sisällys - turun kaupunki | Åbo stad | city of turku

2 -- Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelma - Turku Agenda 21 --

SisällysKaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................... 3

Kestävän kehityksen ohjelman päivitystyön toimeksianto ............................................... 4

1. OHJELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................... 5

2. TOIMINTAOHJELMA ....................................................................................................... 10

3. OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA ................................................................ 20

Liite 1. Hallintokuntakohtaisia keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi .............................. 22Liite 2. Kestävän kehityksen indikaattorit ........................................................................ 29

Liite 3. Kestävän kehityksen neuvottelukunta ja hallintokuntien kestävän kehityksen työryhmät ................................................ 34

Liite 4. Lähteet ..................................................................................................................... 35

Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelma - Turku Agenda 21Julkaisija: Turun kaupunginkanslia /ympäristönsuojelutoimistoToimitus: Jaana Itälä-Laine /Varsinais-Suomen Agendatoimisto,

Helena Pakkala /Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoTaitto: Laura SuhonenPaperi: Lenza Top 170 / 115 gISBN: 952-5217-554-XPaino: Turun kaupungin painatuspalvelukeskus, Turku 2005

3

-- Kaupunginjohtajan katsaus

Kaupunginjohtajan katsausTurun kaupunki on viime vuosina määrätietoisesti panostanut johtamisjärjestelmänsä kehittämiseen.Valtuusto hyväksyi keväällä järjestyksessään toisen kaupungin strategian, joka linjaa kaupungin johta-mista ja kehityksen suuntaa valtuustokauden loppuun. Yksi strategian keskeisistä arvoista on kestäväkehitys, jonka kaupunki haluaa integroida mahdollisimman laajasti osaksi toimintaansa.

Nyt valmistunut Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelma - Turku Agenda 21 vastaa osaltaan tähänhaasteeseen. Ohjelmassa asetetaan koko kaupungin tasolla tavoitteet, joiden täyttäminen oikeuttaameidät sanomaan, että Turun kaupunki omassa toiminnassaan kunnioittaa ja toteuttaa kestävän kehi-tyksen periaatteita.

Vaikka meillä vielä on haasteita fyysisen elinympäristömme kohentamisessa ja erityisesti ilmaston-muutoksen hillintään osallistumisessa, tulevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja talo-udellisesti kestävän kehityksen turvaaminen olemaan keskeisiä painopisteitä kaupunkimme tulevassakehityksessä.

Ohjelman toteuttaminen tapahtuu kaikkien hallintokuntiemme ja kaupunkikonsernin muiden osapuoltenyhteistyönä. Tämä on ollut lähtökohtana myös ohjelman valmistelussa, jonka laaja yhteistyöverkko ontoteuttanut. Haluankin tässä yhteydessä vielä erityisesti kiittää ohjelman valmistelusta vastannutta toi-mikuntaa ja kaikkia niitä kaupungin työntekijöitä, jotka ovat antaneet panoksensa valmistelutyöhön.

Turku Agenda 21:n toteuttamisen avulla Turku kantaa vastuunsa kestävän kehityksen globaalista edis-tämisestä ja samalla turvaa asukkailleen entistä paremman elinympäristön ja myös laajasti sosiaalisenvastuunsa tiedostavan asuinkunnan.

Uskon, että olemme valinneet oikean tavan jatkaa kehitystämme kohti tulevia vuosia.

Armas LahoniittyKaupunginjohtaja


Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun kestä-vän kehityksen ohjelman - Turku Agenda 21:n -5.3.2001. Ohjelma laadittiin Turun kaupungin si-säisen toiminnan kestävän kehityksen työkaluksi.Tarkoituksena on, että sen vaikutus ulottuu hallin-tokuntien toiminnan kautta kaikkien turkulaistenelinympäristöön. Turku Agenda 21 laadittiin vuosil-le 2000-2020, sillä kestävän kehityksen toteutu-minen edellyttää pitkäaikaista sitoutumista.

Kestävä kehitys on kuitenkin jatkuva prosessi. Ta-voitteita ja toteutumista on seurattava, tarkistetta-va ja tarpeen mukaan muutettava säännöllisin vä-lein. Kaupunginhallituksen päätöksellä ohjelmaonkin tarkoitus päivittää valtuustokausittain.

Turun kaupunginhallitus päätti 03.06.2002 § 608asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on osallis-tua ympäristöraportoinnin kehittämistyöhön ja kes-tävän kehityksen ohjelman päivittämiseen. Toimi-kuntaan nimettiin puheenjohtajaksi työpäällikköPentti Sokajärvi ja jäseniksi toimittaja Rauno Arte-sola ja valt. maisteri Mika Helva. Samalla oikeu-tettiin ympäristö- ja kaavoituslautakunta nimeä-mään yhden jäsenen ja sosiaalilautakunta yhdenjäsenen. Lisäksi kaupunginhallitus nimesi toimi-kunnan jäseneksi ympäristötoimenjohtaja MikkoJokisen ympäristö- ja kaavoitusvirastosta, talous-johtaja Matti Wendelinin kaupunginkansliasta jasuunnittelupäällikkö Ossi Niinisen sosiaalikeskuk-sesta ja oikeutti ympäristötoimenjohtajan määrää-mään toimikunnalle sihteerin ympäristönsuojelu-toimiston henkilökunnasta. Ympäristö- ja kaavoi-tuslautakunta nimesi toimikunnan jäseneksi22.10.2002 § 771 toimittaja Jaana Kujasen ja so-siaalilautakunta 31.7.2002 § 731 kasvatustieteenmaisteri Eeva Siivosen. Ympäristönsuojelutoimis-tosta työryhmän jäseniksi valittiin vs. ympäristö-tarkastaja Pekka Salminen (31.12.2003 asti) ja asi-oiden esittelijäksi Mikko Jokisen sijasta ympäris-töinsinööri Helena Pakkala. Asiantuntijajäseniksivalittiin projektipäällikkö Jaana Itälä-Laine Varsinais-Suomen Agendatoimistosta ja taloushallinnon pal-velukeskuksen päällikkö Johanna Korpikoski-Kaa-

Kestävän kehityksen ohjelmanpäivitystyön toimeksianto

rela kaupunginkansliasta, joka toimi myös sihtee-rinä. Myöhemmin ryhmään kutsuttiin apulaiskau-punginjohtaja Olli A. Manni pysyväksi jäseneksi.

Uudessa toimeksiannossaan kaupunginhallitus ko-rostaa sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehi-tyksen suurempaa roolia Turun kestävän kehityk-sen ohjelmassa. Siksi kaupunginhallitus päättiantaa sosiaalilautakunnan tehtäväksi valmistellasosiaalisesti kestävän kehityksen strategiaosuu-den ja seurannan tietosisällön ympäristötilinpää-tökseen ja kaupunginkanslian tehtäväksi vastaa-vasti valmistella taloudellisesti kestävää kehitystäkoskevan strategiaosuuden ja seurannan tietosi-sällön. Kestävän kehityksen ohjelmatyön seuraa-miseksi tulee myös määritellä mittarit.

Kestävän kehityksen toimikunta haluaa korostaahallintokuntien roolia ohjelman päivityksessä alustaasti. Tarkoituksena on saada hallintokunnat entis-tä paremmin sitoutumaan työn toteutumiseen. Niin-pä hallintokuntien rooli kestävän kehityksen ohjel-man päivityksessä oli alusta asti hyvin keskeinen.Toimikunta kävi tutustumassa hallintokuntien työ-hön ja selvitti hallintokuntien osuutta päivitystyös-sä. Hallintokunnat perustivat kestävän kehityksentyöryhmiä ja työ käynnistettiin yhteisellä seminaa-rilla helmikuussa 2004. Seminaarissa pohdittiin,mitkä asiat liittyvät kestävän kehityksen päätavoit-teisiin ja mitä keinoja hallintokunnilla on vaikuttaaniiden toteutumiseen. Pohdinnoissa huomioitiinsekä ekologinen, taloudellinen että yhteiskunnalli-nen ulottuvuus. Ryhmätöiden tulosten pohjalta hal-lintokunnat ryhtyivät työstämään omia kestävänkehityksen tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Yhtei-sessä työverstaassa lokakuussa 2004 hallintokun-nat laativat omien osuuksiensa pohjalta kaikille hal-lintokunnille yhteiset tavoitteet kestävän kehityk-sen päätavoitteiden toteuttamiseksi.

Liitteessä 1 on hallintokuntien keinoja tavoitteidentoteuttamiseksi.

5

KESTÄVÄN KEHITYKSENMÄÄRITTELYKestävä kehitys tarkoittaa sellaista elämisen ta-soa, jossa otetaan huomioon sekä nykyhetkenihmisten tarpeet että tulevien sukupolvien elämi-sen mahdollisuudet. Omat elintavat on kyettävä so-peuttamaan luonnon kantokykyyn.

Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa senkolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet eko-loginen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen (sosiaa-linen ja kulttuurinen) kestävyys, jotka ovat toisis-taan riippuvaisia ja toisiaan tukevia osatekijöitä.Kestävä kehitys on kaikkien näiden ulottuvuuksi-en yhteensovittamista.

Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnonmonimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten talo-udellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamistamaapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn.Ekologisen kestävyyden vaativimpia haasteita ovatilmastonmuutoksen hidastaminen, biologisen mo-nimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kes-tävä käyttö.

Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä onihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hy-vinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toi-selle.

Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ih-misten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja osallisuuden.Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyt-tää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riit-tävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhönja koulutukseen. Suomessa sosiaalisen kestävyy-den suurimpia haasteita ovat työttömyyden vähen-täminen sekä syrjäytymisen ja sosiaalisten ero-jen kasvun ehkäisy.

Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa vapaanhenkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuu-rien moninaisen säilymisen ja kehittymisen suku-polvesta toiseen. Kulttuurisesti kestävässä yhteis-kunnassa tuetaan erilaisten kulttuuristen ryhmienidentiteettiä ja elinvoimaisuutta, vahvistetaan kan-sanperinnettä sekä hoidetaan ja ylläpidetään kult-tuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja elin-ympäristöjä.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainois-ta kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luon-nonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestäväkehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaanmaailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmänympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäenluonnonvaroja ja energiaa. Kun talous on kestä-vää, tuotteiden ja palveluiden hintoihin sisältyy kokoelinkaaren aikaiset ympäristö- ja terveysvaikutuk-set. Kestävässä taloudessa investoidaan inhimilli-seen pääomaan: koulutukseen, tutkimukseen jakehitystyöhön.

1. Ohjelmatyön lähtökohdat“Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättätulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”Brundtlandin komission määritelmä teoksesta Yhteinen tulevaisuutemme, 1987

-- Ohjelmatyön lähtökohdat


MITÄ ONPAIKALLISAGENDA?

Rion määritelmän mukaan paikallisagenda on pai-kallistason toimintaohjelma kestävän kehityksentoteuttamiseksi. Se on koko kunnan kehittämis-ohjelma. Paikallisagendalla tarkoitetaan useinmyös sitä prosessia, jossa toimintaohjelma syn-tyy.

Paikallisagendalla ei ole selkeää toimintamallia,vaan jokainen kunta muokkaa kestävän kehityk-sen työn omalla tavallaan. Kunnat ja kuntayhtei-söt määrittelevät itselleen sopivat paikallisagendantavoitteet ja työskentelytavat. Lähtökohdat voivatolla ekologisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia.

”Kysyimme tältä erittäin viisaaltamieheltä monia kysymyksiä -”Kukatämän tekee? Kuinka pakotammetämän hallituksen tai tuon yhtiöntekemään näin?” …Aina hän ohja-si ajatuksemme pois siitä, mitämuut voisivat tai eivät voisi tehdäsiihen, mitä voisimme tehdä itse. Sii-tä Agenda 21 todella alkaa: meistä!”Teoksesta: Planeetta maa; Agenda 21 lastenja nuorten silmin. UNCED:n yleiskomiteanpuheenjohtaja Tommy Kobin haastattelusta

Keskeistä on osallistuminen jalaaja-alainen yhteistyöKestävän kehityksen toteutuminen vaatii kaikkieneri tahojen osallistumista, vuoropuhelua, sitoutu-mista ja yhdessä tekemistä. Osallistuminen onyksi sosiaalisen kestävyyden toteutumismuoto. Tar-vitaan konkreettista, paikallista toimintaa. Kunnanrooli on keskeinen, sillä se voi luoda osallistumis-mahdollisuuksia.

Paikallisagenda on tuonut kuntiin uuden tavan kä-sitellä asioita. Kestävän kehityksen työtä tehdäänpoikkihallinnollisesti, eri luottamus- ja virkamies-ten yhteistyönä. Hallinnon ulkopuolisia tahoja -yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja kuntalaisia - onmukana paikallisagendatyössä. Yhteistyötä teh-dään myös muiden kuntien ja alueellisten organi-saatioiden kanssa.

Tietyt toimintaperiaatteet tekevät kunnan kestävänkehityksen työstä paikallisagendatyötä. Näistämerkittävimpiä ovat:

Paikallisagendan tekemiseen osallistuminenon laaja-alaista.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaanongelmia käsitellään taloudellisten, yhteis-kunnallisten ja ekologisten kysymystenkokonaisuuksina.

Paikallisagendassa syntyy toimintaohjelma,joka sisältää aikataulun, vastuutahot jaresurssit. Toimintaohjelmaa myös seurataansystemaattisesti.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ihmisten elintavat on kyettävä sopeuttamaan luonnon kantoky-kyyn. Melonta on ekologinen liikkumismuoto. VS-Agendatston arkisto

7

SUOMENPERUSLINJAUKSET

Maailmanlaajuiset kestävänkehityksen yhteistyösitoumuksetYK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED)hyväksyi 14.6.1992 maailmanlaajuisen toimin-taohjelman Agenda 21:n, jonka mukaisesti maa-ilman hallitukset sitoutuvat edistämään kestävääkehitystä kansallisessa toiminnassaan ja kansain-välisessä yhteistyössä. Toimintaohjelma laadittiinkuntien tueksi ja työkaluksi kestävän kehityksentyössä. Hallitukset myös velvoitettiin laatimaanomat kestävän kehityksen ohjelmansa. Agenda 21ja muut Rion sitoumukset ovat edelleen voimassa.

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen huippuko-kous, Rion 10-vuotisseurantakokous (The WorldSummit on Sustainable Development), järjestettiinJohannesburgissa, Etelä-Afrikassa 26.8.-4.9.2002.Kokouksessa mm. selvitettiin, mihin on maailman-laajuisesti päästy Riossa hyväksytyn toimintaoh-jelman Agenda 21:n osalta ja miten tulevaisuudenhaasteisiin tulisi vastata. Kokouksessa hyväksyt-ty Poliittinen julistus haastaa kansat ja toimija-tahot yhteistoimintaan ja kumppanuuteen toimin-tasuunnitelman toteuttamiseksi sekä vahvistaa kes-tävän kehityksen tavoitteet. Julistuksessa koros-tetaan mm. köyhyyden poistamista maailmasta,toimenpiteitä luonnonvarojen kestävän käytön saa-vuttamiseksi sekä tuotanto- ja kulutustapojen muu-tostarvetta. Suomi vastasi viimeksi mainittuun laa-timalla kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edis-tämisohjelman keväällä 2005.

Euroopan kestävän kehityksenkaupungitTanskassa Aalborgin kaupungissa järjestettiin vuon-na 1994 ensimmäinen Euroopan kestävän kehityk-sen kaupunkien konferenssi. Kokouksessa hyväk-syttiin Aalborgin asiakirja, joka on toiminut mo-nissa kunnissa paikallisagendatyön lähtölaukauk-sena. Turku allekirjoitti asiakirjan vuonna 1996.Vuonna 2004 järjestettiin Aalborgissa neljäs Eu-roopan kestävien kaupunkien konferenssi, jossapohdittiin mm. minkälaisia muutoksia on tapahtu-nut kymmenen vuoden aikana. Konferenssissa ko-rostettiin mm. paikallishallinnon ja sen toimien mer-kitystä kestävän kehityksen tavoittelemisessa.

Aalborgin kokouksen päätteeksi hyväksyttiin Aal-borgin sitoumukset, jotka vievät kymmenen vuo-den takaista Aalborgin sopimusta eteenpäin konk-reettisempaan suuntaan. Sitoumuksessa käsitel-lään mm. paikallisen kestävän kehityksen hallin-tajärjestelmän - paikallisagendan - kehittämistä,yhteisten luonnonvarojen suojelua, kestävää kau-punkisuunnittelua, elinvoimaista ja kestävää pai-kallistaloutta sekä sosiaalista oikeudenmukaisuut-ta. Sitoumukset allekirjoitti kokouksessa 110 kau-punkia, joista suomalaisia oli kaksi: Hämeenlinnaja Turku.

EU:n kestävän kehityksen strategiaEuroopan unioni hyväksyi Göteborgin Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 2001 kestävän ke-hityksen strategian. Strategia perustuu periaat-teeseen, jonka mukaan kaikkien politiikkojen talo-udellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisitarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset olisiotettava huomioon päätöksenteossa. Kestävänkehityksen strategialla on neljä painopistettä: il-mastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnon-varat.

Strategian toimeenpanovälineenä on EU:n kuudesympäristöohjelma. Ohjelmassa nimetään neljäensisijaista toiminta-aluetta seuraavalle kymmen-vuotiskaudelle 2001-2010: ilmastonmuutoksen py-säyttäminen, luonto ja biologinen monimuotoisuus,ympäristö ja terveys sekä luonnonvarojen kestäväkäyttö ja jätehuolto.

Hallituksen kestävän kehityksenohjelmaSuomen kansallisessa kestävän kehityksen poli-tiikassa yleiskehyksenä on hallituksen vuonna 1998hyväksymä Kestävän kehityksen ohjelma eli val-tioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyy-den edistämisestä. Suomi oli ensimmäisten mai-den joukossa, jotka ovat laatineet oman kestävänkehityksen ohjelman Rion vuonna 1992 hyväksy-män Agenda 21 -toimintaohjelman kehotuksenmukaisesti. Hallituksen kestävän kehityksen oh-jelmassa korostetaan ekologista kestävyyttä ja sitäedistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuris-ten edellytysten luomista. Turun vuonna 2001 hy-väksymä kestävän kehityksen ohjelma pohjautuuhallituksen kestävän kehityksen ohjelmaan.

Agenda on suomeksi esityslista. Luku 21 viittaa 21. vuosisataan.



VARSINAIS-SUOMENAGENDA 21 -ALUEELLINEN KESTÄVÄNKEHITYKSEN YHTEISTYÖVarsinais-Suomen Agenda 21 on kuntien yhteinenpaikallisagendaprosessi, joka käynnistyi helmi-kuussa 1997. Alueellisen yhteistyön taustalla olivoimavarojen yhdistäminen, jonka katsottiin tarjo-avan kestävän kehityksen työlle enemmän resurs-seja.

Varsinais-Suomen Agenda 21:n toiminta perustuujohtoryhmän ja työryhmien toimintaan, jota koor-dinoi Turussa sijaitseva Varsinais-Suomen Agen-datoimisto. Työryhmät ovat laajapohjaisia ja niihinkuuluu edustajia eri kunnista ja toimialoilta. Varsi-nais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma 2002-2006 toimii kuntien kestävän kehityksen työkalu-na ja sen toteutumisesta vastaa Agendatoimistoyhdessä kuntien ja alueellisten organisaatioidenkanssa.

Toimintaohjelman laatimiseen on osallistunut laa-ja joukko eri alojen toimijoita aina kuntien johtajis-ta kansalaisjärjestöihin. Ohjelman pääteemoinaovat vesiensuojelu, ympäristökasvatus, ympäris-tötietoisuus ja yhdyskuntarakenne. Lähtökohta onekologinen, mutta toimintatavat koskettavat yhteis-kunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä. Sosiaali-

nen vastuu on erotettu omaksi luvuksi, jotta pai-kallisagendalle tärkeä maailmanlaajuinen vastuutulisi esille myös Varsinais-Suomen Agenda 21:ntoimintaohjelmassa. Alueelliseen paikallisagenda-työhön voi osallistua työryhmien toiminnan sekäkonkreettisten projektien ja tapahtumien kautta.

Alueellisessa kestävän kehityksen yhteistyössä onvuonna 2005 mukana 26 Varsinais-Suomen kun-taa. Turun kaupunki on yksi Varsinais-SuomenAgenda 21:n perustajakunnista.

Varsinais-SuomenAgenda 21 -kunnat vuonna 2005:

Askainen, Halikko, Kaarina,Kustavi, Laitila, Lemu, Lieto,Loimaa, Masku, Merimasku,Mietoinen, Mynämäki, Naantali,Nousiainen, Paimio, Parainen,Piikkiö, Pyhäranta, Raisio,Rusko, Salo, Turku,Uusikaupunki, Vahto, Vehmaaja Velkua.

Turku Agenda 21 koskee vain Turkua, Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä on mukana 26 kuntaa. LS

9

KESTÄVÄ KEHITYSKAUPUNGINSTRATEGIASSA

Turku-strategiaTurku-strategia on keskeinen kuntalain tarkoitta-ma kaupunginvaltuuston väline ohjata kaupunginkehitystä. Turun kaupungin strategiassa kestäväkehitys on määritelty yhdeksi viidestä keskeises-tä arvosta, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa. Tur-ku-strategiassa halutaan turvata “taloudellisesti,sosiaalisesti ja ekologisesti myös tulevien suku-polvien elämän mahdollisuudet tasapainoisella jajatkuvalla muutoksella”. Turku-strategia vuosille2005-2008 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tou-kokuussa 2005.

YmpäristöstrategiaYmpäristöstrategialla (hyväksytty 2003) valtuustomäärittelee suunnan kaupungin ympäristö-, maan-käyttö-, asunto- ja kaavoituspolitiikalle, joita kau-punginhallitus ohjaa ja valvoo yleisellä tasolla. Ym-päristöstrategia muodostaa niistä yhtenäisen ko-konaisuuden, joka pohjautuu Turku-strategiaan.Strategian viidestä painopistealueesta yhtenä on:ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä-vä ympäristö. Kaupunginhallituksen päätöksen mu-kaisesti Turun kestävän kehityksen ohjelman päi-vityksessä on huomioitava ympäristöstrategian tie-

tyt painopisteet ja määriteltävä niille toteuttamis-tavoitteet ja -vastuut sekä niitä mittaavat indikaat-torit. Kestävän kehityksen ohjelma on yksi ympä-ristöstrategian toimeenpanovälineistä.

Muut kaupungin strategiatKaupunginhallitus on päättänyt uusista osastrate-gioista keväällä 2004. Päätöksen mukaan Turunstrategiakartta muodostuu tässä vaiheessa seu-raavista osastrategioista: henkilöstö-, elinkeino-,ympäristö-, liiketoiminta- ja palvelustrategia. Tur-ku-strategiaa konkretisoivat lisäksi hallintokuntienstrategiat. Strategioiden toimeenpanovälineinä ovaterilaiset toimintaohjelmat.

Kestävän kehityksen politiikkaTurun kaupungin kestävän kehityksen ohjelma onkoko kaupungin toimeenpanoväline kohti kestävääkehitystä ja osa ympäristöjohtamisjärjestelmää.Se toimii poikkihallinnollisena ohjaustyökaluna hal-lintokuntien omille toimintaohjelmille. Turun kes-tävän kehityksen ohjelmaa ohjaavat Turku strate-gia sekä muut merkittävät strategiat. Kestävän ke-hityksen tavoitteet voivat toteutua, kun kaupunginstrategioilla ja toimintaohjelmilla on luonteva yhte-ys toisiinsa ja päämäärät ovat samansuuntaiset.Turun kestävän kehityksen toimintaohjelma toteut-taa maailmanlaajuisia kestävän kehityksen sitou-muksia kuntatasolla.

Turun kestävän kehityksen ohjelma kaupungin strategiakartassa.



Kasvihuonekaasut ovat vähentyneet 20 %vuoden 1990 tasosta.

Turun keskustassa on kattava kevyenliikenteen verkosto ja sujuvat joukko-liikenneyhteydet. Kävelykatuja on lisätty.

Henkilöautolla tehdään enintään 1/3 kaupungissa tehtävistä matkoista. Turun luonnonsuojelualueitten pinta-ala onkasvanut 10 prosenttiin koko maa-alasta.

Luonnon ja kulttuuriympäristönmonimuotoisuus kaupunkialueella onhuomioitu sekä kaupunkisuunnittelussa ettäpäätöksenteossa.

Turkulaisilla on runsaasti viheralueita ja vapaita rantoja virkistyskäyttöön. Aurajoki on

virkistyskäytössä laajasti. Lähivedet ovat laadultaan jatkuvastiuintikelpoisia.

Asukkaiden osallistumisaktiivisuus onkasvanut. Äänestysaktiivisuus on yli 70 %.

Lapset ja nuoret ovat omaksuneet kestävänkehityksen, osallistuvat aktiivisesti yhteisöntoimintaan ja yhteisten asioiden hoitoon.

Turvallisuus ja yhteinen vastuu ovatlisääntyneet.

Asuinalueet ovat monipuolisia ja viihtyisiä. Kaupungin hallinto toimii kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti.

Seutuyhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Asukkaat ovat tyytyväisiä omaankaupunkiinsa.

Jätemäärä ei kasva. Kierrätys- ja hyötykäyttö-kelpoisesta jätteestä hyödynnetään 95 %.

Kaikilla kaupunkilaisilla on riittävä toimeentulokoko elinkaaren aikana. Syrjäytyminen onehkäisty.

Kulttuurielämä on vilkasta ja monipuolista.

KOKO KAUPUNGINKESTÄVÄN KEHITYKSENOHJELMATurun kaupungin kestävän kehityksen työn lähtö-kohtana on oman toiminnan muuttaminen kestä-vän kehityksen mukaiseksi. Tarkoituksena on huo-mioida kestävän kehityksen periaatteet niin työ-tehtävissä kuin omassa toiminnassa työpaikalla.Kaupunginhallinnolle lankeaa luonteva rooli paikal-lisagendan vetäjänä, vastuunkantajana ja resurs-sien hankkijana. Kun ylin päätäntävalta ja vastuukestävän kehityksen toteuttamisessa on valtuus-tolla ja kaupunginhallituksella, toiminta on koordi-noitua ja kaikki hallintokunnat sitoutuvat paikallis-agendan tavoitteisiin.

Käytännön toteuttamisessa avainasemassa ovatkaupungin eri hallintokunnat ja muut kaupunkikon-serniin kuuluvat toimijat. Hallintokunnat ovatkinmääritelleet omat kestävän kehityksen tavoitteen-sa ja toimenpiteensä kaupungin päätavoitteidenmukaisesti. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä sekäasukkaiden kanssa on tarpeen, jotta kestävän ke-hityksen mukaiset toimenpiteet Turun kaupungis-sa on mahdollista toteuttaa. Paikallisen päätök-

senteon kehittyessä entistä avoimempaan ja de-mokraattisempaan suuntaan myös kuntalaistenmahdollisuus osallistua kestävän kehityksen edis-tämiseen kasvaa. Kaupunki luo osallistumismah-dollisuuksia ja toimii esimerkkinä asukkailleen.Hallintokuntien toiminnan kautta vaikutukset ulot-tuvat myös asukkaisiin.

TURUN KAUPUNGINPÄÄTAVOITTEET 2005-2008Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelmallavahvistetaan ekologista, taloudellista ja yhteiskun-nallista kestävää kehitystä. Toimintaohjelmassavuosille 2005-2008 on kahdeksan päätavoitetta,jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen eriosa-alueet. Kestävän kehityksen toimikunta onmuotoillut päätavoitteet vuoteen 2020 ulottuvien vi-sioiden pohjalta ja ne ovat linjassa valtakunnallis-ten ja kansainvälisten kestävän kehityksen tavoit-teiden kanssa. Niiden toteutuminen edellyttää hal-lintokuntien välistä yhteistyötä. Hallintokunnat ovat-kin asettaneet omat kestävän kehityksen tavoit-teensa ja toimenpiteensä näiden päätavoitteidenmukaisesti.

2. ToimintaohjelmaKestävän kehityksen Turku. Visioita vuodelle 2020.

11

-- Toimintaohjelma

Kestävän kehityksenpäätavoitteet:

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuudensuojelu ja yhdistäminen näkyväksi osaksiasuinympäristön laatu- ja vetovoimatekijöitä

Kuntalaisten osallistumisen, omaehtoisen toiminnanja kumppanuuden sekä aluetyön vahvistaminen

Kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen

Asuinalueiden monipuolisuuden, esteettömyyden javiihtyvyyden parantaminen

Oppimis- ja kehittämisprosessien vahvistaminenlisäämään kykyä kohdata kestävän kehityksenmukanaan tuomia muutoksia

Monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminentalouden tasapainon, kaupungin kehityksen jakilpailukyvyn turvaamiseksi

Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminensuunnittelu- ja rakennushankkeiden sekä hankintojenympäristöystävällisyyttä ja elinkaarta lisäämällä


Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Energian ja veden kulutuksenvähentäminen

Jätteen määrän vähentäminen jakierrätyksen tehostaminen

Työmatkaliikenteen vähentäminen jakuljetusten tehostaminen

Palvelujen alueellistaminen Laatu- ja ympäristöjärjestelmän/ kestävänkehityksen ohjelman laatiminen jaseurannan järjestäminen

MITTARIT: Lämmön ominaiskulutus kaupunginkiinteistöissä

Sähkön ja veden ominaiskulutuskaupungin kiinteistöissä

Kaupungin omistamien toimitilojenenergiankulutuksesta aiheutuvathiilidioksidipäästöt

Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteenmäärä

Työliikenne ja siitä aiheutuvathiilidioksidipäästöt

Laatu- ja ympäristöjärjestelmien/kestävänkehityksen ohjelmien määrä

Hallintokuntien tavoitteet

mään kasvihuonekaasujen päästöjä kahdeksallaprosentilla ja Suomi palauttamaan omansa vuoden1990 tasolle.

Kansainvälinen kuntien ilmastonsuojelukampanjapyrkii paikallisten kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämiseen ja hiilidioksidia sitovien nielujen edis-tämiseen. Kampanja on osa kuntien maailmanlaa-juisen ympäristöjärjestön ICLEI:n (International forLocal Environmental Initiatives) ilmastonsuojelu-kampanjaa (Cities for Climate Protection), jota Suo-messa koordinoi Kuntaliitto. Turku on ollut ICLEI:njäsen vuodesta 1997 ja liittynyt ilmastonsuojelu-kampanjaan vuonna 1998.

Turun kaupunki on liittynyt KTM:n vapaaehtoiseenenergiansäästösopimukseen, jossa kaupunki si-toutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja -toi-menpiteisiin. Vähentämistavoitteet on asetettu läm-mön, sähkön ja veden kulutukselle.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Kasvihuoneilmiö on välttämätön maapallon lämpö-tilan pitämiseksi elämälle suotuisana. Teollistumi-sen myötä kasvihuoneilmiötä kiihdyttävät päästötovat kuitenkin lisääntyneet liikaa ja muutokset il-makehässä näkyvät maailmanlaajuisesti. Ihmisentoiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasuista tär-kein on hiilidioksidi, jota vapautuu fossiilisten polt-toaineiden käytöstä. Muita kasvihuonekaasuja ovatmetaani, typpioksiduuli, keinotekoiset CFC-aineet(freonit) ja otsoni. Ihmisen aiheuttamasta ilmas-tonmuutoksesta on tullut uhka maapallon elämäl-le ja ihmiskunnan hyvinvoinnille. Elinolosuhteet voi-vat pitkällä aikavälillä ja alueellisesti muuttua koh-talokkaasti. Ilmastonmuutosta pidetään yleisestisyypäänä myös viimeaikaisiin nopeisiin ja poikkeuk-sellisiin paikallisiin luonnonkatastrofeihin.

Ilmastonmuutoksen puitesopimus allekirjoitettiinRiossa vuonna 1992 ja se astui voimaan keväällä1994. Ilmastosopimus on ensimmäinen maailman-laajuinen kestävän kehityksen sopimus. Sillä luo-tiin yhteiset puitteet ilmastonmuutoksen torjumi-seksi. Kiotossa 1997 hyväksytyllä ilmastosopimuk-sella asetettiin rajat teollisuusmaiden kasvihuo-nekaasupäästöjen vähentämiseksi keskimäärin 5,2prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012aikana. Euroopan Unioni on sitoutunut vähentä-

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen aiheut-tajat ovat energiantuotanto ja liikenne. Turun kau-punki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto

13

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Luonnon monimuotoisuuden suojelu-velvoitteen kirjaaminen kaikkeenkaupunkisuunnitteluun ja -rakentamiseen

Pienvesien ja vesistöjen tilan parantaminen Hallintokuntien välisen yhteistyöntehostaminen kaupunkisuunnittelussa ja-hoidossa

Luontokasvatuksen, -koulutuksen ja -tiedotuksen lisääminen Historiallisen monikerroksellisuudenvaaliminen

MITTARIT: Luonnonsuojelualueiden ja -varaustenosuus maa-alasta

Virkistys- ja suojelualueiden osuusasemakaava-alueella

Pienvesien ja lähivesien muutostenseuranta

Turun lintukannan kehitys (esim. varpunen) Kevyen liikenteen verkon pituus Kaupungin järjestämään ympäristö-kasvatukseen osallistuminen

Luonnonsuojelulain perussanoma on, että biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä tuleekaiken luonnonsuojelutoiminnan kulmakivi. Tuulinen loppukesän päivä Ruissalon kärjessä. LS

Luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden suojelu ja yhdistäminennäkyväksi osaksi asuinympäristön laatu- ja vetovoimatekijöitä

-- Toimintaohjelma

Rion kokouksessa vuonna 1992 allekirjoitettiin bio-logisen monimuotoisuuden suojelusopimus eli bio-diversiteettisopimus. Sopimus korostaa luonnonkestävän käytön periaatetta eli sitä, että myös ta-loudellisessa käytössä olevilla alueilla tulee ottaahuomioon luonnon monimuotoisuus ja sen säilyt-täminen.

Luonnonsuojelulain (1997) tavoitteena on luonnonmonimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonkauneu-den ja maisema-arvojen vaaliminen, luonnonvaro-jen ja luonnonympäristön kestävän käytön tuke-minen, luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonhar-rastuksen lisääminen sekä luonnontutkimuksenedistäminen. Laki tehostaa uhanalaisten lajien elin-ympäristön suojelua.

Myös kulttuuriympäristö on monimuotoinen kylä-keskuksineen, toreineen, puistoineen ja muinais-jäännöksineen. Kaupunki voi vaikuttaa päätöksil-lään luonto- ja kulttuuriperinteen säilymiseen. Vi-heralueohjelmassa otetaan huomioon sekä luon-non- että kultuuriympäristön säilyminen. Ohjelmatehdään yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten, jär-jestöjen ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa.Turun ensimmäinen viheralueohjelma - EU:n ympä-ristöhanke Rentukka - valmistui Itä-Turun alueellesyksyllä 2002. Koko kaupungin kattava viheralue-ohjelmatyöskentely aloitettiin syksyllä 2003. Oh-

jelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteetmm. viheralueverkoston, luonnon monimuotoisuu-den, pienvesien, rakentamattomien ja historiallis-ten alueiden sekä puistojen kehittämiseksi.

LUONTO JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ


KUNTALAISET JA ALUETYÖ

Kestävän kehityksen saavuttamisen perusta onkaikkien yhteiskuntaryhmien laaja ja yleinen osal-listuminen sen toteuttamiseen. Kunnan näkökul-masta osallistuminen on asukkaiden kuulemistaja lähidemokratiaa. Osallistuminen liittyy konkreet-tisimmin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiinitseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteos-sa.

Ympäristökasvatuksessa keskeistä on osallistu-minen sekä tietoisuus omista vaikuttamismahdol-lisuuksista. Osallistuvan ympäristökasvatuksen ta-voitteena on tukea yksilön kasvua ympäristövas-tuulliseksi kansalaiseksi. Kun lapsi tai nuori ko-kee toimintansa merkityksen jokapäiväisessä elä-mässä, hän oppii myös näkemään osuutensa ko-konaisuudessa. Samalla hänen kuuluvuudentun-teensa yhteisöön vahvistuu.

Aluekumppanuus on Turun kaupungin rahoittamaja koordinoima työmuoto, jolla edistetään asukkai-den suoria osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuk-sia, vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä lisä-tään vuorovaikutusta asukkaiden, virkamiesten jaluottamushenkilöiden välillä. Työn keskeiset läh-tökohdat ovat alue- ja asukaslähtöisyys, aluekump-panuus sekä laaja yhteistyö. Vuonna 2005 alue-kumppanuus toimii kymmenellä asuinalueella sekäilman aluerajoja ruotsinkielisen väestön parissa.

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaistenvuorovaikutuksen lisääminen

Lasten ja nuorten osallistumisenlisääminen

Aluetyön vakiinnuttaminen Kaupungin kanslian Turku-pisteenkehittäminen kaiken kaupungin palvelujakoskevan tiedon keskipisteeksi

Hallintokuntien välisen yhteistyöntehostaminen

MITTARIT: Äänestysaktiivisuus Asukaslähtöiset kestävän kehityksentoimenpide-ehdotukset/asukaspalautteet/kuntalaisaloitteet

Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelmaanja muihin ympäristökasvatusohjelmiinosallistuvien koulujen ja päiväkotienmäärä

Kuntalaisten osallistumisen, omaehtoisen toiminnan ja kumppanuudensekä aluetyön vahvistaminen

Ahtelan omakotiyhdistys jokavuotisessa urotyössään; siivoamassa Mikkolanmäen bunkkereita.Anna-Kaisa Kaukola

15

ELÄMÄNHALLINTA

Elämänhallinta on valmiutta vaikuttaa oman elä-mänsä kannalta keskeisiin tapahtumiin haluamal-laan tavalla. Elämänhallinta tarkoittaa taipumustakokea elämässä tapahtuvat asiat ennakoitavina,hallittavina ja mielekkäinä. Siihen liittyy oman elä-män ja sosiaalisen ympäristön välinen vuorovaiku-tus.

Elämänhallinta ilmenee erilaisena eri ikä- ja väes-töryhmillä sekä erilaisissa tilanteissa. Lasten januorten elämänhallinta, jossa koti on kaikkein tär-keimpänä voimavarana, on eri kuin aikuisen. Työn-tekijällä elämänhallinta on se henkinen voimavara,joka auttaa selviytymään stressitilanteista, kiirees-tä ja kovista aikapaineista. Maahanmuuttajaa va-kaa elämänhallinta auttaa kohtaamaan suomalai-sen kulttuurin sekä perehtymään ja omaksumaansuomalaisen elämäntavan.

Syrjäytyminen on eräässä mielessä elämänhallin-nan kadottamista. Elämänalueet kapeutuvat tai lak-kaavat kokonaan olemasta. Syitä voivat olla työt-tömyys, koulutuksen puute, ihmissuhteet. Erityi-sesti nuorten syrjäytyminen puhuttaa nykypäivänSuomessa. Syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhal-linnan lisääminen nuorilla tuottaa taloudellisia tu-loksia ja lisää elämisen tasoa ja hyvinvointia. Kunnuoren elämäntilanteesta ollaan kiinnostuneita kas-vun eri vaiheissa ja varsinkin silloin, kun huoma-taan, että kaikki ei menekään suunnitellulla taval-la, voidaan ongelmaan tarttua ajoissa. Eri tahojenvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää syrjäy-tymisen ehkäisyssä.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisessa oh-jelmassa 2001-2005 korostetaan vanhemmuudenvahvistamista ja varhaista puuttumista ongelmiinkeinoina syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyvä kau-punkiympäristö luo edellytyksiä yhteisöllisyydel-le, joka tukee perheiden arkielämää. Palveluissaedellytetään erityisen huomion kiinnittämistä las-ten ja nuorten elämän nivelkohtiin, kuten siirtymi-sessä kotoa päiväkotiin, päiväkodista kouluun, kou-lusta jatko-opintoihin jne. Esimerkiksi nuorille, jot-ka eivät löydä peruskoulun jälkeen jatkokoulutus-paikkaa kehitetään tukitoimia. Lasten ja nuortenhyvinvointiohjelman toteuttamisesta vastaa lastenja nuorten hyvinvointijohtoryhmä, jossa ovat edus-

tettuna kaikki palvelusektorin hallintokunnat sekäkaavoitus- ja ympäristövirasto. Työtapoja lapsiys-tävällisen ympäristönsuunnittelun edistämiseksikehitetään aktiivisesti.

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Voimavarojen suuntaaminenennaltaehkäisevään työhön

Perheiden elämänhallinnan tukeminenelämänkaaren kaikissa vaiheissa.

Kaupungin heikoimpien jäsentenhuomioiminen suunnittelussa japalvelujen kehittämisessä

Taloudellisen ja sosiaalisensyrjäytymisen estäminen

MITTARIT: Hyvinvointipuutteiden kasautumisenkehitys

Vointinsa erittäin tai melko hyväksikokevat 7-14 -vuotiaat

Huostaanottojen määrä Nuorten työttömyys-% alle 25 v. Kotona asuvien vanhusten määrä Henkilövahinkoihin johtaneetliikenneonnettomuudet

Työttömyysaste Turussa Toimeentulotukea saavien osuus Poliisin tietoon tulleet rikokset

Kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen

Lapsiystävällistä ympäristönsuunnittelua kehitetään.Välitunti Vasaramäen koulun pihalla. LS

-- Toimintaohjelma


ASUINALUEET

Yhdyskuntarakenne muodostuu fyysisistä raken-teista, kuten rakennuksista, liikenne- ja teknisenhuollon verkostoista, puistoista sekä viheralueis-ta. Yhdyskuntarakenteen toimivuus riippuu siitä,miten eri elementit on sijoitettu toisiinsa nähden.Liikennemäärät, kulkumuodot, energian kulutus taiyhdyskuntakustannukset määräytyvät pitkälle yh-dyskuntarakenteen perusteella. Myös erilaiset so-siaaliset tekijät, kuten elinympäristöjen terveelli-syys, turvallisuus, esteettömyys ja viihtyisyys mää-räytyvät yhdyskuntarakenteesta.

Maankäytön suunnittelu on keskeinen väline sovi-tettaessa yhteen yhdyskuntien kehitystarpeet jaympäristönsuojelutarpeet. Valtakunnallisissa alu-eidenkäyttötavoitteissa huomiota kiinnitetään mm.toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskun-tarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri-ja luonnonperintöön sekä toimiviin yhteysverkos-toihin ja energiahuoltoon.

Kestävä yhdyskunta mahdollistaa myös esteettö-män liikkumisen. Kenen tahansa toimintakyky voiolla satunnaisesti tai pysyvästi alentunut. Myösväestön ikääntyminen tuo mukanaan liikuntarajoit-tuneisuutta. Vuonna 2030 jo neljännes suomalai-sista on yli 65-vuotiaita. Liikkumisen esteiden kar-siminen palvelee kaikkia asukkaita.

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Monipuolisen asunto- ja väestörakenteensuosiminen

Aluepalvelujen turvaaminen jatehostaminen

Esteettömyyden huomioiminen kaikillakaupunkisuunnittelun alueilla

Hallintokuntien välisen yhteistyönvahvistaminen aluesuunnittelussa

Kaikenikäisten asukkaiden sosiaalisestahyvinvoinnista huolehtiminen

MITTARIT: Palvelujen saavutettavuus Asukastyytyväisyys

Uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon kestävän kehityksen mukaisettavoitteet. Havainnekuva rakenteilla olevasta Nummenrannan alueesta. Turun kaupunki ymp.- ja kaav.virasto

Asuinalueiden monipuolisuuden, esteettömyyden ja viihtyvyydenparantaminen

17

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Kestävän kehityksen tietoisuudenvahvistaminen ja kestävän kehityksenmukaisen käyttäytymisen lisääntyminen

Kestävän kehityksenkoulutusmahdollisuuksien luominenkaikille

Kaikille hallintokunnille yhteisten kestävänkehityksen menetelmäohjeiden laatiminensekä toiminnan seuranta ja arviointikaikilla tasoilla

MITTARIT: Koulutustilaisuuksien määrä/koulutukseenosallistuneiden määrä

Laatu- ja ympäristöjärjestelmien/kestävänkehityksen ohjelmien määrä

Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelmaanja muihin ympäristökasvatusohjelmiinosallistuvien koulujen ja päiväkotien määrä

Oppimis- ja kehittämisprosessien vahvistaminen lisäämään kykyä kohdatakestävän kehityksen mukanaan tuomia muutoksia

OPPIMIS- JA KEHITTÄMISPROSESSIT

Ympäristötietoisuuden lisääminen kaikilla tasoillaon yhtenä edellytyksenä ihmisten ympäristöasen-teiden ja -käyttäytymisen muutokselle sekä ym-päristövastuun kasvamiselle. Tieto lisää aktiivisuut-ta ja hälventää ennakkoluuloja. Oikea tieto ympä-ristöasioista lisää myös halua ryhtyä toimiin.

Pelkkä tiedon lisääminen ei yksin riitä muuttamaanihmisten jokapäiväisiä tapoja. Suopeinkaan ympä-ristöasenne ei välttämättä takaa, että myös käyt-täytyminen on kestävän kehityksen periaatteidenmukaista. Kynnys muuttaa tieto toiminnaksi onusein liian korkea. Yhtenä syynä on se, että ih-misten on vaikea nähdä yksittäisten tekojensa kol-lektiivisia seurauksia. Ei tiedetä, millä tavoin omakäyttäytyminen on yhteydessä ympäristöongel-miin.

Ympäristötietoisuus tarkoittaakin sitä, että ihmi-set ovat tietoisia tietyistä ekologisista lainalaisuuk-sista sekä ymmärtävät olevansa osa luonnon ko-konaisuutta ja siitä riippuvaisia. Tämän ymmärtä-minen on välttämätöntä, jotta ihmiset oppivat huo-maamaan yhteyden oman toimintansa ja ympä-ristön tilan välillä. Vain tätä kautta voidaan omak-sua vastuullinen elämäntapa ja saavuttaa sellaisiamuutoksia, jotka johtavat kestävään kehitykseen.

Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tut-kimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003-2008 todetaan, että kestävää kehitystä edistetäänkoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tämä on otettumyös huomioon opetusministeriön ja korkeakoulu-jen välisissä tavoite- ja tulossopimuksissa. Ope-tusministeriön vuonna 2004 hyväksymissä uusis-sa opetussuunnitelmissa perusopetuksen arvopoh-jana ovat: ”ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia,luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkel-poisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuudenhyväksyminen.” Perusopetuksen tavoitteena onkasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämänta-paan sitoutuneita kansalaisia. Yhtenä keskeisenäaihekokonaisuutena on: Vastuu ympäristöstä, hy-vinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Ympäristöasioihin perehdytään monin mukavin ta-voin. VS-Agendatston arkisto

-- Toimintaohjelma


ELINKEINORAKENNE

Kunnan menestys muodostuu lukuisista eri osa-tekijöistä, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa ja tu-kevat toisiaan. Keskeisenä voimavarana on ennak-koluuloton yhteistyö, jossa eri osapuolten tavoit-teet ja toiveet tiedostetaan ja hyväksytään. Erit-täin tärkeää yhteistyö on elinkeinoelämää kehitet-täessä. Yritysten toimintaedellytysten parantami-nen on kuitenkin vain yksi tekijä. Hyvinvoinnin edel-lytyksenä on myös sosiaalisesti tasapainoinen jaturvallinen asuinympäristö. Yhdessä nämä muo-dostavat merkittävän kilpailutekijän.

Monipuolinen elinkeinorakenne on omavarainentyöpaikkojen suhteen, sisältää joustavat liikenne-järjestelyt, riittävän energiahuollon, sekä riittävän,osaavan ja koulutetun työvoiman. Työntekijän kan-nalta tärkeitä tekijöitä ovat hyvät asunnot perheil-le, elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekämonipuoliset palvelut.

Vahva ja kilpailukykyinen kunta tarvitsee koulutuk-sen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä sekä tut-kimus- ja kehitystyötä. Tärkeää on kaupungin jaelinkeinoelämän yhteistyö yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen kanssa. Aktiivinen tiedottaminenon myös välttämätöntä. Kaikki toimet edellyttävätvahvaa yhteistyötä ja verkostoitumista yritysten,elinkeinoelämän, järjestöjen ja kaupungin kesken.Myös yhteistyön kaupungin oman organisaationsisällä tulee olla aktiivista ja sujuvaa.

Turun seudun elinkeinorakenteen tukena on mm.Turun seutukunnan kehittämisohjelma 2000-2006,jonka tavoitteena on tukea koko seudun kokonais-valtaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä pai-nottamalla alueen vahvuuksia sekä verkottamallaja tukemalla osaamista. Ohjelman yhtenä periaat-teena on ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskun-nallisesti kestävä kehitys. Turun seudun elinkei-nostrategian 2004-2010 kriittisiä menestystekijöi-tä ovat mm: osaavan työvoiman saatavuuden tur-vaaminen, koulutuksella korkeatasoiseen ammat-titaitoon ja asiantuntijuuteen, kehittämispanosten,investointien ja pääomien saaminen alueella sekäuusien verkostojen luominen ja hallinta.

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Yhteistyökulttuurin luominenelinkeinoelämän, hallintokuntien jakolmannen sektorin välille

Pitkäjänteisen kaupunkisuunnittelunedistäminen

Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin jastrategioihin ja niiden jalkauttaminenhallintokuntiin

Yhtenäisen, positiivisen, asiakaslähtöisenviestinnän kehittäminen

Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito jakehittäminen sekä uuden henkilökunnanrekrytointi

Korkeakouluyhteistyön ja elinkeino-rakennetta tukevan ammatillisenkoulutuksen kehittäminen

Edunvalvonta kansallisella jakansainvälisellä tasolla

MITTARIT: Kaupungista/kaupunkiin muutto Tyytyväisyyskysely Työpaikkaomavaraisuus Uudet työpaikat elinkeinopolitiikankärkialoilla

Monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen talouden tasapainon,kaupungin kehityksen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi

Monipuolinen elinkeinorakenne on omavarainen työ-paikkojen suhteen, sisältää joustavat liikennejärjes-telyt, riittävän energiahuollon, sekä riittävän, osaa-van ja koulutetun työvoiman. LS

19

Rio de Janeiron konferenssissa tavoitteeksi ase-tettiin kulutus- ja tuotantotapojen muuttaminen si-ten, että ympäristöön kohdistuva kuormitus vähe-nee ja kaikille ihmisille taataan perustarpeiden tyy-dytys. Luonnonvaroja voidaan säästää parantamallatuotannon ja kulutuksen hyötysuhdetta niin, ettävähemmästä materiaalista ja energiasta saadaanenemmän tuotteita ja palveluja. Käytettävät tuot-teet ovat pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä taituote korvataan palvelulla.

Julkisten hankintojen merkitys kestävän kehityk-sen toteutumisessa on ollut esillä jo pitkään. Kes-tävän kehityksen periaatteet on huomioitava myössuunnitteluvaiheessa, jolloin on helpompaa sovel-taa niitä myös käytännössä. Kestävän kehitykseneri ulottuvuudet huomioon ottava kokonaissuunnit-telu tekee käytännön soveltamisen mahdolliseksiesimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden, liiken-nesuunnittelun ja palvelujen sijoittumisen yhteydes-sä.

Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnois-sa vaikuttaa merkittävästi kaupungin ympäristöntilaan. Turun kaupungin hankintaperiaatteissa onhuomioitu kestävä kehitys seuraavasti: Hankinnois-sa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan

kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausma-teriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormituksetsekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennus-materiaalin elinkaaren aikana.

Tavoitteet ja mittaritTAVOITTEET: Sähköisen asianhallinnan tehostaminenja paperin kulutuksen vähentäminen

Elinkaari- ja laatuajattelun lisääminenmateriaali- ja palveluhankinnoissa

Kierrätyksen tehostaminen kaupungin organisaatiossa Laatumallien käyttöönotto kaikissahallintokunnissa ja arviointiprosessinkehittäminen

MITTARIT: Ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttö Kopiopaperin määrä Ympäristönäkökohdat huomioivatkaupungin hankinnat

Laatu- ja ympäristöjärjestelmien/kestävän kehityksen ohjelmien määrä

Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen suunnittelu- jarakennushankkeiden sekä hankintojen ympäristöystävällisyyttä jaelinkaarta lisäämällä

Kestävää kehitystä edistetään mm. suunnittelu- ja rakennushankkeiden ympäristöystävällisyyttälisäämällä. Elinkaari- ja laatuajattelua lisätään mm. kaupungin hankinnoissa. LS

TUOTANTO- JA KULUTUSTAVAT

-- Toimintaohjelma


Kestävän kehityksen ohjelma on toimeenpanoväli-ne, joka ohjaa hallintokuntia omien ohjelmien jasuunnitelmien laatimisessa. Hallintokunnat laativattoimintasuunnitelman, jossa on konkreettiset pää-tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät toimenpiteet,aikataulu sekä vastuuhenkilöt. Kestävän kehityk-sen työryhmä huolehtii siitä, että työ hallintokun-nissa käynnistyy.

Käytännön toteutus ulotetaan hallintokunnissa eriyksiköihin. Kaikki työntekijät osallistuvat kestävänkehityksen toimenpiteiden toteutukseen. Kaupun-gin viestintä- ja koulutussuunnitelma on yksi käy-tännön työkalu, jonka avulla voidaan viestinnän kei-noin edistää kestävää kehitystä kaupungin sisälläja koko kaupungissa.

Käytännön toteutukseen tarvitaan resursseja. Hal-lintokuntien välisen yhteistyön tehostaminen edel-lyttää aktiivista vuorovaikutusta. Jotta kestävänkehityksen vastuuhenkilöt jatkossakin toimivat yh-dessä, tarvitaan koordinointia, koulutusta ja yhtei-siä kokoontumisia. Tämä on tärkeää, jotta toimin-ta on vireää ja innostus säilyy. Kaupunginvaltuustohuolehtii siitä, että hallintokunnilla on riittävät re-surssit kestävän kehityksen työn toteuttamiselle.

KESTÄVÄN KEHITYKSENINDIKAATTORITKuutoskaupunkien yhteisetindikaattoritSuomen kuuden suurimman kaupungin, ns. kuu-toskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa,Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat asettivat syys-kuussa 2003 työryhmän kestävän kehityksen ra-portoinnin kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli:luoda yhtenäinen kestävän kehityksen raportointi-kehys olemassa olevaa ohjeistusta hyödyntäen,sopia yhteisistä indikaattoreista ja niiden määri-telmistä, mukaan lukien ympäristökustannuksetsekä jakaa kokemuksia ja tietoa jo tehdystä ke-hittämistyöstä kuutoskaupunkien kesken ja kau-punkien sisällä.

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajienasettaman tehtävän mukaisesti on hyväksytty esi-tys kaupunkien yhteisistä kestävän kehityksen in-dikaattoreista. Toimeksiantoa noudattaen työ onaloitettu ympäristöindikaattoreista ja ympäristöta-louden tunnusluvuista. Valitut indikaattorit ovat pää-asiassa ekologisia, mutta useilla niistä on myösyhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus.

Kaupunkien yhteisillä indikaattoreilla kuvataan pää-asiassa ekologisen kestävyyden etenemistä kau-punkiorganisaatiossa, mutta osin myös koko kau-pungissa. Indikaattorit on ryhmitelty seuraaviin ai-healueisiin:

Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus jaympäristökasvatus

Ympäristötoiminnan taloudellisilla tunnusluvuillakuvataan kaupunkiorganisaation panostusta eko-logiseen kestävyyteen. Tunnusluvut on ryhmiteltyseuraavasti: toteutunut rahankäyttö ja laskennalli-set hyödyt.

Indikaattorit kuvataan tarkemmin liitteessä 2.

3. Ohjelman toimeenpanoja seuranta

Kestävän kehityksen ohjelma koskee kaikkia työn-tekijöitä kaikissa hallintokunnissa. Paavinkadun päi-väkoti on myös Metsämörri-päiväkoti. LS

21

Kokonaisvaltainen elämänhallintaKokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemista kos-kevat indikaattorit kuvaavat yhteiskunnallisen kes-tävyyden etenemistä Turun kaupungissa. Indikaat-torit on ryhmitelty seuraaviin aihealueisiin:

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemista kuvaavat indikaattorit Taloudellinen turvallisuus Yleinen turvallisuus

Yhteinen mitta Varsinais-Suomenkuntien kestävälle kehitykselleVarsinais-Suomen Agendatoimisto tuotti vuonna2004 yhteistyössä seitsemän kunnan - Kaarina.Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Turku ja Salo -kanssa toiminta- ja toteutusmallin kestävän kehi-tyksen edistymisen seuraamiseksi kuntatasollaVarsinais-Suomessa. Yhteistyön tuloksena syn-tyi 16 kestävää kehitystä konkeretisoivaa indikaat-toria. Kunnat voivat hyödyntää indikaattorikokoel-maa kestävän kehityksen tavoitteiden asettamises-sa ja seurannassa. Indikaattorit ovat osoitteessawww.vsagendatoimisto.fi

Kestävän kehityksen työn seurantaTurun kaupungin kestävän kehityksen toteutumis-ta seurataan pääosin ympäristötilinpäätöksen ja -raportoinnin avulla. Ympäristöraportti otetaan ym-päristötilinpäätöksen liiteaineistoksi ja sillä seura-taan kestävän kehityksen toimintalinjojen toteutu-mista tiettyjen indikaattorien osalta vuosittain jatiettyjen indikaattorien osalta neljän vuoden välein.Lisäksi hallintokunnat seuraavat oman kestävänkehityksen toteutumista vuosiraporteissaan.

Seurannan apuna käytetään kuutoskaupunkien yh-teisiä indikaattoreita, joita toimikunta on täydentä-nyt kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukemistakuvaavilla indikaattoreilla ja Varsinais-Suomen kun-tien yhteisiä kestävän kehityksen indikaattoreilla.

Kestävän kehityksen ohjelma ja Ympäristöraporttimuodostavat Turun kaupungin ympäristöjohtamis-järjestelmän.

Eräänä yleistä turvallisuutta kuvaavana indikaattorina on henkilövahinkoihin johtaneiden tieliikenneonnetto-muuksien lukumäärä. Poliisi opasti turkulaisia Autottomana päivänä. VS-Agendatston arkisto

-- Ohjelman toimeenpano ja seuranta


ALUEPELASTUSLAITOSKasvihuonekaasupäästöt

Käytetään yhteiskuljetuksia koulutuksiin,kokouksiin ym. Tehostetaan jätteiden lajittelua ja kierrätystä Vähennetään energian kulutustapelastuslaitoksen kiinteistöissä ja ajoneuvoissa.

Luonto ja kulttuuriympäristö Lisätään paloasemien ulkoalueiden viihtyisyyttäyhteistyössä tilalaitoksen ja kiinteistönhoidonkanssa.

Kuntalaiset ja aluetyö Tehostetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuttamm.kehittämällä internetsivuja. Kehitetään asiakaskyselyjä

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Tuetaan ja kehitetään TYKY -toimintaa. Tarjotaan mahdollisuus kouluttautumiseen Lisätään työhön perehdyttämistä ja työnohjausta.

Asuinalueet Lisätään mahdollisuuksia esteettömäänliikkumiseen omassa hallintokunnassa. Huomioidaan esteetön liikkuminentarkastustoiminnassa.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Järjestetään vähintään yksi kestävän kehityksenkoulutustilaisuus/vuosi. Otetaan kestävä kehitys yhdeksi osa-alueeksiuusien työntekijöiden perehdytyksessä Laaditaan selkeät, yksinkertaiset eri tulosalueilleräätälöidyt toimintaohjeetympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksenhuomioivista työtavoista ja -menetelmistä.

Elinkeinorakenne Laaditaan pelastuslaitoksen palvelustrategia. Ylläpidetään ja kehitetään henkilökunnanammattitaitoa Lisätään yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Tuotanto- ja kulutustavat Kehitetään sähköisiä työmenetelmiä ja siirrytäänkäyttämään niitä omassa toiminnassa. Pyritään vähentämään paperin kulutusta Huomioidaan elinkaariajattelumateriaalihankinnoissa eli suositaan pitkäikäisiäja ympäristöystävällisiä tuotteita.

AMMATTI-INSTITUUTTIKasvihuonekaasupäästöt

Laaditaan ympäristöohjelma, jossa saatetaanajan tasalle toimintaohjeet jätehuollosta jaenergian säästämisestä, tehdään nykytilanitsearviointi sekä sovitaan kehittämistoimenpiteetja toteutus.

Luonto ja kulttuuriympäristö Lisätään näkyvää toimintaa ympäristön puolestaja pyritään levittämään tietoa jaympäristömyönteisiä asenteita myösoppilaitosyhteisön ulkopuolelle.

Kuntalaiset ja aluetyö Perehdytetään opiskelijat ja henkilökuntaoppilaitoksen ympäristöohjelmaan ja sentavoitteisiin sekä painotetaanopetussuunnitelman sisältämiä kestävänkehityksen tavoitteita. Selvitetään oppilaitoksen mahdollisuudet tehdäyhteistyötä ympäristöopetuksessa ulkopuolistensidosryhmien kanssa Vahvistetaan oppilaitoksen imagoa kestävänkehityksen oppilaitoksena.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Vahvistetaan oppimis- ja kehittämisprosessejasosiaalisen kestävyyden näkökulmasta Lisätään yleistä hyvinvointia kiinnittämällähuomiota terveelliseen ja turvalliseentyöympäristöön Jatketaan opiskelijahuoltotoiminnan ja opiskelijanohjaustyön kehittämistä

Oppimis- ja kehittämisprosessit Henkilökunnan täydennyskoulutustarveympäristöasioissa selvitetään ja tarvittavatäydennyskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan. Opettajat selvittävät yksin tai ryhmissäopettamiensa aineiden yhteydetympäristökysymyksiin. Tarkistetaan oppilaitoskohtaisenopetussuunnitelman yhteisen osan sisältökestävän kehityksen osalta. Tehdään vuosittainen arviointiopetussuunnitelmaan sisältyvänympäristöopetuksen tavoitteiden toteutumisesta. Lisätään yhteistyötä koulutalojen, eri oppiaineitaopettavien opettajien sekä muissa oppilaitoksentehtävissä toimivien henkilöiden kesken.

Elinkeinorakenne Työelämän alakohtaiset ympäristöosaamisenvaatimukset sisällytetään ammatillisiin opintoihin,työssäoppimisjaksoihin ja näyttösuunnitelmiin. Tutustutaan yhteistyöyritysten kestävän kehityksenohjelmiin ja kehitetään hyviä ympäristökäytäntöjäyhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tuetaan opiskelijoiden kasvua ammattitaitoisiksiihmisiksi, jotka toimivat työssäänympäristövastuullisesti.

Liite 1. Hallintokuntakohtaisia keinoja tavoitteidentoteuttamiseksi

23

AMMATTIKORKEAKOULUKasvihuonekaasupäästöt

Vähennetään negatiivisia ympäristövaikutuksiakiinnittämällä huomiota energian kulutukseen,päästöihin ja jätteisiin.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Turun AMK on haluttu ja laadukas opiskelupaikka,jossa osaamista kehitetään ja hyvinvointiaedistetään opintoja tehokkaasti ohjaamalla,osallisuutta ja sosiaalista pääomaavahvistamalla sekä opintososiaalisella tuella. Turun AMK on haluttu, turvallinen ja mielekästyöpaikka, jossa henkilöstön osaamistaarvostetaan ja kehitetään, hyvinvointia edistetäänja osallisuutta ja sosiaalista pääomaavahvistetaan.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Lisätään kestävän kehityksen tietoisuutta sekäammattikorkeakoulun sisällä että työelämässä.

Elinkeinorakenne Turun AMK on luotettava kumppani alueentyöelämän kehittämisessä, alueellisestimerkittävissä toimielimissä ja muussasidosryhmäyhteistyössä. Valmistuneet työllistyvät pääosin Varsinais-Suomeen koulutusta vastaaviin tehtäviin, nostavatalueen verotuloja, kilpailukykyä ja palvelujenkysyntää. Turun AMK:n vahvistuva T&K-toiminta,täydennyskoulutus ja palvelutoiminta kehittävät jauudistavat alueen työelämää. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksimahdollisimman suuri osa opiskelijoistavalmistuu määräajassa.

KAUPUNGINKANSLIAKuntalaiset ja aluetyö

Jalkaudutaan aluetyöryhmiin esim. esittelemäänkaupungin uutta strategiaa Lisätään Turku-pisteen tunnettavuutta esimerkiksialuelehtien kautta.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Järjestetään vähintään yksi koulutustilaisuus/vuosi. Laaditaan kanslian oma käytännönläheinenympäristöopas. Perehdytetään työntekijät ympäristöoppaankäyttöön työpaikkakokouksissa, kahvitiloissa ym. Suoritetaan itsearviointi säännöllisesti. Kehitetään palkitsemiskäytäntö, esim. vuodenympäristöteko

Elinkeinorakenne Koordinoidaan kaupungin kestävän kehityksenoperatiivinen viestintäsuunnitelma ja toteutetaanse yhdessä hallintokuntien ja muidenyhteistyötahojen kanssa. Hyödynnetään Intraa ja Internetiä positiivisessaasennemuokkauksessa ja tiedottamisessa.

Tuotanto- ja kulutustavat Sähköisen asioinnin järjestelmän sekäviranhaltijan työpöytäsovelluksen käyttöönotto jahankintatoimen sähköisen ostojärjestelmänhankkiminen

KIINTEISTÖLAITOSLuonto ja kulttuuriympäristö

Luonnon ja metsien monimuotoisuutta edistetäänmm. metsäsuunnitelman avulla. Laaditaan koko kaupungin viheralueohjelma, jossakiinnitetään huomiota eri alueiden luonnonarvoihin.

Kuntalaistet ja aluetyö Laaditaan koko kaupungin Viheralueohjelmayhteistyössä muiden hallintokuntien ja alueidenasukkaiden kanssa. Talkootyö

Asuinalueet Lisätään katu- ja puistoalueiden viihtyisyyttä,toimivuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Lisätään liikenneturvallisuutta.

Elinkeinorakenne Tonttituotannon laatu- ja määrätavoite Liikenneturvallisuuden lisääminen Vetovoimainen toimintaympäristö

KULTTUURITOIMIKasvihuonekaasupäästöt

Otetaan teatterissa hukkalämpö talteen. Ylläpidetään alueellisia palveluja, kutenlähikirjastoja ja kirjastoautoja sekä tehostetaanniiden käyttöä esim. järjestämällä lähikirjastoissataidenäyttelyitä ja pieniä konsertteja. Kehitetään sähköistä palvelua, kuten lainojenuusimista, lippujen hankintaa tai taide-elämyksiäverkossa.

Luonto ja kulttuuriympäristö Lisätään luontokasvatusta kaikenikäisille. Vaalitaan kaupungin identiteettiä vahvistavaakaupunkikuvaa mm. suojelemalla kaupunginhistoriallisia kerroksia ja kulttuuriympäristöä. Edistetään yksittäisten kulttuurihistoriallisestiarvokkaiden rakennusten antikvaarista korjaamista. Suojellaan arvokkaita kansallismaisemia. Kiinnitetään parempaa huomiotakulttuuriympäristön suojeluun maankäytönsuunnittelussa.

Kuntalaiset ja aluetyö Tehostetaan lähikirjastojen ja aluetoiminnanyhteistyötä. Lisätään mahdollisuuksia lasten ja nuorten taide-kasvatukseen ja -opetukseen esimerkiksikouluissa. Järjestetään kaupunkikävelyjä, historiallisiaopastuksia ja paikallisesta historiasta kertoviaesitelmätilaisuuksia eri alueilla.

Elämänhallinta Avustustoiminnalla tuetaan kaupunkiorganisaationulkopuolista kulttuurituotantoa, jotta taataan moni-puolinen tarjonta ja vaihtoehtoja erilaisille ihmisille. Lisätään kulttuurin ja taiteen opetusta sekäkulttuurielämysten tarjoamista kaikillekohderyhmille sekä vahvistetaan erilaisuudensallivaa kulttuuritarjontaa. Annetaan työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojakulttuurialojen opiskelijoille.

Asuinalueet Turvataan kulttuuriympäristön ja historiallisestikerroksisen rakennetun ympäristön säilyminenkaikilla asuinalueilla. Huolehditaan ulkoveistosten kunnosta.

-- Liitteet


Oppimis- ja kehittämisprosessit Korostetaan aineettomia nautintoja, kutenkonsert-teja, taidenäyttelyitä ja kirjallisuudenharrastusta.

Elinkeinorakenne Panostamalla “Turku Euroopan Kulttuuripää-kaupungiksi 2011” -hankkeeseen vaikutetaanTurun imagoon ja positiiviseen vetovoimaankansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vaalitaan ja vahvistetaan kaupungin historiallistaja kulttuuriympäristöä.

Tuotanto- ja kulutustavat Tehostetaan materiaalien uusiokäyttöä taikierrätys-tä, kuten teatterin lavasteet ja puvut,kirjaston poistokirjojen myynti ja lahjoitus kouluilleja päiväkodeille luettavaksi taiaskartelumateriaaliksi. Käytetään paperisilppua ja muuta jätemateriaaliaaskartelumateriaalina kulttuuripajassa. Kannustetaan aineettomiin nautintoihin. Tehostetaan sähköistä palvelua, esimerkiksielektroninen kirjastoaineisto.

LIIKUNTATOIMIKasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Painotetaan lähiliikuntapaikkojen rakentamistaliikuntapaikkarakentamisinvestoinneissa. Kaavoitukseen vaikuttamalla pyritään edistämäänsellaista kaupunkirakennetta, joka edistää kevyenliikenteen olosuhteita ja mahdollistaa lähiliikunta-paikkojen sekä ulkoilureittien toteuttamisen. Lisätään seudullista yhteistyötäerikoisliikuntapaikkahankkeissa. Aktivoidaan arkiliikuntaan tiedotuksen jamarkkinoinnin keinoin mm. korostamallakevyenliikenteen hyötyjä suhteessa autoiluun.

Luonto ja kulttuuriympäristö Laaditaan kunkin alueellisen liikunnanohjaajanväestövastuualueelta alueelliset liikkumiskartat,jotka korostavat alueen erityispiirteitä, kutenluonnon monimuotoisuutta. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa otetaanhuomioon alueiden erityisominaisuudet.

Kuntalaiset ja aluetyö Suunnitellaan lähiliikuntapaikkoja yhteistyössäaluetyöryhmien sekä alueen asukkaiden kanssa. Alueelliset liikunnanohjaajat osallistuvataktiivisesti alueen yhdistysten ja aluetyöryhmientoimintaan.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Rakennetaan ja huolehditaan erilaisista liikuntaolo-suhteista järjestämällä liikunnanohjaustaerityyppisille ihmisryhmille sekä tukemallakolmannen sektorin seuratoimintaa. Luodaan mahdollisuuksia sosiaalisille kaveri-kontakteille erilaisten liikuntatoimintojen avulla.

Asuinalueet Toteutetaan lähiliikuntapaikkahankkeet.

Tuotanto- ja kulutustavat Tehostetaan poikkihallinnollista yhteistyötä, jollaetsitään mahdollisuuksia jakaa eri hallintokuntienresursseja hallintokuntien perustavoitteidensaavuttamiseksi.

NUORISOTOIMIKasvihuonekaasupäästöt

Selvitetään, minkälaisia jäteastioitanuorisotiloissa ja -alueilla tarvitaan ja toteutetaansystemaatti-semmin jätteiden lajittelua jakierrätystä. Pyritään energiansäästöön kiinnittämälläaiempaa tietoisemmin huomiota energiankulutukseen.

Kuntalaiset ja aluetyö 13-17-vuotiaiden osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksia lisätään Nuortenturku Foruminkautta.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Tarjotaan turvallista ja virikkeellistä toimintaa 7-12-vuotiaille ja kehitetään 13-25-vuotiaiden sosiaali-sia, opiskelu- ja työelämävalmiuksia harraste- jatyötoiminnan sekä nuorisotiedotuksen kautta.

Asuinalueet Turvataan esteetön liikkuminen nuorisotiloissa ja-alueilla.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Jatketaan ympäristökasvatukseen ja -tiedotukseen panostamista sekä erilaisiintempauksiin osallistumista lasteniltapäivätoiminnassa. Jatketaan kierrätysmateriaalien käyttämistäaskartelussa Seikkailupuiston niksipajassa sekäSeikkailutalon avoimessa ateljeessa. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta kestävääkehitystä koskevista aiheista, alkaen jätteidenkierrätyksestä ja lajittelusta. Valitaan jokin nuorisotila tai -alue pilottikohteeksi,jolla toteutetaan kestävää kehitystäinnovatiivisesti.

OPETUSTOIMIKasvihuonekaasupäästöt

Seurataan energian kulutusta ja pyritäänkulutuksen vähentämiseen. Kannustetaan oppilaita ja henkilökuntaaomaehtoiseen kouluja työmatkojenkulkemiseen; kävellen, pyörällä, bussilla. Kannustetaan kouluja hankkimaanOpetushallituksen ympäristösertifikaatti jaosallistumaan Vihreä Lippu- ympäristökasvatus-ohjelmaan tai Metsämörri-toimintaan. Kiinnitetään huomiota jätteiden syntyyn jalajitteluun. Siirrytään sähköiseen asiankirjojen hallintaan.

Luonto ja kulttuuriympäristö Opetetaan vaalimaan kouluympäristöjä jaideoidaan niiden kehittämistä. Tutustutaan kansallismaisemiin ja niidenmonimuotoisuuteen. Ulkoilualueiden ja puistojen vaaliminen mm.siivoustalkoilla. Lisätään työtilojen viihtyisyyttä ja sisäilman laatuaesim. kasvien oikeilla valinnoilla ja hoidolla.

Kuntalaiset ja aluetyö Toteutetaan ympäristökasvatustaläpäisyperiaatteella kaikissa aineissa.

25

Rohkaistaan sähköiseen asiointiin. Toteutetaan kodin ja koulun yhteistyötä mm.asiakastyytyväisyyskyselyin. Lisätään yhteistyötä V-S Agendatoimiston kanssa.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Edistetään psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistahyvinvointia. Tuetaan vanhempia kasvatustyössä esim.vanhempainiltojen ohjelmavalinnoilla.

Asuinalueet Parannetaan työ- ja koulutilojen terveellisyyttä jaturvallisuutta Korjaus- ja rakentamiskohteissa pyritäänesteettömään liikkumiseen

Elinkeinorakenne Luodaan hyvää pohjaa monipuolisille jatko-opinnoille laadukkaalla perusopetuksella. Tuetaan oppilaiden kiinnostusta eri aloihin. Suositaan yrittäjähenkisyyttä oppilaidentoiminnassa. Lisätään opettajien ja rehtoreiden tietoa jaymmärrystä taloudesta ja sen toiminnasta

Tuotanto- ja kulutustavat Otetaan huomioon elinkaariajattelumateriaalihankinnoissa eli suositaan pitkäikäisiäja ympäristöystävällisiä tuotteita. Suositaan lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. Kannustetaan aineettomiin nautintoihin: taide,musiikki, teatteri

REVISIOTOIMISTOKasvihuonekaasupäästöt

Käytetään yhteiskuljetuksia koulutuksiin,kokouksiin ym. Kannustetaan työntekijöitä julkistenkulkuvälineiden ja polkupyörän käyttöön sekävirka- että työmatkoilla.

Kuntalaiset ja aluetyö Rohkaistaan sähköiseen asiointiin ja muuhunyhteydenpitoon mm. kehittämällä Internetsivuja. Tehdään tarkastuslautakunnan toiminta ja työntulokset tutummiksi.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Työnantaja tukee ja kehittää aktiivisesti TYKY-toimintaa. Työtilanteen mukaan käytetään työajan joustoa. Laaditaan osaamiskartoitus jakoulutussuunnitelma huomioiden työntekijöidenomat tavoitteet ja mahdollisuudet. Pidetään säännöllisesti kehityskeskusteluja jahuolehditaan yhdessä työilmapiiristä.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Osallistutaan yhteistyöhön virkamiestasollaoppimis- ja kehittämisprosessienvahvistamiseksi. Hankitaan tietoa ISO-standardeista,sertifikaateista yms.

Elinkeinorakenne Ylläpidetään omia tietoja ja taitojaarviointitoiminnan ja sen tulosten kehittämiseksi.

Tuotanto- ja kulutustavat Kehitetään toimivia työkaluja sähköisentoimintatavan käyttöönoton helpottamiseksi. Kehitetään oman toimiston työprosesseja.

SOSIAALITOIMIKasvihuonekaasupäästöt

Kannustetaan päiväkodit osallistumaan VihreäLippu -ympäristökasvatusohjelmaan ja Metsämörri-toimintaan. Jokainenksikkö laatii ympäristöohjelman, jossa onohjeet mm. energiansäästöstä, jätteiden lajittelustaja hankinnoista. Käytetään tekniikkaa tehokkaammin erilaisissatapaamisissa, esim. videokokoukset ja -tulkkaukset.

Luonto ja kulttuuriympäristö Lisätään päiväkotien luontokasvatuskoulutusta. Kaavoitusta koskevissa lausunnoissa huomioidaanluonnon ja asuinympäristön merkityslapsiperheiden, vanhusten ja vammaistenhyvinvoinnille.

Kuntalaiset ja aluetyö Huolehditaan siitä, että sosiaalinen isännöinti-toiminta jatkuu ja tehostetaan hallintokuntien jamuiden tahojen välistä yhteistyötä sen toiminta-edellytysten jatkumisen varmistamiseksi. Otetaan käyttöön palveluseteli, joka lisääkuntalaisten valinnanvapautta ja osallistumistapalveluiden järjestämisessä.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Tuetaan asiakkaita elämän eri vaiheissa jakiinnitetään erityistä huomiota ennaltaehkäiseväänsosiaalityöhön. Lisätään yhteistyötä neuvoloiden kanssa tuentarpeessa olevien perheiden tunnistamiseksi jaauttamiseksi. Lisätään vanhempien kasvatuksen tukemista mm.kohdentamalla lisäresursseja perhetyöhön. Lisätään yhteistyötä muiden hallintokuntien jakolmannen sektorin kanssa. Kehitetään nuorten urasuunnittelupalvelujayhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Turvataan riittävä määrä intervallipaikkojavanhuksille ja lisätään vanhainkoti- jadementiahoitopaikkoja tarvetta vastaavaksi.

Asuinalueet Tuodaan esille lapsi-, vammais- ja vanhus-näkökulma kaavoituslausuntojen yhteydessä.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Työntekijöiden perehdyttämistilaisuudessakerrotaan kestävän kehityksen merkityksestä jatärkeydestä. Laaditaan toimintayksiköihin räätälöidyt ohjeetympäristöystävällisistä työtavoista ja -menetelmistä. Sisällytetään sosiaalikeskuksen koulutussuunni-telmaan ympäristö- ja kestävän kehityksen koulutus,mittarina koulutusta saaneiden määrä/vuosi. Kannustetaan päiväkoteja osallistumaan VihreäLippu -ympäristökasvatusohjelmaan. Palkitaan Vihreä Lippu -ohjelman toteuttajia esim.osallistumismaksun korvaamisella. Kannustetaan päiväkoteja Metsämörri-toimintaan jasuunnataan koulutusvaroja mm. ko. toimintaan.

Elinkeinorakenne Huolehditaan ammattitaitoisten työntekijöidensaatavuudesta. Lisätään yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Tuotanto- ja kulutustavat Kilpailutetaan hankintoja erityisestiympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

-- Liitteet


TEKNISET PALVELUTKasvihuonekaasupäästöt

Tehostetaan konekaluston reittisuunnittelua jakaluston uusimista mm. suosimalla katalysaattoria. Kannustetaan joukkoliikenteen suosimiseen. Vähennetään toimitilojen energiankulutusta japyritään korvaamaan energiatarvettaympäristöystävällisillä energiamuodoilla. Lisätään lämmön talteenottoa. Lisätään jätteiden hyötykäyttöä tehostamallalajittelua, valistusta ja opastusta sekä laatimallaennakkosuunnitelma jätemäärän minimoimiseksi. Käytetään jokivettä kaupungin istutustenkastelussa.

Luonto ja kulttuuriympäristö Säilytetään kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet. Kiinnitetään huomiota kunnossapidon oikea-aikaisuuteen ja rakennusten jatkuvaan hoitoon. Säilytetään alueilla luontaisesti esiintyvät lajistot.

Kuntalaiset ja aluetyö Lisätään yhteisvastuuta ja yhteistyötä omanlähiympäristön hoidossa ja kunnossapidossa. Ympäristökasvatuksen aloittaminen jopäiväkodeissa ja kouluissa Valistetaan eri sidosryhmiä kestävään kehitykseenliittyvistä asioista. Laaditaan asuinympäristön kohennushankkeitayhteistyössä taloyhtiöiden ja asukasjärjestöjenkanssa. Selvitetään asuinympäristön viihtyvyyteen vaikuttaviatekijöitä asukaslähtöisesti.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Ylläpidetään henkilökunnan työkykyä ja tarjotaanmahdollisuus kouluttautumiseen. Lisätään työhön perehdyttämistä ja työnohjausta.

Asuinalueet Tehostetaan katu- ja viheralueiden kunnossapidonoikea-aikaisuutta yhteistyössä muidenasianomaisten hallintokuntien kanssa. palautteen antaminen ja vastaanottaminen Lisätään kaupunkialueiden roskakorien määrää jasuunnitellaan niiden tyhjennystarve.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Huomioidaan kestävän kehityksen osuuskoulutuksessa ja tiedottamisessa Tehdään yhteistyötä ammatti-instituutin jaammattikorkeakoulujen kanssa mm. tarjoamallaharjoittelupaikkoja opiskelijoille.

Elinkeinorakenne Ylläpidetään henkilökunnan ammattitaitoa.

Tuotanto- ja kulutustavat Vähennetään materiaalin käyttöä mm.ennakkosuunnittelulla. Käytetään katemateriaalia rikkakasvien torjunnassa. Lisätään sähköistä asianhallintaa ja vähennetäänpaperin kulutusta. Suositaan pitkäikäisiä ja ympäristöystävällisiätuotteita. Tehostetaan määrämittaisten rakennusmateriaalienkäyttöä. Otetaan laatumalli käyttöön oman toiminnantukemiseksi ja kehittämiseksi. Lisätään tiedottamista sekä palautetiedonkeräämistä ja hyödyntämistä.

TERVEYSTOIMIKasvihuonekaasupäästöt

Toteutetaan energiakatselmoinneissa esitetytenergiansäästötoimenpiteet. Päivitetään kuljetusosaston reittisuunnitelmasäännöllisesti ja lisätään vähäpäästöistäkuljetuskalustoa. Tehostetaan jätteiden lajittelua mm. päivittämälläjätteidenkäsittelyohjeet. Tehostetaan toimisto- ym. kalusteidenkierrätystoimintaa integroimalla kierrätyshankintoihin ja korvaushankkeisiin. Vähennetään paperin käyttöä palavereissa ym.siirtymällä asteittain mahdollisuuksien mukaankannettavien tietokoneiden käyttöön.

Luonto ja kulttuuriympäristö Ylläpidetään ja kehitetään sairaala-alueenviheralueita sekä lisätään ulkoalueidenviihtyisyyttä ja käyttöä puistoalueena. Lisätään sairaalan viihtyisyyttä ja sisäilman laatuaesim. kasvien oikeilla valinnoilla ja hoidolla. Toteutetaan sairaalan uusi piha-aluesuunnitelma

Kuntalaiset ja aluetyö Tiivistetään yhteistyötä hallintokuntien, kolmannensektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Yhtenäistetään asiakaskyselyt hallintokunnassa. Tehostetaan sähköistä asiointia.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Annetaan ennalta ehkäisevää tukea ihmisenelinkaaren kaikissa vaiheissa yhteistyössämuiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Laaditaan asiakas- ja asukaskyselyjä. Jalkautetaan Turun päihdestrategia käytännöntoimenpiteiksi. Kehitetään internetin itsehoito-osiota.

Asuinalueet Taataan mahdollisuus esteettömään liikkumiseenomassa hallintokunnassa. Turvataan palveluiden fyysinen saatavuus. Siirrytään alueelliseen palvelutoimintamalliin. Otetaan käyttöön uusi kotihoitomalli.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Järjestetään henkilökuntakoulutuksiatarkoituksena lisätä koko henkilökunnanympäristömyönteistä asennetta ja tietoa sekätyössään että vapaa-aikanaan. Lisätään henkilökunnan monimuotoistakoulutusta ja mahdollisuutta osallistuakoulutukseen. Lisätään koulutuksen ja kehitysprosessienauditointia.

Elinkeinorakenne Laaditaan terveystoimen palvelustrategia.

Tuotanto- ja kulutustavat Hankitaan ympäristösertifiointi omallehallintokunnalle. Huomioidaan positiivisesti yritykset, joilla on ISO14001 sertifiointi. Huomioidaan elinkaariajattelumateriaalihankinnoissa. Kiinnitetään huomiota lääkkeiden käytönoptimointiin.

27

TILALAITOSKasvihuonekaasupäästöt

Vähennetään lämpöenergian ominaiskulutusta 11% vuoden 1996 tasosta vuoteen 2010 mennessä.

Luonto ja kulttuuriympäristö Ennakoidaan ja ohjelmoidaan kunnossapito.

Asuinalueet Uusien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessakiinnitetään huomiota esteettömyyteen, hyväänsaavutettavuuteen, rakennustenmonikäyttöisyyteen ja elinkaaritalouteen.

Tuotanto- ja kulutustavat Otetaan huomioon rakennustenympäristövaikutukset koko niiden elinkaarenajalla, sekä kehitetään tältä pohjalta edelleenhankintakriteerejä.

TURKU ENERGIAKasvihuonekaasupäästöt

Kehitetään ympäristöystävällisiäenergiantuotantovaihtoehtoja Vähennetään energian ja veden kulutustakatselmoimalla omia toimisto- ja tuotantolaitoksia Vähennetään yhtiön kuljetuskalustoon liittyviäympäristövaikutuksia. Hyödynnetään Topinojan kaatopaikkakaasujalämpöenergiaksi.

Luonto ja kulttuuriympäristö Huomioidaan ympäristöllisesti arvokkaat alueetuusia energianjakeluverkkoja suunniteltaessa Lisätään yhteistyötä sidosryhmien kanssa(ympäristöviranomaiset, asukasyhdistykset yms).

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Turku Energiassa on määritelty ja käytössätyöhyvinvointistrategia, joka pitää sisällään sekätyöntekijöiden henkisen että fyysisen hyvinvoinnin(osaamisen ylläpito ja hyvä esimiestyöskentelyilmapiiriasioineen sisältyvät myös tähän)

Asuinalueet Vähennetään öljyvahinkoriskejä Lisätään viihtyvyyttä asuinympäristössä esim.sähkönjakelukaappeja maisemoimalla

Oppimis- ja kehittämisprosessit Energiansäästöneuvontaa jatketaan asiakkaille jasidosryhmille. Ulkoista ja sisäistä ympäristötiedottamistajatketaan Säännölliset yhtiön sisäiset ja ulkoiset arvioinnit

Elinkeinorakenne Turku Energian yhteiskuntavastuuseen liittyytoimitusvarmuus sähkön ja lämmön jakelussa.

Tuotanto- ja kulutustavat Selkeytetään hankintamenettelyjä ottamallahuomioon ympäristönäkökohdat (mm.hyväksyttyjen toimittajien luettelo). Lisätään sähköpostilaskutusta.

TURUN SATAMAKasvihuonekaasupäästöt

Vähennetään energian kulutusta satamankiinteistöissä ja ajoneuvoissa.

Luonto ja kulttuuriympäristö Ennakoidaan ja vähennetään osittaisestasataman rakentamisesta, toiminnasta jakunnossapidosta sekä ruoppauksesta jaläjityksestä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Asuinalueet Ennakoidaan ja vähennetään osittaisestasataman rakentamisesta, toiminnasta jakunnossapidosta sekä ruoppauksesta jaläjityksestä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Seurataan vesistövaikutuksia, ilmapäästöjä jamelua sekä toteutetaan tarpeellisetvähentämisohjelmat yhteistyössä satama-alueella toimivien eri sidosryhmien kanssa.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Lisätään henkilöstön ympäristötietoisuuttaympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksioman työn yhteydessä.

Elinkeinorakenne Sataman toiminnalla ja kehittämisellä pyritäänvahvistamaan monipuolista elinkeinorakennetta. Sataman strategian mukaisesti Turun Satama onmäärätietoisesti kehittämässä talousalueestaankansainvälisesti merkittävää logistista keskusta.

Tuotanto- ja kulutustavat Kehitetään hankintamenettelyjä ottamallahuomioon ympäristönäkökohdat. Ennakoidaan ja vähennetään satamanrakentamisesta, toiminnasta ja kunnossapidostasekä ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuviaympäristöhaittoja. Laaditaan kattava ja toimiva jätehuolto, jokakannustaa ympäristöystävällisiin toimintatapoihin.

TURUN VESILAITOSKasvihuonekaasupäästöt

Jätteen lajittelua, kierrätystä ja energianahyödyntämistä seurataan ja tehostetaansoveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Asuinalueet Talousveden laatu paitsi täyttää STM:n laatunormiton lisäksi kuluttajan aistimana hyvää (kirkkaus jahajuttomuus). Seudullinen vedenhankinta toteutetaan vuoteen2009 mennessä.

Tuotanto- ja kulutustavat Vesijohtoverkoston vuotojen määrää vähennetään.Tavoitteena on enintään 19 % vuotovesimäärä. Viemäriverkoston ylivuotojen määrää vähennetäänvuosittain. Vesilaitos edistää vesihuoltolain edellyttämääkiinteistökohtaista erillisviemäröintiä mm.opastamalla kuluttajia. Vuonna 2007 määrätäänsekaviemäröintimaksu kiinteistöille, jotka ovathulevesiverkoston piirissä mutta johtavathulevedet jätevesiviemäriin. Jätevedenpuhdistuksessa täytetään nykyisellepuhdistamolle asetetut väliaikaiset ehdot, jaseudullinen uusi puhdistamo on käytössä 2009mennessä.

-- Liitteet


YMPÄRISTÖ- JAKAAVOITUSVIRASTOKasvihuonekaasupäästöt

Eheytetään kaupunkirakennetta ja minimoidaanliikennetarvetta seudullisessa ja kunnallisessamaankäytön suunnittelussa. Kannustetaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen käyttöä liikennepoliittisin keinoin.

Luonto ja kulttuuriympäristö Kartoitetaan luonnon arvot yleis- jaasemakaavatasolla. Suojellaan maisemakokonaisuuksia. Lisätään viherkäytäviä kaavoituksessa. Tuotetaan tietoa luontoarvoista, jotka huomioi-daan kaavoituksessa lain edellyttämällä tavalla. Lisätään ympäristökasvatusta ja -koulutusta.

Kuntalaiset ja aluetyö Tehostetaan vuorovaikutteista aluesuunnitteluaesimerkiksi kaavakävelyillä. Lisätään ympäristöneuvontaa ja -valistusta, kutenyleisötilaisuuksia ja luontoretkiä. Kehitetään kaavoitusta ja suunnittelua koskevaninformaation jakamista kuntalaisille.

Kokonaisvaltainen elämänhallinta Huolehditaan monipuolisesta tonttitarjonnasta. Pyritään heikoimman lenkin periaatteeseenkaupunkisuunnittelussa, jotta yhteisön heikoinkinjäsen pystyy toimimaan asuinympäristössään. Ylläpidetään ja kehitetään tasapainoistaaluerakennetta ja alueellista palvelurakennetta. Ylläpidetään ja kehitetään toimivaajoukkoliikennettä. Ylläpidetään ja kehitetään liikuntapaikkoja jareittejä.

Asuinalueet Varmistetaan huolellinen detaljisuunnittelualuesuunnittelussa. Varmistetaan, että yleisten alueidensuunnittelussa, julkisissa ulkotiloissa jarakennussuunnittelussa noudatetaanesteettömän ympäristön rakentamisestaannettuja määräyksiä. Huolellisella asemakaavasuunnittelulla taataanhelppokulkuisen ympäristön rakentaminen. Rakennusvalvonta kannustaa esteettömäänrakentamiseen yli säännösten vähimmäistason.

Oppimis- ja kehittämisprosessit Ympäristövalistusta ja -neuvontaa lisätään. Tiedottaminen hallinnosta, osallistumisesta,päätöksistä ym. tehdään selkeämmäksi.

Elinkeinorakenne Turvataan riittävän monipuolinen ja alueellisestikattava tonttitarjonta. Mahdollistetaan olevan rakennuskannankorjaukset. Inventoidaan ja tutkitaan olevien alueiden ja tilojenkäyttömahdollisuuksia.

Tuotanto- ja kulutustavat Tehostetaan ympäristöasioiden huomioimista jaoikeaa mitoittamista kaupunginrakennushankkeissa. Tuetaan kierrätystä kaupungin organisaatiossa. Joukkoliikenteen bussikalustossa siirrytäänosalla linjoista Euro II normit täyttävästäkalustosta Euro III normit täyttävään kalustoon.

29

YLEISTÄ KEHITYSTÄKUVAAVAT INDIKAATTORIT

Ekologinen jalanjälkiTarkastelujakso: joka 4.vuosiYksikkö: ekologisesti tuottava maa-ala (ha) /asKuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta jahelpottaa yhteiskunnan ekologisten rajoitusten ym-märtämistä. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulu-tuksen suoraan tai välillisesti vaatimaa maa-alaa riip-pumatta siitä, missä päin maapalloa alue sijaitsee.Ekologinen jalanjälki kertoo montako hehtaaria eko-logisesti tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan väes-tön tarvitsema ruoka, kulutushyödykkeet ja energiasekä palauttamaan takaisin luontoon väestön tuotta-mat päästöt ja jätteet.

Luku lasketaan ekologisen jalanjäljen laskentaavarten kehitetyllä ohjelmalla.

KasvihuonekaasupäästötTarkastelujakso: joka 4. vuosiYksikkö: CO2-ekvivalentti tn/as/vKuvaa paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen il-mastonmuutokseen. Kasvihuonekaasupäästöjenmäärä mittaa yhdyskunnan vaikutusta maapallon il-mastojärjestelmään ja siten myös yhdyskunnan vas-tuullisuutta globaalissa ympäristöongelmassa. Tulos-ta voidaan verrata keskimääräisesti hyväksyttäväänasukaskohtaiseen päästötasoon.

Päästöt lasketaan kasvihuonekaasujenpäästölaskentaa varten kehitetyllä ohjelmalla. EU:n, Pohjoismaiden ja Urban Auditindikaattorikokoelmissa

AsukastyytyväisyysTarkastelujakso: joka 4.vuosiYksikkö: kyselystä laskettu indeksiKuvaa asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä asuinkaupun-kiinsa. Indeksi koostuu useammasta eri osatekijöis-tä, jotka ovat tyytyväisyys asumiseen, luonnonympä-ristöön, rakennettuun ympäristöön, terveyspalveluihin,sosiaalipalveluihin, kulttuuripalveluihin, vapaa-ajan-palveluihin, kouluihin sekä julkiseen liikenteeseen.

Tiedot hankitaan otantapohjaisellaasukaskyselyllä. EU:n indikaattorikokoelmissa

MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKI-RAKENTEEN KESTÄVYYS

Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennustenja asuntojen osuudet sekä asemakaava-alueenosuus koko maa-alastaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäes-sä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheäänkaupunkirakenteeseen. Kuvaa myös väestön keskittymis-tä taajamiin.

Tiedot kaupunkien tilastoista EU:n indikaattorikokoelmissa

Virkistys- ja suojelualueiden osuus asemakaava-alueellaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekäalueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.

Tiedot saadaan kaupunkien tilastoista. EU:n, Pohjoismaiden ja Urban Auditindikaattorikokoelmissa

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuuskaupungin koko maa-alastaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja eko-logisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoi-suuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä.

Tiedot saadaan kaupunkien tilastoista. EU:n, Pohjoismaiden, Urban Audit ja kansallisessaindikaattorikokoelmissa

Palveluiden saavutettavuus viheralueet julkinen terveydenhuolto päiväkodit julkinen liikenne, bussipysäkit koulut, peruskoulu luokat 1-6 päivittäistavarakaupat jätehuolto, hyötyjätepisteet kirjastot, kirjastoauton pysäkit

Tarkastelujakso: vuosittainYksikkö: 300 m ja 700 m etäisyydellä ko. palveluista asuvienasukkaiden %-osuusKuvaa yhdyskunnan rakennetta, peruspalvelujen ja viher-alueiden saavutettavuutta sekä asukkaiden liikkumistar-vetta. Eurooppalaisessa arvioinnissa käytetyn 300 met-rin etäisyyden lisäksi Suomen oloissa on tarpeen tarkas-tella myös pitempää etäisyyttä. 700 metrin etäisyys onkäytössä mm. Turun seudun yhteisissä indikaattoreis-sa.

Tiedot lasketaan kaupunkien tilastoista paikkatieto-ohjelmaa hyväksikäyttäen. EU:n, Pohjoismaiden, Urban Auditindikaattorikokoelmat

Liite 2. Indikaattorit ja niiden kuvaukset Ekologisen kestävyyden indikaattorit / kuutoskaupunkien yhteiset indikaattorit

-- Liitteet


TOIMINNAN KUORMITUS JAEKOTEHOKKUUS

Yhdyskunnan sähkön kulutusTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: kWh/as/vuosiKuvaa yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja ener-giatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulu-tusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää.

Tiedot Adato energian sähkönkulutustilastoista. Urban Audit indikaattorikokoelmassa

Yhdyskunnan veden kulutusTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: l/as/vrkKuvaa yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja eko-tehokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistuk-sesta, jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia ympä-ristövaikutuksia.

Tiedot saadaan vesilaitosten tilastoista. Urban Audit indikaattorikokoelmassa

Kaukolämpöön liittyneiden asukkaiden osuusTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Kuvaa keskitetyn energiatuotannon kehittymistä sekävälillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuh-tauspäästöjen määrää.

Tiedot saadaan energialaitosten tilastoista.

Sähkön ominaiskulutus kaupunginomistamissa toimitilarakennuksissarakennustyypeittäinTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: kWh/r-m3

Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja ener-giatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulu-tusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää.

Tiedot saadaan Kuntaliiton tilastoista.

Lämmön ominaiskulutus kaupunginomistamissa toimitilarakennuksissarakennustyypeittäinTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: kWh/r-m3

Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja ener-giatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulu-tusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää.


Veden ominaiskulutus kaupunginomistamissa toimitilarakennuksissarakennustyypeittäinTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: l/r-m3

Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja ekote-hokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistukses-ta, jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia ympäristö-vaikutuksia.


Yhdyskunnan ilmanlaatuTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: EU:n raja-arvojen ylitysten lukumäärä ja eri ilman-laatuluokissa olevien päivien lukumäärä kansallisen indeksinmukaisesti tarkasteltuna asuinalueella ja keskustassaKuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta tervey-teen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Raja-arvotar-kastelu mahdollistaa vertailun eurooppalaisten kaupunkienkanssa ja indeksitarkastelu valtakunnallisen ja paikallisen ver-tailun. Ilmanlaatuindeksi on mittaustuloksista laskettava luku,joka perustuu eri epäpuhtauksien pitoisuuksien vertaamiseenkansallisiin ohjearvoihin. Indeksin mukaisia ilmanlaatuluokkiaon viisi.

Tiedot saadaan kaupunkien ilmanlaadunseurannasta. EU:n indikaattorikokoelmassa

Yhdyskunnan jätevesikuormitusTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: fosfori-, typpi- ja BHK-kuormitus g/as/vKuvaa yhdyskunnan vesistökuormitusta ja vaikutustarehevöitymiskehitykseen.

Tiedot saadaan jätevedenpuhdistamojentilastoista. Pohjoismaisessa ja kansallisessaindikaattorikokoelmassa

Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavanyhdyskuntajätteen määräTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: kg/as/vKuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotan-torakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ym-päristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojenkasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen kiihty-mistä.

Tiedot saadaan jätelaitosten tilastoista. Urban Audit, Pohjoismaisessa ja kansallisessaindikaattorikokoelmassa

Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste biojäte paperi pahvi keräyskartonki

Tarkastelujakso: vuosittainYksikkö: kg/as/vKuvaa kaupunkilaisten ympäristöasenteita ja kulutus-käyttäytymistä sekä osittain myös yhdyskuntajätteenhyödyntämistä koskevan valtakunnallisen tavoitteentoteutumista.

Tiedot kerätään eri tietolähteistä. Urban Audit ja kansallisessaindikaattorikokoelmassa

31

LIIKKUMISEN TEHOKKUUS

KulkumuotojakaumaTarkastelujakso: joka 4.vuosiYksikkö: henkilöliikenteen matkojen (työmatkat, koulu-, pal-velu- ja asiointimatkat) jakautuminen eri kulkumuodoille (kevytliikenne, joukkoliikenne, henkilöautoliikenne, muu kulkutapa)/asukas/vrkKuvaa kunnan liikennepolitiikan painotuksia, liiken-nejärjestelmän tehokkuutta, joukkoliikenteen toimi-vuutta ja palvelutasoa, paikallisliikenteen aiheutta-mia ympäristövaikutuksia ja asukkaiden ympäristö-vastuullisuutta.

Tiedot kerätään erillisellä kyselytutkimuksella. Urban Audit ja Pohjoismainenindikaattorikokoelma

AutoistuminenTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: henkilöautojen määrä/1000 asKuvaa liikenteen aiheuttamaa tilantarvetta, päästöjä jamelua. Autoistuminen kertoo myös maankäytön suun-nittelusta, palvelujen saavutettavuudesta ja joukkolii-kenteen tarpeesta.

Tiedot saatavissa Autoliiton tilastoista. Urban Audit ja kansallisessaindikaattorikokoelmassa

Julkisen liikenteen matkustajamääräTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: matkustajamäärä/as/vrkKuvaa kaupunkilaisten liikkumistapaa ja toisaaltamyös joukkoliikenteen toimivuutta.

Tiedot saatavissa liikennöitsijöiden tilastoista.

Kevyen liikenteen verkon pituusTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: km/asKuvaa pyrkimystä edistää ympäristöystävällistä liik-kumista. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollis-taa kulkumuodon valinnan.

Tiedot saadaan kaupunkien tilastoista.

YMPÄRISTÖVASTUULLINENKULUTUS JAYMPÄRISTÖVALISTUS

Paperin kulutus kaupungin virastoissa jalaitoksissaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: A4-kopiopaperiarkkien määrä /työntekijäKuvaa työntekijöiden paperinkulutusta sekä kulutus-käyttäytymisen ympäristövastuullisuutta.


Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupunginhankinnatTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: ympäristökriteerit sisältävät päätökset milj. euroa /koko kaupungin keskitetyt hankintapäätökset milj.euroaKuvaa kaupungin panostusta ympäristönäkökohtienhuomioon ottamiseksi hankintoja tehdessä.


Vihreä lippu -koulut ja -päiväkoditTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: lukumääräVihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakunnalli-nen ympäristökasvatusohjelma ja ympäristömerkki.Kuvaa panostusta ympäristökasvatukseen pyrittäes-sä kohti kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa.


Kaupungin järjestämäänympäristökasvatukseen osallistuminenTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: osallistuneiden määrä/asKuvaa kaupungin panostusta ympäristökasvatuk-seen.

Tiedot kerätään kaupunkien tilastoista.

-- Liitteet


TOTEUTUNUTRAHANKÄYTTÖ

Ympäristökulujen ja - tuottojenkokonaissumma, ympäristöinvestoinnitTarkastelujakso: tilikausiYksikkö: 1000 €

YmpäristökulutYmpäristökulujen kokonaissumma muodostuu tilikau-delle jaksotetuista ympäristömenoista. Ympäristöme-no määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheu-tuneeksi menoksi. Ympäristömeno aiheutuu toiminnas-ta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä taiennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja,parantaa tulevaa luonnonsuojelun tasoa ja edistää luon-nonvarojen kestävää käyttöä.

YmpäristötuototYmpäristötuottojen kokonaissumma muodostuu tilikau-delle jaksotetuista ympäristötuloista. Kunta voi saadaympäristömenojen vastineeksi ympäristötuloja. Näitäovat esimerkiksi jätehuolto- ja jätevesimaksut, pilaan-tuneiden maiden kunnostukseen saadut avustukset,ympäristöinvestointien rahoitusosuudet ja avustukset,ym. ympäristötulot.

Ympäristöinvestoinnit(aktivoitujen ympäristömenojenkokonaissumma)Ympäristöinvestointi on meno, joka syntyy hyödykkeidentuottamiseksi, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisek-si, vähentämiseksi tai korjaamiseksi, tulevan ympäris-tönsuojelutason parantamiseksi ja luonnon varojen kes-tävän käytön edistämiseksi hankitusta hyödykkeestä. Li-säksi investoinnin eli hankitun hyödykkeen odotetaantuottavan tuloa tai se on tarkoitettu käytettäväksi tuotan-totekijänä kunnan hyödyke- ja palvelutuotannossa jat-kuvasti usean tilikauden ajan.

Ympäristökulut, -tuotot ja -investoinnit esitetään yleis-eurooppalaisen ympäristönsuojelulaitteistojen ja raken-teiden tilastoluokituksen mukaisesti soveltuvin osin:

- ulkoilman- ja ilmastonsuojelu- jätevesien käsittely- jätehuolto- maaperän ja pohjaveden suojelu- melun ja tärinän torjunta- luonnonsuojelu ja maisemansuojelu- muut ympäristönsuojelutoimenpiteet

Yleiseurooppalainen ympäristönsuojelu-laitteistojen ja rakenteiden tilastoluokitus Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje

Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelkaTarkastelujakso: tilikausiYksikkö: 1000 €Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa ole-va velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa me-noja lisäävä vaikutus. Ehdollinen ympäristövelka on ym-päristöön liittyvä mahdollinen velvoite sekä olemassa

oleva velvoite, jonka täyttäminen ei todennäköisesti ai-heuta kustannuksia ja jonka suuruutta ei voida luonte-vasti arvioida.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje

Ympäristökulut kunnan toimintakuluista jaympäristökulutTarkastelujakso: tilikausiYksikkö: % ja € /asKuvaa kunnan ympäristönsuojelutoiminnan kulujenosuutta kunnan toimintakuluista sekä ympäristökulujasuhteessa asukaslukuun.

Ympäristötuotot kunnan toimintatuotoista jaympäristötuotot suhteessa asukaslukuunTarkastelujakso: tilikausiYksikkö: % ja € /asKuvaa kunnan ympäristönsuojelutoiminnan tuottojenosuutta kunnan toimintatuotoista sekä ympäristötuottojasuhteessa asukaslukuun.

Ympäristöinvestoinnit kunnankäyttöomaisuusinvestoinneista jaympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuunTarkastelujakso: tilikausiYksikkö: % ja € /asKuvaa kunnan ympäristöinvestointien osuutta kunnankäyttöomaisuusinvestoinneista sekä ympäristöinvestoin-teja suhteessa asukaslukuun.

KAUPUNGINYMPÄRISTÖTOIMINNANHYVIEN KÄYTÄNTÖJENKAUTTA SAATULASKENNALLINEN HYÖTYEkotehokkuutta parantava toimintaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: 1000 €Kuvaa esim. toimintayksikön materiaali- ja energiavirto-jen hallintaa, joka tähtää välillisesti kunnan negatiivistenympäristövaikutusten vähentämiseen.

Ympäristövaikutusten hallintaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: 1000 €Kuvaa esim. toimintayksikön toimintatapojen ja materi-aalivirtojen hallintaa, joka tähtää välittömästi kunnan ne-gatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Hallinnolliset toimenpiteetTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: 1000 €Kuvaa esim. toimintayksikön tutkimuksen ja kehityksenkautta syntyneitä uusia ympäristöteknologiahankkeita,jotka tuovat ympäristöliiketoimintatuottoja kunnalle tai hal-linnollisia toimenpiteitä, joilla sitoudutaan tukemaan ym-päristöliiketoiminnan kehittämistä.

Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut /kuutoskaupunkien yhteiset indikaattorit

33

KOKONAISVALTAINENELÄMÄNHALLINTA

Hyvinvointipuutteiden kasautumisen kehitysTarkastelujakso: joka 4. vuosiKuvaa hyvinvointipuutteiden keskinäisiä yhteyksiä jakasautumista. Hyvinvointipuutteilla on taipumusta ka-sautua, joka mielletään huono-osaisuudeksi ja liite-tään yleisimmin syrjäytymisen käsitteeseen, jolla vii-tataan hyvinvointipuutteiden kasautumisen prosessi-maiseen luonteeseen. Kasautumistarkastelussasaadaan selville miten hyvinvointivajeet tosiasiallises-ti kuormittavat samoja henkilöitä ja mikä on muutos-ten suunta. Turun hyvinvointitutkimuksissa on tarkas-telu rajattu kuuteen osatekijään, jotka edustavat ob-jektiivisesti määriteltyjä puutetiloja: pienituloisuus,epävakaa työmarkkina-asema, sairaus, ahtaasti asu-va, ei luottamuksellista ihmissuhdetta, poliittisestipassiivinen.

Tiedot tutkimuksesta Hyvinvointi Turussa (JarkkoRasinkangas)

Vointinsa erittäin tai melko hyväksi kokevat7-14 -vuotiaatTarkastelujakso:Yksikkö: lkm, %Tarkempi kuvaus myöhemmin.

Tiedot Turun palvelukuvatutkimuksesta

Huostaanottojen määräTarkastelujakso: vuosittain(tiedot saatavissa kuukausittain)Yksikkö: lkmKuvaa lastensuojelulain 16 §:n ja 17 §:n mukaisiaviranhaltijoiden päätöksiin ja sosiaalilautakunnanpäätöksiin perustuvia huostaanottoja.

Tiedot saatavissa sosiaalikeskuksesta.

Nuorten työttömyys, alle 25 -vuotiaidentyöttömyysasteTarkastelujakso: vuosittain (tiedot saatavissa kuukausittain)Yksikkö: %Kuvaa alle 25-vuotiaiden työttömien prosenttiosuuttaTurun työvoimasta.

Tieto saatavissa Varsinais-Suomentyöllisyyskatsauksesta, TE-keskus

Kotona asuvien vanhusten määrä; alle 75 -vuotiaat selviytyvät omassa kodissaanpalvelujen tukemanaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Tarkempi kuvaus myöhemmin.

Tieto saatavissa sosiaalikeskuksesta.

TALOUDELLINENTURVALLISUUS

Työttömyysaste TurussaTarkastelujakso: vuosittain(tiedot saatavissa kuukausittain)Yksikkö: %Kuvaa työttömien prosenttiosuutta Turun työvoimas-ta.

Tiedot saatavissa Turun työvoimatoimistosta,lähteenä Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus.

Toimeentulotukea saavien osuus TurunasukkaistaTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: %Kuvaa toimeentulotukea saavien osuutta asukasmää-rästä.

Tiedot saatavissa Turun sosiaalikeskuksesta.

YLEINEN TURVALLISUUS

Poliisin tietoon tulleet rikokset (henkeen jaomaisuuteen kohdistuvat rikokset)Tarkastelujakso: vuosittainYksikkö: lkmSelvittelyn alla saako tilastoa Turun osalta erikseen.

Henkilövahinkoihin johtaneettieliikenneonnettomuudetTarkastelujakso: vuosittainYksikkö: lkmHenkilövahinkoihin johtaneet tieliikenneonnettomuu-det Turun kaupungissa.

Tiedot saatavissa Tilastokeskuksenliikennetilastoista.

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemista kuvaavatindikaattorit /Turku

-- Liitteet


Kestävän kehityksen toimikunta:Pentti Sokajärvi, tkn pj. kaupunginhallitusMika Helva, tkn vara-pj. kaupunginhallitusRauno Artesola, tkn jäsen, kaupunginhallitusJaana Kujanen, tkn jäsen, ympäristö- ja kaavoituslautakuntaEeva Siivonen, tkn jäsen, sosiaalilautakuntaOssi Niininen, tkn jäsen, sosiaalikeskusOlli A. Manni, tkn jäsen, kaupunginkansliaMatti Wendelin, tkn jäsen, kaupunginkansliaPekka Salminen (31.12.2003 asti), tkn jäsen, ymp.tstoHelena Pakkala, tkn jäsen, esittelijä, ympäristönsuojelutstoJaana Itälä-Laine, tkn asiantuntija, V-S AgendatoimistoJohanna Korpikoski-Kaarela, tkn asiantuntija, sihteeri,kaupunginkanslia

Hallintokuntien kestävän kehityksentyöryhmätAluepelastuslaitosPertti Soininvaara, tekninen päällikkö

Ammatti-instituuttiSirpa Ratilainen, koulutusvastaava,[email protected] Lagercrantz, kehitysjohtajaArja Nieminen, tuntiopettajaHannu Isomaa, materiaali- ja palveluesimies

AmmattikorkeakouluSirpa Halonen, koulutuspäällikkö,[email protected] Penttinen, vs. aikuiskoulutuspäällikköJohanna Teräs, laskentasihteeriKaj Asteljoki, pt. tuntiopettaja

KaupunginkansliaJohanna Korpikoski-Kaarela, taloushallinon palvelukes-kuksen päällikö, [email protected] Koskenoja, painatuspäällikköKalervo Larmo, virastopalvelupäällikköPentti Taskinen, asianhallintapäällikköLiisa Lemmetyinen, matkailusuunnittelijaIrja Mäki, kotitalousneuvojaTuula-Marja Kosonen, hankintasuunnittelija

KiinteistölaitosJaakko Rintanen, toimistoinsinööri,[email protected] Laine, viheraluepäällikköJuha Mäkitalo, metsänhoitajaMika Rajala, arkkitehti

KulttuuritoimiAuli Kainulainen, hallintopäällikkö, kulttuuritoimen kanslia,[email protected] Tölkkö, hallintopäällikkö, teatteriTarja Nikander, kirjastotoimen apulaisjohtaja, kirjastoMaarit Talamo-Kemiläinen, intendentti, museo

LiikuntavirastoAarni Mertala, vs. liikuntasuunnittelija,[email protected] Vanne, työnjohtajaAsko Kalanoja, uimalaitosten johtajaJaana Siekkinen, toimistosihteeriKaija Ahola, kirjanpitäjä

NuorisoasiainkeskusVirpi Sandvik, nuorisosihteeri, [email protected] Paajanen, kunnossapitovastaavaAna Kuusisto, ohjaajaReijo Kangasniemi, ohjaajaTara Puhakka, nuoriso-ohjaajaAri Viitanen, ohjaaja

OpetustoimiSanna Hovi, ruokapalvelupäällikkö, [email protected] Uusinarkaus, lehtoriPirkko Koskela, lehtoriSiri Viitamäki, luokanopettajaAija Repo, suunnittelija

RevisiotoimistoKari Koivuluhta, vs. kaupunginreviisori,[email protected] Teuro, tarkastussihteeriPaula Laitonen, toimistosihteeri

SosiaalikeskusPäivi Syrjänen, suunnittelija, [email protected] Leino, nuorten vastaanottokodin johtajaSatu Puhakka-Nuolemo, päiväkodinjohtajaMarja-Liisa Wilenius, vanhainkodin johtaja

Tekniset PalvelutJukka Alari, projektipäällikkö, [email protected] Kaskimäki, lippukassanhoitajaPekka T. Louhi, rakennusmestariTeija Ravea-Unkuri, kehitysinsinööriSusanna Vanhatalo, laskentasihteeri

TerveystoimiTurjo Jaakkola, projektityöntekijä, [email protected] Juvonen, tulosaluejohtajaPirjo-Riitta Liuksila, aluejohtajaPentti Janatuinen, johtava hygieenikkoAnja Vannes, hallintoylihoitajaAri Mäkinen, talouspäällikköPirjo Haapakoski, ylihoitaja

TilalaitosJarmo Love, kiinteistön ylläpitoinsinööri,[email protected] Kajanen,

Turku EnergiaMinna Niemelä, yhteiskuntavastuuassistentti,hallintopalvelut, [email protected] Aho, henkilöstöpäällikkö, hallintopalvelutPetri Jokela, maastosuunnittelija, sähköverkotPaula Kumpula, markkinointisuunnittelija, sähkön myyntiJari Lahtinen, asennuspäällikkö, tuotantopalvelutMatti Nupponen, johtaja, tuotantopalvelutHarri Salminen, käyttöpäällikkö, sähköverkotIlkka Syrjälä, Lämmön hankintapäällikkö, kaukolämpöVesa Vaskikari, johtaja, urakointipalvelut

Turun SatamaMarkku Alahäme, kehitysinsinööri/laatupäällikkö,[email protected]

Turun vesilaitosJukka Sandelin, asiakaspalveluinsinööri,[email protected] Mäkinen, taloussuunnittelijaRitva-Liisa Mäkinen, kemisti (eläk. vuoden 2005 alusta)Pirkko Pajakko, laatupäällikkö

Ympäristö ja kaavoitusOlli-Pekka Mäki, ympäristönsuojelusuunnittelija,ympäristönsuojelutoimisto, [email protected] Airaksinen, joukkoliikennejohtaja,joukkoliikennetoimistoLiisa Mainela, tiedottaja, hallintotoimistoJaana Nieminen, va. projektityöntekijä, yleiskaavatoimistoIina Paasikivi, kaavoitusarkkitehti, asemakaavatoimistoSeppo Pärnä, va. lupa-arkkitehti, rakennusvalvontatoimistoMatti Salonen, liikenneinsinööri, suunnittelutoimisto

Liite 3. Kestävän kehityksen toimikunta

35

Liite 4. LähteetKestävän kehityksen ohjelmantekstiosuuksissa on lähteinä käytettyartikkeleita eri lehdistä ja internetistä sekäseuraavia teoksia:

Ahvenharju, Sanna (toim.), Täältä kestävyyteen. Paikallisa-gendaopas. Suomen Kuntaliitto 1997.

Cantell, Hannele (toim.), Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-Kustannus 2004.

Koskinen Sanna, Ympäristökasvatuksesta. Vihreä lippu -kansio. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura 2001.

Niemenmaa, Vivi (toim.), Näkökulmia sosiaaliseen kestävyy-teen. Suomen kuntaliitto 1999.

Nissinen, Ari, Julkisten hankintojen ympäristöopas. Suomenympäristökeskus. Helsinki 2004.

Ojala, Kari, Kestävän yhdyskunnan käsikirja. KL-Kustan-nus Oy 2000.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen ohjelma 2001-2005.

Turun seutu, Elinkeinostrategia 2004-2010. Turun SeudunKehittämiskeskus TAD Centre 2003.

UNCED. YK:n Ympäristö ja kehityskonferenssi Rio de Ja-neiro 3.-14.6.1992 (Agenda 21 -ohjelma). Ympäristöministe-riö 1993.

Tutustu myös:Itä-Turun viheralueohjelma 2002-2011. Turun kaupunki, Kiin-teistölaitos, Rentukka-hanke. Turun kaupungin painatuskes-kus 2002.

Ympäristön tila 2000. Turun kaupunki, ympäristönsuojelutoi-misto 2001.

Kunttu, Panu ja Laine, Jarmo (toim.), Turun pesimälinnustonmuutokset vuosina 1951-2001. Turun kaupungin ympäris-tönsuojelutoimiston julkaisu 1/2002.

Rasinkagas, Jarkko, Hyvinvointi Turussa. Turkulaisen hy-vinvoinnin muutosten seuranta vuosina 1995,1999 ja 2003.Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu nro 1A/2004

Lisätietoja: [email protected] [email protected]

-- Liitteet

sisällys - turun kaupunki | Åbo stad | city of turku

Documents