1

Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus

Savonia-AMK 26.1.2012

Potilasturvallisuus

”Potilasturvallisuus koostu siitä, mitä

todellisuudessa tehdään,

ei siitä, mitä aiottiin tehdä tai mitä oli tarkoitus

tehdä”

2

Käsitteen määrittely:

“Simulaatio-oppiminen on

opetusmenetelmällinen kokonaisuus, jonka

avulla pyritään edesauttamaan opiskelijan

sisäisen mallin syntymistä työtehtävissä

tarvittavasta turvallisesta ja

tarkoituksenmukaisesta toimintamallista

korostaen itsearviointia ja myönteistä

palautteenantoa”

5 3

4

SIMULAATIOPEDAGOGIIKASTA

Käsitteistöä, tavoitteen asettelua, arviointia

Heikki Paakkonen, TtT, esh

Ylihoitaja

KYS Kliiniset tukipalvelut,

Ensihoito, päivystys, tehohoito

4

5

Esityksen eteneminen

Käsitteistöstä

Johdanto: ”Jos simulaatio-oppiminen olisi

farmakologiaa...”

Tavoitteen asettelusta a.m. Bloom &, a.m. Dave

Aktiivinen keskustelu

6

Esityksen tavoite

Esityksen kuultuaan osallistuja osaa:

kuvata simulaatio-oppimisen merkitystä terveysalan ammatiin

kasvamisessa

selittää osaamistavoitteiden laadinnan periaatteet

erotella kognitiivisten tavoitteiden tasot Bloomin taksonomian ja

psykomotoristen tavoitteiden tasot Daven taksonomian

mukaisesti

itsenäisesti (tai korkeintaan yhden avustajan auttamana) tiensä

ulos luokkatilasta

7

Esityksen motto 1:

”Opettaminen ei ole tärkeätä,

mutta oppiminen on sitäkin tärkeämpää...”

(A. Kinnunen, kauan sitten)

Motto 2:

• I hear and I forget.

I see and I remember.

I do and I understand.

(Confucius, 551 BC – 479 BC)

8

• http:/ / cisl.stanford .edu/ organization/ calenda

r/ documents/ Dieckmann_Simlearningrealism

.pdf

9

10

Esitys perustuu:

W5W2 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa

W5W2 –hankkeen laatima opas 7.1.2009

Learning outcomes - osaamistavoitteet

Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

TUKE / A. Helander / 2009

Cook D. 2010. One Drop at a Time: Research to Advance the Science of Simulation. Simulation in

Healthcare. Vol. 5; No 1, 1-4.

Gaba D. 2010. The Pharmaceutical Analogy for Simulation: A Policy Perspective. Simulation in

Healthcare. Vol. 5; No 1, 5-7.

Weinger M. 2010. The Pharmacology of Simulation: A Conceptual Framework to Inform Progress in

Simulation Research. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 1, 8-15.

Van Heukelom J., Begaz T., Treat R. 2010. Comparison of Postsimulation Debriefing Versus In-

Simulation Debriefing in Medical School. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 2, 91-97.

Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus

• Mitä yhteistä on seuraavilla tilanteilla (1 – 5)?

1) Vuodeosastolla huomattavan obeesi potilas voi jotenkin

huonosti, hän on mennyt uneliaaksi, sekavaksi,

desorientoituneksi aikaan ja paikkaan, hengitys nopeata,

pinnallista. Potilas makaa vaaka-asennossa potilasvuoteessa.

Hänellä on valtimokanyyli ja lääkäri määrää otettavaksi

verikaasuanalyysin.

CO2 + H2O H2CO3 H+ + HCO3

= ÄLYLLINEN TASO: tieto, ongelmanratkaisu

11

Mitä yhteistä…?

2) Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalla on

käymässä 2-vuotias Ossi. Pitäisi rokottaa ohjelman

mukaisesti. Ossin olkavarsi ei oikein pysy

paikallaan, mutta toimia pitäisi.

Pitäisi myös mitata verenpaine kaikista raajoista.

= TEKNINEN TASO: motorinen suoritus

12

Mitä yhteistä…?

3) Kotona terminaalivaiheessa oleva iäkäs, jo kovin väsynyt

potilas. Kotisairaanhoitaja käynnillä. Potilaalla ilmiselvästi

kovia kipuja ja hän pyytää tutulta hoitajaltaan: ”Anna sitä

kipulääkettä nyt niin, että pääsen pois täältä, en jaksa

enää…”

Omainen paikalla ja kauhistuu: ”Nyt se on kyllä vietävä

sairaalaan, kun tuollaisia juttelee, minä en ota siitä vastuuta,

jos…; nyt vaan ambulanssi paikalle!”

= EETTINEN TASO: mikä on oikein / hyväksi

13

Mitä yhteistä…?

4) Erikoiskoulutettu haavahoitaja käy osastolla konsultoimassa

potilaan vaikeaa makuuhaavatilannetta. Hän toteaa

alkajaisiksi osaston hoitajille. ”Tämä on kyllä selvä

hoitovirhe teiltä, kun olette päästäneet tämän tilanteen näin

pahaksi”

Potilas on tajuissaan, asiallinen, orientoitunut, samoin

paikalla olevat osaston hoitajat.

jatkuu…

14

Mitä yhteistä? 4 jatkuu

• J.T.BERGQVISTIN KAAVA

• Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!

• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”

• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”

• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisnoste”

• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”the bad apple”

• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”

= VUOROVAIKUTUSTASO: ymmärrettävä rakentava

kommunikointi, ilmapiiri, ryhmän toiminta!

15

Mitä yhteistä…?

5) Mielenterveystoimiston asiakas alkaa käyttäytyä

uhkaavasti ja verbaalisesti aggressiivisesti hoitajaa

ja lääkäriä kohtaan kuultuaan, että hänelle

kirjoitetaan M 1 lähete psykiatrian päivystykseen.

Myös paikalla oleva omainen on hyökkäävä.

= TUNNETASO: kyky tunnistaa ja käsitellä omia tunteita,

kuten hermostumista

16

Mitä yhteistä??

1. vastaus: Osaamisen tasot:

1. Älyllinen

2. Tekninen

3. Eettinen

4. Vuorovaikutus

5. Tunne

2. vastaus: Kaikilla eri osaamisen tasoilla voi

simulaatio-oppiminen toimia loistavasti! 17

Tutkimuksesta ja empiriasta vedetty johtopäätös

SIMULAATIO-OPPIMINEN EI

OLE (VAIN)

AKUUTTIHOIDON

OPPIMISEEN SOVELTUVA

MENETELMÄ!

18

Simulaatio = keinotodellisuuden luominen;

miksi toimii?? 10 key points

1. Providing feedback

2. Repetitive practice

3. Curriculum integration

4. Range of difficulty level

5. Capture clinical variations

6. Controlled environment

7. Individualized (active) learning

8. Ground rules: luottamuksellisuus,

turvallinen ympäristö, vältetään

epäluuloja ja kannustetaan

kriittiseen reflektioon

9. Lavastaminen = realismin

tavoittelu vs. siirtovaikutus

10. Orientaatio = ”oppimaan

oppiminen”

19

20

Kysymyksenasettelu simulaatio-oppimisessa?

Tarvitaanko simulaatioita?

Onko simulaatio hyödyllistä?

KYLLÄ, vastattu jo

potilasturvallisuuden, oppimiskokemusten

standardisoinnin ja suoritusten arvioinnin

näkökulmasta

21

Nykyinen kysymyksenasettelu

Milloin simulaatioita tulisi käyttää?

Kuinka, miten, voimme tehokkaasti käytää

simulaatioita?

Minkä tyyppisiä simulaatioita?

Kuinka paljon?

Minkälaisilla asetelmilla?

22

Mihin haetaan vastausta?

Miten ja miksi simulaatiot toimivat = tuottavat

oppimista?

Miten oppimista voidaan parantaa, tehostaa...?

Voidaanko kustannus-tehokkuuta parantaa

erilaisilla asetelmilla?

23

Jos simulaatio olisi farmakologiaa...

According to: Wenger MB. The pharmacology of simulation: a conceptual framework to

inform progress in simulation research. Simul Healthc 2010; 8-15.

Lähtökohta: simulaatio-oppiminen ei ole farmakologiaa

Simulaatio ei ole lääke: ”Opettajanasi määrään Sinulle 20

mg simulaatiota aamupäivisin viitenä seuraavana päivänä.

Tule sitten vastaanotolleni ja katsotaan tilanteesi

uudestaan...”

Tiedon / osaamisen puute / vaje ei ole sairaus

kts. edellä. --> opettaja voi vain auttaa oppijaa

oppimaan; oppiminen on oppijan tehtävä!

24

Jos simulaatio olisi farmakologiaa...

MUTTA:

Farmakologiaa sovelletaan (mm.) sairauden hoidossa

Simulaatiota sovelletaan pyrittäessä muutokseen tiedossa

(knowledge), taidossa (skill), asenteessa (attitude) ja / tai

käyttätymisessä (behavior) --> KSAB

Simulaatiolla terapeuttinen tai diagnostinen tarkoitus

oppiminen tai ”testaus”

25

Simulaation ”farmakologiset” perusteet

Diagnosoitu puutos välttämättömissä KSAB: ssa

Miten simulaatiota tulisi annostella, jotta puutos saadaan

korjattua?

Sovelletaan farmakologiasta tuttua 10 kohdan ohjelmaa

26

”10 kohdan ohjelma”

KYSYMYKSET

ANALOGIA

FARMAKOLOGIAN

KANSSA

ESIMERKKI

SIMULAATIOSTA

1. Toivottu

tavoite? Toivottu tavoite?

Toivotun, tehokkaaksi

todetun

käyttäytymisen

lisääntyminen

2. Kenelle

simulaatiota? Potilas

”Päivystyspoliklini-

kan/tehon

hoitohenkilöstö”

3. Mitä

simulaatiome-

todeja

käytetään?

Lääkkeen valinta

Standardoidut

potilastapaukset ja

mid-fi aikuisnukke

27

”10 kohdan ohjelma...”

KYSYMYKSET ANALOGIA

FARMAKOLOGIAN

KANSSA

ESIMERKKI SIMULAA-

TIOSTA

4. Miten simulaatiota tulisi

soveltaa? Antotapa

Moniammatillinen harjoitus

simulaatiokeskuksessa, jossa

luotu PPKL-ympäristö/tehon

potilashuone jne.

5. Kuinka paljon

”altistusta” eli simulaatiota

tulisi antaa?

Annos Kahden tunnin harjoitus

6. Milloin toteutetaan? Ajoitus

Kerran kaikille k.o. yksikössä

kolmen kuukauden jakson

aikana

28

”10 kohdan ohjelma...”

KYSYMYKSET ANALOGIA

FARMAKOLOGIAN

KANSSA

ESIMERKKI SIMULAA-

TIOSTA

7. Kenen tulisi toteuttaa

simulaatio?

Osaamisvaatimuk-

set

Simulaatiokouluttajat, 1

lääkäri, 1 sh

8. Minkälaiset olosuhtet

ovat ihanteelliset?

Ympäristö ja

logistiikka

Orientaatio ennen

simulaatiota; ei kliinisiä

työvelvoitteita;

moniammatilliset ryhmät; aito

kliininen toimintaympäristö

29

”10 kohdan ohjelma...”

KYSYMYKSET ANALOGIA

FARMAKOLOGIAN

KANSSA

ESIMERKKI SIMULAA-

TIOSTA

9. Kuinka usein simulaatio

tulisi toteuttaa / uusia? Annosväli Vuosittain

10. Kuinka arvioidaan ja

dokumentoidaan

simulaation vaikutus?

Hoidon tehon

aviointi

Osallistujien suoritusten

strukturoitu arviointi

todellisissa kliinisissä

tilanteissa

30

Simulaation ”farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka”

31

Simulaation ”farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka” vs.

Millerin pyramidi

Mitä simulaatio

tekee oppijalle !

Mitä oppija

tekee potilaalle !

32

Annos - aika - vaste

33

Bolus ja jatkuva infuusio

34

Vaikutus ja toistuvat annokset

35

Simulaatio 1 & simulaatio 2 - yhteisvaikutus

Kahden peräkkäisen

simulaatioharjoitteen

- C = synergismi

vs.

- D = antagonismi

Tavoiteltava MENTAALINEN MALLI?

• ”Ammatillisen peruskoulutuksen tärkein tehtävä on työn edellyttämän

mentaalisen mallin aikaansaaminen…” (Decker, vuosi?)

• Mentaaliset mallit = mielessämme oleva, työtä säätelevä mentaalinen malli

• Mielen rakenteita, käsityksiä, mielikuvia, asian eri osien suhteista toisiinsa

• Automatisoituminen ja oppiminen, toimintamallit

• Realistisen mentaalisen mallin syntyminen vaatii paljon kokemusta –

kriittisistä tilanteista ei mahdollista saada(?)

• Voidaanko nopeuttaa simulaatioilla??

• Epätäydelliset tai väärät mallit, virhesuoritus, vaarat

Toimiiko kolmiyhteys 1) harjoitukseen valmistautuminen, 2) harjoitus, 3)

arviointi ja palaute?

• Valmistautuminen

• Opettajien roolitukset, tavoitteet koko tapahtumalle +

yksittäiselle simulaatioharjoitteelle

• Strukturoitu rakenne, sovitut pelisäännöt

• Turvallisuuden ehdoton vaatimus!

• Ei valokuvia, ei äänitteitä, ei ”juttuja: …Pena oli tänään taas

aivan nolla…”

• Arviointi ja palaute (debriefing)!!

• Sen resurssointi ja organisointi: oppiminen tapahtuu debriefingin

aikana!

Opitun siirtyminen käytäntöön (transfer)

• Toiminta: Tapahtumat, joista muodostamme skeeman – indeksointi ja haku

sieltä, analogiat ja erot

• Edistää: simulaattorin / simulaation suuri fyysinen ja tekninen autenttisuus,

myös sosiaalinen ja psykologinen autenttisuus

• Opettajan toiminta: yhteyksien ja erojen etsiminen, palaute!

• Paljon harjoitusta, paljon reflektointia

Being smarter about “SMARTER”

Rosen et al. 2008 (Simulation in Healthcare)

SMARTER(TM) = Simulation Module for

Assessment of Resident Targeted Event

Response:

39

Smarter

1. Ydinkompetenssit määriteltävä

2. Oppimistavoitteet: mitattavissa ja opittavissa

olevat

3. “Kliininen konteksti” = toimintaympäristö,

johon simulaatiotilanne sovitetaan; mahdollista

tavoittaa oppimistavoitteet

40

smarter...

4. Määrittele “hyvän” suorituksen edellyttämät:

tiedot, taidot, asenteet (TTA)

5. Kriittiset kohdat / tapahtumat / vaiheet:

määrittele lopputuloksen kannalta kriittiset

kohdat, joilla oppija saattaa osoittaa TTA:n

hallintaa

41

smarter...

6. Odotetut vasteet määriteltävä: kullekin

suorituksen vaiheelle määriteltävä oobjektiivisesti

mitattavissa olevat käyttäytymismallit =

toimintamallit!

7. Mittarit: yhdistä tapahtumat (scenaariot) ja

vasteet luodaksesi “performance checklist”,

arviointityökalun

42

smarter...

8. Scenaarion käsikirjoitus: laadi suunnitelma

informaation koordinoinnista, simulaation

edellyttämästä teknologiasta ja tarvittavista

avustajista

43

Simulaattoriopetuksen pedagogisen mallin

rakenne (a.m.Salakari)

1. Oppiminen

simulaattorilla

2. Oppiminen aidosssa

kontekstissa

Mentaalinen malli

Oppimisen transfer

Suoritus aidossa

ympäristössä

OPETUS

- Pyrkimys oppimistilanteiden

realistisuuteen

- Opetusmenetelmät

- Ohjaus ja palaute

44

Missio:

“Simulaatio-oppimisella

edesautetaan

potilasturvallisuutta”

8 45

Mission perustelut

Simulaatio-oppiminen perustuu konstruktivistis-

realistiseen oppimisnäkemykseen

Simulaatio-oppiminen tapahtuu luottamuksellisesti

opiskelijaa vastuuttaen ja kunnioittaen

• myös Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria

mukana: reflektio strukturoidussa ympäristössä;

oppijakeskeinen!

46

Mission perustelut...

Simuloitu hoitotilanne on turvallinen, koska toiminta ei

voi aiheuttaa haittaa todelliselle potilaalle

Riittävän osaamisen tason varmistaminen =

laadunvarmistus

Simulaatio oppimismenetelmänä edesauttaa sisäisen

mallin kehittymistä

Simulaatioiden aikana ohjaaja konrolloi tilanteen

paineenalaisuutta pitäen sen turvallisella tasolla

47

Mission perustelut...

Simulaatio-oppiminen edistää oppijan

itsesäätelyvalmiuksia mahdollistamalla oman

toiminnan reflektoinnin kunkin suorituksen jälkeen

Mitä aidompi simulaatiotilanne on rakennettu sitä

enemmän siirtovaikutusta sillä on aitoon

toimintaympäristöön

48

Mission perustelut...

Simulaatio-oppiminen edesauttaa

päätöksentekoprosessien ja ryhmätyötaitojen

kehittymistä

49

50

Kognitiivisten tavoitteiden asettelu

Perustuu Benjamin Bloomin (1913-1999) taksonomiaan

Bolognan prosessin myötä Euroopan yhtenäinen

korkeakoulualue

OSAAMISEEN perustuva lausekkeet koulutuksen

tavoitteiden kuvaamiseksi = osaamistavoitteet (learning

outcomes)

OPS tavoitteet osaamistavoitteina

”Mitä oppijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai

pystyvän tekemään oppimisjakson lopussa saadakseen

hyväksyttävän arvosanan?”

50

51

Osaamistavoitteet

Kuvaavat tavoiteltavaa tulosta

Tietoina, taitoina, asenteina, käyttäytymisenä (?)

Saavutettavissa olevia

Mitattavissa / arvioitavissa olevia

52

Tavoitteet...

Opettajalle ja oppijalle:

Millaista oppimista oppijan täytyy tavoitella

opintojakson tai -kokonaisuuden aikana!

”Opintokokonaisuus: opintokonaisuuden suoritettuaan

opiskelija osaa...”

”Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa...”

53

Opettamistavoitteet vs. oppimistavoitteet vs. osaamistavoitteet

Esimerkki tavoitteenasettelusta eri näkökulmista katsottuna:

Opintojakson sisältö: Hengityselimistö, rakenne ja toiminta

Opintojakson opetustavoite: Hengityselimistö- opintojaksolla

käsitellään ylä- ja alahengitysteiden rakennetta ja toimintaa sekä

käytännön menetelmiä, joilla hengitysfunktiota arvioidaan...

Opintojakson osaamistavoitteet: Hengityselimistö-

opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

nimetä ylä- ja alahengityselimistön osat

selittää ylä- ja alahengityselimistön tehtävät

soveltaa tietoansa hoitotilanteessa potilaan hengityskykyä

arvioidessaan 53

54

Osaamistavoitteiden arviointi...

Osaamiskuvauksesta voidaan päätellä myös

arviointimenetelmä:

”Opintojakson suoritettuaan oppija osaa nimetä sekä

suullisesti että kirjallisesti ranskan kielen

modaaliapuverbit...”

Psykomotoristen taitojen taksonomia (1-5)

((Dave 1968))

3. Toiminnan jäsentyminen

Osoittaa taidon luotettavasti, ilman apua

• Demonstroi, näyttää, osoittaa, saa valmiiksi…

2. Ohjeenmukainen toiminta

Toistaa liikkeen, toiminnan jne. ”käskystä” tai muistista

• Luo uudelleen, tekee uuden version…

1. Jäljittely

Kopioi toisen tekemistä, liikettä jne.

• Kopioi, seuraa, toistaa, noudattaa…

55

Psykomotoristen taitojen taksonomia (Dave

1968)

5. Luonteva toiminta

Automaatiotason hallinta, strategisen tason osaaminen ja taito

• Hallitsee, suunnittelee, määrittelee, keksii…

4. Toimintojen koordinoituminen

Mukauttaa ja sovittaa asiantuntemuksensa, taitonsa, tavallisesta poikkeavaan vaatimustasoon

• Rakentaa, ratkaisee, yhdistää, kehittää, muodostaa, hallitsee…

56

Arvioinnista

”Assessment isn’ t an activity.

It’ s a state of mind”.

(Henning G. 2010)

57

58

Osaamistavoitteiden arviointi...

”Assessment drives learning”

• (Wass et al. 2001. The LANCET. 357)

”We found that testing as a final activity in an in-hospital resuscitation skills

course for medical students increased learning outcomes compared with

spending an equal time in practice.”

• ”This indicates that the intrinsic testing effect previously demonstrated to

enhance knowledge retention also pertains to skills learning.”

• (Kronman et al. 2009. MEDICAL EDUCATION. 43)

59

YHTEENVETONA:

1. Osaamistavoitteet määrittelevät opiskelijan näkökulmasta sen,

mitä tulee tietää, osata, pystyä tekemään OPINTOJAKSON

HYVÄKSYTYSTI SUORITETTUAAN

2. Opintojakson tai yksittäisen opetuskerran opetustavoitteet

koostuvat erilaisista oppimistavoitteista

Opetustavoitteet --> opintojakson osaamistavoitteet --> tukevat

opetuksen tavoitteita

3. ”Testing drives learning” - arviointi kannattaa, palaute

kehittää!

4. Simulaatio-oppiminen kiinteäksi osaksi

OPETUSSUUNNITELMIA

59

Mantraa on muutettava

• Klassinen hokema "see one, do one, teach one”ei

käy enää

• ”Learning by doing” is no longer acceptable

• Nykyinen mantra: "See one, simulate

many, do one competently and teach

everyone."

60

Lopuksi: Simulaatio-oppimisen prinsiippejä

”The key is the program,

not the hardware”

(Caro, 1973)

”It is not how much You have,

but how You use it”

(Salas, Bowers & Rhodenizer, 1998)

61

Debriefing simulaatio-oppimisen

mahdollistajana

Heikki Paakkonen

TtT, esh

Ylihoitaja

KYS Kliiniset tukipalvelut

Ensihoito, päivystys, tehohoito

62

Tavoite

Opetustapahtuman jälkeen kuulija osaa:

soveltaa eteenpäinsuuntautuvaa palautteenantoa

omassa toiminnassaan (!)

Debriefing simulaatio-oppimisen mahdollistajana

• Palautekeskustelu (debriefing) on tavoitteellista

dialogia oppijoiden ja oppimaan ohjaavien välillä

• Palautekeskustelun tulee ohjautua

simulaatioharjoitteen TAVOITTEIDEN

MUKAISESTI

Vaikein opittava asia simulaatio-ohjaajalle (?)

Rakentava palaute (Lonka 2011)

• Asia nähdään oppijan näkökulmasta

• Kohdistuu toimintaan, ei henkilöön

• Riittävän spesifistä, usein kysymysten muodossa

• Positiiviset asiat ovat yhtä totta kuin negatiiviset

• Rehellinen halu auttaa: mitä teemme paremmin ensi

kerralla?

• Kyky suhteuttaa viesti opiskelijan tunnetilaan ja saada se

perille

65

Rakentava palaute (Lonka 2011)

• Kirstin (Lonka) 5 koota:

• Kunnioita!

• Kuuntele!

• Kiinnostu!

• Kannusta!

• Kiitä!

66

Realismin vartijan lisäys

• Älä jätä selvästi epäasiallista tai potilaalle

haitallista, virheellistä toimintaa käsittelemättä

• Mieti, miten olisi paras tapa tuoda esille

• Useimmiten oppijat huomaavat itse ja ”ruoskivat”

• Puutu liialliseen (itse)ruoskintaan napakasti!

67

Palautekeskustelu strukturoidusti

• Palautekeskustelussa hyödyllistä

• Rakenteellinen (fyysinen) rigiditeetti:

• ”asetutaan aina samaan muotoon”

oppijat fokusoituvat (vain) oleelliseen

- Toiminnallinen systematiikka:

Kuvaileva kierros

Analyyttinen kierros + / -

Summaatio, ”take home message” 68

69

Palautteen käsittelystä

Oppiminen tapahtuu palautteen aikana – formatiivinen arviointi

edistää oppimista (Black & Williams 2008)

Oppijalle turvallinen mahdollisuus reflektoida omaa toimintaansa,

tietoansa, asennettansa jne. vaatimustasoa vasten

Rakentavaa, kannustavaa palautetta ohjailemaan totuuden äärelle -

miten aukot osaamisessa, kliinisessä taidosssa täytetään?

Ilman palautetta oppija jää heitteille; itseohjautuvuus ilman rajoja

johtaa tuhoon, vai johtaako? HUOM: äärikonstruktivistit – tulevaisuus

ei ole teidän!

Mikä on tällöin opettajan rooli? Kenen vastuulle jää ja kenen

kustannuksella tapahtuu damage control?

70

Reaktiivisesta proaktiiviseen palautteeseen: from feedback to

feedforward

Palautteen avulla oppijalle tarjotaan mahdollisuus tunnistaa tiedollisia,

taidollisia jne. puutteitaan

• Tavallisesti ns. varioitu Pendletonin malli (Pendleton et al. 1984):

• 1) Mikä meni hyvin? Opiskelija tuottaa

• 2) Ohjaajan kommentit

• 3) Mitä voitaisiin parantaa? Opiskelija tuottaa

• 4) Ohjaajan kommentit

Reaktiivista, mutta toimii, jos annetaan keinoja korjata puutteita!

70

71

Reaktiivisesta proaktiiviseen: From feedback to feedforward…

Hyvän palautteen luonnollinen jatke suuntautuu tulevaisuuteen:

• Ääriyksinkertaistettuna:

• 1) Minkä tekemistä jatkat? Miksi ja miten korjataan puutteet (gaps in the

knowledge and performance)?

• 2) Minkä tekemistä et jatka? Miksi?

• Erittäin keskeistä turvallinen, kunnioittava ja rakentava, oppijan

persoonaan kajoamaton asenne ja ote!

• (Conaghan P. & Lockey A. 2009. Notfall Rettungsmed. Suppl 2. (12))

• Opiskelija ei mene rikki, jos puutteet tuodaan rakentavasti esille,

pikemminkin päinvastoin

71

72

Palautteen ajoitus - kesken vai lopuksi? (van Heukelom et

al. 2010. Simulation in Healthcare. 5, 2; 91-97)

Simulaatio-oppimisen kriittisin vaihe on palaute

Palaute simulaation jälkeen (n=77), vai

Simulaatioharjoitteen toistuva keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi (n=84)?

Randomisoitu koe-kontrolliasetelma, 3. vuoden lääketieteen opiskelijat, ACLS-kurssi

72

73

Palaute simulaatioharjoitteen lopuksi

Tilastollisesti merkitsevät erot simulaation jäkeisen palautteen hyväksi

Tehokkaampi ACLS- kurssin asioiden oppiminen

Paremmin opittu oikeat vs. väärät toimintatavat

Kaiken kaikkiaan parempaa oppimista

Toisaalta, simulaatiotilanteen keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi voidaan tehdä

simulaation realismin kärsimättä

”kun kaikki toivo on menetetty...”, autetaan oikaisemaan / oikaistaan syöksykierre

Palautekeskustelu simulaatio-

oppimistapahtuman tärkein vaihe

• Shinnick et al. 2011 (Clinical Simulation in Nursing 7, e105-e111):

• Akuuttia sydämenvajausta sairastanet potilaat –

simulaatioharjoite sh-opiskelijoille (N=162)

• Tietotesti x 3:

• Pretest, after hands-on (post-test 1), and after debriefing

(post-test 2)

Oppiminen tapahtui vasta palautekeskustelun

jälkeen

74

Palautekeskustelu verbaalisella palautteella vai videon

kanssa vai molemmilla…?

• Chronister & Brown: Comparison of Simulation Debriefing Methods;

(Clinical Simulation in Nursing, 2011; e1-e8)

- Vertaileva cross-over study sh-opiskelijoilla (N=37)

- Elottomuustilanne

- Standardisoitu simulaatioharjoite

- Vain verbaalinen palaute

- Verbaalinen palaute + video

Kliiniset taidot paranivat tilastollisesti enemmän video-palaute

ryhmässä; kognitiivinen komponentti paremmin ”vain verbaalinen

palaute”- ryhmässä

75

Palautekeskustelu – kotiin vietävää:

• Ohjattu, strukturoitu tapahtuma

• Oppiminen tapahtuu palautekeskustelun aikana ja avulla

• Harjoiteltava, harjoiteltava…

• Oppimaan ja ohjaamaan

• Tavoitteiden suunnassa!

• Kontrolloi painetta, jännitystä, itseruoskintaa, kestoa,

ryhmädynamiikkaa…

76

”Don’t even think about it” – siis mitä?

• Tuloksellinen simulaatio-

oppimistapahtuma edellyttää riittävästi

ammattitaitoisia ohjaajia!

LUE: pedagoginen ja didaktinen

osaaminen välttämätöntä, mutta ei riitä,

osattava substanssia!

77

Lopuksi peruskysymys:

• Mitä on oppiminen?

78