sosiaalinen media yrityksen extranet- jÄrjestelmÄnÄ · 5.4.3 tietoturva ... sosiaalisessa...

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSEN EXTRANET-

JÄRJESTELMÄNÄ Case Elgg

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Visamäki, 20.5.2010

Jenna Sinervirta

OPINNÄYTETYÖ


Hämeenlinna

Työn nimi Sosiaalinen media yrityksen extranet-järjestelmänä, case Elgg

Tekijä Jenna Sinervirta

Ohjaava opettaja Hely Kilpeläinen

Hyväksytty _____._____.20_____

Hyväksyjä

TIIVISTELMÄ

HÄMEENLINNA


eLearning ja multimedia

Tekijä Jenna Sinervirta Vuosi 2010

Työn nimi Sosiaalinen media yrityksen extranet-järjestelmänä, case Elgg

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyö tehtiin Mediamaisteri Group Oy:lle. Tarkoituksena oli perustaa

Internetiin toimeksiantajalle uusi extranet-järjestelmä, joka toimisi yrityksen

ja sen asiakkaiden välisenä vuorovaikutteisena yhteistyöalustana. Yrityksellä

on ollut käytössä Moodle-pohjainen järjestelmä, jonka tilalle haluttiin

uudenlainen ratkaisu. Uuden extranetin tarkoituksena oli tuoda yrityksen

verkostoituneet asiakkaat ja sidosryhmät lähemmäs yritystä sekä parantaa

yhteydenpitoa ja Mediamaisteri Groupin tuotteiden markkinointia.

Opinnäytetyössä käytettiin extranet-järjestelmän perustamiseen sosiaalista

verkostoitumisalusta Elggiä. Elgg on avoimen lähdekoodin tuote, joka

mahdollisti yrityksen uuden ja viihtyisän extranet-järjestelmän toteuttamisen.

Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kehitysprojektia, koska työ koostui

enimmäkseen järjestelmän suunnittelusta ja käytännön työstä. Työn

lähtökohtana oli kuitenkin selvittää ensin yrityksen tarpeet kyselyn ja

haastattelun avulla, joiden tuloksia analysoitiin laadullisen tutkimuksen

kautta. Siten työlle saatiin tarvemäärittely, jonka pohjalta extranet-järjestelmä

toteutettiin.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään pääasiassa sosiaalista mediaa ja

sen erilaisia työkaluja Internetissä sekä Elgg-järjestelmää. Moodlen

ominaisuuksia ja yrityksen tuotteiden markkinointia Elggissä käsitellään

työssä extranetin kehittämisen yhteydessä.

Työn tärkein tuotos oli uusi extranet-järjestelmä. Työssä kehitetyn extranet-

järjestelmän avulla Mediamaisteri Group voi pitää yhteyttä asiakkaisiin ja

yrityksen sidosryhmiin sekä päinvastoin.

Avainsanat Sosiaalinen media, Elgg, extranet-järjestelmä

Sivut 48 s. + liitteet 15 s.

ABSTRACT

HÄMEENLINNA Degree Programme in Business Information Technology

eLearning and multimedia

Author Jenna Sinervirta Year 2010

Subject of Bachelor’s thesis Social Media as a Company's Extranet System,

Case Elgg

ABSTRACT

This Bachelor’s thesis was commissioned by Mediamaisteri Group Oy. The

purpose of this thesis was to create a new extranet system on the Internet,

which would work as an interactive community platform between the

company and its customers. The company has used the Moodle platform so

far and now they want a new solution to replace it. The aim of the new

extranet system was to bring networking customers and interest groups closer

to the company and also facilitate communication with them and improve

product marketing.

To set up the extranet system this Bachelor’s thesis used a social networking

platform Elgg. Elgg is an open source product, which made it possible to

create a new and pleasant extranet system for the company. A development

project was used as a research method in this Bachelor’s thesis because the

work mostly consisted of planning the system and practical work. To begin

with, it was important to find out the company’s requirements with the help of

a query and an interview. The results were analyzed qualitatively. In that way

a requirements analysis was given to the work, which was the base of the

extranet system.

The theoretical part of the thesis deals with social media and its various tools

on the Internet as well as the Elgg system. The features of Moodle and the

company’s product marketing on the Elgg are handled in connection with the

developmentpart of the extranet.

The most important result of this Bachelor’s thesis was the new extranet

system. Using the extranet system developed in this thesis, Mediamaisteri

Group makes contacts and keeps in touch with the customers and interest

groups and vice versa.

Keywords Social media, Elgg, extranet system

Pages 48 p. + appendices 15 p.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1

2 LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................... 3

2.1 Mediamaisteri Group Oy ..................................................................................... 4 2.2 Keskeiset käsitteet ............................................................................................... 5

3 SOSIAALINEN MEDIA KÄSITTEENÄ ................................................................... 7

3.1 Sosiaalisen median tarkempi määrittely .............................................................. 7 3.2 Sosiaalisen median työkaluja .............................................................................. 9 3.3 Elgg ja sen ominaisuuksia ................................................................................. 11

4 TUTKIMUKSEN PIIRTEET .................................................................................... 14

4.1 Kehittämisprojekti tutkimusmenetelmänä......................................................... 14

4.2 Laadullinen tutkimusmenetelmä ja sen soveltuvuus tähän työhön ................... 14 4.3 Aiheen rajaus ..................................................................................................... 15 4.4 Työn tavoitteet................................................................................................... 16

4.5 Tutkimusongelmat ............................................................................................. 16

5 EXTRANETIN KEHITTÄMINEN .......................................................................... 17

5.1 Nykytilanne ....................................................................................................... 17 5.2 Kysymykset ja tapaaminen................................................................................ 17

5.3 Extranet-järjestelmän tarvemäärittely ............................................................... 19 5.3.1 Tarvemäärittely ...................................................................................... 19

5.3.2 Omia johtopäätöksiä kysymyksistä ja tarvemäärittelystä ...................... 20 5.3.3 Vertailua tarvemäärittelyn pohjalta, Elgg vs. Moodle ........................... 21

5.4 Yrityksen extranetin suunnittelu ....................................................................... 24

5.4.1 Roolit ja vastuut ..................................................................................... 25

5.4.2 Pilotointi ................................................................................................ 27 5.4.3 Tietoturva .............................................................................................. 29

5.5 Extranetin sisällön määrittely ............................................................................ 31 5.5.1 Blogit ..................................................................................................... 31

5.5.2 Käyttäjän ominaisuuksia Elggissä ......................................................... 33 5.5.3 Sisällön ominaisuuksia Elggissä ............................................................ 34

5.6 Elggin asennus ja konfigurointi ........................................................................ 34 5.6.1 Käyttöönotettavat työkalut .................................................................... 35 5.6.2 Ulkoasu .................................................................................................. 35

5.6.3 Käyttäjien lisääminen ............................................................................ 36 5.7 Mediamaisteri Groupin tuotteiden markkinointi uudessa järjestelmässä .......... 37

5.8 Järjestelmän testaus ........................................................................................... 40 5.8.1 Testauksen tulokset ja johtopäätökset ................................................... 41 5.8.2 Testauksen yhteenveto ........................................................................... 41

6 VALMIIN EXTRANETIN ARVIOINTI .................................................................. 42

6.1 Extranet-järjestelmän arviointi .......................................................................... 42 6.2 Elgg-järjestelmä opinnäytetyön kannalta .......................................................... 43 6.3 Työn hyödynnettävyys jatkossa ........................................................................ 44

7 YHTEENVETO JA KEHITYSEHDOTUKSET ...................................................... 45

LÄHTEET ...................................................................................................................... 46

Liite 1 Elggin asennus ja konfigurointi

Liite 2 Kuvakaappauksia extranet-järjestelmästä

Liite 3 Lähdekoodin muutokset Elggissä

Sosiaalinen media yrityksen extranet-järjestelmänä, case Elgg

1

1 JOHDANTO

”Uusi markkinointi perustuu syvempään yhteistyöhön asiakkaiden kanssa, ja

tämän yhteistyön peruspilari on kaksisuuntainen vuoropuhelu” (Salmenkivi

& Nyman 2007, 23).

Tietotekniikka, media ja Internet ovat muuttuneet vuosien saatossa yhä

enemmän yksisuuntaisen kanavan vuorovaikutuksesta kohti kaksisuuntaisen

kanavan vuorovaikutusta ja sen markkinointia. Yksisuuntaisen kanavan

vuorovaikutuksessa on kyse siitä, että ihminen ottaa vastaan tietoa erilaisista

mediakanavista, kuten televisiosta tai radiosta, ilman että hän pystyy

vaikuttamaan tiedon laatuun tai tietoon itse, paitsi tietenkin sulkemalla

kanavan. Kaksisuuntaisen kanavan vuorovaikutuksessa henkilö voi itse

tuottaa sisältöä Internetiin ja vaikuttaa markkinoitavaan tuotteeseen antamalla

palautetta ja ehdotuksia median tai Internetin kautta. Tämän mahdollistaa

Internetin toinen vaihe eli niin sanottu Web 2.0, toiselta nimeltään sosiaalinen

media, joka on yleistynyt Internetin käyttäjien keskuudessa valtavasti viime

vuosina. Internetin käyttäjistä alle 25-vuotiaista suurin osa käyttää Internetissä

sosiaalisia medioita, esimerkiksi kirjoittamalla blogia tai pitämällä yhteyttä

ystäviin erilaisten yhteisöpalveluiden, kuten Facebookin tai Messengerin

avulla.

Opinnäytetyön aihe koskee juuri tätä uutta ja kehittyvää suuntausta,

sosiaalista mediaa. Internetin käyttäjät ovat muuttaneet suhtautumistaan ja

tottumuksiaan mediaa kohtaan, tämän takia on myös yritysten muututtava

mukana ja omaksuttava käsitys paremmasta ja kannattavammasta

markkinoinnista. Työn aihe on siksi hyvin ajankohtainen tämänhetkisen

laman keskellä, koska taloudellisesti vaikeina aikoina yritysten on kehityttävä

potentiaalisten asiakkaiden ja nykyisten asiakkaiden mukana pitääkseen

yrityksen kannattavana ja talouden noususuhdanteisena. Yritysten on myös

kehitettävä yhä kilpailukykyisempiä tuotteita markkinoille siten, että ne

vastaavat asiakkaiden tarpeita ja nykyaikaisia toimintatapoja. Tämän takia

toimeksiantajayritys tarvitsee uuden järjestelmän, jonka avulla se pysyy

mukana muuttuvassa maailmassa.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Mediamaisteri Group Oy, joka on

oppimisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijayritys. Opinnäytetyön aiheen

valinnan aikana halusin lähteä kehittämään tätä aihetta, koska se on

ajankohtainen ja yrityksen vanha ”extranet-järjestelmä” eli Moodle-alustalla

toteutettu yhteistyötila, on nykypäivään verrattuna vanhanaikainen ja kaipasi

uudistusta.

Työni tarkoituksena on perustaa Internetiin yritykselle oma vuorovaikutteinen

mediakanava käyttäen sosiaalisen verkostoitumisen työkalua, Elgg-

järjestelmää. Elgg on avoimen lähdekoodin tuote, joka mahdollistaa yrityksen

uuden ja viihtyisän extranet-järjestelmän kehittämisen. Extranetin


2

tarkoituksena on tuoda yrityksen verkostoituneet asiakkaat ja sidosryhmät

lähemmäs yritystä sekä helpottaa yhteydenpitoa ja parantaa sähköistä

markkinointia. Extranet-järjestelmään on tarkoitus tuoda muun muassa kaikki

yrityksen demonstraatiot ja yhteistyöprojektit, jotta niistä voitaisiin

keskustella ja saada asiakkailta välitöntä palautetta esimerkiksi ryhmissä

keskustelufoorumin tai blogin avulla. Välitön palaute on todella tärkeä asia,

jotta yritys saavuttaisi vuorovaikutteisuuden yrityksen henkilöstön ja

asiakkaiden välillä.

Työssä pyritään vastamaan kolmeen tutkimusongelmaan. Mitä ominaisuuksia

uuteen extranet-järjestelmään täytyy sisältyä? Tähän saadaan vastaus

tarvemäärittelyn avulla, jonka tulokset selviävät haastattelun perusteella.

Miten Elgg täyttää yrityksen extranet-tarpeet paremmin kuin Moodle? Työssä

vertaillaan Moodlen ja Elggin tärkeimpiä ominaisuuksia ja eroavaisuuksia.

Miten uutta extranet-järjestelmää voidaan hyödyntää Mediamaisteri Groupin

tuotteiden markkinoinnissa? Tämä perustellaan työn loppupuolella, jolloin

saadaan selville, miten yrityksen tuotteita voidaan markkinoida Elggin avulla.


3

2 LÄHTÖKOHDAT

Mediamaisteri Groupilla on tarve uudistaa yrityksen extranet-järjestelmää,

joka on tällä hetkellä toteutettu Moodle-alustalla. Vanha Moodle-pohjainen

järjestelmä mLounge on ollut asiakkaiden ja yrityksen yhteistyötilana, jossa

asiakkaat ovat voineet tutustua yrityksen ratkaisuihin ja heidän sisältö- ja

järjestelmädemonstraatioihinsa. Vanhassa Moodle-järjestelmässä

yhteisöllisyys ja sosiaalisuus, joita uusi Elgg-järjestelmä mahdollistaa, ovat

jääneet vähemmälle huomiolle. Siksi tässä työssä pyritään siihen, että uusi

extranet-järjestelmä tulee olemaan yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden

välinen viihtyisä ja sosiaalinen kohtaamispaikka Internetissä.

Opinnäytetyön alussa kartoitettiin ominaisuudet, jotka haluttiin uuteen

extranet-järjestelmään. Tämä kartoitus toteutettiin sähköpostikyselyllä, joka

lähetettiin Mediamaisteri Groupin Technology-tiimin vetäjälle, Mikko

Torisevalle. Tarkemmat määritykset kuitenkin selvitettiin vielä tapaamisella

ja haastattelulla toimeksiantajan uuden yhteyshenkilön kanssa, jolloin työlle

syntyi tarkempi tarvemäärittely. Tarvemäärittelyn pohjalta opinnäytetyölle

suunniteltiin myös sisältörunko. Nykyisen mLounge-järjestelmän

kirjautumissivu (kuva 1).

Kuva 1 mLounge-järjestelmä.


4

Opinnäytetyössä kehitettävä extranet-järjestelmä (kuva 2) on asennettu

osoitteeseen http://xxxxxx.fi.

Kuva 2 Elgg-pohjainen Extranet-järjestelmä.

2.1 Mediamaisteri Group Oy

Opinnäytetyön toimeksiantajayritys on Mediamaisteri Group Oy, joka on

perustettu vuonna 2000, ja sitä johtaa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja,

Timo Väliharju. Mediamaisteri Groupilla on neljä toimipistettä Suomessa;

Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Yrityksen tehtävänä on

tukea henkilökohtaista kehittymistä sekä organisaation kehittämistä,

oppimista ja asennemuutosta. Mediamaisteri Group tarjoaa asiakkailleen

yksilölliseen tarpeeseen perustuvia kokonaisratkaisuja, jotka sisältävät

teknologian, sisällöt, toimintakonseptit sekä asiantuntijatuen. Mediamaisteri

Groupin keskeisiä tuotteita ovat oppimisympäristöpalvelut, hrd-työkalut,

sisällöntuotanto sekä järjestelmien ylläpito ja koulutus.

Henkilöstömäärä on keskimäärin 30 henkilöä. Henkilöstöön kuuluu sekä

kokopäiväisiä työntekijöitä että osa-aikaisia työntekijöitä. Mediamaisteri

Group koostuu erilaisista tiimeistä, jotka ovat Sales and Marketing -tiimi,

Customer-tiimi, Technology-tiimi sekä talous. Suoritin viiden kuukauden

työharjoitteluni Mediamaisteri Groupin Technology-tiimissä huhti-elokuussa

2009, missä sain harjoitteluni aikana opinnäytetyöaiheen.


5

2.2 Keskeiset käsitteet

Opinnäytetyön kannalta tärkeimmät käsitteet on selitetty lyhyesti tässä

luvussa.

Sosiaalinen media

Media käsitteenä on todella laaja ja se kasvaa mainonnan ja markkinoinnin

muuttumisen myötä koko ajan. Mediaksi voidaan luetella kaikki

tiedotusvälineet, kuten sanomalehdet, televisio, radio ja Internet. Sosiaalisessa

mediassa kyse on kuitenkin vuorovaikuttamisesta. Internet on täyttynyt

nopeasti erilaisilla Web 2.0 -sovelluksilla ja suosio on nousussa. Näitä

sovelluksia ovat mm. MySpace ja Facebook. Yhdysvalloissa yli 70 %

sosiaaliseen mediaan käytetystä mainonnasta kohdistuu näihin kahteen

sosiaaliseen verkostoon. (Tuten 2008, 35–36.)

Avoin lähdekoodi (open source)

Avoimen lähdekoodin ohjelma on käyttäjän muokattavissa, koska kuka

tahansa voi nähdä alkuperäisen ohjelmakoodin ja se on ladattavissa yleensä

ilmaiseksi Internetistä (Wikipedia 2010a). Käyttämällä avoimen lähdekoodin

ohjelmia yritykselle kertyy paljon säästöjä koska lisenssimaksuja ei ole.

Osaava henkilökunta voi kehittää ohjelmia eteenpäin yrityksen ja asiakkaiden

tarpeisiin, kuten Mediamaisteri Groupissa tehdään.

Elgg

Elgg on avoimeen lähdekoodiin perustuva sosiaalisen median yhteistyöalusta,

jolla tämä opinnäytetyön käytännön osuus on tarkoitus toteuttaa. Elgg on

julkaistu kaikkien käyttöön vuonna 2004 ja se on lisensoitu GPL 2.0 -lisenssin

alle. Asennuspaketti on ladattavissa ilmaiseksi Elggin virallisilta www-

sivuilta osoitteesta http://elgg.org/download.php. (Elgg 2010a.)

Moodle

Moodle on monipuolinen oppimisalusta, joka perustuu myös avoimeen

lähdekoodiin. Moodle on kehitetty pääasiassa virtuaaliseksi

oppimisympäristöksi (Virtual Learning Environment, VLE) ja se on

keskittynyt kurssien hallintaan. Moodle on hyvin suosittu opettamisen

apuväline ympäri maailmaa. Moodle-ohjelmisto on ladattavissa ilmaiseksi

osoitteesta http://moodle.org/downloads/. (Moodle 2010.)

Extranet-järjestelmä

Verkkojulkaisupalvelu, ohjelmistopalvelu tai tietoverkko, joka on suojattu

salasanalla sekä rajattu yrityksen asiakkaille ja sidosryhmille.

http://elgg.org/download.php

http://moodle.org/downloads/


6

Verkkojulkaisulla tarkoitetaan tiedon jakamista rajatuille sidosryhmille, joita

voivat olla esimerkiksi asiakkaat tai asiakasryhmät, tavarantoimittajat ja

jälleenmyyjät. Extranet-ohjelmilla tarkoitetaan puolestaan sidosryhmille

tarkoitettuja palveluita, jotka mahdollistavat esimerkiksi tilausten tekemisen

ja palautteen antamisen. (Yritys-Suomi 2008.)


7

3 SOSIAALINEN MEDIA KÄSITTEENÄ

Seuraavissa kappaleissa määritellään tarkemmin sosiaalista mediaa ja

selvitetään Elggin historiaa, sen tarkoitusta sekä Elggin muutamia

ominaisuuksia.

3.1 Sosiaalisen median tarkempi määrittely

Sosiaalinen media, Web 2.0, yhteisöllinen media, sosiaalinen web. Kaikki

nämä termit kuvaavat samaa ilmiötä, joka on Internetin historiassa

suhteellisen tuore käsite. Internetin alun juuret johtavat Yhdysvaltain

puolustusministeriöön, Pentagoniin vuoteen 1969, jolloin Pentagonissa

avattiin uusi ARPAnet verkko, josta myöhemmin kehittyi Internet (lyhenne

sanoista interconnecting networks). (Alasilta 2009, 48.)

Sosiaalisen median alku ulottuu vuoteen 2004, jolloin Web 2.0 -käsite

esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti. Tämän käsitteen toi esille Tim

O’Reilly, joka halusi markkinoida omaa ja yhteistyökumppaneidensa

konferenssia. Ilmiö oli jo silloin ollut esillä jonkin aikaa, mutta se sai vasta

konferenssissa nimen Web 2.0, jota nykyään käytetään yleisesti ympäri

maailmaa. (Alasilta 2009, 56.)

Sosiaalista mediaa voidaan kuvata seuraavasti: Jos Internetin ensimmäisen

aallon (Web 1.0) aikana yksisuuntaisen kanavan tarkoituksena oli saattaa

tietokoneet samassa verkossa yhteen, niin Internetin toisen aallon (Web 2.0)

tarkoituksena on saattaa yhteen ihmiset. (Salmenkivi & Nyman 2007, 36–39.)

Sosiaalisessa mediassa on kyse ennen kaikkea vuorovaikuttamisesta, jota uusi

tekniikka ja tekniikan avulla muodostettavat palvelut, verkostot ja yhteisöt

tukevat aivan uusilla tavoilla. Sosiaalisen median sovelluksille on yleensä

ominaista käyttäjien aktiivinen osallistuminen ja käyttäjien luoman sisällön

jakaminen. Sovellukset on useimmiten suunniteltu siten, että ne ovat hauskoja

ja helppokäyttöisiä ja joista ihmiset saavat kontakteja ja tietoa ja tuntevat

kuuluvansa johonkin yhteisöön; tässä tapauksessa virtuaaliseen yhteisöön.

(Heinonen 2009.)

Kuvassa 3 kuvataan Tim O’Reillyn visiota sosiaalisen median kehityksestä.

Kuvassa on kokoelmia uusista ajattelumalleista sekä toiminta- ja

tuotantotavoista. Nämä uudet Internetiin syntyneet mallit ovat

aikaansaannosta aktiivisilta käyttäjiltä, jotka luovat pohjan nykyajan

Internetin käytölle. Aktiiviset käyttäjät toimivat Internetissä verkostoitumalla

ja hyödyntämällä vuorovaikutus- ja yhteistyöalustoja. (Salmenkivi & Nyman

2007, 37–39.)


8

Kuva 3 O’Reillyn Web 2.0 –käsitekartta (Salmenkivi & Nyman 2007, 38).

Salmenkivi ja Nyman (2007, 111–112) ovat määrittäneet sosiaalisten

verkostoitumispalveluiden tarkoitukset kuuteen eri osaan:

1) Ihmisten löytäminen. Verkostoitumispalvelun ytimeen kuuluu kontaktien

löytäminen, joilla on samat kiinnostuksen kohteet ja vanhojen tuttujen

uudelleenlöytäminen. Esimerkkinä Facebook verkostoitumispalvelu,

jonka tarkoituksena oli alun perin keskittyä yliopistomaailmassa ystävien

kanssa verkostoitumiseen, mutta joka laajennettiin pian suuren suosion

vuoksi Yhdysvaltojen kouluympäristöstä myös muualle maailmaan.

2) Yhteydenpito. Esimerkkinä suomalainen Jaiku perustuu yhteydenpitoon

kontaktien välillä lyhyiden viestien välityksellä. Toisena esimerkkinä on

maailmanlaajuinen Twitter, joka on mikroblogipalvelu. Se tarkoittaa sitä,

että käyttäjät voivat päivittää 140 merkkiä sisältäviä viestejä muiden

nähtäväksi Internetiin.

3) Yhteistyö. Yhteistä työpanosta hyödyntäviä palveluita ovat muun muassa

Wikipedia ja Splice. Wikipedia on vapaa tietosanakirja, johon kuka

tahansa voi kirjoittaa tietämyksensä artikkeleihin. Splice-palveluun

käyttäjät voivat lähettää tekemäänsä musiikkia ja muiden käyttäjien

kanssa yhdessä rakentaa uusia kappaleita yhdistelemällä sekä

muokkaamalla lähetettyjä tuotoksia.


9

4) Sisällön jakaminen. Sisällön jakamiseen tarkoitettuja palveluita ovat

muun muassa Flickr ja Vimeo. Flickrissä käyttäjät voivat jakaa valokuvia

ja Vimeossa käyttäjät voivat jakaa videoita.

Elgg on myös erikoistunut sisällön jakamiseen kaikkien muiden

ominaisuuksiensa lisäksi. Elggiä käytetäänkin paljon esimerkiksi kouluissa,

yrityksissä ja yliopistoissa ympäri maailman sen sosiaalisuuden ja aineistojen

jakamisen vuoksi. (Sharma 2008, 12.)

5) Sisältöjen suodattaminen. Internetin kirjanmerkit voidaan nykyään

tallentaa selaimen sijasta del.icio.us –palveluun, josta ihmiset näkevät,

mitä sivuja muut käyttäjät pitävät tärkeinä.

6) Ajanhallinta. Verkostoitua voidaan myös tapahtumien ympärillä.

Esimerkkinä Yahoo! Upcoming -palvelu. Palvelussa käyttäjät voivat

luoda ilmoituksia tapahtumista ja kertoa muille, mihin tapahtumiin ovat

osallistumassa sekä nähdä listan samaan tapahtumaa osallistuvista

käyttäjistä.

3.2 Sosiaalisen median työkaluja

Hintikan (2007) näkemyksen mukaan sosiaalisen median ydin on

käyttäjälähtöinen sisältö. Hintikka (2009) on myös määritellyt sosiaalisen

median kahteen pääryhmään, joista ensimmäiseen ryhmään kuuluvat

sisältöpalvelut, kuten Flickr ja YouTube ja toiseen ryhmään kuuluvat

verkostopalvelut, kuten Facebook ja MySpace. Sisältöpalveluissa käyttäjät

luovat sisältöä itse videoilla ja kuvilla, joiden sisältö luo sosiaalisuutta.

Verkostopalveluissa sosiaalisuus luo sisältöjä, kuten Facebookissa luodaan

profiili kuvien ja sovellusten avulla. Alla on lueteltu suosituimpia sosiaaliseen

mediaan liittyviä työkaluja.

Sosiaalisen median palveluita:

Wikipedia

Avoin ja monikielinen Internetissä toimiva tietosanakirjaprojekti, joka

aloitettiin vuonna 2001. Nykyään Wikipedia kuuluu suosituimpien

tiedonhakupalveluiden joukkoon. (Saarikoski, Suominen, Turtiainen &

Östman 2009, 331.)

YouTube

Videopalvelu, joka on perustettu vuonna 2005, ja jonka Google osti syksyllä

2006. YouTube on nykyään osa monen nuoren päivittäistä netinkäyttöä.

(Saarikoski ym. 2009, 333.)


10

Twitter

Vuonna 2006 Jack Dorseyn perustama sosiaalisen median palvelu, jossa

käyttäjät lähettävät enintään 140 merkin mittaisia viestejä. Näitä tweedejä

toiset käyttäjät voivat seurata Twitterissä. (Saarikoski ym. 2009, 330.)

Flikcr

Vuonna 2004 kanadalaisen Ludicorpin perustama palvelu, jossa käyttäjät

voivat jakaa ja kommentoida digikuvia Internetissä. Flickr on nykyään

Yahoon omistuksessa Yhdysvalloissa. (Saarikoski ym. 2009, 316.)

Messenger

Microsoftin pikaviestinohjelmisto, joka on yhä suosittu nuorten keskuudessa

(Saarikoski ym. 2009, 323).

IRC-Galleria

Nuorten suosiossa oleva sosiaalisen median palvelu, jossa voi jakaa mm. omia

kuvia (Saarikoski ym. 2009, 319).

Jaiku

Suomalainen sosiaalisen median palvelu, jonka perustivat Jyri Engeström ja

Petteri Koponen. Jaikussa on panostettu mobiiliyhteensopivuuteen. Google

osti myös tämän palvelun vuonna 2006. (Saarikoski ym. 2009, 319.)

Sosiaalisen median verkkoyhteisöjä:

Facebook

Sosiaalisen verkostoitumisen web-palvelu, jonka perusti Mark Zuckerberg

vuonna 2004. Saavutti suosion Suomessa kesällä 2007. (Saarikoski ym. 2009,

316.) Huhtikuussa 2010 Facebookilla on jo yli 400 miljoonaa aktiivista

käyttäjää ja jopa 100 miljoonaa käyttää Facebookin mobiilisovellusta.

Käyttäjämäärä kasvaa päivittäin. (Facebook 2010.)

MySpace

Tom Anderson ym. perustivat vuonna 2003 erittäin suositun sosiaalisen

verkostoitumispalvelun. MySpace on nykyään joutunut hieman siirtymään

suosiossa taka-alalle Facebookin myötä. (Saarikoski ym. 2009, 324.)

Ainoastaan MySpace sosiaaliseen verkostoon on vuoteen 2008 mennessä yli

100 miljoonaa käyttäjää luonut oman profiilinsa, joten siellä, missä ihmiset

viettävät nykyään paljon aikaa, varmasti myös mainonta ja media menestyvät.

(Tuten 2008, 35–36).


11

Ning

Yhteisöpalvelu, joka on joustavasti räätälöitävissä. Sinne voi perustaa oman

avoimen tai suljetun yhteisön myös suomen kielellä. Ningissä ulkoasua,

toiminnallisuuksia ja sovelluksia voi suunnitella ja kehittää kokonaan itse tai

sitten niitä voi valita Ningin laajasta valikoimasta. Ning eroaa mm. Elggistä

siinä, että jokaisesta Ningin käyttäjästä tulee Ning-verkoston jäsen ja hän saa

itselleen Ning-identiteetin (Ning ID), jolla jäsen voi kuulu samaan aikaan

moneen eri yhteisöön. Jos yritys esimerkiksi haluaa Ningin mainokset pois

yhteisön sivuilta ja omia mainoksia tilalle, on siitä maksettava jonkinlainen

korvaus. (Aalto & Uusisaari 2009, 103–104.)

Elgg

Vuonna 2004 perustettu Elgg on ilmainen sosiaalisen median web-sovellus,

joka asennetaan joko Linux- tai Windows-ympäristöön. Voidaan integroida

MediaWikin, Moodlen, Drupalin, Joomla!:n ja WebCT:n kanssa. (Sharma

2008, 1.)

3.3 Elgg ja sen ominaisuuksia

Elggin historia ei ole kovin pitkä eikä vanha, koska sen tarina alkoi vasta

vuonna 2004 Yhdysvalloissa. Elgg on kuitenkin kuudessa vuodessa

saavuttanut paljon suosiota, vaikka se onkin Suomessa edelleen monelle

tuntematon web-sovellus.

Dave Tosh ja Ben Werdmuller kehittivät Elggin vuonna 2004 ja perustivat

samalla Curverider Ltd-yrityksen, jonka tarkoituksena oli jatkaa Elggin

kehitystä ja tarjota Elggiin liittyviä palveluita. Elggin versio 1.0 julkaistiin

elokuussa 2008. Uusi versio sisälsi monia ominaisuuksia, kuten uuden

datamallin ja tiedostojen lataamisen. Tämän jälkeen versioita on tullut tasaisin

väliajoin ja uusin versio 1.7 julkaistiin maaliskuussa 2010, joka sisälsi

parannuksia sovelluksen ytimen ohjelmointirajapintaan ja korjauksia

ohjelmointivirheisiin sekä tietoturvaan. Elgg 1.8 -versiota ollaan kehittämässä

parhaillaan. (Wikipedia 2010b.)

Elgg-sovelluksessa kaikki toimii yhtenäisessä Datamallissa, joka pohjautuu

entiteettien eli olioiden toimintaan. Perusolioita Elgg-sovelluksessa ovat

ElggObject, ElggUser, ElggSite ja ElggGroup. Jokainen olio

sovelluksessa perii ElggEntity – luokan, joka hallinnoi mm. sivuston

käyttöoikeuksia ja omistajuuksia. Kuvassa 4 on kuvattu Elggin Datamallin

toiminta. Oranssissa laatikossa on kuvattu ElggEntity – luokan ja olioiden

väliset suhteet ja laatikon alapuolella on vielä lisäksi Metadata ja

Annotations, joiden avulla perusolioita voidaan laajentaa lisätiedoilla. (Elgg

2010b.)


12

Kuva 4 Elgg Datamalli (http://docs.elgg.org/wiki/Image:Elgg_data_model.png).

Olioiden kuvaukset:

ElggObject – käsittelee objekteja, kuten blogien viestejä, kirjanmerkkejä ja

ladattuja tiedostoja.

ElggUser – käsittelee jokaista käyttäjää sovelluksessa.

ElggSite – käsittelee jokaista Elggin sisäistä sivua.

ElggGroup – käsittelee kaikkia käyttäjäryhmiä.

Metadata – objektiin voidaan laittaa lisätietoa kuvaamaan sitä paremmin,

kuten tageja tai tiedoston sijainnin.

Annotations – tietoa, jota yleensä lisäävät kolmannen osapuolen henkilöt.

Näitä tietoja ovat mm. blogien kommentit ja arvioinnit. (Elgg 2010b.)

Elgg äänestettiin Yhdysvalloissa vuonna 2008 parhaaksi avoimen

lähdekoodin sosiaaliseksi verkostoitumisalustaksi, joten se jo puhuu

puolestaan Elggin suosiosta ja pätevyydestä omassa kategoriassaan (Elgg

2010a).

Sosiaalisen verkostoitumisen perusideana on löytää ihmisiä, joilla on

samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Sosiaalinen verkostoituminen Internetissä


13

toimii melko samalla tavalla kuin fyysiset sosiaaliset verkostot. Tavataan

ihmisiä, saadaan aikaan yhteyksiä, pidetään yhteyttä ja jatketaan

ihmissuhdetta. (Sharma 2008, 5.)

Tämä on siis keskeinen idea, mikä tekee myös Elggistä niin ehdottoman ja

suositun järjestelmän sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi Internetissä. Elgg

on tarkoitettu pääosin pienehköille ja yksityisille yhteisöille, esimerkiksi

yrityksen asiakaskunnalle tai omalle ystäväpiirille, mutta yhteisössä voi

kuitenkin olla niin paljon jäseniä, kun palvelimelle mahtuu. Elggin käyttö

vaatii hieman totuttelua, mutta sen käytön oppii melko helposti. Muiden

sosiaalisten medioiden, esimerkiksi Facebookin ja Ningin aikaisempi käyttö,

auttaa hallitsemaan Elggin käyttöliittymää ja sen työkaluja jonkin verran.


14

4 TUTKIMUKSEN PIIRTEET

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kehittämisprojektia, koska

opinnäytetyö koostuu suurimmaksi osaksi käytännön työstä. Lisäksi

hyödynnetään laadullista tutkimusta, jonka mukaan kysymysten ja

haastattelun avulla projektille toteutetaan tarvemäärittely. Tarvemäärittelyn

kautta saadaan halutut ominaisuudet ja ongelmakohdat esille, joita työssä

lähdetään toteuttamaan ja ratkaisemaan.

4.1 Kehittämisprojekti tutkimusmenetelmänä

Kehitystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka päämääränä on tutkimustulosten

avulla saavuttaa uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantovälineitä tai -

menetelmiä (Tuomi 2007, 120). Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi

valittiin kehittämisprojekti, koska opinnäytetyön työvaiheet koostuvat

enimmäkseen järjestelmän suunnittelusta ja käytännön työstä. Työssä

suunnitellaan extranet-kokonaisuus ja kartoitetaan yrityksen tarpeet,

pohditaan Elggin ja Moodlen välisiä eroavaisuuksia, mietitään extranet-

järjestelmän tarkoitusta ja tavoitteita, kehitetään extranet-järjestelmää ja

pohditaan yrityksen tuotteiden markkinointia Elggissä sekä testataan

järjestelmää.

Kehittämisprojektiin opinnäytetyössä kuuluu seuraavat vaiheet:

1. Opinnäytetyön suunnittelu.

2. Ominaisuuksien kartoitusvaihe, kysymykset ja haastattelu.

3. Tarvemäärittely.

4. Työn dokumentointi.

5. Projektin toteutus.

6. Testaus.

7. Johtopäätökset.

4.2 Laadullinen tutkimusmenetelmä ja sen soveltuvuus tähän työhön

Laadullisella tutkimusmenetelmällä on ainakin 34 erilaista määritelmää ja

Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2009, 162) mukaan 43 eri lajia, joten

yksinkertaisesti sanottuna laadullisella tutkimuksella voidaan tarkoittaa

kaikkea empiiristä eli kokemusperäistä tutkimusta, joka ei ole määrällistä.

Tällöin voidaan puhua laadullisesta tutkimuksesta laajassa merkityksessä

(Tuomi 2007, 96).

Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on yleensä ei-numeerista ja aineiston

analyysi tehdään usein aineistolähtöisesti, ei teorialähtöisesti (Kaunismaa,

2005).


15

Hirsjärvi ym. (2009, 164) kirjoittavat, että laadullisen tutkimusmenetelmän

ominaispiirteiden mukaan aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa

tilanteissa ja tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Tässä

opinnäytetyössä käytetään haastattelua, jossa laadittuihin kysymyksiin

saadaan vastaukset luonnollisessa keskustelutilanteessa. Hirsjärvi ym. (2009,

164) jatkavat, että etenkin ihmistä suositaan tiedonkeruun instrumenttina.

Tutkimuksessa käytetään yleensä induktiivista analyysia, joka tarkoittaa, että

vastausten perusteella pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä saadusta

aineistosta. Hankittavan aineiston metodit ovat laadullisia, eikä vastauksista

pyritä saamaan tilastotietoa. Haastattelun kohdejoukko valitaan

tarkoituksenmukaisesti, eli tässä tapauksessa valittiin yksi henkilö

toimeksiantajan puolelta. Asiakkaiden haastattelemista ei koettu

tarpeelliseksi, koska ensinnäkin heitä on hyvin paljon ja toisekseen extranet-

järjestelmä tullaan suuntaamaan ensisijaisesti yrityksen tarpeisiin. Tapauksia

käsitellään ainutlaatuisina ja vastauksia tulkitaan myös sen mukaisesti.

Kysymyksistä ja haastattelusta kertyi yksi dokumentti, koska haastateltavana

oli vain yksi henkilö, ja kysymyslista oli melko lyhyt. Vastausten perusteella

tarvemäärittelyyn poimittiin tärkeimmät ominaisuudet ja määrittely saatiin

rakennettua haastattelun jälkeen lopulliseen muotoonsa. Tämä vaihe on

erittäin tärkeä osa opinnäytetyötä, koska tarvemäärittelyn myötä saatiin

selville toimeksiantajan tarpeet ja puutteet sekä ominaisuudet extranet-

järjestelmälle.

4.3 Aiheen rajaus

Opinnäytetyössä perehdytään Elggiin ja extranetin haluttuihin

ominaisuuksiin. Elggin kaikkia ominaisuuksia ei käydä järjestelmällisesti läpi,

vaan ainoastaan ne, jotka ovat työn kannalta oleellisia ja jotka tulevat

tarvemäärittelyssä esille. Sosiaalisten verkostojen ja järjestelmien vertailu

rajataan työn ulkopuolelle, sillä Elgg on jo työn alussa valittu käytettäväksi

järjestelmäksi. Moodlen osalta kaikkia ominaisuuksia ei myöskään käydä läpi,

vaan Moodle- ja Elgg-järjestelmiä vertaillaan ainoastaan työn etenemisen

kannalta järkevältä taholta. Työssä pohditaan esimerkiksi sitä, mitä Moodle ei

tarjoa Elgg-järjestelmään verrattuna ja perustellaan, miksi vanha järjestelmä

on päätetty vaihtaa Elgg-pohjaiseen järjestelmään. Elgg-järjestelmässä

kaikkien käyttäjien lisääminen vanhasta Moodle-järjestelmästä rajataan työn

ulkopuolelle. Myöskään extranetin ulkoasua ei tulla suunnittelemaan alusta

loppuun saakka, vaan työssä käytetään Mediamaisteri Groupin työntekijän

valmista teemaa.


16

4.4 Työn tavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa yritykselle uusi extranet-

järjestelmä, joka toimisi yrityksen ja sen asiakkaiden välisenä

yhteistyöalustana. Extranet-järjestelmä toteutetaan käyttäen sosiaalisen

median yhteistyöalustaa Elggiä.

Elgg on kehitysalustan runko sosiaalisen median tarpeisiin, joten sitä on

kehitettävä itse, jotta alustasta saadaan toimiva ja Mediamaisterin ilmeeseen

sopiva. Elgg asennetaan Mediamaisterin palvelimelle ja sitä rakennetaan

sinne tarvemäärityksen mukaisesti.

Uuden extranet-järjestelmän tarkoituksena on toimia Mediamaisteri Groupin

työntekijöiden ja asiakkaiden välisenä kohtaamispaikkana ja

yhteydenpitovälineenä. Uuteen järjestelmään on tarkoitus laittaa kaikki

yrityksen demonstraatiot ja suorittaa järjestelmässä asiakkaiden kanssa

yhteistyöprojektit.

Omat tavoitteeni tälle opinnäytetyölle on oppia käyttämään ja kehittämään

Elgg-järjestelmää sekä kasvaa kirjoittajana ja syventää osaamistani kaikilta

opinnäytetyön osa-alueilta.

4.5 Tutkimusongelmat

Opinnäytetyötä käsitellään tutkimusongelmien kautta, joten työssä etsitään

vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin.

Työn tutkimusongelmat kysymysten muodossa ovat:

Mitä ominaisuuksia uuteen extranet-järjestelmään täytyy sisältyä? Miten Elgg

täyttää yrityksen extranet-tarpeet paremmin kuin Moodle? Miten uutta

extranet-järjestelmää voidaan hyödyntää Mediamaisteri Groupin tuotteiden

markkinoinnissa?


17

5 EXTRANETIN KEHITTÄMINEN

Mediamaisteri Groupin extranet-järjestelmän kehittäminen alkoi tarpeiden

määrittelystä toimeksiantajan kanssa. Heillä oli melko selkeä näkemys jo

projektin alussa, minkälainen uudesta järjestelmästä pitäisi tulla. Tärkeää oli

myös selvittää, miten yritys hyötyisi järjestelmästä enemmän kuin vanhasta

Moodle-pohjaisesta järjestelmästä.

5.1 Nykytilanne

Mediamaisteri Groupilla on ollut käytössään Moodle-alustalle rakennettu

järjestelmä mLounge ennen uuden extranet-järjestelmän kehittämistä.

Mlounge on toiminut asiakkaiden ja yrityksen yhteistyötilana, jossa asiakkaat

ovat voineet tutustua yrityksen ratkaisuihin ja heidän sisältö- ja

järjestelmädemonstraatioihinsa. Moodlessa on myös kaikki yrityksen

projektityötilat, joissa asiakkaat ja yrityksen työntekijät ovat voineet

keskustella projekteista. Näissä on käytetty Moodlen kurssityötilaa hyödyksi

siten, että jokaisella projektilla on oma työtila, jonne projektin työntekijät ja

asiakkaat voivat laittaa esimerkiksi kaikki projektiin liittyvät dokumentit,

töiden tulokset, aikataulun sekä kommentoida ja keskustella niistä keskenään.

Jokainen työtila Moodlessa vaatii yleensä avaimen siihen liityttäessä, jonka

kurssiylläpitäjä antaa vain henkilöille, joille työtila on tarkoitettu. Tällöin

voidaan varmistaa, ettei kukaan ulkopuolinen, esimerkiksi asiakkaan

kilpailija, pääse katsomaan luottamuksellista tietoa.

Moodlen järjestelmä on suhteellisen hyvä ja siihenkin löytyy monenlaisia

lisäosia asennettavaksi. Kuitenkin se on pääasiassa suunniteltu

oppimisalustaksi ja siitä puuttuu uuden ajan Web 2.0:n mahdollistamat

ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi blogit, reaaliaikaiset

keskustelut ja podcastit.

5.2 Kysymykset ja tapaaminen

Opinnäytetyön alussa oli tarkoitus kartoittaa toimeksiantajan tarpeet

pelkästään sähköpostikyselyn avulla, mutta tapasimme kuitenkin

toimeksiantajan määräämän uuden yhteyshenkilön, Henri Seppäsen kanssa,

jolloin kävimme läpi kaikki kysymykset uudelleen ja kartoitimme

opinnäyteyön tilanteen. Kysymykset käytiin läpi strukturoituna haastatteluna

eli kysymykset oli valmiiksi laadittu paperille ja lähetetty jo aiemmin

toimeksiantajalle. Kysymysten järjestys ei kuitenkaan ollut kovin tiukka, joten

siitä poikettiin tarvittaessa ja myös tapaamisen edetessä mieleen tulleita

kysymyksiä esitettiin haastattelun lopuksi. Haastattelu tehtiin Tampereella

Mediamaisteri Groupin toimiston kokoushuoneessa ja se kesti vajaan tunnin.

Vastaukset kirjattiin ylös paperille. Haastattelussa selvisivät tarvemäärittelyn

ominaisuudet ja tarkennukset.


18

Kysymykset tarvemäärittelyä varten toimeksiantajalle:

(lähetetty 16.7.2009)

Mitä ominaisuuksia yrityksen extranetin täytyy sisältää?

Ovatko aikaisemmin Torisevan sähköpostissa (20.3.2009) suunnitellut asiat

vielä paikkaansa pitäviä?

Sähköpostissa (Toriseva 2009) luetellut asiat pitävät paikkansa, joten

sähköpostin luettelo voidaan liittää tarvemäärittelyyn mukaan. Siten saadaan

kaikki tärkeimmät ominaisuudet esille, jotka valmiin extranet-järjestelmän

täytyy sisältää.

Millä tavalla yrityksen extranetin täytyy toimia, jotta se olisi mahdollisimman

hyödyllinen yritykselle ja sen asiakkaille?

Koska Elgg on valittu käytettäväksi järjestelmäksi jo työn alussa, sen

ominaisuuksia ei vertailla muiden järjestelmien kanssa. Hyödyllisyys mitataan

Elggissä asentamalla siihen tarvemäärittelyssä esille tulleiden asioiden

tarvitsemat työkalut, kuten blogi ja RSS-syötteet. Elggin toivotaan olevan

viihtyisä ja sellainen paikka, jossa asiakkaat ja yritys saisivat paljon

informaatiota puolin ja toisin.

Millä tavalla uutta extranet-järjestelmää halutaan markkinoida

Mediamaisterin asiakkaille esim. nettisivuille linkki vai kuinka?

Uudesta järjestelmästä tullaan laittamaan linkki Mediamaisteri Groupin

verkkosivuille.

Minkälainen extranetin ulkoasun/teeman tulisi olla?

Teeman tulisi olla erilainen kuin vanhassa mLoungessa, esimerkiksi

Mediamaisteri Groupin uuden ilmeen mukainen vihreä teema.

Mitä ekstra plugineja mahdollisesti tarvitaan Elggiin?

Suurin osa halutuista ominaisuuksista tarvitsee toimiakseen jonkin erikseen

asennettavan työkalun Elggiin. Esimerkiksi jonkinlainen Kalenteri-työkalu

projekteja varten täytyy asentaa. Myös tiedostojen tallentamiseen tarvitaan

työkalu.

Luodaanko kokonaan uusi Elgg-pohja vai tuodaanko mLoungesta jotain,

esimerkiksi vanhoja käyttäjiä?

Luodaan kokonaan uusi Elgg, joten mLougesta ei tarvitse tuoda vanhoja

käyttäjiä uuteen järjestelmään.


19

5.3 Extranet-järjestelmän tarvemäärittely

Vaatimusmäärittely luo perustan hankinnalle, miksi ja mitä tarpeita hankinnan

tulee tyydyttää. Vaatimusmäärittely keskittyy siis siihen, mitä järjestelmältä

vaaditaan, eikä siihen, miten se toimii teknisesti. (Kaskela 2005.)

Mediamaisteri Groupin extranet-järjestelmän vaatimusmäärittely eli

tarvemäärittely on kehittämisprojektin tärkein perusta, jonka pohjalta kaikki

projektissa lähtee liikkeelle. Tarvemäärittelyssä määritellään kaikki

ominaisuudet, jotka halutaan tässä tapauksessa extranet-järjestelmässä olevan.

Tarvemäärittelyksi koottiin yhteen sähköpostiviestistä (20.3.2009) ilmenneet

ominaisuudet sekä haastattelussa kysymysten perusteella tarkennetut asiat.

5.3.1 Tarvemäärittely

Kysymysten ja haastattelun tulosten perusteella tehty tarvemäärittely on

pohjana extranetin toteuttamiselle. Tarvemäärittelyn ominaisuudet on lueteltu

alla, ja ne ovat suurimmaksi osaksi Torisevan sähköpostiviestistä (20.3.2009).

Vanhan mLoungen tilalle toivotaan uutta järjestelmää, joka toteutetaan Elgg-

järjestelmällä.

Yritys haluaa viihtyisän tilan, jonne anotaan jäsenyys, sinne halutaan tulla,

sieltä saa hyötyjä.

Mediamaisteri Groupin www-sivujen jatke, siellä paljastetaan yrityksestä

astetta enemmän ja se on rennompi.

Määrittelylista:

Demonstraatiot

mCompass-järjestelmän demonstraatiot

o kehitysehdotukset

o kehityskeskustelu

o koulutuksen hallinta

o osaamispassi

o palkkakeskustelu

o perehdytys

eLearning-demonstraatiot

o Flash

alusta-demonstraatiot

o Moodle

o Elgg

Moodlen työkalut esim. kirja-työkalu


20

Projektityötilat

viestintä asiakkaille

keskustelut projekteissa

sähköpostin lähetys

uutiskirjeet (RSS-syötteenä)

tiedostojen hallinta ja säilöntä projektin ajan (Microsoft Office-

tiedostot)

esimerkkien näyttäminen projektiryhmissä

blogit

Markkinointi ja myynti

"vanhoille" asiakkaille

uusille ja tuleville asiakkaille, heille annetaan demotunnukset

peruskäyttäjän oikeuksin

asiakastyytyväisyyskysely (pitkäkestoinen ja aktiivi)

asiakasuutiskirje

nykyisen mLoungen teema päivitetään uuteen

uudesta järjestelmästä laitetaan linkki Mediamaisteri Groupin www-

sivuille

5.3.2 Omia johtopäätöksiä kysymyksistä ja tarvemäärittelystä

Uudesta extranet-järjestelmästä laitetaan linkki Mediamaisterin nettisivuille,

josta asiakkaat löytävät uuden järjestelmän.

Extranet-järjestelmälle asennetaan uusi visuaalinen ilme, joten mLoungessa

olevaa ulkoasua ei tuoda uuteen järjestelmään, vaan Elggin ulkoasu muuttuu

Mediamaisterin uuden ilmeen mukaiseksi.

Mediamaisterin kaikki demonstraatiot laitetaan uusien ja vanhojen

asiakkaiden ulottuville ja testattavaksi Elggiin.

Asiakkaille tarjotaan yrityksen uutiskirjettä, jonka he voivat halutessaan tilata

itselleen uudesta järjestelmästä.

Asiakkailla ja yrityksen työntekijöillä on oltava oikeudet ladata järjestelmään

tiedostoja esimerkiksi projektiryhmien käyttöön.

Projektiryhmissä käyttäjien täytyy voida keskustella keskenään. Pääkäyttäjän

täytyy voida lähettää Elggissä sähköpostia kaikille sivuston jäsenille. Myös

tavallisten käyttäjien pitää voida lähettää sähköpostia projektiryhmäläisille,

muille käyttäjille ja yrityksen työntekijöille.


21

5.3.3 Vertailua tarvemäärittelyn pohjalta, Elgg vs. Moodle

Elgg ja Moodle ovat erilaisia alustoja, jotka on kehitetty molemmat eri

tarpeisiin ja joilla on oma tarkoitus ja kohderyhmänsä. Tässä alaluvussa

selvitetään Moodlen ja Elggin välisiä eroja, joista tärkeimmät ovat kuvattuna

taulukossa 1.

Moodle on verkkopohjainen oppimisalusta, joka on suunnattu kurssien

hallintaa varten. Moodle on kehitetty alun perin Australiassa, osana Martin

Dougiasmin tohtorinväitöstyötä vuonna 2002. Se onkin hyvin suosittu

korkeakouluissa, yliopistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ympäri maan.

(Valmennuskeskus 2010.)

Elgg on suunniteltu käyttäjän kannalta siten, että käyttäjä voi itse jakaa omia

aineistojaan ja kokemuksiaan muille Elgg-verkostossa oleville käyttäjille.

Käyttäjän rooli ei siksi enää ole vain esimerkiksi opetusmateriaalin kuluttaja,

vaan se on muuttunut materiaalin tuottajaksi ja julkaisijaksi. Tämä on web2-

työkalun tarkoitus, jota Moodlessa ei ole tavallisella käyttäjällä. Moodlessa

materiaalia yleensä voi lisätä kursseille vain opettaja tai ylläpitäjä, joten

opiskelijalla ei ole valtuuksia tuottaa omaa materiaalia muiden nähtäväksi.

(Mediamaisteri Group 2010.)

Elgg mahdollistaa uusia Web 2.0 –aikakauden asioita, joita ovat mm. omien

kirjanmerkkien kerääminen ja jakaminen, bloggaaminen sekä podcastien

julkaiseminen, jotka sisältävät ääntä tai videota. Elggissä on myös mahdollista

luoda verkostoja, yhteisöjä ja ryhmiä, lähettää ja vastaanottaa RSS-syötteitä

sekä tallentaa ja jakaa tiedostoja. Elgg sitouttaa nuorta sukupolvea ja se

voidaan myös integroida Moodleen. (Mediamaisteri Group 2010.)

Seuraavassa taulukossa vertaillaan Moodlen ja Elggin pääpiirteiden ja

työkalujen eroavaisuuksia.


22

Taulukko 1 Moodlen ja Elggin eroavaisuuksia.

Moodle Elgg

Suuntautuminen Kurssien hallinta Sosiaalinen yhteisö

Käyttäjän rooli Materiaalin kuluttaja Materiaalin tuottaja ja

julkaisija

Kohderyhmät Koulut, yliopistot,

korkeakoulut

Yritykset, koulut,

yliopistot,

korkeakoulut, yksityiset

henkilöt

Avoimuus ja

liittyminen

Kurssin luojan tai

ylläpitäjän

muokattavissa.

Kurssit ovat yleensä

suljettuja ja vaativat

ylläpitäjältä tai

opettajalta avaimen, jotta

niihin voi liittyä. Voi olla

myös kaikille avoimia

kursseja.

Ylläpitäjän

muokattavissa.

Vaihtoehtoina on

kaikille avoin eli

julkinen yhteisö,

kokonaan yksityinen

yhteisö, ystäville avoin

yhteisö tai

sisäänkirjautuneille

henkilöille avoin

yhteisö.

Käyttäjä-

suuntautuminen

Opettaja- ja

ylläpitäjäsuuntautunut

Opiskelija- ja

käyttäjäsuuntautunut

Käyttökohteet Pääasiassa kouluissa

kurssien läpivieminen.

Sosiaalinen

kanssakäyminen

kouluissa ja yrityksissä

sekä materiaalien

jakaminen käyttäjien

kesken.

Tiedostojen säilyvyys Opiskelija ei voi itse

päättää kuinka kauan

kurssi ja sen sisältö

säilyy omassa

kurssilistassa. Kaikki

kurssin materiaalit

häviävät myös

opiskelijan käytöstä, kun

hän ei ole enää kurssin

jäsen.

Käyttäjä voi itse

vaikuttaa omiin

tuotoksiin ja

materiaaleihin, joten ne

pysyvät yhteisössä niin

kauan kunnes käyttäjä

itse poistaa ne.

Työkaluja

opiskelijoille ja

muille käyttäjille

Kurssin sisältö näkyy

viikkojen tai aiheiden

mukaan.

Tiedostoja voidaan

lähettää opettajalle.

Omat kurssit sekä koko

Blogi ja sen

kommentointi.

RSS-syötteet.

Tiedostojen jakaminen.

Ryhmät ja

ryhmäkeskustelut.


23

Moodlen kurssitarjonta

näkyy listana.

Kalenteri.

Keskustelufoorumi.

Wiki.

Ystävät.

Viestien lähettäminen ja

vastaanottaminen.

Tiedostot, kirjanmerkit,

omat ryhmät, omat

ystävät, sivustot ja

tapahtumakalenteri

näkyvät käyttäjän

etusivulla (Kojelauta).

Työkaluja opettajille

ja yrityksen

työntekijöille

Tenttityökalu ja tentin

arviointi.

Kalenteri.

Keskustelufoorumi.

Wiki.

Blogi ja sen

kommentointi.

RSS-syötteet ja

uutiskirjeen lähetys.

Tiedostojen jakaminen.

Ryhmät ja

ryhmäkeskustelut.

Viestitys.

Kaikesta tästä voidaan päätellä, ettei Moodle sovellu kaikilta osin yrityksen

uusiin tarpeisiin, koska Web 2.0 –aikakauden näkemyksen mukaan asiakas on

muuttunut materiaalin käyttäjästä materiaalin tuottajaksi. Elgg on suunniteltu

pääasiassa tähän tarkoitukseen, joten Elgg on sopivampi yrityksen

tämänhetkisen tarpeen täyttämiseksi ja sen työkalut soveltuvat paremmin

yhteisöllisyyden saavuttamiseksi työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa.


24

5.4 Yrityksen extranetin suunnittelu

Virtuaalisen työtilan suunnitteluun ja perustamiseen kuuluu monia vaiheita,

joita Otalan ja Pöystin (2008, 112–113) näkemysten mukaan on kiteytetty

taulukkoon 2. Opinnäytetyötä on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan

käyttäen apuna taulukon vaiheita. Mediamaisteri Groupin extranet-

järjestelmästä ei kuitenkaan tehdä varsinaista projektisuunnitelmaa, koska

työstä tulisi liian laaja, vaan extranetin toteuttamisessa edetään

tarvemäärittelyn ja joiltakin osin taulukon 2 mukaisesti. Järjestelmään

sisällytetään kaikki tarvemäärittelyssä mainitut asiat, jos se vain on

mahdollista.

Taulukko 2 Virtuaalisen työtilan perustaminen (Otala & Pöysti 2008, 112–113).

Vaihe Kuvaus Ominaisuudet

1. Aloitteen tekeminen

sosiaalisesta mediasta

Kartoitetaan työtilan tarve yrityksessä

2. Suunnitelman

laatiminen

Työtilan projektisuunnitelma (ei

toteuteta tässä työssä)

3. Virtuaalisen työtilan

perustaminen

Aihe ja tarkoitus

Työkalujen valinta

Työtilan kuvaus ja sisältö

Pilotointi

Tietoturva

4. Virtuaalisen työtilan

käyttöönotto

Roolit ja vastuut

Tiedotus ja koulutus

Ohjeistus ja pelisäännöt

Tekninen tuki

Työkalujen toimivuus

5. Monikielisyys tai

yksikielisyys

Kieli voi aiheuttaa väärinkäsityksiä,

joten on määritettävä etukäteen kieli tai

kielet, jota käytetään.

6. Työtilan hyödyllisyyden

arviointi

Arvioidaan virtuaalisen työtilan hyödyt

työympäristössä ja myöhemmin

liiketoiminnassa.

7. Johtaminen ja kannustus Virtuaalinen työtila otetaan osaksi

päivittäistä työskentelyä.


25

Yhteisöjen rakentamiseen liittyy runsaasti hyötyjä, joita Salmenkivi ja Nyman

(2007, 136) kuvaavat kirjassaan Yhteisöllinen media ja muuttuva

markkinointi 2.0. Yritysblogi on kustannustehokas ja nopea kanava

tiedonvälitykseen asiakkaille, yhteistyökumppaneille tai työntekijöille. Kun

yritys levittää itseään koskevaa informaatiota rakentamaansa yhteisön

välityksellä, tieto tuotteista ja yrityksestä tulee luotettavasta lähteestä. Siten

vuorovaikutus asiakkaiden kanssa lisää yrityksen tai brändin tuntemusta ja

mahdollisesti paremmuutta suhteessa kilpaileviin yrityksiin. Tarkastelemalla

yhteisön jäsenten käyttäytymistä verkossa, yritys voi kerätä arvokasta tietoa

asiakkaidensa tarpeista, joten omasta verkkoyhteisöstä on mahdollisuus saada

nopeaa palautetta uusista ideoista, palveluista tai keksinnöistä.

Verkkoyhteisön avulla on myös mahdollista löytää ja tavoittaa

mielipidevaikuttajia. Yritys voi myös käyttää verkkoyhteisöjä tehostamaan ja

parantamaan asiakaspalvelua ja yhteisöjen avulla voidaan aktivoida

asiakkaita. Verkkoyhteisöstä pystytään rakentamaan yhteisöllinen tietopankki,

joka houkuttelee jakamaan osaamista ja ostamaan tuotteita. Yhteisöjä voidaan

myös käyttää alan toimijoiden rekrytointikanavana.

5.4.1 Roolit ja vastuut

Yrityksen työntekijöillä on monia eri vastuualueita ja alue määräytyy jokaisen

oman työkuvan ja tiimin kautta, joita ovat Sales and Marketing -tiimi,

Customer-tiimi, Technology-tiimi sekä talous. Yrityksen johto on esimerkiksi

mukana projekteissa, kirjoittaa blogia sekä tiedottaa asiakkaille tapahtumista.

Asiakasrajapinnassa työntekijöiden vastuualueeseen kuuluu asiakaspalvelu eli

asiakkaiden kanssa toimiminen erilaisissa tilanteissa ja koulutuksissa. Hekin

tiedottavat asiakkaille uusista asioista, jakavat tiedostoja, ovat mukana

projekteissa ja ryhmissä sekä hankkivat uusia asiakkaita. Tekninen tiimi antaa

teknisen tuen asiakkaille, korjaa ohjelman virheitä sekä päivittää ja kehittää

ohjelmaa. Asiakas eli Elgg-sovelluksen käyttäjä on mukana sosiaalisessa

yhteisössä, käyttää ohjelmaa työssä tai kotona, jakaa tiedostoja muiden

kesken, kirjoittaa blogia ja on mukana projekteissa sekä ryhmissä.

Taulukossa 3 on kuvattu Otalan & Pöystin (2008, 109) mukaan eri roolit ja

niiden tehtävät verkostossa. Samoja rooleja voidaan hyödyntää myös Elgg-

ympäristössä. Pääkäyttäjiä voi olla useampia henkilöitä yrityksessä.

Pääkäyttäjinä voi olla sekä yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä että

Teknisen tiimin henkilöitä. Teknisen tiimin työntekijät tekevät käyttäjille

tunnuksia ja seuraavat työtilan toimivuutta. Yrityksen johto voi olla muun

muassa mukana asiakkaiden palautteiden keräämisessä ja niihin

reagoimisessa.

Puheenjohtajan rooli voi olla myös monella henkilöllä. Periaatteessa kaikki,

jotka tuottavat materiaalia ja hallinnoivat Elggissä yrityksen puolesta, voivat

kuulua tähän rooliin. He toimivat projekteissa asiakkaiden kanssa ja silloin

heillä pitää olla oikeudet muokata sisältöä ja siirtää sitä tarvittaessa eri


26

paikkaan. Jokaisella on oma projekti, joista he muodostavat Elggiin ryhmiä

sekä valvovat niiden toimintaa ja osallistuvat keskusteluihin. Puheenjohtaja ei

kuitenkaan luo kaikkea sisältöä yksin, vaan hän ennemminkin ideoi muille

kirjoittajille aiheita ja valvoo työtilan toimintaa.

Kirjoittajan rooli on suurimmalla osalla asiakkaista, koska he voivat luoda

sisältöä itse ja myös lukea sitä. Asiakkaat osallistuvat ryhmiin, joissa he

voivat keskustella toistensa kanssa ja muokata ryhmän sisältöä. He voivat

myös kirjoittaa blogia yksin tai muiden ryhmäläisten kanssa.

Lukijan rooli on suppeampi kuin kirjoittajan ja yleensä lukija ei osallistu

materiaalin tuottamiseen, vaan hän lukee, tarkastelee ja kommentoi sisältöä.

Taulukko 3 Roolit, niiden kuvaukset ja tehtävät (Otala & Pöysti 2008, 109).


27

Kuvassa 5 Socialtextin perustaja Ross Mayfield esittää virtuaalisen työtilan

käyttäjien roolit seuraavasti:

Kuva 5 Sosiaalisen median käyttäjien roolit (Otala & Pöysti 2008, 110).

Niin sanottu ”pitkän hännän etäjoukko” on vaikuttavuudeltaan yritykselle

yhtä merkittävä kuin ”ydinjoukko” (Otala & Pöysti 2008, 110).

5.4.2 Pilotointi

Sosiaaliseen mediaan pohjautuva järjestelmä kannattaa ottaa käyttöön

yrityksessä vaiheittain. Perinteiseen käyttöönottosuunnitelmaan kuuluu

pilotointikohteen valinta, pilotin suunnittelu, pilotoinnin toteutus ja tulosten

arviointi. Pilotiksi valitaan selkeä kohde ja pieni käyttäjäryhmä. Näin saadaan

selville työssä valittujen työkalujen, materiaalien ja henkilöiden eri roolien

toimivuus järjestelmässä. Pilottivaiheeseen osallistuville täytyy antaa selkeät

ohjeet ja riittävästi tietoa siitä, mitä heidän halutaan kokeilevan

järjestelmässä. Pilottivaihe voi kestää jopa kuukauden, mutta se voidaan myös

suorittaa lyhyemmässä ajassa riippuen tietysti siitä, miten kokeneita testaajat

ovat uuden järjestelmän kanssa. Pilotoinnin jälkeen kootaan yhteen käyttäjien

palaute ja kokemukset ja niiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset

esimerkiksi työkaluihin tai käyttäjien eri rooleihin. Kaiken tämän jälkeen

voidaan järjestelmä ottaa laajempaan käyttöön yrityksessä. (Otala & Pöysti

2008, 102–103.)

Mediamaisteri Group on kokenut yritys Elggin käytön ja kehityksen suhteen,

joten pilotoinnin ja järjestelmän testauksen ei tarvitse olla kovin

pitkäkestoinen opinnäytetyön aikana. Pelkästään extranet-järjestelmän

pilotoinnista saisi yhden opinnäytetyön verran materiaalia, mutta koska tässä

työssä se ei ole pääasia, niin siihen keskitytään vain sen verran kuin on

tarpeen. Toimeksiantajalta valitaan esimerkiksi kaksi henkilöä testaamaan

uutta järjestelmää. Opinnäytetyön ulkopuolelta valitaan myös yksi henkilö

testaamaan järjestelmää asiakkaan näkökulmasta tavallisen käyttäjän


28

oikeuksilla. Opinnäytetyön tekijä toimii mukana pääkäyttäjänä. Henkilöt

jaetaan eri käyttäjärooleihin, joilla on eritasoisia oikeuksia. Tämä kuvastaa

oikeaa tilannetta, jossa toimitaan asiakasrajapinnassa ja oikeat asiakkaat eli

loppukäyttäjät ovat mukana käyttämässä järjestelmää. Elgg-järjestelmässä

voidaan siten testata ryhmien toimintaan liittyviä asioita. Järjestelmän testaus

ryhmässä on tärkeä osa pilottivaihetta, koska asiakkaat jaetaan uudessa

järjestelmässä usein johonkin ryhmään, jotta heille voidaan tarjota esimerkiksi

oikeanlaista projektimateriaalia.

Pilotointivaiheessa testataan seuraavan taulukon mukaiset asiat.

Taulukko 4 Extranet-järjestelmän ensimmäinen testaus yhdellä käyttäjällä.

Työkalujen toimivuus Tulos Kommentit

Yksilöblogi Toimii oikein. Yksi henkilö voi kirjoittaa

blogia, joka on julkinen,

yksityinen tai näkyy vain

tietyille ystäville ja

sisäänkirjautuneille käyttäjille.

Blogiin voi myös lisätä

kommentteja.

Ryhmäkeskustelut Toimii oikein. Ryhmän jäsenet voivat keskustella keskenään ryhmän sisällä tai julkisesti.

Kirjanmerkit Toimii oikein. Jokainen voi lisätä omia

kirjanmerkkejään omaan

listaan. Kirjanmerkeille voi

antaa samanlaisia oikeuksia

kuin blogille.

Uutiskirje ja RSS RSS toimii

oikein.

Melkein jokaiselta Elggin

sivulta voidaan tilata RSS-

syötteet käyttäjän koneelle.

Uutiskirje on yrityksen oma

tiedote, jota asiakkaat voivat

tilata itselleen.

Tiedostot Toimii oikein. Elggiin voidaan ladata

tiedostoja kuten kuvia, PDF-

tiedostoja ja Word-tiedostoja.

Demonstraatiot Kaikki linkit

eivät toimi

oikein.

Osa demojen linkeistä on

kopioitu vanhasta mLounge-

järjestelmästä, joten linkit

johtavat sinne ja katseluun

tarvitaan erilliset tunnukset.

Kalenteri Toimii osaksi

oikein.

Kieli muutettu suomeksi, mutta

osaksi vielä puuttuu käännöksiä

kalenterista.


29

Roolien toimivuus

Tulos

Kommentit

Yksilö Toimii oikein. Peruskäyttöoikeudet.

Ryhmä Toimii oikein. Ryhmän jäsenillä on

peruskäyttöoikeudet. He voivat

mm. kirjoittaa ryhmän

keskustelualueelle ja jakaa

tiedostoja keskenään.

Pääkäyttäjä Toimii oikein. Pääkäyttäjällä on kaikki

oikeudet sivuston hallintaan

selaimella.

Peruskäyttäjä Toimii oikein. Peruskäyttäjällä on

suppeammat oikeudet kuin

pääkäyttäjällä.

Testauksessa ilmenneet virheet korjattiin ensimmäisen testauksen päätyttyä,

jonka jälkeen järjestelmää testattiin vielä toisen kerran. Kaikki muut virheet

saatiin muutettua, paitsi mLoungessa olevien demojen linkit, koska

opinnäytetyön tekijällä ei ole oikeuksia muuttaa niiden paikkaa. Tällä hetkellä

kuitenkin useimmilla vanhoilla asiakkailla on tunnukset valmiina mLoungeen,

joten he pääsevät niitä katsomaan. Elggissä on myös ilmoitettu, että joidenkin

demonstraatioiden katsomiseen tarvitaan erilliset tunnukset mLoungeen.

5.4.3 Tietoturva

Tietoturva yrityksessä vaatii sen, että työntekijät ymmärtävät organisaation

luonteen ja toimintatavat sekä myös noudattavat annettuja ohjeita. Kuvassa 6

on kuvattu työntekijän tietoturvakäyttäytymistä organisaatiossa, johon kuuluu

kolme asiaa, jotka näkyvät kuvassa ylhäällä. Nämä ovat tiedon lähteet, kuten

yrityksen arvot, tietoturvapolitiikka, toimintaohjeet ja työntekijöiden

koulutus, vanhempien kollegoiden näyttämä esimerkki sekä työntekijän oma

maalaisjärki. Kuvassa alapuolella on lueteltu kolme työntekijän omasta

tahdosta riippuvaa tekijää. Nämä ovat työntekijän henkilökohtaiset arvot ja

asenteet, työntekijän suhtautuminen työnantajaan sekä ohjeiden

noudattamisen vaatima työmäärä. Kun luodaan yleisiä tietoturvaohjeita

yritykseen, on kannattavaa miettiä, miten päästään hyvään lopputulokseen

mahdollisimman helpolla ja joustavalla tavalla myös työntekijöiden kannalta.

Jos työntekijä kokee organisaation arvojen ja ohjeiden olevan jotenkin

ristiriidassa omien arvojen kanssa, omat arvot menevät usein organisaation

edelle. Useimmin kuitenkin yrityksessä löydetään joustavat toimintamallit,

joita kaikki työntekijät noudattavat. (Laaksonen, Nevasalo & Tomula 2006,

248–250.)


30

Kuva 6 Työntekijän turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät (Laaksonen ym.

2006, 249).

Elggin uusimmassa versiossa tietoturvaa on parannettu joiltakin osin.

Asiakkaita on kuitenkin ohjeistettava tietyistä tietoturvaseikoista, jotka

pätevät mihin tahansa sosiaalisen median sovellukseen. Kun käyttäjälle on

tehty uusi tunnus yrityksen puolesta, on hänen muistettava vaihtaa salasana

heti itse, koska Elgg ei kehota vaihtamaan salasanoja automaattisesti.

Salasanan tulisi olla vaikeasti arvattavissa ja vähintään 8 merkkiä pitkä.

Sivustolta lähtiessä on muistettava kirjautua ulos Elggistä, mutta jos se

unohtuu, Elgg lopettaa istunnon kun selain suljetaan. Sivustolla toimiessa

täytyy käyttää tervettä järkeä tiedostojen avaamisen ja lataamisen suhteen,

ettei sivustolle ladata mitä tahansa kuvia ja tiedostoja. On muistettava myös

uuden sivun luomisen yhteydessä asettaa sivun kirjoitusoikeudet yksityiseksi,

ettei kuka tahansa pääse muokkaamaan ja poistamaan sivua (katso liite 2/5,

kuva 16). Jos kuitenkin halutaan, että käyttäjät pääsevät muokkaamaan sivua,

voidaan kirjoitusoikeudet valita yksityisen lisäksi siten, että kaikki pääsevät

muokkaamaan sivua, vain ystävät pääsevät muokkaamaan tai

sisäänkirjautuneet käyttäjät pääsevät muokkaamaan sivua. Yleensä suurin osa

sosiaalisen median käyttäjistä osaa liikkua Internetissä tietyin varauksin ja

maalaisjärkeä käyttäen, ettei turhia ongelmia, esimerkiksi käyttöoikeuksien

kanssa, pääse syntymään.


31

5.5 Extranetin sisällön määrittely

Elgg-järjestelmässä on mahdollista luoda paljon erilaista sisältöä. Pääasiassa

yritys käyttää extranet-järjestelmää kuitenkin bloggaamiseen,

projektityöskentelyyn asiakkaiden kanssa, tiedottamiseen asiakkaille

uutiskirjeillä (RSS), demonstraatioiden esittelyyn ja projektien tiedostojen

säilyttämiseen.

Seuraavissa alaluvuissa käydään läpi tärkeimpiä extranet-järjestelmän

sisältöön ja käyttäjiin liittyviä ominaisuuksia, joita ovat blogit, profiilit,

ystävät, ryhmät, kirjanmerkit, RSS-syötteet ja tiedostot.

5.5.1 Blogit

Blogilla tarkoitetaan verkkosivua tai -sivustoa, johon yksi tai useampi henkilö

kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Blogissa uudet tekstit ovat

helposti löydettävissä ja vanhat tekstit säilyvät luettavina sivustolla. Blogeissa

käytetään yleensä runsaasti linkityksiä ja viittauksia muista blogeista ja

artikkeleista ja ne kirjoitetaan usein minä-muodossa. (Salmenkivi & Nyman

2007, 145.)

Vuorovaikutuksen merkitys tulee entisestään korostumaan yrityksen

markkinoinnissa, koska blogien avulla voidaan käydä suoraa keskustelua

asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa. Blogilla voidaan siis tehostaa sisällön

tuottamista ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Tämän mahdollistaa

olennainen osa kokonaisvaltaista blogia eli kommentointimahdollisuus.

Lukijat voivat esittää oman kantansa kirjoituksiin kommentoimalla blogia,

jolloin blogista voi muodostua pienimuotoinen keskustelupalsta. Aiheen

kuitenkin määrää blogin omistaja tai pääkäyttäjä. Blogiin voidaan myös lisätä

linkityksiä muista kiinnostavista blogeista. Linkitykset voivat kasvattaa

lukijoiden määrää ja linkkien määrä vaikuttaa myös hakukoneiden tulosten

listaamiseen. Mitä enemmän linkityksiä blogissa on, sitä ylempänä sivusto

näkyy hakutuloksissa ja sivusto saa lisää kävijöitä ja linkittäjiä. Tämän

ansioista blogit löydetään helposti ja ovat siksi erittäin tehokkaita välineitä

yritysviestintään. (Salmenkivi & Nyman 2007, 146–147.)

Blogeja voidaan käyttää moniin eri käyttötarkoituksiin yrityksissä. Blogin

käyttötarkoitus riippuu siitä, mitä tuloksia yritys haluaa saavuttaa blogillaan.

Toimitusjohtajan blogi kiinnostaa useimmiten yrityksen sidosryhmiä ja

asiakkaita, koska johtajilla on yleensä paljon sanottavaa ja he julkaisevat

melkein aina ensimmäisenä yritykseen liittyvää uutta tietoa. Blogia kannattaa

päivittää joka viikko, jotta asiakkaat pysyvät kiinnostuneina, mutta johtajan

blogia voidaan päivittää vaikka vain kerran kuussa. Asiakkaiden avuksi

voidaan perustaa neuvonta- tai tiedotusblogi, joka voi toimia eräänlaisena

keskustelualueena. Neuvontablogin tarkoituksena on tarjota asiakkaille ja

sidosryhmille hyödyllistä tietoa, joka auttaa heitä jossakin tärkeässä asiassa.


32

Tiedotusblogin sisältö voi olla uutismainen, johon asiakkaat eivät välttämättä

lisää kommenttejaan ja kysymyksiään. Myynninedistämisblogin tehtävänä on

tiedottaa tapahtumista, herättää mielenkiintoa ja toimia keskustelualueena.

(Juslén 2009, 215–218.)

Mediamaisteri Group voi julkaista omaa uutiskirjettään tiedotusblogin

välityksellä, josta asiakkaat saavat tilattua uutiset itselleen RSS-syötteenä.

Myynninedistämisblogin avulla asiakkaille voidaan tiedottaa uusista

koulutuksista ja tapahtumista, järjestelmien päivityksistä ja muista

ajankohtaisista asioista. Asiakkaat voivat tilata kaikkia blogeja omalle

koneelleen RSS-syötteenä, jolloin he saavat aina uudet tiedot automaattisesti

Elggistä.

Scoblen ja Israelin (2006, 44–45) mukaan Blogien ja muiden

viestintäkanavien välillä on kuusi tärkeää eroa, jotka löytyvät samanaikaisesti

ainoastaan blogeista. Bloggaamisen kuusi peruspilaria:

1. Julkaistavuus. Kuka tahansa voi julkaista blogia ilmaiseksi

verkossa. Blogit ovat myös heti luettavissa kaikkialla maailmassa.

2. Löydettävyys. Hakukoneiden avulla ihmiset voivat etsiä blogeja

sen otsikon, sisällön tai tekijän mukaan. Mitä useammin blogiin

kirjoittaa, sitä helpommin ihmiset löytävät sen.

3. Sosiaalisuus. Blogimaailma on yhtä kuin yksi laaja keskustelu.

Kiinnostavat keskustelut liikkuvat sivustolta toiselle ja linkittyvät

toisiinsa. Samoista aiheista kiinnostuneet ihmiset voivat löytää

blogien kautta ystäviä ympäri maailman.

4. Nopeus. Uutiset leviävät usein nopeammin blogeissa kuin

tavallisissa uutisvälineissä. Blogit ovat todella nopea

markkinointikeino yrityksille.

5. Syndikoitavuus. RSS-syötteiden avulla omalle koneelle voi

halutessaan saada ilmoituksen, kun blogia on päivitetty.

6. Linkitettävyys. Jokaisesta blogista voidaan luoda linkki kaikkiin

muihin eri sivustojen blogeihin. Näin kävijämäärää voidaan

kasvattaa jopa miljooniin bloggaajiin.

Elggin blogi-työkalu mahdollistaa yksittäisen henkilön tai ryhmän

bloggaamisen Internetissä (Hart 2010).


33

5.5.2 Käyttäjän ominaisuuksia Elggissä

Profiili

Jokaisen käyttäjän on ensin luotava oma profiili, jotta Elggiä voi käyttää.

Profiili on siksi tärkeä asia Elggin käytön kannalta, koska sellainen luodaan

heti järjestelmään rekisteröinnin yhteydessä. Profiilin myötä käyttäjä saa

itselleen virtuaalisen identiteetin ja voi sen avulla kertoa haluamiaan asioita

itsestään, kuten omat kiinnostuksen kohteet, asuinpaikan, koulutustietoja,

sähköpostiosoitteen sekä käyttäjä voi myös lisätä profiilikuvan. Nämä kaikki

ovat kuitenkin valinnaisia, joten itsestään ei ole pakko kertoa tarkempia

asioita. Kuitenkin lisäämällä profiilikuvan ja omia kiinnostuksen kohteita, voi

verkostosta löytää helpommin itselleen uusia ystäviä. (Sharma 2008, 34–35.)

Ystävät

Lisäämällä ystäviä omaan Elgg-profiiliin, pääsee näkemään ystävien

julkaistut profiilitiedot, tiedostot, yhteisöt ja blogit. Ystäviä voi lisätä omaan

ystäväkokoelmaan etsimällä henkilöitä nimen perusteella verkostosta ja

lisäämällä hänet omaan ystävälistaan. Ystäviä voi etsiä myös omien

kiinnostuksen kohteiden linkkien kautta omassa profiilissa. Ystävistä voi

koota myös ryhmiä ja yhteisöjä ja heille voi lähettää viestejä Elggissä.

(Sharma 2008, 24–25.)

Ryhmät

Elggissä on kahdenlaisia ryhmiä. Avoimia ryhmiä, jonne kaikki voivat liittyä

ja suljettuja ryhmiä, joihin tarvitaan kutsu tai hyväksyntä ryhmän omistajalta.

Käyttäjät voivat luoda ryhmiä Elggiin melkein rajattomasti. Pääkäyttäjä voi

kuitenkin poistaa henkilön ryhmästä tai kokonaan pois Elgg-yhteisöstä, jos

hän katsoo sen aiheelliseksi. Käyttäjien välillä voidaan käydä keskusteluja

ainoastaan ryhmien keskustelualueilla, vaikka reaaliaikainen chat-

mahdollisuus on ladattavissa erillisenä työkaluna Elgg-yhteisön sivustolta.

(Hart 2010.)

Suljetussa ryhmässä ryhmän toiminta, keskustelut ja tiedostot pysyvät muilta

salassa, jos kaikki sisältö määritetään yksityiseksi. Ryhmien

käyttäjäoikeuksien valinnassa on muitakin vaihtoehtoja, jos halutaan että

myös muut ihmiset näkevät ryhmässä tuotettua sisältöä (katso liite 2/8, kuvat

19 ja 20). Oman ryhmän sisällön voi tilata itselleen RSS-syötteenä, jotta

pysyy sen toiminnassa mukana. Jokaisella ryhmällä on käytössään ainakin

keskustelufoorumi, tiedostojen lataus, sivustot (Pages) ja ilmoitustaulu

(Messageboard). (Elgg 2010c.)


34

5.5.3 Sisällön ominaisuuksia Elggissä

Kirjanmerkit

Käyttäjä voi tallentaa Elggissä omia kirjanmerkkejään ja jakaa niitä muiden

käyttäjien kesken kirjanmerkit-työkalun avulla. Elggistä voi itselleen asentaa

Bookmarklet-sovelluksen lisäämällä sovelluksen linkin oman selaimen

kirjanmerkkivalikkoon. Kirjanmerkkejä voi siten lisätä haluamastaan sivusta

painamalla Bookmarklet-kirjanmerkkiä, josta sovellus lisää automaattisesti

kirjamerkin Elggiin Omat kirjanmerkit-sivulle. Viimeksi ladatut kirjanmerkit

näkyvät myös oman profiilin kojelaudan kohdassa viimeisimmät kirjanmerkit.

Käyttäjät näkevät toistensa kirjanmerkkejä samalla tavalla myös Elggin

etusivulla.

RSS-syötteet

RSS (Really Simple Syndication) mahdollistaa verkkosisällön päivitysten

tilaamisen omalle tietokoneelle. RSS-lukuohjelma käy säännöllisin väliajoin

tarkistamassa, onko uutta materiaalia ilmestynyt ja ilmoittaa käyttäjälle

uudesta materiaalista. Tämä säästää aikaa ja vaivaa, koska käyttäjän ei tarvitse

vierailla jokaisella seuraamallaan sivulla erikseen. Uutiskirjeet eli RSS-

syötteet voidaan tallentaa koneelle ja niitä voidaan lukea yksitellen RSS-

sovelluksen kautta tai sitten niitä voidaan lukea selaimessa. (Aalto &

Uusisaari 2009, 64.)

Tiedostot

Elggissä käyttäjät voivat jakaa erilaisia tiedostoja muiden käyttäjien ja omien

ryhmien kesken. Tiedostoille voidaan määrittää käyttöoikeudet siten, että

tiedoston näkee vain käyttäjä itse, vain tietty ryhmä, vain tietyt ystävät,

sisäänkirjautuneet käyttäjät tai tiedosto voi olla kokonaan julkinen ja näkyy

kaikille. Erilaisia tiedostomuotoja, joita voi ladata Elggiin, ovat esimerkiksi

Word-tiedostot, PDF-tiedostot, PowerPoint-tiedostot, kuvatiedostot,

äänitiedostot sekä videotiedostot.

5.6 Elggin asennus ja konfigurointi

Elgg asennettiin Mediamaisteri Groupin testipalvelimelle, jossa extranet-

järjestelmää lähdettiin työstämään. Asennus jouduttiin suorittamaan kaksi

kertaa, koska ensimmäisellä kerralla tuli ongelmia käyttäjäoikeuksien ja

ääkkösten kanssa. Toisella kerralla asennus onnistui ja sen dokumentti on

liitteessä 1. Kaikki käyttäjätiedot ja palvelintiedot ovat dokumentissa

muutettu. Toimeksiantajalle on annettu asennuksen oikeat tiedot, jotta niitä

voidaan käyttää yrityksessä myöhemmin.


35

Extranet-järjestelmän konfigurointi sujui moitteettomasti. Asennusohjelma

kysyi kaikki tarvittavat tiedot kuten ylläpitäjän tiedot, sivuston nimen,

ladattavien tiedostojen kansion polun ja sivuston pääkansion polun. Sivuston

työkalut piti itse ottaa käyttöön työkalujen hallinnasta. Samassa paikassa eli

palvelimella /mod-kansiossa sijaitsee kaikki asennetut teemat ja työkalut,

jotka asennuksen jälkeen otetaan käyttöön Elgg-sivuston ylläpitäjän oikeuksin

Hallinta-valikosta. Kuvat konfiguroinnista on myös liitteessä 1.

5.6.1 Käyttöönotettavat työkalut

Elgg-järjestelmään on kehitetty satoja erillisiä työkaluja ja niitä kehitetään

lisää joka päivä. Niiden joukosta onkin hankalaa löytää juuri toimeksiantajan

käyttöön sopivia työkaluja, joten latasin Elggin virallisilta sivuilta

tarvemäärittelyssä selvinneiden ominaisuuksien mukaan tarvittavat työkalut.

Elggin perusasennus sisältää ainoastaan perustyökalut, jotka pitää itse laittaa

pääkäyttäjän hallinta-valikosta käyttöön. Näistä käyttöön otettiin kirjanmerkit,

blogi, RSS-syötteet, profiili, ryhmät, ystävät, sivustot, sivuston aktiivisuus,

ilmoitukset, sisällön raportointi, TinyMCE -tekstieditori, tiedostojen

lähettäminen ja tallentaminen, sivuston kategoriat, viestien lähettäminen,

pikaviestit ja tagipilvi.

Elggiin asennettiin uusi teema, joka saatiin yritykseltä ja Elgg yhteistön

sivulta ladattiin työkaluista tapahtumakalenteri (Event Calendar), osoitteesta

http://community.elgg.org/mod/plugins/all.php. Kalenteriin tehtiin joitakin

muutoksia, jotka ovat liitteessä 3.

5.6.2 Ulkoasu

Elggin asennuspaketissa on valmiina perusteema, joka on siniharmaa

väritykseltään ja melko yksinkertainen käyttöliittymältään. Elggin teemoja voi

muokata mm. CSS-tiedoston, eli sivuston tyylitiedoston avulla tai sivustolle

voi asentaa kokonaan uuden ja valmiin teeman, joita voi esimerkiksi ladata

Elggin yhteisön sivustolta.

Mediamaisteri Groupilla on omanlainen tyylinsä, kuten kaikilla muillakin

yrityksillä. Opinnäytetyön aikana en lähtenyt suunnittelemaan kokonaan

uudenlaista tyyliä ja ulkoasua, koska työstä olisi tullut liian laaja.

Testiasennukseen sopiva teema saatiin Mediamaisteri Groupin työntekijältä,

jonka hän oli aiempaan yrityksen projektiin tehnyt. Asensin teeman itse

extranet-järjestelmään ja lisäsin vielä teemaan valikon, jotta käyttäjät voivat

paremmin navigoida sivustolla. Valikon lisääminen sivustolle vaati muutaman

koodirivin lisäämisen Elggin lähdekoodiin. Muokatut tiedostot näkyvät

liitteessä 3.

http://community.elgg.org/mod/plugins/all.php


36

5.6.3 Käyttäjien lisääminen

Käyttäjiä voidaan lisätä Elgg-järjestelmään ainakin kahdella tavalla. Yhdellä

tavalla pääkäyttäjä voi lisätä käyttäjän itse ja määrittää hänelle valmiiksi

käyttäjätunnuksen, salasanan ja sähköpostiosoitteen. Määrityksen jälkeen

luodulle käyttäjälle lähtee sähköposti, jossa on nämä kirjautumistunnukset

sivustolle. Toisella tavalla pääkäyttäjä voi kutsua käyttäjiä sivustolle

lähettämällä heille sähköpostia, jossa on linkki Elggin rekisteröitymissivulle.

Myös tavalliset käyttäjät voivat kutsua ystäviään sivustolle, jos pääkäyttäjä on

sallinut kutsujen lähettämisen Elggistä. (Sharma 2008, 32–33.)

Kaikkien käyttäjien lisääminen extranet-järjestelmään ei kuulunut

opinnäytetyöhön, vaan ainoastaan ne, jotka ovat työn kannalta tarpeellista.

Kaikille, jotka ovat testauksessa mukana, luodaan oma profiili, jolla he voivat

testata järjestelmää. Mediamaisteri Group hoitaa itse jatkossa käyttäjien

kutsumisen järjestelmään. Tavallisten käyttäjien kutsujen

lähettämismahdollisuus on estetty extranet-järjestelmässä, koska järjestelmä

on tarkoitettu vain yrityksen asiakkaille ja sidostyhmille. Siten varmistetaan,

etteivät käyttäjät kutsu järjestelmään ketä tahansa.


37

5.7 Mediamaisteri Groupin tuotteiden markkinointi uudessa järjestelmässä

Kaikkia markkinoinnin osa-alueita voidaan tehostaa paremmin, kun käydään

asiakkaan kanssa syvempää yhteistyötä. Vuoropuhelu asiakkaiden kanssa

parantaa asiakkaiden brändituntemusta, tuottaa uusia tuotekehitysideoita,

tehostaa asiakastiedon keruuta sekä lisää mainonnan tehoa. Onnistuneen

liiketoiminnan edellytyksenä asiakkaan ja yrityksen välisen markkinoinnin

tulisi olla kaksisuuntaista. Jotta asiakkaat saadaan kiinnostuneiksi yrityksen

palveluista, yrityksen ei pidä miettiä vain sitä, miten kohderyhmä saavutetaan

parhaiten, vaan yrityksen pitää keskittyä myös siihen, että asiakkaat saadaan

tuottamaan itselleen lisäarvoa palveluiden kautta. Samalla yritys saa itselleen

lisäarvoa tätä kautta, kun asiakas innovoi, tekee, osallistuu, muokkaa ja arvioi

tuotteita yrityksen kanssa esimerkiksi yrityksen blogin kautta. (Salmenkivi &

Nyman 2007, 221–222.)

Sosiaaliseen mediaan yhdistetään nykyään kokonaan uusi

markkinointiajattelu ja Internetin tehokkaimmat välineet. Uudessa

markkinointiajattelussa ei enää käytetä massamainontaa esimerkiksi

television välityksellä, vaan asiakkaat halutaan saada kanavoitua yrityksen

omiin palveluihin ja tuotteisiin. Sisällön julkaisemiseen ja tuottamiseen

käytetään vuorovaikutukseen tähtääviä Internetin toimipaikkoja, joilla

korvataan vanhanaikaiset www-sivut. (Juslén 2010b.)

Kuvassa 7 verrataan markkinointi 1.0 ja markkinointi 2.0 eroja. Uuden 2.0

markkinoinnin periaatteena asiakas nostetaan markkinoinnin lähtökohdaksi

tuotteen ja sen ominaisuuksien sijasta. Asiakkaan keskeyttäminen ja huomion

pakottaminen tuotteeseen korvataan asiakkaan suostumukseen perustuvalla

viestinnällä. Yksisuuntaisten viestien huutaminen mediassa ja "share of

voice" - ajattelu korvataan löydettävyydellä ja mainonta korvataan asiakkaita

kiinnostavalla ja monipuolisella sisällöllä. Markkinointi ja yrityksen

asiakassuhteet yhdistetään organisaation kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi

ja yrityksen tuotteiden markkinointi kytketään tiiviisti Internetiin ja

sosiaaliseen mediaan. (Juslén 2010a.)


38

Kuva 7 Markkinointiajattelun muuttaminen

(http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-

muutos/markkinointiajattelu.html).

Mediamaisteri Groupin uutta extranet-järjestelmää markkinoidaan yrityksen

Internet-sivustolla, johon lisätään järjestelmän linkki. Uudesta järjestelmästä

myös informoidaan vanhoja asiakkaita sitä mukaa, kun heidän kanssaan

ollaan tekemässä esimerkiksi järjestelmien ja ohjelmien päivityksiä tai

luodaan uutta yhteistyöprojektia. Uusien asiakkaiden kanssa pyritään projekti

toteuttamaan uudessa Elgg-pohjaisessa extranet-järjestelmässä mLoungen

sijaan. Kaikki potentiaaliset asiakkaat eli liidit, pyritään ohjaamaan extranet-

järjestelmään tutustumaan yrityksen tarjontaan ja tuotoksiin sekä kokeilemaan

yrityksen demonstraatioita.

Mediamaisteri Groupin extranet-järjestelmää voidaan hyödyntää jatkossa

yrityksen tuotteiden markkinoinnissa siten, että Elggiin laitetaan myös kaikki

yrityksen tulevat tuotokset asiakkaiden nähtäville. Seuraavia Elggin työkaluja

hyödynnetään tuotteiden markkinoinnissa, joita ei aiemmin mLoungessa ollut

mahdollista käyttää: yritysblogin julkaiseminen antaa lisäarvoa ja bränditietoa

asiakkaille, jota esimerkiksi yrityksen johto voi kirjoittaa.

Myynninedistämisblogin kautta asiakkaat saavat markkinatietoa yrityksen

tapahtumista ja koulutuksista. Myös asiakkaat voivat jakaa ideoitaan

yrityksen kanssa kommentoimalla blogeja ja kirjoittamalla lisäksi omia

blogejaan. Yritystietoa ja uutisia asiakkaat saavat halutessaan Elggistä RSS-

syötteenä uutiskirjeen välityksellä ja tarvittaessa myös muiden sivujen ja

esimerkiksi oman ryhmän päivityksiä omalle koneelle Elggistä.


39

Tapahtumakalenteriin voidaan laittaa kaikki koulutus-, päivitys- ja

tapahtumapäivät ja niiden lisätiedot yrityksen ja asiakkaiden nähtäville. Tätä

kautta asiakkaat näkevät kaikki tuoreet tapahtumat myös tilaamalla

kalenterista RSS-syötteen omalle koneelleen.


40

5.8 Järjestelmän testaus

Koko työn kehittämisen ja toteutuksen ajan testasin järjestelmää, koska en

ollut aiemmin käyttänyt Elggiä. Kaikkia uusia asioita piti kokeilla ja jotkut

menivät kerralla niin kuin piti ja joihinkin asioihin piti perehtyä paljon

enemmän, jotta tulos oli toivotunlainen, kuten lähdekoodin muutoksiin.

Lähdekoodin etsimiseen Elggin hakemistoista kului monta työtuntia, vaikka

käytössä olikin Mozilla Firefox-selaimeen asennettava Internetin

kehitystyökalu, Firebug v1.5.3. Firebugin avulla Elgg-järjestelmän koodia

pystyi tarkastelemaan ja etsimään selaimen kautta.

Testausta suoritettiin neljällä eri käyttöjärjestelmällä, jotka ovat Windows XP,

Windows Vista, Windows 7 sekä Mac OS X v10.5.8. Järjestelmää testattiin

neljällä selaimella, jotka ovat Mozilla Firefox 3.6.3, Safari 4.0.3, Internet

Explorer 8 ja Opera 10.53, mutta pääasiallisesti järjestelmä toteutettiin

Mozilla Firefox-selaimella ja Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Tiedostojen

siirtämiseen ja muokkaamiseen käytettiin Windows-ympäristöön suunniteltua

avoimen lähdekoodin WinSCP-ohjelmaa, joka mahdollisti tiedostojen

siirtämisen turvallisesti omalta koneelta palvelimelle. PuTTY on myös

avoimen lähdekoodin ssh-asiakasohjelmisto, jota käytettiin salatun

etäyhteyden muodostamiseen palvelimelle kotoa käsin. PuTTY:n avulla

asennuksen yhteydessä annettiin liitteessä 1 mainitut komennot muun muassa

tietokannan ja tietokantakäyttäjän luomiseksi. PuTTY:n avulla otettiin myös

varmuuskopiot järjestelmästä ja tietokannasta, joiden komennot löytyvät

myös liitteestä 1.

Työ toteutettiin kotoa käsin Mediamaisteri Groupin palvelimelle. Yhteydet

palvelimelle olivat välillä jumissa ja se hankaloitti järjestelmässä työskentelyä

melko paljon. Palvelin meni usein tilaan, jolloin se ei vastannut pyyntöihin,

jolloin palvelimelle piti kirjautua uudestaan muutaman minuutin kuluttua.

Yhteyden katkeaminen sattui myös joskus tiedostojen siirron aikana, joten

silloin ne epäonnistuivat ja tiedostot piti siirtää uudestaan myöhemmin. Tämä

uudestaan siirtäminen vei ylimääräistä aikaa työn toteutuksessa, mutta

koskaan ei voi olla varma minkään palvelimen toiminnasta, ja siksi

järjestelmästä otettiin säännöllisin väliajoin varmuuskopioita.

Yrityksessä testaaminen jäi vähäiseksi muun muassa ohjaajan loman takia,

joten hänen puoleltaan testaus siirtyi myöhemmälle ajalle opinnäytetyön

ulkopuolelle järjestelmän käyttöönoton yhteyteen. Tämän takia tulosten

luotettavuutta tässä työssä voidaan mitata vain oman testauksen ja yhden

ulkopuolisen henkilön testauksen pohjalta. Työn ulkopuolisella testaavalla

henkilöllä on tietokoneen peruskäyttötaidot, joita voisi verrata useimpien

asiakkaiden taitoihin. Järjestelmää testaavalla henkilölle annettiin tavallisen

käyttäjän oikeudet, joilla hän sai testata kaikkia työkaluja ja sivuston

toimintaa järjestelmässä. Testauksen jälkeen sain häneltä palautetta, jonka

perusteella tein tarvittavat korjaukset.


41

5.8.1 Testauksen tulokset ja johtopäätökset

Järjestelmässä testattiin taulukossa 4 mainittuja asioita, jotka käytiin läpi

luvussa 5.4.2 Pilotointi. Koska Elgg-järjestelmän laatu on hyvä, ei virheitä

ilmennyt testauksen aikana kovin paljon. Virheet tai puutteet joita huomattiin,

olivat kalenterin kielikäännöksissä, joita kaikkia ei ole suomennettu eli

kalenteri oli joidenkin päiväyksien osalta englanninkielinen. Muita

huomioitavia asioita olivat Moodle-demonstraatioiden linkitykset, jotka

johtivat vielä vanhaan mLounge-järjestelmään. Tämän takia käyttäjä, jolla ei

ole tunnuksia mLoungeen ei pääse katsomaan Moodle-järjestelmällä

toteutettuja työkaluja. Nämä tullaan todennäköisesti siirtämään jatkossa

jonnekin muualle yrityksen toimesta tai pääsyoikeuksia muutetaan Moodlessa

siten, että työkalujen katselemiseen ei tarvita erikseen tunnuksia.

Testauksessa ilmenneet virheet ja puutteet korjattiin muuttamalla lähdekoodia

esimerkiksi kalenterin osalta. Testaajan palautteen perusteella päiväyksien

formaatteja korjattiin hieman lisää ja käyttöön otettiin kaivattu pikaviesti-

työkalu, joka on samantapainen kuin tilapäivitykset Facebookissa. Testaaja

huomasi myös, että alapalkin linkkeihin Tietoa, Käyttöehdot ja Tietosuoja, oli

unohtunut laittaa sisältöä, joten niihin lisättiin tarvittavat sisällöt. Etusivulle

testaaja kaipasi lisäksi ohjetta järjestelmän käytöstä, joten etusivulle laitettiin

ohjeistus. Kaikki muut alkuperäiset työkalut, jotka Elggissä otettiin käyttöön,

toimivat testauksessa virheettömästi, eikä testaajalla ollut muuta

huomautettavaa korjausten jälkeen toisella testauskerralla.

5.8.2 Testauksen yhteenveto

Palvelimella koodin paikallistaminen ja muuttaminen vei paljon aikaa, mutta

joidenkin työkalujen lähdekoodia oli välttämätön muuttaa, jotta ne vastaisivat

paremmin yrityksen tarpeita. Tapahtumakalenterissa oli eniten puutteita,

koska se ladattiin Elgg-yhteisön sivustolta, se ei siis kuulunut Elggin

peruspakettiin. Kalenteri suomennettiin ja päivämäärät muutettiin

suomalaisille tutumpaan formaattiin. Kaikkien palvelimella muokattujen

tiedostojen alkuperäiset tiedostot on jätetty samaan paikkaan, mutta niiden

nimet on vaihdettu esimerkiksi muotoon old_tiedosto.php. Vastaavasti

muokattujen tiedostojen nimet on tallennettu alkuperäisten tiedostojen

mukaan, jotta Elgg käyttäisi uusia tiedostoja vanhojen tiedostojen sijaan.

Testaus sujui hyvin, tosin testaustulokset eivät olleet täysin kattavia ja

luotettavia, koska toimeksiantajan testauksen palautetta ei voitu vielä

analysoida tämä opinnäytetyön aikana. Järjestelmä on kuitenkin laadukas ja

oman perusteellisen testauksen ja ulkopuolisen testaajan palautteen

perusteella voidaan testauksen tulokset luokitella melko luotettaviksi. Kaikki

työn aikana muokatut tiedostot ovat lueteltuina liitteessä 3, lähdekoodin

muutokset Elggissä. Liitteestä toimeksiantaja näkee, missä tiedostoissa

lähdekoodia on muutettu ja pystyy tulevaisuudessa lisäämään tai poistamaan

muutoksia ilman turhia etsintöjä.


42

6 VALMIIN EXTRANETIN ARVIOINTI

6.1 Extranet-järjestelmän arviointi

Sosiaalisen median hyödyllisyyttä kannattaa arvioida säännöllisesti sekä

käyttöönottoprosessin aikana että sen jälkeen. Työtilalle voidaan etukäteen

asettaa tiettyjä käyttöön ja toimivuuteen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet voivat

olla esimerkiksi käyttäjämäärän lisääntyminen, sivumäärän lisääntyminen,

tiedon löytyminen ja käyttäjätyytyväisyys. Sosiaalista mediaa hyödyntäviä

palveluita otetaan yleensä käyttöön siksi, että sen mahdollistamalla uudella

toimitavalla saavutetaan yritykselle parempia tuloksia liiketoiminnassa. (Otala

& Pöysti 2008, 140–143.)

Kuvassa 8 on kuvattu Otalan & Pöystin (2008, 140) näkemysten mukaan

sosiaalisen median työtilan käyttöönottoprosessi. Viimeisessä sarakkeessa,

tulosten mittaaminen ja arviointi, prosessin onnistumisen kannalta pohditaan

käyttöönoton onnistumista yrityksessä, toimintatuloksia eli miten järjestelmä

toimii teknisesti sekä työtilan vaikuttavuustuloksia, eli kuinka hyvin työtilan

avulla on saavutettu sen varsinainen tarkoitus.

Kuva 8 Sosiaalisen median käyttöönottoprosessi: tulosten mittaaminen ja arviointi. (Otala

& Pöysti 2008, 140.)


43

Työssä kehitetyn extranet-järjestelmän kannalta tulosten arviointi voidaan

toteuttaa vain teoreettisena ohjeistuksena yritykselle, koska järjestelmän oikea

käyttöönotto yrityksessä tapahtuu vasta opinnäytetyön päättymisen jälkeen

asiakkuudenhallinnan parantamisen yhteydessä. Järjestelmän käytössä

nähdään vasta ajan kuluessa, miten se vaikuttaa esimerkiksi yrityksen

liiketoimintaan tai asiakastyytyväisyyteen.

Extranet-järjestelmän käyttöönoton onnistuminen yrityksessä voidaan arvioida

käyttäjämäärän kasvun ja sisällön määrän kasvun kautta. Jos käyttäjämäärä on

lisääntynyt huomattavasti ja lisääntyy edelleen, voidaan sen perusteella

todeta, että työtilan käyttöönotto on onnistunut. (Otala & Pöysti 2008, 141.)

Toimintatuloksien mittaus voidaan suorittaa käyttäjien avulla. Käyttäjät voivat

arvioida sekä järjestelmän että työkalujen toimivuutta ja antaa mahdollisista

virheistä palautetta esimerkiksi työtilan pääkäyttäjälle. (Otala & Pöysti 2008,

142.)

Vaikuttavuustulosten tavoitteina voivat olla esimerkiksi

asiakastyytyväisyyden paraneminen, henkilöstötyytyväisyyden paraneminen

ja liiketoiminnan kasvu. Näiden tavoitteiden mittaamiseen käytetään

asiakastyytyväisyyskyselyjä sekä henkilöstön antamaa palautetta.

Liiketoiminnan kasvuun vaikuttaa toki paljon muitakin asioita, joten sitä on

vaikeampi mitata ja arvioida miten sosiaalisen median uudet toimintatavat

ovat liiketoimintaan vaikuttaneet. Tämän takia tavoitteita täytyy mitata

pitkältä ajalta. (Otala & Pöysti 2008, 143.)

6.2 Elgg-järjestelmä opinnäytetyön kannalta

Opinnäytetyön aihetta mietittäessä ennen projektin alkua pyrittiin

toimeksiantajan kanssa löytämään sellainen ratkaisu, jota ei vielä

aikaisemmin ole yrityksessä toteutettu. Päädyttiin tähän aiheeseen, jossa

pääsin toteuttamaan uutta extranet-järjestelmää, koska yrityksen Moodle-

järjestelmä oli pystytetty vuosia aikaisemmin, joten se ei ollut enää aivan ajan

tasalla ja sisälsi paljon vanhaa ja turhaakin tietoa. Elgg valittiin työhön

yhteistyöalustaksi, koska se oli ajankohtainen ja suhteellisen uusi tekniikka.

Se sisälsi myös hyödyllisiä ominaisuuksia, joita toimeksiantaja tarvitsi, jotta

pysyisi mukana sosiaalisen median mukanaan tuomissa muutoksissa.

Opinnäytetyössä selvitettiin, että Elgg vastasi yrityksen tarpeita ja oli paras

ratkaisu Web 2.0 –aikakauden vaatimaan uudistukseen. Elgg oli myös oman

oppimiseni kannalta haasteellinen ja mielenkiintoinen järjestelmä, koska en

aiemmin ollut sitä käyttänyt.

Elgg-järjestelmä tuo paljon uutta arvoa yritykselle ja sen asiakkaille. Kun

yritys alkaa viedä projektit läpi Elgg-järjestelmässä, myös asiakkaat saavat

uusia kokemuksia ja ovat luultavasti tyytyväisiä uuteen vuorovaikutteiseen

ympäristöön.


44

6.3 Työn hyödynnettävyys jatkossa

Opinnäytetyön osalta uskon, että työtä voidaan hyödyntää jatkossa muita

samantyyppisiä opinnäytetöitä ajatellen, koska muita samanlaista ei ole

aikaisemmin tehty. Opinnäytetyötä voidaan myös käyttää pohjana yrityksen

uusille opinnäytetöiden aiheille ja työtä voidaan hyödyntää extranet-

järjestelmän jatkokehityksen suunnittelussa. Nyt yritys saa käyttöönsä uuden

järjestelmän, jota he voivat halutessaan lähteä kehittämään lisää yrityksen

sisällä tai uusien opinnäytetyöaiheiden kautta. Opinnäytetyöstä on varmasti

hyötyä jatkossa yritykselle ja myös muille Elggistä ja sosiaalisesta mediasta

kiinnostuneille henkilöille.

Extranet-järjestelmää yritys voi hyödyntää yritysblogin kirjoittamisessa,

uutiskirjeiden lähettämisessä asiakkaille, asiakkaille tiedottamisessa,

demonstraatioiden esittelyssä, projektityöskentelyssä, tapahtumien

markkinoinnissa sekä koulutusten ja päivitysten ilmoittamisessa.

Yritykselle on luovutettu opinnäytetyön lopussa kaikki palvelin-, asennus- ja

tietokantatiedot, jotta he voivat hyödyntää ja muokata tarvittaessa extranet-

jätjestelmää jatkossa yrityksen sisällä. Myös Elggin lähdekoodin

muutosraportti on opinnäytetyössä liitteenä (liite 3). Valmiista extranet-

järjestelmästä on kuvakaappauksia opinnäytetyön liitteessä 2, jotta lukijat

saavat paremman käsityksen työssä kehitetystä järjestelmästä.


45

7 YHTEENVETO JA KEHITYSEHDOTUKSET

Mediamaisteri Group Oy:n toimeksianto, perustaa uusi extranet-järjestelmä

Internetiin, osoittautui mukavaksi, mutta melko työlääksi projektiksi.

Projektin alussa oli vaikea rajata aihetta, koska asioita, jotka liittyivät

sosiaaliseen mediaan, oli hyvin paljon. Työstä piti karsia pois esimerkiksi

yrityksen markkinointiin ja sen haasteisiin liittyviä asioita, koska

markkinointi itsessään olisi jo yhden opinnäyteyön laajuinen käsite.

Markkinointi sisällytettiin kuitenkin pienenä osa-alueena tähän työhön, koska

se oli välttämätöntä lopputuloksen kannalta.

Tutkimusongelmiin saatiin vastaukset työn edetessä melko hyvin. Työssä

kartoitettiin Mediamaisteri Groupin tarpeet extranet-järjestelmän suhteen

haastattelun ja sähköpostikyselyn avulla, joiden tuloksena saatiin työlle

tarvemäärittely. Työssä selvitettiin Moodlen ja Elggin välisiä ominaisuuksia,

joista voitiin todeta, että Elgg sopi hyvin yrityksen tarpeisiin ja uuteen

markkinointisuuntaukseen, joka hyödyntää sosiaalista mediaa. Työn

loppupuolella selvitettiin millä tavalla extranet-järjestelmää voidaan jatkossa

hyödyntää yrityksen tuotteiden markkinoinnissa. Kuitenkin tärkeimpänä

tämän opinnäytetyön tuotoksena syntyi Mediamaisteri Groupille Elgg-

yhteistyöalustalla toteutettu uusi extranet-järjestelmä.

Opinnäytetyön aikana opin käyttämään Elggiä ja sain hyvät perustaidot Elgg-

alustasta, joita minulla ei ennen tätä opinnäytetyötä ollut. Opin paljon uutta

myös sosiaalisesta mediasta ja uudesta markkinoinnin suuntauksesta. Jatkossa

on mielenkiintoista lähteä kehittämään lisää osaamistani, koska Elgg on laaja

ja monipuolinen alusta, johon voi myös itse kehittää työkaluja ja teemoja.

Työn aikana mieleeni tuli kehitysideoita toimeksiantajalle, joista voisi saada

esimerkiksi tulevia opinnäytetyöaiheita työharjoittelijoille. Työssä kehitettyyn

extranet-järjestelmään voisi jatkossa lähteä toteuttamaan kokonaan uutta

ulkoasua ja teemaa. Tämän jälkeen järjestelmällä voisi toteuttaa laajemman

testauksen, kunnollisen testaussuunnitelman avulla. Lisäksi uusia 2.0

markkinoinnin osa-alueita, kuten sivuston hakukoneoptimointia ja extranet-

järjestelmän yhdistämistä esimerkiksi Moodleen, voisi lähteä kehittämään

asiakkaiden näkökulmasta. Yrityksen asiakkaille voitaisiin tehdä kysely, mitä

sosiaalisen median palveluita he käyttävät tai haluaisivat käyttää. Näitä

tuloksia yritys voisi hyödyntää tuleviin projekteihinsa ja tuottaa asiakkaille

entistä parempia ja erilaisille asiakasryhmille räätälöityjä ratkaisuja.

Markkinointi voitaisiin viedä uudelle tasolle, kehittämällä uutta

markkinointimallia, joka hyödyntäisi sosiaalisen median työkaluja ja

asiakkaiden toiveita. Asiakkaat ovat jo verkostoituneet yhteisöihin, nyt on

yrityksen vuoro seurata perässä ja tarjota asiakkaille mielenkiintoisempaa

sisältöä ja monipuolisempaa palvelua.


46

LÄHTEET

Aalto, T. & Uusisaari, M. Y. 2009. Nettielämää: sosiaalisen median maailmat.

Jyväskylä: BTJ Kustannus.

Alasilta, A. & Infor Oy 2009. Blogi tulee töihin. Helsinki: Otavan kirjapaino

Oy.

Elgg 2010a. About. Viitattu 2.4.2010.

http://www.elgg.org/about.php

Elgg 2010b. Data Model. Viitattu 6.4.2010.

http://docs.elgg.org/wiki/Engine/DataModel

Elgg 2010c. Groups. Viitattu 11.4.2010.

http://docs.elgg.org/wiki/Plugins/Groups

Facebook. Tilastot 2010. Viitattu 2.4.2010.

http://www.facebook.com/press/info.php?statistics

Hart, J. 2010. Comparison of Twitter, Facebook, Ning and Elgg. Viitattu

29.3.2010.

http://www.c4lpt.co.uk/handbook/comparison.html

Heinonen, S. 2009. Sosiaalinen media: Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja

vuorovaikutuksen uusiin muotoihin. TUTU-ejulkaisu. Viitattu 22.3.2010.

http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTut

u_2009-1.pdf

Hintikka, K. A. 2007. Web 2.0 – johdatus internetin uusiin

liiketoimintamahdollisuuksiin. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus

ry:n julkaisusarja, Helsinki. Viitattu 6.4.2010.

http://www.tieke.fi/mp/db/file_library/x/IMG/20815/file/julkaisu_28.pdf

Hintikka, K. A. 2009. Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä –

hanke. Loppuraportti. Viitattu 6.4.2010.

http://kans.jyu.fi/aineistot/raportit/JY-Sosiaalinen-media-2008-

loppuraportti.pdf

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p.

Helsinki: Tammi.

Juslén, J. 2009. Netti mullistaa markkinoinnin: hyödynnä uudet

mahdollisuudet. Helsinki: Talentum.

Juslén, J. 2010a. Markkinointiajattelun muuttaminen. Viitattu 29.3.2010.

http://www.elgg.org/about.php

http://docs.elgg.org/wiki/Engine/DataModel

http://docs.elgg.org/wiki/Plugins/Groups

http://www.facebook.com/press/info.php?statistics

http://www.c4lpt.co.uk/handbook/comparison.html

http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTutu_2009-1.pdf

http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTutu_2009-1.pdf

http://www.tieke.fi/mp/db/file_library/x/IMG/20815/file/julkaisu_28.pdf

http://kans.jyu.fi/aineistot/raportit/JY-Sosiaalinen-media-2008-loppuraportti.pdf

http://kans.jyu.fi/aineistot/raportit/JY-Sosiaalinen-media-2008-loppuraportti.pdf


47

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-

muutos/markkinointiajattelu.html

Juslén, J. 2010b. Markkinoinnin uudet välineet. Viitattu 29.3.2010.

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-

muutos/uudet-valineet.html

Kaskela, L. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, 8.8.2005. Viitattu

21.12.2009.

http://www.tieke.fi/verkkokaveri/teemat/tietotekniikkahankinnat/tietotekniika

n_hankinta/hankintaprosessi/1_vaatimusmaarittely/

Kaunismaa, K. 2005. Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa.

Hyper-media. Viitattu 1.10.2009.

http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hmjatkosems04/liitteet/JOS_hypermedia_Ka

unismaa280105.pdf

Laaksonen, M., Nevasalo, T. & Tomula, K. 2006. Yrityksen

tietoturvakäsikirja: ohjeistus, toteutus ja lainsäädäntö. Helsinki: Edita.

Mediamaisteri Group 2010. Sosiaalinen media. Viitattu 12.1.2010.

http://www.mediamaisteri.com/web08/sosiaalinen-media.html

Moodle 2010. About. Viitattu 22.3.2010.

http://moodle.org/about/

Otala, L. & Pöysti, K. 2008. Wikimaniaa yrityksiin – Yritys 2.0 tuottamaan.

Helsinki: WSOYpro.

Saarikoski, P., Suominen, J., Turtiainen, R. & Östman, S. 2009. Funetista

Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus Helsinki

University Press.

Salmenkivi, S. & Nyman, N. 2007. Yhteisöllinen media ja muuttuva

markkinointi 2.0. Helsinki: Talentum.

Scoble, R. & Israel, S. 2006. Blogit ja bisnes: yritys 2.0. Suom. Tuikku

Ljungberg. Helsinki: Basam Books Oy.

Sharma, M. 2008. Elgg Social Networking, create and manage your own

social network site using this free open-source tool. Birmingham: Packt

Publishing.

Toriseva, M. 20.3.2009. Ekstranetin tarvemäärittelyä. Vastaanottaja Jenna

Sinervirta. [Sähköpostiviesti]. Viitattu 30.9.2009.

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue: johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen.

Helsinki: Tammi.

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/markkinointiajattelu.html

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/markkinointiajattelu.html

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/uudet-valineet.html

http://www.markkinointi2consulting.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/uudet-valineet.html

http://www.tieke.fi/verkkokaveri/teemat/tietotekniikkahankinnat/tietotekniikan_hankinta/hankintaprosessi/1_vaatimusmaarittely/

http://www.tieke.fi/verkkokaveri/teemat/tietotekniikkahankinnat/tietotekniikan_hankinta/hankintaprosessi/1_vaatimusmaarittely/

http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hmjatkosems04/liitteet/JOS_hypermedia_Kaunismaa280105.pdf

http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hmjatkosems04/liitteet/JOS_hypermedia_Kaunismaa280105.pdf

http://www.mediamaisteri.com/web08/sosiaalinen-media.html

http://moodle.org/about/


48

Tuten, T. 2008. Advertising 2.0: Social media marketing in a Web 2.0 world.

Connecticut: Praeger Publishers.

Yritys-Suomi, käsiteluettelo 29.8.2008. Viitattu 16.12.2009.

http://www.yrityssuomi.fi/Default.aspx?nodeid=16343

Valmennuskeskus 2010. Oppimisympäristö, Mikä on Moodle? Viitattu

25.2.2010.

http://www.valmennuskeskus.fi/page.php?page_id=202

Wikipedia 2010a. Avoin lähdekoodi. Viitattu 22.3.2010.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi

Wikipedia 2010b. Elgg (software). Viitattu 6.4.2010.

http://en.wikipedia.org/wiki/Elgg_%28software%29#cite_note-2

http://www.yrityssuomi.fi/Default.aspx?nodeid=16343

http://www.valmennuskeskus.fi/page.php?page_id=202

http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi

http://en.wikipedia.org/wiki/Elgg_%28software%29#cite_note-2


LIITE 1/1

ELGGIN ASENNUS JA KONFIGUROINTI

Tiedosto elgg_asennus.zip puretaan palvelimelle /var/www/elgg- kansioon.

Luodaan palvelimelle /home-kansioon uusi data-kansio. Data-kansioon Elgg

tallentaa kaikki ladatut tiedostot, kuten profiilikuvat ja valokuvat. Tietoturvan

takia data-kansion täytyy olla erillään varsinaisesta asennuskansiosta, koska

käyttäjillä pitää olla oikeudet muokata ja lisätä tiedostoja data-kansioon,

mutta he eivät saa päästä käsiksi itse asennukseen.

Data-kansiolle annetaan seuraavat käyttöoikeudet:

chmod -R 755 /home/data

chown -R www-data.www-data /home/data

Luodaan Elggille tietokanta ja tietokantakäyttäjä Puttyn kautta.

Komennot:

Siirrytään mysql konsoliin komennolla:

mysql -uroot -p

Luodaan uusi tietokanta:

CREATE DATABASE tietokannan_nimi;

Määritetään tietokannan vakiomerkistökoodaukseksi UTF-8:

ALTER DATABASE tietokannan_nimi DEFAULT CHARACTER SET utf8

COLLATE utf8_unicode_ci;

Luodaan tietokantakäyttäjä:

GRANT SELECT,INSERT,UPDATE,DELETE,CREATE,CREATE

TEMPORARY TABLES,DROP,INDEX,ALTER ON tietokannan_nimi.* TO

käyttäjänimi@localhost IDENTIFIED BY 'salasana';

Elggin asennuspaketti puretaan /var/www/elgg- kansioon ja tarkistetaan, että

www-palvelin pystyy lukemaan tiedostoja menemällä selaimella

asennusosoitteeseen http://hameenlinna.tuote.fi:8080/elgg/


LIITE 1/2

Selaimen pitäisi aukaista Elggin asennusohjelma, jonka avulla Elgg

asennetaan palvelimelle. Seuraavaksi muokataan joitakin asennustiedostoja

Elggin antamien ohjeiden mukaan. Jos halutaan että Elgg tekee muutokset itse

selaimen kautta, niin Elgg-asennuskansiolla täytyy olla www-data -oikeudet.

Annetaan siis tarvittaessa komento chown -R www-data.www-data /elgg,

/var/www-kansiossa.

Ennen asennusta tuli ilmoitus, että Elgg ei löytänyt asennustiedostoa, koska

oikeudet olivat vääränlaiset, joten annettiin tarvittavat oikeuskomennot ja sen

jälkeen Elgg asennettiin uudestaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jotta tiedostoja voidaan siirtää WinSCP-ohjelmassa tietokoneelta

palvelimelle, asennuskansiolle tai kohdekansiolle on annettava esimerkiksi

käyttäjän oikeudet komennolla, chown -R käyttäjän_nimi.käyttäjän_nimi

/elgg

Järjestelmästä otettiin varmuuskopiot säännöllisin väliajoin PuTTY-

ohjelmistolla.

Järjestelmän vasmuuskopiointi:

tar zcfv elgg_backup.tar.gz elgg hakemiston nimi

Tietokannan varmuuskopiointi:

mysqldump -uroot -p tietokannan_nimi > elgg_tietokanta.sql


LIITE 1/3

Kuvia sivuston konfiguroinnista

Kuva 9 Tietokannan tietojen tallentaminen.


LIITE 1/4

Kuva 10 Sivuston tietojen konfigurointi asennuksen yhteydessä.


LIITE 1/5

Kuva 11 Työkalujen konfigurointia ylläpitäjän hallinta-valikossa.


LIITE 2/1

KUVAKAAPPAUKSIA EXTRANET-JÄRJESTELMÄSTÄ

Kuva 12 Extranet-järjestelmässä pääkäyttäjän etusivu.


LIITE 2/2

Kuva 13 Extranet-järjestelmässä pääkäyttäjän kojelauta.


LIITE 2/3

Kuva 14 Pääkäyttäjän pudotusvalikko.


LIITE 2/4

Kuva 15 Pääkäyttäjän Hallinta-valikon työkalut.


LIITE 2/5

Kuva 16 Uuden sivun kirjoitusoikeus.


LIITE 2/6

Kuva 17 Blogin kirjoittaminen.


LIITE 2/7

Kuva 18 Ryhmän sivusto.


LIITE 2/8

Kuva 19 Ryhmän sivun oikeudet.

Kuva 20 Ryhmän sivun pääsyoikeuksien määrittely.


LIITE 3/1

LÄHDEKOODIN MUUTOKSET ELGGISSÄ

Tapahtumakalenteri (Event Calendar)

Hakemistopolku:

/var/www/elgg/mod/event_calendar/

Tiedostot:

ui.datepicker.packed.js

old_ui.datepicker.packed.js

Kalenterista on suomennettu viikonpäivät, kuukaudet ja niiden lyhennykset

sekä kalenterin muut toiminnot.

Hakemistopolku:

/var/www/elgg/mod/event_calendar/views/default/input/

Tiedostot:

datepicker.php

old_datepicker.php

DateFormat eli päivämäärän formaatti on muutettu pienessä kalenterissa.

Hakemistopolku:

/var/www/elgg/mod/event_calendar/languages/

Tiedosto:

fi.php

Kalenteriin on lisätty suomenkielinen käännös.

Hakemistopolku:

/var/www/elgg/mod/event_calendar/

Tiedostot:

show_events.php

old_show_events.php

Kuukausien, viikkojen ja viikonpäivien päivämääräformaatteja on muutettu.


LIITE 3/2

Valikon lisäys sivustolle

Hakemistopolku:

/var/www/elgg/mod/theme_mmg_15/views/default/page_elements

Tiedostot:

header_contents.php

old_ header_contents.php

Lähdekoodiin on lisätty valikon koodit.