sievin kunta talousarvio 2017 taloussuunnitelma...

Sievin kunta Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019

KH 05.12.2016 142 § KV 15.12.2016 60 § Dnro KH: 27/031/2016

ii

Sisällysluettelo YLEISPERUSTELU ........................................................................................................................................................................ 3 1. SIEVIN KUNNAN STRATEGIA .................................................................................................................................................. 4 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................................................ 5

2.1. Kunnan alue ................................................................................................................................................................ 5 2.2. Väestö ......................................................................................................................................................................... 7 2.3. Henkilöstösuunnitelma 2017-2019 ............................................................................................................................ 11

3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................ 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne ...................................................................................................................................... 14 3.2. Sievin kunnan talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017- 2019 yleiset tavoitteet ja laadintaperusteet ............. 15

3.2.1. Suunnitelman menoperusteet ............................................................................................................................. 19 3.2.2 Suunnitelman tuloperusteet ................................................................................................................................ 22 3.2.3. Suunnitelmavuodet ............................................................................................................................................. 25

3.3. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ............................................................................................................ 25 3.4. Talousarvion sitovuus ja poistosuunnitelma .............................................................................................................. 27

4. KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................................................................. 28 YHTEENVETO LAUTAKUNNITTAIN SITOVIN TASOIN ............................................................................................................. 62 TULOSLASKELMAOSA .............................................................................................................................................................. 63 TALOUSARVION RAHOITUSOSA .............................................................................................................................................. 64 Poistosuunnitelma ......................................................................................................................................................................... 65 INVESTOINTIOSA ........................................................................................................................................................................ 67 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ............................................................................ 70

Sievin kunnan talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017–2019

3

Y L E I S P E R U S T E L U Suomen 100-vuotisjuhlavuosi sekä Sievin oma 150-vuotisjuhlavuosi tulevat näkymään monin eri tavoin kunnan toiminnassa ja tapahtumissa läpi koko juhlavuoden 2017.

Hallituksen tavoitteena on ollut suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Kesällä 2016 pitkällisen neuvottelun tuloksena solmittiin lopulta tähän tavoitteeseen tähtäävä kilpailukykysopimus. Sopimukseen sisältyy elementtejä, jotka vähentävät kuntien toimintamenoja, mutta myös verotuloja. Verotulomenetyksiä kompensoidaan osittain valtionosuusjärjestelmän kautta. Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus kuitenkin heikentää entisestään kuntien taloutta suunnitelmakaudella.

Vuonna 2015 uudistettu kuntalaki siirtää kuntavaalit ensimmäisen kerran syksyltä keväälle. Ensimmäisen kerran kuntavaalit pidetään syksyn sijasta keväällä vuonna 2017. Muutoinkin vuoden 2017 aikana voimaan astuvat viimeiset kuntalakiin liittyvät säännökset, jotka muuttavat kuntatalouden tarkastelun kuntakonsernitarkasteluun. Tällä tulee olemaan merkittäviä muutoksia kuntien talouden seurantaan.

Vuodelle 2019 on suunniteltu valtakunnallista maakuntauudistusta, jolloin iso osa kuntien vastuulla olleista tehtävistä siirtyisi maakuntien hoidettaviksi. Tässä yhteydessä kuntien verotusoikeutta ollaan kaventamassa ja tuloveroprosentteja on esitetty leikattavaksi kaavamaisesti 12,3 prosenttiyksiköllä. Samassa yhteydessä on tarkoitus uudistaa valtionosuusjärjestelmää. Tämän uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä osittain avoinna, eikä niitä näin ollen ole huomioitu laadittaessa taloussuunnitelmaa suunnitelmavuodelle 2019.

Vaikka maakuntauudistuksessa on edessä vielä lukuisia ratkaisemattomia asioita, tulee meidän valmistautua uudistukseen huolellisesti ja aloitteellisesti. Sievin kunta haluaa erityisesti painottaa elinvoiman edistämiseksi tasapuolista palvelutarjontaa maakuntien koko alueella sekä yhteistyötä tulevien maakuntien kesken. Edunvalvontatyö kokonaisuudessaan on Sievin kunnalle elintärkeää niin kuntalaisten kuin kunnan elinkeinoelämän kannalta.

Sievin palvelutarjonnan kehittämiseen ja uudistamiseen kunta osallistuu vuosina 2017 – 2018 erittäin merkittävällä roolilla investointien mahdollistajana. Suunnitteilla on aloittaa vuoden 2017 aikana Sieviin hyvinvointiaseman (sisältäen terveysaseman) ja liikekeskuksen, vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön sekä uuden paloaseman rakentaminen. Lisäksi kunta on mukana Jokilaaksojen Kuituverkko-osuuskunnan kanssa toteuttamassa Sieviin kaikille kuntalaisille tarjottavaa huippunopeaa valokuituverkkoa. Ja unohtamatta kunnan nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemista kunta rakentaa juhlavuotenaan skeittiparkin urheilupuiston alueelle.

Tervetuloa rakentamaan yhdessä juhlavuottamme 2017!

Kunnanjohtaja Janne Tervo


4

1 . S I E V I N K U N N A N S T R A T EG I A Visio: Sievi on innovatiivinen menestyjä elinkeinoelämän ja kuntakentän muutoksissa. (Kvalt 30.10.2013, 65 §, Liite 2)

Visio perustuu siihen, että Sievin kunta on pohjimmiltaan sekä vahva kehittäjä että luotettava kumppani. Tämä näkyy siinä, että kunta on ennakkoluuloton edelläkävijä ja nopea soveltaja. Kunnan toiminta on kestävällä taloudellisella pohjal-la. Sievin kunnan toiminta-ajatuksena on huolehtia kuntalaisten palveluista ja kunnan elinvoimaisuudesta. Sievin kunnan päästrategia:

1) Sievin kunta toimii tehokkaalla konserniohjausmallilla, jossa kunnanhallituksen ja valtuuston ohjaava rooli koros-tuu. Tavoitteena on yhteistyön avulla toiminnallisten uudistusten toteutus ja tuottavuuden edistäminen.

2) Velkamäärän ja taloudellisten riskien hallinta ja käyttötalouden vakiinnuttaminen kestävälle tasolle

Talousarviovuoden tavoite: Ylijäämäinen tilinpäätös, investoinnit pääosin lainarahalla

3) Elinkeinojen kehittämisessä korostuu olosuhteiden luominen uusille avauksille, joissa keihäänkärkinä ovat mm. bioenergia ja energiateknologia, palveluyrittäminen, matkailu, ympäristöhankkeet ja olemassa olevien yritysten huomioiminen.

Talousarviovuoden tavoite: Edellä olevien lisäksi hyvinvointipalvelujen tuottamisen monipuolistaminen, liikekeskushankkeen, valokuituhankkeen ja tuotantopuiston alkuun saattaminen.

4) Sievissä halutaan panostaa kuntalaisten hyvinvointiin. Asukasluku pidetään kasvu-uralla, tavoitteena 6000 asu-kasta. Sieviä kehitetään viihtyisänä ja turvallisena asuinympäristönä.

Talousarviovuoden tavoite: Asukasluku pyritään saamaan kasvu-uralle.

Tavoitteeksi on asetettu ylijäämäiset tilikaudet niin, että kunnan menokehitys sopeutetaan verorahoituksen kasvun ja valtionosuuksien mukaiseksi. Tämän tavoitteen mukaisesti vuosikatteen tavoitetasona on 2 kertaa vuosittaisten poisto-jen määrä. Toisena tavoitteena on järjestää palvelut kustannustietoisesti niin, että kunnan oma ja ostettu palvelutuotanto toteute-taan tehokkaasti ja taloudellisesti. Toiminnalliset tavoitteet määritellään vuosittain huomioiden käytettävissä olevat resurssit. Investoinneissa ja niiden suunnittelussa huomioidaan vaikutus käyttötalouteen ja kunnan omaisuuden arvoa säilyttäviin korjausmenoihin. Inves-toinnit jaksotetaan niin, että velkamäärää ei enää oleellisesti nouse. Kuntalaisten verorasitusta ei päästetä kohtuuttomaksi. Yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä vahvistetaan kunnan elinvoimaisuutta ja turvataan verotulojen kasvu.


5

2 . Y L E I S E T L Ä H TÖ KO H D A T 2 . 1 . K u n n a n a l u e Sievin kunta sijaitsee entisen Oulun läänin eteläosassa. Sen rajanaapureita ovat Reisjärven ja Toholammin kunnat sekä Kalajoen, Ylivieskan, Nivalan, Haapajärven ja Kannuksen kaupungit. Kunnan kokonaispinta-ala on 799 km2 ja maapinta-ala 785 km2. Kunnan alueellinen sijainti on esitetty kartassa 1. Yleisen hallinnollisen jaotuksen mukaan Sievi kuuluu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alaisuuteen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Ylivieskan seutukuntaan. Oikeudellisessa jaotuksessa Sievi kuuluu Ylivieska-Raahen kärä-jäoikeuteen ja Rovaniemen hovioikeuspiiriin. EU:n tukialueista Sievi kuuluu tukialueeseen 2. Terveyspalvelut on järjes-tetty peruspalvelukuntayhtymä Kallion kautta yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa (Karttakuva 2). Sievin kunta muodostuu viidestä varsinaisesta talouskylästä: Sievinkylä, Jyrinki, Järvikylä, Jokikylä ja Kiiskilä sekä kah-desta ns. taajamatalouskylästä: Kirkonseutu ja Asemanseutu. Peruskyliä on kaiken kaikkiaan 12.

Jäsenyys Pohjois-Pohjanmaan liitto Kartta 1. Sievi osana maakuntaliittoja.


6

Karttakuva 2. Erikoissairaanhoidon järjestäminen. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri (OYS), oranssialue (alue 3) kartalla. Keski-Pohjanmaan sairaala (Kokkola), kirkkaan sininen alue (alue 5) kartalla.


7

2 . 2 . V ä e s t ö

Sievin kunnassa oli vuoden 2015 lopussa 5124 asukasta, joista huomattava osa, 2046 henkilöä, asui Kirkonkylänseudul-la (kuvio 1).

Kuvio 1. Sievin väestö 31.12.2015. Ikäluokittain vertailtuna, asukasmäärissä näkyy selvästi opiskelu- ja osittain myös työpaikkojen sijaitseminen Sievin kunnan ulkopuolella ja sitä kautta syntyvä muuttoliike (kuvio 2). Toisaalta pitemmällä aikavälillä on havaittavissa synty-vyyden laskua ja ikärakenteen painottumista hiljalleen vanhempiin ikäluokkiin (kuvio 3).


8

Kuvio 2. Väestön ikärakenne Sievissä 2015

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

2010 2011 2012 2013 2014 2015

- 14 1450 1438 1419 1404 1390 1371

15 - 24 757 717 686 697 677 679

25 - 44 1111 1110 1092 1046 1034 1026

45 - 64 1209 1219 1219 1207 1183 1169

65 - 74 394 397 420 436 471 480

75 - 389 404 405 408 399 399

Väestön ikärakenne Sievissä 2010-2015

Kuvio 3. Väestön ikärakenne Sievissä vuosina 2010–2015. Kuvioiden 4 ja 5 perusteella syntyvyyden määrä näyttää vakiintuneen lähemmäs 80 kuin 100 lasta vuodessa, kuolleisuuden ollessa 40-50 välissä. Muuttoliikkeen vaikutus kunnan väestöpohjaan vaihtelee vuodesta toiseen, ollen kuitenkin nettona tappiollinen. Iäkkäämmän väestönosan suhteellinen osuus väestöstä on lisääntymässä pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna


9

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Elävänä syntyneet 97 100 82 88 83 69

Kuolleet 37 33 39 40 48 47

Kuntaan muuttaneet 226 255 225 245 199 176

Kunnasta muuttaneet 258 359 312 347 281 239

Väestön muutos Sievi

Kuvio 4. Väestömuutokset Sievissä vuosina 2010–2015.

Kuvio 5. Väestömuutos Sievissä vuonna 2016 ennakkotietojen perusteella. Kuvio 6. Asuntokunnat Sievissä 2015


10


11

2 . 3 . H e n k i l ö s t ö s u u n n i t e l m a 2 0 1 7 – 2 0 1 9 Henkilöstötyö kuuluu yleishallinnon ja hallintokuntien esimiesten vastuulle. Sen avulla on tarkoitus johtaa ja tukea henki-löstöä onnistuneissa työsuorituksissa sekä työn mielekkyyden kokemisessa. Henkilöstösuunnitelma hyväksytään val-tuustossa vuosittain osana talousarviota. Suunnitelmassa määritellään henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä asioita. Tavoitteena on tehokas ja joustava toimintakulttuuri, työkyvyn säilyttäminen muuttuvassa ympäristössä, nollato-leranssi työpaikkakiusaamiselle ja henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa työtään koskeviin asioihin. Mittareiksi on valittu sairauspoissaolot, työhyvinvointikysely, kehityskeskustelut, riskien ja vaaran arvioiminen säännöllisesti sekä henkilöstön vaihtuvuuden ja saatavuuden seuraaminen. Henkilöstön työkykyä tuetaan ja seurataan vuosittain vahvistettavan tyky-suunnitelman mukaisesti. Riskien ja vaarojen arviointi sekä kehityskeskustelut on vakiinnutettu vuosittaiseksi toimintatavaksi ja niitä kehitetään jatkuvasti palvelemaan käytännön tarpeita. Henkilöstösuunnittelussa tärkeät toimijat ovat kunnan johtoryhmä ja esimiehet, kunnanhallituksen alainen henkilöstöjaosto ja yhteistyökomitea/työsuojelutoimikunta. Työmenetelmiä suunnitellaan ja kehitetään monita-hoisessa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa esimiesten, tiimien ja henkilöiden välillä. Palaute ja arviointi toiminnassa onnistumisesta ovat vuorovaikutteisia ja kahdensuuntaisia; henkilöstöltä esimiehille ja esimiehiltä henkilöstölle. Henkilös-tö toimii luontevassa yhteistyössä myös muiden sidosryhmien ja luottamushenkilöiden kanssa. Palkanlaskenta asiantun-tijapalveluineen ostetaan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus Hetasta. Tavoitteisiin päästään turvaamalla henkilöstön työkyky, sitouttamalla henkilöstö yhtenäisiin pelisääntöihin ja tukemalla nopeaa ongelmanratkaisua. Käytännön keinoina ovat mm. aktiivisen tuen ja työkyvyn hallinnan toimintamalli sekä päih-deohjelma ja hoitoonohjaussopimus. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi kehitetään säännönmukaisia menetelmiä sekä vahvistetaan käytössä olevien tietokoneohjelmien raportoinnin hyödyntämistä. Työnantaja huolehtii henkilöstön kouluttautumis- ja osallistumismahdollisuuksista sekä hyvästä työilmapiiristä tiedottamisella, aktiivisella yhteistyöllä mm. erilaisissa työryhmissä, työterveyshuollon palveluilla ja kohdennetuilla työkykyä nostavilla toimilla. Lomautuksia tai irtisanomisia vältetään ja ensisijaiseksi keinoksi vastata muutoksiin asetetaan toiminnan tehostaminen ja uudelleenorganisointi. Se tapahtuu työtä järkeistämällä (erityisesti rutiinitöiden systematisoinnilla), sijaistarpeen kriitti-sellä arvioinnilla ja voimavarojen suuntaamisella yksilön ja yksikön ydintehtävään. Lisäksi hallintosääntöuudistuksen yhteydessä tarkastellaan koko kunnan toimintaorganisaatiota avoimesti tavoitteena työtehtävien mielekäs sisältö ja tar-koituksenmukaisuus. Joustavaa työaikaa käytetään tasapainottamaan työnantajan tarvitseman työvoiman vaihtelua sekä tarjotaan työntekijäl-le mahdollisuutena oman työtehtävänsä toteuttamisen suunnittelussa ja työkyvyn ylläpidossa. Henkilöstöä motivoidaan oma-aloitteiseen ja kokonaisvastuulliseen tehtävänhoitoon ja työtapojen kehittämiseen sekä työkyvyn ylläpitoon. Työta-pojen kehittämisen myötä vapautuvaa työaikaa hallintokunnat käyttävät arvionsa mukaan esimerkiksi kuntien väliseen yhteistyöhön asiantuntija- ja suunnittelutyön vaihdossa tai työn myymiseksi ulkoiselle asiakkaalle. Työnantaja suhtautuu myönteisesti henkilöstön harkinnanvaraisiin palkattomiin vapaisiin, milloin se työtehtävän hoitamisen puolesta on mah-dollista. Hallintokuntia ja työyhteisöjä kannustetaan itseohjautuvaan oman työnsä asiantuntijuuteen ja samalla hyväksy-tään niiden välinen vaihtelevuus työtehtävissä, haasteissa ja ratkaisuissa.

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET

YLEISHALLINTO TA 2014

TA 2015

TA 2016

TA 2017 2014 2015 2016 2017

Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1

Hallintopäällikkö 1 1 1 1 1 1 1 1

Kunnankamreeri 1 1 1 1 1 1 1 1

Arkisto-toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 3 3 2 2 2,2 2,1 2 2

Tietohallintopäällikkö 1 1 1 1 1 1 1 1

Atk-tukihenkilö 1 1 1 1 1 1 1 1

yhteensä 9 9 8 8 8,2 8,1 8 8


12

YMPÄRISTÖTOIMI HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

HENKILÖTYÖVUO-DET

TA 2014

TA 2015

TA 2016

TA 2017 2014 2015 2016 2017

Ympäristösihteeri 1 1 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6

Ympäristötarkastaja

0,3

Rakennustarkastaja 1 1 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1

Yhteensä 3 3 3 3 2,6 2,6 2,6 2,9

KOULUTOIMI HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

HENKILÖTYÖVUO-DET

Koulutoimenjohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 2 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5

Kuraattori 1 1 1 1 1 1 1 1

Rehtori 1 1 1 1 1 1 1 1

Lehtori 18 18 17 20 18 18 17 20

Aineenopettaja 1 1

Tuntiopettaja 4 6 7 4 4 6 7,2 4

Luokanopettaja 29 29 31 30 29 29 30,42 30

Erityisluokanopettaja 6,5 7 8 8 5,7 6,8 8 8

Erityisopettaja 3 3 3 3 3 3 3 3

Esiluokan opettaja 9 10 9 9 7,8 8,7 8,5 8,05

Koulunkäyntiavustaja 12 13 16,5 14,5 10 10,8 16,2 18,04

Iltapäiväkerhon ohjaaja 1 0,5

Iltapäiväkerhon ohjaa-ja/koulunk.avustaja 7

8

7

9 6 7,6

1,8

2,61

Yhteensä 95,5 99,5 104 103 90,5 95,4 97,62 99,2

LUKIO

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

HENKILÖTYÖVUO-DET

Rehtori 1 1 1 1 1 1 1 1

Lehtori 7 7 7 7 7 7 7 7

Tuntiopettaja 1

0,8

Yhteensä 8 8 9 8 8 8 8,8 8

VARHAISKASVATUS HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET

Päiväkodinjohtaja 1 1 1 1

Perhepäivähoidon ohjaaja 1 1 1 1

Lastentarhanopettaja 8 9 7,6 8,2

Lastenhoitaja 11 11 10,5 10,7

Ryhmäavustaja 3 5 3 4,52

Ryhmäperhepäivähoitaja 3 3 3 3

Perhepäivähoitaja 13 13 13 13

Yhteensä 43 40 43 39,1 41,42


13

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET

VAPAA-AIKATOIMI TA 2014 TA 2015 TA2016 TA2017 2014 2015 2016 2017

Vapaa-aikasihteeri 1 1 1 1 0,5 0,5 1 1

Vahtimestari 1 1

1 1 Urheilualueiden hoitaja 1 1 1 2 1 1 1 2

Vapaa-aikatoiminnan ohjaaja 1 1 2 2 1 1 2 2

Työllisyyskoordinaattori 1 1 1 1

Työnohjaaja (Työkolmio) 2 2 2 2 2 2 2 2

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja

1 1

1 1

Jelppiverkon yksilövalmentaja 1 1 1 1 1 1 1 1

Jelppiverkon etsivä nuorisotyöntekijä 1 0,5

Kirjastonjohtaja -> hanketyö 2017 1 1 1 1 1

Kirjastovirkailija 3 3 2 2 3 3 1,5 2,0

Kirjastoautonkuljettaja/kirjastovirkailija 1 1 1 1 1 1 1 1

Yhteensä 11 11 13 15 10,5 11,5 12,5 14,5

TEKNINEN TOIMI

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

HENKILÖTYÖVUO-DET

Tekninen johtaja 1 1 1 1 1 1 1 1

Rakennusmestari 1 1 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 2 1 1 1 1,2 0,4 0,4 0,4

Palvelusihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1

Talonmies / kiinteistönhoitaja 3 3 2 2 2,18 2,18 2 2

Siivooja 12

13,26 Nuohooja 1 1 1 1 1 1 1 1

Kirvesmiehet 3 3 3 3 3 3 3 3

Palvelujohtaja (ent. –päällikkö) 1 1 1 1

0,27 0,23 0,23

Ravitsemistyöntekijä 11 11 8 8 13,83 5,61 5,61 5,61

Laitoshuoltaja 13 13 13 11,78 11 11

Palvelutyöntekijä 8 8 8 7,78 *) 8,78 8,78

Vastaava ravitsemistyötekijä 1 1 1 1 1 1

Kokki 2 2 2 2 2 2

Dieettikokki 1 1 1 1 1 1

Yhteensä 36 48 44 44 37,47 39,02 39,02 39,02

KAIKKI YHTEENSÄ 162,5 178,5 221 224 156,27 164,62 207,64 213,04 *)korjattu luku


14

3 . T A L O U D E L L I S E T L Ä H TÖ KO H D A T 3 . 1 . Y l e i n e n t a l o u d e l l i n e n t i l a n n e

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvujää vain noin kol-meen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannontaso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edel-leen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhdenprosentin. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jäätänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso-Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitu-levaisuudessa. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattis-ta menojen kasvupainetta. Vaikka julkisen talouden velan kasvun suhteessa BKT:hen ennakoidaan pysähtyvän vuosi-kymmenenloppuun mennessä, julkisen talouden rahoitusaseman ei ennakoida tasapainottuvan. Pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestönikääntyminen, mikä johtaa eläke-, tervey-denhuollon ja pitkäaikaishoivan menojen kasvuun. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähty-minen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua. Vanhushuoltosuhde eli ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) suhde työikäiseen väestöön(15–64-vuotiaisiin) havainnollistaa väestön ikärakenteen muutoksen muka-naan tuomaa haastetta julkiselle taloudelle. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan ikääntyneitä on kuluvana vuonna 33 jokaista 100 työikäistä kohden. Jo vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrän ennakoidaan kasvavan 43 ja vuoteen 2060 mennessä 51 ikääntyneeseen jokaista 100 työikäistä kohden. Lähde: Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus syksy 2016

Kuntalain mukaan kuntatalousohjelmassa tulee käsitellä rahoitusperiaatteen toteutumista. Kuntatalousohjelmassa rahoi-tusperiaatteen toteutumista on arvioitu laskennallisilla kuntakohtaisilla poikkeamilla rahoitustasapainosta. Tätä poik-keamaa on suhteutettu kunnan tuloveroprosenttien sopeutustarpeeseen. Tarkoitus on hahmottaa yksittäiseen kuntaan kohdistuvaa kokonaisrasitusta. Syksyn 2015 kuntatalousohjelmaan verrattuna arvio kuntien rahoitusasemasta on muut-tunut jonkin verran. Kunnat ovat kasvattaneet menojaan maltillisesti, minkä oletetaan jatkuvan vielä ainakin vuosina 2017–2018. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta varsinkin vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Vero-jen korotuspaineet ovat pienentyneet syksyyn verrattuna, lähes puolella kunnista olisi laskennallisesti mahdollisuus alen-taa veroprosenttia rahoituksellista tasapainotilaa menettämättä. Vuodesta 2017 voimaan astuvat kuntalakiin liittyvät säädösmuutokset, jotka muuttavat kuntatalouden tarkastelun kuntakonsernitarkasteluun. Tällä on merkittäviä muutoksia kuntien talouden seurantaan. Kuntatalouden kehitysarvion perusteella tilanne muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 lähtien huonommaksi. Tarkastelukauden lopulla noin 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Tämä ei tarkoita, että kyseisen suuruinen veroprosenttien korotusaalto tapahtuisi todellisuudessa, vaan se kuvaa yhteen kunnan päätösvallassa olevaan taloudelliseen muuttujaan suhteutettua muutospainetta. Suhteessa syksyn 2015 kuntatalousohjelman vastaavaan tarkasteluun tilanne kuntakoh-taisten korotuspaineiden osalta on kokonaistasolla parempi, varsinkin tarkastelujakson alussa kuntien rahoitusasema näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Lähde: Valtiovarainministeriön julkaisu – kuntatalousohjelma 13a/2016


15

3 . 2 . S i e v i n k u n n a n t a l o u s a r v i o n 2 0 1 7 j a t a l o u s s u u n n i t e l m a n 2 0 1 7 - 2 0 1 9 y l e i s e t t a v o i t t e e t j a l a a d i n t a p e r u s t e e t

Kuntastrategiassa vuosikatetavoitteeksi on asetettu noin kaksi kertaa poistojen määrä. Tätä tavoitetta on vaikea saavut-taa hitaan taloudellisen kasvun taikana, koska se merkitsisi liian suuria toimintaa halvaannuttavia leikkauksia tai kohtuu-tonta verorasituksen lisäämistä. Talouden hitaan kasvun aikana voidaan pitää tavoitteena:

- käyttötalouden epävakaisuus ei aiheuta huomattavaa ja ylivoimaista nousua kunnan velkamäärään - taseeseen saadaan pitkällä aikavälillä kerrytettyä kohtuullisesti ylijäämää puskuriksi - Invesointeja priorisoidaan ja jaksotetaan velanoton rajoittamiseksi

Tämän hetkinen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan saisi olla este pitkän tähtäimen tavoitteille, kehitykselle ja elinvoimai-suuden lisäämiselle, vaan palveluja kehitettäessä on kyettävä näkemään pitemmälle tulevaisuuteen. Satsaukset ennalta ehkäisevään syrjääntymisen estämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen on tiedostettu ja ne näkyvät myös tavoitteiden asettelussa kunnan vetovoiman lisäämispyrkimyksinä. Sievin kunnan vuosikatteen kehitys näyttää vakiintuvan hiljalleen vajaan miljoonan euron tietämille (kuvio 6). Myös van-hat alijäämät on saatu katettua eikä talousarviovuonna 2017 vaikuttaisi tulevan uutta alijäämää. Verotuksessa tapahtu-neet muutokset kuitenkin ovat pienentäneet kunnan ylijäämää viime vuosina (kuvio 7).

Kuvio 6. Vuosikatteet Sievissä vuosina 2010–2017.


16

Kuvio 7. Tilikauden yli-/alijäämä vuosina 2009–2017.

Kuvio 8. Toimintakate, verotulot ja valtionsouudet, investoinnit sekä poistot asukasta kohti vuosina 2009–2017.


17

Kuvio 9. Vuosikate, investoinnit ja poistot vuosina 2013–2017. Taulukko 1. Kunnan lainatilanteen kehitys 2010–2017. Ottolainat 31.12. Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Enn 2016 Ta 2017 Lainakanta 1000€ 18 383 18 041 18 500 20 929 19 999 18 686 18 686 20 130 muutokset 560 -341 17 2 071 -930 -1 313 0 1 444 lainat €/ as 3 461 3 413 3 491 4 024 3 870 3 647 3 647 3 929

Antolainat 31.12. Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Enn 2016 Ta 2017 Lainakanta 1000€ 5 209 4 149 4 142 3 861 3 753 3 614 3 552 3 325 Lainat €/as 980 -1 060 788 742 721 705 693 649 (jakajana käytetty asukasluku 5 124 5 124 5 124)

taulukon 1 mukaan Sievin kunnan antolainakanta on hiljalleen vähentynyt, ottolainakanta on pysynyt ennallaan, vaikka-kin se vaihtelee vuosittain. Jatkossa uusi kuntalaki rajoittaa kuntien mahdollisuuksia tukea yrityksiä lainoilla ja takauksil-la, mikä osaltaan tullee laskemaan erityisesti antolainojen määrää.


18

Kuvio 10. Käyttötulojen jakautuminen 2017 (ulk.).

Palvelujen ostot

61 %

Henkilöstömenot

30 %

Materiaaliostot

5 %

Avustukset

3 %

Vuokrat

1 %

Käyttömenot 2017

Kuvio 11. Käyttömenojen jakautuminen 2017 (ulk.). Käyttötalouden tulojen lähteistä suurimmat ovat verotulot ja valtionosuudet (kuvio 10).


19

3.2.1. Suunnitelman menoperusteet

Kunnanvaltuusto on määritellyt vuosikatetavoitteeksi kuntastrategiassa kaksi kertaa vuosittaisten poistojen määrän. Tavoite on haastava, kiky sopimuksessa päätettiin lomarahojen leikkauksesta ja sosiaalimaksujen alennuksesta, tämä vaikuttikin käyttömenoihin alentavasti, mutta vaikutus leikattiin suurelta osin valtionosuuksista. Talousarviota onkin ra-kennettu kunnanhallituksen määrittelemän nolla-linjan pohjalle. Asiakaspalvelujen ostot on arvioitu talousarvioon saatujen ennakkotietojen perusteella. Hallintokunnille on annettu oh-jeeksi talousarvion laadintaa varten, että saatu lomarahan leikkauksen säästö saa jääda lautakuntakunnille kun palkko-jen sivukulujen alennukset leikattin lautakuntien menoista. Palkkasumman perusteella määräytyvät muut henkilöstöme-not on laskettu vuoden 2017 talousarvioon samoin kuin myöhemmille suunnitelmavuosille seuraavasti: Sotu-maksu 1,06 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,71 % tapaturmavakuutusmaksu 0,33 % ja taloudellinen tuki 0,05 %, yhteensä 0,38 % KuEL maksu 17,05 %. Valtion eläkevakuutusmaksu VaEL 16,84 % KuEL-maksu eläkemenoperusteinen maksu aiheuttamisperiaatteella; vuoden 2016 taso. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 0,7% palkoista

Hallintokunnille on lähetetty erillinen palkkaliite, johon hallintokuntien on tullut tarkistaa palvelulisien vaikutus ja määräai-kaisten työsuhteet. Seuraavassa taulukossa 2. on esitetty Sievin kunnan osuus peruspalvelukuntayhtymä Kallion kuluista. Tiedot perustuvat Kallion talousarvioon 2017. Vertailuluvuissa on otettu huomioon Kalliosta pois siirtyneiden toimintojen vaikuus. Taulu-kossa 3 kyseinen tieto on suhteutettu kunnan muihin käyttötalouden menoihin. Kallion menojen suuruus suhteessa mui-hin menoihin ja tuloihin vaikeuttaisi kuitenkin tiedoista muodostetun kuvion lukemista, minkä vuoksi kuviossa 12 kunnan käyttötalouden menot ja tulot on esitetty ilman sote-palveluja. Taulukko 2. Kallion laskuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon menot taulukon muodossa v. 2014 – 2017:

1.000 € 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA TA2017/ TP2015 %

TA 2017/ TA 2016 %

Sosiaalipalvelut ja perusterveyden-huolto 12017 12302 12651 12567 2,2 % -0,7 %

Erikoissairaanhoito 5853 6010 5800 6372 6,0 % 9,5 %

Yht 17 870 18 312 18 451 18 939 3,4 % 2,6 %

Lisäksi kunnalle Kalliosta siirtyneet työmarkkinatuen kuntatosuus, varhaiskasvatus ja perustoimeentu-lotuki

2 570 2 625 195 42


20

Taulukko 3. Talousarvion 2017 käyttötalousosa tehtävittäin (ulk+sis).

Tulot Menot

Vaalit 0 12 720

Valtuusto 0 51 564

Tilintarkastus 0 13 910

Kunnanhallitus 800 665 178

Keskustoimisto 383 710 653 337

Elinkeinotoiminta 10 000 356 910

Toimikunnat 600 3 273

Muu yleishallinto 0 263 830

Tietohallinto 272 390 270 864

Koulutoimen hallinto 640 124 353

Peruskoulutus 279 990 7 867 990

Varhaiskasvatuspalvelut 269 459 2 723 511

II:n asteen koulutus 690 1 038 001

Aikuiskoulutus 0 62 220

Muu opetustoimi 0 17 230

Liikunta ja urheilu, työllis-

täminen 359 940 1 228 982

Kulttuuritoimi 18 570 99 999

Kirjasto 16 400 299 325

Nuorisotyö 79 450 203 822

Ehkäisevä päihdetyö 0 9 725

Rakennustarkastus 42 550 126 060

Ympäristönsuojelu 55 740 96 215

Yksityistiehallinto 0 17 270

Yksityistieavustukset 0 38 670

Tekninen toimisto 73 850 248 973

Yhdyskuntasuunnittelu 0 53 930

Yhdyskuntatekniikka 2 000 234 017

Rakennukset 2 141 440 1 382 789

Muu kiinteistötoimi 112 260 107 215

Ruokahuolto 1 259 860 1 189 410

Puhtaanapitopalvelut 704 670 683 712

SOTE-palvelut 0

19 300 505


21

-5 000 000 0 5 000 000 10 000 000

Vaalit

Tilintarkastus

Keskustoimisto

Toimikunnat

Tietohallinto

Peruskoulutus

II:n asteen koulutus

Muu opetustoimi

Kulttuuritoimi

Nuorisotyö

Rakennustarkastus

Yksityistiehallinto

Tekninen toimisto

Yhdyskuntatekniikka

Muu kiinteistötoimi

Puhtaanapitopalvelut

653 337

7 867 990

2 723 511

1 038 001

1 228 982

1 382 789

1 189 410

683 712

Käyttötalous tulot ja menot ilman sote-

palveluja

Sarja1

Sarja2

Kuvio 12. Kunnan käyttötalous tulot ja menot ilman sote-palveluja.


22

Sisäiset erät Menoihin ja tuloihin sisällytetään myös ns. sisäiset erät, joita ovat mm. sisäiset kunnantalon ja muiden huoneistojen vuokrat ja rakennusten vuokrat, siivousmaksut, ICT-palvelujen kustannustenjako, sekä ns. kustannuslaskennalliset hal-lintomenot; yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista sekä teknisen ja koulutoimen sisäiset laskutukset mm. ruo-kahuollosta. Sisäisten erien sisällyttäminen kustannuksiin kertoo toiminnon todelliset kustannukset, vaikka niissä ei raha liikukaan. Kiinteistötoimi on arvioinut rakennusten vuokrat nettomenojen ja poistojen perusteella sekä huoneistojen vuokrat neliöi-den ja kustannusten perusteella, sisäiset siivousmenot on eriytetty ja näistä muodostuu sisäinen puhtaanapitomaksu. ICT-palvelut arvioidaan talousarvion menoista kustannuspaikkojen arvioidun käytön ja käytössä olevien ohjelmien aihe-uttamien kustannusten perusteella. Hallintokustannukset arvioidaan kustannuspaikoille menojen suhteessa: yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisesti hoidetut tehtävät hoidettavan tehtävän ja palkkauskulujen suhteessa käyttötalousmenoihin. Taulukko 4. Sievin kunnan sisäiset erät talousarviovuonna 2017.

Budjettiyhteenveto sisäiset erät TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017

3020 Sisäiset myyntituotot (sis) -1 228 506 -1 422 730 -809 405 -1 447 790 3021 Sisäiset siivoustulot -470 028 -528 900 -264 486 -528 990 3440 Sisäiset vuokratuotot huon -125 242 -91 160 -43 059 -91 260 3460 Sisäiset vuokratuotot (sis) -1 093 469 -1 236 890 -621 401 -1 205 970 3555 Luontoisedut ateriat (sis) -51 161 -50 300 -36 774 -66 800 3556 Luontoisedut muut (sis) -240 -2 880 TOIMINTATULOT (sisäiset) -2 968 406 -3 330 220 -1 775 125 -3 343 690 4094 Luontoisedut ateriat (sis) 46 831 34 976 66 800 4095 Luontoisedut muut (sis) 4 330 240 1 798 2 880 4342 Sis. toim.- ja pankkipalvelut 11 422 10 460 5 001 10 260 4426 Sisäiset palvelumenot (sis) 880 028 1 100 230 680 487 1 125 220 4427 Sisäiset siivousmenot 470 028 528 900 264 486 528 990 4535 Sisäiset aineet ja tarvikkeet 989 2 770 212 2 730 4850 Sisäinen tilityserävuokra 191 216 149 190 68 466 201 290 4860 Sisäinen vuokra rakennuks 1 021 060 1 178 860 592 511 1 095 940 4985 Vyörytyserät sis. 342 504 309 270 127 188 309 580 TOIMINTAMENOT (sisäiset) 2 968 408 3 279 920 1 775 125 3 343 690

3.2.2 Suunnitelman tuloperusteet

Käyttötalouden myyntituotot muodostuvat pääosin ruokapalvelujen ja siivouspalvelujen myynnistä. Maksutuotot taas koostuvat pääosin teknisen toimen ja rakennusvalvonnan maksuista sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Muut tuotot koostuvat lähinnä vuokratuotoista. Korkotuotot koostuvat antolainojen koroista ja pankkitilien koroista. Talousarviovuodelle 2017 veroprosentteja ei nostettu kuin yleinen kiinteistövero 0,9%:sta 0,93%:iin alarajan nosto vuok-si. Kunnallisveroprosentti pysyi 21,75 %:ssa, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,7 %:ssa, muiden kuin vaki-tuisten asuinrakennusten kiinteistövero 1,3 %:ssa ja yleinen kiinteistövero on nyt 0,93 %. Voimalaitosten kiinteistövero-


23

prosentti on 2,85 %, rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroa ei määrätty ja yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä ei peritä veroa. Suhdanneherkän yhteisöveron tuoton romahduksen jälkeen valtion ja kuntien jako-osuuksia muutettiin lailla niin, että kuntien osuus yhteisöverosta vuosina 2009–2011 nousi 22 %:sta 32 %:iin. Vuonna 2012 kuntien osuus oli 28 % ja vuonna 2013 noin 29 %. Varsinaista yhteisöveroprosenttia laskettiin vuoden 2014 alusta 24,5 %:sta 20 %:iin, mutta kuntien osuutta yhteisöverosta nostettiin 35 %:iin kompensaationa verotulojen menettämiseen. Kuntien jako-osuuden korotus päättyi kuitenkin vuoden 2015 lopussa, minkä vuoksi kuntien osuus yhteisöverotuloista jäi vuonna 2016 noin 220 miljoonaa alhaisemmaksi kuin vuonna 2015. Kuntien jako-osuus on vuonna 2016 30,92 % ja vuonna 2017 kuntien jako-osuus on hivenen korkeampi eli 30,34%. Tuloveropohjassa tapahtuvien muutosten mm palkansaajien pakollisten vakuutusmaksujen nousun aiheuttama verotulo-vähennys pienentää kunnallisverotuloja vuonna 2017, mutta pääosin nämä verotulomenetykset on luvattu kompensoida korottamalla kuntien saamia valtionosuuksia. Taulukko 5. Sievin kunnan verotulot vuosina 2010 – 2017.

VEROTULOLAJI 1.000 euroa

TP 2010

TP 2011

TP 2012

TP 2013

TP 2014

TP 2015

TA 2016

TA 2017

KUNNALLISVERO 10.521 11.609 11.867 12.429 12.607 12.838 12.580 12.328 YHTEISÖVERO 1.665 1.935 1.474 1.635 1.605 1.853 1.504 1.879 KIINTEISTÖVERO 589 604 710 841 1.058 1.036 1.054 1.070 YHTEENSÄ 12.775 14.147 14.051 14.905 15.270 15.728 15.136 15.277

Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009), muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja kriteeristöä on muutettu olennaisesti, mutta keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyivät. Opetus- ja kulttuuriministe-riön osuus säilyi entisellään. Talousarvioon valtionosuus on arvioitu kuntaliiton 9.11.2016 julkaiseman ennustelaskelman mukaisesti ja tarkistettu että Opetus- ja kulttuuri ministeriön valtionosuus ei oleellisesti muutu opiskelija määrien muutoksen vuoksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2017

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleis-ten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoi-men laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (676/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Sen mu-kaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmi-tyksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoi-suus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kus-tannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja


24

lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin: asukasluku x perushinta ja kriteereittäin: asukasluku x perushinta x kriteerin kerroin. Vuoden 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus

Kunnan kokonaisvaltionosuuden arvioimiseksi tulee ottaa huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön osuus. Talous-arvioesityksen mukaan laskettu valtionosuusprosentti alenee 0,38% on 25,23 % ja kunnan asukaskohtainen omarahoi-tusosuus 260,00 euroa asukasta kohti.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus

• lukiokoulutukseen • ammatilliseen koulutukseen ja • ammattikorkeakouluille.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään

• lisäopetukseen • maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen • muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen • korotuksena pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville perusopetuksen oppilaille • sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena sekä • joustavan perusopetuksen lisänä.

Lisäksi myönnetään rahoitusta

• yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen • ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen • aamu- ja iltapäivätoimintaan • taiteen perusopetukseen • liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja • museoille, teattereille ja orkestereille. •

Taulukko 6. Sievin kunnan valtionosuuksien kehitys vuosina 2010 – 2017 (1000 euroa). VALTIONOSUUDET

TP 2010

TP 2011

TP 2012

TP 2013

TA 2014

TP 2015

TA 2016

TA 2017

VALTIONOSUUDET ILMAN-VEROTULOTASAUSTA

11.129

11.453

12.372

12.811

12.934

13.007 14.057

14.186

Verotulojen tasaus

4.385

4.623

3.780

3.986

4.173

4.468

4.595

4.793

Harkinnanvarainen avustus 680

KAIKKI VALTIONOSUUDET YHT.

15.513

16.076

16.152

17.477

17.107

17.475

18.652

18.979


25

3.2.3. Suunnitelmavuodet

Suunnitelmavuosien 2018 – 2019 budjetti on laadittu vuoden 2017 rahan arvossa. Menokehityksen oletetaan sopeutu-van kunnan taloudelliseen kehitykseen.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuosia 2013–2017 koskevan talouden tasapainottamista koskevan suunnitelman 31.10.2013 § 64. Kunnan taloutta hoidetaan suunnitelmakaudella seuraavien periaatteiden mukaan:

1. Kunnan on pyrittävä positiiviseen tulokseen vuosittain. Tällöin investointeja voitaisiin toteuttaa pääosin tulorahoituk-sella ja mahdollisesti lyhentää lainoja. Korkea lainataso tulee saada pitkällä aikavälillä laskusuuntaan investointien priorisoinnilla ja lykkäämisellä.

2. Mahdollisuudet tulojen kasvattamiseen verotuloja lisäämällä ovat rajalliset. Kunnan yleisen kehityksen kautta tavoit-teena on saada vähintään yleisen kehityksen tasoinen verotulojen kasvu. Kunnan vetovoiman lisäämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota väkiluvun saamiseksi noususuuntaan. Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä, työtä ja laadukkaita kuntapalveluja tarjoava kunta, jossa hyvä asua.

3. Menokehitystä hillitään ja toimintaa tehostetaan myös kuntien välisen yhteistoiminnan kautta. Laadukkaan elinkei-noneuvonnan ja yrittäjyyden tukemisen odotetaan edesauttavan työpaikkojen säilymistä ja lisääntymistä, mikä nä-kyy verotulojen kasvuna.

4 Työllisyyteen, perheiden hyvinvointiin, syrjääntymisen estämiseen panostamisella odotetaan kertyvän myös säästö-jä sosiaali- ja terveysmenoissa.

3 . 3 . T a l o u s a r v i o n j a t a l o u s s u u n n i t e l m a n r a k e n n e Talousarvion ja taloussuunnitelman päärakenne muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa asetettujen tavoitteiden määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskemaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelmallisiin poistoihin. In-vestointiosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosil-le. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosaan kootaan kunnan toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirta. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion ja -suunnitelman vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana.


26

Taulukko 7. Lautakuntien käyttötalouden tehtävät vuonna 2017. Toimielin Tehtävä 10 Keskusvaalilautakunta 100 Vaalit 11 Kunnanvaltuusto 110 Valtuusto 12 Tarkastuslautakunta 120 Tilintarkastus 14 Kunnanhallitus 140 Kunnanhallitus 150 Keskustoimisto 160 Elinkeinotoiminta 165 Toimikunnat 170 Muu yleishallinto 175 Tietohallinto 190 Sosiaali- ja terveystoimi 30 Koululautakunta 300 Koulutoimen hallinto 310 Peruskoulutus 315 Varhaiskasvatus

320 II:n asteen koulutus 330 Aikuiskoulutus 340 Muu opetustoimi 34 Vapaa-aika lautakunta 370 Liikunta, urheilu, työllistäminen 375 Kulttuuritoimi 376 Kirjasto 380 Nuorisotyö 390 Ehkäisevä päihdetyö 40 Ympäristölautakunta 400 Rakennustarkastus 410 Ympäristönsuojelu 43 Tekninen lautakunta 420 Yksityistiehallinto 430 Yksityistieavustukset 440 Tekninen toimisto 450 Yhdyskuntasuunnittelu 460 Yhdyskuntatekniikka 470 Rakennukset 474 Muu kiinteistötoimi 475 Ruokahuolto 480 Puhtaanapitopalvelut


27

3 . 4 . T a l o u s a r v i o n s i t o v u u s j a p o i s t o s u u n n i t e l m a Edellä olevassa taulukossa 7 olevat tehtävät jakautuvat kolmeen osatehtävään. Alin taso on kustannuspaikkataso, joka on aina kirjaustaso. Kunnanvaltuusto määrää miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta, muita toimielimiä ja viranhaltijoita. Vuonna 2017 talousarvio sitoo seuraavasti: Käyttötalousosa: 1. Kunnanvaltuustoon nähden sitovana on toimielintaso, ts. lautakunnan menot ja tulot bruttona. 2. Kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitovana tasona on ylin tehtävätaso. 3. Viranhaltijaan nähden sitovana on kustannuspaikkataso. 4. Suunnitelmapoistot eivät ole sitovia määrärahoja. 6. Tavoitteiden sitovuus on määritelty lautakunnittain käyttötalousosassa. Investointiosa: Sitovana tasona on hanketaso nettona, poikkeuksena tienrakennus, joka on yksi sitova taso. Rahoitusosa: Rahoitusosassa on valtuustoon nähden sitovana eränä lainanotto yhteensä. Kunnanvaltuusto on vahvistanut poistosuunnitelman 31.1.2013 § 22, joka liittenä investointiosan yhteydes-sä.


28

4 . K Ä Y T T Ö T A LO U SO S A

Keskusvaalilautakunta/vaalit Tilivelvollinen viranhaltija: Hallintopäällikkö Toiminta-ajatus ja visio: Vaalien virheetön järjestäminen tarkoituksenmukaisella organisaatiolla. Henkilöstö: Vaaleja varten ei ole omaa henkilöstöä, vaan keskushallinnon henkilöstö hoitaa vaalien järjestämisen. Hei-dän lisäkseen palkataan yksi ulkopuolinen vaalitoimitsija ennakkoäänestykseen. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Vuonna 2017 järjestetetään kuntavaalit. Kuntavaalit ovat siirtyneet syksyltä keväälle. Varsinainen vaalipäivä on sunnun-tai 9.4.2017 ja ennakkoäänestysaika kotimaassa on 29.3.-4.4.2017. Vuoden 2018 alussa toimitetaan presidentinvaali sekä maakuntavaalit, joiden järjestäminen alkaa jo vuoden 2017 puo-lella. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Vaalit järjestetään kuntavaalien keskeisten periaatteiden mukaisesti:

- vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset - vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus - kunkin äänestäjän on äänestettävä itse - äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

100 Vaalit TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -7 243 0 0 0 0,00 -6 700 -13 700 Toimintamenot 5 995 0 0 12 720 0,00 7 850 9 230 Toimintakate -1 248 0 0 12 720 0,00 1 150 -4 470 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset -1 248 0 0 12 720 0,00 1 150 -4 470


29

Kunnanvaltuusto/valtuusto

Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja visio: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin, joka päättää kuntastrategiasta, palvelu-tasosta ja keskeisistä tavoitteista, verotuksen tasosta. Se myös osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Tavoitteena on vetovoimainen kunta, jossa on hyvä elämisen laatu ja työllisyys sekä innovatiivinen toimintaympäristö yrityksille. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uuden kuntalain täytäntöönpano tapahtuu asteittain vuosina 2015–2017. Kuntavaalit siirtyvät lokakuusta huhtikuulle ja valtuuston toimikausi alkaa 1.6.2017 ja nykyisen valtuuston toimikausi jatkuu viidellä kuukaudella pidennettynä 31.5.2017 saakka. Myös kunnan hallintosääntö tulee olla uudistettuna kuntalain säännösten mukaisesti 1.6.2017 men-nessä. Sievin kunta kuuluu peruspalvelukuntayhtymä Kallioon, jonka kautta sote-palvelut järjestetään 31.12.2018 saakka. Tä-män jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät valtakunnallisen suunnitelman mukaan maakuntien järjestettäväksi. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Kunnan palvelutuotannon yhteensovittaminen tulevan maakunnallisen palvelutuotannon kanssa - Kuntatalouden tarkoituksenmukainen hoitaminen - Alueellinen edunvalvontatyö - Kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantaminen - Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen

110 Valtuusto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 0 0 0 0 0,00 0 0 Toimintamenot 39 354 42 582 16 732 51 564 21,10 51 564 51 654 Toimintakate 39 354 42 582 16 732 51 564 21,10 51 564 51 564 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0 Tehtävän kokonaiskustannuk-set 39 354 42 582 16 732 54 564 21,10 51 564 51 564


30

Tarkastuslautakunta/ Tilintarkastuksen järjestäminen

Tilivelvollinen viranhaltija: - Toiminta-ajatus ja visio: Tarkastuslautakunta omalla toiminnallaan edesauttaa kunnan eri toimijoita toimimaan siten, että valtuuston tahto toteu-tuu. Kunnanhallitus, lautakunnat ja viranhaltijat toimivat kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä muutoin lakia noudattaen. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uudistunut kuntalaki lisää taloussuunnitelmakauden aika tarkastuslautakunnan valvontatehtäviä sidonnaisuusilmoitusten osalta. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Arviointivuoden painopistealueina olevien johtavien viranhaltijoiden kuuleminen. - Uuden kuntalain velvoitteiden täytäntöönpanon seuranta.

120 Tilintarkastus TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -23 0 0 0 0,00 0 0 Toimintamenot 6 479 13 348 11 036 13 910 4,20 13 910 13 910 Toimintakate 6 456 13 348 11 036 13 910 4,20 13 910 13 910 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 6 456 13 348 11 036 13 910 4,20 13 910 13 910


31

Kunnanhallitus/kunnanhallitus Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja visio: Kunnanhallituksen tehtävänä on ohjata ja johtaa kunnan toimintaa kokonaisvaltaisesti, laittaa päätökset täytäntöön sekä edustaa kuntaa ulospäin ja valvoa kunnan etua sekä vastata pelastustoimesta. Tavoitteena on toteuttaa tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti kunnanvaltuuston kunnalle määrittelemää visiota. Henkilöstö: Kunnanjohtaja Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uuden kuntalain voimaantulo kokonaisuudessaan kesällä 2017. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Kunnan tasapainoinen talous, vuosikate ylittää poistot - Kunnallisen palvelutuotannon kehittäminen - Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyyden parantaminen suuntaamalla resursseja palveluyrittämiseen ja yrittämi-

sen edellytysten parantamiseen - Ulkoistettujen palveluiden (Jokilaaksojen pelastuslaitos, Kallio, Heta, Vestia) määrän, tason, kustannusten ja

laadun valvominen - Henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtiminen

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

vuosikate / poistot € 1 426 546/ 759 356

854 052/ 738 579

736 440/ 731 240

740 689/ 721 080

1 346 219/ 721 080

1 751 839/ 721 080

Työttömyysaste 9,8 % 11,2 % <11,0 % <10,50 % < 10,0 % < 9,0 %

Väestön määrä 5167 5124 5154 5070 5050 5050

140 Kunnanhallitus TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -2 872 -1 102 -944 -800 -27,40 -800 -800 Toimintamenot 665 770 672 602 330 764 665 978 -1,00 665 978 665 978 Toimintakate 662 898 671 500 329 820 665 178 -0,90 665 178 665 178 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 662 898 671 500 329 820 665 178 -0,90 665 178 665 178


32

Kunnanhallitus/keskustoimisto

Tilivelvollinen viranhaltija: Hallintopäällikkö, Kunnankamreeri Toiminta-ajatus ja visio: Keskustoimisto vastaa kunnan toiminnan rahoituksesta, laskentatoimesta, osallistuu kunnan-hallituksen ja -valtuuston päätösvalmisteluun ja vastaa lautakunnat pois lukien toimielinten kokousjärjestelyistä, yleishal-linnosta, työsuojelusta, vaaleista sekä neuvonta-, päätearkisto ja asiakaspalvelutehtävistä. Lisäksi keskustoimisto tuot-taa tukipalveluja eri hallintokunnille. Kunnan hallintopalvelut tuotetaan tehokkaasti, täsmällisesti ja taloudellisesti. Toimintaprosesseja seurataan ja kehitetään näiden tavoitteiden mukaisesti. Kunnan henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja työskentelee kokonaisvastuullisesti kunnan hyväksi. Tavoitetta tuetaan mm. johtoryhmän ja toimistoryhmän työskentelyllä. Kunnan työnantajaimago on hyvä ja kiinnostava. Henkilöstö: Hallintopäällikkö, kunnankamreeri, arkisto-toimistosihteeri, kaksi toimistosihteeriä. Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uuden kuntalain vaikutukset päätöksentekoon ja valmisteluun. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Hallintosäännön uudistustyö uuden kuntalain mukaiseksi. - Taloutta seurataan osavuosittain vähintään neljän kuukauden välein talousraportteja hyödyntäen. - Henkilöstö ja osaaminen: Työkykyä ylläpitävä toiminta sekä virkistystoiminta suunnitellaan yhteistyös-

sä henkilöstön edustajien kanssa. Vuosittainen koulutussuunnitelma laaditaan hallintokunnittain. - Taloudessa valvotaan talousarvion noudattamista, seurataan korkokehitystä, turvataan kunnan maksuvalmius

ja hoidetaan lainasalkku mahdollisimman taloudellisesti sekä valvotaan kunnan saatavien perintää. - Hallintokunnille tuotetaan mahdollisimman ajantasaista ja kattavaa tietoa kunnan taloudesta ja talousarvion to-

teutumisesta. Uusi johdon raportointiohjelma pyritään saamaan käyttöön vuoden 2017 aikana. - Viestintä ja päätöksenteko: Kunnan sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään; verkkosivuja sekä muita tiedotus-

kanavia käytetään viestintään ja tiedottamiseen tehokkaasti ja monipuolisesti.Valtuuston ja kunnanhallituksen kokouksien osalta käytetään sähköistä esityslistaa.

- Tiedonhallinta: Uudet tiedonhallintasuunnitelmat ts arkistonmuodostussuunnitelmat viimeistellään (otetaan käyt-töön 1.1.2017) ja pidetään ajan tasalla. Vanha aineisto seulotaan ja järjestetään aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. KuntaToimisto-ohjelman käyttöä tehostetaan ja laajennetaan ottamalla käyttöön luottamushenkilö-rekisteriosio, joka sisältää myös sidonnaisuusrekisterin.

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Maksuvalmius (päivää) 49 47 49 50 50 50 Tiedonhallintasuunnitelmien valmiusaste (kaikkien suunnitelmien päivitys)

25% 35% 100% 100 % 100 % 100 %

Kunnan henkilöstön sairauspäivät 14,3 12,3 <12 <12 < 12 < 12 Henkilöstön koulutuspäivät pv/työntekijä 1,7 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0

150 Keskustoimisto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -398 888 -366 287 -138 239 -383 710 4,80 -383 710 -383 710

Toimintamenot 557 531 583 515 310 949 653 337 12,00 653 337 653 337

Toimintakate 158 643 217 228 172 710 269 627 24,10 269 627 269 627

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0



33

Kunnanhallitus / elinkeinotoiminta Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja visio: Toiminta-ajatuksena on nopeasti saatavien ja laadukkaiden elinkeinopalvelujen tuottaminen omassa kunnassa, kunnan elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä toimitilaratkaisujen tuottaminen alueen yrityksil-le. Sievi on innovatiivinen elinkeinoelämän kehittäjä. Henkilöstö: Sievin Teollisuuspuiston henkilökunta ja kunnanjohtaja Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Yritystukia kohdennetaan vahvasti valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti energiaan, liikenteeseen, TKI- ja yritysten kansainvälistymiseen sekä äkillisen rakennemuutoksen alueille. Yleisen elinkeinopolitiikan mukaisen rahoituksen piirissä olevien hankkeiden saamat Valtion määrärahat ovat pienentyneet ja hankkeet ovat entistä kriittisemmän tarkastelun kohteena. Sievin alueella yritystoiminnan hakemat tuet kohdistuvat pääosin yleisen elinkeinopolitiikan sekä maaseutuvi-raston hallinnoiman rahoituksen piiriin. Sähköisen asiointipalvelu Hyrrän toiminnassa ja maksatuksissa on ollut merkittä-viä hankaluuksia vielä vuoden 2016 aikana. Sievin Teollisuuspuisto Oy on mukana kehittämässä elinkeinorakennetta vuonna 2017 seuraavissa hankkeissa: Tuotan-topuistohanke, Sähköinen mainostaulu, Alatalon liikekeskushanke, Kuituverkkohanke, Teurastamohanke sekä Maasy-dänjärven kehittämishanke. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: - Aloittavien ja olemassa olevien yritysten kehitystyön tukeminen

- Paikallista yrittäjää lähellä oleva elinkeinoneuvonta ja toimitilapalvelujen tarjoaminen

- Elinkeinorakenteen monipuolistaminen

- Alueen palveluja vähittäiskaupan ostosiirtymän pienentäminen

- Aktiivinen elinkeinopalveluiden kehittäminen eri yhteistyötahojen kanssa

- Yritysten kehittämisen ja uusien yritysten perustamisen kautta uusia työpaikkoja Sieviin

- Nopea ja asiantunteva elinkeinoneuvonta

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Uusia yrityksiä (Teollisuuspuiston toi-mesta)

9 6 10 10 10 10

Edellisten johdosta saatuja uusia työ-paikkoja

14 8 15 15 15 15

160 Elinkeinotoiminta TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 0 0 0 -10 000 0,00 -10 000 -10 000 Toimintamenot 265 785 329 584 203 560 356 910 8,30 356 910 356 910 Toimintakate 265 785 329 584 203 560 346 910 5,30 346 910 346 910 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0



34

Kunnanhallitus/toimikunta ja muu yleishallinto Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja, hallintopäällikkö Toiminta-ajatus ja visio: Kunnanhallituksen määräämät toimikunnat muodostavat omat tehtäväalueensa. Tällä hetkellä kunnassa on seuraavat toimikunnat: Kunniamerkkitoimikunta, vanhus- ja vammaistoimikunta ja peruspalvelutoimikunta. Toimikunnat valitsevat sihteerin keskuudestaan ja toimikuntien asioiden valmistelusta vastaa hallintopäällikkö. Toimikuntien vaikuttamismahdollisuudet pysyvät hyvinä. Aktiivinen vapaaehtoistyö on toimikuntien tuottamissa palveluis-sa tärkeä resurssi. Muu yleishallinto sisältää seuraavat osatehtävät: Avustukset, kunnallisverotus, joukkoliikenne, siviilipalvelu, velkaneu-vonta ja muu yleishallinto, joka puolestaan sisältää mm. jäsenmaksut Suomen kuntaliittoon sekä Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Muun yleishallinnon menot pyritään pitämään kohtuullisella tasolla toiminta huomioiden, mukaan luettuna kunnanhalli-tuksen myöntämät avustukset, joilla edistetään kansalaisaktiivisuutta. Henkilöstö: Yleishalllinnon henkilöstö Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:- Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Hallituksen myöntämien avustusten tasoa korotetaan lapsiperheille myönnettävän erillisen avustuksen kautta, johon varattu määräraha sosiaalipalvelujen kustannuspaikalle. Muutoin avustustasoa ei oleellisesti koroteta.

- Kesätyöpaikkatukea (kesätyöseteli) varataan 20 nuoren työllistämiseen.

165 Toimikunnat TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 0 -600 0 -600 0,00 -600 -600 Toimintamenot 3 662 4 606 1 252 3 273 -28,90 3 273 3 273 Toimintakate 3 662 4 006 1 252 2 673 -33,30 2 673 2 673 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0


170 Muu yleishallinto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 0 0 0 0 0,00 0 0 Toimintamenot 304 038 335 380 182 179 263 830 -21,30 263 830 263 830 Toimintakate 304 038 335 380 182 179 263 830 -21,30 263 830 263 830 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0



35

Kunnanhallitus, Tietohallinto Tilivelvollinen viranhaltija: Tietohallintopäällikkö Toiminta-ajatus ja visio: Tietohallinnon tehtävänä on ohjata kunnan IT -toimintaa yli hallintorajojen, sekä vastata IT -toimintaympäristön toteutuksesta ja ylläpidosta. IT palvelee kunnan työntekijöitä tarjoten palveluita käyttäjien tarpeisiin, sekä luo toimintaedellytyksiä organisaatiossa henkilöstön päivittäiselle työskentelylle. Toiminta perustuu luotettaviin kumppaneihin, sitoutuneeseen henkilöstöön, sekä korkeatasoiseen osaamiseen. Visiona on tuottaa tehokas ja toimiva kunnan IT- toimintaympäristö, joka luo osaltaan puitteet kunnan henkilöstölle toimia onnistuneesti heidän päivittäisessä työssään. Henkilöstö: Kaksi vakituista työntekijää joilla on alan koulutus. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Kunnasta riippumattomat toiminnan muutokset, kuten ohjelmistojen kaluston vanhentumisesta aiheutuvat järjestelmän muutospaineet. Hintojen nousu, esimerkiksi ohjelmistotoimittajien vuosittaiset n.5 % korotukset sovelluksiin. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: - IT-infrastruktuurin kehittäminen, mm. kunnan tietoliikenneyhteydet - IT onnistuneesti apuvälineenä päivittäisessä työssä - tietohallinnon henkilöstön kehittyvä osaaminen vaativassa järjestelmäympäristössä - maksuttomien käyttöjärjestelmien ja sovellusten yhä parempi hyödyntäminen IT –ympäristössä - nykyisen kaluston entistä tehokkaampi hyödyntäminen uusien teknologioiden avulla - palvelujen häiriöttömän tarjonnan turvaaminen Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Asiakastyytyväisyyskysely kouluilta (asteikko 4-10)

9,6 9,4 >9,2 >9,2 >9,2 >9,2

Asiakastyytyväisyyskysely muut (asteikko 4-10)

9,3 9,3 >9,2 >9,2 >9,2 >9,2

175 Tietohallinto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -247 668 -274 220 -141 081 -272 390 -0,70 -272 390 -272 390

Toimintamenot 229 846 265 920 104 174 270 864 1,90 270 864 270 864

Toimintakate -17 822 -8 300 -36 907 -1 526 -81,60 -1 526 -1 526

Poistot 2 884 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset -14 938 -8 300 -36 907 -1 526 -81,60 -1 526 -1 526


36

Kunnanhallitus/Sosiaali- ja terveystoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja visio: Sievin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan peruspalvelukuntayhtymä Kallion kaut-ta. Sievin kunta on Kalliossa mukana aktiivisesti kehittämässä peruspalveluja kuntalaisille. Henkilöstö: - Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Talousarvion suunnitelmavuonna 2019 tapahtuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä maakunnaliselle toimijalle ei ole vielä huomioitu talousarvion numeerisessa osassa, koska valtakunnalisia päätöksiä toimintojen siirtämisestä ja tule-vista muista muutoksista ei ole vielä tehty. Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessan voimaan kesällä 2017. Taloussuunntielmakaudelle ajoittuu suuria lakiuudistuksia, kuten maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-laki sekä näiden voimaanpanolait ja maakuntien rahoituslaki, maakuntajakolaki sekä lisäksi mahdolliset muutokset vero-lakeihin. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Palvelutuotannon sopeuttaminen tuleviin uudistuksiin Kallion jäsenkunnissa. - Kallion olemassa olevaa palvelurakennetta kehitetään edelleen suuntaamalla resursseja tukemaan itse-

näistä suoriutumista ja ennalta ehkäisevään toimintaan. - Hallituksen ja peruspalvelutoimikunnan roolia korostetaan Kallion palvelustrategiatyössä. - Ensihoidon lopullinen yhteensovittaminen osaksi pelastustoimintaa


(2015 alkaen jakajana 5124) TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Sosiaali- ja terveystoimen yht milj. € 20,8 21,5 18,9 19,3 19,3 19,3

Erikoissairaanhoito €/ asukas 1132 1212 1144 1247 1247 1247

Muu terveystoimi €/ asukas 548 629 653 626 626 626

Sosiaalitoimi €/ asukas 2373 2359 1889 1892 1892 1892

Tehtävän SOTE sisältämät ja Kevan suoraan laskuttamat eläkemenope-rusteiset menot 1000€

469 437 442 296 296 296

Ei sisällä varhaiskasvatuspalveluja vuosina 2016–2018.

190 SOTE TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 0 0 0 0 0,00 0 0

Toimintamenot 21 545 631 18 893 005 10 050 254 19 300 505 2,20 19 300 505 19 300 505

Toimintakate 21 545 631 18 893 005 10 050 254 19 300 505 2,20 19 300 505 19 300 505

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 21 545 631 18 893 005 10 050 254 19 300 505 2,20 19 300 505 19 300 505


37

Sievi toimialoittain:

Tilinpäätös

2013Tp 2014 Tp 2015 TA 2016 TA 2017

TA 2017 /TA

2016

TA 2017 /

TP 2015

Muutos TA

2017 / TA

2016

Muutos TA

2017 / TP

2015

Vertailutaso Netto Netto Netto Netto Netto % % eur eur

Vastaanottopalvelut 2 100 387 2 041 908 2 195 772 2 299 970 2 226 677 -3,2 % 1,4 % -73 293 30 905

Suun terveydenhuolto 583 266 606 796 693 273 693 103 650 866 -6,1 % -6,1 % -42 237 -42 407

Erikoissairaanhoito 5 220 318 5 852 952 6 010 399 5 799 988 6 371 559 9,9 % 6,0 % 571 571 361 160

- josta ostettu erikoissairaanhoito 5 099 190 5 685 069 5 825 932 5 625 000 6 160 000 9,5 % 5,7 % 535 000 334 068

Aikuispsykososiaaliset palvelut 533 025 559 690 529 131 620 395 750 899 21,0 % 41,9 % 130 504 221 768

Hoito- ja hoivapalvelut 5 619 984 5 513 777 5 395 334 5 243 769 5 194 963 -0,9 % -3,7 % -48 806 -200 371

Kuntoutuspalvelut 281 980 293 576 315 273 303 570 309 914 2,1 % -1,7 % 6 344 -5 359

Perhepalvelut 813 507 1 034 537 997 494 1 159 359 1 074 863 -7,3 % 7,8 % -84 496 77 369

Vammaispalvelut 1 796 188 1 630 875 1 817 132 1 752 671 1 929 415 10,1 % 6,2 % 176 744 112 283

Ympäristöterveydenhuolto 198 097 192 547 199 215 210 257 197 890 -5,9 % -0,7 % -12 367 -1 325

Työterveyshuolto -8 401 -7 657 -2 656 -1 878 12 806 -781,9 % -582,2 % 14 684 15 462

Varhaiskasvatus 2 409 556 2 302 214 2 452 719 0 0 0 -2 452 719

Toimeentulotuki ja työllistäminen 406 894 414 836 330 411 369 461 218 441 -40,9 % -33,9 % -151 020 -111 970

josta perustoimeetulotuen nettokust. 159 179 172 727 195 499 42 316 -78,4 % -75,5 % -153 183 -130 411

Työmarkkinatuen kuntaosuus 108 755

Projektit 2 298 4 209 4 758 300 1 012 237,3 % -78,7 % 712 -3 746

Yhteensä 19 957 099 17 870 112 18 485 536 18 450 965 18 939 305 2,6 % 2,5 % 488 340 453 769

*) 17 547 542 17 978 867 18 312 809 18 255 466 18 896 989 3,5 % 3,2 % 641 523 584 180

* ) ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta, varhaiskasvatustaja perustoimeentulotukea

Ostettu ESH 5 099 190 5 685 069 5 825 932 5 625 000 6 160 000 9,5 % 5,7 % 535 000 334 068

Oma toiminta 14 857 908 12 185 043 12 659 604 12 825 965 12 779 305 -0,4 % 0,9 % -46 660 119 701

Työmarkkinatuen kuntaosuus on siirretty vapaa-aikatoimen työllistämisen kustannuspaikalle vuoden 2016 alusta, kun vuonna 2014 se oli Kallion kautta laskutettu meno. Vuonna 2015 se oli kunnan suoraan Kelalle maksamana meno kir-janpidon tehtävällä SOTE.

Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät vuoden 2016 alusta Kalliosta kunnan koulutoimen alle.

Perustoimentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi, näitä siirtymävaiheessa vuoden 2016 puolella myönnettyjä ja vuonna 2017 maksettavia tukia on Kallion budjetissa arvioitu Sievin maksettavaksi vielä 42 316 euroa.

Tehtävälle 190 SOTE on nyt 2017 vuonna budjetoitu osuudet Kallion toimintaan 18 939 305€, Kevalle maksettavia elä-kemenoperusteisia maksuja 296 000€ ja 65 000 € avustuksia, joka on tarkoitettu lähinnä lapsiperheiden kotipalvelutoi-mintaan.


38

Koululautakunta / koulutoimisto

Toimielin/ tehtävä: Koululautakunta / koulutoimisto Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja Toiminta-ajatus:

Koulutoimen hallinnon toimet, arviointi, seuranta ja tiedotus johtavat oikeisiin kehittämistoimenpiteisiin: Opetustoiminnan tuloksellisuus ja laatu saavutetaan tehokkaalla resurssien käytöllä.

Visio:

Koulutoimen hallinto toimii ajanmukaisesti säädösten edellyttämällä tavalla. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Oppilashuollon uusi järjestelmä

Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

Opetussuunnitelmien käyttöönoton ohjausprosessi: koulutukset, vertaisopettajuus.

- Yhdenmukaiset käytännöt keskeisissä koulutoiminnoissa

- Valtakunnalliset arvioinnit

- Kehityskeskustelut

- Toimistosihteeri; Teknisen tuen antaminen kouluille mm. hallinnollisten sovelluksien käytössä.

300 Koulutoimen hallinto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -1 830 -400 -202 -640 60,00 -640 -640 Toimintamenot 137 620 132 254 68 134 124 353 -6,00 124 353 124 353 Toimintakate 135 790 131 854 67 932 123 713 -6,20 123 713 123 713 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0



39

Koululautakunta / peruskoulutus Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja Toiminta-ajatus:

Uutta opetussuunnitelmaa ja uusia opetusmenetelmiä käyttäen oppilaista kasvaa myönteisiä, yhteistyökykyisiä, sopeutuvia ja ympäristönsä huomioivia kansalaisia. Perusopetuksen oppivelvollisuus suoritetaan turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön viitekehyksessä. Visio:

Perusopetuksen oppilaat saavuttavat keskimääräisesti hyvän sivistyspohjan toisen asteen koulutuksen valintoja ja opintoja varten. Lukioon menoprosentti on valtakunnan keskitasoa. Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto - Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen mallien käytäntöjen täsmentäminen - Resurssien käyttö ja ohjaus oppilasmäärien ja olosuhteiden mukaan. (Eur / oppilas)

- Opetussuunnitelman käyttöön otto: Digitalisaation edistäminen kouluilla ja sähköisen oppimisen edellyttämien laitteiden ja materiaalien hankinta. Vertaiskoulutusohjelman aloittaminen.


Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nettomenot peruskoulutus € (ilman esikoulua ja aamu- / iltapv toimintaa)

7 461 664 6 855 360

7 434 523 6 683 863

7 537 471 6 878 022

7 588 000 6 827 270

7 588 000 6 827 270

7 588 000 6 827 000

Menot oppilasta kohden € 8190 (837 opp)

7826 (854)

8016 (858 opp)

8013 (852 opp)

8013 (850 opp)

8013 (852 opp)

Perusopetuksen tuntikehys, perusluo-kat

1306 1324 1335 1344 1344 1344

Erityisopetuksen tuntikehys 268 296,5 297 297 297 297

Jatkokoulutus paikan saaneet perus-opetuksen jälkeen (%)

100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Opetuskustannukset oppilasta kohden kunta / maaseutumaiset kunnat (€ )

8020/ 8900

8100 /9000

8100 /9050

8100 /9100

310 Peruskoulutus, (sis myös esiope-tuksen sekä aamu- ja iltapäivätoimin-nan) TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -365 159 -286 550 -187 808 -279 990 -2,30 -279 990 -279 990

Toimintamenot 7 799 682 7 824 021 3 980 782 7 867 990 0,60 7 867 990 7 867 990

Toimintakate 7 434 523 7 537 471 3 792 974 7 588 000 0,70 7 588 000 7 588 000

Poistot 4 496 0 585 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 7 439 019 7 537 471 3 793 559 7 588 000 0,70 7 588 000 7 588 000


40

Koululautakunta / esiopetus Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja

Toiminta-ajatus:

Yhdenmukaisen esiopetuksen tarjoaminen koulunaloitusta edeltävälle ikäluokalle

Visio:

6 – vuotiaiden ikäluokka on esiopetuksen käytyään valmis perusopetuksen opetukseen ja sen edellyttämään yhteistoiminnallisuuteen.

Toimintaympäristön muutokset:

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Toiminta uuden esiopetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma tavoitteineen

- Lasten oppimisedellytysten vahvistaminen sekä varhainen puuttuminen

- Päätavoitteena tasavertainen esiopetus koko ikäluokalle.


Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit

tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nettomenot 652 823 690 509 655 280 707 735 660 000 665 000

Nettomenot esioppilasta kohden € 6101 6335 6971 7222 7097 7732

esioppilasmäärä 107 109 94 98 93 86


41

Koululautakunta / aamu- ja iltapäivätoiminta Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja Toiminta-ajatus:

Taata mahdollisimman monelle 1-2 luokan oppilaalle sekä tarvittaessa 1-9 luokan erityisoppilaalle turvallinen ja toiminnallisesti mielekäs aamu- ja iltapäivätoiminta kouluajan ulkopuolella.

Visio:

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä ja tarjonta kohtaavat.


Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Suositus kerhotoiminnan laajentamisesta kaikissa kunnissa.


- Toiminnan vakinaistuminen vähintään 2-3 toimintapaikassa

- Riittävät henkilöstöresurssit kerhotoiminnassa. - Oppilasryhmien koko 5 – 12 oppilasta ohjaajaa kohden. - Toiminnallisten seikkojen arviointi (sisältö, tavoitteet sekä olosuhteet)

Tehtävä aikuiskoulutus 330 sisältää kansalaisopiston menot

330 Aikuiskoulutus TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019


Toimintamenot 60 343 59 050 29 369 62 220 5,40 62 220 62 220

Toimintakate 60 343 59 050 29 369 62 220 5,40 62 220 62 220

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 60 343 59 050 29 369 62 220 5,40 62 220 62 220 Tehtävä 340 muu opetustoimi sisältää käsityökeskuksen menot

340 Muu opetustoimi TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 0 0 0 0 0,00 0 0

Toimintamenot 15 956 17 240 17 068 17 230 -0,10 17 230 17 230

Toimintakate 15 956 17 240 17 068 17 230 -0,10 17 230 17 230

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 15 956 17 240 17 068 17 230 -0,10 17 230 17 230 Tehtävä 320 II:n asteen koulutus sisältää lukion lisäksi myös osuuden musiikkiopisto menoista 67 820 € 320 II:n asteen koulutus (sisältää Lukion, ammattikoulun ja musiik-kiopiston menot) TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -7 547 -750 -12 719 -690 -8,00 -690 -690

Toimintamenot 1 038 531 1 051 480 495 457 1 038 691 -1,20 1 038 691 1 038 691

Toimintakate 1 030 984 1 050 730 482 738 1 038 001 -1,20 1 038 001 1 038 001

Poistot 2 697 0 1 260 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 1 033 681 1 050 730 483 998 1 038 001 -1,20 1 038 001 1 038 001


42

Koululautakunta / II-asteen koulutus / LUKIO Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja Toiminta-ajatus:

Sievin lukio on kulttuuriympäristönsä huomioon ottava keskiasteen vapaaehtoinen oppilaitos, joka pyrkii valmistamaan oppilaita ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja antamaan mahdollisimman laajan yleissivistyksen sekä hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja muuhun elämään. Oppilaiden näkemyksiä, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä pyritään tukemaan opiskelussa. Opetuksen toteuttamisessa pyritään valinnaisuuden ja elämisen taitojen opettamiseen sekä yhteistyöhön paikkakunnan virastojen, laitosten ja yritysten välillä.

Visio: Vetovoimainen, noin 115:n oppilaan lukio, jossa on hyvä työyhteisö ja opetuksen laatu sekä innovatiivinen opiskeluympäristö. Lukiossa on alhainen keskeyttämisprosentti ja opinnot takaavat hyvän sijoittumisen jatko-opintoihin.

Toimintaympäristön muutokset: Uusi opetussuunnitelma


- Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto ja opiskelusisältöjen uudistaminen - Sähköisen oppimisen taitojen edistäminen suunnitelman mukaan. - Opetuksen taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus: Resurssien käyttö samankokoisiin lukioihin

nähden

- Tavoitteellisen lukio-opiskelun oppilasmäärän vakiinnuttaminen; keskeytysprosentin jääminen alle 10 %:in.

- Kansainväliseen ja muuhun yhteistyöhön kasvattaminen..

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit

tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nettomenot lukiossa €

- oppilasta kohden lukiossa (€)

981 995

8539

971 375

8830

977 986

8890

969 161

8891

969 161

8810

969 161

8427

oppilasmäärä 115 110 109 110 115

Tuntikehys / h 170 170 170 170 170

Lukion keskeyttämisprosentti keväällä valmistuneessa ikäluokassa

8 % 29 % alle 10% alle 10% alle 10% alle 10%

Opiskelumenestys; yo tutkinnon puoltoäänten keskiarvo

Sievin lukio / valtakunnan keskiarvo

4,3 / 4,1

4,3 / 4,1

4,3 / 4,1

4,3 / 4,1

Opiskelijoiden jatko-opintoihin pääsy korkeakouluihin / ammattikorkeakoulu

20% / 30% 20% / 30% 25% /35% 25% / 35%


43

Koululautakunta / Varhaiskasvatus Tilivelvollinen viranhaltija: Koulutoimenjohtaja Toiminta-ajatus:

Varhaiskasvatuksen tehtävän on yhdessä vanhempien kanssa edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelussa, sisällössä ja toteutuksessa huomioidaan lasta kunnioittava toimintatapa, pedagoginen monipuolisuus sekä myönteiset oppimiskokemukset. Varhaiskasvatuksessa kehitetään perheitä ja lapsia osallistavaa toimintakulttuuria, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Visio: Sievin varhaiskasvatus tarjoaa laadullisesti tasavertaista päivähoitoa ja tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatuksen sisällössä ja kehittämisessä huomioidaan lasten ja perheiden tarpeet, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, henkilökunnan osaamisen vahvistaminen sekä toiminnan taloudellinen vastuullisuus.


- Uusi Varhaiskasvatuslaki 1.8.2016

- Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (valmistuu syksyllä 2016)

- Varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen uuden varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti


- Uuden varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön käynnistäminen

- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden visio ja tilajärjestelyjen suunnitelma


44

Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nettomenot 2 302 200 2 460 000 2 484 185 2 454050 2 490 000 2 500 000

Päiväkodit, lasten lukumäärä

Nettomenot lasta kohden

143

10112

157

9892

143

8723

150

7515

150

7700

150

7900

Ryhmäperhepäiväkoti, lasten lukumäärä


20

8272

22

8492

20

8048

20

7017

20

7200

20

7400

Perhepäivähoito, lasten lukumäärä


64

7831

77

7973

64

5283

64

5105

64

5300

64

5500

Kotihoidontuella, lapsien lukumäärä 238 213 230 230 230 230

315 Varhaiskasvatuspalvelut TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 0 -252 859 -149 145 -269 459 6,60 -269 459 -269 459

Toimintamenot 0 2 723 873 1 309 243 2 723 511 0,00 2 723 511 2 723 511

Toimintakate 0 2 471 014 1 160 098 2 454 052 -0,70 2 454 052 2 454 052

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 0 2 471 014 1 160 098 2 454 052 -0,70 2 454 052 2 454 052


45

Vapaa-aikatoimi/ Liikunta ja urheilu, työllistäminen Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikasihteeri

Toiminta-ajatus:

Kunnan tehtävä on luoda liikunnan harrastamiselle yleiset edellytykset kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa myös erityisryhmä huomioiden sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Liikuntatoimen tehtävänä on luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle harrastustoiminnalle, jota kautta voidaan edistää kuntalaisten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

Liikuntatoimen laajan tehtäväalueen keskeiset toiminnot ovat liikunta-alueiden kunnossapito, liikuntatoiminnan avusta-minen sekä liikuntapalveluiden tuottaminen. Liikunnan ja urheilun alle kuuluu myös hallinto, muu vapaa-aika (Saariveden savottakämppä), työllistäminen, monitoimihalli ja Louekallion ulkoilualue. Saariveden savottakämpän varaukset ja mark-kinointi hoidetaan Lomarengas palvelun kautta. Huolto hoidetaan pääsääntöisesti omana toimintana. Työllistämisellä pyritään työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, työttömyyden vähentämiseen sekä kesätyöpaikkojen ja harjoittelu-paikkojen järjestämiseen opiskelijoille ja nuorille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja sekä avustaa toimijoita työn toteuttamisessa. Visio: Sievin liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut luovat monipuolisen ja tasokkaan kokonaisuuden asukkaiden viihtyvyydeksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen, joka laskee myös kunnan osuutta kunnan maksa-masta työmarkkinatuesta. Työelämäkokemuksen tarjoaminen pitkään työttömänä olleille kuntalaisille. Henkilöstö: Vapaa-aikasihteeri, vapaa-aikatoiminnan ohjaaja, urheilualueiden hoitajat (kaksi), ohjaajat (kaksi) Työkol-miolla, kuntouttavan työtoiminnanohjaaja, työllisyyskoordinaattori Toimintaympäristön muutokset: (Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset) Skeittiparkkia varten on saatu hankeavustusta ja rakentamisen ajankohta siirtyy kevääseen 2017. Uuden keskusurheilu-kentän käytön tehostaminen ja huoltotoimenpiteiden aikatauluttaminen ovat keskeisiä tehtäviä. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Tavoitteena on pitää liikuntapaikat hyvässä kunnossa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja tarjota näin kuntalaisille hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Liikunta-alueiden hoito on painotettu niin, että Jussinmäen urheilualueet ovat ensisijaisina ja kyläkoulujen yhteydessä olevat alueet ja muut liikunta-alueet tulevat sen jälkeen. Kaikkien kenttien ja latujen hoidon tehostaminen; keskeistä on ohjeiden ja aikataulutuksen tarkkuus. Tavoitteena on kannustaa kaiken ikäisiä kuntalaisia liikkumaan ja huolehtimaan terveydestään. Liikuntapalveluiden tuot-tamisessa kolmannella sektorilla on erittäin tärkeä rooli. Yhdistysten toimintaa tukemalla voidaan kannustaa ja kouluttaa vapaaehtoistoimijoita. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit

tummennetulla TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Monitoimihallin liikuntasalin ilta- ja viikonloppukäytön varatut tunnit

5416,5 5164,5 5400 5400 5400 5400

Monitoimihallin kuntosalin käyttöker-rat

16415 16770 15000 16000 16000 16000

Kuntosalin myydyt kortit

727 669 590 630 630 630

Käyttäjien tyytyväisyys liikuntapalve-luihin

8 8,5 8,5 8,5 9

Tavoitteena työllistää 26 (30) henkilöä (työllisyyskoordinaattori, työtoim. ohjaaja)

31 29 26 25 25 25

- työllistämisen palkkatuen saamisen kriteerit kiristyneet ja TE –toimiston määrärahat pienentyneet


46

370 Liikunta ja urheilu, työllis-täminen TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -333 197 -332 950 -147 167 -359 940 8,10 -359 940 -359 940

Toimintamenot 884 286 1 175 138 582 285 1 228 982 4,60 1 228 982 1 228 982

Toimintakate 551 089 842 188 435 118 869 042 3,20 869 042 869 042

Poistot 25 451 93 019 13 486 74 880 -19,50 74 880 74 880 Tehtävän kokonaiskustannuk-set 576 540 935 207 448 604 943 922 0,90 943 922 943 922

Toiminta-ajatus:

Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää monipuolista ja kaikki ikäryhmät tavoittavaa kulttuuritoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Sievin kunnan kulttuuritoimen tehtäviin kuuluu kulttuuritapahtumien tuottaminen, kotiseutuarkistosta huolehtiminen, museotoi-minta, kotiseututyön tukeminen, kulttuuritoiminnan avustaminen ja Taidelaarin toiminnasta huolehtiminen. Lisäksi kunnan teh-tävänä on järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Visio: Kulttuuritoiminta on paikallisesti merkittävää ja alueellista toimintaa tukevaa. Kulttuurityöhön painottuva vapaa-aikatoiminnan ohjaaja palkataan 0,5 vuodeksi. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Ei nähtävissä muutoksia. Tavoitteet: Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Tavoitteena on tuottaa monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille kuntalaisille ja tukea kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa. Vuonna 2017 Sievi täyttää 150 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Juhlavuoteen panostetaan erilaisin tapahtumin ja juhlin. Kotiseutumuseon ja Taidelaarin toimintaa ja näyttelyitä kehitetään. Museotoimintaa kehitetään hankkeen avulla.



Monipuolinen tapahtumatarjonta 59 46 50 45 45 45

Kulttuuritapahtumia kaikille ikäryhmil-le; lapset, nuoret, työikäiset, ikäihmi-set

Lapset 24 Nuoret 25 Työikäiset 21 Ikäihmiset 24

väh. 7/ikäryhmä

väh. 7/ikäryhmä

väh. 8/ikäryhmä

väh. 8/ikäryhmä

Museovierailijat 380 260 400 300 300 300

Kuntalaisten tyytyväisyys kulttuuritoimin-taan

8,25 8 8,25 8,25 8,5

Vapaa-aikatoimi /Kulttuuritoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikasihteeri


47

375 Kulttuuritoimi TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -5 809 -7 200 0 -18 570 157,90 -18 570 -18 570 Toimintamenot 80 531 87 087 32 334 99 999 14,80 99 999 99 999 Toimintakate 74 722 79 887 32 334 81 429 1,90 81 429 81 429 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0


Vapaa-aikalautakunta / kirjasto Tilivelvollinen viranhaltija:. Vapaa-aikasihteeri Toiminta-ajatus ja visio: Kirjasto- ja tietopalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaaminen on maksutonta. Toimintoja tulee jatkuvasti ja syste-maattisesti arvioida laadun ja tuloksellisuuden pohjalta. Kirjastoautotoiminnalla tarjotaan kirjastopalveluita sivukylille ja kouluille. Kirjastoautopalveluita myydään Kannuksen kaupungille. Kirjastoautotoiminnan jatkumisen kannalta olisi hyvä aloittaa esiselvityshanke, jossa selvitettäisiin mahdolliset rahoitukset kirjastoautotoiminnalle ja mahdolliset yhteistyökun-nat. Kirjastonjohtajan toimenkuva sisältänee jatkossa hanketyötä aiempaa enemmän. Kirjasto ylläpitää ja kehittää toimintaansa kattaen koko Sievin kunnan asukkaat. Seudullinen yhteistyö tukee kunnallista kirjastotyötä. Valtakunnallisten laatusuosituksien tavoitetasot toimivat kirjastotoiminnan laadun mittarina. Henkilöstö: Kirjastonjohtaja, 2 kirjastovirkailijaa ja kirjastoautokuljettaja-virkailija. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Kirjastolain uudistaminen Kuntien järjestämiä yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluja koskeva laki uudistetaan. Tarkoituksena on, että uusi kirjastolaki tulisi voimaan 1.1.2017. Kirjastot eivät saa periä uuden lain mukaan varausmaksuja oman kirjaston aineistos-ta, ellei varaajana ole toinen kirjasto. Kirjastolain uudistamisella edistetään asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista verkottu-neessa kansallisyhteiskunnassa sekä turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. Keskeisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä ja vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä nopeasti muuttu-vassa toimintaympäristössä. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Kirjastotoiminnan tavoitteena ovat monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Näyttelyihin panostetaan juhlavuotena. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on erityisen tärkeää. Huomioidaan erityisryhmät, kuten lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset. Kirjastossa järjestetään erilaisia kuntalaisia kiinnostavia tapahtumia. Tiekkö -kirjastoyhteistyö toimii ja jat-kuu kunnallisen kirjastotyön tukena ja palveluja laajentavana voimavarana. Kirjastoautotoiminta takaa kirjastopalvelut sivukylille ja kouluille. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa hankintoihin.


48

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Lainat/as 18,37 19,55 19 19 19 19

Asiakaskäynnit 48485 50556 50000 50000 50000 50000

Tapahtumat 14 16 20 15 15 15

376 Kirjasto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -12 831 -9 600 -17 753 -16 400 70,80 -16 400 -16 400 Toimintamenot 272 126 303 920 151 428 299 325 -1,50 299 325 299 325 Toimintakate 259 295 294 320 133 675 282 925 -3,90 282 925 282 925 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0


Toiminta-ajatus:

1.1.2017 voimaan tulevan uuden nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kunnan nuoriso-toimen toiminta-ajatuksena on tukea alle 29- vuotiaiden nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja ja nuorten oikeuksien toteuttamista. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestä-vä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. - Nuoria on kuultava myös valtakunnallista nuorisotyötä koskevien asioiden käsittelyssä. Vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi tulee kunnassa asettaa kuntalain mukainen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Paikallisia toimintamuotoja ovat nuorisotilatoiminta, leiri- ja retkitoiminta, harrastusmahdollisuudet, nuorisotapahtumien tuotta-minen, nuorten vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen, nuorisotyön avustaminen, nuorten parissa tehtävä ennaltaehkäisevä päihdetyö ja sosiaalinen vahvistaminen. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä esimerkiksi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kautta sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kans-sa. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, kasvulle aikuisuuteen, vastuuseen itsestä ja toisista sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisotyöhön kuuluvat myös erilaiset kerhot.

Jelppiverkko -nuorten aktivointipalvelu on seinätöntä työpajapalvelua. Sievissä toimii oma yksilövalmentaja sekä etsivä –nuorisotyöntekijä (kolmen kunnan työntekijä), josta puolet myydään Alavieskaan ja Ylivieskaan. Ostopalveluna Sievi hankkii työhönvalmentajan ja Jelppiverkon koordinaattorin palvelut. Visio: Hyvinvoivat, tyytyväiset ja osallistuvat nuoret. Sieviläiset nuoret tuntevat turvallisuutta ja mielekästä tekemistä niin, että voivat palata opiskelunsa jälkeen asumaan kotikuntaansa. Henkilöstö: Vapaa-aikatoiminnanohjaaja 1 htv, Jelppiverkon yksilövalmentaja 1 htv, Jelppiverkon etsivä nuorisotyöntekijä 0,5 htv. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uusi nuorisolaki, Nuorisotakuu ja mahdolliset valtionavustusten muutokset. Muutokset velvoitteissa ja rahoituksissa vaativat aina toiminnan sopeuttamista.

Vapaa-aikatoimi/Nuorisotyö Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikasihteeri


49

Tavoitteet: Tavoitteena monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta, joka tavoittaa kattavasti kaikki sieviläiset nuoret. Tavoitteena on tuottaa tapahtumia ja palveluita, jotka tukevat nuorten kasvua vastuullisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Nuorisotyön toteuttami-nen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan kehittäminen ovat myös keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit


Nuorisotila Klubin asiakasmäärä/ilta 11,8 13,12 14 14 14 14

Jelppiverkon asiakastyytyväisyys 9,25 9 9 9,25 9,25

Nuorisotalo Miitissä kokoontuvat eri ryhmät per vuosi

35 45 45 45 45 45

Miitin varatut salivuorot tunteina vuo-dessa

847 999 600 900 900 900

380 Nuorisotyö TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -56 365 -58 950 -18 388 -79 450 34,80 -79 450 -79 450

Toimintamenot 148 931 186 716 66 879 203 822 9,20 203 822 203 822

Toimintakate 92 566 127 766 48 491 124 372 -2,70 124 372 124 372

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0


Toiminta-ajatus Etsitään keinoja tehostaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäise-miseksi. Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa, päihdehaittoja ja ehkäistä rahapelihaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä tuli voimaan 1.12.2015. Samalla kumottiin raittiustyölaki. Lain mukaan ehkäisevään päihdetyö-hön kuuluu alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisy. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntia ja alueita kehittämään ehkäise-vää päihdetyötä.

Tupakkalain keskeisenä tavoitteena on vähentää tupakointia ja tupakasta johtuvia terveyshaittoja. Tämän lisäksi lailla halutaan myös suojella uusia sukupolvia tupakalta sekä taata, ettei kukaan vastoin tahtoaan altistu tupakansavulle. Savuton hengitysilma on jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Tulevaisuuden keskeisimpiä ehkäisevän päihdetyön painopistealueita ovat alkoholin kokonaiskulutuksen ja humalajuomisen vähentäminen sekä nuorten kannabiksen käytön ehkäisy. Visio: Hyvinvoivat ja terveet sieviläiset.

Vapaa-aikatoimi/ Ehkäisevä päihdetyö Tilivelvollinen viranhaltija: Vapaa-aikasihteeri


50

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Uusi ehkäisevän päihdetyön laki korvaa raittiuslain 1.12.2015 alkaen. TAVOITTEET Edistää kuntalaisten hyvinvointia tuottamalla erilaisia ennaltaehkäiseviä koulutuksia ja kampanjoita. Nuoriso on ehkäisevän päihdetyön keskeisin kohderyhmä.



Nuorille ennaltaehkäiseviä koulutuk-sia

2 1 2 2 2 2

390 Ehkäisevä päihdetyö TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019


Toimintamenot 3 847 7 246 2 550 9 725 34,20 9 725 9 725

Toimintakate 3 847 7 246 2 550 9 725 34,20 9 725 9 725

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0



51

Ympäristölautakunta / rakennusvalvonta Tilivelvollinen viranhaltija: Rakennustarkastaja Toiminta-ajatus: Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaisvalvontaa yleisen edun kannalta, jonka tarkoituksena on neuvonnan ja ohjauksen, lupakäsittelyn, valvonnan sekä pätevien suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien avulla edistää terveellis-tä, turvallista ja ympäristöön sopivaa rakentamista sekä ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua ja kestävää kehi-tystä. Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu myös valvoa kaavojen toteutumista ja naapurinäkökulman huomioon ottamis-ta. Henkilöstö: Rakennustarkastaja 100% ja toimistosihteeri 70% Visio: Rakennushankkeeseen ryhtyvät tiedostavat, että laadukas rakentaminen edellyttää pätevää suunnittelua ja valvontaa ja muutoinkin ammattilaisten käyttöä. Rakennusvalvonta tähtää toiminnallaan siihen, että asiakkaat mieltävät meidät tasa-puolisina, oikeudenmukaisina ja inhimillisinä yhteistyökumppaneina. Rakentamisen hyvä laatu on kaikkien osapuolten yhteinen tavoite. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset: Muuttuvat energia- ym. määräykset ja E-luku laskelmat, eurokoodit, ja harmonisoidut tuotestandardit CE – merkintöi-neen. Maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamismääräyskokoelman sekä muiden rakentamista koskevien säädösten uusimiset ja muutokset. Korjaus- ja energia-avustuksiin liittyvät päätökset siirtyvät Araan 2017. Muuttuvat säädökset vaativat runsaasti perehtymistä ja kouluttautumista jotta neuvonnassa ja ohjauksessa pystytään antamaan ajanmukaista palvelua. Rakennusvalvonnan alueellistaminen; valtion tavoitteena olivat uudet rakennusvalvon-tayksiköt vuodelle 2017. Asia ei ole edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan. Asian kehittymistä seurataan. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: 1. Valmistelu ja päätöksenteko tehdään mahdollisimman lyhyessä ajassa. Lupahakemuksen käsittely aloitetaan ja lausuntopyynnöt lähetetään 3 pv:n kuluessa. Lupapäätös annetaan viranhaltijapäätöksissä 2 viikon ja lauta-kunnan päätöksissä 4 viikon kuluessa siitä kun mahdolliset lausunnot ja lisäselvitykset on saatu. 2. Lupien edellyttämät tilatut katselmukset suoritetaan 3 pv:n kuluessa, aloituskokoukset pidetään omakotita-loissa ja muissa vaativissa hankkeissa. 3. Kuntakuvan laatua ja viihtyisyyttä seurataan ympäristökatselmuksilla ja ns. jatkuvan valvonnan puitteissa. 4. Omavaraisuus: lupamaksuilla ja muilla tuloilla pyritään kattamaan suuri osa toiminnan kuluista ja samalla pyritään pitämään palvelutaso riittävän korkeana. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit tum-

mennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

1. Lupien käsittelyyn käytetty aika VH/LTK tavoite toteutunut

tavoite toteutunut


52

2. Suoritetut katselmukset kpl Aloitusko-koukset kpl, Rakennus- ja toimenpidelupien määrä + ilmoitukset kpl Korjausavustukset Energia-avustukset

209 11 110 27 8 5

198 9 104 15 3 5

240 15 110 20 6 5

240 15 110 20 Siirtyy Aralle

240 15 110 20

240 15 110 20

2. Lupien mukainen kerrosala m² ja tilavuus m³

5745 26926

4 491 18 915

10 000 50 000

10 000 50 000

10 000 50 000

10 000 50 000

4. Menoista katetaan tuloilla % 81 57 75 38 40 40

400 Rakennustarkastus TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -64 498 -80 550 -24 237 -42 550 -47,20 -42 550 -42 550

Toimintamenot 112 234 117 376 58 114 126 060 7,40 126 060 126 060

Toimintakate 47 736 36 826 33 877 83 510 126,80 83 510 83 510

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0


Ympäristölautakunta /ympäristönsuojelu Tilivelvollinen viranhaltija: Ympäristösihteeri Toiminta-ajatus: Ympäristönsuojelu on lakisääteistä viranomaistoimintaa ja sen tehtävä on valvoa ympäristön tilaa erilaisten tarkastusten, selvitysten ja tutkimusten avulla. Ympäristönsuojelun tehtävänä on käsitellä ja valvoa maa-aines- ja ympäristönsuojelu-lakien mukaisia lupia sekä edistää ympäristön- ja luonnonsuojelua kestävän kehityksen mukaisesti. Lisäksi ympäristön-suojelun tehtäviin kuuluu jätelain mukaiset valvontatehtävät. Henkilöstö: Ympäristösihteeri 100 % ja toimistosihteeri 30%. Suunnitteilla on yhteistyö naapurikuntien kanssa siten, että ympäristölupien säännöllinen valvonta ostopalveluna 20 %. Visio: Ympäristönsuojelun visiona on edistää ympäristön- ja luonnon suojelua siten, että kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset: Ympäristölupien toimivaltarajojen muuttuminen ympäristönsuojelulain muutoksen myötä lisää kunnan ympäristönsuoje-luviranomaisen tehtäviä niin ympäristölupien käsittelyn, kuin valvonnankin osalta. Kuntien tulee jatkossa myös valvoa toimivallassaan olevien laitosten ympäristölupien lupamääräysten noudattamista ennalta laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Tämä lisää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen työtaakkaa merkittävästi. Tuulivoimahankkeet vaativat edelleen myös ympäristönsuojelun työaikaa tulevina vuosina. Jätevesien käsittelyn valvonta sekä viemäriverkostojen laajentaminen tulevat olemaan tärkeässä roolissa niin työajan käytön kuin puhtaan pohjaveden saanninkin turvaamises-sa. Kaksoisraiteen rakentamisesta johtuva voimakas maa-ainesten otto työllistää ympäristönsuojelun toimialaa edelleen maa-aineslupien valvonnan muodossa. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

1. Pohjavesien suojelu / vanhojen maa-ainesalueiden kunnostus


53

2. Yleisen asumisviihtyisyyden parantaminen 3. Omavaraisuusaste % 4. Jätevesihuollon tehostaminen 5. Lupien käsittelyyn käytetty aika (lautakunta+ viranhaltija, sisältäen 30 vrk kuulemisajan) 6. Maa-aines- ja ympäristölupien valvonta


tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

1. Vanhojen maa-ainesalueiden kunnostus-kohteiden määrä

0 0 1 1 1 1

2. Yleisen asumisviihtyisyyden parantaminen – kehotusten määrä

0 16 25 20 20 20

3. Menoista katetaan tuloilla % 57 78 53 60 40 40

4. Jätevesihuollon tehostaminen – myönnet-tyjen toimenpidelupien määrä

5 1 30 30 30 30

5. Lupien käsittelyyn käytetty aika, vrk/lupa

51 55 60 60 60 60

6. Maa-aines- ja ympäristölupien valvonta – valvontakohteiden määrä

24 23 22 50 40 40

410 Ympäristönsuojelu TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -70 678 -42 000 -15 063 -55 740 32,70 -55 740 -55 740

Toimintamenot 90 199 83 082 38 405 96 215 15,80 96 215 96 215

Toimintakate 19 521 41 082 23 342 40 475 -1,50 40 475 40 475

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset 19 521 41 082 23 342 40 475 -1,50 40 475 40 475 Tekninen lautakunta / Muu kiinteistötoimi, asuntotoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena on yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja teknisten palvelujen tuot-taminen kuntalaisille sekä kunnan kiinteistötoimesta huolehtiminen valtuuston antamien resurssien puitteissa. Asuntotoimen tehtävänä on kehittää Sievin vuokra-asumisympäristöä viihtyisäksi ja turvalliseksi asua yhteistyössä Kiin-teistö Oy Sievin Jussin kanssa. Hyvä asiakaspalvelu. Visio: Tasokkaat, turvalliset ja viihtyisät vuokra-asunnot hyvällä käyttöasteella.

Henkilöstö:

Toimistosihteeri (kunta 0,60 %, Sievin Jussi 0,40 %)


Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset:


54

Asuntojen käyttöaste on suoraan suhteessa Sievin teollisiin työpaikkoihin. Muuttoliikkeen / kaupungistumisen vaikutuk-set kunnan väkilukuun.


- Asuntojen käyttöasteen saattaminen taloudellisesti terveelle tasolle

- KOY Sievin Jussi raportoi käyttöasteet omalta osaltaan

- Henkilöstön ammattitaidon ylläpito kouluttautumalla

- Asuntojen kunnon seuranta, pidetään aina katselmus kun asukas muuttaa huoneistosta pois ja korjaustoimen-piteet tarvittaessa hyvän laatutason ylläpitämiseksi. Samalla kertaa luetaan vesi- ja sähkömittarit. Kiinteistö Oy Sievin Jussin huoneistot tarkastaa kiinteistöhuoltoyhtiö ja kunnan huoneistoissa kuntokatselmuksen tekee toi-mistosihteeri ja rakennusmestari.

- Asuntohakemusten käsittelyaika – päivien lukumäärä

- Milloin asunto on uudelleen vuokrattavissa asukkaan vaihtuessa.

- Asukasosallisuuden lisääminen, asukkailla on mahdollisuus asukasdemokratian puitteissa vaikuttaa sekä omaan asumiseensa että asuinympäristöönsä.

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit tum-

mennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Käyttöaste yhteensä kunta / Sievin J. %

87,5 84 88,5 89 90,5 92

Kunnan asunnot 98 90 92 93 94 94

KOY Sievin Jussi 77 78 85 85 87 90

Asuntohakemusten käsittelyaika – päivien lukumäärä (pvä)

1-2

1-2 1-2 1-2

474 Muu kiinteistötoimi TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -136 779 -111 150 -74 135 -112 260 1,00 -112 260 -112 260 Toimintamenot 112 979 99 011 44 525 107 215 8,30 107 215 107 215 Toimintakate -23 800 -12 139 -29 610 -5 045 -58,40 -5 045 -5 045 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset -23 800 -12 139 -29 610 -5 045 -58,40 -5 045 -5 045 Tekninen lautakunta / yhdyskuntasuunnittelu Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena on yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja teknisten palvelujen tuot-taminen kuntalaisille sekä kunnan kiinteistötoimesta huolehtiminen valtuuston antamien resurssien puitteissa. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävänä on kehittää Sievin kuntarakennetta hyväksi ja turvalliseksi asua.


55

Visio: Kaavoitetut asuntoalueet muodostavat turvallisen asumisympäristön. Toimintaympäristön muutokset:

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset: Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Hyvä tonttitarjonta


TP 2014 TP 2015 TA 2016 TE 2017 TS 2018 TS 2019

AO tontteja vapaana

49 Tilanne 16.9.-15 -Vapaana 48 -Varattuna 1 - Myytynä 1 (eli vuoden 2015 aika-na) Tavoitteena 2 tontin myynti

Tilanne 20.9.-16 -Vapaana 45 -Varattuna 2 - Myytynä 1 (eli vuoden 2016 aika-na) Tavoitteena 2 tontin myynti

Tavoit-teena 2 tontin myynti

Tavoit- teena 2 tontin myynti

AR tontteja vapaana 9 9 9 8 7

Teollisuustontteja/korttelia

450 Yhdyskuntasuunnittelu TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 0 0 0 0 0,00 0 0 Toimintamenot 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930 Toimintakate 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kustannukset 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930

Tekninen lautakunta / puhtaanapitopalvelut Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Puhtaanapitopalvelun toiminnan tavoitteena on huolehtia kunnan hallinnassa olevien kiinteistöjen siivouksesta. Luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta, ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Työt tehdään tilaaja-asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan, jolla luodaan käyttäjäasiakkaille puhtaustasoltaan tarkoituksenmukaiset tilat.

Visio:


56

Puhtaanapitopalvelun visio on, että olemme laadukas kunnallinen puhtaanapitopalveluiden tuottaja. Toimintamme on tavoitteellista ja tuloksemme ovat mitattavissa järjestelmällisesti.

Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset: Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Vuoden 2017 aikana puhdistuspalvelusopimukset päivitetään ja tarkistetaan. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit

tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TE 2017 TS 2018 TS 2019

€/siivottava neliö 28,66 22183 m2

26,30 24040m2

28,70 24040m2

28,43 24270m2

28,43 28,43

siivottava m2/työntekijä 1570 1558 1560 1605 1605 1605

480 Puhtaanapitopalvelut TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -687 527 -705 060 -354 520 -704 670 -0,10 -704 670 -704 670

Toimintamenot 632 263 689 841 317 298 683 712 -0,90 683 712 683 712

Toimintakate -55 264 -15 219 -37 222 -20 958 37,70 -20 958 -20 958

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset -55 264 -15 219 -37 222 -20 958 37,70 -20 958 -20 958 Tekninen lautakunta / rakennukset

Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena on yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja teknisten palvelujen tuot-taminen kuntalaisille sekä kunnan kiinteistötoimesta huolehtiminen valtuuston antamien resurssien puitteissa. Kiinteistö-toimi huolehtii kunnan toimintojen edellyttämien tilojen rakennuttamis- ja ylläpitotehtävistä sekä tiloissa tarvittavista tuki-palveluista

Visio: Nykyisten asiakkuuksien kehittäminen ja syventäminen, terveellisen ja turvallisen toimintaympäristön vahvistaminen, uuden teknologian hyödyntäminen sekä henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen.

Nykyisten taloudellisten resurssien rajallisuus tekee varsinkin terveellisten sisäilmaolosuhteiden varmistamisen toimitiloissa erittäin haasteelliseksi, se on kuitenkin yhteinen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla:

- Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia, viihtyisiä ja toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Myös ennakoivan korjaus- ja huoltotoiminnan kehittämistä jatketaan ja pyritään vähentämään energiankulutusta ja li-säämään rakennusten käyttöikää.


57

- Syntyneet vauriot korjataan välittömästi, Help deskin käyttö toimii hyvin ja sitä kehitetään lisää. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen.

- Sneider electrikin kanssa on tavoite saada säästöjä energia kulutuksessa ja kehittää automaation käyttöä kiin-teistöillä.

- Energiansäästösopimuksen mukaisesti Korhosen koulun kalliolämmön rakentaminen kun lupa on lainvoimai-nen.

- hyvä asiakaspalvelu

- Kiinteistönhoitajien ja kirvesmiehien työnosaamisen kehittäminen 1-2 päivän ammattikoulutuksella

- Sairauslomapäivien määrää seurataan henkilöstökertomuksessa


tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TE 2017 TS 2017 TS 2018

Tilakustannus €/m2 45,54 (34449m2)

41,20 43,40 (31589 m2)

42,32 (31843 m2)

43,40 43,40

Energian kulutus:

Lämmitys kwh//m2 124,20 122,20 119,0 118,50 119,0 119,0

Sähkö Kwh/m2 78,50 79,50 77,50 77,00 77,50 77,50

Vesi m3/m2 0,47 0,46 0,45 0,45 0,45 0,45

Koulutuspäivien määrä / työntekijä 2 1 1-2 2 1-2 1-2

*) Vuodesta 2013 alkaen tilakustannuksissa ei ole enää siivousta mukana.

470 Rakennukset TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -2 078 841 -2 053 337 -1 012 486 -2 141 440 4,30 -2 141 440 -2 141 440

Toimintamenot 1 388 324 1 371 340 758 720 1 382 789 0,80 1 382 789 1 382 789

Toimintakate -690 517 -681 997 -253 766 -758 651 11,20 -758 651 -758 651

Poistot 452 876 455 180 230 621 491 270 7,90 491 270 491 270

Tehtävän kokonaiskustannukset -237 641 -226 817 -23 145 -267 381 17,90 -267 381 -267 381 Tekninen lautakunta / ruokahuolto Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen.

Visio:


58

Ruokapalvelun visio on, että olemme laadukas kunnallinen ruokapalveluiden tuottaja. Toimintamme on tavoitteellista ja tuloksemme ovat mitattavissa järjestelmällisesti.


Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Jamix-ruokapalveluohjelma on otettu käyttöön. Jamix-ohjelman avulla ruokalista saadaan nettisovellukseksi. Nettisovel-luksessa nähdään mm lounaiden ainesosat ja ravintoarvot


tummennetulla

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TE 2017 TS 2018 TS 2019

Aterioiden keskihinta 2,75 2,84 2,89 2,89 2,89 2,89

Aterioiden määrä vuodessa

421 645 423 554 415 438 414 300 414 300 414 300

Aterioita/työntekijiä 33 044 32 087 30 637 30 530 30 530 30 530

475 Ruokahuolto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot -1 328 047 -1 250 150 -754 900 -1 259 860 0,80 -1 259 860 -1 259 860 Toimintamenot 1 204 806 1 198 694 603 261 1 189 410 -0,80 1 189 410 1 189 410 Toimintakate -123 241 -51 456 -151 639 -70 450 36,90 -70 450 -70 450 Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kokonaiskustannukset -123 241 -51 456 -151 639 -70 450 36,90 -70 450 -70 450 Tekninen lautakunta / yhdyskuntasuunnittelu Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena on yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja teknisten palvelujen tuot-taminen kuntalaisille sekä kunnan kiinteistötoimesta huolehtiminen valtuuston antamien resurssien puitteissa. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävänä on kehittää Sievin kuntarakennetta hyväksi ja turvalliseksi asua.

Visio: Kaavoitetut asuntoalueet muodostavat turvallisen asumisympäristön. Toimintaympäristön muutokset:

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset: Hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet, sitovat tavoitteet tummennetulla: Hyvä tonttitarjonta


59


TP 2014 TP 2015 TA 2016 TE 2017 TS 2018 TS 2019

AO tontteja vapaana

49 Tilanne 16.9.-15 -Vapaana 48 -Varattuna 1 - Myytynä 1 (eli vuoden 2015 aika-na) Tavoitteena 2 tontin myynti

Tilanne 20.9.-16 -Vapaana 45 -Varattuna 2 - Myytynä 1 (eli vuoden 2016 aika-na) Tavoitteena 2 tontin myynti

Tavoit-teena 2 tontin myynti

Tavoit- teena 2 tontin myynti

AR tontteja vapaana 9 9 9 8 7

Teollisuustontteja/korttelia

450 Yhdyskuntasuunnittelu TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019


Toimintamenot 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930

Toimintakate 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930

Poistot 0 0 0 0 0,00 0 0

Tehtävän kustannukset 30 412 51 930 18 129 53 930 3,90 53 930 53 930 Tekninen lautakunta / yhdyskuntatekniikka

Tilivelvollinen viranhaltija: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena on yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja teknisten palvelujen tuot-taminen kuntalaisille sekä kunnan kiinteistötoimesta huolehtiminen valtuuston antamien resurssien puitteissa. Rakennetusta ympäristöstä pidetään hyvää huolta, jotta asukkaiden on turvallista asua, liikkua ja viihtyä.

Visio: Palvelut hankitaan kilpailutuksen kautta ostopalveluna laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.


Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaiku-tukset:

- (asemakaavatiestöä n. 30,2 km sisältäen kl-väylää 7,6 km)


- kustannustehokas toiminta

- turvallinen liikenneympäristö


60


TP 2014

TP 2015

TA 2016

TE 2017

TS 2018 TS 2019

Kunnossapito €/katumetri 3,97 3,23 3,97 3,95 4,00 4,00

460 Yhdyskuntatekniikka TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -2 091 -3 600 -1 855 -2 000 -44,40 -2 000 -2 000

Toimintamenot 196 897 224 979 94 985 234 017 4,00 234 017 234 017

Toimintakate 194 806 221 379 93 130 232 017 4,80 232 017 232 017

Poistot 168 666 141 950 138 586 153 700 8,30 153 700 153 700


440 Tekninen toimisto TP 2015 TA 2016 30.06. 2016 TE 2017 % TS 2018 TS 2019

Toimintatulot -75 006 -190 110 -38 493 -73 850 -61,20 -73 850 -73 850

Toimintamenot 242 207 246 972 119 889 248 973 0,80 248 973 248 973

Toimintakate 167 201 56 862 81 396 175 123 208,00 175 123 175 123

Poistot 7 398 7 400 3 699 1 230 -83,40 1 230 1 230



61

Tytäryhtiö: Kiinteistö Oy Sievin Teollisuuspuisto Henkilöstö: Toimitusjohtaja Paavo Hankonen, yritysasiamies Mikko Heickell. Tehtävä: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Sievin kunnassa sijaitsevia kiinteistöjä ja niillä olevia rakennuksia ja vuokrata niitä liiketarkoituksiin. Lisäksi yhtiö tuottaa sopimusperusteisesti yritysasiamiespalveluja Sievin kunnalle. Toiminta-ajatus ja visio: Toiminta-ajatuksena on nopeasti saatavien ja laadukkaiden elinkeinopalvelujen tuottaminen Sievin kunnalle, elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä toimitilaratkaisujen tuottaminen alueen yrityksille.

Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Kunnan mahdollisuudet osal-listua yritystoiminnan mahdollistajana yritysten rahoitukseen ovat uuden kuntalain myötä rajoitetummat kuin ennen.

Tytäryhtiön toiminnalliset taloudelliset ja laadulliset tavoitteet: - Aloittavien ja olemassa olevien yritysten kehitystyön tukeminen - Paikallista yrittäjää lähellä oleva nopea ja asiantunteva elinkeinoneuvonta - Toimitilapalvelujen tarjoaminen - Toimitilojen vuokrausaste

TP2015 TA2016 TA2017 Vuokratuotot, sähkö ja lämpö 236 089 245 000 245 000 Muut myyntituotot, elinkeinopalvelut 39 463 40 000 62 400 Liikevaihto 275 553 285 000 307 400 Kiinteistökulut 62 741 62 000 62 000 Henkilöstökulut 32 558 54 000 72 012 Muut henkilöstökulut 5 976 11 610 15 123 Suunnitelmanmukaiset poistot 70 875 70 500 70 000 Liiketoiminnan muut kulut 46 079 34 000 34 000 Kulut yhteensä 218 229 232 110 253 135 Liikevoitto 57 324 52 890 54 265 Korkokulut 20 444 19 500 17 500 Voitto ennen satunnaisia eriä 36 880 33 390 36 765 Voitto ennen veroja 36 880 33 390 36 765 Tilikauden voitto 36 880 33 390 36 765


62

Tytäryhtiö: Kiinteistö Oy Sievin Jussi

Henkilöstö: toimitusjohtaja Merja Haavisto Toiminta-ajatus ja visio: Tarjota kuntalaisille turvallista ja viihtyisää vuokra-asumista laadukkaissa huoneistoissa ja ympäristössä hyvällä käyttöasteella taloudellisesti kannattavasti. Toimintaympäristön muutokset: Tärkeimmät lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: Asuntojen käyttöaste on suoraan suhteessa Sievin teollisiin työpaikkoihin. Muuttoliikkeen/kaupungistumisen vaikutukset Sievin väkilukuun. Tytäryhtiön toiminnalliset taloudelliset ja laadulliset tavoitteet: Koy Sievin Jussi noudattaa toiminnassaan omalta osaltaan Sievin kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelmaa V. 2012 - 2017 � Kehittämissuunnitelman päivitys yhdessä eri osapuolten kanssa. -Asuntojen käyttöasteen nostaminen 85%:iin -Nettisivujen päivitys/uusiminen. -Asuntojen kunnon seurantaan ja ylläpitoon panostetaan. -Asukasosallisuuden lisääminen, tätä kautta kehitetään asukkaan vastuunottoa omista ratkaisuista, muiden huomioimi-sesta ja oman käyttäytymisen vaikutuksesta talouteen ja vuokrien hintaan. Investointisuunnitelma perusteluineen 2017 sekä arvio investoinneista 2018-2019: Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Sitovaa tavoitetta kuvaavat mittarit


Käyttöaste % 77 77 85 85 87 90

Koy Sievin Jussi TALOUSARVIO 2017 Vuokrat 1 364 751 Käyttökorvaukset 85 500 LIIKEVAIHTO yhteensä 1 450 251 Muut kiinteistön tuotot 2 000 Henkilöstökulut -59 318 Poistot ja arvonalentumiset -412 225 Kiinteistön muut hoitokulut -15 750 Käyttö ja huolto -791 610 Rahoitustuotot ja -kulut yht -210 105 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -36 758


63

Yhteenveto sitovat tasot TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Keskusvaalilautakunta

Toimintatulot sitova -7 243 0 0 -6 700 -13 700

Toimintamenot sitova 5 995 0 12 720 13 890 15 270

Toimintakate -1 248 0 12 720 7 190 1 570

Netto yhteensä -1 248 0 12 720 7 190 1 570

Kunnanvaltuusto Toimintatulot sitova 0 0 0 0 0

Toimintamenot sitova 39 354 42 582 51 564 51 564 51 564

Toimintakate 39 354 42 582 51 564 51 564 51 564

Netto yhteensä 39 354 42 582 51 564 51 564 51 564

Tarkastuslautakunta Toimintatulot sitova 0 0


Toimintakate 6 456 13 348 13 910 13 910 13 910

Netto yhteensä 6 456 13 348 13 910 13 910 13 910

Kunnanhallitus Toimintatulot sitova -649 428 -642 209 -667 500 -667 500 -667 500

Toimintamenot sitova 23 572 263 21 084 612 21 514 697 21 514 697 21 514 697

Toimintakate 22 922 835 20 442 403 20 847 197 20 847 197 20 847 197 Poistot 2 884 0 0 0 0

Netto yhteensä 22 925 719 20 442 403 20 847 197 20 847 197 20 847 197

Koululautakunta Toimintatulot sitova -374 536 -540 559 -550 779 -550 779 -550 779


Toimintakate 8 677 596 11 267 359 11 283 216 11 283 216 11 283 216 Poistot 7 193 0 0 0 0

Netto yhteensä 8 684 789 11 267 359 11 283 216 11 283 216 11 283 216

Vapaa-aikalautakunta Toimintatulot sitova -408 202 -408 700 -474 360 -474 360 -474 360


Toimintakate 981 519 1 351 407 1 367 493 1 367 493 1 367 493 Poistot 25 451 93 019 74 880 74 880 74 880

Netto yhteensä 1 006 970 1 444 426 1 442 373 1 442 373 1 442 373

Ympäristölautakunta Toimintatulot sitova -135 176 -122 550 -98 290 -98 290 -98 290


Toimintakate 67 257 77 908 123 985 123 985 123 985

Netto yhteensä 67 257 77 908 123 985 123 985 123 985

Tekninen lautakunta TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot sitova -4 308 291 -4 313 407 -4 294 080 -4 294 080 -4 294 080


Toimintakate -464 725 -384 572 -338 094 -348 094 -348 094 Poistot 628 940 604 530 646 200 646 200 646 200

Netto yhteensä 164 215 219 958 308 106 298 106 298 106

Kaikki toimintatulot yht -5 882 876 -6 027 425 -6 085 009 -6 091 709 -6 098 709 kaikki toimintamenot yht 38 111 943 38 837 860 39 447 000 39 438 170 39 439 550 Toimintakate yht 32 229 044 32 810 435 33 361 991 33 346 461 33 340 841 Poistot yht 664 468 697 549 721 080 721 080 721 080

Netto yhteensä 32 893 512 33 507 984 34 083 071 34 067 541 34 061 921


64

TULOSLASKELMAOSA

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 (ulk/sis)

Toimintatulot

Myyntituotot 2 949 710 2 969 978 2 848 709 2 855 409 2 862 409

Maksutulot 283 966 512 307 487 580 487 580 487 580

Tuet ja avustukset 422 499 370 450 456 670 456 670 456 670

Muut toimintatulot 2 226 724 2 174 690 2 292 050 2 292 050 2 292 050

Valmistus omaan käyttöön

Toimintamenot

Henkilöstömenot 9 212 923 10 958 147 10 795 546 10 796 916 10 798 116

Palvelujen ostot 25 032 965 23 078 692 23 795 739 23 785 539 23 785 739

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 707 230 1 802 014 1 812 108 1 812 108 1 812 088

Avustukset 364 052 1 079 600 1 100 900 1 100 900 1 100 900

Muut toimintamenot 1 794 774 1 919 407 1 942 707 1 942 707 1 942 707

Toimintakate -32 229 045 -32 810 435 -33 361 991 -33 346 461 -33 340 841 Verotulot 15 727 954 15 138 000 15 277 000 15 877 000 16 277 000

Valtionosuudet 17 475 642 18 651 667 18 978 980 18 978 980 18 978 980

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 82 997 78 044 37 400 37 400 37 400

Muut rahoitustulot 15 150 10 000 1 000 1 000 1 000

Korkomenot 233 365 360 727 197 700 197 700 197 700

Muut rahoitusmenot 70 4 000 4 000 4 000 4 000

Vuosikate 839 263 702 549 730 689 1 346 219 1 751 839 Poistot ja arvonalentumiset

Suunn.mukaiset poistot 664 463 697 549 721 080 721 080 721 080

Arvonalentumiset

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot

Satunnaiset menot

Tilikauden tulos 174 800 5 000 9 609 625 139 1 030 759 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 10 330 10 300 10 300 10 300

Vapaa ehtoisten varausten lis.(-)tai väh.(+)

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+)

Tilikauden yli/-alijäämä 185 130 5 000 19 909 635 439 1 041 059

Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot % 15,44 15,52 15,43 15,45 15,46

Vuosikate / Poistot % 126,31 100,72 101,33 186,69 242,95

Vuosikate, euro/asukas 164 136 144 267 347

Kertynyt yli- /alijäämä 109 411 114 411 134 320 769 759 1 810 818

Asukasmäärä vuoden lopussa 5124 5154 5070 5050 5050


65

TALOUSARVION RAHOITUSOSATP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta 1 405 484 816 256 835 294 702 549 730 689 1 346 219 1 751 839 Vuosikate 1 426 546 854 052 839 260 702 549 730 689 1 346 219 1 751 839 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -21062 -37 796 -3 966

Investointien rahavirta -615 081 -325 437 -973 550 -428 700 -1 930 800 -2 181 900 -1 286 000 Investointimenot -789 540 -604 955 -1 208 742 -542 700 -2 038 800 -3 351 900 -1 360 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 143 646 186 514 211 044 114 000 108 000 1 170 000 74 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 30 813 93 003 24 148 luovutustulot

Toiminnan ja investointienrahavirta 790 403 490 819 -138 256 273 849 -1 200 111 -835 681 465 839

Rahoituksen rahavirta 2 672 398 -1 175 640 -307 877 2 647 657 1 671 600 265 400 -835 600Antolainauksen muutokset 280 610 108 749 197 286 62 863 227 300 168 400 168 400 Antolainasaamisten lisäys -2 200 Antolainasaamisten vähennys 280 610 108 749 199 486 62 863 227 300 168 400 168 400

Lainakannan muutokset 2 070 532 -930 284 -1 313 436 2 584 794 1 444 300 97 000 -1 004 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 5 000 000 5 000 000 5 000 000 1 100 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -929 468 -930 284 -5 813 436 -2 188 436 -1 555 700 -1 003 000 -1 004 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000 000 -500 000 -226 770 -2 000 000Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset 321 256 -354 105 808 274Vaikutus maksuvalmiuteen 3 462 801 -684 821 -446 133 2 921 506 471 489 -570 281 -369 761

Rahavarat 31.12. 2 258 512 5 036 493 4 590 360 7 847 639 8 319 128 7 748 847 7 379 086

Rahavarat 1.1. 5 721 313 5 721 314 5 036 493 4 590 360 7 847 639 8 319 128 7 748 847

Tavoitteet ja tunnuslukujen tavavoitearvot

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 52 142 542 961 404 705 678 554 436 443 -399 238 66 601

*)Vieskan liikelaitosky:n purkukirjaus Ta vuodelle 958 000

2016 lisää arviolta noin 958000€ satunnaisia tuloja

Lainanhoitokate 0,8 0,41 0,42 0,35 0,31 0,51 0,67

Kassan riittävyys, pv 8 49 36 69 70 66 64


66

SIEVIN KUNTA POISTOSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto raja-arvot (Kilan kuntajaoston suositus)

Vanha poistosuunnitelma (Sievi 31.12.2012 asti)

Kunnanhallitus ohjeellinen (Sievi 1.1.2013 alkaen)

Kalustoryhmä Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännös-

aika vuosina poisto % aika vuo-

sina poisto % aika vuosina poisto % AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Kehittämismenot 3 2-5 ei suositella 2

Aineettomat oikeudet 5 5-20 ei suositella 5

Liikearvo 5 2-5 ei suositella 2

Muut pitkävaikutteiset menot

ATK-ohjelmistot 4 2-5 ei suositella 2

Tietokoneohjelmistot 5 4

Muut 3 2-5 ei suositella 2

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset; 1.1.2004 - 31.12.2012 valmistuneet 50 20-50 5-10%

Hallinto- ja laitosrakennukset; 31.12.2003 ja sitä ennen valmistuneet 40 20-50 5-10%

Hallinto- ja laitosrakennukset 1.1.2013- kiviset 20-50 5-10% 30

Hallinto- ja laitosrakennukset 1.1.2013- puiset 20-50 5-10% 20

Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 20-30 10-15% 20

Talousrakennukset 15 10-20 15-20% 10

Vapaa-ajan rakennukset 25 20-30 10-15% 20

Asuinrakennukset 40 30-50 5-10% 30

Peruskorjaukset (lisätietona, poistoaika ei jatku)

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot 20 15-20 15-20% 20

Sillat, laiturit ja uimalat 25 10-30 10-25% 25

Muut maa- ja vesirakenteet 20 15-30 10-20% 20

Vedenjakeluverkosto 10 30-40 7-10% 7

Viemäriverkko 5 30-40 7-10% 7

Kaukolämpöverkko 15 20-30 10-15% 15

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. 20 15-20 15-20% 20


67

Vanha poistosuunnitelma (Sievi 31.12.2012 asti)

Kunnanvaltuusto raja-arvot (Kilan kuntajaoston suositus)

Kunnanhallitus ohjeellinen (Sievi 1.1.2013 alkaen)

Kalustoryhmä Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännös-

aika vuosina poisto % aika vuo-

sina poisto % aika vuosina poisto % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 22 10-12 20-22% 22

Muut putki- ja kaapeliverkot 20 15-20 15-20% 20

Sähkö-, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 15 10-20 15-25% 20

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 20 15-20 15-20% 20

Liikenteen ohjauslaitteet 25 10-15 20-25% 25

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 25 10-15 20-25% 25

Koneet ja kalusto

Rautaiset alukset 15 15-20 15-20% 15

Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 10 8-15 20-27% 8

Kuljetusvälineet 7 4-7 25-30% 4

Muut liikkuvat työkoneet 5 5-10 25-30% 5

Muut raskaat koneet 10 10-15 20-25% 10

Muut kevyet koneet 5 5-10 25-30% 5

Paloautot varusteineen 15

Sairaala,- terveydenhuolto- yms. laitteet 10 5-15 20-30% 5

ATK-laitteet 4 3-5 30-40% 3

Muut laitteet ja kalusteet 3 3-5 30-40% 3

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat käytön mukaan käytön mukaan käytön mukaan

Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Pienhankintaraja 10 000 €

Poistoaika valitaan normaalisti lyhyemmäksi kuin se aika, jona hyödykettä käytetään palvelutuotannossa. Vuodesta 2013 lähtien hyödykkeiden poistojen laskennassa noudatetaan tarkistettuja todennäköisiä taloudelliseen pitoaikaan perustuvia poistoaikoja. Kunnanhallitus arvioi teknisen toimen asiantuntemusta hyödyntäen ja kunnanvaltuuston raja-arvoja noudattaen hyödykkeiden taloudellisen käyttöajan talous-arvion investointisuunnitelman yhteydessä. Ohjeellisista poistoajoista voidaan poiketa hyödykekohtaisesti teknis-taloudellisin perustein kunnanvaltuuston määräämien raja-arvoja rajoissa. Poistoaika perustuu rakennusten kestävyyden arviointiin, käytettävyyteen palvelutuotannossa, tulontuottamiskykyyn tms. perusteluihin.


68

INVESTOINTIOHJELMA 2017 - 2019

KOHDE KUST.ARVIO TA 2017 TS 2018 TS 2019 Valtion osuus ym.

muu tulo Hanke tavoitteet

VARAVOIMA KOULUKESKUS 90 000 € 90 000 € Toimintavarmuuden lisääminen sähkön jakelun estyessä

KORHOSEN KOULUN MAALAMPÖ 90 000 € 90 000 € 12 000 € Säästö lämmityskuluissa

KÄPYLÄN SANEERAAMINEN PÄIVÄKODIKSI 150 000 € 50 000 € 100 000 € Päiväkotitilojen parantamien

PÄIVÄHOIDON TILASELVITYS 10 000 € 10 000 € 0 € Päiväkotitilojen päivitys ja parantamien TALONRAKENNUS SIVISTYSTOIMI/VAPAA-AIKA YHT 340 000 € 100 000 € 140 000 € 100 000 € 12 000 €

PAJULA / KOIVULA LAAJ. ( 30 paikkainen asu-misyksikkö) 3 900 000 € 1 000 000 € 2 900 000 € 1 170 000 €

Lisäätyvään tuetun palveluasumisen tarpeeseen vastaa-minen

PAJULAN SANEERAUS 1 050 000 € 15 000 € 1 035 000 € Lisäätyvään tuetun palveluasumisen tarpeeseen vastaa-minen

TALONRAKENNUS SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ 4 950 000 € 1 000 000 € 2 915 000 € 1 085 000 € 1 220 000 €

PALVELINTILA K-TALON KELLARIIN 25 000 € 25 000 € Tilatarpeeseen vastaaminen

AARNENTIEN KANAVAOINTI JA VT28 LIITTYMÄ 170 000 € 120 000 € 50 000 € Liikekeskuksen liikenneyhteyksien rakentaminen

AARNENTIE 110 000 € 80 000 € 30 000 € Liikekeskuksen liikenneyhteyksien rakentaminen

JÄRVIKYLÄN KL-VÄYLÄ KUNTAOSUUS 50 000 € 50 000 € Liikenneturvallisuus LEPPÄLÄ, LAHDENPERÄ KL-VÄYLÄ KUNTA-OSUUS 50 000 € 50 000 € Liikenneturvallisuus

PALOASEMANTIE JA VT28 KANAVOINTI 250 000 € 180 000 € 70 000 € Paloasema- ja logistiikka alueen liikenneyht. Rakentami-nen

ALATALONTIEN PERUSKORJAUS 13 500 € 13 500 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet TEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSKORJ. YH-TEENSÄ 643 500 € 393 500 € 200 000 € 50 000 € 0 €


69

KOHDE KUST.ARVIO TA 2017 TS 2018 TS 2019 Valtion osuus ym.


KEHÄTIE OSA 15 900 € 15 900 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

PERTUNTIE OSA 12 300 € 12 300 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

MÄKITIE OSA 8 600 € 8 600 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

ALATALONTIE 12 000 € 12 000 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

JUSSILANPUISTONALUE 27 400 € 27 400 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

KESÄLÄNKUJA 12 500 € 12 500 € Paremmat ja turvallisemmat kulkuyhteydet

KAAVATEIDEN PÄÄLLYSTYS 120 700 € 68 800 € 51 900 € 0 € 0 €

SKEITTIPARKKI 120 000 € 120 000 € 96 000 € Nuorten liikuntaharrastusten tukeminen

LOUEKALLION KEHITTÄMISHANKKEET 200 000 € 170 000 € 30 000 € Toiminan kehittäminen ja elvyttäminen

MAANHANKINTA 150 000 € 100 000 € 50 000 € Kunnalla hyvä monipuolinen tonttitarjonta MAINOSTAULU ALATALONALUEELLE (2016 teh-ty) 20 000 € 0 € Näkyvyyden lisääminen

JALKAPALLOKENTÄN PINNAN UUSIM. , 80 000 € 5 000 € 75 000 € 24 000 € Pinnan parannus ja kuivaus, käyttöaika pitenee

KOULUJEN ATK-HANKINNAT 61 500 € 61 500 € Välineistön uusimien opetussuunnitelman mukaiseksi

YHTEENSÄ 6 710 700 € 2 038 800 € 3 341 900 € 1 360 000 € 1 352 000 €

NETTOMENO 2017 1 930 800 €


70

RAHOITUS LEASING HANKKEET KUST.ARVIO TA 2017 TS 2018 TS 2019 Valtion osuus ym.


HYVINVOINTIKESKUS 2 000 000 € 300 000 € 1 700 000 € Tilatarpeeseen vastaaminen, korvaava invest.

PALOASEMAN RAKENTAMINEN 1 950 000 € 550 000 € 1 400 000 € Tilatarpeeseen vastaaminen, korvaava invest.

LEASING YHTEENSÄ 3 950 000 € 850 000 € 3 100 000 € 0 € 0 €

KAIKKI YHTEENSÄ 10 660 700 € 2 888 800 € 6 441 900 € 1 360 000 € 1 352 000 €


71

TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sievin kunta Sitovuus*) Määrärahat Tuloarviot KÄTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta B 12 720 Kunnan valtuusto B 51 564 Tarkastuslautakunta B 13 910 Kunnanhallitus B 21 514 697 667 500 Koululautakunta B 11 833 995 550 779 Vapaa-ajanlautakunta B 1 841 853 474 360 Ympäristölautakunta B 222 275 98 290 Tekninen lautakunta B 3 955 986 4 294 080 Välisumma 39 447 000 6 085 009 TULOSLASKELMASOSA Verotulot B 15 277 000 Valtionosuudet B 18 978 980 Korkotulot B 37 400 Muut rahoitustulot B 1 000 Korkomenot B 197 700 Muut rahoitusmenot B 4 000 Satunnaiset erät välisumma 201 700 34 294 380 INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus maan osto N 100 000 palvelintila kunnantalo N 25 000 talonrakennus sosiaalitoimi, 30 paik- N 1 000 000 kainen asumisyksikkö Tekninen lautakunta kaavateiden rakentaminen N 393 500 kaavateiden päällystys N 68 800 kalustohankinnat N Vapaa-ajanlautakunta skeittiparkki N 120 000 96 000 Louekallion kehittäminen N 170 000 Koululautakunta Korhosen koulun maalämpö N 90 000 12 000 päivähoidon tilaselvitys N 10 000 koulujen atk-hankinnat N 61 500 väisumma 2 038 800 108 000 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 227 300 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 5 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 555 700 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 000 000 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 471 489 Välisumma 4 027 189 5 227 300 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 45 714 689 45 714 689 *) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomäääräraha/-tuloarvio


72

sievin kunta talousarvio 2017 taloussuunnitelma...

Documents