21.9.16  

1  

Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla

Toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen

21.9.16   Marjo  Kokko  

Mitä ovat sosiaaliset taidot? Sosiaaliset  taidot  ovat  taitoja,  joita  meillä  ei  ole  valmiina  vaan  ne  opitaan  yhdessä  olemalla  ja  yhdessä  elämällä  

Ø  sosiaalisten  taitojen  oppiminen  alkaa  lapsuudessa  mallioppimisen  kau;a  

Ø  sosiaalisia  taitoja  harjoitellaan  koko  eliniän  

  Lähes  kaikilla  ihmisillä  on  halu  olla  sosiaalinen:  me  haluamme  olla  toisten  seurassa,  vaiku;aa  muihin,  mukautua  ?lanteisiin,  ilmaista  tunteitaan,  tulla  huomatuksi,  olla  olemassa  muille.    

Ø  sosiaalisuuteen  vaiku;aa  mm.  temperamen@,  persoona,  käsitys  itsestä,  ympäristöstä  ja  näiden  suhteesta  

Sosiaalisia  taitoja  ovat  myös  kyky  tulkita  sosiaalisia  ?lanteita  (?lannetaju),  sensi?ivisyys  ais?a  ?lanne;a/  toista  ihmistä  

Sosiaaliset  taidot  mahdollistavat  integroitumisen  yhteisöön  

Sosiaaliset  taidot  edistävät  psyykkistä  hyvinvoin?a!  

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

2  

Mitä on tunnetaidot? Tunnetaidot ovat mm:

Ø  omien tunteiden havaitsemista, tunnistamista ja nimeämistä Ø  tunteiden ilmaisemista Ø  tunteiden säätelyä ja kykyä rauhoitella itseään/ kykyä innostua Ø  omien ja toisen tunteiden ymmärtämistä Ø  ymmärrystä tunteen, ajatuksen ja käyttäytymisen välisestä yhteydestä Ø  tunnistaa tunteen tarttuminen Ø  kykyä erottaa omat tunteet toisen tunteista Ø  tunteen tunnistamista kehossa Ø  tunnetilan muuttamista ja siirtämistä Ø  vaikeiden tunteiden sietämistä esim. pettymys tai viha Ø  empatiakykyä

21.9.16   Tekijän  nimi  

Esityksen  nimi  

Varhainen vuorovaikutus luo pohjaa sosiaalisille ja tunnetaidoille •  Varhaisen vuorovaikutuksen aikana luodaan pohja tunne- ja sosiaalisten taitojen

myönteiselle kehittymiselle. Sensitiivinen hoitaja varmistaa, että lapsen tarpeet/ tunnetilat tulevat kuulluksi ja vastatuksi. Lapselle syntyy kuva omien tunteiden ja vuorovaikutuksen merkityksellisyydestä sekä tunne omasta arvokkuudesta. Samalla luodaan pohja empatiankyvyn kehittymiselle.

•  Jos varhaisessa vuorovaikutuksessa haasteita esim. lapsen erityisyyden takia, voi tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen hidastua/ viivästyä tai pysähtyä kokonaan

Ø Torjunta ja torjutuksi tulemisen tunne on alkusysäys kielteiseen kehitykseen ja aiheuttaa lapsessa häpeää, ärtymystä, pelkoa ja turvattomuutta

•  Vauvan ja taaperon tunteidensäätelyn (kiihtymyksensäätely/ itsensä rauhoittaminen) ja tarkkaavuuden vaikeudet, itkuisuus, uni- ja syömispulmat olisi aina otettava vakavasti

Ø Varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella tuella voidaan muuttaa haitallista kehityskulkua

Ø Neuvolat erityisasemassa tunnistamisessa

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

3  

Mentalisaatiokyky

•  Hyvä mentalisaatiokyky on todettu olevan yhteydessä sensitiivisempään vuorovaikutukseen, turvallisempaan lapsi-vanhempi kiintymys-suhteeseen sekä lapsen myönteiseen kehitykseen Ø  Mentalisaatiokyky alkaa kehittyä jo osittain raskauden aikana vanhemmaksi kasvamisen prosessin kautta Ø  Vanhemmuudessa kysymys on erityisesti kyvystä kiinnittää huomionsa lapsen mielensisältöihin ja pyrkiä

tavoittamaan lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta, tarvetta, pyrkimystä tai ajatusta

•  Kyky pohtia tunteita ja ajatuksia itsessään ja toisissa ihmisissä •  Kyky pohtia oman tai toisen ihmisen käyttäytymisen takana olevia tavoitteita,

pyrkimyksiä ja tunteita •  Kyky olla psyykkisesti joustava ja sietää epävarmuutta sekä taitoa muuttaa näkökulmaa

ja oppia toisesta ihmisestä •  Joustavan mielen ansioista siedämme muutoksia eikä maailmamme järky pienistä

vastoinkäymisistä, samalla kehittyy elämän jatkuvuuden tunne

21.9.16   Marjo  Kokko  

Kiintymyssuhde heijastuu tunteisiin Kiintymyssuhteen aikana ihmiselle vahvistuu kaksi melko pysyvää ominaisuutta:

Ø Millaisina näemme ja koemme muut ihmiset? Ø Millaisena näemme ja koemme itsemme?

•  Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta •  Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii

vaimentamaan tunteita •  Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta,

pyrkii varmentamaan niitä •  Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka

toimia ja kokee olevansa/on vaarassa

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

4  

Kuinka tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja voi tukea koulussa ja päiväkodissa?   Samoja  keinoja  kuin  muissakin  opeteltavissa  asioissa…  Ø  Mallioppiminen  

•  Koko  työyhteisö  mallintaa  lapselle  ja  nuorelle  kokoajan  näitä  taitoja  •  Pysähtykää  yhdessä  mie@mään,  millaisia  taitoja/  arvoja  mallinna;e  •  Nuori oppii 80% taidoistaan mallista aikuisia ja toisia nuoria seuraamalla, 20% kielellisen ohjauksen kautta  

Ø  Harjoi;elu,  harjoi;elumahdollisuuksien  järjestäminen  •  Ei  jätetä  tekemä;ä  vaikeita  asioita  

Ø  Kokeilu,  yritys  ja  erehdys  Ø  Palaute,  oikea-­‐aikaises?  ja  aidos?  Ø  Toiminnallisuus  Ø  Käy;äytymisen  muokkaaminen,  yhteinen  tavoite  Ø  Tavallisissa  arjen  ?lanteissa  Ø  Keskustelut  

21.9.16   Tekijän  nimi  Esityksen  nimi  

Erilaisia toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen •  Hyviä toiminnallisia menetelmiä on paljon. Valitkaa työyhteisössä muutama, jota lähdette

kehittämään. •  Harva menetelmä sopii sellaisenaan jokaisen työotteeseen vaan menetelmää pitää muokata

itselleen ja kohdeyleisöä vastaavaksi •  Valmiita netti- materiaaleja mm.

•  MAESTRO- nuorten stressinhallinta •  Mielenterveystalo www.mielenterveystalo.fi, •  Elämäntaitoa, Nyyti ry www.nyyti.fi •  Tunnetaitoja www.mielenterveysseura.fi •  MLL www.mll.fi

•  Meillä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa käytössä: Ø  ART, Aggression Replacement Training Ø  FRIENDS Ø  Tunne- ja turvataidot

21.9.16   Tekijän  nimi  Esityksen  nimi  

21.9.16  

5  

Toiminnallinen oppiminen

Toiminnallinen oppiminen: Ø toiminnanohjauksen kuntoutusta: suunnittele, toteuta, arvioi Ø otsalohkon ja tunnesäätelyjärjestelmän yhteistyön kehittämistä: tunteen ja

järjen yhteistyö Ø hyödynnetään nuoren plastiset aivot, muokataan aivojen toimintamalleja

uudestaan: 10 harjoittelun jälkeen aivoihin syntyy jälki, 100 kerran jälkeen polku, 1000 kerran jälkeen tie

21.9.16   Marjo  Kokko  

Palautteen merkitys taitojen oppimiselle

Positiivisen palautteen voima: •  Lapsen/ nuoren aivojen palkitsemiskeskus toimii vielä enimmäkseen ”nopean” palkitsemisen

periaatteella ( dopamiinipiikki) , jota hyödynnetään toiminnallisissa menetelmissä •  Palaute on oltava aito ja oikea-aikainen •  Oma onnistuminen/ oma oivallus onnistumisesta •  Itsearviointiin tukeminen •  Jos lapsella/ nuorella neuropsykiatrisia haasteita, on oman osaamisen ja omien

vahvuuksien/ onnistumisen huomaaminen jo neurologisesti vaikeaa. Silloin aikuisen ulkopuolista tukea tarvitaan pidempään

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

6  

ART taustaa

Ø  Syntyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa Ø  Perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jossa toiminnallisten harjoitusten

kautta pyritään sosiaalisen ja hyväksytyn käyttäytymisen vahvistamiseen Ø  Menetelmän kehittäjä psykologi Arnold Goldstein Ø  Havaitsi, että aggressiivisuutta on hoidettu liian kapea-alaisesti

Ø aggressiivinen käyttäytyminen ei ole vaan yksi toiminta vaan useita eri toimintoja: ajatuksen, tunteen ja käyttäytymisen taso

Ø  Hän yhdisti tutkittuja ja olemassa olevia menetelmiä yhdeksi ohjelmaksi, joka suunnattiin agg.käytöksen takana oleviin taitopuutoksiin

21.9.16   Marjo  Kokko  

taustaa… Ø Menetelmää kehitettiin/ testattiin poikakodissa yhdessä

Barry Glickin kanssa New Yorkissa Ø menetelmää on tutkittu runsaasti ja sitä käytetään laajalla rintamalla

hoito-/ kuntoutusyksiköissä, rangaistuslaitoksissa, kouluissa ja perheille perhehoitokeskuksessa

Ø Suomessa pidetty ART- koulutusta ja ryhmiä 11- vuotta Ø Toimiva menetelmä, jota voi soveltaa hyvin erilaisten asiakasryhmien

kanssa mm. neuropsykiatriset, kehitysvammaiset, psyykkisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset sekä perheet/ erilaiset yhteisöt (nuorisokodit)

Ø Sopii sekä ryhmiin että yksilötyöskentelyn pohjaksi

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

7  

Sosiaalisten taitojen harjoittelu / ART Ø Sosiaalisten taitojen harjoitusohjelma koostuu 50 arkielämän sosiaalisesta

taidosta: perustason ja edistyneemmät taidot, tunteisiin liittyvät sos. taidot sekä agg./ haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot

Ø Sosiaalinen havaitseminen: tilanteen antamat vihjeet, roolit, normit, säännöt

Ø  Jokainen taito on jaettu pienempiin osiin, joita harjoitellaan mallintamisen, positiivisen palautteen ja ohjaajien esimerkkien kautta

Ø Sosiaalisen taidon pilkkomisen kautta on helppo arvioida niitä asioita, joita nuori jo osaa ja missä hän kaipaa vielä harjoitusta

21.9.16   Marjo  Kokko  

Perustason sosiaaliset taidot Ø  Kuunteleminen Ø  Keskustelun aloittaminen Ø  Keskusteleminen Ø  Kysyminen Ø  Kiittäminen Ø  Esittäytyminen Ø  Muiden esitteleminen Ø  Kohteliaisuuden sanominen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

8  

Perustason sosiaaliset taidot  

2.  KESKUSTELUN  ALOITTAMINEN  

1.  Tervehdi  

2.  Jutustele  

3.  Päättele,  kuunteleeko  toinen  sinua  

4.  Kerro  varsinainen  keskustelun  aihe  

 

21.9.16  

Edistyneemmät sosiaaliset taidot

•  Avun pyytäminen •  Mukaan meneminen •  Ohjeiden antaminen •  Ohjeiden noudattaminen •  Anteeksi pyytäminen •  Muiden vakuuttaminen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

9  

Edistyneemmät sosiaaliset taidot

 

10.  MUKAAN  MENEMINEN  

1.  Mieti,  haluaisitko  liittyä  toisten  seuraan    

2.  Mieti,  mikä  on  sopiva  tapa    

3.  Valitse  sopiva  aika    

4.  Liity  mukaan  

21.9.16   Marjo  Kokko  

Tunteisiin liittyvät sosiaaliset taidot •  Omien tunteiden tunnistaminen •  Tunteiden ilmaiseminen •  Toisten tunteiden ymmärtäminen •  Toisen suuttumuksen sietäminen •  Välittämisen ilmaiseminen •  Pelkojen sietäminen •  Itsensä palkitseminen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

10  

Tunteisiin liittyvät sosiaaliset taidot

17.  TOISEN  HENKILÖN  TUNTEIDEN  YMMÄRTÄMINEN  

1.  Katso  toista  henkilöä  

2.  Kuuntele,  mitä  hän  sanoo  

3.  Mieti,  miltä  hänestä  mahtaa  tuntua  

4.  Mieti  tapoja,  joilla  voit  ilmaista,  että  tiedät,  miltä  hänestä  tuntuu  

5.  Valitse  paras  tapa  ja  toimi  

21.9.16   Marjo  Kokko  

Aggressiiviselle/ haasteelliselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset sosiaaliset taidot

•  Luvan kysyminen •  Asioiden jakaminen •  Neuvotteleminen •  Itsehillintä •  Omien oikeuksien puolustaminen •  Kiusaamiseen reagointi •  Hankaluuksien välttäminen •  Riidasta erossa pysyminen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

11  

Aggressiiviselle/ haasteelliselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset sosiaaliset taidot

25.  NEUVOTTELEMINEN  

1.  Mieti,  oletko  eri  mieltä  toisen  henkilön  kanssa  

2.  Kerro  henkilölle  huomiosi  erimielisyydestä  

3.  Kysy  toiselta,  mitä  tämä  ajattelee  asiasta  

4.  Kuuntele  vastaus  avoimin  mielin  

5.  Mieti,  miksi  toinen  henkilö  ajattelee  tällä  tavalla  

6.  Ehdota  kompromissia  

 

21.9.16   Marjo  Kokko  

Stressin sietoon liittyvät taidot •  Tyytymättömyyden ilmaiseminen •  Negatiiviseen palautteeseen vastaaminen •  Reilu peli •  Häpeän sietäminen •  Ulkopuolisuuden sietäminen •  Ystävän puolustaminen •  Suostutteluun vastaaminen •  Epäonnistumisen sietäminen •  Ristiriitaisten viestien kanssa pärjääminen •  Syytökseen vastaaminen •  Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun •  Ryhmäpaineen sietäminen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

12  

Stressin sietoon liittyvä taito

37. SUOSTUTTELUUN VASTAAMINEN 1.Kuuntele, mitä toinen sanoo. 2. Mieti, mitä mieltä itse olet. 3. Vertaa omaa ja toisen mielipidettä 4. Mieti, mitä mieltä lopulta itse olet ja kerro se toiselle

21.9.16  

Suunnitteluun/ ennakointiin liittyviä taitoja

•  Tekemisen suunnitteleminen •  Ongelman aiheuttajan selvittäminen •  Tavoitteen asettaminen •  Omien kykyjen huomioon ottaminen •  Tiedon kerääminen •  Ongelmien /asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen •  Päätöksen tekeminen •  Tehtävään keskittyminen

21.9.16  

21.9.16  

13  

Suunnitteluun liittyvä taito

45. TAVOITTEEN ASETTAMINEN 1. Mieti, mitä haluat saavuttaa. 2. Etsi tietoa siitä, miten voit saavuttaa tavoitteesi. 3. Mieti, mitä kaikkea sinun tarvitsee tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. 4. Ota ensimmäinen askel kohti tavoitetta

21.9.16  

Vihanhallinta/ ART •  Vihanhallinnassa opetellaan sosiaalisesti hyväksyttyä tapaa toimia

aggressiivisen toiminnan sijaan •  Vihanhallintaa tarkastellaan eri vaiheiden kautta

Ø mikä laukaisi tilanteen Ø tilanteen aiheuttamat fyysiset tuntemukset ja ajatukset Ø oma käyttäytyminen tilanteessa Ø mitä käyttäytymisestä seurasi

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

14  

Hyvä ja paha viha

•  Kaikki viha ei ole haitallista, vaan on osa ihmisen monisävyisyyttä ja luonnollista reagointia

•  ”Hyvä” viha aiheuttaa ihmiselle myönteisiä seurauksia, kuten oman puolensa pitäminen, kuulluksi tuleminen, omien rajojen suojeleminen jne.

•  Haitallinen viha aiheuttaa ihmiselle kielteisiä seurauksia ja aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä: psykososiaaliset ja terveydelliset haitat

21.9.16   Marjo  Kokko  

Aggressiivisuutta on monenlaista…

Ø  Näkyvää ja kuuluvaa käyttäytymistä: lyöminen, potkiminen, huutaminen, kiroilu, uhkailu, tukistaminen, raapiminen jne.

Ø  Ei-näkyvää käyttäytymistä: manipulointi, ilmeily, silmien pyöritys, juoruilu, selän takana puhuminen, ulkopuolelle jättäminen, vallankäyttö, jne.

Ø  Itseensä kohdistuva aggressiivisuus: itsensä laiminlyöntiä, itsetuhoisuus, viiltely, itsensä vähättely, jne.

Ø  Vihamielinen murehtiminen

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

15  

Vihamielinen murehtiminen

Vihaisuuden taustalla usein häpeän ja torjutuksi tulemisen tunne, jota yritetään peitellä/ hallita vihamielisellä murehtimisella Vihamielinen murehtiminen ja koston ajattelu aktivoi aivojen mielihyväalueita (de Quervain ym., 2004)

Ø  Sama alue aktivoituu miellyttävien makujen yhteydessä Ø  ”Kosto on suloinen” Ø  Vaikea vaikuttaa hormonaalisen taustan takia

21.9.16   Marjo  Kokko  

Mitkä tekijät altistavat aggressiivisen käyttäytymisen kehitykselle?

Ulkoiset tekijät: Ø  Altistuminen väkivallalle/ väkivallan näkeminen Ø  Turvaton/ jäsentymätön kiintymyssuhde Ø  Epäjohdonmukainen vanhemmuus Ø  Vaikeudet perheen sisäisissä suhteissa Ø  Aversiivinen kasvatustapa

Sisäiset tekijät: Ø  Temperamentti Ø  Sosiaalisten vihjeiden virheellinen tulkinta Ø  Heikko päätöksentekokyky Ø  Uskoo aggressiivisen käyttäytymisen voimaan Ø  Heikot ongelman ja konfliktin ratkaisutaidot Ø  Syyllisyyden ulkoistaminen, syyllisen hakeminen, oman syyllisyyden kieltäminen Ø  Vihamielinen märehtiminen ja koston suunnittelu

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

16  

Vihanhallinnan ketju •  Laukaisijat (ulkoiset/ sisäiset) •  Vihjeet; fyysiset merkit suuttumisesta •  Rauhoittajat; syvään hengittäminen/ takaperin laskeminen/ mukavat mielikuvat •  Muistuttajat; "Älä suurentele asiaa." •  Itsearviointi; "Tämän hoidin hienosti." •  Itsevalmennus; "Ensi kerralla ohjaan itse itseäni."

21.9.16   Marjo  Kokko  

Laukaisijat •  Ulkoiset laukaisijat ovat asioita, joita toinen ihminen tekee ja jotka saavat sinut

suuttumaan. Ne voivat olla sanallisia tai ei-sanallisia. Sanallinen laukaisija voi olla esimerkiksi nimittely tai kehotus tehdä jotain. Ei-sanallinen laukaisija voi olla esimerkiksi tönimistä tai rivojen merkkien tekemistä.

•  Sisäinen laukaisija on se mitä itse ajattelet tai sanot itsellesi tilanteessa, jossa

on ulkoinen laukaisija. Sisäinen laukaisija on ratkaiseva sen suhteen suututko tilanteessa vai et. Voit sanoa itsellesi esimerkiksi: ”Tuo ärsyttävä tyyppi pilkkaa minua” tai ”Tuohan saa minut näyttämään pelleltä”. Nämä vääristyneet, provosoivat kommentit ovat sisäisiä laukaisijoita, jotka yhdistyvät ulkoisten laukaisijoiden kanssa ja johtavat usein ärtymiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

17  

Vihjeet •  Kaikilla ihmisillä on fyysisiä merkkejä, jotka kertovat että he

ovat vihaisia. Näitä ovat esimerkiksi: Ø  lihasten jännittyminen Ø  hengityksen kiihtyminen Ø  kummallinen tunne mahassa Ø  kiinni puristuneet nyrkit Ø  sydämen hakkaaminen Ø  hampaiden kiristely

•  Vihjeet voivat olla myös ajatuksia. •  Täytyy tietää olevansa vihainen ennen kuin voi käyttää

vihanhallintatekniikoita vihaisuuden hallintaan.

21.9.16   Marjo  Kokko  

Rauhoittajat Vihaa vähentävät tekniikat eli rauhoittajat vähentävät suuttumustasi ja lisäävät itsehallintaasi. Ne lisäävät sinun voimakkuuttasi tilanteessa, jossa huomaat tulevasi vihaiseksi.

Ø Syvään hengittäminen Ø  Takaperin laskeminen Ø Mukavat mielikuvat

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

18  

Muistuttajia Ärsyttävään tilanteeseen valmistautuminen. Ø  Tämä tulee hermostuttamaan minua, mutta tiedän, miten selviän siitä. Ø  Mitä minun pitää tehdä? Ø  Voin suunnitella, kuinka hoidan tämän. Ø  Minä selviän tilanteesta. Tiedän, miten pystyn hallitsemaan vihaani. Ø  Jos huomaan, että alan hermostua, tiedän mitä tehdä. Ø  Ei tule olemaan mitään tarvetta riidellä. Ø  Älä ota tätä liian vakavasti. Ø  Tämä voisi olla ärsyttävä tilanne, mutta uskon itseeni. Ø  Aika hengittää muutaman kerran syvään. Olo on mukava ja rento. Ø  Varovasti. Muista säilyttää huumorintajusi.

21.9.16   Marjo  Kokko  

Itsearviointi •  Itsearviointi on tapa, jolla voi

Ø  arvioida kuinka hyvin selvisi tilanteesta, Ø  palkita itsensä hyvästä selviytymisestä Ø  auttaa itseään selvittämään Ø miten tilanteesta voisi selviytyä paremmin

Itsenä palkitseminen tehdään sopivilla kommenteilla, kuten ”Pysyin tosi rauhallisena” tai ”Hallitsin todella itseni” Vastaavasti itsensä valmentaminen tehdään kommenteilla, kuten ”Ensi kerralla paremmin” tai ”Täytyy olla tarkkana vihjeiden kanssa”.

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

19  

Marjo Ramstadius/ Teerimäen päiväkoti, Jokioisten kunta

21.9.16   Tekijän  nimi  Esityksen  nimi  

Sehän  oli  vain  leikkiä…  

Lisää aiheesta

Andersson, B. (2006) Sosiaaliset tarinat. Sarjakuvitettu keskustelu. Attwood, T. KAH. Kognitiivis-affektiiviset harjoitukset. Cacciatore, R. ( 2007) Aggression portaat. Goldstein, A.P.(2008) ART, Aggression Replacement Training. Greene, R. (2008) Tulistuva lapsi. Heikura-Pulkkinen, U. & Kujanpää, S. (2006) Sosiaaliset kuvatarinat. Juusola, M. (2012) Levottomat aivot. Juusola, M (2011) Vahvaksi rakastetut lapset. Keltinkangas-Järvinen, L. (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2007) Tunteesta tunteeseen. Kerola,K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2013) Ihmiseltä ihmiselle. Kerola, K. & Sipilä, A-K. ( 2007) Haastava käyttäytyminen. Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Kujanpää, S. (2009) Tukikeskustelun käsikirja. Lappalainen, R. (2007) Käyttäytymisanalyysi käytännön terapiatyössä. Stallard, P. (2010) Ajattelemalla iloa. Tahkokallio, K. (2003) Mitä tehdä levottomille lapsille? Viljamaa, J. ( 2009) Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus

21.9.16   Marjo  Kokko  

21.9.16  

20  

Kiitos! Hyvää syksyä !

21.9.16   Marjo  Kokko