sähköinen vuodontarkkailu - wordpress.com · 2016. 10. 13. · kipinätesti (astm d7240...

11.10.2016, Perttu JuntunenSähköinen vuodontarkkailu

1

Sähköinen vuodontarkkailu

Suomen ympäristökeskus

11.10.2016

Kaitos Oy

Perttu Juntunen


2

Miksi sähköistä

vuodontarkkailua tarvitaan


3

3


• Mikään laadunvalvontajärjestelmä ei voi täysin

eliminoida kalvorakenteeseen syntyviä vaurioita.

• Kyse ei ole siitä onko kalvossa vaurioita ja

vuotoja vaan se kuinka suuria vuodot ovat.

• Vuodon määrä riippuu reikien määrästä, koosta

ja sijainnista.


4

4



5

5



6

6



7

7


• Suunnilleen 75% vuodoista syntyy

peittorakenteen rakentamisen aikana ja 25%

asentamisen aikana.

• Peitetyissä rakenteissa vuodot ovat pääasiassa

paneeleissa.

• Peittämättömissä rakenteissa vuodot ovat

pääasiassa saumoissa. (asentajan ammattitaito

korostuu)


8

8


• Sähköinen vuodontarkkailu on osa modernia

kalvoasennuksen laadunvalvontajärjestelmää,

joka mahdollistaa suurimman mahdollisen

todennäköisyyden kalvorakenteen eheydestä.

• Tarkkailua voidaan tehdä rakentamisen aikana

ns. eheyden mittaus asentamisen loppuvaihessa

tai käytön aikana ongelmien etsimiseksi ns.

reiän etsintä.

• Tarkkailu voidaan tehdä peittämättömälle tai

peitetylle kalvolle.


9

9


• Vähentää työn aikana ja sen jälkeen havaittuja

virheitä, jos urakoitsija tietää että alue

tarkistetaan.

• Mikäli virheet havaitaan ajoissa ja voidaan

paikallistaa tarkasti niiden korjaaminen on

suhteellisen helppoa ja edullista.

• Mahdollistaa työn virheettömyyden

varmistamisen sekä urakoitsijan että tilaajan

kannalta.


10

Sähköisen vuodontarkkailun

reunaehdot


11

11

Reunaehdot

• Sähköä johtava kerros kalvon päällä (osassa

menetelmiä)

• Sähköä johtava kerros kalvon alapuolella tai

kalvossa itsessään sen alapinnassa

• Johtava aines reiän ja kalvon alapinnan välillä

• Aines kalvon päällä ei saa olla suorassa

yhteydessä aineeseen kalvon alapuolella!!!

• Sähkövirta voi kulkea vain kalvon reikien kautta!


12

Erilaiset sähköiset

vuodontarkkailu menetelmät


13

13

Menetelmät

Peittämättömälle kalvolle

– Water puddle ja Water lance (ASTM D7002)


14

14

Menetelmät

Water puddle ja Water lance (ASTM D7002)

• Ongelma rypyt ja huono kontakti johtavaan kerrokseen

• Aloitetaan alhaalta ylöspäin ja virheet korjattava ennen

kuin voidaan jatkaa

• Perustuu äänimerkkiin kun vesisuihku osuu reikään

• n. 1 mm reiät voidaan havaita


15

15

Menetelmät


– Water puddle ja Water lance (ASTM D7002)


16

16

Menetelmät


– Kipinätesti (ASTM D7240 – sähköä johtava kalvo)

Testisauva

Virtalähde

Maadoitus

tyyny


17

17

Menetelmät

Kipinätesti (ASTM D7240 – sähköä johtava kalvo)

• Kapasitantti menetelmä perustuu kipinään harjaksen

ja sähköäjohtavan kerroksen välillä.

• Perustuu äänimerkkiin laitteesta kipinän syntyessä

• Ei tarvitse peittokerrosta kalvon päälle eikä johtavaa

väliainetta kalvon alle!

• Voidaan tehdä vain ennen kalvon peittoa

• Voidaan tehdä myös saumoille, mutta saumaus tulee

olla tehty GSE patenttikiilalla, muutoin sauma voi

antaa virhehälytyksen.


18

18

Menetelmät

Peitetylle kalvolle (vesi tai maa)

– Dipolimenetelmä (ASTM D7007)


19

19

Menetelmät

Dipolimenetelmä (ASTM D7007)

• Menetelmä on liikuteltava ja siksi melko edullinen

verrattuna kiinteisiin järjestelmiin

• Voidaan tehdä peittokerroksen päältä, jolloin

varmistutaan myös peittokerroksen asentamisen

aiheuttamista vaurioista.

• Voidaan toistaa tarpeen mukaan

• Peittokerroksen paksuus tyypillisesti n. 500 mm

luokkaa.


20

20

Menetelmät

Dipolimenetelmä (ASTM D7007)

• Perustuu joko mittauspisteverkkoon, jonka pohjalta

tehdään potentiaalikartta. Reiät voidaan arvioida

visuaalisesti kartalta.

• Reiän etsintä, jossa reiät etsitään yksi kerrallaan ja

paikataan. Laitetta liikutetaan linjoissa, joilta reiät

korjataan. Useampi reikä sotkee mittauksen.


21

21

Menetelmät

Kiinteät järjestelmät


22

22

Menetelmät


• Perustuvat kiinteästi asennettuun elektrodiverkoon.

(Passiivielektrodit kalvon alla ja aktiiviset päällä)

• Mitataan ja lasketaan tuloksista

tasapotentiaalikäyrästö, jossa reiät näkyvät

korkeampina arvoina.

• Tarkkuus on n. ½ sensorivälistä (tyypillisesti

k/k=5…8m). Tarkempaakin väitetään valmistajien

toimesta.

• Järjestelmä voi olla automaattinen (online) tai

erikseen mitattava


23

23

Menetelmät


• Vuodot näkyvät korkeampina jännitearvoina kartalla

punaisella.


24

24

Menetelmät



25

25

Menetelmät



26

26

Menetelmät



27

Huomioitavaa kun

suunnitellaan sähköisen

vuodontarkkailun ottamista

käyttöön


28

28

Huomioitavaa

• Sähköinen vuodontarkkailu tulee ottaa huomioon

rakenteiden suunnittelussa jo ennen rakentamista!!!

• Mikäli sähköinen järjestelmä otetaan käyttöön tai

suunnitellaan vasta rakentamisen aikana tai sen

jälkeen voi tästä aiheutua huomattavia lisätöitä tai

epätarkkuuksia järjestelmälle.

• Sähköinen vuoto ja nesteen vuotaminen ovat täysin

eri asioita. Tämä tulee ottaa huomioon

suunnittelussa.


29

29

Huomioitavaa


30

30

Huomioitavaa


31

31

Huomioitavaa


32

32

Huomioitavaa


33

33

Huomioitavaa


34

34

Toimiiko järjestelmä - KYLLÄ


35

35

Toimiiko järjestelmä - KYLLÄ


36

36

Muita järjestelmiä (Texplor)


37

37



38

38



39

Kiitos !

Lisätietoa:

www.kaitos.fi

www.gseworld.com

www.texplor.eu

www.progeo.com
http://www.kaitos.fi/http://www.gseworld.com/http://www.texplor.eu/http://www.progeo.com/

sähköinen vuodontarkkailu - wordpress.com · 2016. 10. 13. · kipinätesti (astm d7240...

Documents