sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa

Sosiaalinen media suomalaisessa

teollisuudessa

STO:n jäsenilta

Aalto Design Factory 8.12.2011

8.12.2011 Hannu Kärkkäinen Jari Jussila Tampereen teknillinen yliopisto

SOME- draiverit suomalaisissa teollisissa B2B- yrityksissä

• Kilpailuedun lähteiden nopea muuttuminen; ”pysyvien” kilpailuedun lähteiden nopea rapautuminen

• Tarpeet perinteisten kollaboraatiotapojen (sähköposti, kokoukset, puhelin) muutoksiin

• Tiedon ja tiedonhallinnan merkitys kilpailutekijöinä • Monien muiden maiden edelläkävijyys / SOME • Suuret yritykset draivereina • Tuotekehitystiimien maantieteellinen hajautuminen ja

liiketoiminnan kansainvälistyminen • Sosiaalisen median toimintatapojen ja käyttöasteen kypsyminen

yrityskäyttöön • B2B- esimerkkien nopea lisääntyminen ja kumuloituminen • SOME- ominaisuuksien nopea integroituminen perinteisempiinkin

tietojärjestelmiin (PDM, CRM, ERP, SharePoint)

Suomalaisissa B2B- yrityksissä ollaan SOMEn hyödyntämisessä jäljessä

• Eri tutkimukset sosiaalisen median käytöstä liiketoiminnassa – Mm. Inkeroinen (2010)1: Suomen 500 suurimmasta yrityksestä 46%

(B2C: 56%, B2B: 38%) hyödynsi sosiaalista mediaa jossain tarkoituksessa

– Samoihin aikoihin toteutetussa McKinseyn tutkimuksessa (2010)2 n. kaksi kolmesta tutkitusta pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta yrityksestä hyödynsi sosiaalista mediaa

• Saadut hyödyt suhteessa muihin tutkittuihin maihin • SOME- konsultit ja eturivin vaikuttajat • Kun täysin vertailukelpoisia tutkimuksia SOME- adoptoinnista eri

maiden B2B- yrityksissä ei juuri ole, yhtenä mittarina yleisestä adoptoinnista: – LinkedIn- hyödyntäminen

1 Inkeroinen, A. (2010) Sosiaalinen media suomalaisissa yrityksissä 2 bit.ly/some2010mckinsey

LinkedIn kasvu ja käyttö-% eri maissa

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics / July 2011 / Amodiovalerio Verde (2011 perustuu arvioon nykyisen kasvun perusteella)

0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %

Finland

Denmark

Norway

Sweden

United States

Germany

United Kingdom

India

Russian Federation

China

Brazil

LinkedIn suomalaisten johtajien käytössä

• Maaliskuussa 2011 toteutetun selvityksen1 mukaan selkeästi ammatilliseen käyttöön suunnatusta LinkedIn-palvelusta löytyi noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista.

• Suurella osalla mukana olleista profiilisivu oli kuitenkin hyvin puutteellinen eikä esimerkiksi sisältänyt juuri mitään tietoa johtajan taustoista tai työkokemuksesta. Myös verkostot olivat suppeita, usein alle kymmenen henkilön kokoisia. Suuri osa LinkedIn-profiileista ei ole siis aktiivisessa käytössä.1

Tutkimushetkellä LinkedInissä oli 101 miljoonaa jäsentä ja heistä suomalaisia noin 300 0002.

1 Isokangas, A., Kankkunen, P. 2011. Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. http://bit.ly/rGBa99 2 http://press.linkedin.com/about/

http://bit.ly/rGBa99

http://bit.ly/rGBa99

Suomalaisten B2B- yritysten ymmärrys sosiaalisesta mediasta liiketoiminnassa

• Tuore Sosiaalinen media teollisuudessa –tutkimus 1 teknologiateollisuuden yrityksissä (2011) – Vain 9 % suomalaisista B2B-yrityksistä ilmoitti että

yrityksessä ymmärretään aihetta hyvin tai erittäin hyvin

– 57 % ilmoitti että aihetta ei ymmärretä ollenkaan tai huonosti

– N. kolmasosa ylimmästä johdosta on sitä mieltä että sosiaalisen median käyttö on pelkkää ajanhukkaa

– Lähes 20% yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön

1 Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus (2011)

SOITA-hankkeen tavoitteet

• Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja pilotoida sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia asiakasymmärryksen luomisessa innovaatioprosessissa asiakasrajapinnassa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi parantaa suomalaisten suurten ja pk-yritysten asiakas/käyttäjälähtöisyyttä ja innovaatiotyötä.

• Näin ollen tutkimus parantaa suomalaisten organisaatioiden valmiuksia hyödyntää avoimen innovaation mahdollisuuksia omassa toiminnassaan.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Epäonnistuneet tai huonot kokemukset / kokeilut

Puutteelliset taloudelliset resurssit

Puutteelliset aikaresurssit

Vaikeudet yhteensovittaa yrityksen nykyiseen innovaatioprosessiin

Hankaluudet integroida olemassa oleviin tietojärjestelmiin

Tietoturvaongelmat

Puutteelliset henkilstöresurssit

Taloudelliset hyötyjen vaikea arviointi

Hyvien vastaavien case-tapausten puute

Hankaluudet sosiaaliseen mediaan liittyvien uusien toiminta- jaajattelutapojen omaksumisessa

Puutteellinen ymmärrys sosiaalisen median mahdollisuuksistainnovaatiotoiminnassa

1

2

3

Haasteet somen hyödyntämisessä STO:n jäsenyrityksissä (n = 28)

Lähde: Sosiaalisen median käyttö, mahdollisuudet ja haasteet Suomen Tuotannonohjausyhdistyksen jäsenten työantajayrityksissä. Saatavissa: http://www.slideshare.net/jjussila/som-eartikkeli1

http://www.slideshare.net/jjussila/som-eartikkeli1




Sosiaalinen media teollisuudessa –selvitys (Teknologiateollisuuden yritykset)

• Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvityksessä tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä.

• Selvityksen tilaajina olivat kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) kuuluvat Älykkäät koneet (www.intelligentmachines.fi) ja Digitaaliset sisällöt (www.digibusiness.fi/portal/) -klusterit, Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi) sekä Innopark Programmes Oy (www.innopark.fi) ja Hermia Oy (www.hermia.fi)

• Selvityksen toteutti keväällä 2011 Intosome (www.intosome.fi), vastuullisena asiantuntijana DI Harri Lakkala. Verkkokyselyn suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa auttoi SOITA-hankkeen (www.tut.fi/soita) henkilöstö (professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila, Johanna Janhonen ja Jani Lyytikkä) Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

http://www.intelligentmachines.fi/

http://www.digibusiness.fi/portal/

http://www.teknologiateollisuus.fi/

http://www.innopark.fi/

http://www.hermia.fi/

http://www.intosome.fi/

http://www.tut.fi/soita

Haasteet sosiaalisen median hyödyntämiselle Teknologiateollisuuden yrityksissä1 (n = 143)

1Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

1

2

3

4

http://bit.ly/ueI2Go


Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata

(sisäinen/asiakkaat/partnerit)

Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata sisäisesti

Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go



Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata asiakasrajapinnassa




Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata partnereiden kanssa




Teknologiateollisuuden yritysten sosiaalisen median omaksumista tukevia kehittämisavun tarpeita


Kehittämisavun muodoista selkeästi kiinnostavimmaksi nousivat Case-kuvaukset (58 % piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä). Yrityksiä kiinnostavat etenkin hyödyntämiskertomukset, joita ne voivat melko suoraan käyttää omassa kehitystyössään. Mediassa on esillä lähinnä kuluttajamarkkinoinnin menestystarinoita sekä ICT-alan yritysten sisäisen toiminnan kehittämistä, jotka edustavat erilaisia ympäristöjä kuin B2B-teollisuus.



Case esimerkkejä sosiaalisen median mahdollistamasta yhteisöllisestä

tuotekehityksestä asiakasrajapinnassa

Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto

YIT verkkoyhteisö

• YIT perusti hiljattain suljetun verkkoyhteisön, jossa satakunta ihmistä on jo jakanut ajatuksia suunnitteilla olevasta tornitalokohteesta.

• Asiakkaan / nettikeskustelijan näkökulmasta on kiinnostava ajatus, että pääsee suunnittelemaan, miltä mahdollinen tuleva koti saattaisi näyttää. Lisäksi omaehtoinen nettiosallistuminen soveltuu paremmin henkilöille, joilla ei ole aikaa kasvokkaisiin ryhmäkokoontumisiin.

• Rakennusliikkeen näkökulmasta verkkoyhteisön avulla saa tietoa asiakkaiden tarpeista liittyen mm. erilaisiin huoneratkaisuihin.

• ”Asuntojakaumaan vaikutusta tällä on melko varmasti eli minkätyylisiä ja minkäkokoisia huoneistoja tulee, ja millä huoneluvulla. Keittiö ja saunaratkaisut otettaneen huomioon sellaisenaan [kun ammattilaiset jatkavat kohteen suunnittelemista]”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki.

Lähde: http://m.yle.fi/w/uutiset/kotimaa/ns-yduu-3-2963721

”Asiakastarpeista oppiminen keskustelemalla”


Tuotekonseptien testaus virtuaalimaailmassa

• Amerikkalainen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto

• Hyödyntää virtuaalisia designeja ja rakenteita, joiden avulla asiakas voi kokeilla erilaisia materiaali ja värivaihtoehtoja, lisäksi mm. erilaiset viimeistelyvaihtoehdot ja maisemointi

• Arkkitehti ja asiakas liikkuvat yhteisessä tilassa ja siirtelevät esimerkiksi seiniä, ikkunoita, ja kattoja, design muutoksien tekemiseksi ennen kiinteistön rakentamista

Lähde: Kohler et al. 2009

”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla”


MyDeco ”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla ja vertaisoppimisen avulla”

• Innovatiivinen tapa hyödyntää sosiaalista mediaa osana täysin uudenlaista liiketoimintamallia – Laaja verkosto, joka yhdistää loppuasiakkaan, arkkitehdit,

sisustussuunnittelijat, sisustajat, huonekalu- ja pintamateriaalitoimittajat, jne.

• Yhdistää innovatiivisesti konfiguraattorin, suunnittelutyökalun, useiden toimijoiden verkkoyhteisön ja verkkokaupan

• Asiakkaiden mahdollista oppia monella eri tavalla – Huoneiden sisustus oman eksperimentoinnin kautta – Muiden yhteisön jäsenten malleista oppiminen,

esimerkiksi muiden loppuasiakkaiden mallit tai suunnittelijoiden valmiit mallit

• Muut toimijat ja yhteisön jäsenet voivat kerätä tietoa asiakkaiden tarpeista esimerkiksi suosituimpien huonemallien, ja käytetyimpien huonekalujen ja sisustustarvikkeiden avulla

• Foorumit, blogit, Facebook / Twitter,…


Bombardier – innovaatiokilpailut loppukäyttäjille

• Perinteisesti loppukäyttäjien tarpeita tunnetaan ja huomioidaan suhteellisen huonosti B2B- sektorin yritysten tuotekehityksessä

• YouRail- suunnittelukilpailu sekä ammatitlaisille että loppukäyttäjille, tavoitteena samalla suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta

• 3D- suunnittelukonfiguraattori: 2500 henkilöä osallistui, tuloksena 4200 designia, 8500 kommenttia, 26000 designien arviointia

• Tärkeänä lopputuloksena loppukäyttäjien tarpeiden parempi ymmärrys


sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa

Business