Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana

aikuissosiaalityössä Raija Väisänen

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden laitos

28.8.2014

Terveyshyödyn osoittimia

Saavutettu paremmin mitattava terveys

Terveyden saavuttamiseen liittyvien kulujen pieneneminen

Asiakkaan kokema lisäarvo sosiaali- ja terveyspalveluista

Sosiaalihyödyn osoittimia

Riittävät sivistykselliset ja sosiaaliset taidot

Yhteiskuntaan ja yhteisöön

integroituminen

Aktiivinen kansalaisuus

Osallisuus

Fyysisten, psyykkisten ja

sosiaalisten tarpeiden tyydytys

Taloudellinen, sosiaalinen ja

henkinen varmuus ja turvallisuus

Hyvinvointihyödyn osoittimia

Hyvinvointierojen kapeneminen

Hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasoilla

Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys yhteiskunnassa pidemmällä aikajänteellä

Hyötynäkökulma – sosiaalinen kestävyys

Sosiaalisesti kestävä

Suomi 2020 (STM 2011) Sosiaalinen kestävyys

Hyvinvointierojen kapeneminen

Yhdenvertaisuus Osallisuus

Terveyserojen kapeneminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Sosiaalihyöty palveluajattelussa

Tavoitteiden taso

Sosiaalihyödyn osoitin = sosiaalihyödyn maksimin

saavuttaminen

Palvelujärjestelmän taso

Sosiaalihyödyn osoitin= luovasti mukautuva palvelukokonaisuus

Palvelujen taso

Sosiaalihyödyn osoitin= ihmisten tyytyväisyys

palveluihin

• Sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen

• Joustava palvelujärjestelmä

• Sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ym. palvelut, yhteisöt ja kansalaiset

• Ihmisten tarpeita kunnioittavat ja osallisuutta edistävät yksilölliset palvelut

Sosiaalisiin olosuhteisiin vaikuttamisen malli (Fairhurst 2008)

Humaani ihmiskäsitys, palvelujärjestelmän innovatiivisuus ja kulttuurisuus

Itse-tunte-

mus

Huolen-pito

itsestä

Sosiaalisiin olosuhteisiin vaikuttaminen pitkällä aikajänteellä (yhteisöt, järjestöt, sidosryhmät, foorumit)

Riskiryhmien tunnistaminen

Kult-tuurinen

ympä-ristö

Osallisuuden vahvistaminen

Luottamus

Kumppanuus

Kansalaisyhteiskunta

Empowerment aikuissosiaalityössä EMPOWERMENTIN ULOTTUVUUDET

MERKITYKSET YKSILÖLLE JA RYHMILLE (=OSALLISUUDEN ILMENTÄJIÄ)

TUKEMISEN MUODOT

Henkilökohtainen Itseohjautuvuuden, itsehallinnan ja itsesäätelyn saavuttaminen.

Mahdollistetaan voimavarojen ja resurssien saavuttaminen.

Sosiaalinen Hakeutuminen yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen.

Kartoitetaan osallistumisen ja sosiaalisen tuen mahdollisuuksia.

Koulutuksellinen Itsensä kehittäminen ja haaveiden toteuttaminen.

Etsitään koulutus- ym. mahdollisuuksia ja estetään tippumasta ulkopuolelle.

Taloudellinen Taloudellisten resurssien saavuttaminen.

Etsitään mekanismit, jotka tukevat taloudellista hyvinvointia.

Poliittinen Osallisuus päätöksentekoon. Tuetaan osallistumista.

Aikuissosiaalityön reunaehtoja

Yhteiskunnan ja työelämän tila

Yhteiskunnan ja työelämän

normijärjestelmät

Asiakkaiden yhteiskunnallinen

todellisuus

Lainsäädännön kehitys

yhteiskunnassa

Lainsäädännön tuntemus

Lainsäädännön soveltaminen

Sosiaaliset ja eettiset oikeudet

Oikeuksien tunnistaminen

Oikeuksia toteuttava

kohtaaminen

Asiakkuuden määrittyminen (Nummela 2011)

•Asiakkaan äänen kuuluminen määrittäjänä

•Vertaistuki määrittäjänä

• Joustava palvelu-tapahtuma määrittäjänä

•Asiakkaan ongelma määrittäjänä

Asiakas = kohde

Asiakas = kuluttaja

Asiakas = palvelujen

käyttäjä

Asiakas = kumppani

Aikuissosiaalityön työorientaatiot - muutoksen kohdentuminen

Aikuissosiaalityön työorientaatiot

Henkilökohtainen vuorovaikutus:

Ihmisen kohtaaminen ja dialogi.

MUUTOS YKSILÖSSÄ JA LÄHIYHTEISÖSSÄ.

Hallinnolliset toimenpiteet:

Organisatoristen ja lainsäädännöllisten

ehtojen täyttyminen.

MUUTOS YKSILÖSSÄ, LÄHIYHTEISÖSSÄ,

LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA ORGANISAATIOSSA.

Yhteisöllinen muutostyö:

Demokratia, tasa-arvo, kansalaisten osallisuus

ja vaikuttaminen.

MUUTOS ARVOISSA, YMPÄRISTÖSSÄ JA YHTEISKUNNASSA.

Aikuissosiaalityön kohteet ja keinot

Oikeuksien turvaaminen

Lakisääteisistä oikeuksista

huolehtiminen

Tuki ja kontrolli oikeuksien

turvaamisen kannalta

Köyhyyden poistaminen

Taloudellinen apu ja tuki arjen

perusasioissa

Kokonaisvaltainen henkinen tuki

ahdingossa

Työllistymisen edistäminen

Työllistymisen esteiden

vähentäminen

Apu työpaikan saamisessa

Varmuus elämässä selviytymisestä

Elämässä selviytymisen

varmuus

Elämän perusasioiden

turva

Ruoka, asunto ja terveydenhoito

Opiskelu- tai työpaikka

Elämässä eteenpäin

pääseminen

Arjessa selviytyminen

s

Varmuus sosiaalisiin syihin puuttumisesta

Sosiaalisiin syihin puuttumisen

varmuus

Taloudelliset syyt

Etuuksien hakemisen vaikeudet

Rahojen riittämättömyys

Psyykkiset ja sosiaaliset syyt

Elämäntilanteen muutos

Varmuus hyvinvointia tuottavasta osallisuudesta

Hyvinvointia tuottavan

osallisuuden varmuus

Fyysinen ja sosiaalinen itsensä

toteutus

Tilanneanalyysi

Suunnitelma-analyysi

Konkreettinen apu

Ohjaus

Aktivointi

Psyykkinen ja sosiaalinen itsensä

toteutus Henkinen tuki

Sosiaalihyöty neliulotteisena varmuutena (vrt.sosiaaliset oikeudet)

Sosiaalisten oikeuksien

turvaamisen varmuus

Sosiaalisiin syihin puuttumisen

varmuus

Elämässä selviytymisen

varmuus

Hyvinvointia tuottavan

osallisuuden varmuus

Sosiaalihyöty osallisuutena (empowerment näkökulma)

EMPOWERMENTIN ULOTTUVUUDET

• Henkilökohtainen ulottuvuus

• Sosiaalinen ulottuvuus

• Koulutuksellinen ulottuvuus

• Taloudellinen ulottuvuus

• Poliittinen ulottuvuus

• Turvallisuusulottuvuus

OSALLISUUDEN ILMENTÄJIÄ (Varmuuden mahdollistajia)

• Osallisuus elämässä eteenpäin pääsemiseen.

• Osallisuus sosiaaliseen itsensä toteutukseen.

• Osallisuus psyykkiseen itsensä toteutukseen.

• Osallisuus elämän perusasioiden turvaan. • Osallisuus fyysiseen itsensä toteutukseen.

• Yhteiskunnallisen osallisuuden turvaaminen.

• Sosiaalisen turvallisuuden takaaminen.

Sosiaalihyöty vaikuttavuutena asiakkaiden näkökulmasta

Hyötyminen aikuissosiaalityön

palveluista.

Arkielämän perusedellytykset ovat

tulleet turvatuksi.

Apua ja ohjausta on saatu tarpeiden mukaan.

Toimeentulon turva on saavutettu

elämäntilanteesta riippumatta.

Asiakkaat

Sosiaalihyöty vaikuttavuutena aikuissosiaalityöntekijöiden kannalta

Asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia kysytään ja

arvostetaan.

Asiakkaiden mielipiteet otetaan huomioon

palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

Asiakas kohdataan oman elämänsä asiantuntijana.

Asiakas voi kokea olevansa hyödyksi.

Työntekijät

Sosiaalihyöty vaikuttavuutena yhteiskunnan kannalta

Asiakkaiden elämäntilanteet pysyvät ennallaan tai

kohentuvat.

Asiakkaat kiinnittyvät yhteiskuntaan.

Sosiaali- ja terveysmenot vähenevät.

Sosiaalisiin ongelmiin vaikutetaan rakenteellisesti.

Yhteiskuntarauha säilyy pitkällä aikajänteellä.

Yhteisö

Yhteiskunta

Lähteitä

• Askheim, Ole 2003. Empowerment as guidance for professional social work: an act of balancing on a slack rope. European journal of social work 6 (3). 229–240.

• Fairhurs, Eileen 2008. Redocumenting home and managing long term conditions: The social organization of place and time. Julkaisussa: M. Presho (ed.) Managing long term conditions. A social model for community practice, Chichester: Wiley-Blackwell. 179–195.

• Hämäläinen Juha & Väisänen Raija 2011. Terveyshyötymalli sosiaalityön viitekehyksessä. PaKaste. Julkaisuja D:43. Kainuun maakunta -kuntayhtymä.

• Kankainen, Leila 2012. Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan sosiaalityöhön. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.

• Mäntyranta, Taina 2010. Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli. Pdf-tiedosto. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

• Nummela, Tuija 2011. Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kuopio.

• Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1.

• Väisänen, Raija 2014. Sosiaalihyöty hyvinvoinnin ilmentäjänä aikuissosiaalityössä. Julkaisussa: M. Zechner (toim.) Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista ja päätöksentekoa tukevaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Tutkimuksia 15. 141-154.