selvityshenkilö tarja filatov: välityömarkkinat

Click here to load reader

Post on 26-May-2015

575 views

Category:

Documents

4 download

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista. Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013. Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä. Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle. Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua. Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta. Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella. Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä. Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

TRANSCRIPT

  • 1. Mahdollisuus tyttmlle pst osalliseksityst vai uusi eriarvoistumisen riski?

2. Vlitymarkkinoiden idea on tarjotatyskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syyst taitoisesta on vaikea pst avoimille tymarkkinoille.Rakennetyttmyyden purku on pysyv tyt. Aktiivinen sosiaalipolitiikka, jossa esimerkiksi kuntouttavantytoiminnan avulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella tytoiminnallapyritn pitmn yll ihmisen toimintakyky ja parantamaanelmnhallintaa. Aktiivinen tyvoimapolitiikka, jonka avulla tyttmlle ihmiselletarjotaan hnen osaamistaan ja tymarkkina-asemaansa parantaviatoimia sek pyritn edistmn psy avoimille tymarkkinoille. 3. Haasteenaon puhua tyllistymistvaikeuttavista asioista ilman, ettstereotypisoi ja vaikeuttaa tyllistymist. Onko ongelmana yksil, jota voidaanauttaa palveluilla vai onko ongelmanatyelm ja sen muutos? Pit puhua olemassa olevastaty kyvyst, ei vain sen puutteesta. 4. Digitaalisen lukutaidon tarve Tiedon hallita ja verkostoyhteisty Moniosaajuuden vaade Asiakasty ja itsens myyminen Yksinisyys ja itsens johtaminen Tyajan pirstaloituminen Ty feminiinistyminen Hyvn tyypin taakka 5. Hankki itse typaikan 13% Sai tyt tynvlityksen kautta3% Palkkatuella tai muulla 12% Tyvoimapoliittisessa koulutuksessa 12% Muussa koulutuksessa 2% Elkkeell tai pois tyyvoimasta 26% Ei tietoa 24% 6. (TEM analyyseja 28/2010 )4 viikkoa 38 % osoituksista, 20% tyttmist8 viikkoa 50% osoituksista, 36% tyttmistyli vuoden 5% osoituksista, 22% tyttmist 7. (aiempi tutkimus 72.000 asiakkaasta)Vajaakuntoisuus23%Pihdeongelma16%Mielenterveysongelmat12%Motivaation puute10%Nyt tehdyn kyselyn mukaan34 % on mahdollisuus tyllisty avoimille tymarkkinoille.56 % asiakkaista ei kykene palkkatyhn avoimilla markkinoillaLhes viidennes ei kykene palkkatyhn vlitymarkkinoilla. 8. Yrityksiin sijoittui2 758 Kuntiin ja kuntayhtymiin3 600 Muihin yksityisen sektorin yhteisihin6 063Yrityksiin tyllistyneist noin 10 prosenttia onsosiaalisten yritysten rekistereihin merkityssyrityksess. Lisksi suuri osa yrityksist on syntynyttyllisyyshankkeista, jotka ovat eriyttneet osantoiminnastaan yhtimuotoon. 9. Vertaistukeaja kokemusasiantuntijuutta Sosiaalista yhteisyytt ja osallistamista Arvostustaja aikaa Vlittmist 10. Projekti-ja pisararahoitusta Tytn tyllist tytnt Yhteys elinkeinoelmn ja yrityksiin ohutta Ei palkanmaksukyky Tuettuja ptki 11. Motivaatio:yhdistyksiss on turvallisempaakuin yrityksiss Hydyllisyys: tukiviiveet ja yhteensovitukset,velat, palkkataso Kannustavuus: sosiaaliset ja hyvinvointihydyt 12. Yrityksiss on paljon satunnaisen tyvoiman tarvetta,johon edelleen sijoittamalla voisi lyty tyvoimaavlitymarkkinoilta Hyvinvointia lisv tyt on loputon mrmarkkinoiden tarjonnan ulkopuolella; pienimuotoistakotiapua, kaupassakynti, lehtienharavointia,lumenluontia Julkista tyt uudelleen organisoimallavlitymarkkinat voisivat hoitaa osan tyst. Lismll tuetun tyn volyymia. 13. Rakennetaan tysskyntialueittain omavlitymarkkinastrategia ja verkosto. Jrjestetn tilaisuuksia,joissa tyhnottajat ja tyttmt kohtaavat. Koordinoidaanyritysten kanssa yhdess mahdollisia alihankintatit. Vahvistetaan vlitymarkkinoilla olevien tynvlityst. Markkinoidaan yrityksille tyvoimapalveluja ja -tukia. Vahvistetaan typankkien ja typoolien roolia. Luodaan tysskyntialueen mukainen shkinen portaali, jokaesittelee vlitymarkkinoiden tyt, palveluja ja tyvoimaa. Kertn yhdeksi julkaisuksi vlitymarkkinatoimijoiden jayritysyhteistyn hyvt kytnnt. 14. Helpottamalla yhdistysten mahdollisuutta hankkiaomarahoitusta. Lismll julkisia hankintoja vlitymarkkinoilta. Nopeuttamalla tukiptksi. Stmll pysyv palkkatuki. 15. Tarvitaan vahvempaa ohjausta ja koulutustatukipolitiikan muuttuessa. Lisbudjetit tekevt TE-toimistojen tynsuunnittelun hankalaksi. Pit saada nkyvksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen omat lispriorisoinnit tukiptksille. Siirtympolitiikan ja muun tyelmvalmiuksiaedistvn toiminnan eriyttminen. 16. Eu:ssa edistetn yhteiskunnallisten yritysten kasvuaja kehityst. Unionin avaintoiminnot: rahoituksen parantaminen nkyvyyden lisminen yksinkertaisemman stely-ympristn luominen. SGEI-reformi lis mahdollisuuksia vlitymarkkinoille. Rakennerahastoihin tukea yhteiskunnallisilleyrityksille. Hankintadirektiivi uudistuu. 17. Segmentoidaan toimijat siirtymtyt tarjoaviin ja muitatyllistymispalveluita tarjoaviin. Asetetaan tulostavoitteet palvelu- tai tukiptksenmukaisesti. Luodaan vanhustenhoivasta tuttu RAVA-indeksi, jokamittaa tykyky ja ohjaa asiakkaan hnelle sopivaanpalveluun. Hydynnetn indeksi palveluja hankittaessa japalkkatukiptksi tehtess. Luodaan vaikuttavuuden seuranta- ja/tai arviointijrjestelmelmnhallinnan ja yleisten tyelmvalmiuksienparanemiselle. 18. Sdetn laki valtakunnallisesta tyvoimanpalvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaanpalvelukeskukset. Siirretn palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuusosiaalipoliittisen tyvoimapolitiikan jrjestmisest. Organisoidaan alueelliset hankkeet, jossa kartoitetaanjulkiset palvelut, joita voidaan tydentvlitymarkkinoiden avulla. Ositetaan osa tyst vlitymarkkinoille. Tehdn tyn uudelleen organisointi jrjestelmllisesti jatyntekijjrjestjen kanssa neuvotellen. 19. Vahvistetaan vlitymarkkinoilla olevien tynvlityst ja luodaantulospalkkioon perustuva jrjestelm. Ostetaan tehostetut tynhakupalvelut yksityisilt toimijoilta taivlitymarkkinoilta. Luodaan tynantajalle palvelu, jossa saa palauttaa, jos ei pelit, Markkinoidaan yrityksille tyvoimapalveluja ja -tukia. Hydynnetn Jyvskyln Tihin! palvelun mallia suoraan yrityksiintyllistmisess, tynantajan tukemisessa ja tynantajalle tarjottavienpalveluiden kehittmisess. Luodaan pitkn tyttmn olleille tynhakijoille nuorten Sanssi -kortinkaltainen tyllistymisseteli. Selvitetn alentaisiko pitkaikaistyttmn koeajan pidennysrekrytointikynnyst yrityksiss. 20. Rakennetaan pitkkestoinen elkkeelle saattava tyllistmistuki 58-vuotiaille ja vanhemmille 500 piv tymarkkinatukea saaneille. Listn suunnitelmallista pitkkestoista palvelua, jopa viiden vuodenmittaisia tyllisyyspolkuja. Perustetaan tuloloukkutyryhm, joka tarkastelee sosiaaliturvaa uusientynteon muotojen nkkulmasta. Listn satunnaisten tiden tekemisen kannustavuutta rakentamallatyttmyyspivrahaan ja tymarkkinatukeen 300 euron kuukausittainensuojaosuus. Jatketaan ELMA-mallia, jolla selvitetn tykyvyttmyytt. Valmistellaanyli viisi vuotta tymarkkinatuella olleille yli 58-vuotiaille kertaluonteinenelkeratkaisu. 21. Tehdn selvitys, joka tekee nkyvksi kasvavan pitkaikaistyttmyydenkokonaisvaikutukset kuntataloudessa. Raportoidaan tymarkkinatuen kuntaosuuksiin liittyv aktivointiosuusreaaliajassa ja listn kuntien osaamista kustannusten arvioimisessa.Arvioidaan samalla, onko nykyinen valtio/kuntakustannusten jako ennykytilanteessa kannustava. Siirrytn pirstaleisesta hankerahoituksesta psntisesti pysyvmpiinrahoitusmalleihin. Siirrytn lisbudjettivetoisesta tyvoimapolitiikasta kestvmpiin japitkjnteisempiin rahoituskytntihin, jotta tukipolitiikka ei vaihtelealkuvuodesta ja loppuvuodesta. Siirretn tyllisyyshankkeiden tukiptkset lhemms toimijoita ELY-keskuksista TE-toimistoihin. Huolehditaan tukiptsten nopeastamaksatuksesta ja kehitetn shkisi jrjestelmi tuen hakemiseksi ja siitraportoimiseksi.

View more