sool ry:n opettajaopiskelijoiden työelämävalmiuskysely 2018 · 2019-10-15 · yhteistyö ja oman...

21.8.2018

1

SOOL ry:n

opettajaopiskelijoiden

työelämävalmiuskysely 2018

Johanna Penttilä

[email protected]

Kyselyn toteutus

• Kysymykset suunniteltiin yhdessä SOOL ry:n hallituksen kanssa

• Fokus opettajankoulutuksen kyvyssä vastata työelämän tarpeisiin

• Otos v. 2010-2017 opintonsa aloittaneet SOOL ry:n jäsenet

• Yhteensä 6842 henkilöä

• Aineistonkeruu sähköpostitse huhti-toukokuussa 2018

• Kolme muistutusta → vastausaikaa noin kolme ja puoli viikkoa

• Haasteena yksilöllisten vastauslinkkien jakaminen sähköpostilistoilla

• Vastauksia yhteensä 937, vastausprosentti 14 %

• Määrällisesti edustava

21.8.2018

2

Aineiston rajaus

• Kyselyllä haluttiin kerätä tietoa opettajankoulutuksen kyvystä vastata työelämän

tarpeisiin. Kysely suunnattiin opintojensa loppu- ja valmistumisvaiheessa oleville

opettajaopiskelijoille, mutta tuoreiden aineenopettajaopiskelijoiden mukaan saamiseksi

otokseen poimittiin myös vuonna 2017 opintonsa aloittaneet SOOL ry:n jäsenet.

• Ennen analysointia aineistosta karsittiin ne vastaajat (aineenopettajaksi opiskelevia

lukuun ottamatta), jotka ilmoittivat suorittaneensa kyselyhetkeen mennessä 0-50

opintopistettä. Aineistoon jäi siis enimmäkseen sellaisia opiskelijoita, joilla oli jo

vähintään yhden vuoden edestä opintopisteitä ja -kokemusta. Näin aineistosta saatiin

sisällöllisesti yhtenäisempi ja tutkimustarkoitusta paremmin palveleva.

• Aineistosta poistettiin yhteensä 72 vastaajaa, jolloin lopulliseksi vastaajamääräksi jäi

851 henkilöä. Aineiston voidaan katsoa olevan riittävä tilastollisten päätelmien

tekemiseksi.

Analysointi

• Tilastollinen tarkastelu tehtiin SPSS-ohjelmistolla. Tarkastelu kattaa suorat

jakaumat ja ristiintaulukoinnit keskeisten taustamuuttujien osalta (erit.

koulutus). Ristiintaulukointien tulokset on raportoitu, jos ne ovat osoittautuneet

tilastollisesti merkitseviksi.

• Avoimet vastaukset on analysoitu luokittelemalla jokainen yksittäisessä

vastauksessa esiintynyt teema erikseen. Yksi vastaus on voinut sisältää 1-4

erilaista teemaa sen mukaan, mitä asioita vastaaja on halunnut nostaa esiin.

Esimerkiksi täydennyskoulutustarpeita koskevassa vastauksessaan yksittäinen

henkilö on voinut luetella useamman erilaisen koulutuksen tai aihepiirin, jotka

on kaikki luokiteltu omiin kategorioihinsa.

• Lainauksia tutkintoon kytkeytyvää tyytyväisyyttä käsittelevistä avoimista

vastauksista on käytetty havainnollistamaan joitakin tilastollisia tuloksia.

21.8.2018

3

Taustatiedot

Koulutukset, %

9

9

13

31

38

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Muu

Erityisopettaja

Lastentarhanopettaja

Aineenopettaja

Luokanopettaja

21.8.2018

4

Korkeakoulusektorit / yliopistot, %

Ammattikorkeakoulut; 4

Yliopistot; 960,5

1

4

9

11

11

18

20

22

0 5 10 15 20 25

Aalto yliopisto

Taideyliopisto

Lapin yliopisto

Tampereen yliopisto

Oulun yliopisto

Turun yliopisto

Helsingin yliopisto

Jyväskylän yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

*Ammattikorkeakouluista tulleita vastaajia oli niin vähän, ettei heidän oppilaitoksiaan ilmoiteta tässä erikseen.

Opintojen aloitusvuosi, %

16

18

18

19

21

9

0 5 10 15 20 25

2012 tai ennen

2013

2014

2015

2016

2017

21.8.2018

5

Opintopistemäärät, %

2

16

13

18

19

32

0 5 10 15 20 25 30 35

0-50

51-100

101-150

151-200

201-250

Yli 250

Kokemus opettajan työstä, %

12

14

23

17

34

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Vuosi tai yli

5-11 kk

2-4 kk

Noin 1 kk

Enint. 15 työpäivää

21.8.2018

6

Opettajankoulutuksen laatu

työelämän kannalta

Tyytyväisyys tutkintoon työelämän kannalta, %

Tyytyväinen; 74

Tyytymätön; 26

0,5

6

20

42

27

5

0 10 20 30 40 50

Erittäin tyytymätön

Tyytymätön

Hieman tyytymätön

Melko tyytyväinen

Tyytyväinen

Erittäin tyytyväinen

21.8.2018

7

Tyytyväisyys tutkintoon koulutuksittain, %

20

30

30

24

16

80

70

70

76

84

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Muu

Aineenopettaja

Luokanopettaja

Erityisopettaja


Tyytymätön Tyytyväinen

Tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä

aikaansaavat tekijät

• Tyytyväisyyden lähteet:

• Harjaantuminen eri opetusmenetelmissä

• Opintojen tarjoamat ajattelun välineet (esim. kyky analysoida omaa opettajuutta ja ajatella kriittisesti) sekä valmius oppia ja kehittää itseään opettajana

• Harjoittelut, jotka ovat tuoneet käytännön lähelle ja joista on saanut tarpeeksi palautetta ja ohjausta

• Tyytymättömyyden lähteet:

• Teorian suuri määrä suhteessa käytäntöön ja teorian irrallisuus opettajan työstä

• Opettajan työn arjen hallintaan ja inkluusion seurauksiin kytkeytyvän opetuksen niukkuus, kuten vuorovaikutustaidot (suhteessa vanhempiin, oppilaisiin, kollegoihin), ryhmänhallinta, opettajan oikeudet ja velvollisuudet, asiakirjojen täyttäminen sekä tukea tarvitsevien, väkivaltaisten tai haastavien oppilaiden kohtaaminen

• Kontakti- tai käytäntöön kytkeytyvän opetuksen vähäisyys, yksitoikkoiset tai liian samanlaisina toistuvat opetusmenetelmät ja dialogin puute kouluttajien ja opiskelijoiden välillä

21.8.2018

8

Lainauksia vastauksista

Tyytymättömyys #1

Koulutuksessa käsitellään liian vähän

todelliseen kouluarkeen liittyviä asioita.

Teoriaa tulee paljon, mutta se jää helposti

irralliseksi. Eriyttäminen, konkreettiset

toimet inkluusion tuomien haasteiden

kanssa, kommunikaatio vanhempien

kanssa, opettajan lailliset oikeudet ja

velvollisuudet...

”

Tyytyväisyys #2

Tutkintoni antaa teoreettisen pohjan,

ajattelumalleja ja työkaluja, joita voin

oppia käyttämään työelämässä omalla

tavallani.

”Tyytyväisyys #1

Olen tyytyväinen muun muassa siihen,

että opinnoissa ohjataan itsereflektioon

ja sen käyttämiseen työn kehittämisen

välineenä.

”

Tyytymättömyys #2

Liian vähän opetusharjoittelua ja liian

vähän tietoa opettajan työnkuvaan

kuuluvista muista tehtävistä opetuksen

lisäksi.

”

Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1−6)

4,51 4,33 4,13 4,02 3,72 3,32 3,14 2,791

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus

Mahdollisuusopiskelija-vaihtoon

Verkko-kurssit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Tutustumis-käynnit

Caset

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

21.8.2018

9

Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,85 4,51 3,92 3,61 3,55 3,5 3,31 3,231

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus


Verkko-kurssit

Tutustumis-käynnit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Caset

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

Lastentarhanopettajat


4,62 4,55 4,2 4,05 3,71 2,96 2,92 2,51

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6


Pien-ryhmäopetus

Verkko-kurssit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Tutustumis-käynnit

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Caset

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

Luokanopettajat

21.8.2018

10


4,69 4,61 4,28 4,17 4,01 2,89 2,79 2,691

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Verkko-kurssit


Moni-tieteelliset

opinnot

Pien-ryhmäopetus

Opetus-harjoittelut

Caset Henkilö-kohtainen

ohjaus

Tutustumis-käynnit

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

Erityisopettajat


4,44 4,05 3,9 3,9 3,79 3,6 3,22 2,781

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus

Opetus-harjoittelut

Verkko-kurssit


Henkilö-kohtainen

ohjaus

Moni-tieteelliset

opinnot

Tutustumis-käynnit

Caset

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

Aineenopettajat

21.8.2018

11


4,57 4,29 4,28 4,16 3,92 3,8 3,46 3,321

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Verkko-kurssit

Pien-ryhmäopetus


Opetus-harjoittelut

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Moni-tieteelliset

opinnot

Caset Tutustumis-käynnit

1=

eri

ttäin

riit

täm

ättöm

ästi ; 6

=eri

ttäin

riit

tävästi

Muut

Koulutusten väliset erot sisällöissä

• Keskimääräistä rittämättömämmin

• Pienryhmäopetusta erityisopettajilla (ka 4,17)

• Opiskelijavaihtomahdollisuus aineenopettajilla (ka 3,90)

• Verkkokursseja aineenopettajilla (ka 3,90)

• Opetusharjoittelua lastentarhanopettajilla (ka 3,55)

• Monitieteellisiä opintoja lastentarhanopettajilla (ka 3,50)

• Henkilökohtaista ohjausta erityisopettajilla (ka 2,79)

• Tutustumiskäyntejä erityisopettajilla (ka 2,69)

• Caseja luokanopettajilla (ka 2,50)

• Keskimääräistä riittävämmin

• Pienryhmäopetusta lastentarhanopettajilla (ka 4,85)

• Opiskelijavaihtomahdollisuus luokanopettajilla (ka 4,62)

• Verkkokursseja erityisopettajilla (ka 4,69)

• Opetusharjoittelua ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 4,16)

• Monitieteellisiä opintoja erityisopettajilla (ka 4,69)

• Henkilökohtaista ohjausta ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 3,92)

• Tutustumiskäyntejä lastentarhanopettajilla (ka 3,61)

• Caseja ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 3,46)

21.8.2018

12

Ohjauksen riittävyys opetusharjoitteluissa, %

Riittävää; 87,5

Riittämätöntä; 12,5

0,5

3

9

28

44

15

0 10 20 30 40 50

Erittäin riittämätöntä

Riittämätöntä

Hieman riittämätöntä

Melko riittävää

Riittävää

Erittäin riittävää

Vahvistivatko harjoittelut varmuuttasi

alavalinnasta, %

5,3

3,4

34,9

56,3

0 10 20 30 40 50 60

En osaa sanoa

Eivät lainkaan tai juuri lainkaan

Jossain määrin

Kyllä, selvästi

21.8.2018

13

Opettajankoulutuksen tuottamat

osaamiset

Opetusosaaminen

5,45 5,4 5,28 5,04 4,283,88 4,62 4,37 4,08 3,781

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Oppimisenarviointi

Opetuksensuunnittelu

Didaktinenosaaminen

Opetettavan aineenhallinta

Teknologianhyödyntäminen

opetuksessa

Tärkeys opettajan työssä Kehittyminen opinnoissa

Tärkeys opettajan työssä: 1=ei lainkaan tärkeä; 6=erittäin tärkeä

Kehittyminen opinnoissa: 1=erittäin puutteellisesti; 6=erinomaisesti

21.8.2018

14

Hyvinvointi oppilaitoksessa

5,8 5,47 5,46 5,29 4,82 4,532,99 2,64 3,15 3 1,7 2,931

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Kiusaamisenehkäisy ja

puuttuminen

Turvallisuusoppilaitoksessa

Työrauhanylläpito

Monialainenoppilashuolto

Ensiaputaidot Sukupuoli-sensitiivinen

kasvatus




Yhteistyö ja oman työn ohjaaminen

5,46 5,45 5,34 4,513,91 3,04 2,58 3,681

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Opettajienvälinen

yhteistyö

Kodin ja opettajanvälinen yhteistyö

Työajanhallinta Yhteis/samanaikais-opettaminen




21.8.2018

15

Erityispedagogiikka

5,73 5,6 5,42 5,32 4,683,52 3,3 3,8 3,67 2,731

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Tukea tarvitsevienoppilaiden tukeminen

Oppimisvaikeuksientunnistaminen

Eriyttäminen Monikulttuurisuudenkohtaaminen

Pedagogisetasiakirjat




Uudet oppisisällöt

5,68 5,21 4,93 4,91 4,83 4,58 3,893,64 3,55 3,57 3,26 2,84 3,25 2,441

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Vuorovaikutus-ja tunne-

taidot

Kestäväkehitys

Media-kasvatus

Globaali-kasvatus

Demokratia-kasvatus

Tiede-kasvatus

Yrittäjyys-kasvatus




21.8.2018

16

Tiedot opettajan työelämästä

5,53 5,1 4,833,57 3,55 3,641

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Opettajan vastuut,velvollisuudet

ja oikeudet

Työaika Palkka




Kokonaiskuva osaamisten tärkeydestä

työssä suhteessa koulutukseen

Kiusaamisen ehkäisy ja

puuttuminen

Tuentarpeiden tunnistus

Vuorovaikutus-ja tunnetaidot

Oppimis-vaikeudet

Opettajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Turvallisuus oppilaitoksessa

Työrauhan ylläpito

Opettajien välinen yhteistyö

Koti - opettaja yhteistyö

Oppimisen arviointi

Eriyttäminen

Opetuksen suunnittelu

Työajanhallinta

Monikulttuurisuuden kohtaaminen

Monialainen oppilashuolto

Didaktinen osaaminen

Kestävä kehitys

Työaika

Opetettavan aineen hallinta

Mediakasvatus

Globaalikasvatus

Demokratiakasvatus

Palkka

EnsiaputaidotPedagogiset asiakirjat

Tiedekasvatus

Sukupuolisensitiivinen kasvatus

Yhteis-/samanaikaisopettaminen

Teknologian hyödyntäminen opetuksessa

Yrittäjyyskasvatus

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

Ko

ulu

tukse

n tu

otta

ma

osa

am

ine

n

Tärkeys työssä

21.8.2018

17

Koulutusten väliset erot

• Liki jokaisen osaamisen kohdalla oli koulutusten välisiä tilastollisesti merkittäviä

eroja siinä, miten tärkeitä kyseiset osaamiset olivat työelämässä ja miten hyvin koulutus

kykeni kehittämään niitä. Ainoastaan kolmen osaamisen kohdalla ei ilmennyt ollenkaan

koulutusten välisiä eroja (l. kestävä kehitys, globaalikasvatus ja demokratiakasvatus).

• Koulutusten väliset erot olivat jossain määrin ennalta arvattavia. Esimerkiksi

osaamista oppimisvaikeuksien tunnistamisesta, tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisesta

ja eriyttämisestä pitivät työssään tärkeimpänä erityisopettajat. He myös saivat näihin

koulutuksestaan enemmän välineitä kuin muut. Aineenopettajien koulutuksessa yllä

mainitut erityispedagogiset osaamiset kehittyivät vähiten, mutta aineenopettajat eivät

myöskään kokeneet tarvitsevansa niitä työssään yhtä paljon kuin muut opettajat.

• Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen koettiin kuitenkin liki yhtä tärkeäksi kaikissa

opettajan töissä. Eniten eväitä koulutuksestaan siihen saivat lastentarhanopettajat.

Tulevaisuudensuunnitelmat

21.8.2018

18

Aiotko työskennellä opettajana valmistumisesi

jälkeen, %

65

17 16

2

0

10

20

30

40

50

60

70

Kyllä Aluksi, mutta myöhemminpäädyn muihin tehtäviin

En ole varma En

Aikeet opettajana työskentelemisestä

koulutuksittain, %

59

61

62

65

68

32

23

9

13

16

2

1

1

3

8

17

28

21

14

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Erityisopettaja

Muu

Aineenopettaja

Luokanopettaja

Kyllä Aluksi En En ole varma

21.8.2018

19

Opettajan työhön hakeutumisen esteet

Ympäristötekijät

(122 mainintaa)

Vaativa työ, jota ei arvosteta (55; 45 %)

Huono työtilanne (32; 26 %)

Haasteelliset työolosuhteet (20; 16 %)

Puutteet koulutuksessa (15; 12 %)

Yksilölliset tekijät

(103 mainintaa)

Epävarmuus pärjäämisestä (53; 51 %)

Soveltumattomuus alalle (29; 28 %)

Vaihtelunhalu (21; 20 %)

Ympäristötekijät: lainauksia vastauksista

Vaativa työ, jota ei arvosteta

Huono palkka suhteessa

koulutustasoon ja työn

vaativuuteen ei houkuta. ” Huono työtilanne

Viran saaminen pian valmistumisen jälkeen

pääkaupunkiseudulla on haastavaa, enkä

voi pitkään tehdä vain määrä-aikaista työtä. ”

Haasteelliset työolosuhteet

Nykyiset työrauhaan, koulujen

huonoon kuntoon ym. liittyvät

uutiset ovat saaneet epäilemään.”

Puutteet koulutuksessa

Työelämä opetusalalla ei ole juurikaan

vastannut opettajaopinnoissa saamaani

kuvaa.”

21.8.2018

20

Yksilölliset tekijät: lainauksia vastauksista

Epävarmuus pärjäämisestä

Olen hyvin epävarma

osaamisestani ja selviämisestäni

työelämässä tunnollisesta

puurtamisesta huolimatta.

” Soveltumattomuus alalle

Olen oppinut koulutuksen aikana

tuntemaan itseäni (yliopisto-aika on juuri

sitä ihmisenä kasvamisen aikaa) ja näin

ollen myös ammatillinen minäni on

kasvanut ja muuttunut.

”Vaihtelunhalu

Minua kiinnostaa moni ala ja asia.

En näe itseäni riviopettajana 40 v.

Enkä usko että se palvelisi omia

unelmia, motivaatiota, aktiivisuutta

jne.

”

Vaihtoehdot opettajan työlle

• Asiantuntijatehtävät, esim. oppimateriaalin kehitys (51 mainintaa; 18 %)

• Opiskelu muulle alalle (46; 16 %)

• Hallinnolliset tehtävät, esim. henkilöstöhallinto tai viranomaistyö (41; 14 %)

• Muut opettajan tai kasvattajan tehtävät, esim. alemman tason (38; 13 %)

• Tutkijantehtävät (34; 12 %)

• Johtotehtävät, esim. oppilaitoksen rehtori tai hallinnon esimies (27; 10 %)

• Usea samanaikainen työ, esim. osa-aikaisesti opettajuuden ohella (15; 5 %)

• Yrittäjyys (13; 5 %)

• Järjestötehtävät (11; 4 %)

• Kansainväliset tehtävät ulkomailla (6; 2 %)

21.8.2018

21

Lisä- tai täydennyskoulutusaikeet

valmistumisen jälkeen, %

4

37

59

0 10 20 30 40 50 60 70

En minkäänlaista (ainakaan kovin pian)

En tiedä

Aion lisäkouluttautua

Lisäkouluttautumisen aiheet

• Lisäpätevyydet (307 mainintaa; 62 % lisäkouluttautumista aikovista)

• Erityisopettaja (70 mainintaa), lisää opetettavia aineita (57), rehtorin pätevyys

(54), aineenopettajan pätevyys (49), opinto-ohjaajan pätevyys (31),

luokanopettajan pätevyys (28), muut lisävastuut, kuten harjoitteluohjaajan tai

työnohjaajan pätevyys (12), esi- ja alkuopetukseen erikoistuminen (6)

• Tietyt teemat (306 mainintaa; 62 %)

• Erityispedagogiikka (83), tilanteen mukaan nousevat tarpeet ja kiinnostukset

(63), opetus- ja oppimisteknologia (27), taito- ja taideaineet (25), kielet ja S2 (22),

matematiikka ja fysiikka (10), opetustaito yleensä (9), muut teemat (55)

• Ylemmät tutkinnot (55 mainintaa; 11 %)

• Maisterintutkinto (34), tohtorintutkinto (21)

• Muu ala; tähtäin alanvaihdossa (13 mainintaa; 3 %)

21.8.2018

22

Yhteenveto

Tutkintojen sisällöt

• Suurin osa (74 %) vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoonsa työelämän kannalta. Tyytyväisten

osuus oli korkein lastentarhanopettajaksi opiskelevilla (84 %) ja matalin luokan- ja aineenopettajilla (70

%).

• Koulutuksiin sisältyi keskimäärin riittävästi pienryhmäopetusta, mahdollisuuksia

opiskelijavaihtoon, verkkokursseja ja opetusharjoitteluja. Toisaalta esimerkiksi avoimissa vastauksissa

yksi säännönmukaisin syy tyytymättömyyteen tutkinnon työelämäkytköksiin oli juuri harjoittelujen

vähäisyys. Erikseen kysyttäessä suurin osa vastaajista kertoi kuitenkin saaneensa riittävästi ohjausta

opetusharjoitteluissa, ja selvä enemmistö koki opetusharjoittelujen vahvistaneen varmuuttaan

alavalinnastaan (jolloin kyse voi toki olla myös siitä, että kokemus alalle soveltumattomuudesta

vahvistuu → aineiston perusteella vain hyvin pieni vähemmistö päätyi opintojensa kuluessa tähän

johtopäätökseen). Kokemukset olivat samansuuntaisia kaikissa koulutuksissa.

• Selvästi riittämättömämmin koulutuksissa ratkottiin ja problematisoitiin työelämän tilanteita eli

caseja, tehtiin tutustumiskäyntejä ja saatiin henkilökohtaista ohjausta. Casejen riittämättömyyttä

raportoivat erityisesti luokanopettajaopiskelijat. Tutustumiskäyntien ja henkilökohtaisen ohjauksen

määrä oli riittämättömintä erityisopettajaksi opiskelevilla.

21.8.2018

23

Työuranäkymät

• 82 % aikoi työskennellä opettajana ainakin aluksi valmistumisensa jälkeen. Ainoastaan 2 % ei

aikonut ryhtyä opettajaksi, mutta koulutusten väliset erot olivat paikoin suuria. Vajaa kolmannes

lastentarhanopettajista ja reilu viidennes erityisopettajista uskoi myöhemmin päätyvänsä muihin

tehtäviin, mikä on selvästi enemmän kuin muilla opettajaryhmillä. Syitä tähän saattavat olla esimerkiksi

palkkauksen heikkous suhteessa työn vastuullisuuteen, nousujohteisemman uran tavoittelu jollakin

muulla alalla, työn oletettu kuormittavuus tai silkka vaihtelunhalu.

• Yleisesti ottaen epävarmuutta opettajaksi ryhtymiselle aiheuttavat sekä ympäristöstä johtuvat että

yksilölliset tekijät. Halukkuutta ryhtyä opettajaksi heikentävät etenkin haastavat työskentelyolosuhteet

sekä kokemukset siitä, ettei työtä arvosteta yhteiskunnan taholta tarpeeksi (mm. matala

palkkaus suhteessa vastuuseen ja vaatimuksiin sekä rajalliset mahdollisuudet urakehitykseen). Niin

sanottuja mielensisäisiä esteitä ovat epävarmuus omasta pärjäämisestä ja jaksamisesta opettajana

sekä kokemus soveltumattomuudesta alalle. Joitakin houkuttaa muille urille silkka vaihtelunhalu ja

ajatus, että kokonainen työura yhdessä tehtävässä tai virassa käy liian yksitoikkoiseksi.

Koulutuksen ja työelämän vastaavuus

• Lomakkeessa kysyttiin opiskelijoiden arvioita yhteensä 30:sta erilaisesta opettajan työssä tarvittavasta

osaamisesta. Lähes kaikki osaamiset osoittautuivat tärkeiksi työssä, mutta vain harva niistä kehittyi

koulutuksessa työelämän edellyttämälle tasolle. Tämä ei ole erityisen yllättävää ottaen huomioon

opettajien laajat osaamisvaatimukset ja sen tosiasian, että moni ammattitaito kehittyy huippuunsa vasta

työelämässä. Koulutuksen ja työelämän välisten kuilujen kartoittaminen on kuitenkin tärkeää, jotta koulutus

pysyy uudistuvana ja ajantasaisena, ja jotta siitä valmistuvat opiskelijat kykenevät siirtymään työelämään

luottavaisella mielellä.

• Parhaiten opettajankoulutus onnistuu perustehtävässään eli opetusosaamisen kehittämisessä.

Opetusosaamisella tarkoitetaan tässä opetuksen suunnittelua, didaktista osaamista, opetettavan aineen

hallintaa ja teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Näissä aukko koulutuksen ja työelämän välillä jäi hyvin

pieneksi ja ”helposti kirittäväksi”. Perustehtävään sisältyy kuitenkin yksi heikko osa-alue ja se on oppimisen

arviointi. Siihen saadut valmiudet jäävät opiskelijoiden mielestä selvästi opettajan työn vaatimuksista.

• Kaikkein heikoimmat eväät opettajankoulutus antaa kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen,

ensiaputaitoihin ja oppilaitoksen turvallisuutta koskeviin asioihin. Näistä ensin mainittu eli kiusaamisen

ehkäisy ja puuttuminen oli kaikista tärkein työelämässä tällä hetkellä tarvittava taito, joten sen käsittelyyn

lienee syytä panostaa koulutuksessa lisää.

21.8.2018

24

Elinikäisen oppimisen eetos

• Liki 60 % vastaajista ilmoitti aikovansa hankkia lisää koulutusta jo pian valmistumisensa

jälkeen. Vain 4 % vastaajista ei ollut ollenkaan kiinnostunut lisäkouluttautumisesta.

Lisäkouluttautumisaikeet eivät eronneet koulutuksittain.

• Yleisimmin tavoitellaan uusia opettajan pätevyyksiä eli lisää opetettavia aineita, muita

opettajan pätevyyksiä (ns. kaksoispätevyydet) tai rehtorin pätevyyttä. Niitä suunnittelee

hankkivansa peräti 62 % (n=307) lisäkouluttautumisaikeita omaavista. Myös

erityispedagogiikkaan kytkeytyviä kouluttautumisaikeita oli runsaasti (30 %:lla

lisäkouluttautumisaikeita omaavista).

• Kouluttautumisaikeiden taustalla vaikuttanevat yhtäältä halu laajentaa

työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta nykypäivälle ominainen ja tuiki tärkeä kyky elinikäiseen

oppimiseen. Maailma muuttuu nopeasti, ja opettajien osaamisen on päivityttävä siinä mukana.

Mutta koska lisäkouluttautumisaikeet ovat niin selvät jo ennen valmistumista, on pohdittava,

voivatko ne heijastella puutteita opettajankoulutuksessa (esim. muissakin tutkimuksissa ja

selvityksissä todetun erityispedagogiikan osalta).

sool ry:n opettajaopiskelijoiden työelämävalmiuskysely 2018 · 2019-10-15 · yhteistyö ja oman...

Documents