sosiaalinen investointi

7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014 1

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito –seminaari 7.11.2014

Sosiaalinen investointi

Budjettineuvos Jouko Narikka

7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014

Sosiaalisen investoinnin käsite Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ongelmia

ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden ensisijaisuus siten, että voidaan välttää myöhempiä vakavampia ongelmia ja niiden hoitamiseksi tarvittavia kalliimpia palveluja ja raskaampia toimenpiteitä

Keskeisiä piirteitä/tavoitteita: Ongelmien varhainen tunnistaminen Avohoidon ja –palvelujen korostaminen suhteessa laitoshoitoon Pitkäaikaisen syrjäytymisen ehkäisy, erityisesti lasten ja nuorten näkökulma

korostuu; toisaalta myös esim. työikäisten kuntoutus ja työllistäminen (social return on investment)

Yleensä sosiaalisen pääoman (verkostot, luottamus, vuorovaikutussuhteet) ylläpito ja vahvistaminen

Yksilön näkökulmasta inhimillisempien ja laadultaan paremmiksi koettujen palvelujen tarjoaminen sekä elämänlaadun parantaminen

2


Sosiaalisen investoinnin käsite Käsite ei ole oikeudellisesti tai julkistalouden hallinnon

näkökulmasta vakiintunut/selkeästi määritelty Esim. hallituksen esitysten perustelujen yhteydessä säädösmuutosten

(taloudellisten) vaikutusten arviointi on kirjavaa ja usein eri syistä puutteellista

Myös ajatuksellisesti vaikeasti hallittavissa > Ollaanko esim. ”minimitason” ylittävästä palvelujen laadusta tai toimenpiteistä valmiita maksamaan (vrt. yksilön sijoitus omaan hyvinvointiinsa)?

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja palvelujen näkökulma ja tärkeys tiedostetaan kuitenkin yleisesti

Hallitusohjelman kirjaukset, näkökulma on ollut viime vuosina esillä useissa STM:n hallinnonalan uudistuksissa

Myös esim. VM:n julkaisu 11/2013: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus.

3


Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja rahoitus

Pääministeri Kataisen/Stubbin hallitusohjelman mukaiset (pääosin) STM:n toimenpiteet vuoteen 2015 mennessä (yht. 126 milj. €/v.)

Vanhuspalvelulaki 82 milj. €/v. Omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen 10 milj. €/v. Opiskelija- ja oppilashuolto 13,1 milj. €/v. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 1,5 milj. €/v. Lastensuojelulain uudistaminen 10 milj. €/v. Uusi sosiaalihuoltolaki + lastensuojelu 9,4 milj. €/v.

Myös muiden hallinnonalojen toimenpiteitä Nuorisotakuu Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen

4


Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja rahoitus

Toisaalta mm. kuntien valtionosuusjärjestelmän rahoituksen leikkaukset ovat moninkertaisia verrattuna lisärahoitukseen (yli 1,3 mrd. €/v.)

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on yleiskatteinen eikä rahoitus ole korvamerkittyä > käytännössä kuntatasolla joudutaan päättämään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden/palvelujen kehittämisestä, valtakunnallisesti yhtenäinen ohjaus ja palvelujärjestelmän kehittäminen jää heikoksi

Vuoden 2015 alusta valtionosuusjärjestelmässä kuntien uudet/laajenevat tehtävät tulevat 100 % valtion rahoitettaviksi > uusien kehittämistoimenpiteiden esittäminen ja rahoitus vaikeutuvat entisestään

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ”korvamerkityt” valtionavustukset merkitykseltään vähäisiä

5


Sosiaalisen investoinnin ja vaikutusten arvioimisen ongelmien syitä

Em. valtionrahoituksen ja –ohjauksen piirteet/puutteet Ennaltaehkäisevät toimenpiteet/palvelut voivat ulottua useille eri

hallinnonaloille ja olla sisällöllisesti hyvin vaihtelevia Toimenpiteiden/palvelujen taloudelliset hyödyt ajoittuvat usein

hyvin pitkälle aikavälille verrattuna toimenpiteiden/palvelujen välittömiin kustannuksiin

Erilaisten ns. käyttäytymisvaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti vaikeaa

Esim. uuden sosiaalihuoltolakia koskevan esityksen mukainen lapsiperheiden välttämätön kotipalvelu

Erilaisten palvelukonseptien kokonaisvaikutusten vertailu voi olla vaikeaa

Esim. avopalvelujen kaikkien välillisten vaikutusten huomioon ottaminen

Yksilön kokeman toimenpiteiden/palvelujen paremman laadun vertaaminen suhteessa taloudellisiin kustannuksiin on vaikeaa

6


Sosiaalisen investoinnin ja vaikutusten arvioimisen ongelmien syitä

Tietopohja sekä palvelujen nykytilasta että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden/palvelujen vaikuttavuudesta on riittämätöntä

Esim. lastensuojelulain muutos vuoden 2014 alusta (976/2013; HE 130/2013)

Lapsen ja hänen hoidostaan vastaavan sosiaalityöntekijän/lastensuojelun työntekijän tapaamisoikeuden ja asiakassuunnitelman kirjausten tarkentaminen

Valtionosuuslisäyksen (3,4 milj. €/v.) arvioitiin riittävän 70 uuden työntekijän palkkaamiseksi

Esityksen perusteluissa mainitaan mahdollisuus ”välittömiin kustannussäästöihin lapsen ja perheen kanssa tehtävän yhteistyön tehostuessa”, mutta kokonaisuutena vaikuttavuusarviointi sekä ohjausvaikutus jää puutteelliseksi

7


Mitä voidaan tehdä? Lisää vaikuttavuustietoa

Esim. lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit? Valtakunnallisesti vertailukelpoinen tieto lastensuojelun toimenpiteistä,

kustannuksista ja eri toimenpiteiden/palvelukonseptien taloudellisista vaikutuksista

Hallinnon kehittäminen/Organisoituminen Erityisesti STM/OKM, mutta myös muut hallinnonalat > poikkihallinnollinen

näkökulma!

Ehkäisevien ja korjaavien palvelujen ja niiden rahoituksen parempi tasapaino

Sote-palvelujärjestelmän uudistaminen ja siihen liittyvä tehokkaampi valtakunnallinen ohjaus

Viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten (erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelu) vaikutusten tarkka seuranta ja arviointi

8


Haasteet kehyskaudella 2016 -2019 Julkistalouden vaikea tilanne jatkuu

Rakennepoliittisen ohjelman esitysten toimeenpanon jatkaminen Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä täytyy

todennäköisesti jatkaa Vaikeuttaa toiminnan/rahoituksen painopistemuutoksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiuudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon budjettikehys

Tarjoaa mahdollisuuksia esim. valtakunnallisen ohjauksen ja erityisasiantuntemuksen kehittämiseen, toisaalta haasteena on edustuksellisen demokratian toteutuminen ja esim. ”lähipalvelujen” tarkoituksenmukainen järjestäminen

Kuntarakenteen muutoksen jatkuminen Peruskuntiin pohjautuvan kunnallisen itsehallinnon kehittäminen

vai uudentyyppisen aluehallinnon luominen?

9

sosiaalinen investointi

Science