sinun Äänesi liitossa!€¦ · 10.–12.4.2016. vuoden 2012 vaaleissa äänesti 44,1 prosenttia...

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI • HELSINKI 1/2016

Paikallisen sopimisen oltava tasavertaista

Arvon mekin ansaitsemme Porvaristolle tukkapöllyä

Osingon jaon tulisi olla progressiivista

2 4 7 14

Tässä lehdessä mm.

Sinun Äänesi Liitossa!

HELSINKI 1/2016 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI2

PÄÄKIRJOITUS: Tukkapöllyä porvaristolle

Turja Lehtonen: Haluamme olla Sinun äänesi liitossa.

Raija-Riitta Luiro-Piippo: Arvon mekin ansaitsemme

Kaikki muutokset eivät ole kehitystä

Karita Lahtinen: ”Paikallisen sopimisen oltava tasavertaista.”

Terho Laitila: Uskon puute pelastaa

Pentti Ruohonen: Todellinen sopiminen vaatii tasavertaisia asemia

Vesa Märijärvi: Metalliliiton tulee jatkaa yhteskunnallisena vaikuttajana.

Anna Andersson: Muutos tulee sisältä

V-P Risberg: Kaikki jäsenet mukaan liiton pelikentälle

2

3

Tässä lehdessä

4

6

7

11

10

12

13

14

Pääkirjoitus

Kun maailmalla kauhistellaan hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin julkaisemaa tilastoa, että maailman rikkain 1% omistaa enemmän kuin loput 99%, todistelevat Suomen elinkei-noelämän tvekonomistit tuloerojen siunauksellisuutta. Kun joku järjissään oleva tutkija huomauttaa, että liian suuret tuloerot tunnustetaan tutkijapiireissä yleisesti hidastavan talouskasvua, alkaa tvekonomistin kiusaantunut selittely Suomen tasaisesta tulonjaosta kansainvälisesti verrattuna. Tv-ekonomistin päämääränä on kuitenkin tuloerojenkasvattaminen vastoin taloustutkijoiden konsensusmielipidettä. Idioottiporvariston illuu-sio suomalaisen teollisuuden huonosta kansainvälisestä hintakilpailukyvystä on saanut konkreettisen muodon EK.n johtaman maamme hallituksen järjettömissä aloitteissa. Firmojen kyvyttömyydestä ja laiskuudesta johtuva investointikato yritetään väkitukkoisesti kaataa työvoiman kalleuden syyksi. Lupauksista huolimatta miljardiluokan helpotukset kelamaksun poisto ja yhteisöveron lasku eivät johtaneet uusiin satsauksiin eivätkä luo-neet työpaikkoja. Tuloksena saimme todeta lisää irtisanomisia ja osinkojen nostoa. Yhtiöt huomasivat pääsevänsä samoihin tuloksiin valtion vaatiessa niiltä vähemmän saataviaan. Tulosta tehtiin investoimatta uuteen.

Mutta mikään ei riitä. Kapitalistien ja poliittisen porvariston paatoksellinen houre tuotta-vuusloikista lyö joka päivä silmille valtamedian avustuksella. Näiden päämääränä ei ole mikään muu kuin saattaa suomalaisten tuloerot kansainväliselle tasolle. Lähes orgastisessa kiihkossa ja oman ahneuden sokeuttamassa huormiossa laaditut tökeröt pakkolait kuvas-tavat uuden johtajasukupolven maailmankuvaa työnantajajärjestöissä ja oikeistopuolueis-sa: työntekijät nähdään vain välttämättömänä pahana elinkeinoelämän rattaissa. Samalla kun häikäilemätön uusliberalismi on tuhoamassa hyvää vauhtia koko kansantaloutta, on myös osa ayliikkeen johtomiehistä alkanut juopua oikeistolaisesta retoriikasta. “Neuvotte-lemalla” pakkolait pois, ollaan työnteettäjille antamassa toista kautta reippaita myönnytyk-siä palkansaajien kustannuksella. Tällainen on mahdollista ainoastaan olosuhteessa, jossa ay-liikkeen johtajat ovat juudasmaisesti ylentäneet itse itsensä talouselämän yllyttämänä “realistisen kanssahallitsijan” rooliin. Ainakaan julkisuuteen ei ole vuotanut kosmetiikkaa kummempia työehtojen parannusehdotuksia ay-liikkeen toimesta. Usko oikeiston satui-luun ja oman aloitekyvyn puute ilmenee työnantajan täydellisenä ylivaltana työmarkkinoil-la. Mutta tukkapöllyn antaminen porvaristolle on kaikesta huolimatta mahdollista. Se vaatii kuitenkin huomattavaa asennemuutosta ayliikkeeltä. Mitkään fuusiohankkeet eivät meitä autuaiksi tee. Päin vastoin työnteettäjien on helpompi ohjailla suurempaa liittoa, jolta puuttuu muut omat päämäärät paitsi istumapaikat kabineteissa. “Torjuntavoittojen” ja pe-rääntymisten tie on kuljettu loppuun. Emme voi odottaa enää toimettomana, että oikeisto marssii koteihimme Häkämiehen narinan säestämä ulosmittaamaan jääja vaatekaappe-jamme. On viimeinkin aloitettava taistelu! Ay-liike kykenee toimimaan yhteiskunnallisten parannusten lippulaivana, jos sen annetaan toimia. Muutos on mahdollista myös Metallilii-tossa. Tähän pyrkivät Metallin Vaikuttajien kaikki liittokokousehdokkaat tulevissa vaaleissa!

Terho Laitila

Tukkapöllyä porvaristolle

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI • HELSINKI 1/2016

Julkaisija (Helsingin) Metallin Vaikuttajat • Päätoimittaja (Terho Laitila) Toimituskunta (Ilpo Haaja),

(Kari Pekkarinen), (Ville Kari). Taitto (Ville Kari) • Painopaikka (Suomalainen Lehtipaino Oy)

metallinvaikuttajat.fi/helsinki

Liittokokousvaalit 2016Metallityöväen Liiton liittokokous järjestetään sääntö-jen mukaan joka neljäs vuosi. Seuraava, 22. liittokoko-us järjestetään 22.–25.5.2016 Tampereella. Liittokoko-ukseen kokousedustajat valitaan suhteellisella vaalilla. Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodosta-vat vaaliliittoja. Ehdokas voi olla vain yhden vaaliliiton listoilla. Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmis-ton ja sitoutumattomien vaaliliitto.

Liittokokousvaalien ennakkoäänestys järjestetään sähköisenä vaalina 18.–28.3.2016 ja postiäänestyk-senä 18.3.–1.4.2016. Varsinainen vaali järjestetään 10.–12.4.2016.

Vuoden 2012 vaaleissa äänesti 44,1 prosenttia ääni-oikeutetuista Metallin jäsenistä. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitto sai äänistä 36,6 prosenttia.

Vaalit ovat samalla myös Metallityöväen työttömyys-kassan edustajiston vaalit, joissa valitaan edustajat kassan edustajiston kokoukseen.

Liittokokous päättää liiton toiminnan suurista linjois-ta seuraavaksi nelivuotiskaudeksi sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja liittosihteerin sekä muut liittohal-lituksen jäsenet. Lisäksi liittokokous valitsee jäsenet liittovaltuustoon.

Liittohallitus hoitaa liiton hallituksena liiton asioita. Liittovaltuusto on liittokokousten välillä liiton korkein päättävä elin.

HELSINKI 1/2016METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 3

Yksi toukokuun Metalliliiton liittokokouksen kuumista aiheista on vääjäämättä teollisuusliittojen yhteistyöhanke. Helmikuussa tehdyn aiesopimuksen mukaan Metallityöväen Liiton, Paperilii-ton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton on tarkoitus yhdistyä loppusyksystä 2017. Metalliliiton tämän kevään liittoko-kous ratkaisee, onko Metalliliitto mukana hankkeessa vai ei.

– Metallin Vaikuttajien hallitusryhmän näkemys on, että liittoyh-teistyöhankkeessa on selvästi enemmän myönteisiä kuin kieltei-siä elementtejä, ja siksi hallitusryhmä tukee Metalliliiton osallistu-mista selvitystyöhön, Turja Lehtonen kertoo.

Lehtonen sanoo tiedostavansa hyvin, että puhe teollisuusliittojen yhdistämisestä tuo monelle Metallin Vaikuttajien kannattajalle mieleen vuosien 2006–2009 teollisuusliittojen TEAM-hankkeen, jonka Metallin Vaikuttajien liittokokousryhmä kaatoi vuoden 2009 Metallin ylimääräisessä liittokokouksessa.

– Olen ollut tämänkertaisen hankkeen selvitystyössä alusta saak-ka mukana, ja tässä ollaan selvästi terveemmällä pohjalla liikkeellä kuin edellisen TEAM-hankkeen kanssa, Lehtonen sanoo.

– Nyt tässä on mukana neljä selvästi vientialojen liittoa, joilla kai-killa on talous vakaalla pohjalla. Tässä ollaan tekemässä aidosti pa-rempaa edunvalvontajärjestöä, joka pystyy haastamaan Loimaan kassan jäsenmaksun. Tällä kertaa uutta liittoa rakennetaan Metal-lin nykyisen y-tunnuksen pohjalle, eikä Metallin ammattiosasto-jen tarvitse hakea mitään uutta jäsenyyttä.

Liittokokous päättää liittoyhteistyöstä

Turja Lehtonen:Haluamme olla Sinun äänesi liitossa

Metallin vaalit ovat taas täällä, ja meillä on näytön paikka. Näytetään työnantajille, mistä olemme tehtyjä ja käytetään äänioikeuttamme, kannustaa Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehto-nen.

Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehto-nen kertoo, että häneltä kysytään usein, miksi on tärkeää äänestää vaaleissa, ja valitetaan että eihän yhdellä äänellä ole merkitystä. Lehtonen pyytää miettimään hetken, missä tällä hetkellä mennään työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa.– Juuri nyt meitä palkansaajia yritetään viedä kuin litran mittaa, eikä loppua ole näkyvissä. Tämä osal-taan johtuu siitä, että viime eduskuntavaaleissa lii-an moni ajatteli, ettei ole tärkeää äänestää tai sillä yhdellä äänellä ei ole merkitystä. Uskallan väittää, että mikäli viime eduskuntavaaleissa nukkuneet palkansaajat olisivat äänestäneet, emme olisi nyt

tässä tilanteessa.Metalliliitto käy liittokokousvaaleihin teemalla ”Edunvalvonta on joukkuelaji”.– Mielestäni slogan on osuva. Metallin Vaikuttajat on ollut merkittävä osa Metallin joukkuetta, ja jat-kossa haluamme olla vieläkin merkittävämpi. Sen, kuinka vaikuttavassa roolissa tulevassa Metallin joukkueessa Vaikuttajat on, ratkaiset sinä. Tästä syystä Metallin Vaikuttajien vaaliliiton slogan on ”Sinun äänesi liitossa”.Vaikuttajat on liiton omatuntoTurja Lehtosen mukaan ilman Vaikuttajien mer-kittävää panosta Metalliliitto ei olisi sitä mitä se nykyään on.– Me olemme tuoneet aidosti kentän näkökulman liiton valmennusjohtoon, jos urheilutermein pu-hutaan. Jatkossakin tulemme tuomaan kentän ää-nen lyhentämättömänä liittoon, ja joukkueemme pelaajat kukin saavat kertoa oman näkemyksensä,

sillä he ovat vastuussa vain omille äänestäjilleen, Lehtonen sanoo.– Meitä Metallin Vaikuttajia on nimitetty useasti Metalliliiton omaksitunnoksi. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.Turja Lehtonen pyytää Metalliliiton jäseniä mietti-mään tarkkaan äänestyspäätöstään.– Haluatko edustajasi olevan oma itsensä ja toi-mivan itsenäisesti? Haluatko ehdokkaasi olevan joukkuepelaaja, joka on sitoutunut viemään ken-tän ääntä päätöksentekoon? Mikäli vastauksesi on kyllä, löytyy ehdokkaasi tämän julkaisun sivuilta.– Metallin Vaikuttajien listalta jokaiselle varmasti löytyy mielekäs ehdokas. Olitpa sitten nuori tai iä-käs, mies tai nainen, asuitpa Hangossa tai Ivalossa, niin ehdokas löytyy Metallin Vaikuttajien vaaliliitto C:n joukkueesta. Äänestä!


Arvonmekin ansaitsemmeJokainen meistä on lukenut yhtiöiden yt ilmoituk-sista henkilöstön vähennystarpeista tai liikkeen-luovutuksesta jossa myös henkilöstö myydään mukana.Harvemmin kuitenkaan ajattelemme, mitä se yk-silölle tarkoittaa. Mitä yt-ilmoitus tarkoittaa ihmi-selle jonka työpaikasta on kyse?

Ihminen vai suorittaja

Irtisanominen on aina yksilölle tragedia, työttö-myys pelottaa, ja syystäkin. Pelko putoamisesta B-luokan kansalaiseksi, kelvottomaksi yhteiskun-nan loiseksi joka toimii epärehellisesti, pimittäen tietoja, jotta voisi rauhassa köllötellä kotona 500 päivää putkeen. Näinhän työttömiä julkisesti syyl-listetään. Kerrotaan, että yhteiskunta ei kykene elättämään heitä. Olemmeko unohtaneet, etteivät he ole omasta halustaan työttömiä. Yritykset jotka ha-kevat aina suurempia voittoja, pitäisi syyllistää ja edellyttää jokaiselta yritykseltä joka pitää yt, kun-non korvauksia yhteiskunnalle ja henkilöstölle. Päinvastoin, nyt pyritään rakentamaan uutta sil-taa lakiin, pitäisi saada irtisanomiset helpoiksi ja halvoiksi. Pitäisi saada ihmiset TE toimiston kautta ilmaiseksi työkokeiluun. Näin voitaisiin jakaa yhä suurempia bonuksia. Kaikille keinottelijoille, on yhteistä se, että he eivät puhu koskaan mitään työstä maksettavasta palkasta. Se tuntuu olevan heille sivuseikka, tärkeintä on saada työttömät tekemään töitä. He haluavat yhteiskunnan ylläpi-tämiä orjia. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokai-sella on oikeus työhön. Tämä ei ole vähäinen oi-keus; se velvoittaa meidät miettimään, miten se toteutetaan.

Jos kunnian vastakohta on häpeä, on häpeä se mitä ihmiselle jää kun häneltä otetaan kunnia pois. Häpeä siitä että hänen työpanoksensa ei riit-tänyt vaikka kyseessä onkin työnantajan ahneus. Kuka työpaikoilla tekee työnohjausta, rekrytointia tai seuraa tilauksia, työnantaja, tai hänen

edustajansa. Kuka silloin epäonnistuu, kun ihmi-siä joudutaan irtisanomaan. Häpeän pitäisi siis tulla yrityksen osaksi, kun ei kaikista pylväistä, ja ennustuksista huolimatta osaa suhteuttaa henki-löstöään. Vaikka käytössä on huipputeknologia ja vuokratyöntekijöiden kauppiaat.

Laki jota ei noudateta

Luottamusmiehelle irtisanomiset tarkoittavat, että on huomioitava ihmisiä ja heidän henkistä tuskaansa, eli tiedotettava ja annettava aikaa ja ennen kaikkea tuettava.

Pääluottamusmiehillä on apunaan osastojen luottamushenkilöt, liiton asiantuntijat sekä yt-laki eli laki yhteistoiminnasta yrityksessä. Yhteis-toiminnan perustarkoituksena on, että yritysten toiminta ja toimintaympäristö sekä tuottavuus paranisivat, tarkoitus olisi saada avoin vuorovai-kutus lisääntymään henkilöstön ja johdon välille, ja edistää henkilöstöryhmien keskinäistä yhteis-toimintaa työpaikoilla. Selvää on, ettei yt-laki nykymuodossaan huomioi riittävästi muuttuneita työsuhteita ja uusia työn tekemisen tapoja. Ympäri pyöreä laki jota ei edes noudateta, ja jonka noudattamatta jättäminen ei ole rangaistavaa kaikilta osin, ei palvele varsin-kaan työntekijöitä. Lakia olisi uudistettava vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, tämä olisi liittojenkin sopi-muspöytiin tärkeä asia. Metalliliitto on puhunut siitä, miten työvälineet olisi saatava kuntoon, pal-velemaan työyhteisöä, ja edunvalvontaa. Laista tulisi rakentaa toimiva työkalu kilpailukyvyn ja henkilöstön kehittämiseen. Uskon, että yhteis-

toiminnan lisääminen ja työntekijöiden aito vai-kutusmahdollisuus ja ideoiden hyödyntäminen maksavat itsensä takaisin työviihtyvyyden ja tuot-tavuuden nousuna. Lain tulisi ottaa huomioon ennen kaikkea työn teke-misen ja -tekijöiden yksilölliset tarpeet. Lain tulisi olla yksiselitteinen ja edellyttää yhteistoimintaa henkilöstön kanssa, tärkeää olisi, että lain kiertä-misestä tulisi seurata rangaistus. Miten yrityksissä sitten yt-lakia tulkitaan ja noudatetaan? Väitän, että nykymuotoista yt-lakia käytetään lähinnä välineenä työvoiman vähentämiseen tai liikkeen-luovutukseen.

Arvomaailma

Yhtiöiden arvot ovat vain asiakasta varten. Henki-löstöä ei kohdella arvojen mukaisesti. Jos yhtiön johto ei noudata arvoja miten voidaan olettaa, että henkilöstökään niitä noudattaa? Työntekijä joka on sitoutunut työnantajaansa, kokee tulleensa petetyksi. Tunne omasta arvot-tomuudestaan ja mitättömyydestä saattaa tulla suureksi esteeksi ja pitkäaikaiseksi ongelmaksi, työstä selviäminen ei ole silloin helppoa. Karvas totuus, että 20 - 40 vuoden ura ei merkitse mitään työnantajalle. Väistämättä ihmisen henkinen hy-vinvointi kärsii ja samalla työpanos alenee, sitä tuskin näissä tapauksissa on haluttu hakea. Miksi sitten ei anneta ihmiselle vapautta itse ratkaista kenelle haluaa työskennellä? En osaa vastata tuo-hon kysymykseen, mutta jonkinlaisena aavistuk-sena ehkä kuitenkin on se, että edelleen maailma pyörii rahan ja vallan ympärillä. Inhimillisyys on hupeneva varallisuus ihmisessä joka väistyy kun materiaali on kyseessä. Riippuuko ihmisarvo lom-pakon paksuudesta ja pankkitilin saldosta?

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut huolestutta-vasti viime vuosina kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutustasoilla. Valtava määrä osaamista ja kou-lutusta valuu päivittäin hukkaan, ja myös miljar-dien hintalappu muuttuu koko ajan suuremmak-si. Työttömyys on merkittävämpiä köyhyyden ja henkisen pahoinvoinnin aiheuttajia. Vaikka työ ei määritä ihmisarvoa, työttömyys ahdistaa ja ma-sentaa.

RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO

PÄÄLUOTTAMUSMIES, ABB DRIVES

AO 70 PUHEENJOHTAJA

METALLIN VALTUUSTONJÄSEN


Tulkintaoikeus ja palkka tulevaisuu-dessaTyönantajapuolella on tulkintaoikeus työeh-tosopimuksiin. Tämä on erittäin määräävä tekijä, kun puhutaan paikallisesta sopimises-ta. Useilla duunimestoilla on tehty paikallisia soppareita jo hyvinkin kauan. Pohjana on toki ollut koko ajan tes ja sitä ei ole alitettu tai ohitettu millään tavoin, vaan se on ollut koko ajan tukevasti perälautana ja tämä on myös antanut hyvän mahdollisuuden paran-taa neuvottelemalla eri asioista. Näinhän sen tulee olla myöskin tulevaisuudessa. Tämän takia työehtosopimusten yleissito-vuudet äärimmäisen tärkeä säilyttää. Mi-täköhän seuraisikaan, jos näin ei olisi? Pa-himmillaan jokainen neuvottelisi itse esim. palkkansa tason itse ilman mitään tes:n mää-räyksiä. Meillä ei ole mitään minimipalkkala-kia niin kuin joissakin maissa, vaan meidän minimiliksamme löytyvät alakohtaista työ-ehtosopimuksista. Tämä porvarien haluama nykyinen suuntaus johtaisi välittömästi palk-kojemme laskun esim. lähetettyjen Baltian maalaisten todelliselle palkkatasolle, joka on todella pieni johtuen heidän täysin olemat-tomasta ay-liikkeen tasosta. Käytännössä

ay- liike on täysin voimaton ko. maissa, koska järjestäytymisastekin lähentelee nollaa jne. Jos paikallista sopimista lisättäisiin, täytyisi TES edelleen olla pohjana ja tulkintaoikeus duunareilla. Pienillä työpaikoilla valitettavan usein työnantaja usein määrää jopa kuka on luottamusmies tai henkilö, jonka kanssa so-vitaan paikallisesti. Näinhän ei toki saa olla, vaan meillä on yhä järjestäytymisen vapaus, jota on pakko syvästi vaalia. Työnantajapuolen rankat vaatimukset palk-kojemme alentamiseksi on syytä tuomita alimpaan universumien hämäränurkkaan. Tälläkin hetkellä esim. Saksan IG-Metalli neu-vottelee yli 5% palkan korotuksista. Meillä sa-maan aikaan keskusjärjestötasolla neuvotel-laan aivan jostakin muusta. Keskusjärjestöjen pääasiallinen tehtävä ei ole palkkojemme lasku tai uskoa porvaririntaman väittämiin, että tulonsiiroilla tavallisilta palkansaajilta omistavalle luokalle luodaan nopeastikin uusia työpaikkoja. Täyttä potaskaa ja sumu-tusta kapitalistien toimesta. Kolmen vuoden olemattomat palkankorotukset ovat osaltaan jo nyt luoneet kilpailukykyiset liksat verrattu-na ns. verrokkimaihin. Arvoisa jäsen muista äänestää omasta mielestäsi parasta henkilöä Metallityöväen Liiton 22. liitokokoukseen eli ylimpään päättävään elimeen ajamaan asioi-tamme antaumuksella äärimmäisen tarmok-kaasti.

Ilpo Haaja, pääluottamusmies, Arctechin telakka Helsinki

Olen ehdolla ensimmäistä kertaa liittokoko-usvaaleissa. Metallialalle tulin töihin vuon-na 1997. Toimin tällä hetkellä toista kautta pääluottamusmiehenä Meconet Oy:ssä ja neljättä kautta varatyösuojeluvaltuutettuna. Toimin myös toista kautta ammattiosaston sihteerinä.

Edunvalvonnallisia mietteitä

Metalliliiton on pidettävä huoli, ettei paikalli-sen sopimisen uudistamisen yhteydessä mah-dollisteta sopimista palkkojen heikennyksille. Katson erittäin vaaralliseksi ajatuksen, jos paikallisesti lähdetään sopimaan palkkojen alentamisesta yrityksen ollessa ”taloudelli-sissa” vaikeuksissa. Ongelmaksi muodostuu, miten tai kuka määrittelisi yrityksen huonon rahoitus tilanteen. Miten käy tilanteessa jos-sa palkkoja on alennettu määräajaksi 20 %, mutta yrityksellä menee yhä huonosti? Mak-savatko työntekijät tulevaisuudessa palkan alennuksilla yritysten investoinnit?

Yksi vaaliteemoistani on ”Oikeus palkkaan jol-la tulee toimeen”Metalliliiton tulee hakea kaikin mahdollisin keinoin tulevissa neuvotteluissa euro mää-räisiä palkankorotuksia. Jo vuosia jatkuneet maltilliset palkan korotukset ovat syöneet metallityöntekijän ostovoimaa. Samalla kun metallissa on tehty äärimaltillisia palkanko-rotuksia ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla vuokrat ja muut elämiseen välttämättömät kulut nousseet suhteessa enemmän. Työn-tekijän tulee saada työstään korvaus, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä jou-tumatta hankimaan toista työtä.

SAMI HEIKKINEN

Pienimuotoinen esittäytyminen kuka on Sami Heikkinen


Lyhyt esittely:• Harri Rusanen,• 29-vuotias espoolainen Helsingissä.• ABB Moottorit ja generaattorit• Luottamusmies• Nuorisovastaava• Ammattiosasto 70:nen toimikunnan

jäsen.• Staattorinvalmistaja/

Sähkökoneenasentaja

Harri Rusanen: Konkretiaa, sanoista tekoihinLuottamus työntekijöiden ja työnantajan vä-lille ei synny johdon päätöksellä, vaan tarvit-semme aitoa vuoropuhelua saavuttaaksemme molemminpuolisen luottamuksen. Työnteon edellytykset tulee laittaa kuntoon- tarkoittaen koneenosat ja dokumenttipäivitykset ajoissa työntekijöille. Kerralla valmiiksi. Työaikajoustot toimimaan kuten mainostettu, jotta pääsem-me esim. firman urheilujoukkueiden harjoituk-siin/ otteluihin.

Metalliliitossa haluaisin edunvalvonnan olevan enemmän jäsenlähtöistä ja keskittyä ainoas-taan liiton jäseniin- ei liittokohtaisia palkanko-rotuksia YTK:n jäsenille! Ammattiosastot halu-tessaan tulee pitää itsenäisinä ja jatkossakin päättää itsenäisesti asioistaan. Työnantajaliitto tulee haastaa tarjoamaan vakituisia työsopi-muksia nuorille, sillä pätkätyöstä toiseen siirty-vät nuoret eivät ole tasa-arvoisessa asemassa esim. palkkoja ajatellen.

Vaaliteemani:- Nuorten ääni esiin liittokokouksessa- Edunvalvonta jäsenlähtöiseksi- Työehtojen heikennykset loputtava

Kaikki muutokset ay-organisaatiossa eivät ole kehitystä!

Metalliliitto on mukana kahdessa isossa järjestö-poliittisessa hankkeessa: Uuden keskusjärjestön synnyttämisessä ja teollisuuden liittojen fuusiota valmistelemassa. Lisäksi liiton toimistosta on lähe-tetty osastoille esitys ”Ammattiosastorakenteet ja toiminnan kehittäminen”.

Uuden keskusjärjestön muotoilu on jo varsin pit-källä ja yleisluontoisia tietoja siitä on myös julki-suudessa. Siitä pitäisi tulla vahva yhteiskunnalli-nen vaikuttaja, jonka arvot ovat rohkeus ja reiluus. Visioina ovat hyvät työolot, toimeentulo ja hyvin-voiva työntekijä, lyhyesti sanottuna. Näiltä näky-min keskusjärjestö tulee eikä sen pitäisi heikentää

mitenkään liittojen itse-näisyyttä, eikä ammatti-osastojen asemaa, näin kerrotaan. Aika näyttää miten käy, ja varsin pian. Jo vuoden 2017 alusta keskusjärjestön pitäisi toimia.Teollisuuden liittojen kaa-vailtu fuusio, TEAM 2, on varmasti toteutuessaan jäsenille ja ammattiosas-toille ongelmallisempi kuin uusi keskusjärjes-tö. Mitään yksityiskohtia tai sääntömuutoksia ei hankkeesta ole kerrottu, mutta huhujen mukaan

ainakin nykyisiltä vapaajäseniltä ollaan viemäs-sä jäsenoikeudet. Säilyykö työttömillä kassan jä-senmaksuvapautus, on täysin hämärän peitossa. Myöskin edunvalvonnan järjestäminen tai liiton työehtosopimustoiminta ovat jäseniltä piilossa tällä hetkellä.TEAM 1:n sektoripohjainen suunnitelma aikanaan oli melkoinen himmeli, jota ei toivoisi enää edes tarjottavan. Liittokokoukseen valittavat edustajat ovat hankalan päätöksenteon edessä, jos ennen vaaleja jäsenille ei selvitetä liittojohdon suunni-telmia, joihin ottaa kantaa vaaleissa. Salailu näin merkittävässä muutoshankkeessa on jäsenten

aliarvioimista, edustajille pari päivää ennen liitto-kokousta mahdollisesti jaettavat tiedot hankkees-ta eivät riitä ratkaisujen pohjaksi. Näillä tiedoilla parempi on säilyttää nykyinen Metalliliitto. Moni-mutkaisessa järjestelmässä päätösvalta siirtyy yhä kauemmas jäseniltä ja sitä ei kai kukaan tavoittele.Ammattiosastoja koskevat esitykset ovat olleet tiedossa ajoissa ja niihin on lähetty kommentit ja esitykset liittokokoukselle. Esityksessä on monia kannatettavia tavoitteita, kuten osaston toimialu-een kartoittaminen ja organisaation vahvistami-nen työpaikoilla sekä samalla alueella toimivien osastojen yhdistäminen. Sen sijaan toimitsijoille esitetty ammattiosastojen valvontatehtävä tai valvontaoikeus eivät sovi tähän aikaan. Jäsenten varoilla palkattujen työntekijöiden tehtävä pitää olla osastojen avustaminen, ei vahtiminen tai jä-senmaksupalautteen määrästä päättäminen. Toi-miston esityksen määritelmät hyvistä ja huonoista osastoista eivät ole kelvollisia ja liittokokouksen on niitä sekä karsittava että muokattava.

Pidetään, tai palautetaan liiton organisaatio työn-tekijöineen jäsenten palvelijoiksi, isäntiä ei tarvita.

KARI PEKKARINENAO5.


Hallitus ja EK ajavat paikallista sopimista siihen suuntaan, että sopimuksia voitaisiin tehdä alle työ-ehtosopimuksen. Sipilä kyllä hehkuttaa puheissaan aidosta sopimisesta, mutta me paikallisia sopimuk-sia tehneet pääluottamusmiehet tiedämme ettei sopiminen ole aina aitoa vaan työnantaja helposti sanelee mitä sopimuksen tulisi pitää sisällään. Toki on myös onnistuneita neuvotteluita ja sopimuksia, joissa keskustelut on käyty rankentavassa hengessä ja sopimukset tyydyttävät molempia osapuolia. He-kilökohtaisesti minulla on kokemusta sekä hyvistä että huonoista neuvotteluista. Etenkin palkkaneu-vottelut ovat yleensä olleet ota tai jätä ”neuvotte-luja”, kun taas työaikaneuvottelut on käyty rakenta-vassa ja hyvässä hengessä, kompromisseja on tehty puolin ja toisin.Mielestäni nyt ei ole vielä oikea aika lisätä paikal-lista sopimista. Työehtosopimus mahdollistaa jo tällä hetkellä paikallisen sopimisen kymmenistä eri asioista. Paikallista sopimista ja sopimuskulttuuria yleensäkin, tulisi kehittää ja parantaa, niin että so-

piminen olisi todella aitoa ja neuvottelevat osapuo-let olisivat tasavertaisia neuvottelukumppaneita keskenään. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa keskustelut paikallisen sopimisen lisäämisestä. Sopimushan on aina kahden osapuolen välinen, ja vaatii yleensä onnistuakseen kompromisseja mo-lemmilta osapuolilta. Jos työantaja ei ole valmis tekemään muutoksia ja kompromisseja omaan sopimus ehdotukseensa työntekijöiden ehdotuk-sesta, tällöin tuskin voidaan puhua sopimisesta sen oikeassa merkityksessä. Aidoissa sopimusneuvotte-luissa työntekijät saavat käyttöönsä kaiken asiaan liittyvän faktan jonka pohjalta käydään dialogia työnantajan kanssa ja keskustellaan erilaisista vaih-toehdoista. Jotta työntekijöiden edustajat olisivat mahdollisim-man tasavertaisia neuvottelijoita, tarvitaan koulu-tusta. Peruskoulutuksen lisäksi luottamusmiehet tarvitsevat riittävästi tietoa itse neuvotteluja sopi-misprosessista sekä tietenkin asioista joista heidän täytyy sopia. Murikka tarjoaa jo nyt paljon kursseja

paikallisesta sopimisesta, neuvottelutaidoista jne., mutta työnantajilla tulisi olla velvollisuus pitää huoli siitä, että työntekijöiden edustajilla on riittävät tie-dot ja taidot tehdä paikallisia sopimuksia.Aina tulee kuitenkin olemaan pieniä työpaikkoja joissa ei ole luottamusmiestä tai työpaikkoja joissa koulutuksesta ja ”valistuksesta” huolimatta ei saada sellaista luottamusta syntymään, että paikalliset sopimukset olisivat mahdollisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työehtosopimukset ovat aina ehdoton perälauta. Tästä Metalliliiton ja ay-liikkeen täytyy pitää kiinni!

KARITA LAHTINENPÄÄLUOTTAMUSMIES,GE HEALTHCARE FINLAND OY

Karita Lahtinen: ”Paikallisen sopimisen oltava tasavertaista”


Antero Asikainen Levyseppä

Ao. 5Helsinki

26

Sami Heikkinen Puristinasentaja

Ao. 5Helsinki

27

Jan IhanderLoppusuuntaja

Ao. 5Helsinki

28

Jussi Karttunen Metallimies

Ao. 5Vantaa

29

Samu Kontturi Automaatioasentaja

Ao. 5Helsinki

30

Karita LahtinenTuotantotyöntekijä

Ao. 5Helsinki

31

Kari Pekkarinen Eläkeläinen

Ao. 5Helsinki

32

Pentti Ruohonen Levyseppä

Ao. 5Helsinki

33

Pasi Sutinen Tuotantotyöntekijä

Ao. 5Vantaa

34

Juhani Ylitalo Koneistaja

Ao. 5Helsinki

35

Ilpo Haaja Pääluottamusmies

Ao. 41Helsinki

36

Helsingin vaalipiirin ehdokkaat

SINUN ÄÄNESI LIITOSSA

Sähköinen äänestys 18.–28.3. Postiäänestys 18.3.–1.4.

Varsinainen vaali 10.–12.4.

Markku Kyröläinen Työsuojeluvaltuutettu

Ao. 41Vantaa

37

Jouni TaskilaEläkeläinen

Ao. 41Helsinki

38

Esa Zuban TyömiesAo. 41

Helsinki

39

Lauri Grönlund Sähkökoneen asentaja

Ao. 70Leppäkoski

40

Timo Hokkanen Kojekorjaaja

Ao. 70Helsinki

41

Heli Hovi-Karlsson Ao. 70Karjaa

42

Terho Laitila Sähkökoneenasentaja

Ao. 70Helsinki

43

Raija-Riitta Luiro-Piippo Pääluottamusmies

Ao. 70Hyvinkää

44

Vesa Märijärvi KoestajaAo. 70

Helsinki

45

Esa Nevala Kojeasentaja

Ao. 70Helsinki

46

Jyrki Nieminen Propulsiolaiteasentaja

Ao. 70Vantaa

47

Harri Rusanen Starttorinvalmistaja

Ao. 70Helsinki

48

Markku Nieminen AsentajaAo. 77

Tuusula

49

www.metallinvaikuttajat.fiwww.facebook.com/metallinvaikuttajat

[email protected]

METALLIN VAALIT 2016 METALLIN VAALIT 2016

Helsingin vaalipiirin ehdokkaatVAALILIITTO C VAALILIITTO C

Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Metalliliitto on voimakas, kun jäsenistö vaikuttaa aidosti liiton toiminnan suuntaan. Liitto mahdollistaa jäsenistön monipuolisen ja aktiivisen toiminnan. Liittokokousvaalit ovat liiton jäsendemokratian kannalta välttämätön asia. Vaalit lisäävät jäsenistön aktiivisuutta ja tarjoavat mielipiteille vaihtoehtoisia väyliä – aina työpaikoilta liiton johtoon asti.


Antero Asikainen Levyseppä

Ao. 5Helsinki

26

Sami Heikkinen Puristinasentaja

Ao. 5Helsinki

27

Jan IhanderLoppusuuntaja

Ao. 5Helsinki

28

Jussi Karttunen Metallimies

Ao. 5Vantaa

29

Samu Kontturi Automaatioasentaja

Ao. 5Helsinki

30

Karita LahtinenTuotantotyöntekijä

Ao. 5Helsinki

31

Kari Pekkarinen Eläkeläinen

Ao. 5Helsinki

32

Pentti Ruohonen Levyseppä

Ao. 5Helsinki

33

Pasi Sutinen Tuotantotyöntekijä

Ao. 5Vantaa

34

Juhani Ylitalo Koneistaja

Ao. 5Helsinki

35

Ilpo Haaja Pääluottamusmies

Ao. 41Helsinki

36

Helsingin vaalipiirin ehdokkaat


Sähköinen äänestys 18.–28.3. Postiäänestys 18.3.–1.4.

Varsinainen vaali 10.–12.4.

Markku Kyröläinen Työsuojeluvaltuutettu

Ao. 41Vantaa

37

Jouni TaskilaEläkeläinen

Ao. 41Helsinki

38

Esa Zuban TyömiesAo. 41

Helsinki

39

Lauri Grönlund Sähkökoneen asentaja

Ao. 70Leppäkoski

40

Timo Hokkanen Kojekorjaaja

Ao. 70Helsinki

41

Heli Hovi-Karlsson Ao. 70Karjaa

42

Terho Laitila Sähkökoneenasentaja

Ao. 70Helsinki

43

Raija-Riitta Luiro-Piippo Pääluottamusmies

Ao. 70Hyvinkää

44

Vesa Märijärvi KoestajaAo. 70

Helsinki

45

Esa Nevala Kojeasentaja

Ao. 70Helsinki

46

Jyrki Nieminen Propulsiolaiteasentaja

Ao. 70Vantaa

47

Harri Rusanen Starttorinvalmistaja

Ao. 70Helsinki

48

Markku Nieminen AsentajaAo. 77

Tuusula

49


[email protected]

METALLIN VAALIT 2016 METALLIN VAALIT 2016

Helsingin vaalipiirin ehdokkaatVAALILIITTO C VAALILIITTO C

Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Metalliliitto on voimakas, kun jäsenistö vaikuttaa aidosti liiton toiminnan suuntaan. Liitto mahdollistaa jäsenistön monipuolisen ja aktiivisen toiminnan. Liittokokousvaalit ovat liiton jäsendemokratian kannalta välttämätön asia. Vaalit lisäävät jäsenistön aktiivisuutta ja tarjoavat mielipiteille vaihtoehtoisia väyliä – aina työpaikoilta liiton johtoon asti.


Uskon puute pelastaaÄlkää uskoko kun porvaristo sanoo, että näin ei voi jatkua. Heidän mielestä Suomi velkaantuu lii-an kovaa vauhtia ja että kohta täällä ovat IMF:n ja Maailmanpankin miehet antamassa meille kurinpi-dollisia rangaistuksia kehnosta taloudenhoidosta. Roska puhetta! Luottoluokittaja antavat Suomelle parhaan mahdollisen luottoluokituksen AAA. AAA ei johdu hallituksen kaavailemasta hevoskuurista, vaikka uutisoinnissa niin mainitaankin. AAA johtuu siitä, että Suomen valtiontalous ei ole kuralla eikä se ole edes pahasti velkainen.

Älkää myöskään uskoko hallituksen uhkailuihin saattaa voimaan karmaisevat pakkolakinsa. Niistä mikään ei kestä perustuslain seulaa. Lait ovat niin huonosti valmisteltuja, että valtiosääntöoikeuden asiantuntijat häpeävät silmänsä päästään. Hädis-sään oikeisto onkin aloittanut kampanjan mollaa-malla “liian kankeaa” perustuslakiamme. Oikeisto parkuu, kun perustuslaki on näiden hankkeiden esteenä. Parustuslaki on otettava huomioon lake-ja säädettäessä. Ristiriitaa lailla ja perustuslailla ei saisi olla. Jos perustuslakia alettaisiin tulkitsemaan sen mukaan, mitä erilaiset taloudelliset ja poliittiset intressit kulloinkin jonkun mielestä edellyttävät, eimeillä olisi perustuslakia ja sen valvontaa mitä nyt vielä on. Kuka olisi uskonut, että nykyisellään va-semmisto joutuu puolustamaan perustuslaillisuut-ta. Mahtaisi edesmennyt äärioikeistolainen Perus-tuslaillisen kansan puolueen puheenjohtaja Georg C. Ehrnrooth vähintäänkin punastella.

Minä en ainakaan usko, että suomalaisilla yhtiöillä

on huono kansainvälinen kilpailukyky. Suomalai-set pörssiyhtiöt takoivat vuonna 2014 loistavaa tu-losta. Ennakkotietojen mukaan omistajille makset-tavien osinkojen potti nousee viime vuodesta yli 11 miljardiin euroon. Pelkästään Suomessa tehtiin tuotannossa noin 11 miljardin nettotulos, kertoo ti-lastokeskus. Kilpailukykyvalehtelulla yritetään vain luoda kriisitunnelmaa, jonka jotkut yksinkertaiset mielet hyväuskoisesti ostavat. Nämä 11 miljardin osingot saavat harvalukuiset sijoittajat. Jos raha jaettaisiin kaikkien suomalaisten työikäisten kan-salaisten kesken, saisi joka iikka noin 4000 euroa.

Sillä makselisi kummasti sairaalloisen suuria asumiskustannuksia.

Eikä missään nimessä kannata uskoa paikal-liseen sopimiseen ilman yleissitovia työehto-sopimuksia. Siinä pelissä työnteettäjä jää aina voitolle. Onhan nyt täysin selvää, että EK ajaa paikallista sopimista sen vuoksi, että yritykset voisivat höynäyttää työntekijöitä ja alentaa työvoimakustannuksiaan. Mutta mitä vielä? No, ei pidä uskoa, että lakko on se viimeinen keino johon joudutaan. Suomessa on työtais-teluvapaus. Lakko on työntekijöille edunval-vonnan keino siinä missä työnantajille ovat lomautukset ja irtisanomiset. Työmarkkina-historia osoittaa pitävästi, että juuri lakkojen avulla on saatu aikaan lähes kaikki merkittävät parannukset työehtoihin. Viitatkaa myös kin-taalla sellaisille perusteluille, että kaavaillusta suurliittofuusiosta tulee työntekijöille palk-kanyrkki ja että neuvotteluasemat mukamas kohenisivat. Suuruus olisi valttia! Ei mene

läpi muille kuin Matti Alahuhdalle. Viime aikoina ei olla omia vaatimuksia vauhditettu Metalliliiton suuruutta hyväksi käyttämällä?! On niin, että Ala-huhta saa toivomansa “sopimalla” ison liiton johta-jien kanssa. Lopuksi kehotan vakavaan epäluuloi-suuteen, jos ja kun jotkut ayjohtajat kohtaalkavat selitellä, että saatiin aikaan kovien neuvottelujen jälkeen sellainen sopimus, jonka kanssa voidaan elää…

TERHO LAITILA


Ammattiosaston toimintaa pitää arvioida kriittisesti ja toimintaa kehittää. Jäsenille tu-lee tarjota nykyistä parempaa edunvalvon-taa, tähän tarvitaan toimintaresursseiltaan vahvoja osastoja. Liittokokouksen tulee tehdä päätöksiä, jotka tulevat auttamaan osastojen yhdistymistä. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa pienten osastojen resurssien supistamista.

Paikallinen sopiminen on ollut paljon esillä mediassa viimeaikoina. Sopimisen edelly-tykset eivät kumminkaan ole monella työ-paikalla kunnossa ja paikallinen sanelu ei innosta sopimaan. Todellinen sopiminen edellyttää tasavertaisia asetelmia neuvotte-lupöydässä ja mahdollisten tulkintaerimie-lisyyksien ratkonnassa. Näiden edellytysten täyttämiseksi tulee tiedonsaanti työnteki-jöiden edustuksen kautta yrityksen johto-

elimissä saada lakiin perustuvaksi. Lisäksi työntekijöillä pitää olla direktio-oikeus so-pimuksissa sovittuihin asioihin tulkinta ja riitatapauksissa, jolloin noudatetaan työnte-kijöiden näkemystä kunnes asiaan saadaan oikeuden tai liittojen ratkaisu. Näillä toimilla Suomessa säästyttäisiin myös monelta mie-lenilmaisulta tai lakolta.

Nyt rakennellaan suuria mahtiliittoja, tulee-ko niistä entistä byrokraattisempia ja jäse-nelleen etäisempiä, miten jäsendemokratia toteutuu? Pääseekö jäsenistö mitenkään vaikuttamaan palkkalaistensa ja asioiden hoitajiensa valintaan muuten kuin näennäi-sesti? Näihinkin kysymyksiin olisi hyvä saada vastaus liittokokouksessa.

PENTTI RUOHONENPÄÄLUOTTAMUSMIES

Pentti Ruohonen: “Todellinen so-piminen edellyttää tasavertaisia asetelmia”

Tuntuuko sinusta, että Metallityöväen liitto ei nykyi-sellään pysty vastaamaan EK:n ja yksittäisten firmo-jen sapelinkalisteluihin tasaveroisena osapuolena? Tuntuuko, että työntekijöitä alan yrityksissä pide-tään heittopusseina, jotka voidaan parissa päivässä ulkoistaa milloin tahansa? Tuntuuko, että vuokra-työläisten ”löysässä hirressä roikottamiseen” ei tule rotia ilman pakottavia säädöksiä? Niin minustakin tuntuu…

Olen nelikymppinen kojekorjaaja, töissä ABB:llä nyt kolmattatoista vuotta. Olen myös Drives-yksikössä olevan alueen varaluottamusmies, AO70:n toimi-kunnan jäsen, sekä sen tiedottaja ja lehden taittaja. Metallin jäsen olen ollut vuoden 2005 alusta. Per-heeseeni kuuluu vaimon lisäksi kaksi pientä tyttöä ja puolison teini-ikäinen poika. Elelemme Helsingin Konalassa. Harrastan lenkkeilyä, sulkapalloa ja lef-foja. Poliittisesti olen sitoutumaton, mutta sen ver-ran omemmaksi tunnen vasemman laidan ideolo-giaa ja näkemyksiä, että siksi tältä listalta mukana.

Metallin edunvalvonnassa pitää mielestäni kehit-tää nopeaa reagoimista kentältä tuleviin hälyttäviin

viesteihin sekä painostaa/lobata eduskuntaa säätä-mään lait vuokratyöläisten aseman yhdenvertais-tamiseksi. Liiton pitäisi julkisesti sekä rahallisesti tukea Operaatio Vakiduuni-kansalaisaloitteen kal-taisia kampanjoita. Liiton pitäisi myös lobata, jotta yhteistoimintalakia muutettaisiin velvoittamaan työnantajia kuuntelemaan aidosti henkilöstöä YT-neuvottelutilanteissa, sekä tiedottamaan muu-toksista ajoissa. Metallin neuvottelijoiden pitäisi panostaa tulevan Liittokokouksen hyväksymien TES-aloitteiden läpimenoon TES:n pykäliksi – siis mielellään kaikkien.Muistakaa kaikki käyttää äänioikeuttanne säh-köisessä tai postiäänestyksessä maaliskuussa tai viimeistään huhtikuun uurnavaalissa! Työnanta-japuolelle pitää äänestämällä tehdä selväksi, että Metallin väkeä kiinnostaa etujensa ajaminen kove-nevassa pelissä!

TIMO HOKKANENAO 70 TOIMIKUNNAN JÄSEN OSASTON TIEDOTTAJA

Tuoretta näkökulmaa ja kyseenalaistavaa asennetta Liittokokoukseen


Tulevat Metallin liittokokousvaalit ovat Suomen monimutkaisen työmarkkinatilanteen tähden tär-keimmät vaalit miesmuistiin.

Tätä kirjoittaessani työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvottelemassa yhteiskuntasopimuksesta viidettä kertaa. Sopimuksella on tarkoitus korvata hallituksen työehtoja heikentävät pakkolait. Pakko-lakien avulla muun muassa lyhennettäisiin lomia, leikattaisiin lomarahoja, pidennettäisiin työaikaa ja tehtäisiin sairastamisesta kalliimpaa. Sipilän hal-

litus pyrkii siis parantamaan yritysten kustan-nuskilpailukykyä ja työllisyyttä heikentämällä palkansaajien työehtoja. Palkansaajia ei Sipi-län hallituksessa tunnu puolustavan kukaan. Samalla kun työntekijöiden etuja leikataan, pääomaan tai maa- ja metsätaloustukiin ei juu-ri kosketa.

Suuri ongelma on, että Suomi on investointi-lamassa, mutta samaan aikaan osinkoja nos-tetaan sitäkin enemmän. Investointien puute koskee juuri metallilaisten työpaikkoja teolli-suudessa. Osingot, joista kertyy suhteellisen vähän verotuloja valtion kassaan, ovat Suomen teollisuudessa suurempia kuin investoinnit. Investoinnit työllistävät ja hyödyttävät täten koko yhteiskuntaa. Osingoista taas hyötyvät vain yritysten omistajat.

Metalliliiton tulee jatkaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja pyrkiä ottamaan aiempaakin suurempi rooli palkansaajien ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustajana. Pakko-lakien vastustamisen tulee olla myös Metallilii-ton tärkein linja tulevissa liittokokousvaaleissa! Pakkolait koettelevat julkisen puolen palkan-

saajia keskimäärin rankemmin kuin teollisuuden työtekijää, mutta miten julkisen sektorin palkka-ale nostaa vientiteollisuutta? Julkinen sektori ei vie maasta mitään eikä lomien lyhennys alenna yhdenkään vientituotteen hintaa. Jos hallitus sää-tää pakkolait, tulee ensi syksynä alkavissa liittojen välisissä TES-neuvotteluissa hakea korvausta pak-kolakien aiheuttamiin tulonmenetyksiin. Tämä on tärkeä linja, jota tulee painottaa liittokokouksessa. Terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustenhuollos-

sa, päiväkodeissa, kouluissa ja yliopistoissa tarjotta-va julkinen palvelu on heikentynyt lyhyessä ajassa. Palveluiden suunta on selvästi alaspäin. Tämä ei sovi yhteen hyvinvointimme ja kansallisen menes-tystarinamme kanssa.

Paikallinen sopiminen on ollut myös paljon esillä viime aikoina. Metallin työehtosopimus on mah-dollistanut paikallisen sopimisen jo vuosia. Hyvin toteutetusta paikallisesta sopimisesta ovat hyöty-neet niin työntekijät kuin työnantajatkin. Pelkään, että jatkossa paikallinen sopiminen tulee olemaan vain palkkojen alentamista, jota tullaan selittämään yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Suomalais-ten yritysten kilpailukykyä ei kuitenkaan tunnu haittaavan esimerkiksi toimitusjohtajien ruhtinaal-lisesti kasvavat palkat. Tässä on mielestäni suuri ris-tiriita suomalaisessa yritysmaailmassa. Paikalliseen sopimiseen pitää saada selkeät päälinjat, jotka es-tävät palkanalennukset. Palkoista pitää jatkossakin neuvotella ensisijaisesti keskusjärjestöjen kesken.

VESA MÄRIJÄRVIABB Oy DMMG HELSINGIN VARAPÄÄLUOTTAMUSMIESAO 70 VARAPUHEENJOHTAJALIITTOKOKOUSVAALIEHDOKAS

Vesa Märijärvi: ”Metalliliiton tulee jatkaa yhteiskunnallisena vaikuttajana.”

Yhteisen edun tavoittelua ja tasa-arvoisen työyhteisön puolesta

Nykyisessä työpaikassani olen ollut 16 vuotta, tuohon aikaan mahtuu ylä- ja alamäkiä firman kehityksessä. Työskentelen tuotannossa erilaisissa kokoonpano työtehtävissä. Olen ollut osaston luottamusmiehenä ja nyt ensimmäistä kautta työsuojeluvaltuutettuna. Työsuojelu asioissa pidän erittäin tärkeänä turvallisen työpai-kan lisäksi että työilmapiiri pysyy hyvänä ja kaikilla on hyvä fiilis tulla töihin.

Työpaikallani haluaisin parantaa avoimempaa tiedonkulkua työnantajan puolelta ja työilmapiiriä.

PASI SUTINENGE HEALTHCARE FINLAND OYTYÖSUOJELUVALTUUTETTU


Työskentelen työpaikallani kojeasentajana. En-simmäisen kerran vuosina -91 olen ollut luotta-musmiehenä. Olin Metallin tasa-arvotoimikun-nan jäsenenä 2001 – 2003. Työpaikkani yt-jäsen olen ollut vuodesta 2011. Ammattiosaston toi-mikunnan jäsenenä olen ollut 1991 – 1994, 2001 – 2002 ja vuodesta 2012. Toimin myös ammatti-osastomme lehden päätoimittajana.

Ison työpaikan työntekijänä olen kokenut kaksi asiaa vaikeiksi. Ensimmäinen on vuokratyönte-kijöiden työsuhdeturva, joka pitäisi parantaa. Toinen on: ulkoistamisen säännöt pitäisi saada selkeästi yt-lain piiriin. Vuokratyöntekijöiden työsuhteiden ketjuttaminen on muuttunut vuosien kitkutteluksi epävarmassa työsuhtees-sa. Nykyinen Metallin TES-sopimus ei kiellä pit-käkestoista töiden ketjuttamista. Niinpä pidän vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvan paran-tamista tärkeänä teemana Metallissa. Ulkois-tamisessa pitää olla selkeä malli käydä yt-neu-votteluja henkilöstön edustajien kanssa, jossa turvataan työntekijöiden edut. Ulkoistamisessa työntekijät ovat menettäneet vanhan yrityksen-

sä lisäansiot, vaikka siirtyvätkin ulkopuoliseen yri-tykseen vanhoina työntekijöinä. Nykyisessä mallissa työantaja ilmoittaa mielivaltai-sesti ulkoistamisen ajankohdan työntekijöille ilman neuvotteluja, pahimmillaan kaksi työpäivää ennen ulkoistusta.

Metalliliiton pitää ottaa kriittinen kanta pätkätöihin ja epäreiluihin ulkoistamisiin. Nykyisessä työelä-mässä nämä ilmiöt ovat kasvussa ja tulevaisuudessa saamme ne yhä pahenevina ongelmina niskaamme. Kannatan myös keskusjärjestöjen yhdistymistä. Mie-lestäni suurempi keskitetty järjestö luo enemmän yhtenäistä voimaa työmarkkinoilla. Niin teki Elinkei-noelämän keskusliitto vuonna 2005 yhdistämällä työnantajien liitot. Tarvitsemme heitä vastaan vah-vemman keskusjärjestön.

Haluan reilua peliä yhteistyöhön ja vaadin tinkimä-töntä jäsenien edunvalvontaa. Tärkeää on kuunnella kaikkia ja kohdella jokaista tasa-arvoisesti.

ESA NEVALAVarapääluottamusmies ABB Drives

Pirstaloituvat työpaikat ja lisääntyvät pätkätyöt – mitä teemme?

Jalometallialan vaalipiirin ehdokas Anna Andersson: “Muutos tulee sisältä”

Olen 35- vuotias kahden pojan äiti Raaseporista. Työskentelen Kalevala Korussa kultaseppänä, ja olen myös työpaikkani pääluottamusmies. Olen kotoisin Helsingistä ja opiskellut Helsingin lisäksi Sastamalas-sa ja Lahdessa. Liittoon olen liittynyt 2010 ja työelä-mässä aloittanut 1996 opintojen ohessa. Olen luon-teeltani utelias ja kiinnostunut laajasti kaikenlaisista asioista politiikasta taiteisiin.

Nyt on hyvä hetki näyttää, että ay-liike on muuttunut ja muuttuu koko ajan - ajan vaatimuksien mukaan. Tämä ei tarkoita sitä, että suostumme kaikkeen, vaan se tarkoittaa sitä että toimimme niin kuin opetam-me. Me olemme pienen ihmisen puolella ja teemme yhteistyötä yli rajojen jotta työntekijäpuolen ääni pysyy selkeästi esillä. Näen että työntekijöiden ja liitojen laajempi yhteistyö on ainoa mahdollisuus luoda oikea vastapuoli EK:lle.

Olennaisin muutos, joka tulisi mielestäni toteuttaa, on pätkätyöläisille suunniteltu sähköinen järjestel-

mä, jossa jäsenyys ja jäsenmaksuperintä seuraisivat verottajan lailla työntekijää työstä toiseen - työnte-kijän näin halutessa. Toinen tärkeä asia on turvata jäsenistölle mahdollisuus kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. Varsinkin kasvukeskuksissa ovat vuokrat nousseet sietämättömän korkeiksi. Metalliliito ei tietenkään yksin voi päättää asioista, mutta minusta olisi korkea aika ilmaista julkisuudessa että emme esimerkiksi hyväksy VVO:n kohtuuttomia vuokria. Tämä liittyy olennaisena siihen ajatukseen, että elämme niin kuin opetamme. Uskottavuus kärsii, jos olemme mukana tekemässä kohtuutonta voittoa ih-misten asumisen kustannuksella.

Muutos tulee sisältä. Liitto on oikea paikka vaikuttaa. Jos olet samaa mieltä, äänestä minua.

ANNA ANDERSSONAO.82 PUHEENJOHTAJAPÄÄLUOTTAMUSMIES


Ville-Petteri Risberg:Kaikki jäsenet mukaan liiton pelikentälle

Liittokokous on urheilutermein kuin maail-manmestaruusturnaus. Liittokokousedustajat ovat Metallin maajoukkue. Nyt Metallin Vaikut-tajilla on näytön paikka siinä, kuinka viemme jäsenten äänen ja tahdon loppupeleihin asti, Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg sanoo.

Metallityöväen Liitto valmistautuu 22. liit-tokokoukseensa, joka pidetään Tampereella 22.–25.5. Kokous on Metallin ylin päättävä elin, joka pidetään neljän vuoden välein. Ammat-tiosastot ovat tehneet esityksiä kokoukselle ja monenlainen aktiivisuus tulee jatkumaan aina kokoukseen asti.Kokoukseen valitaan edustajat suhteellista vaalitapaa noudattaen.– Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta äänestää. Liittokok-ousedustajat ovat kuin Metalliliiton maajouk-kue. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä maajouk-kueeseen eli kokousedustajaksi, Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg sanoo.– Toivon erityisesti, että jäsenet ottavat pelin haltuun ja käyttävät tilaisuutta hyväkseen kes-kustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista.Liittokokous siis päättää liiton linjoista ja toimintatavoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympäri maata ja he edustavat kattavasti koko Metallin kenttää.– Heillä on paras tieto ja kokemus alan työpaik-kojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin paran-tamiseen, Risberg sanoo.

Vaalityöstä uusia pelaajia liiton joukkueeseenLiittokokous kaikkine järjestelyineen ja vaal-eineen on Metalliliiton voimannäyttö. Itse kokouksessa on paikalla 422 kokousedustajan, liiton henkilökunnan, seuraajien ja kansain-välisten vieraiden kanssa yhteensä lähes tuhat ihmistä. Lisäksi kokousta seuraavat Suomen johtavat tiedotusvälineet, joista osa on paikan päällä koko kokouksen ajan.Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on kattava ja monipuolinen 489 ehdokkaan ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä kuin ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia.

– Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään näiden vaalien ”turnaukseen”, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan lajiin eli koko liiton toimintaan. Ammattiyh-distystoiminta ei ole paperinmakuista, tylsää puuhastelua, vaan aitoa, arkistakin työtä jäsen-istön hyvinvoinnin eteen työpaikoilla, ammat-tiosastoissa ja esimerkiksi kunnallisessa päätök-senteossa, Risberg sanoo.– Suomalaisia palkansaajia on paljon. Miksi emme käyttäisi meille kuuluvaa valtaa ja vo-imaa? Ammattiyhdistystoiminta on aina pe-rustunut joukkovoimaan yhteisten asioiden ajamiseksi.

Miljonääreiltä kolmen ässän hallitus ei ole leikkaa-massa juurikaan. Osingot ovat tänäkin vuonna mel-koisen suuret. Puhutaan noin 11 miljardista. Olisi toki oikein, että osingonjaon verojenmaksu olisi prog-ressiivista. Näinhän ei ole vaan tasaveroa kannetaan tässä tapauksessa. Insinööri Sipilä ei ole missään vai-heessa sanallakaan maininnut, että osingonsaajilta-kin voisi jostakin leikata esim. muokkaamalla lakeja. Työttömyys on varmasti surkein asia, mitä tällä het-kellä on tässä maassa. Työttömyyttä hoidetaan mei-dän ostovoiman laskulla palkkoja alentamalla 3 ässän mielestä. Ulkomaalaisetkin porvarit tulevat ja sijoit-tavat Suomalaiseen teollisuuteen sankoin määrin, kunhan vain suostumme laskemaan palkkojamme, kuuluu heidän paatoksellinen saarnansa. Tämähän ei tietenkään pidä millään lailla paikkansa. Ei tänne ole suuremmissa määrin kukaan sijoittamassa latia-

kaan, mukamas työpaikkoja luoden. Teollisuutta on vahvasti rakennettava valtionkin tuella. Työttömissä kyllä taatusti löytyy loistavia keksijöitä koulutetuista vähemmänkin koulutettuihin. Annetaan heille pysy-vä mahdollisuus, vaikka muutaman kerran saattaisi-vatkin epäonnistua. Keksintämyssyt päähän valtion rahoituksella ei ainoastaan yksityistä tukien, niin kuin nyt on tahtotila. Sekamarkkinataloudellisem-paa ajattelua yhä enemmän valtion tai kunnan jär-jestämää teollisuutta ylläpitäen. Yksityisestikin sopii toki yrittää, mikäli se työllisyyttä parantaa, vaikka se ei nyt yksin autakkaan. Järeämmät toimet tarvitaan.

ILPO HAAJAPÄÄLUOTTAMUSMIESAO 41

Osingon jaon veronmaksun tulisi olla progressiivista


Työnantajat ovat ulostuloissaan kyseenalaistaneet muun muassa ay-jäsenmaksujen verovapauden ja työehto-sopimusten yleissitovuuden. Työnantajat suosittelevat pakkosovittelulainsäädännön käyttöönottoa, tuntuvam-pia lakkosakkoja ja korvausvastuuta laittomien lakkojen ehkäisemiseksi Ruotsin mallin mukaisesti. Tämä kaikki on osa Suomen hallituksen pakkolakiesityksien siivellä tul-lutta rummutusta ay-liikettä vastaan.SAK:n tekemä vastatarjous pakkolakien välttämiseksi oli sellainen, josta työnantajan ei olisi uskonut kieltäytyvän, mutta näin kuitenkin kävi. Työrauhan takaaminen, joka tehdään ilman palkankorotuksia ja lisäksi työnantajamak-suja alentamalla. Tätä voisi verrata lottovoittoon työnan-tajalle, ja tämäkään ei kelvannut! Sittemmin työnanta-jaleirissä ollaan ilmeisesti harkinnan jälkeen tultu siihen tulokseen, että kannattaisiko kuitenkin vielä neuvotella.

Posti oli ajautua työnantajien koekentäksi

Media on osoittanut olevansa sopimuskiistoissa työnan-tajan puolella. Tästä parhaana esimerkkinä oli Postissa ollut tilanne. En ole etsi-mälläkään löytänyt lehdistöstä lausuntoja taikka kannanottoja työntekijöiden puolesta. Miksi aina pienipalkkainen työntekijä ja sen joukon puolia pitävä ay-liike on uhka yhteiskuntarauhalle? Miksi aina huonot yritysjohtajat saavat vain lisää etuja ja palkkaa, vaikka ovat tehneet kalliitakin virheratkaisuja? Nämä vir-heratkaisut yritetään maksattaa työntekijöillä, työvoimaa vähentämällä.Posti olisi halunnut työntekijöiden tulevaisuudessa olevan ”superihmisiä” yli-pitkine työpäivineen, laajojen, raskaiden jakelualueiden hallitsijoita pienellä palkalla. Eri alojen pieni kuukausipalkkako muka kaataa Suomen ja vie yrityk-siltä toimintakyvyn, samalla yritysten jakaessa suuria osinkoja mittavista voi-toistaan? Lisien leikkauksella ja ehtoja muutoinkin heikentämällä oletetaan työntekijän jaksavan antaa parastaan ja sitoutuvan työhönsä.

Työntekijät yhteiskunnan rakentajana

Työntekijät ovat panostaneet yhteiskunnan ja työttömyyden hoitamiseen vuo-den 2008 jälkeen suostumalla oman ostovoimansa heikentymiseen. Ostovoima on käytännössä heikentynyt neljä vuotta perätysten. Tämä jos mikä on panos-tusta yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi on sovittu äärimaltilliset palkkaratkaisut sekä panostukset työttömien jäsenten asemaan. Neljän vuoden ostovoiman laskun kääntöpuolena on ollut työnantajalle annetut helpotukset Kela-maksun ja yhteisöveron laskun muodossa.Unohtaa ei myöskään voi eläkeratkaisua, jolla työuria pidennettiin. Vuoden 2008 jälkeen sovittujen palkkaratkaisujen oleellisena osana, jolla sopimukset on työntekijöille myyty, on nimenomaan ollut panostukset työttömien ase-maan. Olemme työnantajien mielestä ei-liike, kun emme suostu kaikkeen, mitä he esittävät. Kuitenkin hekin ymmärtävät, että työehtosopimus on aina sopimus, jossa molemmat osapuolet valvovat etujaan.

Paikallinen sopiminen ja kriisilauseke

Uusin hallituksen kaavailemista esityksistä liittyy paikalliseen sopimiseen työ-paikoilla, sekä siihen sisällytettävään kriisilausekkeeseen.Vahvimpana jo vuosikymmeniä työnantajan käytössä ollut kriisilause, TYÖSO-PIMUSLAKI 5 luku – LOMAUTTAMINEN. Tämä lause tarkoittaa palkan maksami-sen keskeyttämistä. Ajatella, työnantajan ei tarvitse maksaa ollenkaan palkkaa!Mielestäni tätä lain kohtaa työnantajat ovat käyttäneet osittain jopa perusteet-tomasti ja häikäilemättömästi hyväksi työaikajoustoina. Siis pelkästään joillakin työpaikoilla, työaikajoustoina.

Työntekijän ääntä tarvitaan

Kevään Metallityöväen Liiton liittokokous linjaa liiton tulevaisuuden.Liiton jokaisen jäsenen ääni on ratkaisevaa liiton tulevaisuuden linjauksissa. Nyt jos koskaan täytyy jäsenten käyttää äänioikeuttaan, se näyttää meidän voi-mamme ja vaikuttaa tuleviin työehtosopimusratkaisuihin. Tällä on suuri merki-tys osoittaessamme työnantajien suuntaan sen, että emme hyväksy työehtojen jatkuvia heikennyksiä lakien taikka työehtosopimusten kautta. Jäsenten korkea äänestysaktiivisuus vaikuttaa liiton painoarvoon tulevissa neuvotteluissa työn-tekijöiden työehdoista.

Yhdessä olemme vahvempia, käytä äänioikeuttasi!

Terho Ihalainensopimusasiantuntija Metallityöväen Liitto ry

Terho Ihalainen: Työnantajat voimiensa tunnoissa


Työssäni, toimitsijana, olen paljon liikenteessä. Siellä joudun seuraamaan, tör-keitä ylinopeuksia, älyttömiä ohituksia ja kaikkea muuta, mitä kuvitella saattaa. Tuntuu kuin jokainen ajattelisi vain itseään. Samanlaista välinpitämättömyyt-tä tuntuu olevan tämän päivän politiikassa ja työmarkkinoilla. Yleinen trendi on, ettei heikommasta ja apua tarvitsevasta ei tarvitse välittää. Työntekijöitä syytetään siitä, että heidän syytä on Suomen taloudellinen tilanne ja Suomi saadaan uudelleen nousuun vain leikkaamalla heiltä osan palkkapussista pois.Tämä ei sovi minun ajatusmaailmaani.Olen kotikasvatuksessa saanut eväät siihen, että heikommasta pitää huolehtia ja silloin autetaan kun siihen on mahdollisuus. Tämä on johdattanut minut mukaan ammattiyhdistys- ja järjestötoimintaan. Järjestökokemusta minulle on kertynyt kokemusta yli 20v. luottamusmiehe-nä, sekä kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. Olen toiminut myös urheilun järjestötoiminnassa sekä Vasemmistoliiton puoluekokousedus-tajana. Olen myös siinä mielessä onnellisessa asemassa, että voin oikeasti Metalli 49:n toimitsijana toteuttaa noita ihanteitani ja auttaa metallin jäsenistöä pyrkimyk-sissä kohti oikeudenmukaisia työehtoja ja työoloja.

Olen pyynnöstä lähtenyt tavoittelemaan Metallin liittosihteerin paikkaa tule-vassa Metallin liittokokouksessa.

Minusta Metallin pitää toteuttaa huomattavasti vasemmistolaisempaa, jäsen lähtöisempää politiikkaa. Työni liiton suurimman osaston toimitsijana on avannut minulle näkö-alapaikan seurata erilaisten ihmisten sekä työpaikkojen ongelmia. Olen nähnyt työssäni, miten erilaisia ongelmat ovat telakalla tai sen 10 hengen alihankkija yrityksen henkilöstöllä ja tämän vuoksi haluan tuoda erityisesti myös pientyöpaikkojen ongelmat neuvottelupöytiin. Muutenkin meidän pitää liittona ja ryhmänä esittää omia vaatimuksiamme työehtosopimuk-sia neuvotellessa. Enää eivät torjuntavoitot riitä. Metallin on palautettava sille kuuluva arvostus niin omien jäsenten kuin ulkopuolistenkin silmissä taipumattomana jäsentensä puolustajana ja rohkeana edelläkävijänä.Haluan lisätä muutenkin avoimuutta liiton johdon, toimitsijoiden ja jäse-nistön välillä. Avoin vuoropuhelu ja esiin tuotujen ongelmien ymmärtämi-nen on ainut tie viedä eteenpäin ja kehittää Liittoamme yhdessä eteen-päin.

Jäsenistöä pitää kuulla muutenkin, kuin kerran neljässä vuodessa, liitto-kokousvaalien alla.Tulevassa liittokokouksessa joudumme tekemään päätöksiä, jotka voivat muuttaa ammattiyhdistysliikettä monella eritavalla mm. mahdollinen uusi keskusjärjestö, UK, ammattiosaston rakennemuutos sekä liittofuusio. Oletko saanut näiden asioiden valmistelusta tarpeeksi informaatiota voi-daksesi ottaa kantaa näistä asioista? Ainakaan minä en ole. Nyt olemassa olevan tiedon valossa en voi kannattaa esim. esitettyä Metallin-, Paperin-, Puu-, ja Teamliiton liittofuusiota. Sen vaikutuksista jäseniin ja aluetoimin-taan ei ole mielestäni kerrottu riittävästi. Saamani tiedon mukaan ei fuusio ole muissakaan liitoissa kaikille mitenkään toivottu tapahtuma. Kokemuk-sia Teamin jäsenten liittofuusioista on jo olemassa.

Meidän pitää jäsenistönä vaatia hallinnon tuomaan faktat esiin, riittävän ajois-sa, asioita valmisteltaessa. Ei vasta sitten, kun päätökset on tehty tai ryhmänä emme pysty enää niihin Vaikuttamaan. Kaikista tuomittavimpana, en hyväksy oman edun tavoittelua missään muodossa!Tavoitettani tukemassa minulla on laaja tukiverkosto. Aina joukkoon mahtuu lisää niitä, joiden mielestä muutos on tarpeellinen ja jotka sisäistävät saman arvomaailman minun ja tukiryhmäni kanssa.Metallin Vaikuttajien ryhmä sai säilytettyä edellistä liittofuusiota ajettaessa lii-ton itsenäisyyden. Olemmeko tarvittaessa valmiita ja halukkaita toistamaan saman nyt.Sen päätätte te, jäsenet, äänestäjät.Meidän tunnuslauseemme näissä vaaleissa on ”Sinun äänesi liitossa”. Miten voimakas tuo ääni on ja miten se kuuluu, riippuu sinusta. Jokainen ääni vaikut-taa. Mikäli et äänestä on se ääni toiselle ryhmälle. Siksi vetoan teihin kaikkiin, muista äänestää Vaikuttajaa. Äänestys mahdollisuuksia on paljon kuten myös hyviä Vaikuttajien ehdokkaita.

Raimo KytömaaToimitsija / Metalli 49

Raimo Kytömaa: “Jäsenistöä pitää kuulla muutenkin, kuin kerran neljässä vuodessa”


”�Kansan Uutiset kestää reissussa kuin reissussa – tärkeää tietoa maalla, merellä ja

ilmassa!” Merja Kyllönen, europarlamentaarikko

AMMATTILIITON JÄSEN, hyödynnätkö lehtietusi?Liittojen lisäksi useat ammattiosastot myöntävät lehtietua jäsenilleen. Esim. Metalliliiton jäsen Hemmo Rautakoura kuuluu myös Naantalin Metallityöväen osasto 143:een. Hemmon lehtilasku on vuonna 2016156 € - 25 € - 50 € = 75 €. Hemmo säästää 81€. Lehtiedun saa vuoden tilauksiin.

TUTUSTUMISTARJOUS 2 kk / 10 € Kestotilaus 12 kk / 156 €. Kansan Uutiset ilmestyy kerran viikossa.

Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu

Höylää liittosi kortilla jopa17 % alennus vakuutuksista

Ammattiliittosi jäsenkortti on mitä parhain etukortti. Meillä et muita tarvitse. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Lue lisää eduista turva.fi/etusi

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

152x 178_Turva_Etu-uudistus_MetallinVaikuttajat_26022016.indd 1 26.2.2016 11:41:19

”�Kansan Uutiset kestää reissussa kuin reissussa – tärkeää tietoa maalla, merellä ja

ilmassa!” Merja Kyllönen, europarlamentaarikko

AMMATTILIITON JÄSEN, hyödynnätkö lehtietusi?Liittojen lisäksi useat ammattiosastot myöntävät lehtietua jäsenilleen. Esim. Metalliliiton jäsen Hemmo Rautakoura kuuluu myös Naantalin Metallityöväen osasto 143:een. Hemmon lehtilasku on vuonna 2016156 € - 25 € - 50 € = 75 €. Hemmo säästää 81€. Lehtiedun saa vuoden tilauksiin.

TUTUSTUMISTARJOUS 2 kk / 10 € Kestotilaus 12 kk / 156 €. Kansan Uutiset ilmestyy kerran viikossa.

Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu

METALLIMIES-RISTIKON RATKAISU

Kun äänestät Metalliliiton vaaleissa, äänestät vahvan liiton

ja työehtojesi puolesta.

Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua

meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan viisi matkaa

+ lippupaketti jääkiekon MM-kisoihin Venäjälle.

Äänestämällä olet automaattisesti mukana arvonnassa.

Onnea arvontaan!

JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ!KÄSI YLÖS,

ENNAKKOÄÄNESTYSSÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3.POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4.

VARSINAINEN VAALI 10.–12.4.

METALLIN VAALIT 2016

ÄÄNESTÄ JA VOITA MATKA

JÄÄKIEKON

MM-KISOIHIN!


tutustu

ksl.fitykkää

kslryf

Hanki uusia

tietoja & taitoja

Tarvitsetko apua sosiaalisen median hyödyntämisessä?

Tule sosiaalinen media yhdistyksen apuna -kurssille 10.9. Tampereelle.

Hinta: 80 € (Eläkeläiset -75%)

Ilmoittaudu kolme viikkoa ennen koulutuksen alkua: ksl.fi, [email protected] tai 020 790 9500.

Tämä ja muut koulutuksemme onnistuvat lähellä sinua.

Pyydä tarjous tilauskoulutuksesta ammattiosastollesi!

Facebook? twitter? Mitä näitä nyt on?

Metallin vaikuttajat 2016.indd 1 1.3.2016 15:21:26

KSL-opintokeskus ja Metallin Vaikuttajat ovat tehneet yhteistyötä jo use-amman vuoden ajan. Moni Metallin Vaikuttajien jäsen on opiskellut KSL:n kursseilla joko yksin tai yhdessä muiden ay-aktiivien kanssa. Olemmekin räätälöineet koulutusta ja palveluitamme erityisesti ammattiliittojen jäse-niä ja ammattiosastojen tarpeita ajatellen. Hyödynnä sinäkin siis palvelui-tamme!Kaipaako ammattiosastosi koulutusta?Tarvitsetko sinä tai ammattiosastosi uutta osaamista tai lisäpotkua toimin-taan? Haluatko olla parempi neuvottelija tai innostavampi puheenjohtaja? Tai tarvitsetko apua sosiaalisen median hyödyntämisessä? Entä kaipaako ammattiosastosi pidempiaikaista sparrausta? Tarjoamme välineitä ja oppia esimerkiksi näihin tilanteisiin KSL:n kursseilla ja tilauskoulutuksissa. Voimme myös räätälöidä koulutuksen ammattiosas-tonne tarpeisiin. Tutustu laajaan tarjontaamme ja hae järjestökoulutuksiin: www.ksl.fiHae tukea osaston opintotoimintaanKSL-opintokeskus tarjoaa apua kurssin suunnittelussa ja toteuttamistavas-sa sekä taloudellista tukea kurssin kulujen kattamiseen. Kursseiksi luetaan myös seminaarit tai muut koulutustapahtumat. Lisätietoa kurssin järjestä-misestä KSL-opintokeskuksen kautta saat verkkosivuiltamme.Opintotoimintaa jo puoli vuosisataaKSL on järjestöllisen koulutuksen asiantuntija ja opintokeskus, joka ohjaa

ja tukee vuosittain yli 16 000 aikuisen opiskelijan oppimista. Yli viidenkym-menen vuoden aikana KSL:n toiminnassa on ollut mukana satoja tuhansia ihmisiä. Koulutuksiemme sisällön pääpaino on järjestökoulutuksen, yhteiskunnalli-sen osaamisen ja kansalaisvaikuttamisen opinnoissa. KSL:n yksi tehtävä on kannustaa aktiivisia ja vaikuttajataitoisia ay-toimijoita kehittämään osaa-mistaan entistä paremmaksi. Opintokokonaisuuksien pituudet vaihtelevat muutaman tunnin intensiivi-opetuksesta jopa vuoden kestävään koulutukseen. Koulutuksiamme järjes-tetään ympäri Suomea ja toimipisteitä on Helsingissä, Oulussa ja Tampe-reella. Omien kouluttajien lisäksi käytämme eri alojen asiantuntijoita.Faktalaatikko:Tutustu koulutusmahdollisuuksiin ja hae kursseille: ksl.fi Tykkää: facebook.com/kslrySuunnitellaan yhdessä ammattiosastollesi koulutusta! Ota yhteyttä KSL:n koulutuspäällikkö Tarja Muukkoseen, [email protected] tai 020 790 9524.Lisätietoa KSL-kurssituesta saat kurssisihteeri Niina Karilta, [email protected] tai 040 669 4663.KSL/Outi Moilanen

KSL:ssa voit opiskella itsenäisesti tai yhdessä ammattiosastosi kanssa


METALLIN VAALIT 2016 Sähköinen äänestys 18.–28.3.

Postiäänestys 18.3.–1.4. Varsinainen vaali 10.–12.4.

Metallin Vaikuttajien vaaliteemat 2016

Vaikuttajat on vaihtoehto

Metallin oltava palkkajohtaja

Viikko lisää vuosilomaa

Nollatuntisopimukset on kiellettävä

Työstä terveenä eläkkeelle

Harmaa talous kuriin

Vuokratyölle selkeät pelisäännöt



[email protected]


METALLIMIES-RISTIKKO

sinun Äänesi liitossa!€¦ · 10.–12.4.2016. vuoden 2012 vaaleissa äänesti 44,1 prosenttia...

Documents