1

Sopa #3

Sosiaalitutkimuksen klubi Kompleksi ry

I started #Movember last week

2

Sopa #3

Sisällysluettelo:

Pääkirjoitus.......................................................................................3

Puheenjohtajan Sana.....................................................................4

Turkuuuun! Hyvästi Helsinki...............................6

Suomi on paras maa suomalaiselle oluelle..........10

Teiniäiteys.......................................................................................14

Turun yöelämä, where to go?..............................................................18

Sarjakuvia..............................................................................21

Sosiaalitutkimuksen klubi Kompleksi ry

TOIMITUS Rebecca Svahn resosv@utu.fi AVUSTAJAT Mari Haapanen, Sanni Soilampi, KarhuaPRKL, Santeri Latvaala, baarimuikkeli -91 UL-KOASU JA TAITTO Rebecca Svahn JULKAISUTIEDOT Julkaisija Kom-pleksi ry, Painopaikka, Painosalama, Julkaisuaika marraskuu 2014, Levikki 15

3

Sopa #3

Turun yliopistolla vietettiin Mar-tti Ahtisaari päivää 13.11.2014. Presidentti oli viettänyt koko päivän Turussa, kierrellen kouluja ja tavaten nuorisoa päättääkseen ansiokkaan päivänsä Educariumin suuressa luentosalissa. Ahtisaaren lisäksi keskusteluun osallistui myös muita panelisteja, kuten lasten ja nuorten erikoislääkäri sekä sosiolo-gian professori. Keskustelu käsitteli sitä, miten lapsista tulee vastuullisia aikuisia. Ennen keskustelun vilkas-tumista, kertoi Presidentti Ahtisaari omia henkilökohtaisia kokemuk-siaan. Hänhän on vanhimmalta kou-lutukseltaan kansakoulun opettaja ja on toiminut vuosia diplomaattina. Mieleenpainuvaa oli Ahtisaaren mu-istot ensimmäisestä kerrastaan New Yorkissa perheensä kanssa, ja miten he kaupunkiin sopeutuivat.

Isä sai kutsun Amerikkaan. Kutsu oli hänelle houkutteleva Afrikassa diplomatiatyössä vietettyjen vu-osien jälkeen. Vaimo kannusti puolisoaan, poika oli valmis muut-tamaan. Päätös oli selvä, perhe Ahti-saari muutti New Yorkiin. Perheen-jäsenten toisilleen suomasta tuesta ja lämpimistä väleistä huolimatta, ei elämä ollut samanlaista kuin Suomessa. Pojan silmistä huokui ikävä. Poika koki itsensä oudoksi YK -koulussaan ja yksinäiseksi suuressa

kaupungissa. “Ei se poika kummosta ole tääläkään, päivittäin kuljen näitä samoja pitkiä, ovilla reunustettuja käytäviä ja ja mietin mitä ihmettä nää tääl on!” vastasi isä pojalleen. Presidentti Ahtisaari jatkoi: “olitpa kuinka outo tai yksinäinen tahansa, etsi ne keinot millä päästä sisään järjestelmään”.

Koko elämämme on kietoutunut järjestelmien ympärille. Perhe on eräs järjestelmä, johon voi kuulua muun muassa vastuunkantaja tai sopimusten rikkoja. Kaveriporukka on järjestelmä. Ainejärjestö on järjestelmä, samoin kuin luen-tokurssiin osallistuvat tai G20 -maiden jäsenet. Järjestelmät vaikut-tavat monimutkaisilta ja arvaamat-tomilta. Hetken seurattuamme ja tutkiskeltuamme alamme ymmärtää järjestelmän logiikkaa – pääsemme siihen sisään. Kompleksiset suhteet aukenevat ja saamme päätäntäval-lan ollakko osana järjestelmää vai sen ulkopuolella. Tärkeintä on tiedostaa järjestelmän olemassaolo ja sen pääpiirteinen logiikka. Tietoinen toimii paremmin.

Rebecca SvahnPäätoimittaja

Ympäri mennäänyhteen tullaan

4

Sopa #3

Kompleksille kuuluu hyvää, vaikka tämä syksy on ollut melko tavalla poikkeuksellinen aiem-mista syksyistä, ja aiheuttanut ainakin allekirjoittaneessa pientä hermostuneisuutta. Mikä siis oli tänä syksynä toisin? Sosiaalitiet-eiden fuksien ensimmäisen erän saapuminen. Tämä ja yhteisten fuksiviikkojen järjestäminen Sklu-bin kanssa nosti syksyn mittaan esille tilanteita, joihin ennalta valmistautuminen osoittautui hankalaksi.

Fukseilta saamaamme palaut-teen perusteella fuksiviikot ovat kokonaisuudessaan onnistuneet kohtuullisen hyvin, tosin joitakin ainejärjestömme toiminnalle haitallisia asioita tuli esille, kuten ainejärjestöjen aseman epä-

selvyys. Suurimpia huoliamme oli tietysti ainejärjestömme toimin-nan epävakaantuminen ja epäon-nistuminen fuksien yhteisöön liittämisessä. Tämän hetken tilannetta voisi kuvailla ei niin katastrofaaliseksi, mitä keväällä pelkäsimme. Tästäkään emme voi silti olla vielä täysin varmoja: tulevat tapahtumat ja mar-raskuussa 25. päivä järjestettävä syyskokous tulevat todennäköis-esti kertomaan meille totuuden. Näiltä osin todettakoon, että ensi vuonna olemme jo paljon viisaampia.

Syksy on hurahtanut aika haipa-kkaa, ja monenmoista aktiivinen järjestömme on jälleen ehtinyt tehdä, niin tapahtumien kuin koulutuspolitiikan saralla. Parasta

Hei Kompleksilaiset!

¿Qué Tal?

5

Sopa #3

on silti vasta edessä, sillä pikku-joulukausi on jälleen käsillämme ja samalla Joulumursun vierailu mitä odotetuin. Kaikki siis joukolla juhlimaan marraskuun 28. päivä!

Koska elelemme jo melko pitkällä syksyä, on ajatukset jo siirtyneet ensi vuoteen ja ennen kaikkea Kompleksin toiminnan jatkuvuu-

teen. Kuten jo mainittua, syyskok-ous tullaan järjestämään mar-raskuun loppupuolella. Itselläni on vahva luottamus siihen, että joukostamme löytyy komplek-silaisia, uusia tai vanhoja, joista saamme ensi vuodeksi koottua jälleen mitä mainioimman hal-lituksen.

Tsemppiä kaikille loppusyksyn opintoi-hin! Älkäätte vaipuko kaamoksen syöver-eihin.

Sydämellä,Mari Haapanen

6

Sopa #3

Survon loput vaatteeni sinikel-taisiin banaanilaatikoihin. Vanha huoneeni ammottaa tyhjyyttään. Istuudumme muuttoautoon määränpäänä uusi opiskelukau-punkini. Kuva vanhasta koti-kaupungistani pienenee auton takaikkunassa. Hyvästi Helsinki! Musiikki pauhaa auton kaiut-timista ja päästän ajatukseni valloilleen. Koko elämäni, lukuu-nottamatta rakasta perhettäni, ystäviäni ja harrastuksiani, on

matkalla uuteen kotiin. Irtau-dun vanhasta kaavamaisesta elämästäni. Otan askeleen kohti suurta tuntematonta, kohti uutta kaupunkia, uutta opiskelupaikkaa ja uusia ihmisiä. Se on tähänas-tisen elämäni jännittävin askel. Jännittävin hyvässä ja pahassa.

Illalla kyyhötän uudella sohval-lani. Se ei tunnu vielä kodikkaalta. Kuuntelen ääniä. Laskeskelen ikkunaruutuja, ja toivon sen

On se joka kerta yhtä jännä. Uusi paikka, uudet ihmiset, uusi alku. Ylio-pistoon opiskelemaan pääseminen tarkoittaa monelle fuksille uuteen kaupunkiin muuttamista. Asettuuko kaupunkiin, iskeekö koti-ikävä?

TURKUUUUN,Hyvästi Helsinki!

7

Sopa #3

tuovan onnea tuleville vuosille. Kyyneleet valuvat poskiani pitkin pidättelystä huolimatta. Yksinäisyys painaa hartiani lysyyn. Miksi olen jättänyt ko-toisan elämäni, ja astunut uusiin suuriin saappaisiin? Päätös uud-esta opiskelukaupungista tuntui valintavaiheessa mahtavalta. Se toisi mukanaan seikkailun tuok-sut. Huomisaamuna edessäni on ensimmäinen päivä yliopisto-opiskelijana. Kukaan ei tunne minua. En voi päivän jälkeen kertoa uusista kokemuksistani tai purkaa innostustani läheisil-leni kotona, kun asun yksin. Olen yksin itseni kanssa. Yksin minä tiedän kuka olen. Ainakin luulen niin.

Kaunis aamuaurinko sarastaa pimennysverhojen reunojen lomasta. Valmistaudun päivään hartaasti, ja puen kasvoilleni leveän hymyn. Ensimmäisen päivän aikana se ei hyydy. Se ei hyydy montaa kertaa en-simmäisten viikkojen, ensim-mäisten kuukausien aikana. Ilmapiiri yliopistolla on läm-min, ihmiset ovat ystävällisiä. Oman identiteetin löytäminen uudessa ympäristössä ei olekaan odotetun haasteellista. Toimin-nantäyteiset päivät toivottavat meidät uudet fuksit tervetulleiksi. Akateeminen vapaus saa käsit-teenä täysin uuden merkityksen. Opiskeluun pääsee nopeasti

8

Sopa #3

sisälle. Pitkälti opiskelijaympy-röissä pyörivä elämä Turussa on alkanut maistua paremmalta kuin hyvältä, vaikka vanhaan kotikaupunkiin palaaminen on muodostunut jo melkein viikot-taiseksi rutiiniksi. Uuden ja van-han elämän yhteensovittaminen onkin helppoa Onnibussin naurettavan halpojen lippujen ansiosta.

Viimeisten kuukausien seikkailut ovat olleet mieleenpainuvia ja antoisia. Kiitos tuutoreiden ja uusien opiskelukavereiden! Kiitos Turku! Kuulemiin.

Sanni Soilampi

9

Sopa #3

10

Sopa #3

SUOMI ON PARAS MAA SUOMALAISELLE OLUELLETällä kertaa olutseura piti erikoisillan ja kokeili meille kaikille tuttuja suomalaisia klassikoita. Nuo reppulämpimät pullot ja tölkit ovat olleet osa suomalaista kulttuuria jo keskioluen vapauttamisesta lähtien. Vanhan kansanviisauden mukaan niiden maku paranee määrän kasvaessa. Lisäksi kuten kahvia, niitä opetellaan juomaan. Pitkään ja hartaasti käy oppijan tie. Kukapa ei muistaisi sitä tunnetta kun ensi kerran maistoi sitä vaivalla vanhempien jääkaapista varastettua tölk-kiä pirteässä pakkasyössä, ja se oksentaminen O tempora, o mores (Petronella tää on sulle). Suomalainen olut on myös tieteellisesti todistettu olevan parhaimmistoa. Panimoliitton ”tutkimus1” kertookin suomalaisten miesten pitävän suomalaista olutta parhaimpana ruokajuomana, pahimpana kilpailijana tulee perässä maito ja vesi. Kovassa sarjassa siis taistellaan. Tällä kertaa olutseura toteutti kokouksensa poikkeuksellis-esti sokkotestinä. Näin arvostelimme myös olutseuran raadin, jonka osumatarkkuus jäi hyvinkin alhaiseksi. Kunniamaininnan saa kuiten-kin Kompleksin arvoisa puheenjohtaja, joka näytti että johtoon ei astuta ilman oikeita, työelämässäkin relevantteja, taitoja. Valitettavasti sokkotesti ei mahdollistanut kuuluisaa etikettivertailua. Yleisesti voi kuitenkin sanoa oluiden etiketin suosivan raakaan ilmaisuun pyrkivää ”art brut” linjaa.

11

Sopa #3

1. Lapin Kulta

Olut täytti mainoslauseessaan lupaamansa Lapin purojen maun varsin mallikkaasti, mausta tuli mieleen lähinnä oudon sivumaun omaava vesi. Laimean maun vuoksi olutta suositellaan nautit-tavaksi varsinkin yökerhoissa, erityismaininnan sai etenkin kult-tuuriravintola Forte. Tahmainen tanssilattia ja ”What is Love” kuvailee oluen makua liiankin hyvin. Oluen kanssa sopii mm. tupakka, nuuska ja Samuli Edel-manin tuotanto.

2. Kukko

Tämä postmoderni versio Lapin kullasta ei miellyttänyt raatia. Makua ei oluesta saatu millään irti, ainoastaan keltaista kel-taisempi väri oli huomion ar-

voista. Kukko onkin hyvin lähellä Vihreää kaupunginvaltuutettua, voihan sitä kannattaa mutta hei oikeesti... Olut sopiikin varsinkin aloittel-evalle oluen ystävälle, vähäistä humalointia pidettiin jopa vo-imaannuttavana. Suositellaan Mikko Leppilammen seurassa.

3. Koff

Yllätys yllätys voittaja ei ollutkaan Karhu. Koffista pidettiin, koska arvoisan raadin kommentteihin kuului mm. ”Tää on hyvää, tää on Karhua” ,”Parasta koska on Karhua”, ”Karhun voima”. Oluen humaloinnista pidettiin ja olutta kuvailtiin rehvakkaaksi, luonteik-kaaksi ja täyteläiseksi. Oluessa on myös hievahdus katkeruutta, joka siirsikin keskustelun opin-totukeen. Tätä ”oikeiden baarien olutta” suositellaan nautittavaksi erityisesti Tinatuopissa tai Heikki Luoman maalaiskomedioiden sivussa.

4. Olvi

Olvi joutui kisassa sille säälit-tävälle toiselle sijalle. Olvi on

12

Sopa #3

raadin mukaan pehmeä kes-äkaveri joka ei räjäytä. Oluessa nähtiin olevan myös vähän päänsärkyisyyttä. Olutta suositel-laan varsinkin päiväkänneihin. Oikeuksiin se pääsee myös isän seurassa saunaoluena nautittuna. Enempää en viitsi tästä ikuisesta numero kakkosesta kertoa.

5. Karhu

Voih kuka olisi uskonut en-nakkosuosikin päätyvän miltei viimeiseksi. Pahimman kolauk-sen Karhu saa siitä että iso osa

raadista luuli sen olevan KUKKOA. Olutta kuvattiin myös kuivaksi ja pahaksi: ”YÖK”. Toisaalta Kar-hun viinaista ja maltaista makua kehuttiin. Erityisesti tumma väritys sai kehuja. Karhua su-ositellaan Vareksen jatko-osien, J.Karjalaisen ja isän kanssa. Myös seksistiset ja rasistiset ”Raksatari-nat” sopii oluen rinnalle täydel-lisesti.

6. Karjala

Karjala sai erityismaininnan hana-oluena. Karjalaa kuvaillaankin

13

Sopa #3

baari-illan ystäväksi ja loista-vaksi valinnaksi suunnitellessa sitä kuudetta tuoppia. Oluessa nähdään myös olevan mukana lämmintä sosiaalidemokratiaa (Lipposen lama-ajan politiikka), ja sen rinnalle suositellaan erity-isesti Komisario Palmu elokuvia. Viimeinen olut summaa koko il-lan annin, ”nyt pissalle ja baariin”. Suomalainen bulkkiolut, yksit-

täiseksi makuelämykseksi siitä ei ole, mutta seurusteluun se sopii kuin vesi tai maito.

Esimerkki Panimoliiton pettämättömästä logiikasta ja kompetenssista1 ”Oluen päivit-täinen kulutus, noin neljä juomaa (40g) miehillä ja kaksi (20g) naisilla vähentää ennenaikai-sia kuolemantapauksia jopa 18

prosentilla verrattuna ihmisiin, jotka käyttävät sitä runsaasti”.

KarhuaPRKL

14

Sopa #3

Luovuttuani elämästä tarpeet-tomana toistakymmentä vuotta sitten pääasiallinen tietolähteeni muista ihmisistä on ollut Salatut elämät. Olen kokenut tämän mielekkääksi ja autenttiseksi tavaksi tutustua normaalien ihmisten arkeen. Kai näiden juonenkäänteiden on pakko tositapahtumiin perustua: niin luovaa käsikirjoittajaa ei ole, ettäkö hän todella mielikuvituk-sellaan ja innovaatiokyvyllään olisi jumahtanut Salkkareita kirjoittamaan. Sellaisen lahjakku-uden paikka on jossain muualla. Kun ei ole, ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jää, että jossakin päin Ullanlinnaa todella on pahamaineinen ker-rostalo, jonka edustalla ammuskellaan, lähikup-pila räjähtää ja ihmisiä

lakoaa tämän tästä. Luonnollinen kuolema on siellä seuduin haave, josta voivat uneksia vain kuole-maan aivan liian nuoret.

Mutta nyt siellä tahkotaan taas käännettä, jollainen vituttaa minua aina: teiniraskaus. Se on traagista, tarpeetonta ja jokseen-kin tylsää, koska ensiksikään en ole teinityttö ja toiseksi vaikka olisin, luultavasti minulla olisi vai-keuksia löytää samastumispintaa abortin kanssa aivan tosissaan jahkailevaan lukiolaiseen. Hy-vänen aika, tee se! Ei käsikirjoit-tajillasi kuitenkaan ole rahkeita kehittää hahmoasi yhtään sen

Teiniäiteys<3

<3

<3

<3

<3

<3<3

¶¶Jos ei seitsemän kondomia päällekkäin tunnu hyvältä, mieti tuntuuko seit-semän lasta päällekkäin

¶¶

15

Sopa #3

pidemmälle. Luultavasti saat kes-kenmenon joka tapauksessa, tai vaihtoehtoisesti lähdet jonnekin hevon helvettiin eikä edes äitisi oikein jaksa kaivata.

Tästä syntyykin perinpohjainen ongelma: toisaalta abortti on murha ja jokainen elämä ihme ja lahja, toisaalta ei ole sen pidem-mälle mietitty, millainen ihme ja lahja on vastentahtoisesti liian nuorena elämää synnyttävän po-loisraukan oma elämä siitä eteen-päin. Spoiler alert: no se on aika surkea. Sitä joutuu miettimään hyvin perinpohjaisia kysymyksiä, joihin aivojen etuotsalohko ei ole vielä oikein kasvanut miettimään vastauksia. Samaan aikaan ikätoverit löytävät nihilismin ja mehustelevat keskivertoa parem-massa älykkyydessään uiskennel-len, kuinka synnyttämiselle pitäisi

laatia samanlainen ajokortti kuin vähän kaikelle muullekin tässä maassa. Toki tällainen menee helposti läpi. Kannattaa vedota pienimpiin yhteisiin nimittäjiin, jos haluaa vaikuttaa pätevältä. Timo Soini päätti opiskella kansa-nopistossa kansan kieltä, kunnes hallitsi sen jo lähes sujuvasti, jytkäytti eeppisen vaalivoiton ja nauroi koko matkan bunkkeriin. Hyvä niin.

Teiniäitiongelman lopulliseen rat-kaisuun löytyy muitakin keinoja. Seksuaalikasvatus ei kenties oikein ole järkevä vastaus, koska sitä jo ainakin Suomessa on aika riittävästi. Kenties tätä voitaisiin kehittää päihdevalistuksen hyväksi koetun mallin suuntaan. Tarkoitus pyhittää useimmiten keinot, joten jos vaikka valeh-deltaisiin ihan kunnolla päin

16

Sopa #3

naamaa: seit-semälläkymmenel-lä prosentilla väestöstä on jo syn-tyessään HIV, joten minkä riskin sinä ot-taisit, amisviiksi? Jos ei seitsemän kon-domia päällekkäin tunnu hyvältä, mieti tuntuuko seitsemän lasta päällekkäin, AIDS, kuppa, tippuri ja mitä näitä nyt on. Lisäksi kukaan ei ota töihin, jos on sat-tunut kerrankin ere-htymään ehkäisyttä panemaan. Ei koskaan. Ikuinen idi-oottirekisteri siinä. Elämä pilalla. Just say no.

Miksei mainostet-taisi myös pidättäy-tymisen iloja. Eihän yllätysraskauksia tässä maailmassa ole sattunut en-nestään kuin yksi, ja siitäkin on yli kaksituhatta vuotta. Kyllä se tosirakkaus odottaa, ei seksiä ennen asuntolainaa!

Mutta mikäli nyt kuitenkin nyky-päivänä näitä teini- tai muita epäpäteviä raskaantumisia sattuu muuallakin kuin Ullanlinnassa, eikä adoptiokaan oikein on-nistu, kun luomutietoiset city-eugenistit keksivät vertailla omia ja adoptioon päätyvien geenejä, kenties näppärintä olisi syytää yhteiskunnan puolesta valtaisat määrät rahaa, aikaa ja vaivaa, koska mikään kuviteltavissa ja keskimääräisen sosiaalityönteki-jän käsivoimin kannettavissa oleva rahasumma tuskin olisi riittävästi, mikäli tämän rahan kantamattomuuden kerrannais-vaikutuksia alettaisiin laskea. Toisaalta harvoin aletaan, koska odottelu on tylsää eikä kukaan ymmärrä numeroista, saatika sit-ten rahasta, yhtään mitään. Siksi on pätevintä penätä vastuuta tai vaikka kehitellä lukion filosofian ykköskurssista voimaantuneen mielen löytämiä helppoja ratkai-suja vielä helpompiin, mutta vai-keaksi väännettyihin ongelmiin.

Ervasti alaltaan

17

Sopa #3

18

Sopa #3

Suuntasimme Apolloon. Poikkeu-ksena kaikkiin Turun baareihin, Apollon ikäraja on 22 vuotta. Apolloon ja sen yhteydessä ole-vaan Soittojuomala Armakseen on ilmainen sisäänpääsy tiettyinä aikoina - perjantaisin ja lauan-taisin heti baarin auettua kello kymmeneltä tun-nin ajan (huom. Armas aukeaa jo klo 20 ja sisään ilmaiseksi klo 23 saakka). Yhdellä sisäänpääsy-maksulla saa käyttöönsä sekä Apollon että Armaksen palve-lut - saat siis valita, millaisen musiikin tahtiin peppuasi heilutat tai vaihtoehtoisesti istut juoden itseäsi entistä mukavammaksi

(huom. tarkoitus ei ole painostaa ketään juomaan). Armaksessa voit laulaa karaokea ja kuunnella suomipoppia. Apollon puolella taas on (lähes) joka viikonloppu jokin livebändi usein suosikki-covereita soittaen, ja välissä

soitetaan valtavir-ran radiokanavilta tuttua hittimusiik-kia. Kokonaisu-udessa Apollo

& Armas ovat kahdessa ker-roksessa, ja reittejä kerrosten välillä on useita. Portaikkoja on monta - älä siis sovi treffejä “portaiden alapäähän”. Ensik-ertalaiselle portaikot saattavat olla hämääviä, mutta “uuden” portaikon löytäessään voi tuntea olevansa Liisa Ihmemaassa miet-

Turun yöelämä

where to go?

Apollo & Armas

19

Sopa #3

tien “mihin ihanaan ihmeeseen nämä vievät?!”.

Minä ja kaksi ystävääni kierte-limme lahjakkaasti ympäri baaria joka puolella. Ruuhkaisinta Halloween-lauantaina oli ehdot-tomasti yläkerrassa, jossa tans-silattia oli täynnä, livemusiikki soi ja baaritiskille sai raivata tiensä hitaasti mutta varmasti. Kiitos 22-v ikärajan, ihmiset baarissa osasivat käyttäytyä. En nyt todel-lakaan halua olla ikärasisti, mutta kyllähän sen huomaa. En nähnyt ketään oksentamassa nurkassa, en rähinää narikassa enkä etuilua baaritiskillä. Ihmiset käyttäytyivät hyvin, tai niin hyvin kuin hu-malaiset ihmiset yleensä. En ole ikärasisti, enkä myöskään mikään

muu syrjäyttävä halua olla - en siis voi sanoa, että muualla ihmiset poikkeuksetta oksen-taisivat, mutta tällaisen huomion onnistuin tekemään, ymmärrät-tehän pointin pliis? Ihmiset olivat pukeutuneet tyylikkäästi ja olivat samantyylisiä keskenään. Poik-keukset vahvistivat säännön.

Baaritiskejä on kolme (tai niin monta minä löysin). Me olimme Apollossa Halloween-viikon-loppuna, ja täytyy kyllä antaa henkilökunnalle pisteet mas-keerauksesta. Vaikka baarimikot näyttivät Halloween-lookissaan pelottavilta, eivät he onnis-tuneet pelottelemaan ihmisiä pois baaritiskiltä. Baari oli aivan täynnä, ja jonoa riitti ulkopuolel-

20

Sopa #3

la. Jonoa Apolloon ja Armakseen on lähes aina, mutta varmasti Halloween-viikonloppu edesaut-toi baarin todella täynnä olemista. Ehdoton plussa olivat suuret vessatilat. Hädälle pääsi, ja paperin ollessa loppu; noh, hätä keinot keksii. Vaikka vessaan pääsi, oli kuivaaminen aika vaikeaa paperipulan vuoksi sekä vessassa että käsiä pestäessä. Nämä nyt kuitenkin on näitä - missäpä baarissa vessat ovat täydelliset läpi koko illan? Vastaus; ei missään.

Kiitos toimittajan statuksen, pääsimme tutustumaan myös VIP-puoleen. Harvemmassa Turun baarissa on VIP-puolta, mutta Apollon VIP-puoli on kehun ar-voinen. Oma baaritiski sekä tans-silattia, lisäksi paljon istumatilaa sohvaryhmissä. Lisäksi, jos haluaa saada tunnelmaa mitä toisella puolella tapahtuu, näkee live-bändin esiintymisen televisiosta. VIP-puolelle voi pyytää sisään-pääsyä jos on joku merkittävä henkilö - kuten päivänsankari (tai tärkeän lehden toimittaja). Myös tapahtumien jatkoilu, esimerkiksi vuosijuhlien jatkot, ovat Apol-lossa mahdollisia.

Kiitokset Apollolle ja Armak-selle, sekä ravintolapäällikölle yhteistyöstä. Nettisivuilta night-

club.fi löytyvät esiintyjät ja muut olennaiset tiedot.

Mä suosittelen. Mä tykkäsin.

Terkuin,baarimuikkeli -91

¶ ¶Kiitos toimittajan statuksen, pääsimme tutustumaan myös VIP-puoleen

¶ ¶

21

Sopa #3

Han ja Tuby Santeri Latvaalaseuraa facebookissa, Han ja Tu Kaksi reipasta fisua

22

Sopa #3

I SAID A HIP HOP HIPPIE TO THE HIPPIETHE HIP HIP A HOP, AND YOU DON’T STOP, A ROCK ITTO THE BANG BANG BOOGIE, SAY, UP JUMP THE BOOGIETO THE RYTHM OF THE BOOGIE, THE BEAT

23

Sopa #3

24

Sopa #3

Sosiaalitutkimuksen klubi Kompleksi ry

Seuraa

facebook: Kompleksi-ryblogspot: Kompleksi-ry