sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

Sosiaalinen media projektin ohjauksen

apuvälineenä

TETAP-5500

Jari Jussila

Projektipäällikkö, SOITA-hanke

www.tut.fi/soita

http://www.tut.fi/soita

Uudet työkalut

2

Jari Jussila TTY / TETAP-5500

Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

Transaktioiden automatisointi Yhteistyön ja osallistumisen mahdollistaminen

ERP, CRM, SCM käyttöönotto

- Johto määrittelee käyttäjät

- Käyttäjien täytyy noudattaa

sääntöjä

- Usein monimutkainen

teknologiainvestointi

Web 2.0 työkalujen käyttöönotto

- Käyttäjäryhmät saattaa

muotoutua odottamattomasti

- Käyttäjät osallistuvat tiiviisti

- Usein kevyt

teknologiainvestointi olemassa

olevan infrastruktuurin päälle

Perinteiset

IT-järjestelmät

Web 2.0 työkalut

Aika

2009 1990-luku

Lähde: McKinsey 2009

Saatavissa: http://bit.ly/6waysMcKinsey2009

Tuottavuus

http://bit.ly/6waysMcKinsey2009

Mitä on Web 2.0?

DoubleClick Google AdSense

Ofoto Flickr

Akamai BitTorrent

mp3.com Napster

Britannica Online Wikipedia

personal websites blogging

evite upcoming.org and EVDB

domain name speculation search engine optimization

page views cost per click

screen scraping web services

content management systems wikis

directories (taxonomy) tagging (folksonomy)

stickiness syndication

3



Web 1.0 Web 2.0

Lähde: O’Reilly 2007

Ks. esim.: http://oreil.ly/whatisweb20

http://oreil.ly/whatisweb20

Enterprise 2.0 teknologioiden kuusi

komponenttia

1. Hakukone (Search)

2. Linkit (Links)

3. Julkinen kirjoittaminen (Authoring)

4. Taggaus (Tags)

5. Älykkäät laajennokset (Extensions)

6. Hälytykset ja viestit (Signals)

4



Lähde: McAfee (2006)

Enterprise 2.0 = Web 2.0 palvelut, työkalut ja menetelmät yrityskontekstissa

1. Hakukone

• Informaatioalusta on arvokas vain silloin kun käyttäjä voi löytää

sieltä etsimänsä tiedon.

• Tutkimuksien mukaan käyttäjillä on yleensä suurempia

vaikeuksia löytää etsimäänsä tietoa järjestetystä intranetistä tai

tietokannasta kuin jatkuvasti muuttuvasta ja sisällöltään

epäjärjestyneestä internetistä.

• Vaikka hakutoiminto itsessään ei ole sosiaalista mediaa, se on

pitkälti kaiken perusta sosiaalisen median palveluita

käytettäessä, esimerkiksi etsittäessä henkilöä verkostosta tai

sisältöä wikistä.

5



2. Linkit

• Linkkien hyöty ei ole pelkästään siinä, että viedessään sivustolta

tai palvelusta toiselle, ne muodostavat navigaatiopolkuja eri

paikoissa sijaitsevan tiedon välille.

• Linkit pitävät sisällään tietoa myös sisältöjen välisistä suhteista

ja yhteyksistä.

• Linkit luovat rakenteen, jossa tärkeimmät osat ovat niitä, joilla

vieraillaan eniten.

• Linkkien hyödyntäminen toimii sitä paremmin mitä useampi

henkilö niitä pystyy luomaan.

6



3. Julkinen kirjoittaminen

• Julkinen kirjoittaminen antaa kenelle tahansa mahdollisuuden

luoda, muokata, kommentoida ja linkittää tietoa, kokemuksia ja

näkemyksiä.

• Blogit ja Wikipedia ovat osoittaneet että useilla ihmisillä on

halukkuutta luoda itse sisältöä myös laajalle yleisölle.

7



4. Taggaus

• Taggaus eli merkitseminen auttaa kategorisoimaan tietoa

käyttäjille luonnollisella tavalla.

• Taggaus tarkoittaa avainsanojen liittämistä internetsivuihin,

tekstiin, kuviin, videoihin, äänitiedostoihin ja profiileihin.

• esimerkiksi avainsanojen liittäminen Flickr kuviin tai Diigo

kirjamerkkeihin

• Käyttäjä liittää sopivaksi katsomansa avainsanan eli tagin

haluamaansa sisältöön ja luo näin linkkejä ja yhteyksiä muiden

samalla avainsanalla merkittyjen sisältöjen välille

• Tagien ensisijainen tarkoitus on toimia navigoinnin ja tiedonhaun

tukena

8



5. Älykkäät laajennokset

• Älykkäät laajennokset vie taggauksen yhden askeleen

pidemmälle automatisoimalla sisällön kategorisointia ja

tunnistamalla automaattisesti kaavoja sisällöstä.

• Älykkäät laajennokset voivat esimerkiksi ehdottaa käyttäjille

sisältöä periaatteella ”jos pidit tästä sisällöstä, pidät oletettavasti

myös tästä toisesta”.

9



6. Hälytykset ja viestit

• Uutta sisältöä voidaan lisätä niin nopealla tahdilla, että käyttäjä

ei kykene seuraamaan kaikkia haluamiaan päivityksiä.

• Hälytysten ja viestien avulla käyttäjä saa ilmoituksen, kun uutta

sisältöä lisätään.

• Hälytykset voi tilata esimerkiksi sähköpostiin tai RSS-syötteenä.

• RSS-syötteet seuraavat kiinnostavaksi määriteltyjä sivustoja

käyttäjän puolesta ja ilmoittavat, mikäli uutta tietoa on lisätty

• Hälytyksiä voi soveltaa esimerkiksi taggauksen kanssa yhdessä,

jolloin hälytys tulee, kun käyttäjän määrittelemällä tagilla lisätään

uutta sisältöä tietokantaan.

10



Mitä on sosiaalinen media?

11



S

Sosiaalinenmedia

Sisältö

Web 2.0Yhteisöt

ja verkostot

Lähde: Ahlqvist et al. 2008

Miten sosiaalisen media muuttaa

toimintatapoja yrityksen sisällä? Esim.

sähköpostin ja wikin käyttö

12



Lähde: Lakkala 2011

http://www.slideshare.net/hrry/some-tut-innovaatiot

Wiki

Sähköposti Wiki






Sosiaalinen media lähestymistapoja

projektien hallintaan SECI-mallin kautta

kuvattuna

13



Sosiaalisaatio Ulkoistaminen

Yhdistäminen Sisäistäminen

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Eksplisiittinen tieto

Eksplisiittinen tieto

Chat

Blogit

Wikit

Sosiaaliset kirjamerkit

Pikaviestit

Mikroblogit

Sisällön jakamisen

palvelut

Metadata

Taggaus

Folksonomiat

Älykkäät laajennokset

Sosiaaliset

verkostoitumispalvelut*

Avoimet ja suljetut yhteisöt*

SNA

Suositukset

Arvostelut

Virtuaalimaailmat

Kommentointi

Lähde: ks. Chatti et. al. 2007;

Kotilainen 2011

3D-konfiguraattorit

ja suunnittelutyökalut

MyDeco: esimerkki sosiaalisen median 3D-

konfiguraattori ja suunnittelutyökalusta

sisustussuunnittelualalta

14



15



Crescendo: esimerkki sosiaalisen

median 3D-konfiguraattorityökalusta

arkkitehtialalta

16



Crescendo: esimerkki sosiaalisen

median 3D-konfiguraattorityökalusta

arkkitehtialalta

Bombardier: esimerkki 3D-konfiguraattorin

hyödyntämisestä innovaatiokilpailussa

sosiaalisessa mediassa

17



18



Bombardier: esimerkki 3D-konfiguraattorin

hyödyntämisestä innovaatiokilpailussa

sosiaalisessa mediassa

Bombardier – innovaatiokilpailut

loppukäyttäjille

• Perinteisesti loppukäyttäjien tarpeita tunnetaan ja huomioidaan

suhteellisen huonosti B2B- sektorin yritysten tuotekehityksessä

• YouRail- suunnittelukilpailu sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille,

tavoitteena samalla suorien asiakkaiden parempi palveleminen

innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta

• 3D- suunnittelukonfiguraattori: 2500 henkilöä osallistui, tuloksena 4200

designia, 8500 kommenttia, 26000 designien arviointia

• Tärkeänä lopputuloksena loppukäyttäjien tarpeiden parempi ymmärrys

19

Lähde: Kärkkäinen 2011

Saatavissa: http://www.slideshare.net/HannuKar/presentation-dcl-2011-slide-share

http://www.slideshare.net/HannuKar/presentation-dcl-2011-slide-share









Sosiaalisen median näkyvyyden eri

tasot

20

Partneriverkko

(ekstranet)

Sisäinen verkko

(intranet)

Julkinen verkko

(internet)

Jokaisella tasolla osallistuminen voi olla avointa, suljettua tai salaista


http://bit.ly/someteollisuudessaraportti


Sosiaalisen median hyödyntäminen

yrityksissä

21



0% 10% 20% 30% 40% 50%

2008 (n = 1 988)

2009 (n = 1 695)

2010 (n = 3 249)

2011 (n = 4 261)

Sosiaalisen median käyttö yrityksissä (McKinsey 2011)

Sosiaalisetverkostot

Blogit

Mikroblogit

Lähde: McKinsey 2011.

Saatavissa: http://bit.ly/McKinsey2011

http://bit.ly/McKinsey2011

Sosiaalisen median työkalujen

hyödyntäminen sisäisessä käytössä

Suomessa (Teknologiateollisuus)

22






Sosiaalisen median hyödyntäminen

toimialoittain suomalaisissa B2B-

yrityksissä (Teknologiateollisuus)

23



Hyödyntää

sisäisesti *

Hyödyntää

asiakasrajapinna

ssa *

Hyödyntää

partnerien

kanssa *

Kaikki kyselyyn

vastanneet (ja %-

osuus kaikista

vastanneista)

Elektroniikka- ja

sähköteollisuus

36% 20% 20% n=25 (18%)

Kone- ja

metalliteollisuus

20% 7% 3% n=75 (52%)

Metallien jalostus 45% 18% 18% n=11 (8%)

Suunnittelu ja

konsultointi

31% 0% 23% n=13 (9%)

Muut 43% 7% 7% n=14 (10%)

*= hyödyntää vähintään kohtuullisesti

(% vastanneista saman kokoluokan yrityksistä)




Sosiaalisen median vaikutuksia

yrityksiin ja niiden liiketoimintaan

24



Käyttö asiakasrajapinnassa

(mediaaniparannus%)

Lisääntynyt

asiakastyytyväisyys

18%

Lyhentynyt

tuotteiden

markkinoilletuloaika

20 %

Uusien

innovaatioiden

määrä

15%

Sisäinen käyttö

(mediaaniparannus%)

Nopeampi tiedon

ja sisäisten

asiantuntijoiden

saavutettavuus

30%

Lyhentynyt

tuotteiden

markkinoilletuloaika

20%

Uusien

innovaatioiden

määrä

20%

Lähde: McKinsey 2010; Kärkkäinen 2012

Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey

http://bit.ly/some2010mckinsey

Sosiaalisen median avulla saavutettuja

hyötyjä

25



0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

Tiedon nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Ulkoisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Partnereiden kanssa

Markkinoinnin tehokkuuden lisääntyminen

Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen

Markkinointikustannuksien vähentyminen

Asiakasrajapinnassa

Tiedon nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Sisäisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Sisäisessä käytössä

Vähintään yksi mitattava businesshyöty

2009

2010

2011

Lähde: McKinsey 2011.

Saatavissa: http://bit.ly/McKinsey2011

http://bit.ly/McKinsey2011

Sosiaalisen median hyötyjä

suomalaisissa yrityksissä:

Case Yammer

• Hyvä kokemus eräässä suomalaisessa alihankintaverkostossa

on ollut hyödyntää Yammer mikroblogipalvelua keskinäisen

viestinnän tehostamiseen.

• Palvelun kautta voi lähettää nopeita kysymyksiä ja päivityksiä,

jotka näkyvät kaikille ryhmän jäsenille. Muut voivat vastata

viesteihin ja keskustelut tallentuvat viestiketjuiksi. Viesteistä voi

myös ”tykätä” eli kuitata lukeneensa viestin, ja niitä voi

organisoida avainsanojen avulla, jotta samaan aiheeseen

liittyviä keskusteluja on helpompi löytää myöhemmin.

Avainsanoja voivat olla esimerkiksi tuote- tai koneiden

tunnistenumerot.

• Tämän seurauksena on mm.

• ongelmatilanteiden ratkaiseminen pää- ja alihankkijan välillä

nopeutunut selvästi

• keskustelut ovat jääneet talteen

• ja sähköpostien määrä merkittävästi vähentynyt

26



Lähde: Aramo-Immonen et al. 2012;

Jussila et al. 2011; Lakkala 2011

Sosiaalisen median hyötyjä

suomalaisissa yrityksissä:

Case Wiki

• Kangasniemellä sijaitsevassa yli 30 hengen

alihankintakonepajassa yrityksen laatukäsikirja on muunnettu

dokumenttimuodosta yhteisöllisesti ylläpidettäväksi wiki-

sivustoksi

• Laatukäsikirja-wiki on käytettävissä yrityksen sisäverkossa,

missä kuka tahansa yrityksen työntekijöistä pystyy lukemaan ja

muokkaamaan wikin sisältöä. Muutokset tallentuvat kuitenkin

vain ehdotuksiksi, eivätkä näy muille, ennen kuin johto on

hyväksynyt ne. Tehdyt muutokset käydään lisäksi läpi viikoittain,

jotta kaikki ovat heti tietoisia toimintatapoihin tehdyistä

muutoksista.

• Reifer on onnistunut kehittämään toimintansa laatua

merkittävästi. Laatukäsikirja on jatkuvasti ajan tasalla ja

yrityksessä myös aidosti toimitaan sen mukaan. Työohjeiden

yhteisöllinen dokumentointi puolestaan tehostaa tuotantoa.

27



Lähde: Kärkkäinen et al. 2012; Jussila et

al. 2011; Lakkala 2011

Omakohtaisia kokemuksia sosiaalisen

median työkaluista: Case Tungle /

Doodle

• Projektin kokouksien ja palaverien nopeampi organisoiminen

• Ei enää edestakaista sähköpostien lähettelyä tai tuplakirjauksia

• Integrointi suoraan kalenteriin

28



29




median työkaluista: Case Dropbox

• Kaikilla projektissa aina ajantasaisimmat dokumentit

• Dokumentteihin pääsee käsiksi mistä vaan, myös mobiilisti

• Jakaminen on helppoa myös projektiorganisaation ulkopuolisille

osapuolille


median työkaluista: Case Diigo

• Kirjamerkkien helpompi jakaminen projektitiimin jäsenten kesken

• Kirjamerkkien taggauksen avulla kiinnostavat asiat ovat

helpommin löydettävissä

• Säästää aikaa ja vaivaa tiedonjakamisessa (myös muihin some-

palveluihin)

30



Erityisesti projektien hallintaa

suunnitellut sosiaalisen median työkalut

31



Trello projektinhallintatyökalu

32



Esimerkkiprojekti Trellolla

33



Erityisesti projektien hallintaa

suunnitellut sosiaalisen median työkalut

(yhteiskehittely)

• Ilmianna oma projektien hallintaan hyvin soveltuva sosiaalisen

median työkalu

kommentoimalla esitykseen

34



35



http://flipflashpages.uniflip.com/3/62777/144143/pub/

Aiheesta lisää


Lähteitä

• Ahlqvist, T., Bäck, A., Halonen, M., Heinonen, S. 2008. Social media roadmaps. Exploring the futures triggered by

social media. Espoo, VTT Tiedotteita – Research Notes 2454.

• Bughin, J., Chui, M. 2010. The rise of the networked enterprise: Web 2.0 finds its payday. The McKinsey Quarterly,

December 2010. Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey

• Bughin, J., Byers, A., Chui, M. 2011. How social technologies are extending the organization. The McKinsey

Quarterly, November 2011. Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey

• Chatti, M. A., Klamma, R., Jarke, M. & Naeve, A. 2007. The Web 2.0 Driven SECI Model Based Learning Process.

Seventh IEEE International Conference on Advanced Learning Technologies. 18–20 July, ss. 780-782.

• Chui, M., Miller, A., Roberts, R.P. 2009. Six ways to make Web 2.0 Work. The McKinsey Quarterly, February 2009.

Saatavissa: http://bit.ly/6waysMcKinsey2009

• Jussila, J., Kärkkäinen, H., Lakkala, H., Pöysti, K. 2011. Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödyt teollisissa

business-to-business yrityksissä. Suomen Tuotannonohjausyhdistyksen Jäsenlehti 4/2011. Saatavissa:

http://www.slideshare.net/jjussila/sosiaalisen-median-soveltamistavat-ja-hydyt-teollisissa-businesstobusiness-

yrityksiss

• Kotilainen, J. 2011. Sosiaalinen media projektiorganisaation tiedon uudelleenkäytön tehostamisessa. Diplomityö.

Tampereen teknillinen yliopisto.

• Kärkkäinen, H., Jussila, J., Aramo-Immonen, H. 2012. Sosiaalinen media valjastetaan projektiliiketoiminnan

käyttöön. Projektitoiminta 1/2012. ss. 48-51. Saatavissa: http://flipflashpages.uniflip.com/3/62777/144143/pub/

• Kärkkäinen, H. 2012. Sosiaalinen media tuotekehityksen asiakasrajapinnassa. FIMA 6. vuosikokousseminaari 2012,

30.3.2012.

• Kärkkäinen, H. 2011. Sosiaalinen media innovaatiotoiminnassa ja asiakasrajapinnassa – B2B-yritysten näkökulma.

Esitys DCL-konferenssissa, 3.11.2011, Vanajanlinna. Saatavissa: http://www.slideshare.net/HannuKar/presentation-

dcl-2011-slide-share

• Lakkala, H. 2011. Sosiaalinen media teollisuudessa – Esiselvitysraportti. Saatavissa:


• McAfee, A. P. 2006. Enterprise 2.0: The Dawn of Emergent Collaboration. MITSloan Management Review. Vol. 47,

no. 3, ss. 21–28.

• O’Reilly, T. 2007. What Is Web 2.0: Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software.

Communications & Strategies, No. 65, 1st Q. 2007.

36







http://www.slideshare.net/jjussila/sosiaalisen-median-soveltamistavat-ja-hydyt-teollisissa-businesstobusiness-yrityksiss































”SOITA – Sosiaalinen media innovaatioprosessin tukena asiakasrajapinnassa ” – hanke

tutkii ja pilotoi sosiaalisen median mahdollisuuksia innovaatioprosessin

asiakasrajapinnassa b-to-b kontekstissa. Tarkoituksena on parantaa suomalaisten suurten

ja pk-yritysten käyttäjälähtöisyyttä ja kykyä hyödyntää avoimen innovaation

toimintatapoja. Hanketta toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston / NOVI-

tutkimuskeskuksen , Åbo Akademin / MediaCityn johdolla, yhteistyössä yritysten

Beckhoff Automation Oy, Brandstairs Oy, Intosome Oy, ja Simosol Oy, sekä Digitaaliset

sisällöt ja Älykkäät Koneet -klustereiden kanssa.

Hankkeen ovat rahoittaneet Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi,

yhteistyöyritykset ja Teknologiakeskus Innopark Oy.

Sosiaalisen median tutkimuksia

http://www.tut.fi/novi/studiesandcarees/



http://www.mediacity.fi/index.php?p=1

http://beckhoff.fi/

http://www.brandstairs.fi/

http://intosome.wordpress.com/

http://simosol.fi/lang-en

http://www.digibusiness.fi/portal/

http://www.digibusiness.fi/portal/

http://www.oske.net/intelligentmachines/

http://www.tut.fi/soita