SORTOKAUDET 1899 - 1917

SYITÄ Venäjän sisäpoliittinen tilanne

Itsevaltiutta ja keisariutta kritisoitiin Maaorjuus lakkautettu 1861, maaseudulla silti

paljon ongelmia Salainen poliisi ohrana vahva

Euroopan poliittisen tilanteen muutos Suomi suuntautui länteen päin, Venäjä

sisäänpäin Aleksanteri II murhataan 1881, Aleksanteri III

Saksa yhdistyi Venäjä epäluuloinen

Ruotsi havittelisi Suomea

Nationalismi Venäjällä Panslavismi: Yhteinen kieli, kulttuuri, uskonto ja keisari Slavofiilit: venäläinen kulttuuri, kirkko Keisari tuki nationalisteja, jotka vaativat otteen

kiristämistä Suomesta Kysymys Suomen valtion oikeudellisesta

asemasta Vanhoilliset pitivät Suomen asemaa vaarallisena 1881 K. F Ordin: ei oikeutta autonomiaan Danielson-Kalmari: autonomia annettu ja

vahvistettu

Suomen asema ärsytti venäläisiä Oma raha, postimerkki Venäläiset tarvitsivat luvan liiketoimintaan

Suomessa Tulliraja Oma armeija Oma lainsäädäntö

Postimanifesti 1890 Yhdisti Suomen ja Venäjän posti- ja

lennätinlaitoksen Epäluottamus heräsi

VENÄLÄISTÄMISSUUNNITELMIA Venäjä halusi eroon markasta

Kariutui teknisiin syihin Tulliraja hiersi välejä

Suomalaisten tuotteiden tulo Venäjän markkinoille olisi vahingoittanut Venäjän kauppaa

1894 Aleksanteri III kuoli, tilalle Nikolai II Heikko ja altis vaikutteille

HELMIKUUN MANIFESTI Suomen kenraalikuvernööriksi 1898 Nikolai

Bobrikov Salainen venäläistämisohjelma Helmikuun manifesti 15.2.1899

Yhteisvaltakunnallisten lakien valmistelu venäläisten virkamiesten vastuulla, suomalaiset saivat antaa vain lausunnon

Yhteisvaltakunnallisista laeista ei luetteloa Puhtaasti paikalliset lait suomalaisten päätettävissä Rajanveto epäselvä ”Vallankumous”

ENSIMMÄINEN SORTOKAUSI Routavuodet 1899 - 1905 Suomalaiset uskoivat, että keisari oli johdettu

manifestiasiassa harhaan Suuri adressi keisarille

Yli 520 000 nimeä Keisari ei ottanut vastaan

Kulttuuriadressi Pro Finlandia sai yhtä tylyn vastaanoton Yli 1000 eurooppalaista tiedemiestä ja poliitikkoa

1900 postimanifesti Postimerkit venäläisiksi

1900 kielimanifesti Venäjä virkakieleksi Venäjän kielen, maantiedon ja historian opetusta

1901 asevelvollisuuslaki Lakkautti Suomen armeijan Suomalaiset palvelivat Venäjän armeijassa Kagaali vastusti lakia

Organisoi kutsuntalakkoja Suomalaiset vapautettiin palveluksesta 1905 Maksettavaksi sotilasmiljoonat

Bobrikov sai rajoittaa paino- ja kokoontumisvapautta

Valtiollinen poliisi l. santarmilaitos ulotettiin Suomeen

1903 Bobrikoville diktaattorin valtuudet 3 vuodeksi Virkamiehiä erotettiin ja karkotettiin maasta Sai lakkauttaa lehtiä ja yhdistyksiä Eugen Schauman ampui Bobrikovin kesäkuussa

1904 Kenraalikuvenööriksi Ivan Obolenski

Varovaisempi kuin Bobrikov

VENÄLÄISTÄMINEN JAKAA PUOLUEKENTTÄÄ Aiemmin puoluekentän jakolinjana

kielikysymys Myöntyväisyyslinja

Suomalainen puolue jakaantui kahtiaVanhasuomalainen puolue

Johdossa Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (G. Z. Forsman) ja J. R. Danielson-Kalmari

Annetaan periksi pikkuasioissa, jotta autonomia säilyisi

Perustuslaillinen linja Passiivista vastarintaa

Ei noudateta määräyksiä Määräyksiä ei luettu

Nuorsuomalaiset Muita perustuslaillisia

Ruotsalainen puolue Sosialidemokraattinen puolue: kyse luokkataistelusta

Johtohahmoja Leo Mechelin, K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud

Aktivistit Aktiivista vastarintaa 1904 maanalainen Suomen aktiivinen

vastustuspuolue Johtajia mm. historioitsija Herman Gummerus Ruotsinkielistä sivistyneistöä, yhteistyössä

Venäjän vallankumouksellisten kanssa Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus

merkittävä jakolinja

SUURLAKKO 1905 Olot Venäjällä levottomat

Kansalaiset tyytymättömiä vanhaan hallintomuotoon, vaativat kansan vallan lisäämistä

tappio sodassa Japania vastaan 1904 – 1905 Yleislakko lokakuussa 1905

Perustuslaki, lisäsi duuman valtaa Lakko levisi Suomeen loka-marraskuun vaihteessa

Suomessa työväestön ansiotulot olivat niukat ja asuinolot puutteelliset

torppareilla ja maaseudun tilattomilla ongelmia SDP vaati uudistuksia työläisten oloihin Eri tahojen päämääränä Suomen autonomian

palauttaminen työläisten punakaarteja ja ylioppilaiden

suojeluskaarteja

Millaisia vaikutuksia marraskuun manifestilla oli Suomessa?

4.11.1905 marraskuun julistuskirja Kumosi useimmat helmikuun manifestin nojalla

annetut määräykset Valtiopäivät koolle päättämään uudesta

valtiopäiväjärjestyksestä Kansanedustuslaitosuudistus (voimaan 1906) Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus:

äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui yksikamarinen eduskunta Naisille äänioikeus ensimmäisinä Euroopassa Muutos Euroopan vanhakantaisimmasta

edustuslaitoksesta moderneimpaan senaatti edelleenkin poliittisesti vastuussa vain

keisarille