Alamitta, ylämitta vaiko kenties välimitta?

Suomen Haukiseura21.1.2017

Joni Tiainen

Esityksen sisältö Kalastuksen säätely ja hauki Miksi suuret yksilöt ovat tärkeitä? KESKALA-hanke Omia tuloksia, alamitta vs. välimitta Keskustelua ja kysymyksiä

i1. Kalastuksen säätely ja hauki

Hauki on vapaa-ajankalastuksessa saalismäärältään toiseksi tärkein kalalaji ahvenen jälkeen, vuotuinen saalis n. 7000 tn1.

-sisävesiltä 82%, mereltä n. 18 %, -vapakalastus 53 %, pyydykset 47 %-n. 20 % vapautettu

1) Suomen virallinen tilasto, maa- metsä ja kalatalous. Vapaa-ajankalastus 2012.

1.1 KALASTUKSEN VAIKUTUKSIA:1) Populaation koko2) Kokovalikoiva kalastus kokorakenne

Pyydysten valikoivuus (esim. verkot) Alamitat

3) petokalalajien suosio lajisuhteet4) Nopeutunut kasvu, parempi kalatuotanto –ainakin aluksi…

1.2 ERILAISIA MITTASÄÄTELYITÄ Alamitta

kalansaaliin (biomassa) maksimointi Kasvun ylikalastus -> kalat pyydetään

liian pieninä -> heikko tuotto istutustarve?

Lisääntymisen ylikalastus -> pieni/heikkolaatuinen kutukanta

Alentunut sukukypsyysikä ja –koko Heikentynyt kasvu Geenipoolin kaventuminen

MUITA MITTASÄÄTELYTAPOJA: Ylämitta

-suurten yksilöiden säästäminen Välimitta

-alamitta + ylämitta-lupaavia tuloksia

Protected slot ”käänteinen välimitta”

Kalaa on! Ei luonto viimeistään anna! Minun pyynti on hyttysen pieru

Saharassa! Ei vedet vapakalastuksella tyhjene Ei sitä ihminen pysty luontoon

vaikuttamaan…? Suomen kalakannat on alikalastettuja! viherpiiperöiden haihattelua…

1.3 Tarvitseeko kalastusta säädellä?

Ruotsissa Itämeren alueella hauella 40-75 cm välimitta ja 3 hauen saaliskiintiö

Tutkimuksia: Pohjois-Amerikassa hauen kalastuksen

säätelyllä ja tutkimuksella pitkät perinteet Windermere-järvi Englannissa Robert Arlinghaus (Saksa) -> 45-70 cm Suomessa me

Haukikannat elinvoimaiset Suomessa (WWF)Pyyntipaine erilainen eri vesistöissäLähinnä vapaa-ajanpyyntiäSivusaalis kaupallisille kalastajillePetoviha?

Hauki ei ole niin haluttu ruokakala kuin esim. kuha, ahven ja siika

mahdollisuus kokeelliseen kalastuksen säätelyyn Suomessakin?

1.4 Pyydystä & päästä VS.

pyydystä, et päästä?

Hauen vapautuskuolleisuus pääasiassa 2-5 %

Sopii välimittasäätelyn kohteeksi!

-Tomcko C.M. 1997. A review of northern pike Esox lucius hooking mortality. Fish Management Report 32, Minnesota Department of Natural Resources, Section of Fisheries.-Klefoth T., Kobler A. & Arlinghaus R. 2008. The impact of catch-and-release angling on short-term behavior and habitat choice of northern pike (Esox lucius L.). Hydrobiologia 601: 99–110-Arlinghaus et al. 2008. Size selectivity, injury, handling time, and determinants of initial hooking mortality in recreational angling for northern pike: the influence of type and size of bait. N. Am. J. Fish. Manage. 28: 123–134.-Stålhammar et al. 2014. Effects of lure type, fish size and water temperature on hooking location and bleeding in northern pike (Esox lucius) angled in the Baltic Sea. Fish. Res. 157: 164–169.

2. Miksi suuret yksilöt ovat tärkeitä?1) Ekosysteemin toiminta

Hauki on avainlaji SUURHAUKI huippupeto-Ekosysteemin vakaus (Kuparinen et al. 2016)

Kuparinen A., Boit A., Valdovinos F. S., Lassaux H., & Martinez N. D. 2016. Fishing-induced life-history changes degrade and destabilize harvested ecosystems. Scientific reports, 6: 1-8.

2) Poikastuotanto, määrä ja laatu 3) Genetiikka

nopeakasvuisuus 4) Kalastus

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa- hanke (2005-2014), KESKALA Jatkohanke KESKALA II (2015-2017) http://www.helsinki.fi/keskala/ Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan

harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon

Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha

i3. KESKALA-hanke

Kuinka kokovalikoiva kalastus vaikuttaa haukikantoihin? 1)hauen populaatiot ja biomassat 2)haukikannan rakenne 3)hauen tuotanto, ravinnonkulutus ja kasvu 4)emokoon vaikutus poikasten laatuun 5)suurten yksilöiden merkitys

3.1 TUTKIMUSJÄRVET pieniä (2.1-13.8 ha)

metsäjärviä Hämeenlinnassa, vain tutkimuskäytössä tummavetisiä humusjärviä vähäravinteisia luontaisesti alhainen pH voimakas

kesäkerrostuneisuus (lämpötila, happi)

Merkintä-takaisinpyynti 2006-2013 kutuaikana katiskoilla ja vannerysillä

vapapyynti syksyllä Verkkokoekalastus Pohjaeläimet, eläinplankton,

veden laatu

3.2 HAUEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSeuranta 2006-2013Poistopyynti 5 vuotta,

2008-2012 Hokajärvi (8.4 ha) ja

Majajärvi (3.3 ha), alamitta 40 cm

Haarajärvi (13.8 ha) ja Haukijärvi (2.1 ha) välimitta 40-64.9 cm

Miksi 65 cm ylämitta? Hauet hidaskasvuisia tutkimusjärvissä

2.3 HAUEN KULUTUSC (kulutus) = metabolia + “hävikki” +

kasvu

4.1 HAUEN POPULAATIOT

VÄLIMITTASÄÄTELY (HSL)Tiheydet ja biomassat:

Ei selvää muutostaSuuria haukia edelleen

populaatiossa

4. Tuloksia

ALAMITTASÄÄTELY (MLL) Tiheydet ja biomassat:

Hokajärvi biomassa laski

Majajärvi tiheys ja biomassa laskivat

Kummastakin järvestä suuret hauet hävisivät kokonaan

Hokajärvi (alamitta) Hauen poistopyynti

2008-2012-> ”typistynyt” pituusjakauma-> suurten yksilöiden

häviäminen

4.2. HAUKIKANNAN KOKO-RAKENNE

Haarajärvi (välimitta) Hauen poistopyynti

2008-2012->kokojakauma lähes ennallaan->suuret yksilöt läsnä populaatiossa

Haukipopulaation keskimääräinen kulutus n. 10-20 kg/ha vuodessa

Välimittasäätelyn järvissä suurien haukien (> 65 cm) kulutus merkittävää (n. 20-40 % kok. kulutuksesta)

haukien ravinnonkulutus kasvoi ja kasvu nopeutui

4.3 HAUEN RAVINNONKULUTUS

MÄTIJYVÄN KUIVAPAINOSuurilla ja

nopeakasvuisilla naarailla painavimmat mätijyvät

poikasella pulskempi eväsreppu elämän alkutaipaleella

4.4 EMOKOON VAIKUTUS POIKASTEN LAATUUN

3

7

11

15

19

0

1

2

3

4

5

20 30 40 50 60 70 80 90 100

Mät

ijyvä

n ku

ivap

aino

(mg)

Naaraan pituus (cm)

2012

NÄLKIINTYMISEN SIETO Isojen naaraiden

poikaset kestävät pidempään ruskuaispussiravinnon turvin

->parempi selviytyminen ääriolosuhteissa

Kiitos!

Kiitokset: Mikko Olin, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg, Matti Kotakorpi, Martti Rask & Jukka RuuhijärviBergsrådet Bror Serlachius -säätiö RKTL:n Evon aseman (R.I.P.) henkilökunta