Åsikterna och utlÅtandena som fÅtts dÅ programmet … · pdb till påseende 16.6.–15.8.2014 i...

KAU41375 Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (67)

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI: osallistumis- ja arviointisuunnitelman Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 26.1.2015 nähtävillä olon aikana tulleet mielipiteet ja lausunnot

ÅSIKTERNA OCH UTLÅTANDENA SOM FÅTTS DÅ PROGRAMMET FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING VARIT TILL PÅSEENDE SAMT FÖRSLAG TILL GENMÄLE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA SAAPUNEET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ VASTINE-EHDOTUKSET

PDB till påseende 16.6.–15.8.2014 i Korsholm och i Vasa

OAS nähtävillä 16.6.–15.8.2014 Mustasaaressa ja Vaasassa

Karta över objektet för respons. Den preliminära placeringen av vindkraftverken, jordkablarna och el-stationen. Responsen gäller hela projektet med detaljer.

Kartta palautteen kohteesta. Tuulivoimaloiden, maakaapeleiden ja sähköaseman alustava sijainti. Pa-laute kohdistuu koko hankkeeseen ja sen yksityiskohtiin.

Bilaga/Liite 2



SISÄLTÖ / INNEHÅLL

1 YHTEENVETO / SAMMANDRAG ................................................................................................................ 4

1.1 Palautteen sisältö / Responsens innehåll ........................................................................................... 4 1.2 Yleisvastine / Genmälet generellt ....................................................................................................... 5 1.3 Tarkistukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan / Revisionerr i programmet för

deltagande och bedömning ................................................................................................................. 6

MIELIPITEET JA VASTINE-EHDOTUKSET / ÅSIKTER OCH FÖRSLAG TILL GENMÄLEN ............................. 8

1.4 Mustasaaren kunta / Korsholms kommun .......................................................................................... 8 1 ................................................................................................................. 8 2 ...................................................................................................... 8 3 .............................................................................................................................. 9 4 ............................................................................................................................ 9 5 ............................................................................................................................ 11 6 ............................................................................................... 11 7 ............................................................................................ 13 8 ........................................................................................................................... 13 9 ................................................................................................................ 14 10 .............................................................................................................. 14 11 ......................................................................................................... 15 12 ......................................................................................... 16 13 ........................................................................................................................ 16 14 ............................................................................................................... 17 15 ............................................................................................................... 18 16 ................................................................................................................. 19 17 ....................................................................................................................... 23 18 .................................................................................................. 24 19 .................................................................................................................. 26 20 .................................................................................................. 28 21 ..................................................................................................................... 28 22 ............................................................................................................. 28 23 ......................................................................................................... 29 24 ....................................................................... 29 25 ..................................................................................................................... 29 26 ........................................................................................................ 30 27 ................................................................................................................. 31 28 ................................................................................................................... 33 29 . ................................................................................................................ 36

1.5 Vaasan kaupunki / Vasa stad ........................................................................................................... 40 1 ........................................................................................................................ 40 2 .................................................................................................... 41 3 ...................................................................................................................... 42 4 ......................................................................................................... 43 5 .................................................................................................. 45 6 ................................................................................................................ 47 7 ................................................................................................ 49 8 ................................................................................................. 50 9 ................................................................................................................. 51 10 ............................................................................................... 53

Bilaga/Liite 2



2 LAUSUNNOT JA VASTINE-EHDOTUKSET / UTLÅTANDEN OCH FÖRSLAG TILL GENMÄLEN ................................................................................................................................................ 56

2.1 Lausunnot ja vastine-ehdotukset, Mustasaari .................................................................................. 56 1 Fingrid ................................................................................................................................ 56 2 Österbottens museum ....................................................................................................... 58 3 Österbottens räddningsverk .............................................................................................. 59 4 Österbottens förbund ......................................................................................................... 59

2.2 Lausunnot ja vastine-ehdotukset, Vaasa .......................................................................................... 61 1 Fingrid ................................................................................................................................ 61 2 Vaasan kiinteistötoimi ........................................................................................................ 63 3 Pohjanmaan museo ........................................................................................................... 63 4 Pohjanmaan pelastuslaitos ................................................................................................ 64

3 KUULUTUS JA LAUSUNTOPYYNTÖ / KUNGÖRELSE OCH BEGÄRAN OM UTLÅTANDE .............................................................................................................................................. 65

4 ALKUPERÄISET MIELIPITEET (ERILLINEN LIITE) / URSPRUNGLIGA ÅSIKTER (SKILD BILAGA) ...................................................................................................................................................... 67

5 ALKUPERÄISET LAUSUNNOT (ERILLINEN LIITE) / URSPRUNGLIGA UTLÅTANDEN (SKILD BILAGA) ........................................................................................................................................ 67

Bilaga/Liite 2



1 YHTEENVETO / SAMMANDRAG

1.1 Palautteen sisältö / Responsens innehåll

Programmet för deltagande och bedömning (PDB) var framlagt till påseende 16.6.–15.8.2014 i Korsholm och i Vasa. Utlåtanden begärdes samtidigt.

PDB resulterade i 37 åsikter och 4 utlåtanden.

Responsen gällde främst följande saker:

I utlåtandena framförs närmast tekniska synpunkter särskilt för att iakttas vid lov- och byggnadsskeden samt fästas uppmärksamhet i planerings- och MKB-processernas koordinering.

I åsikterna protesteras det mot vindkraftverk på Märkenkall i allmänhet och efterlyses en

öppen förberedningsprocess. Speciellt uppmärksamhet fästas till: o konflikten mellan utflyktsbruk och vindkraftverk, o lågfrekventa ljud, o tillräckliga naturutredningar, o områdets vägförbindelse, och o kraftverkens blänkeffekt.

Åsikterna och utlåtandena är uppräknade i innehållsförtäckningen ovan. Responsen har i styckena 2 och 3 nedan delats upp i den riktats till Vasa och den som riktats till Korsholms.

Ställningstagande och förslag till genmälen är presenterade i detta premoria om växelverkan i styckena 2 och 3. Åsikternas och utlåtandenas genmälen granskas vid behov enligt besluten.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 16.6. – 15.8.2014 Mustasaaressa ja Vaasassa. Lausuntoja pyydettiin samanaikaisesti.

Mielipiteitä OAS:sta saatiin yhteensä 37 kpl ja lausuntoja 4 kpl.

Palaute koski pääosin seuraavia seikkoja:

Lausunnoissa tuodaan esiin lähinnä teknisiä, erityisesti lupa- ja rakentamisvaiheessa huomioitavia seikkoja sekä kiinnitetään huomiota kaavoitus- ja YVA-prosessien koor-dinointiin.

Mielipiteissä vastustetaan tuulivoimaloita Merkkikalliolle yleensä ja peräänkuulutetaan

avointa valmisteluprosessia. Erityisesti kiinnitetään huomiota: o retkeilykäytön ja tuulivoimaloiden ristiriitaan, o matalataajuiseen meluun, o riittäviin luontoselvityksiin, o alueen tieyhteyteen, ja o voimaloiden välkevaikutukseen.

Mielipiteet ja lausunnot on lueteltu edellä olevassa sisällysluettelossa. Palautteet on kappa-leissa 2 ja 3 eritelty Vaasalle ja Mustasaarelle kohdistettuihin.

Kannanotot kokonaisuudessaan vastine-ehdotuksineen on esitetty tämän vuorovaikutusmuis-tion kappaleissa 2 ja 3. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin tarvittaessa tarkistetaan tehtävi-en päätösten mukaisesti.

Bilaga/Liite 2



1.2 Yleisvastine / Genmälet generellt

Märkenkalls vindkraftpark har beretts i samband med utarbetandet av Österbottens land-skapsplan. Den ingår i Etapplan 2 som behandlar förnybara energikällor samt deras placering i Österbotten och godkändes i landskapsfullmäktige 12.5.2014. I Etapplanen anvisas regionalt betydelsefulla områden eller parker som lämpar sig för vindkraftverk eller vindkraftparker (10 kraftverk eller flera). Märkenkall ingår i dessa områden.

I de riksomfattande målen för områdesanvändningen (Statsrådet 2009), vilka styr planlägg-ningen på ett övergripande plan, konstateras bland annat att möjligheterna att utnyttja förny-bara energikällor ska främjas, att man vid kraftöverföringslinjedragningar i första hand skall ut-nyttja befintliga ledningsgator och att vindkraftverken i första hand ska koncentreras till enhet-er med flera kraftverk. Vid markanvändning och markanvändningsplanering som berör energi-nät bör man beakta riskerna med extrema väderförhållanden och översvämningar, omkringlig-gande markanvändning och utvecklingsbehov samt närmiljön, speciellt bosättning, värdefulla natur- och kulturobjekt och områden samt särdrag i landskapet.

Motsvarande målsättning för användning av förnybara energikällor ingår i Korsholms kom-muns och Vasa stads strategier. För att uppnå målet och i och med att vindkraftbolager OX2 Finland Oy inlett planeringen av Märkenkall vindkraftparks byggande har Korsholms kommuns samhällsbyggnadsnämnd vid sitt möte 10.10.2013 och Vasa stadsstyrelses planeringsutskott vid sitt möte 15.10.2013 beslutat att uppgöra en delgeneralplan för Märkenkall vindkraftpark. OX2 Wind Finland har avtalat om vindkraftverk med största delen av projektområdets markä-gare.

Parallellt med delgeneralplanläggningen pågår en miljökonsekvensbedömningsprocess (MKB), där man utreder möjliga placeringsalternativ på Märkenkalls område. I MKB:n utreds tre alternativ som utarbetats på basen av nuvarande information om området, bosättningens placering, naturvärden och vindförhållanden. Ett alternativ är också 0-alternativet, som innebär att vindkraftverksprojektet inte förverkligas.

Responsen angående MKB och utredningar har sänts vidare för iakttagande i MKBs bered-ning. I den utreds buller-, blinkning- mm. konsekvenser på den byggda miljön, naturen och människor.

OX2 Wind Finland har arrangerat lokala informations- och diskussionstillställningar. På grund av responsen har utredningar i MKB specificerats, speciellt angående konsekvenser som framförts. Projektplanen har också granskats med att flytta kraftverken längre bort från boasttningen, med att flytta vägförbildelsen till områdets östra sida och med att förenkliga elöverföringen.

När vindkraftsalternativen för Märkenkall har bedömts i MKB-processen, fortsätter delgeneral-planens utarbetande på basen av MKB-resultaten. Till delgenaralplanens beredningsprocess hör en öppen växelverkan och ett kontinuerligt mottagande av synpunkter enligt det uppgjorda programmet för deltagande och bedömning (PDB).

Merkkikallion tuulivoimapuistoa on valmisteltu Pohjanmaan maakuntakaavoituksen yhteydes-sä, ja se sisältyy uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla koskevaan vai-hekaava 2:een, joka hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014. Vaihekaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet tai -puistot, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloi-den tai tuulivoimapuistojen (10 tai useampia voimaloita) rakentamiseen. Merkkikallio sisältyy näihin alueisiin.

Bilaga/Liite 2



Yleispiirteistä kaavoitusta ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (Valtio-neuvosto 2009) todetaan energiahuollon osalta mm., että edistetään uusiutuvien energialäh-teiden hyödyntämismahdollisuuksia, hyödynnetään voimajohtolinjauksissa ensisijaisesti olevia johtokäytäviä ja sijoitetaan tuulivoimalat ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksi-köihin. Energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maise-man erityispiirteet.

Vastaava tavoite uusiutuvien energialähteiden käytöstä sisältyy Mustasaaren kunnan ja Vaa-san kaupungin strategioihin. Tavoitetta toteuttaakseen ja Tuulivoimayhtiö OX2 Finland Oy:n ryhdyttyä suunnittelemaan Merkkikallion tuulivoimapuiston rakentamista Mustasaaren kunnan yhdyskuntarakentamisen lautakunta on kokouksessaan 10.10.2013 hyväksynyt kaavoitusso-pimuksen, ja Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 15.10.2013 päättänyt laatia Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaavan. OX2 Wind Finland on sopinut tuulivoimaloista hankealueen maanomistajista suurimman osan kanssa.

Rinnan osayleiskaavoituksen kanssa on menossa ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa selvitetään tuulivoimaloiden sijoitusmahdollisuuksia Merkkikallion alueelle. YVA:ssa selvitettävät kolme vaihtoehtoa on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia, ympäristöar-voja ja tuuliolosuhteita koskevan nykytiedon mukaan. Yhtenä vaihtoehtona on myös 0-vaihtoehto, jonka mukaan tuulivoimahankkeesta luovuttaisiin.

YVAa ja selvityksiä koskeva palaute on välitetty huomioon otettavaksi YVAn valmistelussa. Siinä selvitetään melu-, välke- ym. vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja ihmisiin.

OX2 Wind Finland on järjestänyt paikallisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Saadun palaut-teen vuoksi YVAn selvityksiä on tarkennettu erityisesti esiin tuotujen vaikutusten osalta. Han-kesuunnitelmaa on myös tarkistettu siirtämällä voimaloita kauemmas asutuksesta, muuttamal-la tieyhteys alueen itäpuolelle ja yksinkertaistamalla sähkönsiirtoa.

Kun Merkkikallion tuulivoimapuiston vaihtoehdot on arvioitu YVA-prosessissa, osayleiskaavan laatimista jatketaan YVAn tulokset huomioiden. Osayleiskaavan valmisteluprosessiin kuuluu avoin vuorovaikutteisuus ja näkemysten jatkuva vastaanottaminen laaditun ja nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti.

1.3 Tarkistukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan / Revisionerr i programmet för delta-gande och bedömning

På grund av utlåtandet från Fingrid o granskas beskrivningen om vindkraftverkens antal och effekt samt elöverfö-

ringen. På grund av utlåtandet från Österbottens museum

o förtydligas delgeneralplaneområdets fördelning i en del I Korsholm och en del I Vasa samt planering som en plan och behandling som två planer, skilt I Kor-sholm och I Vasa,.

o granskas namnen på landskapets etapplaner, o granskas delgeneralplanens beredningsplan så, att MKB:s utredningar och

kontaktmyndighetens utlåtande är tillhanda då man behandlar planförslaget.

På grund av utlåtandet från Österbottens förbund o granskas namnen på landskapets etapplaner.

Bilaga/Liite 2



Fingridin lausunnon perusteella o tarkistetaan kuvaus tuulivoimaloiden lukumääristä ja tehoista sekä sähkönsiir-

rosta.

Pohjanmaan museon lausunnon perusteella o Selvennetään osayleiskaavan alueen jakautuminen Mustasaaren ja Vaasan

puoleisiin osiin sekä suunnittelu yhtenä ja käsittely kahtena kaavana, erikseen Mustasaaressa ja Vaasassa.

o Korjataan maakunnan vaihekaavojen nimet. o Tarkistetaan oisayleiskaavan valmisteluaikataulua siten, että YVA:n selvitykset

ja yhteysviranomaisen lausunto ovat käytettävissä kaavaehdotusta käsiteltäes-sä.

Pohjanmaan liiton lausunnon perusteella

o Korjataan maakunnan vaihekaavojen nimet.

Bilaga/Liite 2



MIELIPITEET JA VASTINE-EHDOTUKSET / ÅSIKTER OCH FÖRSLAG TILL GENMÄLEN

1.4 Mustasaaren kunta / Korsholms kommun

Pvm / yhteystiedot Datum / kont.uppg.

Sisältö / Innehåll

Vastine ja huomiointi suunnitelmissa / Genmäle och uppmärksammande i planerna

17.8.2014

1

Jag anmärker mot att det är planerat en serviceväg för vindkraftsparken som går genom Voitby på sträckningen (Voitbyvägen–Målarbackvägen–Långträsk skogsbilväg). Det är inte lämplig eller önskvärt att alt trafik (speciellt under byggnadsske-det) skulle gå igenom Voitby. Vägen är kurvig, husen nära vägen, mycket barn och cyklister rör sig också på vägarna. Det finns mycket lämpligare väg alterna-tive i grannbyarna såsom Klumpvägen (Miekka by) samt Langkujavägen (Staverby).

REVISIONER

Vindkraftparkens vägförbindelser grans-kas i planerna.

15.8.2014

2

Det är oförsvarbart att placera en vindkraftspark med 22–30 vindkraftverk på ett rekreationsområde och så nära bebyggelse så stort antal vindkraftverk kan lik-nas vid ett industriområde.

Området som kraftverken planeras på är ett unikt naturområde i Korsholm. Inom området finns orörda små "vildmarksområden". Här finns också fem träsk som är värdefulla för fåglar.

Området har ett rikt djurliv; bl. a. fladdermöss, flyg-ekorre, berguv, slaguggla, pärluggla, ormvråk, tjäder och lavskrika finns på området. Spår av 10, järv och björn har observerats vid flera tillfällen. Hur påverkas djuren av vindkraftverk på ett 2300 ha stort område?

Andra observationer som gjorts är två vattenkällor och en gammal husgrund samt den fridlysta växten nattviol. Vassorfjärden som ligger mindre än tre km från det planerade industriområdet är ett Natura 2000 område vars fågelliv är av intresse på nationell nivå.

Kuni vandringsled som finns här, har hittills besökts av ca 5000 personer. Den är en tillgång för männi-skorna i närmiljön, men besöks också av vandrare från närliggande kommuner och städer. Här har man kunnat uppleva en orörd och varierande natur. Detta borde vara i kommunens högsta prioritet att bevara som rekreationsområde.

Vi anser att det behövs en fullständig naturinvente-ring och en fullständig bedömning där det också ut-reds vilken påverkan ljudet har på människan, det hörbara men också det lågfrekventa ljud som vind-kraftverken alstrar. Detta skall mätas också inomhus, hos dem som bor 2 km och närmare från vindkraft-verk.

Hur långt från ett vindkraftverk måste man bo för att inte störas av vibrationer i marken?

Hur påverkas människor som bor i närheten av vind-kraftverk? Det finns forskning som visar att vi påver-

(Generellt genmäle)

Responsen angående MKB och dess utredningar har sänts vidare för iaktta-gande i miljökonsekvensbedömningen.

REVISIONER

Vindkraftparkens layout och vägförbin-delser granskas i planerna.

Bilaga/Liite 2






kas av ljud, blinkande ljus och skuggor med bla sömnproblem, migrän, yrsel och stressrelaterade sjukdomar.

Kuni är på norra sidan om projektet vilket innebär att många av invånarna kommer att påverkas av ljudet pga vindriktning och skuggningen pga av solens läge. Detta bör tagas i beaktande vid mätningar av buller och skuggning.

Innan man planerar vidare anser vi att man bör vänta på Social- och hälsovårdsministeriets rekom-mendationer och riktvärden om avståndet mellan vindkraftverken och bebyggelse. Inom området finns 48 fasta bostäder och 5 fritidshus som ligger när-mare än 2 km från vindkraftverk.

Det är helt otänkbart att under byggnadstiden be-lasta Kunivägen och Sandhedsvägen med de mas-siva transporter som krävs för att frakta kraftverk, b e tong o ch grus till området. Vägen är smal och krokig och går dessutom f örbi skola o ch dagis. Många barns skoloch daghemsväg går längs dessa vägar.

Hur går det med marknadsvärdet på de fastigheter som ligger nära vindkraftverken? Vilka undersök-ningar har gjorts om detta? Markägarna får kompen-sation, men hur är det med de som får marknads-värdet på sina fastigheter sänkta pga av närheten till vindkraftparken?

Om denna ofattbart stora industrianläggning förverk-ligas kommer de senaste årens positiva inflytt-ningstrend att avstanna och i värsta fall förbytas till utflyttning.

Vem köper eller bygger hus i vindkraftverkens skugga?

Vi frågar oss också, är vindkraft verkligen ekono-miskt lönsamt?

11.8.2014

3

Kunileden går till bergsområdet vid Märkenkall som är ett oslagbart strövområde. Leden har 5000 namn i gästboken. Jag tycker att området kring Märkenkall måste bevaras fritt från vindmöllor.


REVISIONER


15.8.2014

4

Information om programmet för MKB MärkenkalI fylIer inte de mål som är avsikten med programmet.

Syftet med MKB är att

- Främja bedömningen och ett enhetligt beaktande av miljökonsekvenser vid planering och beslutsfat-tande samt;

- Öka medborgamas tilIgång tilI information och de-


Kungörelserna om programmet för del-tagande och bedömning (PDB) publice-rades 13.6. (Korsholm) och 15.6. (Vasa). Om informationstillfället 5.8. informera-des samtidigt. PDB, liksom också pro-grammet för miljökonsekvensbedömning (MKB) var till påseende 16.6.-15.8.2014.

Bilaga/Liite 2






ras möjlighet tilI medbestämmande.

Tidpunkten för påseende 16.6.–15.8. är fel vald med tanke på respons på programmet. Tidpunkten för mötet är också fel. Det hölIs för sent. Medborgama hade tio dagar tid att reagera. Det är för kort tid med tanke på projektets omfattning och konsekvenser för hälsa och livsmiljö. Syftet med miljökonsekvensbe-dömning förverkligas inte på grund av detta. Förfa-ringssättet minskar också medborgarnas förtroende för projektets ägare och planerare.

Antalet vindmölIor är för många och kräver för stor areal. De står för nära bostäder, bebyggelse och gammal kulturbygd. En industrianläggning i denhär storleksklassen kräver planering och förankring många år på förhand. Det som nu sker är i fel ord-ning.

Parken stör djur- och fågelIiv som är rikt och varie-rande. Det ligger för nära Vassorfjärdens, på nat-ionelI nivå kända fågelreservat. Den ligger i flyttfåg-lamas fårdriktning. Förekomsten av flygekorre är be-visligen större än vad som kommer fram i program-met. Parken ödelägger ett stort område som i årt-ionde varit ett viktigt rekreationsområde för befolk-ningen i närliggande byar. Naturstigen som lockat ca 5000 vandrare på några få år ödeläggs.

I programmet saknas helt aspekter på konsekvenser för människans hälsa. Utred hur ljus, ljud och skug-gor påverkar människans hälsa. Vilka är konsekven-sema för växtlighet och människa på lång sikt, av de skuggor och blinkande ljussken som mölIorna med-för? Ta reda på det lågfrekventa ljudets nivå, utbred-ning och påverkan på människor. Vilken är ljudnivån inomhus i de bostäder som finns upp till tre kilometer från parken? Hur påverkar en ökning av nuvarande kraftledningens kapacitet de människor som bor intill kraftledningen?

Kuniboma har redan nu en hög miljöbelastning av det bulIer som alstras på R8 med tusentals bilar per dygn. Dessutom delar vägen byn i två delar. Om detta projekt förverkligas går byaidylIen totalt förlo-rad. Den positiva inflyttningstrend som rått de sen-aste åren bryts helt säkert. Bostäderna kommer också att minska i värde. Vem vill bo i mölIors skugga?

Kunivägen skulle enligt planen fungera som trans-portled under byggtiden. Det handlar om tusentals transporter som skulle gå förbi dagis och skola i Kuni. Är det försvarbart?

Om vi ska få ner de alltmera skenande kostnadema för sjukvård måste beslutsfattama i ett mycket tidigt skede i samhällsbyggandet beakta människors livs-miljöer och därmed förknippade hälsorisker.

På många håll i både Sverige och Finland vägrar be-folkningen vindkraft. Det kan vi också göra i vår kommun och istället satsa på solkraft. Korsholm kunde bli en föregångare när det gäller satsning på solenergi.

Det sågs inte ändamålsenligt att ordna informationsmötet på midsommarveckan eller under semestertiden, därför blev det i början av augusti.

Intressenterna hade hela kungörelseti-den, dvs. två månader på sig att reagera. Åsikter mottas också fortfarande enligt PDB.


REVISIONER


Bilaga/Liite 2






Våra politiker måste se längre än till kortsiktig eko-nomisk vinning. Det är inte försvarbart att satsa me-del på en typ av energiproduktion som inte betalar sig i längden.

Nu är det viktigt att Sfp som säger sig värna om den lilla människan verkligen också gör det.

19.8.2014

5

Jag är negativ till detta projekt på grund av alla kon-sekvenser det för med sig.


REVISIONER


6

Veikarsvägen är smal, krokig och utan gång- eller cykelväg. Vägen används aktivt av barn på väg till och från skolan, för motionering och av barn och vuxna på väg till och från lekparker, vänner och be-kanta och sport- samt rekreationsområden. Vei-karsvägens karaktär gör att den föreslagna service-vägen genom centrum av byn blir full av farosituat-ioner för befolkningen och därmed olämplig att om-nämnas som serviceväg. Transporterna av vind-kraftsverkens byggnadsmaterial längs Veikarsvägen är icke godkännbart.

Transporterna av byggnadsmaterial sänker trafiksä-kerheten på den redan olycksdrabbade vägen 717, Lillkyrovägen (Österbottens trafiksystemplan 2040, s.28). Den tunga trafiken på Lillkyrovägen (717) mot båda riktingarna ökar, varmed farosituationerna ökar ytterligare. Cykelväg längs Lillkyrovägen (mellan Höstves och Merikart) saknas.

Vindkraften har flera hälsobefrämjande egenskaper jämfört med fossilt bränsle, den minskar bl.a. små-partikulärt utsläpp som i många undersökningar visat vara en stor hälsorisk. Tyvärr vet man ännu lite om vindkraftens hälsorisker, vilket inte betyder att vind-kraften skulle vara problemfri. Social- och hälso-vårdsministeriet rekommenderar därför en buffertzon på 2 kilometer och vid byggnad av vindkraft under 2 kilometer från bebyggelse ska det göras en omfat-tande evaluering av hälsoeffekter. Statistiskt bety-dande skillnader i människors upplevda välmående och hälsa har kunnat konstateras hos människor som bor närmare än 2 kilometer till vindkraftverk.

Ljudet och ljuset från vindkraftverken har väckt oro bland befolkningen, samt byggnadsrelaterad trafik. Den befintliga bullermodellen är baserad på Vestas vindkraftverk, emedan OX2 medger att de inte ännu bestämt från vilket företag de beställer vindurbinerna till Märkenkall (Kvevlax, 5.8.2014). Bullermodellen för området borde vara gjord enligt värden för områ-det ämnade faktiska turbiner, för att undvika felkällor



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






i MKB utvärderingen.

Lågfrekventa ljud (< 20 Hz) har inte uppmärksam-mats i MKB, emedan de i undersökningar har an-setts vara en av de källor som orsakar negativa häl-soeffekter hos befolkningen i vindkraftverkens när-het. Dylika infraljud varierar beroende på turbinens teknologi, vindhastigheten, topografin och närheten till andra turbiner. Undersökningen av lågfrekventa infraljud för den valda vindturbinen bör därför göras och inkluderas i bullermodellen.

Ljudvågorna stannar inte utanför byggnader, utan fortplantar sig även inomhus, beroende på förutom ovannämnda faktorer även av husets byggnads-material. Därför bör bullermodellen även inkludera inomhusljud orsakat av vindkraftverk.

Befolkningen oroar sig för den blinkande hinderbe-lysningen och blänket från vindkraftverkens vingar. Speciellt oroliga är de vars hälsa påverkas negativt av blinkande och blänkande ljus, ex migränpatienter och epileptikers. Aktiv hinderbelysning innebär att hinderbelysningen på vindkraftverken tänds endast när flygplan och andra luftburna transportmedel närmar sig vindkraftparken. Aktiv hinderbelysning styrs av radarsystem och Sveriges transportstyrelse har godkänt radarsystemet OCAS som kan köpas av vindturbintillverkaren Vestas. Systemet är sedan ti-digare godkänt i Norge, Sverige, USA och Kanada och har installerats på fler än 60 platser i Europa och Nordamerika. Finns det bostadsbebyggelse i om rå-det så skall den högintensiva hinderbelysningen av-skärmas så att direkt ljus inte träffar markytan inom en radie på 5 kilometer från vindkraftverket. I dags-läget finns fullt fungerande tekniska lösningar på marknaden som skulle kunna bidra till att minska olägenheten för kringboende och andra av att man tillämpar ljusnivåer på 100 000 cd. Aktiv hinderbe-lysning är det bästa alternativet med tanke på den lokala befolkningens hälsa och välmående, och bör därför utnyttjas. Det använda ljusets färg, blink-ningshastighet och blänket ska undersökas och stäl-las så att inte befolkningens hälsa påverkas negativt.

I Torkkola är ett närliggande vindkraftverk till Mär-kenkall vindkraftverk i byggnadsfasen. Människorna som hamnar i mitten mellan vindkraftsparkerna Mär-kenkall och Torkkola kommer att utsättas för båda kraftverkens effekter. Detta har inte beaktats i MKB utkastet. Befolkningen i Älvbyarna kommer att utsät-tas för effekterna av två stora vindkraftsområden. De båda vindkraftsparkerna gemensamma effekter bör utredas med avseende på befolkningen som kom-mer att hamna mellan parkerna och den fördubblade effekten på befolkningen i Älvbyarna.

MKB undersökningen kommer att beakta männi-skornas välmående. Enligt planen ska det slump-mässigt väljas och intervjuas ett antal människor bland närbefolkningen till det kommande vindkraft-verket. Detta mäter dock inte människornas hälsa och välmående angående effekterna av vindkraft-

Bilaga/Liite 2






verk utan endast människor rädslor och förhopp-ningar angående vindkraftverk. För att mäta den verkliga effekten av vindkraftverk på människors hälsa, bör undersökningen göras i ett område där befolkningen redan fått erfara hur vindkraften påver-kar eller inte påverkar deras hälsa och välmående. Bakgrundsvariablerna bör även beaktas i referens-gruppen, bl.a. turbintillverkaren, storleken, topografin och vindkraftverkens antal. Undersökningen angå-ende närbefolkningens hälsa och välmående ska gö-ras på ett vetenskapligt reliabelt sätt och med valida metoder.

Älvbyarna har profilerat sig som ett område där man värdesätter hälsa, välmående och ekologiska värde-ringar. Älvbyarna är med i lokala och nationella pro-jektplaner inom Grön omsorg (Green care) och Farm education. Inom Grön omsorg utnyttjar man naturen, landsbygdsmiljön och djur för aktiv rehabilitering (åldringar, missbrukare, utbrändhet, handikappade) och undervisning (läromiljöer, specialpedagogiken). Grön omsorg är en bransch som skapar nya företag och arbetsplatser som på så sätt stöder socialoch hälsovården samt skolor. Vindkraftsparken hotar därmed Älvbyarnas utveckling som helhet samt och utvecklingen av lokal företagsamhet, speciellt inom Grön omsorg.

15.8.2014

7

MärkenkaIl och Ormbergsområdet bör med tanke på den unika naturen lämnas orörd. Till dessa områden går vandringsleder från flera håIl, från Kuni tili Mär-kenkaIl, från Lillkyro till Ormberget och från Miekka upp till bägge stäIlen längs en i terrängen uppmärkt stig, från Vassorfjäden går en skoterled upp tili Mär-kenkaIl och vidare fram till Hyyriä i VasaJ Lillkyro aIlt detta p.g.a. att naturen och miljön är unik.

Social-, och hälsoministeriet framhåIler att det bör vara minst 2 km:s avstånd tilI egnahemshus redan vid byggande av 2-3 MW vindmöllor, vilket ett flertal hus ligger under, även åtminstone ett fritidshus ligger närmare än föreskriftema: priset på fastighetema i området kommer att sjunka.

Att kaIla projektet för vindkraftspark är missvisande: Området borde namnges som: Industriområde för vindupptagning.



REVISIONER


15.8.2014

8

- Icke försvarbart att bygga en stor vindkraftspark på ett rekreationsområde.

- Mer fullständig naturinventering bör göras för i området finns ett mycket rikt djur- och fågelliv. Här finns också träsk och vattenkällor.

- Kuni vandringsled har i detta skede besökts av ca. 5000 personer. Den bör vara kvar i sin helhet. En led som passar motionärer, naturintresserade,

1. Generellt genmäle


REVISIONER

Bilaga/Liite 2






familjer, …

- Kraftverken är planerade alldeles för nära bostä-der. Ingen ska behöva utsättas för lågfrekventa ljud som tränger in i husen, inte heller för ljud, skuggningar, blinkningar eller markvibrationer.

- Anser att det är vi och andra som bor nära, men inte är markägare, som droppas först om dessa vindmöller byggs.


13.8.2014

9

Märkenkallområdet befinner sig central med många byar i en cirkel runt om. Dess betydelse för manga människors naturupplevelser är stor. Terrängen är oländig med höga backar och djupa sänkor därför passande för djur och fåglar.


REVISIONER


14.8.2014

10

Hela området borde helt förkastas som vind-kraftspark område, då det med sin speciella naturtyp med berg, träsk och bäckar bör lämnas orört för framtiden. Området är med dess storlek ett av få större skogsområden som finns kvar i nejden, och är således ett mycket viktigt område för många olika fåglar och djur i områden finns bade björn, järv, lo-djur och flygekorre samt lavskrika, slaguggla och havsörn.

Vid miljö konsekvens bedömningen hittades inga speciella djur vilket är ett mysterium. Kanske be-rodde det på att dom “biologer” som gjorde under-sökningen var från Åbo och således saknade kän-nedom om området. Finns duktiga biologer i närhet-en som vet vad som finns i området bara dom tillfrå-gas.

Hur kan man i Finland tillåta vindparker så nära be-byggelsen då man t.ex. i Sverige har 4–5 km som lag. Här borde också skrivas en lag med samma av-stånd som i Sverige (4–5 km) och den borde skrivas innan nya tillstånd ges.

Nyinflyttningen av unga till byn har under senaste tiden varit god, men nu börjar horas folk som funde-rar att flytta bort för att dom inte vill bli störda av ljud och ljus från vindmöllor. Folk som flyttat hit har gjort det för tystnaden och närheten till nature, men om vindparken förverkligas finns ingen tystnad och ing-en orörd natur kvar. Problemet med att flytta bort är att värdet på hus och fastigheter kommer sjunka. Ingen vill ju bo granne med 22–30 vindmöllor.

Dessutom borde man från kommunens sida förstå att värdesätta rekretionsmöjligheterna som Kuni vandringsled innebär för boende i Korsholm men också för folk från grannkommunerna och t.o.m. längre bort ifrån. Vandringsleden i tyst och orörd skog är nog ett mine blott den dag 22–30 vindmöllor



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






snurrar i omgivningen.

14.8.2014

11

Angående de horribla planerna av OX2 på att upp-föra en vindkraftspark på 22 st alternativt 30 st vind-kraftsverk i skogsområdet mellan Kuni–Voitby–Staversby–Miekka–Mullola–Södra Vassor börjar man fundera hur dylika planer över huvud taget kan vara möjliga. Hur tänker de personer som tipsat vindkraftsbolaget om området? Området är en stor-skog med ett rikt djur- och fågelliv och med en ter-rängtyp som är unik på flera sätt och vis. Områdets närhet tili de många småbyarna vars boende hela tiden skulle ha de många kraftverken i åsyn, samt störas av dess Ijud samt de många bieffekter som vindkraftverkens resonansljud kan ge de boende, gör att området över huvud taget inte är lämpligt för en vindkraftspark!

Ingen kommer längre att flytta tili byarna och folk kan bli tvugna att flytta bort från sina hus och sälja sina hus tili en bråkdel av värdet, vilket betyder att byarna kommer att avfolkas. Kvar har vi då kanske "spök-byar" i framtiden. Är det så vi viII ha det p.g.a. något som högst troligt är lönsamt endast p.g.a. statliga subventioner?

Folk har nog inte haft klart för sig vad en dylik vind-kraftspark är för någonting. Boende i området har inte fått information ifall de inte varit markägare. De brev markägarna fått har jag personligen läst och är mycket kritisk till innehållet där allt utmålas som guld och gröna skogar. Intrycket man får av breven är att allt i princip är klart och det är bara att skriva på ar-rendeavtalet, det känns inte som man har något vaI. Man frågar sig är det så det skall vara i Finland år 2014 att den lilla människan som inte följer den all-männa åsikten i samhället bara brutalt skall köras över av majoriteten oberoende hur bakvänd majori-tetens åsikt kanske är i slutändan.

Vindkraftsprojektområdets rekreationsvärde blir lika med noll. Speciellt Märkenkallberget har under långa tider varit ett mycket populärt utflyktsmål. l och med den natursköna vandringsleden i området är det nu populärare än någonsin. Vandringsleden har besökts av uppskattningsvis 5000 personer under årens lopp.

I projektområdet och nära dess gränser förekommer i dagsläget björn, lodjur, järv, grävling, älg, rådjur, flygekorre, havsörn, berguv, slaguggla och lavskrika. På området söderut om långträsk skogsbilväg finns 2 st kallkällor, nattviol växer inom området. Naturin-venteringen som hittills gjorts är mycket ofullständig, samt varför har den gjorts av biologer från Abo då det finns duktiga biologer att tillgå lokalt? Kan vi Iita på att alla turer kring det här projektet går rätt till?

Min åsikt är att området måste betecknas som inte lämpligt för en vindkraftspark p.g.a. ovanstående in-formation. Och jag kan inte fatta att det inte verkar



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






vara varje individs uppfattning att man inte bygger ett industriområde ute i viIda skogen. Vi får nu hoppas att sunt förnuft och förstånd fortfarande finns att tillgå hos våra förtroendevalda och andra instanser med makt att få stop på dessa vansinniga planer. Att den här iden lämnar som en mindre Iyckad ide på papp-ret vore nog den bästa lösningen för nejden.

15.8.2014

12

Angående planerna på en vindkraftpark här i Kors-holm har vi en del åsikter.

1. Vi ar för vindkraft! Men vi viII inte att den byggs för nara befolkningen vilket vi tycker att denna park ifråga kommer att vara. Det finns forskning som visar att det kan påverka halsan negativt och det finns forskning som visar motsatsen; varför då experimen-tera med manniskors halsa? På riktigt. Så vi önskar att den flyttas lite langre bort alternativt ta bort några möllor nara sandhedet och Märkenkall.

2. Vi har en mycket vacker natur i Kuni och speciellt vid Märkenkall där det också finns en vandringsled som används flitigt av både folk i byn men också av andra i grannbyarna/städerna. Förstör inte den plat-sen med att göra intrång på naturen i om bygget av vindkraftsparken. Vi föreslår som sagt att ta bort de planerade möllorna vid märkenkall.

3. Kunivägen och Sandhedsvägen som transportvä-gar är inte det bästa valet med tanke på att det finns skola och dagis alldeles intill Kunivagen och många barn går/cyklar tili och från skolan. Vi motsätter oss starkt att den bräddas och blir tungt trafikerad och darmed även mer otrygg för byns små (och stora) invånare. Det fanns uppräknat flera andra vägar och vi hoppas innerligt att det finns bättre alternativ än just Kunivagen. Vi och vår familj bor på kunivägen, vårt hus ar 30 meter från vägen, alldeles tillräckligt nära som det är nuo Vi viII inte att vägen kommer ännu narmare vårt hus. Vi hoppas ni tar detta i beak-tande då planeringen framskrider. Vid Sandhed-svagen finns gårdar som byggts där för att man viII bo i lugnet och själva vägen e fin och mister med all sakerhet sin tjusning om den bräddas samt att lugnet på området försvinner.

Som sagt hoppas vi att ni beaktar våra synpunkter i den fortsatta planeringen!



REVISIONER


14.8.2014

13

Mina svärföräldrar bor i den natursköna byn Kuni i Korsholm. Jag och min sambo tillbringar ofta vår fri-tid i byn och då gärna i naturen. Framför allt i skogen söder om byn och i trakten av Märkenkall.

Jag tycker mycket om landskapet där, eftersom det är varierande med porlande bäckar, små träsk med tillhörande mossar, stora stenar, grottor, berg och höjder i vårt annars så platta Österbotten. På kunile-



Bilaga/Liite 2






den har jag vandrat många gånger och även sett många andra som njutit av denna utomordentliga vandringsstig. Kunileden fyller en viktig uppgift som rekreationsplats för människor, som viII ut i naturen, men som kanske inte viII, vågar eiler kan vandra fritt i obanad terräng. Med tanke på folkhälsan överlag är det viktigt att det finns ställen i närområdet dit folk kan åka för att koppla av, motionera, idrotta eiler bara ladda batterierna i dagens stressiga samhälle.

I skogarna kring Kuni har jag vandrat omkring inte bara längs den färdigställda leden utan också myck-et längs skogsbilvägarna och fritt i skogen. Jag har plockat bär och svamp, jag har skött om skogen (planterat träd och röjt), jag har beundrat fågel- och djurlivet och jag har tittat på bl.a. spår av björn och järv. Jag tycker att skogen i trakten av Märkenkall kommer att förlora sitt värde som rekreationsområde totalt om det kommer ett industriområde med 22 eller 30 vindmöllor dit! En stor del av marken kommer då att vara täckt av breda vägar, stora vändplaner, kaly-tor, betongfundament m.m. För att inte tala om möl-lorna som är höga som skyskrapor. Vindkraftverken kommer att synas vida omkring och förändra bilden av landskapet totalt. Dessutom ligger området rela-tivt nära flera andra planerade vindkraftsparker (Torkkola, Lotlax, Lålax). Naturen går aldrig att åter-ställa helt till det den en gång var. Jag undrar varför vindkraftsparken skall vara så stor som 22 eller 30 möllor? Har djur- och naturlivet i området utretts till-räckligt?

Jag är också orolig för bybornas hälsa vad gäller bl.a. Ijud- och skuggeffekter då närmaste kraftverk är planerat så nära som 1–2 km från närmaste bo-ningshus. Jag frågar mig om effekterna den stora vindkraftsparken kommer att ha på invånarna i byar-na runt parken har beaktats tillräckligt? Vilka erfa-renheter finns från andra orter/länder? Hur går det med inflyttningen i byarna i framtiden? Kommer byar att avfolkas p.g.a. parken (Iäs industriområdet)? Var-för är ekonomi och vindkraftsbolagens, skogsägar-nas och kommunens finansiella ersättning/vinst vik-tigare än folks hälsa och välmående? Kan det ens vara lönsamt att bygga i denna steniga och kupe-rade terräng? Och sist men inte minst varför har in-formationen om projektet varit så knapphändig åt de som berörs i och med att de bor nära?

REVISIONER


15.8.2014

14

Väg som ska användas till vindkraftspark genom Kuniby går förbi skola och dagis och hus står nära vägen. Naturskönt område – förstör definitivt miljön! Vindkraftverk onödigt nära bostadshus! Märkenkall är ett rekreationsområde dit olika grupper och privat-personer söker sig för att uppleva vacker natur och stillhet bör bevaras!



Bilaga/Liite 2






REVISIONER


14.8.2014

15

Gällande Märkenkall vindkraftspark vill jag härmed uttrycka mina åsikter:

1. Användning av Kunivägen under byggtiden; denna väg är enda vägen som går från Kuni byn till byns skola och daghem, samt ut till riksvägen. Att använda denna väg under byggtiden utgör stor fara för skolbarnen samt andra fotgängare/cyklister ef-tersom där helt saknas cykelväg. Breddas vägen så försvinner ”byavägen” och istället blir det en lands-väg som ej passar in i omgivningen. Hur går det då med landskapet när vägen ska breddas? Denna för-störelse ska bybor som använder vägen dagligen och dessutom bor nära vägen, påminnas om daglig-en.

2. Enligt MKB-programmet så ska vindkraftsparken påverka endast en liten del av projektområdet, res-ten av markanvändningen är oförändrad. Visst det är säkert sant, men hur SER naturen ut efter att byg-gandet ägt rum? Då är naturen allt annat än oföränd-rad.

3. Märkenkall-området, speciellt på Kunisidan är ett välbesökt område för friluftsliv och är ett viktigt om-råde i närmiljön, både nejdens föreningar och privat-personer. Att bevara sådana ovanliga ställen borde ligga i allas intressen. Området har en speciell natur som man inte hittar var som helst i nejden.

4. Avståndet till närmaste bostadshus är runt 1 kilo-meter, detta är enligt mig alltför nära. En vind-kraftspark är ingen tillfällig grej, utan bestående många år framöver. Vem vill ha en vindkraftspark på bakgården i 30 år, med dess biljud och buller som ingen vet hur det påverkar människan. Nej, flytta möllorna längre bort från närmsta bostadshus, gäller på både Kuni och Voitby sidan.

5. Enligt programmet ska anläggandet av parken ge sysselsättning åt lokala företag i regionen och på så vis ge mera skatteintäkter. Vem garanterar att så kommer att ske? När det sedan gäller är det ut-ländska entreprenörer som är billigast och tar hem ”spelet”. Är detta argument endast för att få det att låta lite bättre? Nej, garantera lokala företag att de gynnas av projektet så finns det något positivt med det i alla fall.

6. Enligt landskapsplanen så planeras vindkraftsom-råden in på områden som anses ha potential (javisst, säkert med tanke på vindstyrka mm.) och där land-skapet inte tar skada av vindkraft. Hur ser landskap-et ut efter projektet är klart? Jo, som ett enda stort kalhygge med ett tiotal gigantiska ”flaggstänger”. Då kan man inte säga att det inte tar skada.


Kungörelserna om programmet för del-tagande och bedömning (PDB) publice-rades 13.6. (Korsholm) och 15.6. (Vasa). Om informationstillfället 5.8. informera-des samtidigt. PDB, liksom också pro-grammet för miljökonsekvensbedömning (MKB) var till påseende 16.6.-15.8.2014.




REVISIONER


Bilaga/Liite 2






7. Att mötet för allmänheten var endast 10 dagar före man skulle lämna in sin åsikt var i kortaste laget. För många kom detta helt plötsligt, det finns inte många dagar att reflektera och ta ställning till detta projekt. Är det med avsikt, så att så få som möjligt ska mot-sätta sig och ha åsikter om projektet?

8. Till följd av detta ”plötsliga” vindkraftsprojekt, så har det blivit osämja i byn med allt vad det innebär. Kunde det ha ordnats tillfälle i ett tidigare skede där bysbor skulle ha fått mera och klar information. Till-fället som ordnades i Kvevlax UF 5.8. ansågs som oorganiserat och därifrån fick man knapphändig in-formation.

Blir projektet av så ta i beaktande möllornas place-ring till de närmsta bostadshusen, att Kunivägen ej ska användas under byggtiden samt att lokala före-tag gynnas av detta.

15.8.2014

16

Kannatamme nollavaihtoehtoa: Merkkikallion tuuli-voimahanke ja sen liittäminen verkkoon eivät toteu-du. Vastustamme vaihtoehtoja 1 ja 2, joissa pystyte-tään 22 tai 30 tuulivoimalaa.

- Ensimmäiseksi esitämme vahvan kritiikkimme ta-paan, jolla hankealueen läheisyydessä asuvat ih-miset on jätetty informoimatta rakennussuunnitel-mista. Tiedotus yleisötilaisuudesta Koivulahdessa 5.8.2014 julkaistiin lehdessä alle viikkoa ennen ti-laisuutta. Tiedote julkaistiin ja yleisötilaisuus jär-jestettiin yleiseen loma-aikaan, jolloin tieto ei ta-voittanut asukkaita yhtä hyvin kuin muina aikoina. Aika oli aivan liian lyhyt ja tarkoituksena näytti olevan va in ja ainoastaan saada rakennettua tuu-livoimala kaikessa hiljaisuudessa asukkaiden tie-tämättä asiasta.

- Kritisoimme keskustelutilaisuutta. Toivoimme pa-neelityylistä tapahtumaa, jossa hanke esitellään asukkaille ja hankkeen edustajat vastaavat yhtei-sesti kaikille läsnä olijoille. Yleisötilaisuudessa ei esitelty hanketta yhteisesti koko yleisölle. Yleisöti-laisuuden jälkeen jäi vain 10 päivää aikaa tutustua suunnitelmiin ja jättää asiasta muistutus. 14.8.2014 mennessä löytyy koko ajan uusia asuk-kaita aivan hankealueen tuntumasta, jotka eivät ole lainkaan tietoisia hankkeen alkamisesta. Ylei-sölle tulee ilmoittaa hankkeesta selvemmin ja te-hokkaammin. Yleisö- ja keskustelutilaisuuksia tu-lee järjestää lisää. On ala-arvoista, että hanketta on valmisteltu niin pitkään ottamatta asukkaita mukaan suunnitteluun. Kunnanhallitus 5.2.2013: "Mustasaaren kunta hyväksyi 14.11.2011 ilmasto- ja energiastrategian 2011–2020. Sen mukaan kunnan tulee muun muassa olla valmis toimimaan tuulivoimaloiden omistajana tai osakkaana. Tuuli-voimaloiden tuottamasta energiasta maksetaan oikeudenmukaiset korvaukset maanomistajille, ja tuulivoimaloita suunnitellaan avoimessa vuorovai-

(Yleisvastine)

Kuuulutukset osallistumis- ja arviointi-suunnitelman (OAS) nähtävillä olosta jul-kaistiin 13.6. (Mustasaari) ja 15.6. (Vaa-sa). Samalla ilmoitettiin yleisötilaisuudes-ta 5.8. OAS, kuten myös ympäristövaui-kutusten arvioinnin (YVA) ohjelma, oli nähtävillä 16.6.-15.8.2014..

Yleissötilaisuuden järjestämistä juhan-nuksen alla tai loma-aikaan juhannuk-sesta heinäkuun loppuun ei pidetty tar-koituksenmukaisena, mistä syystä tilai-suus oli elokuun alussa.

Osallisilla oli koko kuulutusaika eli kaksi kuukautta aikaa reagoida. Mielipiteitä otetaan myös edelleen vastaan OAS:n mukaisesti.

YVAa ja sen selvityksiä ja valmistelua koskeva palaute on välitetty ympäristö-vaikutusten arvioinnissa huomioitavaksi.

TARKISTUKSET

Tuulivoimapuiston järjestely ja tieyhtey-det tarkistetaan suunnitelmissa.

Bilaga/Liite 2






kutuksessa asukkaiden kanssa."

- Miten taataan, ettei tuulivoimasta aiheudu terve-yshaittoja ja unettomuutta? Millä tavoin asukkai-den terveyttä seurataan? Millä tavoin kunta osal-listuu tähän, jos kerran antaa rakentaa tuulivoima-lan asutuksen läheisyyteen? Kuka kustantaa säännölliset seurannat? Mikä on se vastuutaho, jonka kautta asukkaat saavat apua terveyden mahdollisesti pettäessä?

- Miten aiotte varmistaa sen, että hankealueelle joh-tavien yksityisteiden liikenne ei lisäänny tieosak-kaiden kustannuksella? Miten huolehditte siitä, et-tä työmaaliikenne ja uteliaiden kansalaisten kulku-reitit eivät rasita yksityisillä varoilla ylläpidettäviä teitämme?

- Miten tuulivoimala rakennelmat, tieverkostot ja uudet ojitukset muuttavat alueen valumia, ojien täyttymistä ja tulvimista? Kyrönjoki ei ole ainoa tulviva "rapakko", vaan alueen ojat tulvivat myös kaukana joesta.

- Millainen vaikutus tuulivoimarakennelmilla, tiever-kostoilla ja uusilla ojituksilla on suoalueisiin ja nii-den kasvillisuuteen ja runsaisiin marjasatoihin? Jos suot kuivuvat, niin sieltä ei enää saa mm. kar-paloita ja lakkoja.

- Sanotaan, että alueella liikkumista ei rajoiteta. Mi-ten nautittavaa on kuitenkaan liikkua suurten tuu-livoimaloiden juurella ja joukossa? Miten turvallis-ta siellä liikkuminen on? Millä tavalla takaatte sen, että partiolaiset, metsästäjät, marjastajat, geokät-köilijät, lenkkeilijät, koiraharrastajat, pyöräilijät, kelkkailijat voivat edelleen käyttää aluetta virkis-täytymiseen turvallisesti? Läheisellä Torkkolan tuulivoima-alueella ollaan laittamassa puomit ylei-sen kulkemisen estämiseksi.

- Jokikylät on halunnut profiloitua luonnon läheise-nä ja ekologisena kyläyhteisönä. Miten hyvin maa-laismiljööseen istuu voimalaitos, teollisuusalue? Miten alueen yrittäjät voivat markkinoida tuottei-taan ekologisina?

- Tuulivoima ei ole luontoystävällistä energiaa, sillä sen edestä kaadetaan hehtaareittain metsää, joka estäisi ilmastonmuutoksen etenemistä käyttämällä ilman hiilidioksidia.

- Viiden kilometrin päähän on jo nousemassa tuuli-voimala-alue. Mitkä ovat kahden voimalaitoksen yhteisvaikutukset väliin jääville asukkaille? Miten vaikuttavat valojen ja melun eriaikaisuus, ääniaal-tojen käyttäytyminen kohdatessa toisensa? Jos yksi voimala olisikin hiljaa, toinen on toiminnassa. Vaadimme, että Torkkolan tuulivoima-alue raken-netaan ensin valmiiksi ja se on käytössä vähin-tään kaksi vuotta ennen kuin tehdään päätöksiä näin lähellä sijaitsevasta toisesta tuulivoima-alueesta.

- Miten huolehditaan siitä, että meillä asukkailla säi-

Bilaga/Liite 2






lyvät televisio lähetykset, langaton netti, gps- ja matkapuhelinverkot? Antenni on suunnattu Lapu-alle, sillä sen kanavatarjonta on parempi kuin Vaasan. Kuinka moni talous osuu juuri tämän tuu-livoima-alueen katveeseen? 3G-verkko on jo nyt toimintarajoilla, joten tuulivoimalan tultua meillä ei mahdollisesti ole lainkaan nettiyhteyttä. Kuka kus-tantaa meille lähiasukkaille toimivat verkot?

- Millä tavoin ja kuka kompensoi taloudellemme kiinteistön arvon alenemisen? Saammeko kiinteis-töveron alennuksen?

- Miten ja mikä taho korvaa sen, että tuulivoimalan takia emme voi kesäaikaan viilentää taloamme pi-tämällä ikkunoita ja ovia auki melun tunkiessa si-sälle? Tuulivoimayhtiö kustantaa meille varmaan-kin talon viilennyksen ja luovuttaa siihen tarvitta-van sähkön vastikkeetta käyttöömme.

- Vaadimme, että mikäli tuulivoimala rakennettai-siin, voimalan käytössä noudatetaan hiljaisuusai-koja: Voimalat ovat pois käytöstä klo 20–08 väli-sen ajan ja viikonloppuisin. Miten meille taataan jonkinlainen rauha päivän aikana, kun olemme nimenomaan muuttaneet pois liikenteen ääreltä maaseudun rauhaan, missä rauhallisina päivinä ainoita ääniä ovat linnun laulu ja heinäsirkkojen si-ritys? Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2s29.pdf

- Vaasan alueella on saatavilla paljon tietoutta mo-nipuolisista energiaratkaisuista. Meren aaltoener-giaa, aurinkoenergiaa, bioenergiaa. Miksi kunta haluaa tukea verorahoilla kannattavaksi tehtyä tuulivoimaa, jonka hyötysuhde ei ole hyvä ja haitat ympäristölle ovat luettavissa monista tutkimuksis-ta?

- Alueen koko ja tuulivoimaloiden koko ja teho tulee määrittää tarkasti. Alkuperäisessä Mustasaaren kunnan pöytäkirjassa alueen koko oli määritelty 11 km2:ksi. Vaasan kaupunginhallituksen kokouk-sessa 2.12.2013 alueen koko määritelti in näin: "Merkkikallion tuulivoima-alueen pinta-ala olisi yh-teensä noin 1800 hehtaaria. Tästä 500 hehtaaria sijaitsee Vaasan puolella, Merikaarrosta noin neljä kilometriä pohjoiseen. Koska alue sijoittuu osittain Mustasaaren puolelle, on O2 Finland Oy jättänyt hakemuksen osayleiskaavan laatimiseksi myös Mustasaaren kunnalle." Kuinka on mahdollista, et-tä alueen koko on yhtäkkiä kasvanut yli 2300 heh-taariin??!!!

- Miten hyvin on huomioitu se tosiasia, että Vaasan kaupungin vedentuotanto on täysin riippuvainen Kyrönjoen vedestä ja kaikki Vaasan juomavesi on peräisin tästä 160 km pitkästä joesta? Joen veden suojeleminen on tärkeää! Miten kunta ja tuulivoi-mayhtiö ovat varautuneet mahdollisiin ongelmiin, kuten siihen, että yhden tornin 1000 litraa öljyä va-luisi ympäristöön ja siitä Kyrönjokeen ja Vassorin-lahteen? Happamien sulfidimaiden esiintymisen

Bilaga/Liite 2






todennäköisyys hankealueella on suuri YVA:n mukaan. Mitä enemmän alueen savimailla kaive-taan tai vaihdetaan maita teiden ja muiden raken-teiden takia, sitä suurempi on ympäristöriski. "Happamista sulfaattimaista aiheutuvia ongelmia ovat muun muassa pintavesien kemiallisen ja eko-logisen tilan heikkeneminen, kalakuolemat, pohja-veden pilaantuminen, kasvillisuuden yksipuolistu-minen sekä teräs- ja betonirakenteiden syöpymi-nen rakentamisessa."– – – Hapen kanssa tekemi-siin joutuvan sulfidisaven sisältämät rikkipitoiset mineraalit hajoavat muodostaen rikkihappoa. Rik-kihappo syövyttää ja liottaa maaperästä sen luon-taisesti sisältämiä metalleja. Nämä haitta-aineet sitoutuvat maaperään kuivana ajanjaksona ja muodostavat happamia sulfaattimaita. Kosteana ajanjaksona sateet ja sulamisvedet huuhtovat sul-faattimaista happamia yhdisteitä ja metalleja ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Näiden valumien pH voi alle 3, mikä aiheuttaa tuhoa vesistöissä." (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73126/Pasanen Kimmo.pdf?sequence=2) Sulfiittimaiden liukenemisesta alueen vesistöihin, mm. Kyrönjokeen, tulee pyytää selvitys esimerkik-si geologian tutkimuskeskukselta.

- Klumpvägenin pelloilla on pesinyt ruisrääkkä, joka vasta vuonna 2010 on poistunut uhanalaisten seurattavien listalta.

- Klumpvägenin pihoissa elää lepakoita, joita näkyy erityisesti nyt elokuun pimenevinä iltoina lentele-mässä lähellä talojakin. Miten tuulivoima vaikuttaa lepakoiden esiintyvyyteen alueellamme?

- Klumpvägenin pelloilla on myös sinisuohaukka.

- Tietojemme mukaan alueella kasvaa rauhoitettu valkolehdokki.

- Alueella pesii töyhtöhyyppä, jonka sanotaan ole-van elinvoimainen, mutta jonka Suomessa pesivä kanta on voimakkaasti taantunut.

- Olemme erittäin huolissamme tuulimyllyjen mah-dollisista terveysvaikutuksista pienten lasten kehi-tykseen. "Children living in homes exposed to the noise and other emissions of industrial wind turbines are reported to suffer adverse health effects and may be at risk of mental and/or physical adverse health effects similar to that of their parents." (http://mothersagainstturbines.files.wordpress.com/2013/09/open-submission-risk-of-harm-to-children-and-industriaI-wind-turbines-kerr.pdf)

- YVA:ssa tehdyt lintuseurannat on tehty aivan vää-rinä aikoina. Talvi 2013–2014 oli erikoislaatuinen lumettomuudessaan ja lämpimyydessään. Muutto-linnut (erityisesti isot) lähtivät lähellä joulua ja pa-

Bilaga/Liite 2






lasivat jo helmikuussa. Tuulivoima-alue sijaitsee suoraan merkittävien Söderfjärdenin ja Vassorin-lahden välillä, joten muuttoliikenne on tosiasiassa vilkasta.

- Alue on tuulisuudessaan varmasti toivottava tuuli-voimalle. Alueen metsiköt kuitenkin estävät tuulen esteetöntä etenemistä ja suojaavat täten asuin-alueita suoralta tuulelta. Metsien hävittäminen li-sää tuulen aiheuttamaan eroosiota.

- Olemme erityisen huolissamme raskaan liikenteen lisääntymisestä Veikkaalan ja Kunin läpi. Koulu-laiset kulkevat jo nyt tien vierustaa, kun kevyen lii-kenteen väyliä ei ole.

MIKSI PITÄÄ RAIVATA MONEN KYLÄN KÄYTÖSSÄ OLEVA VIRKISTYSALUEMETSÄ TEOLLISUUSALUEEKSI? Miksi ei ennemmin pysty-tetä tuulivoimaloita jo olemassa olevan sähkölinjan yhteyteen, helminauhaksi linjan varrelle?

15.8.2014

17

- Kyseinen kaavaehdotus ei ole "puisto" vaan ener-gian tuotantoon tarkoitetun teollisuusalueen kaa-vaesitys.

- Kaavaehdotuksessa tulee harkita voimaloiden uu-delleen sijoittelua siten, että sosiaali- ja terveys-ministeriön suosittelema 2km etäisyys lähimmän kiinteistön ja tuulivoimalan välissä täyttyy.

- Tuulivoiman pysäytysmääräys tulee merkitä kaa-vaan, mikäli näistä aiheutuvat häiriöt koetaan asukkaiden toimesta asumismukavuutta heikentä-vinä, esimerkiksi öisin. Ja kuka tämän päättää määrätäänkö tuulivoimalat pysäytettäviksi.

- Kaavaehdotuksessa tulee tutkia myös tuulivoima-latehojen, korkeuden ja määrän pienentämistä.

- Kaavaehdotuksessa tulee myös mainita, että me-lun välkkeen ja muiden haittojen mittausvastuu on tuulivoimayhtiöllä. Tuulivoimayhtiön on heti toi-minnan alettua teetettävä mittaukset ulkopuolisel-la asiantuntijoilla naapuruston tonteilla ja asuinti-loissa eri vuorokaudenaikoina ja osoitettava, että Ympäristöministeriön ja Asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot alitetaan ja uusittava tämä säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa.

- Alueen virkistyskäytölle ei saa aiheutua estettä mm. Kunin vaellusreitti tulee olla käytössä ilman liikkumisrajoituksia ja mahdollisia vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi putoava jää. Keinot, millä tämä ehkäistään.

- Kaavoitusvaiheessa tulee myös ottaa huomioon alueen tiestön soveltuvuus hankkeen aiheuttamiin liikennemäärien lisääntymiseen mm. pyörätiet koulujen ja päiväkotien läheisyydessä ja riittävä valaistus. Ettei muille tien käyttäjille aiheudu hankkeesta kohtuutonta haittaa ja ehkäistävissä

(Yleisvastine)


TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






olevia onnettomuuksia.

- Alueen yksityistiet, joita hankkeen rakennus aika-na tullaan käyttämään työmaa-ajoon, tulee saat-taa tieosakkaiden tietoon riittävän ajoissa ja mui-den yksityisteiden käyttö kieltää. Ja, että urakoitsi-ja on velvollinen korjaamaan tiestölIe aiheutta-mansa vahingot viimeistään vuorokauden sisällä.

- Kaavoituksessa täytyy myös olla selvitys käytettä-västä voimalaitosmerkistä ja -mallista sekä rajoi-tus tämän muuttamisesta. Voimalaitosten tulee ol-la kokonaisuudessaan uusia.

- Alueella tapahtuvat äänekkäät työt rakennusvai-heessa (mm. räjäytykset) tulee suorittaa kello 08-18 välisenä aikana.

Yhteenvetona esitämme, että hankeen kaavoitus keskeytetään ja hankkeelle etsitään sopivampi sijoi-tuspaikka, jossa riskien minimointi voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin ja kuntalaisten terveys ja hy-vinvointi voidaan taata.

14.8.2014

18

Vindkraftverk som ligger närmare än 2 km från fast bosättning, fågelvägen, kan medföra stora hälsoris-ker för både människor och djur. Detta berör 58 boplatser i de nuvarande planema.

Korsholms kommun och vindkraftsbolaget borde följa rekommendationer och förordningar som socialoch hälsovårdsministeriet gjort upp. Detta för att eli-minera hälsorisker och bygga ett förtroende. Nya di-rektiv kommer i slutet av året, dessa bör inväntas förrän man gör en grundligare planering och för att vindkraftsparken skall uppfylla framtida lagstiftning. Nu är situationen att ingen vet vilka regler som gäller och det skapar en ovisshet som inte är positiv i sarnmanhanget. Detta leder också tilI tvister och osämja.

Korsholms kommun borde aktivt söka information om hälsorisker får de som bor nära ett vindkraftverk. Fakta borde sökas både inom landet och utomlands av sådana som har mera erfarenhet av vindkraftpar-ker i detta stora format. Var finns en motsvarande? Information och rekommendationer bör inte komma från vindkraftsbolaget, i detta fall OX2.

Rekommenderar att kommunen har en anställd som specialiserar sig inom ornrådet och söker fakta om alla faktorer som påverkar människan och närmiljön. Denna person kan då informera övriga anställda i kommunen och kommunens invånare på ett sakligt och opartiskt sätt. Som situationen är nu blir man hänvisad från den ena tilI den andra och ingen är ordentligt insatt. Detta skapar inte ett förtroende som bör finnas vid dylika stora projekt.

Ljud (buller), lågfrekvent ljud som tränger in i huset, skuggningar, blinkningar och markvibrationer bör mätas och uträknas noga för att få bostaden på ett



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






avstånd så att dessa inte når huset. Detta för att häl-sorisker i form av sörnnstörningar, migrän, yrsel och stressrelaterade sjukdomar inte skall uppstå. Det lågfrekventa ljudet bör mätas inomhus.

Våra hus på Sandhedsvägen 65 (fritidshus) och 57 (fast bostad) ligger för nära det närmaste vindkraft-verket, 1,06 km. Enligt OX2 används en regel som lyder att avståndet skall vara 10 gånger höjden tilI navet, 145 m, och då tillkommer fundamentets höjd, dvs. 145 m + fundamentets höjd. Räcker detta av-stånd för att eliminera olägenhetema med tanke på hur vinden blåser och hur skuggoma faller över Kuni?

I beräkningar av buller, lågfrekvent ljud, resonans och markvibrationer bör tas i beaktande att vårt hus är en bondstuga från 1800-talet som renoverats var-samt, med stockstomme på stenfot och med de ur-sprungliga fönsterglasen.

Se Bilaga 1. Tuulivoimarakentaminen terveydensuo-jelun näkökulmasta; sosiaali- ja terveysministeriö.

Se Bilaga 2. Tuulivoimala-alueen kaavoituksen vai-kutuksista, Pentti Paakki

Att placera en industri, en vindkraftspark i ett natur-skönt och unikt ornråde med höjder (Märkenkall, Korsholms högsta), träsk och ett rikt djurliv, samt i närheten av Natura 2000 området Vassorfjärden, som är känt för sitt rika fågelliv, är förvånande. Här finns tre vandringsleder, Kunileden 6 km och 12 km och en led från Vasahållet.

Kunileden som går till Märkenkall är populär både för ortsbor och folk från andra byar och städer. 5000 personer har vandrat den sedan starten. Den varie-rande och ostörda terrängen är en naturupplevelse, med olika typer av skogar, träsk och öppna fålt. I ge-nerationer har området varit ett rekreationsornråde får vandring, bär- och svampplockning, jakt, oriente-ring och naturupplevelser utan störande buller från vägar, detta tack vare sitt fina läge mellan de olika byarna. Detta borde för kommunen vara av hög prio-ritet att bevara. 1 vårt "bullriga" samhälle blir det mer och mer behov av stillhet och naturupplevelser f6r att upprätthålla ett välbefinnande. Riksvägen som delar Kuni i två delar räcker som miljöolägenhet i den an-nars så idylliska byn med mycket kreativt folk, och med en inflyttning som pekar uppåt.

Vi anser att det behövs en mycket grundligare natur-inventering av området. Kan man ta hjälp av en ortsbo med stor kännedom om just detta specifika område, t.ex. Anders Forsman i Kuni?

Att använda Kunivägen och Sandhedsvägen som inkörsport till vindkraftparken är inte möjligt p.g.a. att den är krokig och slingrar sig över Kuniberget och genom Kuni by. Kuni by är ett välbevarat kulturland-skap med gammal bebyggelse, som bör bevaras orört. Längs vägen finns flera 90 graders kurvor. Dessutom går vägen förbi skola och daghem. Många barn rör sig längs vägen. Att ha den som inkörsväg

Bilaga/Liite 2






till området med många och tunga transporter skulle vara mycket otryggt och farligt.

Kommer bygglov för bostäder och uthus på tomt-mark och åkermark inom projektområdet och dess intilliggande områden att begränsas?

En vindkraftpark av denna storlek hör inte till land-skapsbilden, denna bör placeras så att det inte stör människan och hennes närmiljö.

Tillägg 1 (22.8.2014)

Var på morgonpromenad med hunden och fick en till fundering/åsikt angående byggandet av vindkraft-sparken i Märkenkall. Vi bor 1 km från närmsta in-planerade kraftverk och har en stenkross ca. 200 på andra sidan huset (Kuniberget). Vårt hus ligger mel-lan krossen och vindkraftområdet. Stenkrossen åter-ger, bildar mycket eko på Ijud. Hur inverkar det på decibelnivån på området runt oss? Har detta tagits i beaktande då decibelkurvan ritats?

Tillägg 2 (22.8.2014)

Vi har skickat in våra åsikter, men några fundering-ar/åsikter som vi viII lägga fram är: Hur påverkar vindkraftparken alla vattendrag? Hur blir kvalite'n i vattnet som rinner ut i Kyro Älv och i Vassorfjärden (Natura 2000)? Har detta undersökts? Dessutom önskar vi att ingen bebyggelse skall drabbas av skuggning i något skede. Kraftverken borde vara så långt från bebyggelse, minst 2 km så ingen störs av skugga eiler buller.

15.8.2014

19

Linnustoselvitys

Ohjelmassa on kuvattu jo toteutettuja linnustoselvi-tyksiä ja niitä selvityksiä, joita vielä on tarkoitus to-teuttaa. Ohjelman tästä osasta voi todeta, että se on puutteellinen ja ohjelmaa tulee olennaisesti täyden-tää, jotta hankkeen vaikutukset linnustoon voidaan asianmukaisesti arvioida.

Perustelut:

Atlaskartoitus

Atlaskartoituksesta ei saada käyttökelpoista tietoa hankkeen linnustoarvioinnille, koska kartoituksen käyttötarkoitus on sellainen, etteivät sen tulokset ole käyttökelpoisia alueellisesti hyvin rajattujen hankkei-den vaikutusten arvioinnissa. Suurin puute on siinä, että Atlaskartoituksen kartoitusalue, jolta tiedot ra-portoidaan, on laaja eli 10x10 km2 (ATLAS-ruutu). Merkkikallion hankealue on ao. ATLAS-ruudusta vain runsaat 20 % ja on mahdollista, että Atlaskartoi-tusta tehtäessä hankealueella ei ole lainkaan käyty. Sitä onko alueella käyty, ei voida käytettävissä ole-vasta raportointimateriaal ista selvittää. Tältä osin voi todeta, että viittaukset Atlaskartoituksen tuloksiin YVA-menettelyssä ylipäätänsäkin ovat arveluttavia.

YVAa ja sen selvityksiä ja valmistelua koskeva, linnustoselvityksiä koskeva pa-laute on välitetty ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioitavaksi.

Bilaga/Liite 2






Paikalliselta lintuyhdistykseltä hankitut tiedot

Ohjelman mukaan tietoja paikallisesta linnustosta on hankittu Suupohjan Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä. Tämä yhdistys ei kuitenkaan edes toimi po. alueella. Asiasta saadun selvityksen mukaan tietoja olisikin hankittu Merenkurkun Lintutieteelliseltä Yhdistyksel-tä. Hankitut tiedot ovat yhteenvetoja valtakunnalli-seen Tiira-havaintojärjestelmään kirjatuista tiedoista. Näiden tietojen käyttöarvo on vähäinen, koska ha-vaintomateriaali hankealueelta on hyvin vähäistä ei-kä tästä havaintomäärästä voida tehdä mitään johto-päätöksiä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Han-kittuun materiaalin ja sen käyttöön tässä yhteydessä pätee sama mitä on todettu Atlaskartoituksesta: Ma-teriaalin käyttö yleensäkin YVA-prosessissa on arve-luttaa. Viittaamalla tällaisiin lähteisiin synnytetään kuva asian huolellisesta selvittämisestä, kun todelli-suudessa tilanne on se, ettei selvityksistä saada yk-sittäisten hankkeiden osalta mitään relevanttia tietoa.

Muuttolinnut

Muuttolintuselvityksiä on tehty syksyllä 2013 ja ke-väällä 2014 kahdeksan päivän ajan. Havainnointi-päivät ovat satunnaisia ja ne sijoittuvat sattumanva-raisesti pitkälle ajanjaksolle. Päivien määrä on vas-taaviin mm. lähialueella sijaitseviin hankkeisiin ver-rattuna vähäinen. Kevään 2014 havainnointi, jossa tarkoituksena on ollut mm. suurten muuttolintujen liikkumisen seuraaminen, on aloitettu liian myöhään. Mennyt kevät oli poikkeuksellisen varhainen ja mer-kittävin osa suurista muuttolinnuista (hanhet ja jout-senet) oli jo muuttanut ennen kuin havainnointi oli edes alkanut. Suoritin itse alueella jonkun verran muutonseurantaa viime keväänä ja tulos oli selvä: hankealueen välittömässä läheisyydessä on havait-tavissa merkittävää hanhien ja joutsenten muuttoa näiden käyttäessä johtolinjanaan hankealueen ohi virtaavaa Kyrönjokea.

Merikotkat

Merikotkista on selvitetty vain näiden reviirit. Tämä ei riitä, vaan merikotkien esiintyminen alueella muutoin on myös selvitettävä. Tältä osin voin omien havainto-jeni perusteella todeta seuraavaa. Merikotka on han-kealueella ja sen välittömässä läheisyydessä aivan tavanomainen ja jokapäiväinen vieras. Ajoittain me-rikotkat esiintyvät alueella suurina parvina. Keväällä 2014 havaitsin läheisellä Vassorfjärdenillä 12 yksilön parven ja hieman myöhemmin Kunissa aivan hanke-alueen välittömässä läheisyydessä oli 11 linnun par-vi. Pienempiä 3–4 linnun parvia olen havainnut mm. hankealueen läheisyydessä Vähänkyrön Mullolassa. Yksittäisiä lintuja näkee alueella jatkuvasti. Hanke-alueen sisällä olen havainnut merikotkan lukuisia kertoja. Konkreettisimmillaan linnut ovat todella ol-leet alueen sisällä. Kerran olen havainnut vanhan yksilön puussa istumassa hankealueella olevan lammen rannalla. Toisella kerralla merikotka oli syk-syllä hirvijahdin aikaan maassa syömässä korppien kanssa hirven jäännöksiä.

Bilaga/Liite 2






Lepäilevät muuttajat

Vassorfjärden on yksi Vaasan seudun merkittävim-mistä muuttolintujen levähdysalueista. Hanhet ja joutsenet levähtävät Vassorfjärdenillä satapäisinä parvina sekä keväällä että syksyllä. Lintujen leväh-täminen alueella ei ole satunnaista, vaan kausi, jon-ka aikana lepäileviä lintuja havaitaan, on sekä syk-syllä että keväällä pitkä. Lepäilyyn kuuluvat useita kertoja päivässä tapahtuvat ruokailulennot, jolloin Vassorfjärden tyhjenee ja linnut siirtyvät pelloille ruo-kailemaan Ruokailulentojen suunta ja se kuinka pit-källe linnut lentävät vaihtelee riippuen siitä missä päin olevilla pelloilla kulloinkin on tarjolla parhaiten ravintoa. Lepäilevien lintujen liikkeet tulisikin huolelli-sesti selvittää.

14.8.2014

20

Naturklubben i Älvbyarna har tagit del av Vindkrafts-bolagets planer att anlägga en vindkraftpark på Mär-kenkall, och kan konstatera att planema har långtgå-ende negativa effekter på både flora och fauna.

Den miljökonsekvensbedömning som gjorts är enligt Naturklubbens åsikt bristfållig eftersom man varken noterat jlygekorrar eiler de båda ovanligt färekom-mande arterna nattvioloch svart trumpetsvamp. I om-rådet är även fågellivet rikt och många fågelskådare besöker gäma området.

Genom att anlägga en vindkraftspark förstörs livsmil-jön för många växt- och djurarter och de hälsoeffek-ter det lågfrekventa bullret har på både människor och djur har inte beaktats tillräckligt i miljökonse-kvensbedömningen.

Märkenkall är ett populärt utflyktsmål och det lugn och den tystnad som skogen kring Märkenkall erbju-der är en tillgång för invånarna i området. Vi hoppas därför från Naturklubbens sida att planerna på en vindkraftspark stoppas så att vi även i framtiden kan få njuta av ett varierat växt och djurliv i en avstres-sande och tyst miljö.



REVISIONER


15.8.2014

21

Det speciella orörda naturområdet med dess sä-regna djurliv och växtlighet borde bevaras för framti-den.


REVISIONER


14.8.2014

22

Protesterar mot placeringen av vindkraftprojektet i Märkenkall. Förstår inte ett av Korsholms finaste na-turområde, som är ett populärt område med vand-ringsled, utflykter, bärblockare, jakt m.m. Tycker att


REVISIONER

Bilaga/Liite 2






kommunens beslutfattare borde hitta ett annat om-råde inte så nära bebyggelsen.


14.8.2014

23

Ang. OX2 projekt Märkenkallio protesterar mot pla-ceringen av vindkraftsprojektet i Märkenkallio som är rekreationsområde för 7 byar i Korsholm. Försök finna en lämpligare plats, så att framtida generation-er kan få njuta av den enastående fina naturen i om-rådet.


REVISIONER


15.8.2014

24

Undertecknad har bekantat sig med MKB-programmet, program för deltagande och bedömning samt tili programmens tillhörande bilagor. Det som undertecknad genast reagerat på är den tekniska planeringen av vindkraftsverken (bilaga 1A & 1B). Flera vindkraftsverk har ritats in i direkt eiler i nära anslutning tili friluftsleden Kunileden samt även på Märkenkall och Kärmeskallio. Då planutkastet utar-betas bör dessa tas bort eller flyttas tili lämpligt ställe eftersom de båda områdena är mycket viktiga ur re-kreationshänseende samt även har en för Österbot-ten unik natur. Planområdet borde överhuvudtaget inte behandla varken Märkenkall eiler Kärmeskallio. Om delar av Kunileden finns med inom planområdet, bör denna utvisas som friluftsled i delgeneralplanen.

Det är mycket märkligt att Korsholms kommun inte klargjort att detta är ett viktigt rekreationsområde för allmänheten, Kunileden har tusentals unika besö-kare årligen och fyller en viktig funktion i nejden för naturintresserade, motionärer samt byns invånare. Att i dess absoluta närhet placera vindkraftsverk är direkt olämpligt och dålig planering. Detta skulle klart störa rekreationen och känslan av den orörda natur som leden i dagens läge ger. Landskapet kring Mär-kenkall och Kärmeskallio är mycket unikt med högt belägna berghällar där man har utsikt över omkring-liggande områden, båda områdena är landskaps-mässigt värdefulla och bör bevaras fria från vind-kraftverk.

För att minimera Ijud- och skuggeffekter samt att landskapsmässiga viktiga värden inte skall gå förlo-rade bör vindkraftverken placeras minst 1,5 km från närmaste fast bebyggelse. Kraftverken bör också placeras så att de ger ett så enhetligt intryck som möjligt i landskapsbilden.



REVISIONER


25 Jannica Sund

- Märkenkall vindkraftspark är enligt min åsikt inte ett genomtäkt projekt, för det första har allmän-heten fått alldeles för kort tid på sig att meddela sina åsikter. Själv har jag endast vetat om att det planeras en vindkraftspark i lite över en vecka.

(Generellt genmäle

Kungörelserna om programmet för del-tagande och bedömning (PDB) publice-rades 13.6. (Korsholm) och 15.6. (Vasa). Om informationstillfället 5.8. informera-

Bilaga/Liite 2






Det har inte kommunicerats ordentligt ut till de som blir berörda.

- Därtill förstår jag inte valet av området, detta om-råde är ett rekreations- och motionsområde för många. Förstår inte varför man skulle förstöra det som några bybor har satsat mycket tid och själ i och som används av många, både från när och fjärran.

- Varför planeras det 22 eller 30 möllor? Vad är mo-tiveringen till dessa antal? Varför så många?

- Varför har man planerat att bygga så nära be-bodda hus? Förstår inte varför ni tror att någon skulle vilja ha vindmöllor på bakgården, 1 km är alldeles för nära, huvudlöst nära enligt min åsikt. Då man hör att skuggor från möllorna faller på några hus gårdar funderar man nog vad som egentligen planerats.

- Att värdet på husen i området också drastiskt skulle minska är ingenting man önskar, det finns många unga familjer som byggt nya och dyrbara hus och som har stora lån på dem, om man skulle behöva sälja sitt hus vill man kunna få tillbaka de pengar man har investerat, med denna vind-kraftspark som granne är inte detta garanterat.

- Detta projekt har redan väckt starka åsikter i by-arna och man kan redan märka av hur byns åsik-ter blir splittrade, detta är ju så klart inte önskvärt, man vill inte att grannar och bybor skall bli stri-dande med varandra pga. detta.

- Därtill vill jag veta vad kommun vinner på att god-känna byggandet av denna vindkraftspark? Vad ser ni politiker som för och nackdelar och hurudan ekonomisk vinning finns det för kommun?

- Vad finns det för fördelar för de som bor nära vindkraftsparken, får vi billigare elräkning i så fall…? Knappast, men skulle gärna veta vilka för-delar kommunen anser att vi skulle få.

des samtidigt. PDB, liksom också pro-grammet för miljökonsekvensbedömning (MKB) var till påseende 16.6.-15.8.2014.




REVISIONER


13.8.2014

26

- Stort rekreationsområde går förlorad.

- Hur påverkas människan på längre sikt av kraft-ledningens ökade kapacitet? Undersökning?

- Negativa effekter: oljud, skuggar, blinkande ljus-sken.

- Nära bebyggelse.

- Alltför stort område.

- Sköreling av skog.

- Vem fås ansvar för de negativa följderna? Vill ha svar på denna fråga.



REVISIONER


15.8.2014

Bilaga/Liite 2






27 Yleistä

Osayleiskaavoitusta ei tule viedä läpi, ennen kuin tuulivoimarakentamiseen oikeuttava Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II on lainvoimainen ja hyväk-sytty Ympäristöministeriössä. Voimassaolevassa maakuntakaavassa vuodelta 2010 hankealueelle ei ole aluevarauksia.

Toteuttamalla osayleiskaava suunnitellulla tavalla sovelletaan vain valikoidusti valtakunnallisia aluei-denkäyttötavoitteita. Suuri osa valtakunnallisista alu-eidenkäyttötavoitteista on ristiriidassa tämän hank-keen kanssa, esimerkiksi:

- ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuuri-nen kestävyys;

- melun, tärinän ja epäpuhtauksien haitan ehkäise-minen;

- herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyminen;

- hiljaisten alueiden säilyminen;

- luonnonvarojen saatavuus myös seuraaville su-kupolville;

- valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luon-nonperinnön arvot säilyminen;

- asutuksen ja luonto- ja kulttuurikohteiden sekä maiseman erityispiirteiden huomioiminen energia-verkostoja koskevassa alueidenkäytössä.

Antaako yleiskaava mahdollisuuden rakentaa uudet voimalat 25 käyttöajan jälkeen tai niiden poistuttua käytöstä aikaisemmin muusta syystä? Jos näin on, tämän asian pitää tulla selkeästi esiin.

Yhteisvaikutukset

YVA-arvioinnissa sekä kaavoituksessa tulee ottaa huomioon Merkkikallion tuulivoima-alueen yhteisvai-kutus lähialueen hankkeiden kanssa. Koska tämän mittaluokan hankkeista ei ole Suomessa toiminta-aikaista kokemusta, tulee yhteisvaikutukset ympäris-töön, maisemaan ja ihmisiin arvioida erityisen tarkas-ti.

Kumulatiivisissa vaikutuksissa tulee huomioida mm. lentoestevalojen aiheuttama häiriö kahdelta suunnal-ta ja matalataajuisten meluaaltojen kohtaaminen. Asiaa koskevissa kartoissa muiden tuulivoima-alueiden (suunnitellut ja rakenteilla olevat) todellinen koko on merkittävä karttaan. Etäisyydestä alueiden välillä annetaan muuten väärä kuva.

Osallistuminen ja tiedottaminen

Hankkeen osallisissa tulee huomioida kaikki asukas- ja kyläyhdistykset lähialueella, samoin aluetta aktiivi-sesti käyttävät seurat ja yhdistykset.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa tulee asettaa suunnittelun ykköstavoitteeksi. Tähän eivät riitä kaksi yleisötilaisuutta koko prosessin aikana. Asukkailla tulee olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada

(Yleisvastine)





TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






niihin vastauksia yhteisissä keskustelutilaisuuksissa, joita ei toteuteta vain ylhäältä alas toimivana tiedo-tuksena.

Kaavadokumenttien nähtävillä oloaikoja ja yleisötilai-suuksia ei tule järjestää lomakaudella eikä samanai-kaisesti isojen tapahtumien kanssa (vrt. Koivulah-dessa ollut tilaisuus 6.8.2014). Tähän ohjaa myös ympäristöministeriön ohje Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa vuodelta 2007.

Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi

Noin 10 säteellä alueen ympärillä sijaitsee 13 maa-kunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävää mai-sema- tai kulttuurihistoriallista kohdetta. Tuulivoima-loiden maisemavaikutus ulottuu laajasti näiden ulko-puolellekin. Lisäksi alueelle rakenteilla olevat tuuli-voima-alueet lisäävät kerrannaisvaikutuksia maise-massa.

Kunnan terveydensuojelusta / asumisterveydestä vastaava viranomainen tulee ottaa mukaan YVA:an jo alkuvaiheessa asiantuntijana, ei vain lausunnon antajana.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (IVA) tulee ottaa kaavaa valmistellessa huomioon laajemmin jo hank-keen mittakaavan ja pitkäaikaisten vaikutusten vuok-si. Stakesin tarkistuslista päätösten vaikutuksista ih-misiin on tämän mielipiteen liitteenä. Kursiivilla mer-kityt kohdat tulevat ainakin näkymään tämän hank-keen yhteydessä ja ne tulee arvioida kaavaproses-sissa.

Lopuksi

Valmistelemalla Merkkikallion tuulivoimakaavaa kun-nat julkisen vallan käyttäjänä eivät kohtele kunta-laisiaan tasapuolisesti eivätkä turvaa asukkaidensa elinympäristöä eikä omaisuutta.

Sen sijaan kunnat:

- pilaavat alueen houkuttelevuuden uusille asukkail-le, lapsiperheille ja seuraaville sukupolville;

- jättävät käyttämättä mahdollisuuden panostaa maaseutumaiseen elämänmuotoon, joka on nou-seva trendi ja johon alue voisi profiloitua ja saada siitä kestävää vetovoimaa;

- heikentävät merkittävästi alueen lupaavia elinkei-nomahdollisuuksia (eko-elinkeinot, eläinten pito, virkistystoiminta, green care ym.). Tämä vaikutus ulottuu laajalle hanke-alueen ulkopuolelle;

- ottavat riskin siitä, että yksityinen yritys pilaa laa-jan luontoalueen pysyvästi, siirtää toiminnan hal-linnan kenties kolmansille osapuolille ja jättää maanomistajille vastuun pidemmän aikavälin on-gelmien ratkaisusta, pahimmillaan jopa voimala-alueen purkamisesta.

8.9.2014

Bilaga/Liite 2






Täydennetty 11.12.2014

28

Puhelinkeskustelun 19.8.2014 (Marika Häggblom) perusteella sain sähköpostitse Merkkikallion tuuli-voimapuiston osayleiskaavan OAS:n evästyksellä että palautetta voi vielä antaa, vaikka suunnitelman esilläolo oli juuri päättynyt. Todetaanhan OAS:n si-vuillakin, että ”Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa kaavatyöhön liittyvää palautetta sähköpostitse tai kirjeitse”.

Omistan yhdessä kahden sisareni kanssa vapaa-ajan asunnon Voitbyn kylässä Långträsk skogsvägin varrella 400 m Voitbyntieltä. Lähimmät voimalat tuli-sivat olemaan 2,6 km asunnosta itään. Asunnon ohittavaa Långträsk skogsvägiä on kaavailtu leven-nettäväksi huototietarkoituksiin. Näistä lähtökohdista olemme laatineet ja toimittaneet 14.8.2014 kannan-oton EP:n ELY-keskukselle YVA prosessiin liittyen. Kannanottoa on täydennetty 7.9.2014.

Koska palautteemme on ensisijaisesti tehty YVA:a varten voi siinä olla seikkoja, jotka kuuluvat parem-min YVA:n piiriin, mutta soveltuvin osin se on palaut-teemme myös kaavoitusprosessiin. Ko. kannanotos-ta on oheen kerätty tärkeimpiä kohtia.

1. Långträsk skogsvägin soveltuvuus huoltotieksi on huono ja tuhoaisi miljööarvoja, virkistysmahdolli-suuksia, maaseudun rauhan, puutarhoja, viihtyisyyt-tä jne. (katso YVA-kannatoton kohdat 1.1–1.12)

2. Vaihtoehtoisia parempia reittejä on useita (kohdat 2.1–2.3). Parhaimpiin niistä kuuluu tielinja, joka kul-kisi YVA-kannanoton kuvan 3 tienoilla. Puolet lyhy-empänä se olisi kustannustehokaskin.

3. Suomen tuulivoimaloista on vuodesta 2010 alkaen tehty 160 valitusta hallinto-oikeuksiin. Tämä kuvas-taa sitä, että tuulivoimarakentamisessa on huonosti onnistuttu välttämään sen ihmisille ja ympäristölle tuottamat haitat. Erityisen vaikeaksi on osoittautunut tuulivoiman melu johtuen melun erityispiirteistä (ko-rostunut matalataajuinen melu, joka ei näy melura-joissa käytettävällä dBA-asteikolla, mutta joka hel-posti koetaan häiritseväksi ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja, lisäksi se vaimenee etäisyyden kasvaessa vain vähän ja tunkeutuu asunnon sisälle). Sitovista melurajoista ja suojaetäisyyksistä on viranomaisilla eriäviä mielipiteitä.

Tuulivoimateollisuus haluaa edetä mahdollisimman nopeasti tukimiljoonien avulla saatavien voittojen houkuttelemana.

Tämän sekavan tilanteen vallitessa tuntuu järkevältä ottaa aikalisä joko siirtämällä hanketta eteenpäin tai toteuttaa se vaiheittain niin kuin kohdassa 4.6 on esi-tetty (aluksi lupa vain puiston keskialueelle tuleville yksiköille ja sitten saatujen käyttökokemusten perus-teella lupia muille yksiköille näin varmentuneiden suojaetäisyyksien mukaan).

4. Vaikka etäisyys vapaa-ajan asunnoltamme lähim-piin voimaloihin on 2,6 km, pelkäämme että tulemme menettämään paikan tärkeimmän ominaisuuden: hil-jaisuuden ja luonnonrauhan, josta siellä olemme voi-

(Yleisvastine)

Vaihtoehdot on YVA-raportissa kuvattu oikein. Kaava-asiakirjat tarkistetaanYVA-selostuksen mukaisisiksi.


TARKISTUKSET


Selvitetään vaiheittain toteuttaminen ja siihen liittyen kokemusten ja mittausten kerääminen.

Bilaga/Liite 2






neet nauttia jo yli 60 v. YVA-raportin melukäyristä logaritmisesti ekstrapoloimalla saadaan melutasoksi asuntomme kohdalla n. 33 dBA. Jotta paikan taus-tamelu peittäisi alleen tuulivoimamelun, on sen olta-va sitä selvästi voimakkaampaa, koska sykkivä voi-malamelu kuuluu helposti läpi. On pelättävissä, että tämän hiljaisen paikan taustamelu ei riitä peittämään voimalan melua. Näin kiinteistön käyttöarvo olennai-sesti vähenisi samoin myyntiarvo, kuten tutkimusten valossa muualla on käynyt (kukapa haluaisi ostaa taloa tuulivoimalan vierestä).

5. Maankäytön kannalta Merkki- ja Kärmeskallion alueet ovat seudun ainutlaatuisia avokallioesiintymiä. Alueella on retkeilyreitistö ja laavurakennuksia. Yksi voimala Kärmeskalliolla olisi jopa tulossa lähes laa-vun päälle. Voimalat tuhoaisivat luonnonrauhan ja maiseman niin, että alueen houkuttelevuus virkistys- ja retkeilykäyttöön olisi mennyttä. Kärmeskallion ret-keilyreittiä ei ole huomioitu YVA-raportissa. (Katso YVA-kannanotto kohta 3.1)

6. YVA- ja OAS-raporteissa on ristiriita tarkasteltavi-en vaihtoehtojen välillä (voimaloiden yksikkötehot kokonaistehot ja koot eivät ole identtisiä eri rapor-teissa). Kumman mukaan on tarkoitus edetä? Myös nollavaihtoehtoa on syytä tarkastella huolellisesti niin, että sen etuja ja haittoja verrataan mahdolli-simman objektiivisesti eikä esim. vain luetella mui-den vaihtoehtojen ylioptimistisia etuja, jotka näin menetettäisiin. Oikea suuruusluokka on se, että kaa-vailtu tuulivoimapuisto kattaisi Suomen vuotuisesta sähköntarpeesta 0,2–0,3 % vaihtoehdosta riippuen. Jos säätövoima, jota tuulivoima korvaisi, on vesivoi-maa, ei päästövähennyksiä syntyisi lainkaan.

Täydennys 11.12.2014

Ongelma: Vallitsee ristiriitainen, sekava käsitys tuuli-voiman eduista ja haitoista, erityisesti melu-, välke- ja maisemahaitoista. Tämä on haittaa merkittävästi tuulivoimahankkeiden läpiviemistä ja hyvään loppu-tulokseen pääsemistä.

1. Tuulivoimarakentajia lähellä olevat tahot ja heidän asiantuntijansa antavat usein yksipuolisen ja osin tarkoitushakuisen kuvan tuulivoiman eduista ja hai-toista, vähätellen tai jättäen huomiotta kriittiset nä-kemykset sekä tuulivoiman haitoista tehdyt tutkimuk-set meillä ja muissa maissa.

2. Tuulivoimakriittisten mielipiteiden joukossa on myös sellaisia, jotka eivät perustu objektiiviseen ar-vioon/ selvitykseen.

3. Puolueettomiksi mielletyt asiantuntijat ovat eri mieltä haitoista ja eduista (erityisesti meluhaitat, ta-loudellinen hyöty Suomel-le/paikkakunnalle/tuulivoimayhtiölle) Yksi monista esimerkeistä: http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/hapuileva-sahkoenergiapolitiikka-1.1717396#.VGJwjBIcxik.facebook

4. Asian tärkeys huomioiden on melumittauksista

Bilaga/Liite 2






hämmästyttävän vähän kunnollista aineistoa yleisesti saatavilla. Puuttuu mm. pitkäkestoisia (useita kuu-kausia), eri tuuliolosuhteet kattavia, eri etäisyyksillä mitattuja (esim. 10 eri etäisyyttä) ja koko taajuus-spektrin (myös infraäänet) ja voimaloiden eri koko-luokat kattavia (myös uudemmat 5 MW:n laitokset) mittauksia. Lähekkäin olevien voimaloiden yhteisvai-kutuksesta suurissa tuulivoimapuistoissa on hyvin vähän tietoa saatavilla.

5. Melulaskentaohjeiden noudattamisessa on erilai-sia käytäntöjä, sallituista meluarvoista ja minimietäi-syyksistä ei ole Suomessa päästy yksimielisyyteen edes eri ministeriöiden välillä. Eri maissa on hyvin erilaisia suosituksia ja sallittuja rajoja melusta ja suo-jaetäisyyksistä.

6. Tuulivoimamelun haittavaikutuksia vähätellään ja toisaalta liioitellaan eikä huomioida yksilöllisiä herk-kyyseroja.

7. Maisemahaitta koetaan eri tavoin: joillekin kulttuu-ri- tai luontokohteen yllä pyörivät voimalat ovat mai-semaa elävöittäviä ja monille maiseman tuhoavia.

8. Merkkikallion tuulivoimapuiston maksimiversion (30 kpl 5 MW voimaloita) mukaisista suurista puis-toista ei Suomessa ole vielä kokemuksia. Mä-rynummella Suomen ensimmäiset 5 MW:n voimalat (vain 4 kpl) ovat vasta starttaamassa tai juuri star-tanneet. Kunnolliset kokemukset puuttuvat. Muualla maailmassakin 5 MW:n voimaloita kuivalla maalla (onshore) on voimaloiden kokonaismäärään nähden varsin vähän käytössä.

Melu-, maisema- ja välkehaittojen hallitsemiseksi esitän alla selostettua ratkaisua. Se on sama, jota olen esittänyt jo 7.9.14 toimittamassani lisäpalaut-teessa YVA-ohjelmaan ja palautteessa Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja ar-viointisuunnitelmaan, mutta jota ei ainakaan yhteys-viranomaisen lausunnossa YVA-ohjelmasta 17.9.14 ole palautteena huomioitu. Siksi toimitan tämän rat-kaisuesityksen uudelleen nyt täydennettyine peruste-luineen.

Ratkaisu: Toteutetaan puisto vaiheittain: ensin puis-ton keskialueelle osa voimaloista ja sitten niistä saa-tujen kokemusten ja mittausten perusteella muut sen mukaan kuin näin varmistetut haittaetäisyydet anta-vat myöden.

Ratkaisun edut:

1. Saadaan varmuus siitä, ettei melu, välke tai valo-haittoja pääse syntymään lähimpänä voimaloita ole-valle asutukselle, koska mitatut tiedot voimaloiden haittavaikutuksista ja niiden ulottuvuudesta perustu-vat todellisiin voimalatyyppeihin, sekä todellisiin maasto- ja tuuliolosuhteisiin.

2. Ei jouduta tilanteeseen, että lähimpänä asutusta olevia voimaloita jouduttaisiin ajamaan pienemmällä teholla tai jopa pysäyttämään haittojen ylittäessä asetetut rajat (ei turhia investointeja, ei pitkällisiä va-

Bilaga/Liite 2






litusprosesseja, ei ihmisten hyvinvointia heikentävää altistusta haitoille).

3. Voimalahankkeen vastustus vähäisempää, kun voidaan olla varmempia siitä, että pelätyt melu- ja muut haitat voidaan välttää.

4. Hankkeen käynnistymistä viivästyttävien valitus-kierteiden todennäköisyys vähenee (kustannussääs-töjä).

5. Puiston rakennusaikataulu on joka tapauksessa jaksotettu useammalle vuodelle. Vaiheittainen raken-taminen ei olennaisesti viivästyttäisi puiston valmis-tumista.

6. Jos ensimmäisistä voimaloista saadut kokemukset estäisivät joidenkin lähimpänä asutusta olevien voi-maloiden rakentamisen, eikä niiden tilausta ehdittäisi tai voitaisi peruuttaa, voitaisiin voimalat käyttää jon-kun muun puistohankkeen yhteydessä. Tällä hetkellä on tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan Suo-messa vireillä 274 hanketta yhteensä 11151 MW. Keskimääräinen yksikkötehon 3 MW mukaan laskien olisi voimaloita n. 3700 kpl. On ilmeistä, että johonkin näistä ne olisivat sopivia. Suurella todennäköisyydel-lä sopivia kohteita löytyisi jopa saman tuulivoimayh-tiön muista hankkeista.

7. Jälkimmäisessä vaiheessa rakennettavien voima-loiden tullessa ajankohtaiseksi, on mahdollista, että melurajoista ja muista vielä avoimista suunnittelukri-teereistä on saatu tehtyä päätös, mikä selkiyttäisi tilannetta.

8. Vaiheittainen rakentaminen ja jatkovaiheiden riip-puminen haittamittauksista varmistaisi sen, että me-lulaskelmiin paneuduttaisiin huolellisesti ja riittäviä varmuuskertoimia käyttäen. Tämä vähentäisi tuuli-voimakriittisten epäluuloa melulaskelmien luotetta-vuudesta.

9. Muutaman voimalan puistoihin tällaista vaiheittais-ta rakentamista ei voi soveltaa. Sen sijaan tällainen ratkaisu sopii juuri Merkkikallion kaltaiselle hankkeel-le, jossa kaavailtujen yksittäisten voimaloiden määrä ja alueen kokonaispinta-ala on suuri.

11.12.2014

29 .

Vi undertecknade vili i detta skede lämna in våra åsikter tili Korsholms kommun.

Kommunstyrelsens utlåtande och miljötillstånd

Vi påminner om Korsholms kommunstyrelses utlå-tande tili MKB. Kommunstyrelsen förutsätter att av-ståndet mellan befintliga bostäder och vindkraftverk uppgår tili minst 2 km och att naturvärdena på Mär-kenkallberget beaktas när delgeneralpian görs upp.

Flera forskningsrapporter och erfarenheter från re-dan byggda områden stöder att minst 2 km gräns ska hållas. Dessutom har många kommuner tagit ett beslut om 2 km avstånd till befintlig bosättning, senasti Brahestad. Ju större kraftverk desto längre avstånd behövs. Invånarnas hälsa skall gå i första



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






hand och inte vindkraftbolagets ekonomiska mål-sättningar. Enligt lagen har alla rätt tili en hälsosam miljö.

Österbottens förbund är i sin etapplan 2, konse-kvensbedömning, medveten om de negativa konse-kvenserna med vindkraftsbyggen s. 34–38.

Eftersom det planeras 22–30 vindkraftverk på områ-det anser vi att ett så omfattande projekt med så många kraftverk kräver miljötillstånd för varje kraft-verk.

Fågelinventering

I kontaktmyndigheternas utlåtande om MBK s. 22 finns nämnt om bristfålligheter i fågelinventeringen. Inventeringen ska göras av en kompetent biolog den rätta tiden på året, marsjuli. Detta betyder att miljö-konsekvensbedömningen och generalplanen inte kan framskrida sida vid sida innan noggranna fågel-inventeringar är klara och konsekvenserna för fågel-livet har beaktats i MKB. Enligt Lintuatlas (ruta Kolkki, ruta Vassor) förekommer det många ovanliga fågelarter på området t.ex. bläsand, blå kärrhök, ängspiplärka, varfågel, mindre korsnäbb. Fågelför-eningars utlåtande saknas och bör begäras tili MBK.

Områdets alla träsk och vattenområden och deras betydelse skall utredas.

För Märkenkallområdet

Alvbyarna i östra Korsholm är ett område under ut-veckling och har profilerat sig som byar med stor sm-företagsverksamhet. På området finns över 30 regi-strerade sm-företag, varav ett flertal bygger på eko-logisk verksamhet.

Enligt byaplanen uppskattar människoma i östra Korsholm (Älvbyama) gemenskap, tystnad, frid samt naturvärden.

Byaföreningen och andra föreningar på området job-bar aktivt med att skapa gemenskap och samhörig-het samt stöda loka! sm-företagsamhet. Vindkrafts-bolag har, i andra delar av Finland, där det har byggs vindkraftsparker, orsakat splittring i lokalsam-hället och det kan även ses i samhället runt Märken-kall. Dylik splittring hotar områdets ekonomiska och sociala utveckling. Ny smföretagsamhet är inte in-tresserad av att etablera sig på områden var det finns risk för att de saknar socialt stöd för sin verk-samhet. Positiv socialt stöd från omgivande sam-hället stöder innovationer och nytänkande. Detta kan redan nu påvisas som en av styrkoma i Älvbyama.

I alla byar runt Märkenkall är människor oroade för de negativa konsekvensema som vindkraftverken kan föra med sig bl.a hur det ska gå med boendemil-jön, inflyttningen, företagsverksamheten, människor-nas trivsel eller fastigheternas värde.

Med nytänkande och innovativt synsätt kan man hitta nya användnings- och utvecklingsmöjligheter för Märkenkallområdet istället för ett industriområde,

Bilaga/Liite 2






t.ex. kunde områdets natur och tystnad utnyttjas på ett hållbart sätt. För tillfållet planeras ett projekt inom Grön omsorg (Green care) verksamhet för att reda ut Älvbyamas lämplighet för dylik företagsamhet. Grön omsorg utnyttjar naturens egenskaper för att rehabi-litera och stöda utsatta i samhället samt inom åld-ringsvården.

Med tanke på regionens framtid ska utvecklingen av Märkenkall främjas utgående från långsiktiga mål-sättningar som stöder en hållbar utveckling (ekono-misk, ekologisk, social, kulturell) av området. En vindkraftspark av ansökta mått kan inte klassas som hållbar utveckling.

Vi anser att alternativ 0, ingen vindkraftspark vid Märkenkall är det rätta alternativet med tanke på de omfattande konsekvenserna som projektet medför.

Me allekirjoittaneet haluamme tässä vaiheessa jättää mielipiteemme Mustasaaren kuntaan.

Kunnahallituksen lausunto ja ympäristölupa

Muistutamme Mustasaaren kunnanhallituksen lau-sunnosta YVA:an, jossa edellytetään, että asuntojen ja tuulivoimaloitten välimatka on vähintään 2 km ja Merkkikallion luontoarvot huomiodaan osayleiskaa-vaa tehdessä. Lukuisat tutkimukset sekä jo raken-nettujen tuulivoima-alueiden kokemukset tukevat tä-tä 2 km rajan pitämistä. Lisäksi moni kunta on jo ot-tanut linjakseen 2 km rajan vakituiseen asutukseen, viimeksi Raahe. Mitä isompi tuulivoimala, sitä suu-rempi välimatka tarvitaan. Asukkaiden terveys on pitää olla ensisijaisella eikä tuulivoimayhtiön talou-delliset tavoitteet. Lain mukaan jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön.

Pohjanmaan liitto on vaihekaavassaan 2, ympäris-tönarviointi, tietoinen tuulivoimarakentamisen kieltei-sistä vaikutuksista s. 34–38.

Koska alueelle suunnitellaan 22–30 tuulivoimalaa, olemme sitä mieltä että näin laaja projekti vaatii jo-kaiselle voimalalle ympäristöluvan.

Lintuinventointi

Yhteysviranomaisen lausunnosssa YVA:ssa s. 22 on maininta lintuinventoinnin puutteellisuudesta. Inven-toinnnit on tehtävä pätevän biologin toimesta oike-aan aikaan vuodesta eli maaliskuuusta heinäkuuhun. Tämä merkitsee, ettei YVA ja yleiskaava voi edetä samassa tahdissa ennen kuin tarkat lintuinventoinnit ovat selvät ja voimaloiden vaikutukset linnustoon on huomioitu YVAssa. Lintuatlaksen mukaan (ruutu Kolkki, ruutu Vassorfjärden) alueella esiintyy monia harvinaisia lintulajia kuten haapana, sinisuohaukka, niittykirvinen, isolepinkäinen, pikkukäpylintu. Lintu-yhdistysten lausunto puuttuu ja tulee pyytää YVA:an.

Alueen pienvesistöt ja niiden merkitys tulee selvittää.

Merkkikallioalueen puolesta

(Yleisvastine)


TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






Jokikylät itäisessä Mustasaaressa on kehittyvä alue ja profiloitunut kyliksi, joissa on laajasti pk-yritystoimintaa. Alueella on yli 30 rekisteröityä yritys-tä, joista monet perustuvat ekologiseen toimintaan.

Kyläsuunnitelman mukaan ihmiset itäisessä Musta-saaressa (Jokikylissä) arvostavat yhteisöllisyyttä, hil-jaisuutta, rauhaa sekä luontoarvoja.

Kyläyhdistys ja muut alueen yhdistykset työskentele-vät yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden puoles-ta sekä tukevat paikallista yrittäjyyttä. Tuulivomayhti-öt ovat muualla päin Suomea, jossa tuulivoimapuis-toja on rakennettu, aiheuttaneet pirstoutumista pai-kallisessa yhteiskunnassa ja tämä näkyy myöskin jo Merkkikallion lähiympäristössä. Pirstoutuminen uh-kaaa alueen taloudellista ja sosiaalista kehittymistä. Uudet pk-yrittäjät eivät ole kiinnostuneita alueista joista puuttuu sosiaalinen tukiverkosto. Positiivinen sosiaalinen tuki edistää innovaatioita ja uusajattelu-ajoka on osa Jokikylien vahvuutta.

Ihmiset kaikissa Merkkikalliota ympäröivissä kylissä ovat huolestuneita tuulivoimaloiden negatiivisista vaikutuksista mm. asuinympäristöön, alueelle koh-distuvaan sisäänmuuttoon, ihmisten viihtyvyyteen, yritystoimintaan ja kiinteistöjen arvoon.

Merkkikallion alueella olisi monia uusia käyttö- ja ke-hittämismahdollisuuksia teollisuusalueen sijaan. Alu-een luontoaja hiljaisuutta voisi hyödyntää kestävällä tavalla. Tällä hetkellä suunnitellaan Green Care -hanketta, jossa Jokikylien sopivuutta toimintaan tut-kitaan. Green Care hyödyntää luonnon ominaisuuk-sia kuntouttaakseen ja tukeakseen yhteiskunnan ul-kopuolellejääviä sekä vahustenhoidossa.

Seudun kehityksen kannalta Merkkikallion aluetta on edistettävä pitkän aikavälin tavoittein jotka tukevat kestävää kehitystä (taloudellinen, ekologinen, sosi-aalinen, kultturellinen). Suunnitelmien mukaista tuu-livoimapuistoa ei voi luokitella kestäväksi kehityksek-si.

Mielestämme vaihtoeto 0, ei tuulivoimapuistoa Merk-kikallion alueelle, on oikea vaihtoehto laajoja seura-uksia ajatellen.

Bilaga/Liite 2



1.5 Vaasan kaupunki / Vasa stad



Vastine ja huomiointi OAS:ssa / Gen-mäle och uppmärksammande i PDB

15.8.2014

1

Suomeen suunnitllaan lähivuosiksi ja -vuosikymmeniksi jopa tuhansia tuulivoimaloita. Nyt on suunnitteilla 11000 megawattia, mikä tarkoittaa lähes 4000 tuulivoimalaa. Useimmiten voimalat pyri-tään sijoittamaan lähelle asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia tekemällä puutteellisia tai virheelli-siä selvityksiä ja mallinnuksia. Tuulivoimaloiden hait-tavaikutuksia luonnolle ja ihmisille vähätellään ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvia kansalais-ten vaikutusmahdollisuuksia pyritään usein mini-moimaan tai niistä ei kerrota. Mielestäni tiedottami-nen ennakkoon Merkkikallion tuulivoimalapuiston ra-kentamisesta ja sen vaikutuksista lähiöön on ollut erittäin puutteellista. Ilmeisesti Pohjalaisessa on ollut pieni, huomaamaton ilmoitus 5.8.2014 järjestetystä tilaisuudesta Koivulahdessa. Mielenkiintoista on, että tämän kirjallisen kannanoton ajankohta sekä ko. ti-laisuus on järjestetty aikaan, että ihmiset ovat kesä-lomalla tai juuri palaamassa lomalta töihin. (Tuuli-voimaloiden vaikutukset.)

Asun perheeni kanssa nyt 13. vuotta Koivulahdessa, jota olen nämä kaikki vuodet pitänyt erittäin rauhalli-sena ja miellyttävänä asuinpaikkana. Merkkikallion tuulivoimapuiston (käsittää 22/30 5 MW:n tuulivoima-laa) rakentaminen vie pohjan tältä sekä aiheuttaisi lähiasukkaille kohtuutonta haittaa. Merkkikallion tuu-livoimapuisto sijaitsisi asuinalueestamme noin 8–10 km päässä. Tuulivoimaloiden minimietäisyyden lä-himmistä asunnoista/vapaa-ajan asunnoista tulisi olla yli 2 kilometriä, jos tuulivoimala on teholtaan 2 MW ja niitä on vain yksi. Minimietäisyys asutuksesta pitäisi olla paljon suurempi, jos tuulivoimaloita on enemmän tai jos tuulivoimalat ovat yli 4 MW:a. (Tuu-livoimaloiden vaikutukset.)

Tuulivoimaloiden merkittävin haittatekijä on niiden aiheuttama matalataajuinen melu (bassomelu), jota ei voida talon rakenteilla estää. Melua voi verratta esimerkiksi talon ulkopuolella olevaan rekan tyhjä-käyntiääneen, mutta melun häiritsevyys on kuitenkin paljon suurempi kuin autojen aiheuttama melu (40 dB tuulivoimalamelu vastaa 70 dB maantiemelua). Tuulivoimalan melu aiheuttaa unettomuutta, veren-paineen nousua ja tinnitusta. Yleisesti ottaen levon määrä ja laatu kärsii, mikä vaikuttaa ihmisiin eri ta-voin. Tuulivoimaloiden aiheuttamista Iyhyt- tai pitkä-aikaisterveysvaikutuksista on vielä kovin vähän tut-kittua tietoa, mikä on erittäin huolestuttavaa raken-nettaessa tuulivoimalapuistoja näin lähelle asutuksia. (Tuulivoimaloiden vaikutukset.)

Lisäksi näin kattavan ja laajan tuulivoimalapuiston rakentaminen lähelle asuinaluetta alentaa kiinteistö-jen arvoa – kuka on halukas ostamaan asuntoa asuinalueelta, jonka läheisyydessä tuulivoimalapuis-to? Tuulivoimalapuiston sijaitsemisella lähellä asuin-aluetta on esteettinen merkitys, vaikuttaa visuaali-sesti. Tuulivoiman osalta kiinteistön arvoon vaikuttaa

(Yleisvastine)





TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






melu, välke ja maiseman muutos.

15.8.2014

2

Det är oförsvarbart att placera en vindkraftspark med 22–30 vindkraftverk på ett rekreationsområde och så nära bebyggelse. Så stort antal vindkraftverk kan lik-nas vid ett industriområde.

Området som kraftverken planeras på är ett unikt naturområde i Korsholm. Inom området finns orörda små "vildmarksområden". Här finns också fem träsk som är värdefulla för fåglar.

Området har ett rikt djurliv; bl.a. fladdermöss, flygek-orre, berguv, slaguggla, pärluggla, ormvråk, tjäder och lavskrika finns på området. Spår av 10, järv och björn har observerats vid flera tillfällen. Hur påverkas djuren av vindkraftverk på ett 2300 ha stort område?

Andra observationer som gjorts är två vattenkällor och en gammal husgrund samt den fridlysta växten nattviol. Vassorfjärden som ligger mindre än tre km från det planerade industriområdet är ett Natura 2000 område vars fågelliv är av intresse på nationell nivå.

Kuni vandringsled som finns här, har hittills besökts av ca 5000 personer. Den är en tillgång för männi-skorna i närmiljön, men besöks också av vandrare från närliggande kommuner och städer. Här har man kunnat uppleva en orörd och varierande natur. Detta borde vara i kommunens högsta prioritet att bevara som rekreationsområde.

Vi anser att det behövs en fullständig naturinvente-ring och en fullständig bedömning där det också ut-reds vilken påverkan ljudet har på människan, det hörbara men också det lågfrekventa ljud som vind-kraftverken alstrar. Detta skall mätas också inomhus, hos dem som bor 2 km och närmare från vindkraft-verk.

Hur långt från ett vindkraftverk måste man bo för att inte störas av vibrationer i marken?

Hur påverkas människor som bor i närheten av vind-kraftverk? Det finns forskning som visar att vi påver-kas av ljud, blinkande ljus och skuggor med bla sömnproblem, migrän, yrsel och stressrelaterade sjukdomar.

Kuni är på norra sidan om projektet vilket innebär att många av invånarna kommer att påverkas av ljudet pga vindriktning och skuggningen pga av solens läge. Detta bör tagas i beaktande vid mätningar av buller och skuggning.

Innan man planerar vidare anser vi att man bör vänta på Socialoch hälsovårdsministeriets rekom-mendationer och riktvärden om avståndet mellan vindkraftverken och bebyggelse. Inom området finns 48 fasta bostäder och 5 fritidshus som ligger när-mare än 2 km från vindkraftverk.

Det är helt otänkbart att under byggnadstiden be-



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






lasta Kunivägen och Sandhedsvägen med de mas-siva transporter som krävs för att frakta kraftverk, betong och grus tilI området. Vägen är smal och kro-kig och går dessutom förbi skola och dagis. Många barns skoloch daghemsväg går längs dessa vägar.

Hur går det med marknadsvärdet på de fastigheter som ligger nära vindkraftverken? ViIka undersök-ningar har gjorts om detta? Markägarna får kompen-sation, men hur är det med de som får marknads-värdet på sina fastigheter sänkta pga av närheten tilI vindkraftparken?

Om denna ofattbart stora industrianläggning förverk-ligas kommer de senaste årens positiva inflytt-ningstrend att avstanna och i värsta fall förbytas tilI utflyttning.

Vem köper eIler bygger hus i vindkraftverkens skugga?

Vi frågar oss också, är vindkraft verkligen ekono-miskt lönsamt?

15.8.2014

3

Olen kiinteistön 905-442-12-240 omistaja ja vakitui-nen asukas. Olen muuttanut alueelle sen rauhallisen sijaintinsa vuoksi. Tuulivoimalasuunnitelmien mu-kaan asuinrakennukseni etäisyys lähimmästä voima-lasta on vaihtoehdon 1 mukaan 1,9 km ja vaihtoeh-don 2 mukaan 1,6 km. Alustavien melunmittauslas-kelmien perusteella asuntoni sijainti on kummassa-kin vaihtoehdossa 35–40 dB rajan sisällä. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan melun häiritsevyys li-sääntyy selkeästi hiljaisilla alueilla kun melun määrä ylittää 35 dB.

Olen huolissani suunniteltujen voimaloiden aiheut-tamasta melusta. Tuulivoimaloiden aiheuttama mata-lataajuuksinen melu etenee erittäin hyvin ilmakehäs-sä ja läpäisee talojen rakenteet hyvin. On esitetty että matalataajuuksinen melu (100 Hz) vaimenee Ilmakehässä yhden kilometrin matkalla 0,3 dB, kun 5000 Hz melu vaimenee samoissa olosuhteissa sa-malla etäisyydellä 44,2 dB. Toivoisin hankkeen suunnittelussa luotettavaa selvitystä siitä kuinka suu-ri matalataajuuksinen melu tulee olemaan eri etäi-syyksillä tuulivoimala alueesta. Myös voimaloiden aiheuttama melun yhteisvaikutus on selvitettävä.

Melun aiheuttamat terveysvaikutukset ovat kiistaton lääketieteellinen tosiasia, melu on riski terveydelle ja myös asumisviihtyvyydelle. Melu vaikuttaa myös kiin-teistöjen arvoa alentavasti.

Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on matalataajuis-ta ja jaksollista ja vaikeasti torjuttavissa. Tämän vuoksi melu on erityisen kauas kantavaa Ja häintse-vää. Sen vuoksi vain riittavän suuri etäisyys voima-laan voi lieventää voimalasta aiheutuvaa meluhait-taa. Mahdollisia meluvaikutuksia voidaan pitää koh-tuuttomana ympärivuotisena rasitteena alueen ihmi-sille.

(Yleisvastine)


TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






Kansainvälisissä suosituksissa asutuksen ja voima-laitoksen väliseksi vähimmäisetäisyydeksi esitetään hyvin yleisesti yli kahta kilometriä (>2 km). Merkkikal-lion tuulivoimapuiston kyseessä ollessa tämä suosi-tus etäisyys ei täyty omalta osaltani, eikä myöskään monen muun asuinrakennuksen osalta. VaIIitsevas-sa tilanteessa asuinpaikalleni ei satunnaisia poikke-uksia lukuun ottamatta kuulu muuta taustamelua kuin luonnon omat äänet. Koska muuta taustamelua ei ole, tulisi suunniteltu tuulivoimapuisto hyvin toden-näköisesti muuttamaan tämän tilanteen täysin. Näin ollen en näillä tiedoilla kannata hanketta ja esitän ainoaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi VE0, eli että hanketta ei toteuteta.

15.8.2014

4

Valmistellessanne Merkkikallion tuulivoimapuisto-hanketta pyydämme ottamaan huomioon seuraavat seikat:

- Suunnitelmassa tuulimyllyjen lukumäärä, tarkka sijainti, teho ja turbiinin valmistaja ovat epäselviä tai ei tiedossa lainkaan, joten kuinka YVA-selvityksessä voidaan edes arvata, mikä vaikutus teknologialla on ympäristöön. 22–30 tuulimyllyn aiheuttama meluhaittariski 1–2 km säteellä asuvil-le sekä myös kauempana asuville on erittäin mer-kittävä (kymmeniä desibelejä). Seuraava tieto löy-tyy mm. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:ltä: 2 MW:n voimalalta (Huom. 1 tuulimylly!) edellyte-tään vähintään 2 km:n etäisyyttä asutuksesta. Nyt puhutaan 5 MW:n yksiköistä, joita olisi jopa 30 kpl! -> Vaadimme tonttimme rajalta vähintään 5 km:n etäisyyttä lähimpään tuuliturbiiniin. Oma kiinteis-tömme sijaitsee Kolkissa noin 2 km:n etäisyydellä hankealueesta ja on luonnonrauhaisella paikalla ilman liikenteen ääniä. Tällöin suhteellinen melu-haitta on suurempi.

- Suomessa on lyhemmät etäisyydet tuulivoimala-alueista asutukseen, kuin muualla Euroopassa! Tutkimuksia on, jotka osoittavat erityisesti unen häiriintyvän jopa 10 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Tämä perustuu tuulivoimalan matalaan melutaajuuteen, jota ei välttämättä kuule, mutta jonka on todettu vaikuttavan unen laatuun. Myös mentaalisia haittavaikutuksia on todettu. Vaiku-tuspiirialueella asuu jopa 1 km etäisyydellä asuk-kaita ja 10 km säteellä luonnollisesti paljon enemmän. Korvin kuultava meluhaitta ulottuu ki-lometrien päähän.

- WHO:n mukaan melutason tulee asutusalueella olla alle 30 dB johtuen matalafrekvenssisestä me-lusta. YVA:ssa ei ole määritelty lainkaan 30 dB ta-sorajaa, joten tältäkin osin selvitys on puutteelli-nen

- Alue on Vaasan rannikkoseudun ainoita erämaa-alueita, missä ihmisen aiheuttamia me-lu/äänihaittoja ei ole kuultavissa. Tätä korvaama-tonta luontoarvoa ei pidä missään nimessä pilata

(Yleisvastine)


TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






etenkin kun muutaman kilometrin päässä Torkko-lan alueella vastaava hanke on jo rakennusvai-heessa. Kolkin kylä on siis jo yhden tuulivoima-alueen vaikutuspiirissä. Torkkolan ja Merkkikallion hankealueen etäisyys on vain n. 6 km ja Kolkki on siinä välissä! Nyt pitäisi nopeasti kartoittaa rannik-koseudun ns. hiljaiset alueet, jotta tällaisiin kohtei-siin ei edes harkittaisi teollista rakentamista!

- Merkkikallioalue on merkittävä retkeily-, marjas-tus-, sienestys- ja metsästysalue lähiseudun asukkaille. Luonto on osin ainutlaatuista, kallioista metsäaluetta, jolla on hyvin vanhaa puustoa. Alu-eella on ainakin kaksi vaellusreittiä (vain Kunile-den on mainittu selvityksessä, toinen kulkee Kär-meskallion laavun kautta). Näin suurien ja tehok-kaiden voimaloiden rakentaminen estää käytän-nössä alueen virkistyskäytön turvallisesti (jokaisen voimalan ympärillä jopa 500 metrin turva-alueet huomioitava, ks. myös valmistajien käyttöturvalli-suustiedotteet). Vaasan rannikkoseudun merkittä-vä erämaa-alue tultaisiin pilaamaan.

- Vaikutukset tulevat olemaan haitallisia myös alu-een eläimistölle. Soilla pesii omien havaintojen mukaan (kesä 2014) mm. kurkia ym. lukuisia mui-ta lintulajeja. Metsästettäviä eläinlajeja on run-saasti. Lisäksi alueella elää ilveksiä ja karhujakin on havaittu. On huomioitavaa, että hankkeen seu-rauksena metsäalueen eläimet hakeutuvat reuna-alueille liian lähelle ihmisiä (esim. ilvekset), josta seuraa yleensä ongelmia.

- Näkyvyyshaitta on yksilöllisempi mutta erittäin ko-rostuva lähes kaikista suunnista tarkasteltuna.

- Lähialueen kiinteistöjen myyntiarvo tulee laske-maan tuulivoimapuiston myötä, mikä lisää asuk-kaiden kärsimiä haittoja. Itse muutimme alueelle nimenomaan rakentamattoman luonnon ja alueen hiljaisuuden perusteella, joten joudumme myy-mään kiinteistömme, jos hanke toteutuu. Tutki-muksen mukaan yli 80 % ihmisistä ei olisi valmis muuttamaan tuulivoimapuiston läheisyyteen. Ar-von alenema saattaa olla kymmeniä prosentteja. Tästä arvon alenemasta on saatava korvaus, jos hanke toteutetaan (erittäin monella asunto on lai-nojen vakuutena -> seuraamukset tästä).

- TV-vastaanottimien ja matkapuhelinliikenteen häi-riöt ovat yleisiä tuulivoimateollisuusalueiden lähel-lä. Ollaanko valmiita korjaamaan/korvaamaan näistä aiheutuvia kustannuksia ja haittoja?

- Onko Vaasa ja Mustasaari valmiita ottamaan ris-kin, että suuri joukko ihmisiä kärsii melun aiheut-tamasta unettomuudesta ja stressistä johtuvista terveyshaitoista, jotka ovat kiistattomia nykytutki-musten perusteella?

- Onko Vaasa, Mustasaari sekä OX2 valmiita kor-vaamaan em. haitoista sekä kiinteistöjen myyn-tiarvojen romahtamisesta aiheutuvia kuluja tai lu-nastamaan lähialueiden kiinteistöjä käypään hin-taan?

Bilaga/Liite 2






- On myös moraalitonta käyttää suomalaisten ve-ronmaksajien rahoja ulkomaisen energiayhtiön lii-ketoiminnan rahoittamiseen. Tuulivoimahan ei ole kannattavaa ilman yhteiskunnan huomattavaa tu-kea.

- Ympäristövaikutukset, ihmisille aiheutuvat viihty-vyys- ja terveyshaitat sekä kiinteistöjen arvon ale-neminen olisivat kukin yksinäänkin merkittäviä syi-tä hankkeen lakkauttamiseksi mutta kaikki yhdes-sä tekevät siitä täysin kestämättömän.

- Kaavoituspäätöksen (15.10.2013 § 125) perusteet ovat ristiriidassa YVA hankekuvauksen kanssa ja kaavoituspäätös perustuu virheellisiin tietoihin. Suunnittelujaoston kirjelmästä 15.10.2013 (125 Merkkikallion osayleiskaava 690/2013) selviää, et-tä osayleiskaavan laatimisen lähtötietoina on mai-nittu mm laitekohtainen teho max 3 MW. OX2n dokumenteissa kuitenkin mainitaan jopa 5 MWn yksikköteho. Toiseksi lähtötiedoissa mainitaan, et-tä lähin asutus sijaitsee Merikaarrossa n kolmen kilometrin etäisyydellä hankkeesta. Tosiasiassa lähimmät talot ovat n kilometrin päässä ja alle kolmen kilometrin säteellä on paljon (kymmeniä?) taloja eri puolilla auetta. Kaavoituspäätös on siis peruttava.

- Vastustamme hanketta yllä oleviin seikkoihin pe-rustuen. Lisäksi vaadimme Kaavoituspäätöksen (15.10.2013 § 125) kumoamista virheellisiin kaa-voituksen lähtötietoihin perusten.

Pyydämme ystävällisesti huomioimaan mielipiteem-me ja vastustuksemme Merkkikallion tuulivoimahan-ketta vastaan!

15.8.2014

5

Vindkraftverk som ligger närmare än 2 km från fast bosättning, fågelvägen, kan medföra stora hälsoris-ker för både människor och djur. Detta berör 58 boplatser i de nuvarande planema.

Korsholms kommun och vindkraftsbolaget borde följa rekommendationer och förordningar som socialoch hälsovårdsministeriet gjort upp. Detta för att eli-minera hälsorisker och bygga ett fårtroende. Nya di-rektiv kommer i slutet av året, dessa bör inväntas förrän man gör en grundligare planering och för att vindkraftsparken skall uppfylla framtida lagstiftning. Nu är situationen att ingen vet vilka regler som gäller och det skapar en ovisshet som inte är positiv i sarnmanhanget. Detta leder också tilI tvister och osämja.

Korsholms kommun och Vasa stad borde aktivt söka information om hälsorisker får de som bor nära ett vindkraftverk. Fakta borde sökas både inom landet och utomlands av sådana som har mera erfarenhet av vindkraftparker i detta stora format. Var finns en motsvarande? Information och rekommendationer bör inte komma från vindkraftsbolaget, i detta fall OX2.


Byggandet av bostäder och fritidshus skall begränsas inom projektområdet .


REVISIONER


Bilaga/Liite 2






Rekommenderar att kommunen har en anställd som specialiserar sig inom ornrådet och söker fakta om alla faktorer som påverkar människan och närmiljön. Denna person kan då informera övriga anställda i kommunen och kommunens invånare på ett sakligt och opartiskt sätt. Som situationen är nu blir man hänvisad från den ena tilI den andra och ingen är ordentligt insatt. Detta skapar inte ett förtroende som bör fmnas vid dylika stora projekt.

Ljud (buller), lågfrekvent ljud som tränger in i huset, skuggningar, blinkningar och markvibrationer bör mätas och uträknas noga för att få bostaden på ett avstånd så att dessa inte når huset. Detta för att häl-sorisker i form av sörnnstörningar, migrän, yrsel och stressrelaterade sjukdomar inte skall uppstå. Det lågfrekventa ljudet bör mätas inomhus.

Våra hus på Sandhedsvägen 65 (fritidshus) och 57 (fast bostad) ligger för nära det närmaste vindkraft-verket, 1,06 km. Enligt OX2 används en regel som lyder att avståndet skall vara 10 gånger höjden tilI navet, 145 m, och då tillkommer fundamentets höjd, dvs. 1450 m + fundamentets höjd. Räcker detta av-stånd för att eliminera olägenhetema med tanke på hur vinden blåser och hur skuggoma faller över Kuni?

I beräkningar av buller, lågfrekvent ljud, resonans och markvibrationer bör tas i beaktande att vårt hus är en bondstuga från 1800-talet som renoverats var-samt, med stockstomme på stenfot och med de ur-sprungliga fönsterglasen.

Se Bilaga 1. Tuulivoimarakentaminen terveydensuo-jelun näkökulmasta; sosiaali- ja terveysministeriö.

Se Bilaga 2. Tuulivoimala-alueen kaavoituksen vai-kutuksista, Pentti Paakki

Att placera en industri, en vindkraftspark i ett natur-skönt och unikt ornråde med höjder (Märkenkall, Korsholms högsta), träsk och ett rikt djurliv, samt i närheten av Natura 2000 området Vassorfjärden, som är känt för sitt rika fågelliv, är förvånande. Här finns tre vandringsleder, Kunileden 6 km och 12 km och en led från Vasahållet.

Kunileden som går till Märkenkall är populär både f6r ortsbor och folk från andra byar och städer. 5000 personer har vandrat den sedan starten. Den varie-rande och ostörda terrängen är en naturupplevelse, med olika typer av skogar, träsk och öppna fålt. 1 generationer har området varit ett rekreat-ionsornråde får vandring, bär-och svampplockning, jakt, orientering och naturupplevelser utan störande buller från vägar, detta tack vare sitt fina läge mellan de olika byarna. Detta borde för kommunen vara av hög prioritet att bevara. 1 vårt "bullriga" samhälle blir det mer och mer behov av stillhet och naturupplevel-ser f6r att upprätthålla ett välbefinnande. Riksvägen som delar Kuni i två delar räcker som miljöolägenhet i den annars så idylliska byn med mycket kreativt folk, och med en inflyttning som pekar uppåt.

Vi anser att det behövs en mycket grundligare natur-

Bilaga/Liite 2






inventering av området. Kan man ta hjälp av en ortsbo med stor kännedom om just detta spe-cifika område, t.ex. Anders Forsman i Kuni?

Att använda Kurrivägen och Sandhedsvägen som inkörsport till vindkraftparken är inte möjligt p.g.a. att den är krokig och slingrar sig över Kurriberget och genom Kurri by. Kurri by är ett välbevarat kulturland-skap med gammal bebyggelse, som bör bevaras orört. Längs vägen finns flera 90 graders kurvor. Dessutom går vägen förbi skola och daghem. Många barn rör sig längs vägen. Att ha den som inkörsväg till området med många och tunga transporter skulle vara mycket otryggt och farligt.

Kommer bygglov för bostäder och uthus på tomt-mark och åkermark inom projektområdet och dess intilliggande områden att begränsas?

En vindkraftpark av denna storlek hör inte tillland-skapsbilden, denna bör placeras så att det inte stör människan och hennes närmiljö.

15.8.2014

6

Boende och näringsverksamhet

Efter att vi bekantat oss med MBK har vi noterat ett antal brister i bedömningen. Enligt socialoch miljö-ministeriets rekommendationer skall inte vindkraft-verk byggas närmare än 2 km från fast bebyggelse vilket inte har beaktats i planeringen. Hälsoeffekter av lågfrekvent ljud, inomhusbuller, blinkljus samt elektromagnetiska fält har inte beaktats i bedöm-ningen och noggranna utredningar bör göras.

Byarnas fortsatta utveckling har inte beaktats i be-dömningen t.ex. kan byggandet av nya bostäder för-svåras eftersom det inte är klart vilka riktvärden för buller som används för beviljande av byggnadslov. Om inte den yngre generationen har möjlighet att bygga nya gårdar innebär det en negativ utveckling för byn vilket kommunen borde beakta i sin plane-ring.

För vår egen del har vi gjort en intresseanmälan för att delta i s.k. Grön omsorg (greencare) verksamhet. Grön omsorg innebär att gården och miljön runt om-kring är en värdefull resurs för att erbjuda människor med särskilda behov omsorg och en meningsfull sysselsättning. Gården har idag utmärkta förutsätt-ningar för dylik verksamhet men ett vindkraftverk nära inpå försvårar möjligheterna eftersom känsliga personer störs av skuggnings- och bullereffekter.

Byarna i östra Korsholm har utmärkta möjligheter att profilera sig som en ekologisk ort vilket ett industriellt vindkraftsområde försvårar.

Naturen

Beträffande naturinventeringen har vi noterat föl-jande: flygekorrar förekommer åtminstone på områ-det mellan Hakaane och Kyttlandet i Staversby (skif-tet Krutar 5:19) och torde även förekomma på flerta-let andra platser trots att inga noteringar gjorts i in-



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






venteringen. Vid Fräkenträsket (skiftet Häggblom 5:21) har lavskrikor, fladdermöss och havsörnar ob-serverats.

I Brännskogen i Miekka (skiftet Ingo 1:23) finns flera bestånd av nattviol (Platanthera bifolia), en orkidéart som är ovanlig i våra trakter. I samma skog före-kommer även svart trumpetsvamp (Craterellus cornucopioides) som är mycket ovanlig så här långt norrut.

Under vårflyttningen rastar stora mängder svanar och gäss på åkrarna mellan Miekka och Staversby samt i Kyro älv.

I Miekka, på rån mellan Lillkro och Miekka finns en gammal tall med inristningen 1745. Vid tallen finns också en geocach.

Under en lång tidsperiod har bla satt upp hundratals fågelholkar i området och bla röd-stjärt häckar allmänt i holkarna kring Märkenkall.

Kyroälvdalen är klassificerad som nationellt värde-fullt kulturlandskap och vindkraftverken förändrar landskapsbilden vilket inte beaktats i bedömningen.

Orrar och tjädrar förekommer inom området och åt-minstone på åkrarna i Storkärr och på de öppnare delarna av Kyrkmossen förekommer orrspel varje vår. Likaså hörs berguven ropa varje vår i området kring Langkujavägen i Staversby. Tranor häckar i flera av de träsk som förekommer på området.

På vår gård har vi även iaktagit lodjur med ungar, ormvråk, ortolansparv och stenskvätta.

Naturinventeringen förefaller att vara bristfälligt ut-förd och vi anser att den skall göras på nytt under en längre tidsperiod så att den blir mer tillförlitlig.

Skogsbruk och rekreation

För vår gård är skogsbruket en viktig del av verk-samheten, eftersom vinterhalvåret är en viktig period för arbete i skogen borde det göras noggrannare ut-redningar om riskerna med att vistas i skogen på grund av isbildning på rotorbladen. Det är även oklart hur eventuella stormskador kommer att komp-enseras för de markägare som ligger intill de öpp-ningar som görs för vägdragningar och vindkraftver-ken.

En icke officiell vandringsled finns mellan Miekka, där skogsbilvägen börjar och Märkenkall finns och används flitigt av byborna till rekreation, svamp- och bärplockning. Den är utmärkt med röda bollar. Hur byggandet av vindkraftsparken påverkar möjlighet-erna att använda områdets stigar och vandringsleder borde utredas.

Vattenkvaliteten

Eftersom byggandet av vindkraftsparken kräver om-fattande grävningsarbeten för vägbyggen och fun-dament för vindkraftverken kan man anta att vatten-kvaliteten kan påverkas i de diken och bäckar som rinner ut till Kyro älv, vilket i sin tur kan påverka vat-

Bilaga/Liite 2






tenkvaliteten i älven och i det råvatten som Vasa stad pumpar från älven till Molnträsket varifrån vatt-net tas till Vasa stads vattenverk. Pumpstationen finns i Båskas som ligger nerströms från Merikart, Miekka och Staversby. I varje vindkraftverk finns ca 1000 liter olja och ett eventuellt läckage kan medföra att olja slipper ut i vattendrag som leder till älven. Ingenting av detta har beaktats i MKB-planen. I äl-ven finns ett unikt bestånd av vandringssik och forskning visar att grävningsarbeten i sura sulfatjor-dar kan skapa så sura utsläpp i vattnet att fiskarna dör. Detta skall även beaktas i MKB-planen.

Övrigt

Överlag kan man konstatera att tystnad börjar bli en hotad naturtillgång som är mycket viktig för männi-skors välbefinnande. I detta område kan man fortfa-rande uppleva tystnad och hur avsaknaden av tyst-nad påverkar människors välbefinnande borde också beaktas i miljökonsekvensbedömningen.

Naturen borde ses som som något annat en enbart en ekonomisk resurs.

Informationen om vindkraftsbygget har varit bristfäl-ligt, icke skogägare har inte blivit informerade och tillfrågade och tidtabellen är snäv.

Komplettering (4.9.2014)

Eftersom tiden för att lämna anmärkningar mot Mär-kenkall vindkraftsområde var kort hann vi inte få med alla observationer av djur- och växter som förekom-mer på Märkenkall området. Här är kompletteringar som skall beaktas vid planerandet av vindkraftsom-rådet:

Åtminstone på tre platser i Miekka förekommer en orkideart som heter knärot, yövilkka, som är ovanlig för våra trakter. Denna växt är en indikator för gam-mal skog och förekommer i skogar som är över 50 år gammal.

På Märkenkall området förekommer flygekorrar. Denna observation har gjort av vana naturkännare som rört sig mycket på området. Även skogsvårds-föreningen känner till detta eftersom flygekorrar be-aktats i skogssverkning på området. (Så kallade kor-ridorer har lämnats för flygekorrarna). Naturen kring Märkenkall är väldigt unik och värd att bevaras.

15.8.2014

7

Naturklubben i Älvbyarna har tagit del av Vindkrafts-bolagets planer att anlägga en vindkraftpark på Mär-kenkall, och kan konstatera att planema har långtgå-ende negativa effekter på både flora och fauna.

Den miljökonsekvensbedömning som gjorts är enligt Naturklubbens åsikt bristfållig eftersom man varken noterat jlygekorrar eiler de båda ovanligt färekom-mande arterna nattvioloch svart trumpetsvamp. I om-rådet är även fågellivet rikt och många fågelskådare besöker gäma området.



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






Genom att anlägga en vindkraftspark förstörs livsmil-jön för många växt- och djurarter och de hälsoeffek-ter det lågfrekventa bullret har på både människor och djur har inte beaktats tillräckligt i miljökonse-kvensbedömningen.

Märkenkall är ett populärt utflyktsmål och det lugn och den tystnad som skogen kring Märkenkall erbju-der är en tillgång för invånama i området. Vi hoppas därför från Naturklubbens sida att planerna på en vindkraftspark stoppas så att vi även i framtiden kan få njuta av ett varierat växtoch djurliv i en avstres-sande och tyst miljö.

15.8.2014

8

Vastalause Merkkikallion tuulivoimapuiston rakenta-miselle:

En hyväksy Merkkikallion tuulivoimapuiston raken-tamista näin lähelle asutusta kuin nyt on suunnitteil-la. Suomessa metsää riittää, joten en näe syytä mik-si teollisuusalue rakennettaisiin juuri tälle paikalle. Merikaarron puolella on jo tuloillaan yksi teollisuus-alue, joten Kolkki/Merikaarto jäisi kahden teollisuus-alueen väliin. Olen ostanut omakotitalon maaseudul-ta jotta pääsisin luonnon rauhaan, koirieni kanssa metsään. Kauas pois tästä nykyajan kiireestä ja suo-rittamisen/tuottamisen paineesta.

Näin suuren tuulivoimapuiston rakentaminen 22–30 (!!) vie kaiken tämän ilon ja rauhan. Isoja metsiä kaadetaan ja pilataan, häviää suuri osa kasvillisuu-desta. Oletteko tutustuneet esimerkiksi Kuniledenin ja Kärmeskallion vaellusreitteihin? Aivan ihania paik-koja näin lähellä, kutsumme niitä meidän lapiksi. Nii-tä en halua menettää!

Kolkin alueella ei kiinteistöjen hinnat muutenkaan ole kovin korkeat joten tämän hankkeen takia arvo saat-taa tippua huomattavasti entisestään. Saatika maa-seudun hiljaisuus joka häviää matalaäänen takia jota todennäköisesti tiedostomattajatkuvasti kuuluu. Pel-kästään Kolkin takana kulkeva voimalinja pitää ko-valla tuulella kovaa humina ääntä joka kuuluu sisälle asti.

Mielestäni tuulivoimapuisto on aivan liian lähellä asu-tusta 2–3 kilometriä. Näin isolle hankkeelle toivoisin vähintään 5 km etäisyyttä asuinalueelle, mielellään enemmänkin.

En halua kävellä metsässä koirieni kanssa siinä pe-lossa että kuollut lintu tippuu päähän saatika jotakin osia.

Joko hanketta siirretään entistä syrjemmälle seudulle tai sitten tuulimyllyjen määrää vähennetään. Sen ympärillä on huomattava määrä pieniä kyliä joissa asuu kuitenkin tuhansia ihmisiä yhteensä.

Toivon että hanke ei toteudu, luonnonrauhan, yleis-ilmeen, kiinteistöjen arvon sekä inhimillisen koti-rauhan takia. Pitääkö kaikki aina pilata teollisuudella eikä antaa arvoa lähellä olevien asukkaiden ympäris-

(Yleisvastine)


TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






tölle ja kodeille.

Ystävänaapureidenkin puolesta välitän samaisen vastalauseen (yht. 5 taloutta).

14.8.2014

9

Yleistä

Osayleiskaavoitusta ei tule viedä läpi, ennen kuin tuulivoimarakentamiseen oikeuttava Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II on lainvoimainen ja hyväk-sytty Ympäristöministeriössä. Voimassaolevassa maakuntakaavassa vuodelta 2010 hankealueelle ei ole aluevarauksia.

Toteuttamalla osayleiskaava suunnitellulla tavalla sovelletaan vain valikoidusti valtakunnallisia aluei-denkäyttötavoitteita. Suuri osa valtakunnallisista alu-eidenkäyttötavoitteista on ristiriidassa tämän hank-keen kanssa, esimerkiksi:

- ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuuri-nen kestävyys;

- melun, tärinän ja epäpuhtauksien haitan ehkäise-minen;

- herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyminen;

- hiljaisten alueiden säilyminen;

- luonnonvarojen saatavuus myös seuraaville su-kupolville;

- valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luon-nonperinnön arvot säilyminen;

- asutuksen ja luonto- ja kulttuurikohteiden sekä maiseman erityispiirteiden huomioiminen energia-verkostoja koskevassa alueidenkäytössä.

Antaako yleiskaava mahdollisuuden rakentaa uudet voimalat 25 käyttöajan jälkeen tai niiden poistuttua käytöstä aikaisemmin muusta syystä? Jos näin on, tämän asian pitää tulla selkeästi esiin.

Yhteisvaikutukset

YVA-arvioinnissa sekä kaavoituksessa tulee ottaa huomioon Merkkikallion tuulivoima-alueen yhteisvai-kutus lähialueen hankkeiden kanssa. Koska tämän mittaluokan hankkeista ei ole Suomessa toiminta-aikaista kokemusta, tulee yhteisvaikutukset ympäris-töön, maisemaan ja ihmisiin arvioida erityisen tarkas-ti.

Kumulatiivisissa vaikutuksissa tulee huomioida mm. lentoestevalojen aiheuttama häiriö kahdelta suunnal-ta ja matalataajuisten meluaaltojen kohtaaminen. Asiaa koskevissa kartoissa muiden tuulivoima-alueiden (suunnitellut ja rakenteilla olevat) todellinen koko on merkittävä karttaan. Etäisyydestä alueiden välillä annetaan muuten väärä kuva.

Osallistuminen ja tiedottaminen

Hankkeen osallisissa tulee huomioida kaikki asukas- ja kyläyhdistykset lähialueella, samoin aluetta aktiivi-

(Yleisvastine)





TARKISTUKSET


Bilaga/Liite 2






sesti käyttävät seurat ja yhdistykset.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa tulee asettaa suunnittelun ykköstavoitteeksi. Tähän eivät riitä kaksi yleisötilaisuutta koko prosessin aikana. Asukkailla tulee olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia yhteisissä keskustelutilaisuuksissa, joita ei toteuteta vain ylhäältä alas toimivana tiedo-tuksena.

Kaavadokumenttien nähtävillä oloaikoja ja yleisötilai-suuksia ei tule järjestää lomakaudella eikä samanai-kaisesti isojen tapahtumien kanssa (vrt. Koivulah-dessa ollut tilaisuus 6.8.2014). Tähän ohjaa myös ympäristöministeriön ohje Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa vuodelta 2007.

Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi

Noin 10 säteellä alueen ympärillä sijaitsee 13 maa-kunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävää mai-sema- tai kulttuurihistoriallista kohdetta. Tuulivoima-loiden maisemavaikutus ulottuu laajasti näiden ulko-puolellekin. Lisäksi alueelle rakenteilla olevat tuuli-voima-alueet lisäävät kerrannaisvaikutuksia maise-massa.

Kunnan terveydensuojelusta / asumisterveydestä vastaava viranomainen tulee ottaa mukaan YVA:an jo alkuvaiheessa asiantuntijana, ei vain lausunnon antajana.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (IVA) tulee ottaa kaavaa valmistellessa huomioon laajemmin jo hank-keen mittakaavan ja pitkäaikaisten vaikutusten vuok-si. Stakesin tarkistuslista päätösten vaikutuksista ih-misiin on tämän mielipiteen liitteenä. Kursiivilla mer-kityt kohdat tulevat ainakin näkymään tämän hank-keen yhteydessä ja ne tulee arvioida kaavaproses-sissa.

Lopuksi

Valmistelemalla Merkkikallion tuulivoimakaavaa kun-nat julkisen vallan käyttäjänä eivät kohtele kunta-laisiaan tasapuolisesti eivätkä turvaa asukkaidensa elinympäristöä eikä omaisuutta.

Sen sijaan kunnat:

- pilaavat alueen houkuttelevuuden uusille asukkail-le, lapsiperheille ja seuraaville sukupolville;

- jättävät käyttämättä mahdollisuuden panostaa maaseutumaiseen elämänmuotoon, joka on nou-seva trendi ja johon alue voisi profiloitua ja saada siitä kestävää vetovoimaa;

- heikentävät merkittävästi alueen lupaavia elinkei-nomahdollisuuksia (eko-elinkeinot, eläinten pito, virkistystoiminta, green care ym.). Tämä vaikutus ulottuu laajalle hanke-alueen ulkopuolelle;

- ottavat riskin siitä, että yksityinen yritys pilaa laa-jan luontoalueen pysyvästi, siirtää toiminnan hal-linnan kenties kolmansille osapuolille ja jättää maanomistajille vastuun pidemmän aikavälin on-gelmien ratkaisusta, pahimmillaan jopa voimala-

Bilaga/Liite 2






alueen purkamisesta.

15.8.2014

10

Veikarsvägen är smal, krokig och utan gång- eller cykelväg. Vägen används aktivt av barn på väg till och från skolan, för motionering och av barn och vuxna på väg till och från lekparker, vänner och be-kanta och sport- samt rekreationsområden. Vei-karsvägens karaktär gör att den föreslagna service-vägen genom centrum av byn blir full av farosituat-ioner för befolkningen och därmed olämplig att om-nämnas som serviceväg. Transporterna av vind-kraftsverkens byggnadsmaterial längs Veikarsvägen är icke godkännbart.

Transporterna av byggnadsmaterial sänker trafiksä-kerheten på den redan olycksdrabbade vägen 717, Lillkyrovägen (Österbottens trafiksystemplan 2040, s.28). Den tunga trafiken på Lillkyrovägen (717) mot båda riktingarna ökar, varmed farosituationerna ökar ytterligare. Cykelväg längs Lillkyrovägen (mellan Höstves och Merikart) saknas.

Vindkraften har flera hälsobefrämjande egenskaper jämfört med fossilt bränsle, den minskar bl.a. små-partikulärt utsläpp som i många undersökningar visat vara en stor hälsorisk. Tyvärr vet man ännu lite om vindkraftens hälsorisker, vilket inte betyder att vind-kraften skulle vara problemfri. Social- och hälso-vårdsministeriet rekommenderar därför en buffertzon på 2 kilometer och vid byggnad av vindkraft under 2 kilometer från bebyggelse ska det göras en omfat-tande evaluering av hälsoeffekter. Statistiskt bety-dande skillnader i människors upplevda välmående och hälsa har kunnat konstateras hos människor som bor närmare än 2 kilometer till vindkraftverk.

Ljudet och ljuset från vindkraftverken har väckt oro bland befolkningen, samt byggnadsrelaterad trafik. Den befintliga bullermodellen är baserad på Vestas vindkraftverk, emedan OX2 medger att de inte ännu bestämt från vilket företag de beställer vindurbinerna till Märkenkall (Kvevlax, 5.8.2014). Bullermodellen för området borde vara gjord enligt värden för områ-det ämnade faktiska turbiner, för att undvika felkällor i MKB utvärderingen.

Lågfrekventa ljud (< 20 Hz) har inte uppmärksam-mats i MKB, emedan de i undersökningar har an-setts vara en av de källor som orsakar negativa häl-soeffekter hos befolkningen i vindkraftverkens när-het. Dylika infraljud varierar beroende på tur-binens teknologi, vindhastigheten, topografin och närheten till andra turbiner. Undersökningen av lågfrekventa infraljud för den valda vindturbinen bör därför göras och inkluderas i bullermodellen.

Ljudvågorna stannar inte utanför byggnader, utan fortplantar sig även inomhus, beroende på förutom ovannämnda faktorer även av husets byggnads-material. Därför bör bullermodellen även inkludera inomhusljud orsakat av vindkraftverk.



REVISIONER


Bilaga/Liite 2






Befolkningen oroar sig för den blinkande hinderbe-lysningen och blänket från vindkraftverkens vingar. Speciellt oroliga är de vars hälsa påverkas negativt av blinkande och blänkande ljus, ex migränpatienter och epileptikers. Aktiv hinderbelysning innebär att hinderbelysningen på vindkraftverken tänds endast när flygplan och andra luftburna transportmedel närmar sig vindkraftparken. Aktiv hinderbelysning styrs av radarsystem och Sveriges transportstyrelse har godkänt radarsystemet OCAS som kan köpas av vindturbintillverkaren Vestas. Systemet är sedan ti-digare godkänt i Norge, Sverige, USA och Kanada och har installerats på fler än 60 platser i Europa och Nordamerika. Finns det bostadsbebyggelse i om rå-det så skall den högintensiva hinderbelysningen av-skärmas så att direkt ljus inte träffar markytan inom en radie på 5 kilometer från vindkraftverket. I dags-läget finns fullt fungerande tekniska lösningar på marknaden som skulle kunna bidra till att minska olägenheten för kringboende och andra av att man tillämpar ljusnivåer på 100 000 cd. Aktiv hinderbe-lysning är det bästa alternativet med tanke på den lokala befolkningens hälsa och välmående, och bör därför utnyttjas. Det använda ljusets färg, blink-ningshastighet och blänket ska undersökas och stäl-las så att inte befolkningens hälsa påverkas negativt.

I Torkkola är ett närliggande vindkraftverk till Mär-kenkall vindkraftverk i byggnadsfasen. Människorna som hamnar i mitten mellan vindkraftsparkerna Mär-kenkall och Torkkola kommer att utsättas för båda kraftverkens effekter. Detta har inte beaktats i MKB utkastet. Befolkningen i Älvbyarna kommer att utsät-tas för effekterna av två stora vindkraftsområden. De båda vindkraftsparkerna gemensamma effekter bör utredas med avseende på befolkningen som kom-mer att hamna mellan parkerna och den fördubblade effekten på befolkningen i Älvbyarna.

MKB undersökningen kommer att beakta männi-skornas välmående. Enligt planen ska det slump-mässigt väljas och intervjuas ett antal människor bland närbefolkningen till det kommande vindkraft-verket. Detta mäter dock inte människornas hälsa och välmående angående effekterna av vindkraft-verk utan endast människor rädslor och förhopp-ningar angående vindkraftverk. För att mäta den verkliga effekten av vindkraftverk på människors hälsa, bör un-dersökningen göras i ett område där befolkningen redan fått erfara hur vindkraften påver-kar eller inte påverkar deras hälsa och välmående. Bakgrundsvariablerna bör även beaktas i referens-gruppen, bl.a. turbintillverkaren, storleken, topografin och vindkraftverkens antal. Undersökningen angå-ende närbefolkningens hälsa och välmående ska gö-ras på ett ve-tenskapligt reliabelt sätt och med valida metoder.

Älvbyarna har profilerat sig som ett område där man värdesätter hälsa, välmående och ekologiska värde-ringar. Älvbyarna är med i lokala och nationella pro-jektplaner inom Grön omsorg (Green care) och Farm education. Inom Grön omsorg utnyttjar man naturen,

Bilaga/Liite 2






landsbygdsmiljön och djur för aktiv rehabilitering (åldringar, missbrukare, utbrändhet, handikappade) och undervisning (läromiljöer, specialpedagogiken). Grön omsorg är en bransch som skapar nya företag och arbetsplatser som på så sätt stöder socialoch hälsovården samt skolor. Vindkraftsparken hotar därmed Älvbyarnas utveckling som helhet samt och utvecklingen av lokal företagsamhet, speciellt inom Grön omsorg.

Bilaga/Liite 2



2 LAUSUNNOT JA VASTINE-EHDOTUKSET / UTLÅTANDEN OCH FÖRSLAG TILL GENMÄLEN

2.1 Lausunnot ja vastine-ehdotukset, Mustasaari




14.8.2014

1 Fingrid

Suunnittelualueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 220 kV voimajohto Kristiina–Ventusneva yhteisellä johtoau-kealla EPV Energia Oy:n ja Herrfors Nät-Verkko Oy:n 110 kV voimajohtojen kanssa.

Kuva 1. Voimajohdot kaava-alueella.

Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttö-oikeuden supistus 110 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus kuvassa 2). Johtoalue muodostuu 90 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean mo-lemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reuna-vyöhykkeistä. Rakennusrajoitusalue ulottuu Fingridin voimajohdon puolella johtoalueen ulkoreunaan eli 31 metrin etäisyydelle 220 kV voimajohdon keskilinjas-ta. Lähtökohtana on otettava huomioon, että voima-johtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai raken-nelmia ilman erityistä lupaa.

Kuva 2. Voimajohtojen poikkileikkaus kaava-alueella.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon rakentamalla sähköasemalta 110 kV ilmajohto tule-van 400 kV voimajohdon liittymispisteeseen, joka sijaitsee noin 10 km hankealueen koillispuolella. OAS:issa esitetty liityntäratkaisun kuvaus on virheel-linen ja poikkeaa hankkeen YVA-ohjelmassa esite-

YVAa koskeva palaute on välitetty han-kesuunnitelmassa ja ympäristövaikutus-ten arvioinnissa huomioitavaksi.

TARKISTUKSET

Liityntäratkaisun kuvaus kaava-asiakirjoissa tarkistetaan YVA-selostuksen mukaiseksi.

Bilaga/Liite 2






tystä ratkaisusta. Liityntävoimajohdon tai -sähköaseman osalta tulisi mainita myös voimajoh-don tai aseman nimi ja omistaja, jolloin teksti olisi yksiselitteisempi. Myös hankkeen kuvauksessa OAS:in sivulla 11 on poikkeavuuksia hankkeen YVA-ohjelmaan nähden. OAS:in sisältöä tulee näiltä osin tarkentaa vastaamaan YVA-ohjelmaa.

Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan heinä-kuussa 2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012). Fingrid Oyj on ottanut siinä kantaa tuulivoimalan sijoittamiseen voimajohtoon nähden: Kantaverkon käyttövarmuu-den ja kunnossapitotoiminnan varmistamiseksi tuuli-voimaloiden sijoittamisessa kantaverkkoon kuuluvi-en voimajohtojen ympäristöön on otettava huomioon muun muassa seuraavaa:

- Tuulivoimalan sijoittumisessa tulee huomioida, ettei voimalasta talvella irtoava lumi tai jää pääse lentämään johtoihin tai niiden rakenteisiin.

- Tuulivoimalasta ilmaan mahdollisesti syntyvät pyörrevaikutukset voivat aiheuttaa johtimissa vä-rähtelyä ja jopa johtimien laajempaa heilahtelua, millä on johdinlankoja ja johtimia sekä niiden ri-pustusrakenteita kuluttava vaikutus.

- Tuulivoimalan sijoittamisessa voimajohtojen lä-heisyyteen tulee huomioida myös, ettei voimala kaatuessaan tai missään tilanteessa aiheuta vaa-raa voimajohdolle ja sen rakenteille.

- Voimajohdolle lunastetun johtoalueen helikopteri-raivaukset sekä lentotarkastukset pystytään to-teuttamaan ilman, että tuulivoimalat ovat rajoitta-va tai vaarantavatekijä.

Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoit-taa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus =napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulko-reunasta mitattuna.

Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen ris-teämälausunto. Risteämälausunnossa esitetään an-nettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne sei-kat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suun-nittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otet-tava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoit-teeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla [email protected].

Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja ra-kennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohto-ja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajoh-tojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta.

Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan ete-nemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoi-taa Mika Penttilä puh. 030 395 5230.

Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, jois-sa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja,

Bilaga/Liite 2






lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI.

14.8.2014

2 Österbottens museum

Österbottens museum har bekantat sig med pro-gram för deltagande och bedömning tili delgeneral-plan för Märkenkall vindkraftsområde, som 02 (OX2?) Finland Oy planerar på gränsen mellan Korsholms kommun och Vasa stad, söder om riks-väg 8.

Det borde klargöras i programmet om det är frågan om en för kommunerna gemensam pian eiler två skilda planer. Saken verkar vara solklar för planläg-garna, men kan förbli oklar för läsaren.

Projektområdet är cirka 2330 ha stort. Med tanke på ovanstående, antal planer, kan det vara ändamåls-enligt att klargöra hur stor del av planeringsområdet sträcker sig in på Vasa stads område alternativt Korsholm kommuns område.

I planläggningen har man för avsikt alt utnyttja resul-taten av de utredningar som produceras under mil-jökonsekvensprocessen. Utredningar, som baserar sig på terrängarbete, utgörs av kartläggningar på växtlighet, djur- och fågelbeståndet. Det vore också bra att redogöra för vilka arbetsmetoder kommer att användas, tili exempel arkivarbete och komplette-rande inventeringar, för insamlandet av information om landskap och kulturmiljö (kulturlandskap, bygg-nadsarv och fornminnen).

PDS sida 7. Man påstår att det är fråga om Södra Österbottens etapplandskapsplan 2 då det i verklig-heten är landskapet Österbottens etapplan man av-ser. Samma missförstånd över landskapet fortsätter på sida 10.

PDS sida 17. Museiverket kan lämnas bort från in-tressenterna. Landskapsmuseet handhar ärenden som gäller både generaloch detaljplanering och så-ledes också vindkraftsfrågor. Arbetsindelningen grundar sig på eU samarbetsavtal med museiverket.

I PDS beskriver man i enlighet med markanvänd-nings- och bygglagen planeringens sytte, hur pro-jektet framskrider, växelverkan och tidtabell. Museet viii vänligen påminna om alt projektet borde följa mil-jökonsekvensbedömningen så alt utredningar och kontaktmyndighetens utlåtanden är färdiga före utlå-tanden om deigeneralpian inbegärs.

I detta skede har museet inget annat alt anmärka på gällande beredningen av Märkenkall deigeneralpian.

REVISIONER

Granskningar och specificeringar som utlåtandet framför revideras i planens dokumentation och iaktas i processen.

2.7.2014

Bilaga/Liite 2






3 Österbottens räddningsverk

Korsholms kommuns planläggning har 16.6.2014 skickat Märkenfall vindkraftparks delgeneralplans program för deltagande och bedömning (PDB) tili kännedom åt Österbottens räddningsverk.

Jag har bekantat mig med delgeneralplanens PDB och konstaterar som Österbottens räddningsverks synpunkter följande:

1. Vindkraftverkens risker är maskinrummets dyr-bara utrustning och olika antändningsmöjligheter, stor risk för blixtnedslag samt, att vindkraftverken används utan personai på plats. Räddningsverket kan inte i normala fall släcka en eldsvåda i vindkraft-verkens maskinrum (naselle) p.g.a höga höjder. Kraftverken är oftast belägna avsides dit räddnings-verkets aktionsberedskapstid är lång.

2. Osaken tili vindkraftverkens brandskador är ty-piskt förenade med blixtnedslag, elutrustning och -installationer, bomsarnas heta ytor, brandbelastning samt brister i underhållet. Vid brandskador som skett omkring i världen har b.l.a blixten antänt vingarna varifrån fallande delar har antänt maskinrummet. Fallande delar är en fara och kan antända omgiv-ningen.

3. Arrangemangen för vindkraftverkens brand- och personsäkerhet bestäms i byggnadslovsprocessen. Vid (detalj)planläggningen kan man beakta ovan-nämnda risker genom att placera vindkraftverken på ett tillräckligt avstånd från bosättningen e.dyl, samt genom att beakta hanteringen av risken för skogs-brand. Enligt rekommendation från räddningsver-kens gemensamma nätverk, ska avståndet tili bo-sättning e.dyl vara minst 600 m. Vid olyckstillbud har delar slungats t.o.m. ca 500 m från vidkraftverket.

Synpunkter angående vindkraftverkens säkerhet har sänts vidare till operatören för iakttagande i detaljerad projekterig.

18.9.2014

4 Österbottens förbund

(Saapunut / ankomst 18.9.2014)

Österbottens förbund ber om ursäkt för att vi inte har gett utlåtande om programmet för deltagande och bedömning för Märkenkall vindkraftspark, och för att ingen kunde delta i tisdagens myndighetsmöte. Vi skickar nu de kommentarer förbundet har angående programmet för deltagande och bedömning:

På sidan 7 kan rubriken 3.4 "Landskapsplan" med fördel ändras till "Österbottens landskapsplan". Och på sidan 10 kan rubriken "Etapplan II" hellre skrivas "Etapplandskapsplan II".

Under rubriken "Etapplan II" på sidan 10 kan man i slutet av andra meningen nämna att etappland-skapsplanen har skickats till miljöministeriet för fast-ställelse.

Sista meningen under rubriken "Etapplan II", "Pro-jektområdet Märkenkall är reserverat för vindkrafts-utbyggnad", borde ändras så att det framkommer att projektområdet Märkenkall i etapplandskapsplanen har anvisats som ett område lämpligt för vindkrafts-utbyggnad. Beteckningen tv-1 i etapplandskapspla-nen är inte en områdesreservering, utan en beteck-

REVISIONER

Granskningar och specificeringar som utlåtandet framför revideras i planens dokumentation och iaktas i processen.

Bilaga/Liite 2






ning för områdets särdrag.

I övrigt är projektområdets förhållande till land-skapsplanen korrekt beskrivet. I utlåtandet om miljö-konsekvensprogrammet önskade Österbottens för-bund ett alternativ som beaktar den riktgi-vande/alternativa vägsträckningen Helsingby-Vassor. Till sist påpekar Österbottens förbund att delgeneralplanen inte bör gå vidare i planläggnings-processen innan MKB-beskrivningen för Märkenkall vindkraftspark är färdig.

Bilaga/Liite 2



2.2 Lausunnot ja vastine-ehdotukset, Vaasa




14.8.2014

1 Fingrid

Suunnittelualueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 220 kV voimajohto Kristiina–Ventusneva yhteisellä johtoau-kealla EPV Energia Oy:n ja Herrfors Nät-Verkko Oy:n 110 kV voimajohtojen kanssa.

Kuva 1. Voimajohdot kaava-alueella.

Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttö-oikeuden supistus 110 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus kuvassa 2). Johtoalue muodostuu 90 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean mo-lemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reuna-vyöhykkeistä. Rakennusrajoitusalue ulottuu Fingridin voimajohdon puolella johtoalueen ulkoreunaan eli 31 metrin etäisyydelle 220 kV voimajohdon keskilinjas-ta. Lähtökohtana on otettava huomioon, että voima-johtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai raken-nelmia ilman erityistä lupaa.

Kuva 2. Voimajohtojen poikkileikkaus kaava-alueella.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon rakentamalla sähköasemalta 110 kV ilmajohto tule-van 400 kV voimajohdon liittymispisteeseen, joka sijaitsee noin 10 km hankealueen koillispuolella. OAS:issa esitetty liityntäratkaisun kuvaus on virheel-

YVAa koskeva palaute on välitetty han-kesuunnitelmassa ja ympäristövaikutus-ten arvioinnissa huomioitavaksi.

TARKISTUKSET

Liityntäratkaisun kuvaus kaava-asiakirjoissa tarkistetaan YVA-selostuksen mukaiseksi.

Bilaga/Liite 2






linen ja poikkeaa hankkeen YVA-ohjelmassa esite-tystä ratkaisusta. Liityntävoimajohdon tai -sähköaseman osalta tulisi mainita myös voimajoh-don tai aseman nimi ja omistaja, jolloin teksti olisi yksiselitteisempi. Myös hankkeen kuvauksessa OAS:in sivulla 11 on poikkeavuuksia hankkeen YVA-ohjelmaan nähden. OAS:in sisältöä tulee näiltä osin tarkentaa vastaamaan YVA-ohjelmaa.

Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan heinä-kuussa 2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012). Fingrid Oyj on ottanut siinä kantaa tuulivoimalan sijoittamiseen voimajohtoon nähden: Kantaverkon käyttövarmuu-den ja kunnossapitotoiminnan varmistamiseksi tuuli-voimaloiden sijoittamisessa kantaverkkoon kuuluvi-en voimajohtojen ympäristöön on otettava huomioon muun muassa seuraavaa:

- Tuulivoimalan sijoittumisessa tulee huomioida, ettei voimalasta talvella irtoava lumi tai jää pääse lentämään johtoihin tai niiden rakenteisiin.

- Tuulivoimalasta ilmaan mahdollisesti syntyvät pyörrevaikutukset voivat aiheuttaa johtimissa vä-rähtelyä ja jopa johtimien laajempaa heilahtelua, millä on johdinlankoja ja johtimia sekä niiden ri-pustusrakenteita kuluttava vaikutus.

- Tuulivoimalan sijoittamisessa voimajohtojen lä-heisyyteen tulee huomioida myös, ettei voimala kaatuessaan tai missään tilanteessa aiheuta vaa-raa voimajohdolle ja sen rakenteille.

- Voimajohdolle lunastetun johtoalueen helikopteri-raivaukset sekä lentotarkastukset pystytään to-teuttamaan ilman, että tuulivoimalat ovat rajoitta-va tai vaarantavatekijä.

Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoit-taa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus =napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulko-reunasta mitattuna.

Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen ris-teämälausunto. Risteämälausunnossa esitetään an-nettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne sei-kat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suun-nittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otet-tava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoit-teeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla [email protected].

Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja ra-kennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohto-ja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajoh-tojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta.

Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan ete-nemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoi-taa Mika Penttilä puh. 030 395 5230.

Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, jois-

Bilaga/Liite 2






sa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI.

5.8.2014

2 Vaasan kiinteistötoimi

Kiinteistötoimella ei ole kaavan vireilletulon eikä OAS:n suhteen huomautettavaa.

Merkkikallion tuulivoimapuistohanke tukee kaupun-gin strategisia tavoitteita uusiutuvien energiamuoto-jen käyttöönottamiseksi ja kehittämiseksi.

Merkitään lausunto tiedoksi.

14.8.2014

3 Pohjanmaan museo

Pohjanmaan museo on tutustunut O2 (OX2?) Fin-land Oy:n Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kun-nan rajalle valtatie 8:sta etelään sijoittuvan Merkki-kallion tuulivoimalaalueen osayleiskaavan osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmaan.

Suunnitelmassa tulisi selventää onko kyseessä kun-tien yhteinen kaava vai kaksi itsenäistä kaavaa. Asia vaikuttaa olevan kaavoiltajille päivänselvä, mutta ei ehkä avaudu lukijalle.

Hankealueen koko on noin 2330 hehtaaria. Edellä kaavojen suhteesta sanottu huomioiden, voi olla tar-peellista selventää, kuinka suunnittelualue jakautuu Vaasan ja Mustasaaren kesken.

Kaavoitettaessa on tarkoitus hyödyntää YVA:ssa laadittavien selvitysten tuloksia. Maastokäynteihin perustuvia selvityksiä tehdään ainakin kasvillisuu-desta, eläimistöstä ja linnustosta. Olisi myös hyvä kertoa maiseman ja kulttuuriympäristön (kulttuuri-maisema, rakenneltu ympäristö ja muinaisjäännök-set) tiedonhankinnan menetelmät kuten esimerkiksi arkistotutkimus ja täydennysinventoinnit.

OAS sivu 7. Todetaan, eltä kyseessä on Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2, kun kyseessä on Pohjanmaan maakunnan vaihekaava. Sama se-kaannus kyseessä olevasta maakunnasta jatkuu si-vulla 10.

OAS sivu 17. Museoviraston voi poistaa osallisista. Maakuntamuseo ottaa kantaa sekä yleis- että ase-makaavoitukseen, joten sille kuuluvat myös tuuli-voimaa koskevat asiat. Työnjako perustuu museovi-raston kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen.

OAS:ssa kerrotaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksen tarkoitus, eteneminen, vuo-rovaikutus sekä aikataulu. Museo muistuttaa ystä-vällisesti, että hankkeen tulisi seurata ympäristövai-kutusten arviointia siten, että selvitykset ja yhteysvi-ranomaisen lausunnot ovat valmiina, kun osayleis-kaavasta pyydetään lausunnot.

Museolla ei ole tässä vaiheessa muuta huomautet-tavaa Merkkikallion osayleiskaavan valmistelusta.

TARKISTUKSET

Lausunnossa esiintuodut korjaukset ja tarkennukset tarkistetaan kaava-asiakirjoihin sekä otetaan prosessissa huomioon.

Bilaga/Liite 2






4.8.2014

4 Pohjanmaan pelastuslaitos

Vaasan kaupungin kaavoitus ilmoittaa 15.6.2014 päivätyllä kuulutuksella, Merkkikallion osayleiskaa-vahankkeesta jonka osallistumis- ja arviointisuunni-telma (OAS) pidetään nähtävillä 16.6.–15.8.2014.

Olen tutustunut OAS:n asiakirjoihin ja totean Poh-janmaan pelastuslaitoksen mielipiteenä seuraavaa:

Tuulivoimaloiden riskit muodostuvat konehuoneen arvokkaasta laitteistosta ja eri syttymislähteistä, sa-laman iskun suuresta vaarasta sekä voimalan käyt-töstä ilman paikalla olevaa henkilökuntaa. Pelastus-laitos ei yleensä pysty sammuttamaan tuulivoimalai-toksen konehuoneessa (naselli) syttynyttä tulipaloa, johtuen voimalan korkeasta sijainnista. Voimalat si-jaitsevat myös usein syrjässä johon pelastuslaitok-sella on pitkä toimintavalmiusaika.

Tuulivoimaloiden palovahinkojen syyt liittyvät tyypil-liesti salamaniskuihin, sähkölaitteisiin ja -asennuksiin, jarrujen ym kuumiin pintoihin, tulitöihin, palokuormaan sekä kunnossapidon rajoituksiin. Maailmalla sattuneissa palovahingoissa esimerkiksi tuulivoimalan lapa on syttynyt salamaniskusta ja siitä pudonneet osat ovat sytyttäneet konehuoneen. Puo-toavat osat aiheuttavat vaaraa ja voivat sytyttää ym-päristöä.

Tuulivoimaloiden palo- ja henkilöturvallisuuteen liit-tyvät järjestelyt määritellään rakennuslupaprosessis-sa. Kaavoituksessa voi huomioida emo riskien toteu-tuminen sijoittamalla voimalat riittävän etäälle asu-tuksesta tms. ja huomioimalla metsäpalon riskin hal-lintaa. Pelastuslaitosten verkoston kannanoton mu-kaan tuulivoimalan etäisyys asutuksesta ym. koh-teista tulee korkeudesta riippuen olla vähintään 600 m. Tapahtuneessa vahingossa on tiettävästi mitattu, että voimalan osia on lentänyt noin 500 m etäisyy-delle.

Tuulivoimaloiden turvallisuutta koskevat näkökohdat on toimitettu operaattorille otettavaksi huomioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

Bilaga/Liite 2



3 KUULUTUS JA LAUSUNTOPYYNTÖ / KUNGÖRELSE OCH BEGÄRAN OM UTLÅTANDE

Bilaga/Liite 2



Bilaga/Liite 2


VUOROVAIKUTUSRAPORTTI: osallistumis- ja arviointisuunnitelman Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä 26.1.2015 nähtävillä olon aikana tulleet mielipiteet ja lausunnot 4 ALKUPERÄISET MIELIPITEET (ERILLINEN LIITE) / URSPRUNGLIGA ÅSIKTER (SKILD

BILAGA)

5 ALKUPERÄISET LAUSUNNOT (ERILLINEN LIITE) / URSPRUNGLIGA UTLÅTANDEN (SKILD BILAGA)

Bilaga/Liite 2

Åsikterna och utlÅtandena som fÅtts dÅ programmet … · pdb till påseende 16.6.–15.8.2014 i...

Documents