

Julkisista hankinnoista virtaa paikallistaloudelle - Jyväskylä

Riitta-Maija Hämäläinen

Esityksen kolme teemaa

• Sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa

hankinnoissa

• Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ns.

’sakkomaksut’ pitkäaikaistyöttömistä

• Yritysten yhteiskunnallinen vastuu

2

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa

hankinnoissa TAUSTA (1)

• EU:n hankintadirektiivit:

– 2004/18/EC ns. yleinen hankintadirektiivi ja

– 2004/17/EC ns. erityisalojen hankinnat: vesi- ja energiahuolto, liikenne ja

postipalvelut

• Suomessa:

– Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja erityisalojen

hankintalaki (349/2007),

– valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007)

– laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta

hankintajärjestelmästä (698/2011).

• Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto (15.10.2001) sekä

opas: ’Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien

huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa’, 2010

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa

TAUSTA (2)

• Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan Social Agendaa ja Eurooppa 2020 tavoitteidensaavuttamista

-> Tavoitteena on, että julkinen hallinto osaltaan

• kehittää ja luo EU:n sisämarkkinoita

• toimii esimerkillisenä kuluttajana ja markkinoiden luojana

• käyttää tehokkaasti julkisia varoja

• huomioi ympäristön, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat ja

• edistää innovaatioita

4

JULKISET HANKINNAT

Hankinnalla tarkoitetaan nimenomaan tavaroiden ja palveluiden

ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä

urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan

Julkisia hankintoja ovat seuraavat:

• tavaroiden ja palveluiden ostaminen,

• palvelujen käyttöoikeussopimukset,

• tavaroiden tai palveluiden vuokraaminen,

• osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä

• rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen.

5

HANKINTAYKSIKÖITÄ OVAT:

• valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon

viranomaiset sekä valtion liikelaitokset

• kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut

ylikunnalliset toimielimet

• julkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnalliset

osakeyhtiöt)

• evankelis-luterilainen kirkko viranomaisineen

sekä seurakunnat, ortodoksinen kirkko

seurakuntineen

6

SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT,

NÄKÖKULMAT JA KRITEERIT

• Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan

perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen

noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa

asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi

käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet

• Sosiaaliset kriteerit: Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteet

tai sopimusehdot

• Sosiaaliset näkökulmat: strateginen näkökulma, joka viittaa niihin

arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin, joiden pohjalta käytännön

toteutusta hankintayksiköissä tehdään

• Vastuulliset hankinnat: yleensä tarkoitetaan sosiaalisia näkökulmia

7

MITÄ OVAT SOSIAALISET NÄKÖKULMAT?• Työllisyysmahdollisuuksia mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille,

vammaisille ja osatyökykyisille

• Yritysten liiketoiminnan toteuttaminen niin, että ne huomioivat ympäristönäkökulmat

ja sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään

• Sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukeminen mm. parantamalla vähemmistöryhmien

omistamien tai heitä työllistävien yritysten edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin

• Pienten ja keskisuurten yritysten sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin

osallistumisen turvaaminen

– Hankinnan koko ei rajoita osallistumista, tarjousten valmisteluaikaa on riittävästi

ja pätevyysvaatimukset ovat oikealla tasolla suhteessa hankinnan kohteeseen

– Alihankintamahdollisuudet on tehtävä näkyviksi (markkinakartoitukset ja

vuoropuhelu; tiedotus)

• Palveluiden tai tavaroiden saavutettavuus ja esteetön käyttö

• Eettinen kauppa ja reilu kauppa

• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edistäminen ja väärinkäytöltä suojelu

• Tasa-arvoiset ja turvalliset työolot ja oikeudenmukainen palkkaus

• Kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen 8

HANKINTOJEN KYNNYSARVOT

Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon

perusteella kolmeen eri ryhmään:

• kansallisen kynnysarvon alittaviin eli ns.

pienhankintoihin,

• kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja

• EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.

9

Anja Helvasto 10/2011

Turku Dialogifoorumi

HANKINTAVOLYYMEJA

• Etelä-Karjalan hankintapalvelut

30 milj €/vuosi, josta 27% palveluita, 57%

kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita

kertainvestointeja

• Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi

• Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden

ostot) 408 milj. €/vuosi

11

Sosiaaliset näkökulmat

julkisissa hankinnoissa

ONNISTUMISETKunnat ja kaupungit:

• Kaupungin eri yksiköt ja vastuualueet mukaan asiantuntijapanoksella ja johto oli

sitoutunut sosiaalisten näkökulmien käytön edistämiseen

• Hankinnan taustat oli selvitetty hyvin ja hankintaprosessi rakennettu huolellisesti

• Tuloksena kirjallinen ehdotus ohjeistukseksi sosiaalisten kriteerien käyttämiseksi

kunnan hankinnoissa

• Organisaatiot oppivat uutta ja realistinen käsitys nykytilanteesta

Tiedottaminen:

• Yrittäjien informointi ja tiedottaminen onnistui hyvin ja monipuolisesti

• Tiedon kokoaminen ja jakaminen oman organisaation sisällä eteni

Lopputuloksena:

• Saatiin yhdistettyä hyvin monia eri asioita

• Uusien palveluntuottajien saaminen mukaan eri puolilla maakuntaa

• Lisää palveluntuottajia ja sosiaaliset hankintakriteerit toteutuivat

• Jälkikäteen toteutettu asiakaskysely antoi paljon uutta tietoa yrittäjien

suhtautumisesta sosiaalisten kriteerien käyttöön

12

Sosiaaliset näkökulmat

julkisissa hankinnoissa

KEHITETTÄVÄÄ JA HUOMIOITAVAA

- Haastava lähtötilanne (Kouvolan ja Lappeenrannan seutu)

- Miten houkutella yrityksiä tarjoamaan ja kiinnostumaan sosiaalisista kriteereistä:

Sosiaalisten kriteerien tuntemattomuus ja tarjoajien kiinnostuksen herättäminen

- Tavoitteen asettelu: saada sosiaaliset näkökulmat osaksi hankintarutiinia

- Sekä julkiset hankinnat että toimiala vieraita hanketoimijoille

- Hankinnan pieni arvo vähensi tarjoajien kiinnostusta osallistua

- Sosiaalisten kriteerien käyttö koettiin alussa vaikeaksi

- Yhteistyön tehostaminen eri toimialojen välillä

Miten päästä hyvien käytäntöjen levittämiseen?

• Hankinnoissa kannattaa kokeilla erityyppisiä kohteita

• Yritysten tiedotukseen tarvitaan parempi malli

• Tarvitaan lisää yhteistyökumppaneita ja pienyrittäjiä

• Hankinta-asiantuntijoiden kanssa pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä

• Yrittäjiä tarvitaan mukaan keskusteluun

13

JULKISEN SEKTORIN

MONET TAVAT TYÖLLISTÄÄ

• Kuntouttava työtoiminta & työhönvalmennuskeskukset & työharjoittelu

& työkeskustoiminta

• Tuettu työtoiminta (työ- ja päivätoiminta) & tuettu työllistyminen & työ-

ja valmennusyksiköt

• Työpajat

• Tukityö, velvoitetyöllistäminen, työllistämisseteli, nuorisoseteli,

tukityöllistäminen, osatyökykytuki, kuntakohtainen lisä, palkkatuki…

• Klubitalot mielenterveyskuntoutujille

• Ostopalvelut: järjestöt, säätiöt, yritykset yms.

• Sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu,

säätiöt ja rahastot

kilpailuttamisprosessin hallinnasta toimittajaverkoston hallintaan ja

toimittajakumppanien strategisen merkittävyyden kasvattaminen

julkisissa hankinnoissa 14

Vajaatyökykyiset työnhakijat vuosina

2000-2009 (TEM)

15

Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke

Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010(www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta)

16

Kaupunki Kuntien rahoittama

työmarkkinatuki (€)

Yli 500 päivää työttömänä

olleet henkilöt

Espoo 4 333 586 1 682

Kouvola 2 207 082 1 092

Lappeenranta 2 268 782 1 112

Oulu 5 276 607 2 381

Tampere 11 777 965 4 166

Helsinki 17 184 146 6 615

Vantaa 6 234 223 2 702

Keski-Suomi Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010 (www.kelasto.fi)

Kunta Saajat Maksetut etuudet € Korvatut päivät Kunnan osuus €

Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061

Jyväskylä 2 510 10 746 850 411 669 5 373 425

Jämsä 449 1 817 647 69 619 908 824

Keuruu 214 725 808 28 089 362 904

Konnevesi 57 251 066 10 199 125 533

Kuhmoinen 70 341 034 13 292 170 517

Laukaa 219 679 696 26 959 339 848

Muurame 123 452 641 17 307 226 321

Saarijärvi 144 426 172 17 001 213 086

Viitasaari 97 338 444 13 177 169 222

Äänekoski 344 1 392 002 53 087 696 00117

Keski-Suomi

Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010

Kunta Saajat

Maksetut

etuudet € Korvatut päivät

Kunnan osuus

€

Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061

Hankasalmi 66 192 919 7 509 96 460

Joutsa 56 192 373 7 561 96 186

Kannonkoski 18 55 286 2 342 27 643

Karstula 81 225 585 8 981 112 793

Kinnula 6 10 214 390 5 107

Kivijärvi 26 53 831 2 138 26 915

Kyyjärvi 19 70 527 2 716 35 263

Luhanka 7 28 320 1 132 14 160

Multia 32 135 553 5 456 67 777

Petäjävesi 66 216 182 8 804 108 091

Pihtipudas 69 209 229 8 128 104 615

Toivakka 46 184 481 7 189 92 241

Uurainen 46 172 260 7 164 86 13018

KINNULAN KUNNAN VÄLITYÖMARKKINAT(Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta)

0 200 400 600 800

TUUMASTA TOIMEEN

TYÖPAJA

KINNULA MAHIS OY

TEOLLISUUSSYRJÄYTYNEE

T

AMMATTITAIDON

PALAUTUSTYÖHARJOITUS NORMAALI TYÖLLISTYMINEN

PÄIVÄÄ

TYÖVOIMAN KUNTOUTUSPERIAATTEET

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA• Eriarvoinen asema toimeentulon, terveyden ja selviytymisen suhteen näkyy näiden ihmisten elämässä, vaikka virallinen

politiikka korostaa niin terveyden eriarvoisuuden vähentämistä kuin tuloerojen kaventamista.

• Kuntouttava työtoiminta –lain mukaisella toiminnalla (aktivointisuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta) tavoitetaan kunnissa

vaikeassa tilanteessa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Kyse on kuntien roolista ja tehtävästä aktivoinnissa työ- ja elinkeinohallinnon

rinnalla. kuntouttava työtoiminta on saavuttanut suhteellisen vakiintuneen, joskin eräänlaisen ”matalan profiilin” paikan

kunnissa (J. Karjalainen & V. Karjalainen 2010)

• vastaako toiminnan järjestämisvolyymi olemassa oleviin kuntouttavan työtoiminnan tarpeisiin?

• Ns. rakennetyöttömien pysyvästi suureen lukumäärään (noin 142 000) nähden vuosittaiset asiakasmäärät vaikuttavat lähinnä

alimitoitetuilta.

• Missä määrin kuntouttavan työtoiminnan käytettävissä olevat paikat ja vakiintunut järjestämistapa kunnissa ohjaavat

toiminnan toteutusta. Olisiko potentiaalisia asiakkaita sittenkin selvästi enemmän? Olisiko toiminnan vahvempaan

profiloitumiseen aitoa tarvetta?

• Rakenteellisen työttömyyden sitkeys ja sen tuottamat pysyvät vaikeudet suuren väestöryhmän elämässä puhuvat

vahvistamisen puolesta. Rakennetyöttömyyden ote on laman myötä enemmänkin kiristymässä kuin helpottumassa, vaikka suuret

ikäluokat siirtyvät enenevästi eläkkeelle. Vaarana on, että työikäisiä ihmisiä joutuu jatkossakin pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja

sitä kautta yhteiskunnan marginaaliin

• Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaalla on mahdollisuus kokeilla työ- ja toimintakykyään ja kuntoutua pitkän

työttömyyden jälkeen. Palvelun järjestäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa työtoimintapaikan järjestämisen lisäksi muun

muassa terveys- ja kuntoutuspalvelujen kytkentää kuntouttavan työtoiminnan jaksoihin. Tulosten mukaan nämä

tukivalmiudet ovat kehittymässä mutta erityisesti terveydenhuollon mukaan tulo on ollut hidasta.

• Päihde- ja mielenterveyskuntoutus, työkykyä selvittävät kuntoutustutkimukset sekä muut ammatillisen ja sosiaalisen

kuntoutuksen toimet ovat alimitoitettuja. Asiakkaiden siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta ovat pääosin

sosiaalipoliittisia, asiakkaiden hyvinvointiin liittyviä.

• Kunnilla ei ole erityisiä pyrkimyksiä palkkatuetun työn tai työhönvalmennus- /työharjoittelupaikkojen lisäämiseen. Sen

sijaan halukkuutta yhteistyö- ja verkostosuhteiden kehittämiseen työ- ja elinkeinohallinnon ja järjestöjen kanssa on.

Kuntien sisällä terveydenhuoltoa halutaan enemmän mukaan aktiivitoimiin. Tietojärjestelmiin toivotaan selkeyttä ja

toimivaa yhteensopivuutta eri sektoreiden tietojärjestelmien kesken.

20

Kuntouttava työtoiminta

• kuntouttava työtoiminta on enemmänkin sosiaalipoliittinen kuin työllisyyspoliittinen toimenpide - toistuvia

kuntouttavan työtoiminnan jaksoja: asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnin vaiheena ja tulosten mukaan valtaosa

asiakkaista kokee, että kuntouttava työtoiminta on heidän kannaltaan hyvä ratkaisu – TIE palkkatyöhön

• työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden joustava vastaantulo on tarpeen, jotta kuntoutuneiden asiakkaiden

tilanne etenisi työllistymisen polulla

1. Kuntouttavan työtoiminnan jatkeeksi on välittömästi oltava tarjolla työvoimapoliittisia toimenpiteitä (mm. koulutus,

palkkatuettu työ) niin, että ne pitkäaikaistyöttömät, jotka kuntoutuvat ja motivoituvat työhön, voivat siirtyä pysyvämmin

työelämään tai sinne selkeästi johtavalle kehittymisuralle: tehostetusta kunnan ja työ- ja elinkeino hallinnon välisestä

yksilökohtaisesta yhteistyöstä, jonka toteuttamisesta voi vastata TYP tai vastaava paikallinen

yhteistoimintarakenne mm. ammatillinen koulutus, tehtäväkohtainen koulutus, työvalmennus, yksilöohjaus

• Kuntouttavaa työtoimintaa on tärkeää kehittää työelämään tai koulutukseen johtavana aktiivitoimena yhdessä työ-

ja elinkeinohallinnon kanssa. Kunnilla ei ole työmarkkinoiden tuntemusta ja yhteyksiä työnantajiin siinä määrin

kuin TEtoimistoilla. Kunnan asiantuntemus liittyy ensisijaisesti työkyvyn ja sosiaalisen

• selviytymisen tukemiseen.

2. Kuntouttava työtoiminta voi olla se työhön osallistumismuoto, johon yksilö (enää) pystyy ja haluaa yhteiskunnassa.

Hänen työelämäosallisuutensa voi kanavoitua työtoiminnan kautta. Kuntalaisen toimintakyvyn tukeminen on

hyvinvointipoliittisesti kauaksi katsovaa toimintaa; kun ehkäistään toimintakyvyn huononemista, vähennetään myös

sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja muun tuen tarvetta. Osa pitkään työttöminä olleista tarvitsee työtoimintaa, joka

työllistymisen sijaan tähtää päivittäisen toimintakyvyn ja selviytymisen tukemiseen. Kyse on tekemisestä ja

työelämäluonteisesta osallistumisrytmistä erilaisten yhteisöjen toimintaan.Ylläpitokorvaus tai muu taloudellinen

lisäkannuste voi toimia osallistumista lisäävänä.

3. Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi olla pitkään työttömänä olleen henkilön työ- ja toimintakyvyn arviointivaihe

selventäen siten ehkä pitkäänkin jatkunutta epätietoisuutta henkilön kunnosta ja työkyvystä. On mahdollisuus

selvittää sellaisten henkilöiden työja toimintakykyä, joilla on pitkään ollut psykososiaalisesti vaikea elämäntilanne.

Usein työntekijöillä (mm. sosiaalitoimessa ja työ- ja elinkeinohallinnossa) on epäilys henkilön terveydentilasta ja työkyvystä

mutta mikään taho ei tartu asiaan. Vaikeasti työllistyvän työ- ja toimintakyvyn arvio voidaan parhaiten toteuttaa itse

työtehtävässä ja tässä mielessä kuntouttavan työtoiminnan paikat kunnissa voivat olla keskeisiä.

• Kunnilla ei ole ammatillisen kuntoutuksen resursseja eikä asiantuntemusta mutta sitä on

21

Vanhuspalvelujen kilpailutusalueita

Mahdollisuus sosiaalisille näkökulmille hankinnoissa?

• Palvelutalon palvelut (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus)– Tehostettu palveluasuminen

– Palveluasuntojen palvelut

– Palvelutalojen hoivapalvelut

– Palvelutalon tukipalvelut

• Kotipalvelu (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus)– Kotisairaanhoito

– Kotihoidon yöpalvelu, kotipalvelun yöhoito

– Tilapäinen kotihoito

– Sotainvalidien kotihoito ja kotisairaanhoito

• Päiväkeskustoiminta (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus)– Päiväkeskuskuljetukset

– Vanhusten kylvetyskuljetukset

• Siivouspalvelut (avustavat ja tukitehtävät – hoiva-avustajakoulutus)– Sotainvalidien siivous ja pyykinpesu

– Kotisiivous

• Ateriakuljetukset (valmistus- ja kuljetuspalvelut + sosiaaliset näkökulmat + laatunäkökulmat)

• Kauppapalvelu (kauppakassi –palvelut)

• Palveluseteliyrittäjät (sosiaaliset kriteerit kilpailutuksissa)

• Lääkkeiden annosjakelu

• Turvapalvelut ja turvahälytysten vastaanotto ja laitteet; apuvälineet (korjaus-, kunnostus-, ylläpito-

ja kuljetuspalvelut)

• Pesulapalvelut (kokonaistaloudellinen ajattelu)

22

23

Esimerkkilaskelma yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työllistämisestä

(14 kuukaudeksi):

Palkkakustannukset

Sivukuluineen (85 %:n työajalla)

- 1550 €

Palkkatuki (12 kk korkein korotettu palkkatuki ja 2 kk

perustuki, keskimäärin/kk)

+ 975 €

Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö + 276 €

Toimeentulotukisäästö, arvio + 140 €

NETTO TYÖLLISTÄMISJAKSOLTA

- 158 €

Työsuorituksen vaikuttavuus (arvio 40 %

palkkakustannuksista)

+ 620 €

Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö 2 vuotta + 500

päivää (kohdennettuna työllistämiskuukausille)

+ 946 €

KOKONAISHYÖTY/HENKILÖ

1 408 €

Lähde: Mikko Kesä: Esitys Siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille –työpaja

29.9.2010, Helsingin Messukeskus

HALLITUSOHJELMASTA (1)

1) kuntauudistus:

• "Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin

peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista

työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen

itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista.”

24

HALLITUSOHJELMASTA (2)

2) hankintalain uudistaminen:

• "Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankinta-

mahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset,

sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja

ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon

julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan

lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden

kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n

kynnysarvoa. Hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EU-

lainsäädännön sallimissa puitteissa.”

->resurssit hankintojen tekemiseen: riittävä henkilöstömitoitus ja asiantuntemus, myös näitä molempia tukeva ja

tehokkuutta lisäävä kilpailutuksen tietojärjestelmä.

-> suunnitelmallisuus hankintoihin ja vastuullisuus hankintojen toteuttamiseen

-> kasvava tietoisuus hankintojen kokonaiskustannuksista

-> puitesopimukset: hankitaan tarkoituksenmukaiset laitteet, tarvikkeet ja palvelut kilpailukykyiseen hintaan ->

julkisten palvelujen tehokkuus 25

ERILAISIA VASTUULLISEN YRITYSTOIMINNAN

TOTEUTTAMISEN TAPOJA (Lähde: Minna Halme, Studia Generalia esitys 14.10.2010, Aalto-yliopisto)

1. Hyväntekeväisyys: yritys tukee ja osallistuu yhteiskunnallisiin

hankkeisiin

2. Vastuullinen tapa toteuttaa omaa liiketoimintaa

(ympäristövastuu / kestävä kehitys / sosiaalinen vastuu)

3. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen uusien

tuotteiden ja palveluiden avulla liiketoimintamalleilla, jotka

ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja liiketaloudellisesti

kannattavia

Kolmas toimintapa kuvaa parhaiten yhteiskunnallisen yrityksen

toimintaa

TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄProremus (mielenterveyskuntoutujat graafinen suunnittelu, internet-

palvelut ja kirjanpito) www.proremus.dk

Café Caffegal (mielenterveyskuntoutujat Århus) www.cafecaffegal.dk

Roskilde Foundation – musiikkifestivaali sijoittaa tuoton

yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin

Café Dugnad (huumeidenkäyttäjille ja ”terveyshuone” (neulanvaihto- ja

terveysneuvontapiste) www.dugnad.dk

Natteravnene, joka ennaltaehkäisee rikollisuutta ja parantaa paikallisten

alueiden turvallisuutta vapaaehtoisvoimin www.natteravnene.dk

27

TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ

• TV Glad www.tv-glad.dk kehitysvammaisten tuottamaa tv-, radio- ja

teatteriohjelmaa ajankohtaisista asioista, kahvila- ja ravintolapalveluita, graafista

suunnittelua

• Allehånde Café www.allehaandecafe.dk - kahvila- ja ravintolapalveluita sekä

pitopalvelua kuulovammaisten tuottamana

• Luomumaatila Grantoftegaard www.grantoftegaard.dk – 60 työpaikkaa

maataloudessa, kahvila-, ravintola- ja pitopalvelussa, koulutuksessa ja

maaataloustuotannon jalostamisessa ja myynnissä

• Gadens Stemmer - Poverty Walks – ‘Näkymä kaduilta’ www.gadensstemmer.dk tai http://www.udsatsen.dk/gadens-stemmer-6.aspx tehtäväänsä koulutetut asunnottomat

tuottavat erilaisia kiertokävelyjä ja kanaaliristeilyjä Kööpenhaminassa ryhmille

• Kööpenhaminan kaupunki Aktivitetcenteret Sundholm

project ’Udsatsen’ www.acsu.dk tai http://www.udsatsen.dk/grundlæggerne-7.aspx asunnottomat

tuottavat maalaus-, pakkaus- ja muuttopalveluita julkiselle ja yksityiselle sektorille28

TANSKAN SOSIAALISIA YRITYKSIÄ

• Props and pearls – rintasyöpään sairastuneiden

terveys- ja tukipalveluita http://www.propsandpearls.com/

• Specialisterne - autistiset henkilöt tuottavat

tietokoneohjelmistojen tarkistus- ja

kehittämispalveluita yms http://specialisterne.com/dk/

• Telehandelshuset - heikkonäköiset tuottavat

tekstikäsittely- ja puhelin- yms. palveluita http://www.telehandelshuset.dk/dk2/

• Maahanmuuttajanaisten aktivointi start-up

yrityksiin

29

ESPANJAN BASKIMAAN SOSIAALISIA

YRITYKSIÄ

• Nuorten koulupudokkaiden koulutuksen päättämiseen ja työelämään

valmistaumiseen toimii Peñascal Foundation, jolla on työpainoitteisen

koulutuksen lisäksi myös useita yrityksiä, joihin nuoret voivat työllistyä. Näitä

yrityksiä on metalli-, puu-, LVI-, vaatetus- ja ravintola-aloilla, joissa säätiö tarjoaa

myös koulutusta nuorille. http://www.fundacionpenascal.com/index.html?lang=en

• Eragintza säätiö toimii mielenterveyskuntoutujien kouluttamiseksi takaisin

työelämään ja järjestää työtä mielenterveyden ongelmista kärsiville mm.

pesuloissa ja puutarhanhoidossa. http://www.eragintza.org/eng/index1.php

• Mondragon Group on laaja osuustoiminnallisen periaattein toimiva

kansainvälinen osuustoimintarypäs, jolla on 120 osuuskuntaa monilla eri aloilla

ja noin 100 000 työntekijää. http://www.mondragon-corporation.com/ENG.aspx

• Tuhansia vammaisia työllistävät laaja-alaiset yritykset Gureak (Gipuzkoa

http://www.grupogureak.com/ ) ja Lantegi Batuak (Zornotza http://www.lantegi.com/ ), joilla

molemmilla on työpaikkoja vammaisille puutarha-alalla, kokoonpanotehtävissä

autoteollisuudessa, ateriajakelussa, toimisto- ja painoalan töissä sekä siivous- ja

muissa palvelutehtävissä.

• Espanjassa Baskimaalla toimii sosiaalisena yrityksenä Hotelli Ibaigunehttp://www.ibaigune.com/ 30

Esimerkkilaskelma ’asunnottomien maalaus-,

kirvesmies- ja muuttopalvelu’ Tanska

– 1 ammattimies & 10 kisälliä

– Markkinahinta ja avoin kirjanpito; 10 kisälliä tekee ¾

ammattilaisen työstä

– Asunnottomat saavat työtoimintakorvauksen ja

sosiaalietuudet

– Asiakkaat: 80%:a julkiselta sektorilta ja 20%:a yrityksiä –

tavoitteena 80% yrityksiä ja 20% julkiselta sektorilta

– Tuottavuuslaskelmat: ammattilaistunnit 48€/h; kisällit (10

henkeä) 4h työtä / päivä; 60% tehokkuus työtunneissa;

laskutukseen potentiaalisesti 230 tunti/kk; osallistuminen

vapaaehtoista, matala tuottavuus

aktivointitoimet eivät syö työpaikkoja rakennussektorilta

31

TUTKIMUSTAVOITTEET JA KYSYMYKSET• Tavoite: seurantatutkimus, jossa kuvataan minkälaista tietoa saadaan

hankintailmoitusrekisteristä ja niihin liittyvistä tarjouspyyntöasiakirjoista

sosiaalisten näkökulmien soveltamisesta julkisissa hankinnoissa, erityisesti

kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa työllisyyden edistämiseksi

• Selvitetään millaisia sosiaalisia kriteerejä on käytetty työllistämiseen

hankinnoissa ja kilpailutuksissa

• Tutkimuskysymykset:

- miten yleisesti sosiaalisia kriteerejä käytetään kuntien ja kuntayhtymien

hankinnoissa?

- millä toimialueilla sosiaalisia kriteerejä käytetään ja miten usein ne kohdistuvat

työllistämiseen?

- esiintyvätkö työllistämisen kriteerit hankinnoissa ehdottomina vai ei-

ehdottomina kriteereinä?

- onko tarjousasiakirjoissa kuvattu TYPin, kunnan ja yrityksen yhteistyö ja

prosessi työllistämisessä?

- onko tarjousasiakirjoissa eritelty työllistämisen kohderyhmiä, määriä ja

seuranta?

32

TUTKIMUSAINEISTO

• HILMA – hankintailmoitusrekisteri tietyltä ajanjaksolta ja

toimialalta + hankinta-asiakirjat

• Julkisten hankintojen ilmoitusaineistoa ovat saatavissa

Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa, jossa aineisto sisältää

tiedot hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja

hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana ovat

tiedot hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta,

hankintojen cpv-koodeista (toimialakoodi) sekä ilmoitustyypistä

riippuen hankintojen ennakoidusta arvosta tai toteutuneesta

arvosta

33