selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä … · 2014-10-27 · 1. johdanto...

Mulki Mölsä

AJAT OVAT MUUTTUNEET

Selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä

asenteista ja aikeista pääkaupunkiseudulla asuvien

maahanmuuttajien keskuudessa

1. Johdanto 31.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus 31.2 Tyttöjen ympärileikkaus -käsitteestä 3

2. Tyttöjen ympärileikkausperinteen taustaa 4

2.1 Ympärileikkaustyypit 42.2 Miksi tyttöjä ympärileikataan 42.3 Perinteen levinneisyys 5

3. Aineisto ja menetelmät 5

4. Naisten näkemyksiä 54.1 Naisten kärsimys 54.1.1 Ympärileikkaus Afrikassa 54.1.2 Ympärileikattuna Euroopassa 84.2 Äidit ja tyttärien ympärileikkaus 94.3 Naimattomat tytöt 11

5. Miesten mielipiteitä 135.1 Aviopuolisot ja isät 135.2 Nuoret miehet 15

6. Pohdintaa ennaltaehkäiseväätyötä varten 16

6.1 Ongelmallinen sunna-leikkaus 166.2 Onko Suomen laki riittävä 176.3. Puhumisen vaikeus 18

7. Poikien ympärileikkauksesta 20

8. Lopuksi 22

Lähteet ja kirjallisuus 23Ensisijaiset lähteetMuut lähteet ja kirjallisuus

Liite 1 Tyttöjen ympärileikkausten terveyshaitat 24

Liite 2Haastattelurunko: naiset ja tytöt 24

Ihmisoikeusliitto ryUnioninkatu 45 B 4100170 HelsinkiPuh. 09-4155 2500Fax 09-4155 2520

[email protected] 951-95590-8-6

© Ihmisoikeusliitto ry, Mulki Mölsä

Ulkoasu Taru Koskinen

Ihmisoikeusliitto ryKokoNainen-projekti Helsinki 2004

SISÄLTÖ

Haluan kiittää kaikkia niitä naisia ja

miehiä, jotka suostuivat haastatteluihin ja

tekivät tämän tutkimuksen mahdolliseksi.

Työtoveriani Marja Tiilikaista kiitän

raportin muokkaamisesta lopulliseen

muotoonsa. Lämpimät kiitokset myös

Ahmed-Wali Haddille, joka auttoi minua

somalimiesten löytämisessä ja haastatte-

lemisessa, sekä Mona Abdulqadirille,

joka auttoi minua tavoittamaan

haastateltavat sudanilaisnaiset ja toimi

tarvittaessa myös tulkkina.

Helsingissä 30.1.2004

Mulki Mölsä

KIITOKSET

1 . J O H DA N TO

1 .1 Tu t k i m u k s e n t a u s t a j a t a r ko i t u s

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on monissa afrik-kalaisissa yhteisöissä, mutta myös muualla, eläväkulttuuriperinne, johon liittyy monia tärkeitäsosiaalisia ja myös uskonnollisia merkityksiä. Viimevuosikymmeninä tyttöjen ympärileikkauksesta onsiirtolaisten ja pakolaisten myötä tullut ajankohtai-nen ongelma myös länsimaissa. Tämä muuttoliike onosaltaan nostanut tyttöjen ympärileikkausperinteenlisääntyvän kansainvälisen huomion kohteeksi.

Tyttöjen ympärileikkausta vastustetaan nykyisinyleisesti, sillä se on paitsi tyttöjen ja naisten tervey-delle haitallinen (ks. liite 1), myös lasten ja naistenihmisoikeuksia loukkaava käytäntö. Tyttöjen ja nais-ten ympärileikkausten lopettamiseen velvoittavatmonet ihmisoikeussopimukset, erityisestiYhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koske-va yleissopimus, naisten syrjinnän poistamista koske-va yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisiaoikeuksia koskeva yleissopimus ja kidutuksen vastai-nen sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.

Vuonna 1977 Maailman terveysjärjestö (WHO),YK:n lastenavun rahasto (UNICEF) ja YK:n väestö-rahasto (UNFPA) julkistivat yhteisen julkilausuman,jonka tarkoituksena oli tukea hallituksia ja yhteisöjätyttöjen ympärileikkauksia ehkäisevissä kampanjois-sa. YK:n maailmankonferensseissa ja huippukokouk-sissa, esimerkiksi Kööpenhaminassa vuonna 1980,Nairobissa vuonna 1985, Wienin ihmisoikeuskonfe-renssissa vuonna 1993, Kairon väestö- ja kehitys-konferenssissa vuonna 1994 ja Pekingin naisten ase-maa käsittelevässä konferenssissa vuonna 1995, onotettu kantaa tyttöjen ympärileikkausperinnettä vastaan. Monet järjestöt ja hallitukset ovat kehittä-neet ohjelmia, joiden tarkoituksena on kouluttaa javalistaa kansalaisia tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi.

Tyttöjen ympärileikkausten vastaista työtä tehdäänmyös Afrikassa. Somalialaiset naisjärjestöt aloittivatjo 1970-luvulla kampanjan tyttöjen ympärileikkauk-sia vastaan Somaliassa, josta itse olen kotoisin.Valistuksen avulla onnistuttiin vähentämään kaik-kein radikaaleinta ja vahingollisinta leikkaustapaa,jota kutsutaan myös faraoniseksi leikkaukseksi.Kokonaan ympärileikkauksia ei kuitenkaan ole saatuloppumaan. Lisäksi monissa muissa Afrikan maissa,joissa tehdään tyttöjen ympärileikkauksia, on lähdet-ty taistelemaan ympärileikkauksia vastaan ja säädet-ty tämän perinteen lopettamiseksi myös lakeja.

Lainsäädännöstä huolimatta köyhyys, alikehittynei-syys ja lukutaidottomuus sekä naisten alistettuasema ovat myötävaikuttaneet tradition jatkumiseen.

Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauskysy-mykset ovat tulleet ajankohtaisiksi somalialaistenpakolaisten myötä 1990-luvun alusta lähtien. Tämänhaastattelututkimuksen tarkoituksena on ollut selvit-tää afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien näke-myksiä tyttöjen ympärileikkausten tarpeellisuudesta.Tutkimus on jatkoa Stakesin julkaisemalle tutkimuk-selle Tyttöjen ympärileikkauksen hoito ja ehkäisySuomessa (Mölsä 1994), jota varten haastattelin 130Uudellamaalla asuvaa somalinaista ja -tyttöä.

Suomen tilanne on tuosta ajankohdasta muuttunut:samalla kun maahanmuuttajien määrä on nopeastilisääntynyt, myös niiden maahanmuuttajaryhmienkirjo, joiden lähtömaissa tyttöjen ympärileikkaustra-ditiota harjoitetaan, on kasvanut. Somalialaistenlisäksi muiden etnisten ryhmien näkemyksiä ympäri-leikkauksista ei kuitenkaan ole aikaisemmin kartoi-tettu. Myöskään miesten mielipiteitä ei ole aikaisem-min juurikaan kuunneltu. Lisäksi ympärileikkauksiaennaltaehkäisevän työn kannalta Suomessa nähtiintärkeäksi saada uutta tietoa ympärileikkaustilantees-ta ja -asenteista myös somalialaisten osalta.1

Tämä tutkimus on toteutettu osana Ihmisoikeus-liiton koordinoimaa KokoNainen-projektia.Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä tyttöjenympärileikkauksia Suomessa asuvien maahanmuutta-jien keskuudessa sekä edistää jo ympärileikattujennaisten hyvinvointia. Projektin aikana herätetäänkeskustelua tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvistäkysymyksistä niiden maahanmuuttajaryhmien kes-kuudessa, joiden aikaisemmissa kotimaissa perinnet-tä harjoitetaan. Lisäksi annetaan koulutusta ja muo-dostetaan verkostoja ennaltaehkäisevän työn tueksi.Ammattihenkilöstön (erityisesti terveydenhoitajat,lääkärit, lastensuojelu) ja maahanmuuttajien käyt-töön tuotetaan myös uutta materiaalia. Kyseessä onpääkaupunkiseudulla toimiva kokeilu- ja kehittämis-hanke, jonka aikana tuotetut uudet toimenpidemal-lit, ohjeistus ja materiaali on tarkoitus levittää valta-kunnallisesti. Raha-automaattiyhdistys on myöntä-nyt projektille rahoitusta vuosille 2002–2004.

1 . 2 Ty t t ö j e n y m p ä r i l e i k k a u s - k ä s i t t e e s t ä

Tyttöjen ympärileikkausten vastustamistyössä niinSuomessa kuin kansainvälisestikin käytetään yleisestitermiä FGM eli female genital mutilation, tyttöjensukuelinten silpominen. Helmikuussa 2003 Inter-

1 Tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvästä aikaisemmasta tutkimuksesta Suomessa ks. esim. Nisula et al. 1995; Hakola 1996.

Ajat ovat muuttuneet 3

African Committee:n (IAC) järjestämässä kansainvä-lisessä ympärileikkauskonferenssissa Addis Abebassaon kuitenkin käyty keskustelua siitä, että termi FGCeli female genital cutting, tyttöjen sukuelinten leik-kaaminen, voisi neutraalimpana terminä soveltuaparemmin käytettäväksi ennaltaehkäisevässä työssä. Tässä tutkimuksessa, kuten myös KokoNainen-pro-jektissa yleisemminkin, käytetään termiä tyttöjenympärileikkaus, koska se kuvastaa toimenpiteenkulttuurista merkitystä silpomis-termiä paremmin.Tyttöjen ympärileikkaus -termin käyttö antaa myösparemman lähtökohdan perinnettä harjoittavienyhteisöjen parissa tehtävälle aiheen käsittelylle jaennaltaehkäisevälle työlle (ks. myös Chalmers &Hashi 2000, 229; Johnsdotter et al. 2001, 9).Silpominen tuntuu terminä myös sopimattomaltakuvaamaan pienimpiä ympärileikkausmuotoja kutenerilaisia pistoja ja viiltoja.

2 . TY TTÖ J E N Y M PÄ R I -L E I K KA U S P E R I N T E E N TA U STA A

2 .1 Ym p ä r i l e i k k a u s t y y p i t

Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkianiitä kulttuurisia tai ei-hoidollisia toimenpiteitä, joi-hin liittyy naisten sukuelinten osittainen tai täydelli-nen poistaminen tai naisten sukuelinten vahingoitta-minen jollain muulla tavalla. WHO luokittelee erilai-set ympärileikkaustyypit seuraavasti:

Tyyppi I: Klitoriksen hupun poistaminen ja/tai klito-riksen osittainen tai täydellinen poistaminen.

Tyyppi II: Klitoriksen poistaminen sekä pientenhäpyhuulien poistaminen osittain tai kokonaan.

Tyyppi III: Ulkoisten sukuelinten osittainen tai täy-dellinen poistaminen sekä typistettyjen häpyhuultenkiinni ompeleminen niin että virtsan ja kuukautisve-ren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko (ns. infi-bulaatio tai faraoninen ympärileikkaus).

Tyyppi IV: Erilaiset luokittelemattomat tavat: klito-riksen ja/tai häpyhuulten pistely, lävistäminen taiviiltely; klitoriksen ja/tai häpyhuulten venyttäminen;klitoriksen ja ympäröivien kudosten polttaminen;emätinaukon raaputtaminen (ns. angurya-viillot) taiemättimen viiltäminen (ns. gishiri-viillot); veren vuo-dattaminen emättimeen laitettavien syövyttävienaineiden avulla; emättimen ahtauttaminen emätti-meen laitettavien yrttien avulla; ja muut tavat, jotkavoidaan luokitella ympärileikkaukseksi.

On arvioitu, että noin 80 prosenttia kaikista teh-dyistä tyttöjen ympärileikkauksista kuuluisi tyyppei-hin I ja II. Infibulaatioiden (tyyppi III) osuus on noin15 prosenttia tehdyistä leikkauksista.

Edellä olevat luokittelut ovat kuitenkin vain suuntaaantavia. Käytännössä voi olla vaikea erottaa, minkätyyppisestä leikkauksesta kulloinkin on kyse.Avausleikkausten yhteydessä on esimerkiksi joskustodettu, että faraonisestikin leikatulla naisella on kli-toris saattanut loppujen lopuksi olla tallella yhteenommeltujen häpyhuulten alla (esim. Johansen 2002,324-325). Toisaalta on epäselvää, mitä klitoriksenhupun poistaminen ensimmäisen ympärileikkaustyy-pin kohdalla tarkoittaa: toimenpiteen suorittamiseksitarvittaisiin oikeastaan mikroskooppia, jota ympäri-leikkaajilla yleisesti ottaen tuskin on käytettävissään.2

Käytännössä tyyppi I tarkoittaneekin aina klitoriksenosittaista tai täydellistä poistamista.

2 . 2 M i k s i t y t t ö j ä y m p ä r i l e i k a t a a n

Tyttöjen ympärileikkausikä samoin kuin myös syyt,miksi tytöt ympärileikataan, vaihtelevat eri alueillaja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkausvoidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennenavioliittoa tai ensimmäisen raskauden aikana.Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään neljän jakymmenen ikävuoden välillä. Maaseutujen kylissäympärileikkaajina toimivat usein vanhemmat naisettai perinteiset kätilöt. Kaupungeissa varakkaammatperheet voivat turvautua koulutettujen kätilöiden jalääkäreiden palveluihin. Sudanissa perinteistä kätilöäkutsutaan nimellä daya. Somaliassa leikkaajat ovatusein joko perinteisiä tai koulutuksen saaneita kätilöitä.

Tyttöjen ympärileikkauksen historiallista alkuperääei tunneta tarkasti, mutta sen on väitetty juontavanjuurensa muinaisen Egyptin ja Sudanin alueilta.Tyttöjen ympärileikkausta on perusteltu eri yhteisöis-sä muun muassa kulttuuri-identiteetin ja perinteenjatkuvuudella, uskonnollisilla syillä, tyttöjen ja nais-ten siveyden sekä perheen kunnian säilyttämisellä,avioitumisen edellytyksenä olevan neitsyyden turvaa-misella, sukukypsyyden merkkinä ja siirtymäriittinänaisten yhteisöön sekä seksuaalisilla, puhtauteen jaesteettisyyteen liittyvillä syillä. (Ks. esim. Abdalla1992; Dorkenoo & Elworthy 1992.)

Tyttöjen ympärileikkaus on islamia vanhempi tapa,jota on myöhemmin tulkittu islamin näkökulmastaeri tavoin. Suurin osa maailman muslimeista ei har-joita tyttöjen ympärileikkausta, mutta niillä alueilla,joissa tapa on yleinen, kuten Somaliassa ja Suda-

2 Lars Almroth 6.9.2003, suullinen tiedonanto. Tyttöjen ympärileikkaus tehdään perinteisesti erityisillä veitsillä, lasinpaloilla tai partakoneen terillä.

4 Ajat ovat muuttuneet

nissa, käytäntöä perustellaan myös uskonnollisillasyillä. Tyttöjen ympärileikkausta ei ole mainittuKoraanissa, mutta sen sijaan siihen on viitattu suulli-sessa perimätiedossa, haditheissa. Monet somalialai-set ja sudanilaiset muslimit pitävät tyttöjen ympäri-leikkausta käsitteleviä haditheja vahvoina, toisinkuin islamilaisessa maailmassa yleensä. (Ks. esim.Roald 2001.)

2 . 3 P e r i n t e e n l e v i n n e i s y y s

WHO:n arvion mukaan maailmassa on 100–132miljoonaa ympärileikattua naista ja noin kaksi mil-joonaa tyttöä kuuluu riskiryhmään tulla ympärilei-katuksi vuosittain. Ympärileikatut tai ympärileik-kausuhan alaiset tytöt ja naiset asuvat yli 28 eriAfrikan maassa, mutta myös eräissä Lähi-idän jaAasian maissa (muun muassa Oman, Jemen,Yhdistyneet arabiemiirikunnat) sekä jossain määrinmuslimiväestön parissa Indonesiassa, Malesiassa jamyös Intiassa (Daudi Bohra -niminen pieni muslimi-ryhmä). Tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan tiet-tävästi myös joidenkin alkuperäiskansojen keskuu-dessa Keski- ja Etelä-Amerikassa. Tänä päivänäympärileikattuja ja ympärileikkausuhan alaisia tyttö-jä ja naisia asuu yhä enenevässä määrin myös maa-hanmuuttajien keskuudessa Euroopassa, Kanadassa,Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

3 . A I N E I STO J A M E N E T E L M ÄT

Tämä tutkimus perustuu pääkaupunkiseudulla teh-tyihin haastatteluihin elokuun ja marraskuun välise-nä aikana vuonna 2002. Yksi uusintahaastattelu teh-tiin lisäksi elokuussa 2003. Haastateltavat ovatolleet eri etnisiin ryhmiin kuuluvia äitejä, isoäitejä jaisiä sekä naimattomia nuoria naisia ja miehiä.Haastateltavia oli yhteensä 30, joista kolme halusilopulta vastata kysymyksiin kirjallisesti. Haasta-telluista 18 oli naisia ja 12 miehiä. Iältään haastatel-lut olivat 15–60-vuotiaita. Kuusi haastatelluistasijoittui ikäryhmään 15–20-vuotiaat, seitsemän haas-tatelluista ikäryhmään 21–30-vuotiaat, kymmenenhaastatelluista ikäryhmään 31–40-vuotiaat ja seitse-män haastatelluista ikäryhmään 41–60-vuotiaat.Haastateltavat olivat taustaltaan somalialaisia, suda-nilaisia, etiopialaisia, eritrealaisia ja nigerialaisia.Haastateltavista 19 oli somalialaisia ja 11 muihinkansallisuusryhmiin kuuluvia. Haastateltavia etsittiinpaikoista, joissa maahanmuuttajat kokoontuvat,kuten moskeijasta sekä henkilökohtaisten kontaktienkautta. Lisäksi käytettiin lumipallomenetelmää haas-tateltavien löytämiseksi – haastateltavat suosittelivatuusia haastateltavia naapurista tai tuttavapiiristään.

Haastattelurungossa (liite 2) oli 68 kysymystä, jois-ta osa oli jatkokysymyksiä. Haastattelut nauhoitet-

tiin ja myöhemmin purettiin. Saatua aineistoa on tar-kasteltu sisällönanalyysin kautta. Yhtä lukuun otta-matta haastattelut ovat olleet yksilöhaastatteluja jane on tehty haastateltaville parhaiten sopineessa pai-kassa. Varsinkin somalialaisten naisten haastatteluton tehty heidän kodeissaan, mutta naisia on haasta-teltu myös muun muassa uintiryhmässä. Kotihaas-tattelut olivat vaikeita ja aikaa vieviä, koska haastat-telun keskeyttivät usein lastenhoito, puhelinsoitot jakotiaskareet. Joskus haastatteluja jatkettiin toisenapäivänä, sillä haastattelut olivat naisten mielestämyös pitkäveteisiä ja ikäviä. Somalimiehiä haastatel-tiin Pasilan moskeijassa sekä Suomen Somaliliiton jaKanava ry:n tiloissa. Lisäksi haastatteluja tehtiinIhmisoikeusliitossa ja Kulttuurikeskus Caisassa.Haastattelut tehtiin somalin, suomen tai englanninkielillä. Yhden sudanilaisen naisen haastattelu ontehty arabian kielellä sudanilaisen MonaAbdulqadirin avulla. Somalimiesten haastatteluistaosan on tehnyt somalialainen miespuolinen tutki-musavustaja Ahmed-Wali Haddi joko kokonaanyksin tai yhdessä minun kanssani.

Haastatteluihin osallistuminen on ollut vapaaeh-toista. Asian arkaluontoisuuden takia haastateltavienanonymiteetti on luvattu säilyttää tutkimuksen kai-kissa vaiheissa. Tutkimuseettisistä syistä vastaajienetninen alkuperä on aineiston esittelyssä monin pai-koin jätetty mainitsematta.

4 . N A I ST E N N Ä K E MY K S I Ä

4 .1 Na i s t e n k ä r s i my s

4 .1 .1 Ym p ä r i l e i k k a u s A f r i k a s s a

Kahta naista lukuun ottamatta haastatellut naisetolivat itse käyneet läpi ympärileikkauksen.Leikkaustavoissa on eri lähtömaissa ja eri ikäistennaisten kohdalla eroja. Useimmille somalialaisille jasudanilaisille aikuisille naisille oli ilmeisesti tehtyfaraoninen ympärileikkaus. Naiset ovat kuvanneetitselleen tehtyä leikkausta esimerkiksi siten, että hei-dät on ympärileikattu ”tavallisella tavalla” tai ettäheille on tehty ”ihan somalialainen ympärileikkaus,sä tiedät, se vaikea leikkaus”. Eräs isoäiti totesi, että”minun aikanani ei tiedetty muusta, kaikille tehtiinfaraoninen leikkaus”. Erityisesti nuoremmat haasta-tellut ovat kertoneet myös pienempimuotoisista leik-kauksista ja viilloista. Leikkaustyyppien erottelu eiole aina helppoa. Esimerkiksi eräs nuori nainen selit-ti omaa leikkaustaan: ”Ei ainakaan se pahin, niitäon kaksi… Minulle on tehty sunna-leikkaus, ei sevaikeampi. On vaan leikattu, ei ole ommeltu.”

Toinen tyttö selitti, että myös hänet oli leikattu”tavallisella tavalla: pala leikattiin pois ja laitettiin


pari ommelta”. Kyseisen tytön leikkaus muistuttaalähinnä ympärileikkaustyyppiä II. Osalle tytöistä teh-tiin pienempi sunna-leikkaus, vaikka sosiaalinenpaine faraonisen leikkauksen tekemiseen onkin aina-kin aikaisemmin ollut vahva. Eräs nainen esimerkiksikertoi:

Tädilläni oli kolme tyttöä. Hän vei heidät sunna-leikkaukseen. Kaksi kuukautta myöhemmin hän tulitoisiin ajatuksiin ja vei tyttäret faraoniseen leikkauk-seen.

Toinen nainen kertoi, että hänelle tehtiin alun perinsunna-leikkaus, mutta miehensä siskojen painostuk-sesta hän lopulta leikkautti itsensä faraonisesti lap-sensa syntymän jälkeen. Eräs nainen puolestaan ker-toi, kuinka hän oli säästynyt ympärileikkaukselta jaonnistunut siitä huolimatta pääsemään naimisiin:

Minun siskoni oli ympärileikattu ja hän sanoi, ettäse ei ollut kovin hyvä kokemus. Sitten minä sanoin,että minua ei kyllä ympärileikata. Minä kieltäydyinympärileikkauksesta. Minut oli määrä leikata silloinkun olin menossa naimisiin. Mutta kieltäydyin, olinsilloin 19. Minun vanhempani ja perheeni halusivatympärileikkausta… Uskotaan, että ympärileikkaustekee naisesta puhtaan. Minulle tämä ei ole erityisenhyvä syy. Minun siskoni oli ympärileikattu ja hänkertoi minulle, että hänellä ei ole tuntoa, hän eitunne mitään miehensä kanssa. Tämä todella pelottiminua… Tuohon aikaan olin puhdas, koska miehenioli ensimmäinen mies elämässäni. On tärkeää ollaneitsyt, ja olla ympärileikattu. Mutta minä olin neit-syt eikä minulla ollut mitään ongelmia naimisiinpääsemisessä. Ja minun mieheni oli aika hyvin kou-lutettu ja hän tiesi mitä hän halusi eikä hän välittä-nyt niin paljon. Myös hänen vanhempansa ovat kan-sainvälisiä ihmisiä ja he vain halusivat hänen olevanonnellinen… Minulla on kolme siskoa.Ympärileikkaus loppui minun aikanani… Minun sis-kolleni, se on todella inhottava… Minun toinen sis-koni suljettiin kokonaan ja toiselta otettiin kaikkipois. Hän kertoi, että hän ei edes tiennyt, että ihmi-sellä voisi olla klitoris... Ja sen takia hänellä eioikeastaan ollut pahoja tunteita kun se otettiin pois.Koska hän ei tiennyt, että se on normaali, yksityinenruumiinosa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat myös sii-hen, missä ja millaisin välinein itse leikkaus on eriaikoina suoritettu. Esimerkiksi eräs paimentolaisper-heeseen syntynyt isoäiti kertoi, kuinka hänet oli lap-sena leikattu maaseudulla puun varjossa ja ommeltukiinni akasia-puun piikeillä. Nuoremman sukupol-ven kohdalla leikkauksen on usein tehnyt kodissakätilö, jolla on saattanut olla käytettävissään puudu-tusaineita. Vielä nuorempien kohdalla, varsinkinisoissa kaupungeissa, leikkauksia on tehty myös ste-riilisti sairaalaolosuhteissa. Kuten eräs nuori tyttö

kertoi omasta ympärileikkauksestaan: ”Leikkaustehtiin sairaalassa, puhtaat välineet ja kaikki. Se olijoku nainen, alan ammattilainen on tehnyt, se olisivistynyt sairaala… Olosuhteet oli hienot.”

Perinteisesti ympärileikkaajat ovat olleet naisia,mutta nykyisin myös miehiä toimii tyttöjen ympäri-leikkaajina. Esimerkiksi somalinaiset ovat mainin-neet muun muassa Mogadishussa toimineet Mustafa-ja Muhammed Soomaali -nimiset tunnetut mies-puoliset hoitajat, jotka suorittivat tyttöjen ympäri-leikkauksia. Eräs nainen puolestaan totesi, ettäympärileikkaajien keskuudessa vallitsee eräänlainensukupuolittunut työnjako: ”Sudanissa miesleikkaajattekevät vain sunna-leikkauksia. Jos vanhemmathaluavat faraonisen leikkauksen, he vievät tyttärennaisleikkaajan luo.”

Joissain ryhmissä, esimerkiksi Keniassa, tyttöjenympärileikkausrituaalia voidaan pitää selvästi initi-aatioriittinä, jonka kautta tytöt liitetään naistenyhteisöön. Tässä tutkimuksessa haastateltujen nais-ten kohdalla rituaalin initiaatioluonne ei noussut eri-tyisesti esiin, vaan naiset korostivat kulttuurisia,sosiaalisia ja uskonnollisia syitä sekä puhtauteen jaesteettisyyteen liittyviä seikkoja. Etiopialaiset tytötleikataan tyypillisesti alle vuoden ikäisenä, usein lap-sivuodeaikana, ja ympärileikkaus nähdään niin tyttö-jen kuin poikienkin kohdalla osana Etiopian orto-doksikirkon perinnettä. Somaliaan ja Sudaniin ra-joittuvilla alueilla etiopialaisten tyttöjen ympärileik-kaus muistuttaa Somaliassa ja Sudanissa tehtäviäympärileikkauksia. Sudanilaiset ja somalialaiset tytötleikataan tavallisesti 6–10-vuotiaina. Somaliassa tyt-töjen ympärileikkausta on perinteisesti pidetty paitsikulttuurisena tapana, myös islamiin kuuluvana suosituksena. Kuten eräs vanhempi nainen totesi, ”se on vanha islamilainen tapa, hyvin vanha kulttuu-ritapa”.

Sudanissa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaanlähinnä maan pohjoisosassa asuvan muslimiväestönkeskuudessa. Täten Suomeen tulleita Etelä-Sudanistalähtöisin olevia kristittyjä sudanilaisnaisia ei oleyleensä ympärileikattu. Tarkkaa rajanvetoa ei kui-tenkaan voida tehdä, sillä Sudanissa tyttöjen ympäri-leikkauksella on korostettu myös etnisyyttä ja status-ta: ympärileikkausta on saatettu käyttää vähemmis-töasemassa olevien keinona nostaa omaa sosiaalistaasemaansa ja samaistua varakkaampaan ja hallitse-vassa asemassa olevaan pohjoissudanilaisten musli-mien ryhmään (Gruenbaum 2001, 104–107).

Haastatellut naiset ovat korostaneet, että tytönympärileikkauksen on perinteisesti uskottu varmista-van hänen kunniallisuutensa ja avioliittoon pääsyn-sä. Kuten eräs nainen totesi, ”ensimmäinen kysymys,joka kysytään pojalle vaimoa etsittäessä, on, onkotyttö ympärileikattu. Tämä on miesten ajattelutapa”.


Erään nigerialaisen haastatellun kohdalla leikkaus-asia tuli sen sijaan ajankohtaiseksi vasta siinä vai-heessa, kun hän oli avioitumassa.

Useat haastatellut naiset ovat kertoneet ristiriitaisis-ta tunnoistaan omaan ympärileikkaukseensa liittyen– yhtäältä omasta halusta olla samanlainen kuinmuut ja tulla ympärileikatuksi, toisaalta leikkauk-seen liittyvistä peloista ja kivuista. Kuten nuori nai-nen sanoi: ”Kun leikattiin, en tykännyt siitä. Se olikauhea kipu. Mutta sitten myöskin olin tyytyväinen.Miten mä voisin selittää tämän? Kuukauden ajanolin kauhea kipeä, se oli aika huono.” Eräs isoäitipuolestaan selitti, kuinka hän itse vaati tulla ympäri-leikatuksi, ja hänet leikattiinkin 8-vuotiaana:

Minä itse kovasti halusin ja vaadin koko ajan.Silloin luultiin, että se on jotain hyvää.. Kaikkien pititavoitella sitä, se oli ikään kuin täydellisyyttä.Muuten muut lapset olisivat kiusanneet.

Myös toinen nainen kertoi:

En koskaan ole kysynyt, kuka on päättänyt minunleikkauksestani. Monet vanhemmat tekevät leik-kauksia, sillä muuten heidän lapsiaan pilkataan kou-lussa. Lapselle voi olla pahempi painajainen jättääleikkaamatta. Jotkut lapset jopa pakottavat vanhem-pansa suostumaan leikkaukseen. Tätini päätti jättäätyttärensä leikkaamatta. Tytär meni isänsä luo javaati leikkausta. Isä päätti teettää sunna-leikkauksentyttärelleen.

Haastateltujen naisten kohdalla päätöksen ympäri-leikkauksesta on usein tehnyt oma äiti tai molemmatvanhemmat yhdessä. Monet naiset ovat korostaneetmyös äidin ja isän siskojen sekä isovanhempien auk-toriteettia asiassa. Eräs nainen totesi: ”Mielestänitämän toimenpiteen lopettaminen kotimaassa on vai-keaa, sillä mukana ovat isovanhemmat, joilla onarvovaltaa lastenlapsiaan kohtaan. Isovanhemmatvoivat leikkauttaa lastenlapsensa ilman heidän van-hempiensa suostumusta.”

Vaikka tytön ympärileikkaukseen liittyy yleensäyhteisöllisesti tärkeitä merkityksiä, seuraavat esimer-kit kertovat koskettavasti itse toimenpiteeseen (eri-tyisesti infibulaatioon) liittyvästä ja sitä seuraavastakärsimyksestä, joka heijastuu naisen koko loppuelä-mään. Nuori tyttö kertoi omista ympärileikkaus-muistoistaan:

Muistan, että pienenä olin etukäteen hyvin tyyty-väinen siitä, että minulle tehtäisiin ympärileikkaus.En malttanut odottaa leikkauspäivään asti. Josminua ei olisi silloin leikattu, ehkä minulle ei olisitapahtunut mitään sen kummempaa. Ja olisikin olluthyvä, että minua ei olisi leikattu. Mutta muistan,että silloin kukaan ei paheksunut. Koko yhteiskunta

päinvastoin korosti sitä. Mutta ongelmia oli:Viikkoon en pystynyt kävelemään, olin kipeä jaminun oli vaikea virtsata, sillä pissatessa poltti hir-veästi. Ja yhtenä päivänä, taisi olla seuraavana päi-vänä leikkauksesta, virtsarakko oli niin täynnä,koska en uskaltanut pissata. Muistan, että äiti sanoisilloin, että minut leikataan uudestaan, jos en pissaa.Ja pelosta pissa tuli itsestään alle.

Myös eräs aikuinen nainen kertoi oman tarinansa:

Minut leikattiin faraonisella leikkauksella kuusi-vuotiaana kotona muiden tyttöjen kanssa ennenkoulun alkua. En muista leikkauksesta enää paljo-akaan. Olin pelokas, itkin – olin nähnyt, mitä muilletytöille tapahtui ennen minua. Kun tuli minun vuo-roni ja näin leikkaajanaisen, menetin tajuntani. Kunheräsin, kaikkialla oli verta ja kipua. Minut laitettiinsänkyyn. Kahden viikon aikana en pystynyt käy-mään vessassa, en kävellyt, itkin koko ajan. En juo-nut paljonkaan, vaikka vanhemmat antoivat juota-vaa, sillä pelkäsin vessassa käyntiä. Olin pelokas janäin painajaisunta monta kuukautta. Joka ilta itkinunissani, heräsin useita kertoja yössä. Vielä tänäkinpäivänä näen unissani tämän leikkaajanaisen kasvot.Sain paljon lahjoja – vaatteita, kultakoruja. Pidettiinsuuria juhlia, mutta minä ja siskoni vain itkettiin…

Nyt jälkikäteen ajatellen ihmettelen, kuinka aikui-set voivat juhlia lasten kärsimyksellä. Samaan aikaankun aikuiset pitävät hauskaa, tanssivat ja laulavat,lapset itkevät, eivät pysty käymään vessassa ja ovatpeloissaan. Esimerkiksi minun kärsimykseni, kestikuukauden ennen kuin pystyin kävelemään… Naisenavioiduttua miehen pitää itse avata vaimonsa.Naisen kärsimys ja kipu voi jatkua kolmekin kuu-kautta. Tunnen naapurin tytön, joka kuoli verenvuo-toon avaamisen jälkeen…

Leikkaukseni jälkeen minäkin olin iloinen, ylpeäitsestäni, kauniisti pukeutunut ja pää pystyssä.Mutta nyt ajattelen, että se on paha asia ja jokakerta kun mietin asiaa, minulle tulee paha olo ras-kauteen ja synnytykseen liittyvän trauman takia.Kun odotin lastani, asuin maalla. Sairaalamatka olipitkä, sairaala oli kaukana, tiet olivat huonot ja vaa-ralliset. Ja mikä pahinta, lapsi ei voi edes tulla ulosluonnollisesti faraonisen leikkauksen takia. Onneksilääkäri osasi ajoissa tehdä oikeat ratkaisut. Muutenehkä olisimme kuolleet, sekä minä että vauva.Synnytyksen jälkeen joku nainen ompeli minutuudestaan kiinni ja kävin saman kärsimyksen uudes-taan läpi. Istuin kaksi tuntia vessassa ja itkin kivuis-ta uudelleen…

Monet naiset tyytyvät kohtaloonsa naimisiin men-nessään. He ovat kuin lapsentekokoneita. He pitävätkiinni miehestään, vaikka heillä ei ole seksuaalistatyydytystä. He eivät keskustele miehensä kanssa,koska pelkäävät avioeroa. Naiset pitävät ongelmansaomana salaisuutenaan, vaikka aviomies olisi kuinkakorkeasti koulutettu.


Naisen kertomuksesta nousevat selvästi ne kolmenaisellista kipua, joista myös somalialainen runoilijaDahabo Ali Muse on kirjoittanut: ympärileikkaus,hääyö ja lapsen syntymä. Kipu ja kärsimys on nähtyluonnollisena osana naisen elämää: muutkin naisetovat selvinneet hääyöstä, kaikilla naisilla on synny-tyksessä vaikeaa (ks. myös Lightfoot-Klein 1989, 57-59).

Sudanilaiset naiset korostivat haastatteluissa synny-tyksen jälkeisen uudelleen ompelemisen, reinfibulaa-tion, tärkeyttä sudanilaisessa kulttuurissa (vrt.Lightfoot-Klein 1989, 98-101). Haastateltujen nais-ten mukaan reinfibulaatio nähdään yleensä niin tär-keänä, että Euroopassakin asuvat naiset saattavatmatkustaa Sudaniin operaatiota varten. Myös uudel-leen ompelemiseen synnytysten jälkeen saattaa liittyäsukulaisten painostusta. Ompelemalla luodaan neit-syys aina uudelleen. ”Auki” oleminen nähdään myösterveysriskinä, sillä tällöin ”lika” pääsee kulkeutu-maan vaginaan vapaasti. Lisäksi seksuaalielämänhyvyys voi olla naisellekin riippuvainen reinfibulaa-tiosta. Eräs nainen vastasi kysymykseen, miksi nai-nen Sudanissa reinfibuloidaan synnytysten jälkeenaina uudelleen:

Koska faraoninen leikkaus on vaikea, se täytyyaina avata. Ja jos avataan ja jätetään auki synnytys-ten jälkeen, vagina leviää niin suureksi, että nainenei enää nauti seksistä. Jos jotain haluaa tuntea, nai-nen on pakko ommella uudelleen kiinni.

Mutta jotkut sudanilaisistakin naisista kritisoivatuudelleen ompelemista:

Mielestäni se (reinfibulaatio) on väärin ja se onväärä uskomus. Mielestäni naiset tekevät tämänmiestä varten, miehet tykkäävät siitä. Naiset tunte-vat kipua… Ja se vaikeuttaa synnytystä.

Osa haastatelluista somaliäideistä oli puolestaanerittäin tyytyväisiä siihen, että äitejä ei ommellaSuomessa synnytysten jälkeen uudelleen kiinni:”Somaliassa synnyttäessä naiset ommeltiin uudes-taan kiinni, mutta Suomessa ei ommella. Se on hienoasia.” Myös Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa 70prosenttia haastatelluista somalinaisista oli tyyty-väisiä siihen, että heitä ei ommeltu uudelleen kiinnisynnytyksen jälkeen (Chalmers & Hashi 2000, 231).Eräs äiti kertoi:

Kun synnytin ensimmäisen lapsen Somaliassa, nevielä laittoivat minut kiinni kuin kengän. Mutta seoli viimeinen kerta, sen jälkeen ei enää onneksiommeltu. Uudelleen kiinni laittaminen on omaongelmansa. Minulla on siitä henkilökohtainenkokemus. Kun he ompelivat, he käyttivät metallik-lipsiä alapäässä. En pystynyt istumaan ja olin kuu-kauden ajan kipeä. Olen kerran nähnyt Suomessa

ihmisen, jolla oli laitettu pään alueen haavaan metal-liklipsi. Kysyin ja minulle kerrottiin, että näin haa-vasta jää kaunis jälki. Tämä vain muistutti minuaomasta uudelleen kiinniompelemisesta ja siihen liitty-vistä kärsimyksistä.. Mutta Suomessa kun ei ommel-la uudelleen kiinni, seuraavana päivänä (synnytyksenjälkeen) pystyin kävelemään ja itse hoitamaan muut-kin lapset. Ei kärsimystä eikä kipua!

4 .1 . 2 Ym p ä r i l e i k a t t u n aE u r o o p a s s a

Ne tytöt ja naiset, jotka on itse ympärileikattu taijoiden kotimaissa harjoitetaan tyttöjen ympärileik-kausta, ovat aivan uudessa tilanteessa heidän muut-taessaan Suomeen tai muualle Eurooppaan, missätyttöjen ympärileikkaus on monin tavoinkyseenalaistettu. Euroopassa tyttöjen ympärileik-kausta ei harjoiteta, ja se on yleisesti ottaen kri-minalisoitu. Kulttuurisesti ”normaalista” käytännös-tä tuleekin hetkessä epänormaali, ja samalla ympäri-leikatut naiset muuttuvat kummajaisiksi. Tässä tilan-teessa myös suomalaisen terveydenhuollon työnteki-jöiden kohtaamiseen liittyy ylimääräisiä jännitysteki-jöitä. Erityisesti gynekologisia tutkimuksia pyritäänvälttämään mahdollisimman pitkään. Esimerkiksieräs nainen totesi kysyttäessä gynekologisista tutki-muksista:

Olen pelokas, häpeän, pelkään että en ole normaa-li. Sen takia en mielelläni mene gynekologin vastaan-otolle. Nyt kun monet naiset asuvat maansa ulko-puolella, he pelkäävät neuvolan vastaanottoa.Kaikkialla kysytään, miksi heidän alapäänsä ontämän näköinen.

Ympärileikkauksen lisäksi välttelyyn vaikuttaa myösse, että gynekologisia tutkimuksia ei pidetä omallakohdalla tarpeellisina eikä niiden merkitystä omanterveyden kannalta ymmärretä. Nuoret naimattomatnaiset eivät käy gynekologilla, koska eivät mielestäänsitä tarvitse ennen avioitumistaan ja sukupuolielämänaloittamista. Vanhemmat naiset kuten isoäidit, mah-dollisesti leskinaiset, eivät puolestaan käy gynekolo-gilla, koska he eivät enää synnytä eivätkä sen vuoksinäe tarvetta lääkärin tutkimuksiin.

Useimpien haastateltujen naisten ja tyttöjenmukaan suomalaisilla terveydenhoidon työntekijöilläei ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä tyttöjen ympäri-leikkauksen kulttuurisista taustoista. Samansuuntai-nen tulos on saatu myös Kanadassa, missä somali-naiset ovat valittaneet hoitajien ja lääkäreiden kult-tuurisensitiivisyyden puutteesta hoitotilanteessa (ks.Chalmers & Hashi 2000, 232). Ympärileikatun nai-sen hoito on kuitenkin vähitellen tullut tutummaksi,kuten eräs äiti selitti:


Alussa ne (suomalainen terveydenhuoltohenkilö-kunta) eivät tienneet, miten hoitaa ympärileikattujanaisia. Muistan, kun olin ensimmäistä kertaa lääkä-rillä ja hän tutki alapään. Hän oli hämmentynyt,ehkä järkyttynytkin. Mutta nykyisin en huomaamitään erityistä, ehkä he ovat oppineet, opiskelleettai heidät opetettiin. Kyllä varmaan lääkärillekin onturhauttavaa nähdä, mitä kiinniompeleminen aiheut-taa. Esi-merkiksi kun ei näe sisään tutkittaessa, eivoi instrumentteja laittaa ja naiselle tutkimus on tur-han kivulias.

Eräs äiti totesi, että suomalaiset lääkärit ja hoitajatselittävät ongelmia kuten synnytyksessä tuleviarepeämiä yleensä ympärileikkauksella – samalla syyl-listetään myös nainen ja hänen kulttuurinen perin-teensä. Ympärileikatut tytöt ja naiset eivät ole koke-neet erityisesti leimautuneensa tehdyn leikkauksenvuoksi, vaikka suomalaisten asenne ympärileikkauk-siin näyttäytyykin jossain määrin ongelmallisena.Eräs nainen kertoi:

Mistä tavalliset suomalaiset voivat tietää, olenkoympärileikattu vai en? Kerran, kun olin koulutukses-sa, missä puhuttiin ympärileikkauksesta, näin mitenne säälivät ja vihaavat sitä. Mutta ne eivät tienneet-kään, että lähellä oli uhri!

Toistaiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa käyty jul-kinen ympärileikkauskeskustelu ei ole haastateltujanaisia juurikaan häirinnyt, ja se on nähty joissainhaastatteluissa myös tärkeäksi afrikkalaistaustaistenmaahanmuuttajien oman tiedon lisäämiseksi. Joskustyttöjen ympärileikkausasian esiin tuomisestamediassa on kuitenkin seurannut kiusallisia kysy-myksiä esimerkiksi koulussa. Eräs nuori tyttö selitti:”Kerran tuli dokumentti televisiossa, tämä oli kaksivuotta sitten koulussa. Ja yksi väläytti, onko teidätympärileikattu? Minä en vastannut. Julkisuus, joställä ajetaan naisten etuja, ei minun mielestä siinäole mitään pahaa.”

4 . 2 Ä i d i t j a t y t t ä r i e n y m p ä r i l e i k k a u s

Tutkimuksen aikana haastateltiin 11 äitiä ja isoäitiä(yksi heistä vastasi kirjallisesti), jotka olivat lähtöisineri maista. Yhteistä haastateltujen äitien kohdallaoli, että he eivät halunneet tyttärilleen faraonistaympärileikkausta lainkaan eivätkä pitäneet lievim-piäkään ympärileikkauksen muotoja enää välttämät-töminä. Jotkut naisista olivat jättäneet ainakin yhdentyttäristään leikkaamatta jo Afrikassa. Somalinaistenympärileikkausasenteissa näyttää tapahtuneen mer-kittävä muutos verrattuna vuoden 1994 tilanteeseen,jolloin valtaosa tutkituista äideistä ilmoitti haluavan-sa leikkauttaa tyttärensä (ks. Mölsä 1994, 25). Äiditnäyttävät luopuneen faraonisista leikkauksista

uskonnollisista syistä sekä omien tai lähisukulaistenkokemusten ja kärsimysten vuoksi. Lisäksi uuteenkulttuuriin muuttaminen on vaikuttanut asenteisiin.Suomessa taloudellinen riippuvuus aviomiehestä eiole yhtä suuri ja myös naisten koulutustaso onparempi kuin Afrikassa. Haastateltu isoäiti totesi:

Jos voisin nyt päättää, minulle ei olisi varmaantehty faraonista ympärileikkausta, sillä synnytys olivaikea. Olen kärsinyt suunnattomasti tämän takia.En olisi varmaan suostunut leikattavaksi… On itses-tään selvää ja tajuan ilman koulutustakin, että farao-ninen leikkaus aiheuttaa huomattavan terveyshaitanja uskonnossa se on kielletty asia… Jos minulla olisiympärileikkaamaton tyttö, tekisin hänelle sunnan.Verenpisaran vuodatus, viilto, ei leikata mitään pois.Se on uskonnolliselta kannalta hyvä asia. Sunnapitäisi tehdä 5–7-vuotiaalle. Jos lapsi on iso, hänehkä pelkää ja voi tulla shokki. Mutta jos tyttöä eileikata, ei mitään tapahdu. Koska uskonnon mukaanse ei ole pakollista.

Suuri osa äideistä totesi kuulleensa esimerkiksimoskeijasta tai tietävänsä muuten, että faraoninenleikkaus on islamin vastainen teko. Nyt tutkittujennaisten kohdalla suurin epävarmuus näyttikin liitty-vän niin kutsuttuihin sunna-leikkauksiin ja niidentarpeellisuuteen. Muslimiäitien kohdalla terveysnä-kökohtien lisäksi islamin näkökulma onkin erittäintärkeä tyttöjen ympärileikkauskysymystä pohdittaes-sa. Osa äideistä on tehnyt selkeän päätöksen myössunna-leikkausten osalta, kuten eräs nainen kertoi:

Minulle on tehty sunna-leikkaus. Minun äitini eihalunnut leikkauttaa meitä, mutta hänen sisaruksen-sa painostivat häntä… En aio leikkauttaa tytärtäni,koska uskonto ei vaadi sitä. Ei tarvitse, koska tyttö-lapsella se ei ole uskonnossa pakollinen eikä ole ter-veydellisiä syitä miksi pitäisi leikata.

Myös toinen nainen kertoi:

Tytärtäni ei ole leikattu, koska minä en halunnutettä häntä ympärileikataan. Ei edes sunnaa, ei koske-ta. Perhekään ei painostanut (kotimaassa)… Olennähnyt, miten naiset kärsivät ja joka kerta kun syn-nyttää. Sairaalamatka on pitkä, monet kuolevat syn-nytysmatkalla ja monet menettävät lapsensa. Muttapojilla tämä kärsimys on vain kerran!

Äitien päätöksiin tyttärien ympärileikkaamisen suh-teen vaikuttavat omien näkemysten lisäksi myössukulaisten ja muun yhteisön mielipiteet. Suomessaja Euroopassa asuttaessa painetta ympärileikkauk-seen ei juurikaan koeta, mutta tilanne saattaa ollatoinen kotimaassa vierailtaessa tai mikäli paluu koti-maahan tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi. Osanaisista on todennut, että he uskovat sukulaistenhyväksyvän ja kunnioittavan heidän päätöstään olla


leikkaamatta tyttärensä, mutta naisilla oli myöspäinvastaisia pelkoja ja kokemuksia. Eräs nainen,joka oli päättänyt olla leikkaamatta tytärtään, kertoipäätöstä seuranneista ristiriidoista:

Ihmiset, jotka on koulutettu, he ymmärtävät että eiole tärkeää ja on ihan normaalia jättää leikkaamatta.Mutta maalla asuvat perinteiset, ei koulutetut ihmi-set, ajattelevat eri tavalla. Suuri osa sukulaisistaniymmärtää minun päätöstäni. Mutta etenkin vanhatihmiset, mummot ja vaarit, eivät ymmärrä, jos tyttöäei leikata ollenkaan. Se on tosi paha, jos tyttöä eikosketa ollenkaan…

Alussa täällä Suomessa menin joka toinen vuosivierailulle kotimaahan. Anoppini soitti miehelleniselkäni takana. Keskustelin hänen kanssaan ja uhkai-lin poliisin soitolla, jos hän yrittää leikkauttaa tyttä-reni. Anoppini ei tykkää leikkaamattomista tytöis-tä… Joka toinen vuosi kun kävin kotona, olin kuinpainajaisessa. Ilon ja sukulaisten tapaamisen lisäksiaina minulla oli hätä, kun tytöt menivät jonnekinvähäksi aikaa. Soitin perään ja varmistin, että heitäei oltu viety minnekään. Mieheni isosisko oli mahdo-ton. Hän antoi tyttärilleni paljon lahjoja. Miehenikieltäytyi ottamasta lahjoja vastaan. Tytöt itkivät jakysyivät, miksi he eivät saaneet ottaa lahjoja.

Eräs nainen kertoi muualla Euroopassa asuvastamiespuolisesta sukulaisestaan, joka oli avioitunuteurooppalaisen naisen kanssa. Mies kieltäytyi leik-kaamasta tyttäriään vanhempiensa painostuksestahuolimatta, minkä seurauksena miehen vanhemmateivät pitäneet häneen yhteyttä pariin vuoteen. Tytär-ten kasvettua aikuisiksi eräs heistä meni naimisiinisänsä kotimaasta kotoisin olevan miehen kanssa.Miehensä painostuksesta hän suostui lopulta ympärileikkauttamaan itsensä heidän ollessaan häämatkalla Afrikassa.

Pari äideistä arveli, että kovan painostuksen edessähekin saattaisivat kotimaahan palatessaan suostuatyttären sunna-leikkaukseen. Eräs heistä pohdiskelikysymystä tyttären ympärileikkauksesta:

Ei minua haittaisi vaikka ei leikattaisi, jos palaisinkotimaahan. Jos yhteisö tai aviomies vaatii, ettätyttö leikataan, tyttö voi itse päättää. Mutta minä enmyöskään paheksuisi, jos ympärileikkaus tehtäisiin.Ja loppujen lopuksi kyseessä on tytön oma tulevai-suus, ei minun.

Toinen äiti totesi:

Minä en mielellään leikkaa tyttäriäni. Mutta minätoivon tyttärilleni parasta. Mielestäni koko ajanpuhutaan sunnan haitattomuudesta. Jos painoste-taan, saattaa olla, että suostun. Mutta vain, jos onpakko. Riittäisi nipistys, vuodatetaan vain pisaraverta. Tämä pitäisi tehdä 10–12-vuotiaalle tytölle.

Sunna-leikkauksiin liittyvä epävarmuus tuli hyvinesiin myös haastattelun aikana. Myöhemmin toistet-tuun kysymykseen, miten hän toimisi, jos kotimaassavaadittaisiin tekemään sunna-leikkaus tyttärelle, hänlopulta totesi päättäväisesti: ”En missään tapaukses-sa. Kyllä se on tarpeeton ja tämä on minun henkilö-kohtainen kantani.”

Haastatellut äidit eivät yleensä pitäneet ympärileik-kausta enää avioliittoon pääsemisenkään edellytykse-nä ja myös sen vuoksi ympärileikkaus oli tullut tar-peettomaksi – kuten eräs äiti totesi, ”ajat ovat muut-tuneet”. Jos äidit olisivat nyt voineet valita, monetheistä olisivat toivoneet sunna-leikkausta myös itsel-leen. Täydellinen leikkaamattomuus ei olisi ollut hei-dän kohdallaan mahdollinen. Monien nopeidenmuutosten seurauksena äidit ovat nyt alkaneet miet-tiä toimenpiteen tarpeellisuutta uudesta näkökulmas-ta. Esimerkiksi eräs isoäiti totesi: ”Kohtalo päättää,meneekö naimisiin vai ei. Naimisiin meno ei ole riip-puvainen ympärileikkauksesta. Eihän kukaan mai-nosta sitä, että tyttöä ei ole ympärileikattu.” Hänjatkoi toteamalla helpottuneesti, että hänen ei tarvit-se miettiä oman tyttärensä leikkaamista: ”Ennenkuin palaan kotimaahan, tyttäreni menee naimisiin.Ei minun tarvitse huolestua tästä kysymyksestä.”

Nykynuorten on katsottu olevan ”moderneja, sivis-tyneempiä ja fiksumpia” kuin aikaisemmat sukupol-vet eikä heitä useimpien äitien ja isoäitien mielestäkiinnosta se, onko tyttö ympärileikattu vai ei. Erässomaliäiti totesi:

Meillä, kuten itsekin tiedät, on häpeä olla leikkaa-maton. Nyt vanhempana ihmiset ovat vähän kehitty-neet, se oli silloin, sen ajan tietämättömyyttä. Josihmiset olisivat olleet tietoisia leikkauksen aiheutta-masta vaarasta ja seurauksista, olen vakuuttunut,että he eivät olisi leikkauttaneet. Minä neuvon kaik-kia äitejä ja maanmiehiäni, että he eivät leikkauttaisityttäriään. Minäkään en aio leikkauttaa tyttäriäni!

Muutamat äidit toivat kuitenkin esiin epäilynsäsiitä, että miehet ja heidän perheensä edelleen toivo-vat puolisoksi ympärileikattuja naisia. Eräs äiti arve-li, että miehet eivät ottaisi lainkaan vaimokseenympärileikkaamattomia naisia, mutta toinen arvelitilanteen olevan jopa päinvastainen:

Ennen miehet ajattelivat, että jos naista ei leikata,hän ei ole hyvä sängyssä. Nyt nuoret miehet ymmär-tävät tämän asian. Nuoret miehet puhuvat keske-nään ja vertailevat leikattuja ja ei-leikattuja. Kunvaimo on erilainen, ei-leikattu, ne ovat ylpeitä.

Tytön neitsyyttä naimisiin mentäessä pidettiin edel-leen erittäin tärkeänä, mutta äidit eivät enää pitäneetympärileikkausta morsiamen neitsyyden tai tytönkunniallisuuden takeena. Eräs äiti selitti:


Ympärileikkaaminen ei tee tytöstä säädyllistäihmistä. Se on Jumalan ja ihmisen välinen asia,kenestä tulee säädytön. Somaliassakin oli faraonisestileikattuja säädyttömiä naisia vaikka kuinka!

Haastatellut äidit eivät yleensä nostaneet esiinmitään erityisiä seikkoja ympärileikkaamattomantytön kasvatukseen liittyen. Eräs naisista korosti kui-tenkin kasvatuksen merkitystä tytön puhtauden janeitsyyden säilymiseksi:

Naisen täytyy olla puhdas (neitsyt) mennessään nai-misiin, ja minä olen jo alkanut opettaa tätä tyttärille-ni. Tytön ei tarvitse olla ympärileikattu ollakseenneitsyt. Minulla on monia ystäviä, joilla on tyttäriä,he ovat kristittyjä eikä heitä ole ympärileikattu.Mutta silti he ovat neitsyitä.

Haastatellut äidit ja isoäidit ovat tuoneet esiinympärileikkauspäätöksen siirtymisen heiltä teini-iässä oleville tai naimisiin menossa oleville tyttärille.Eräs äiti selvitti päätäntävallan liukumista: ”Tytötovat nyt 14- ja 16-vuotiaita. Nyt he voivat päättääitse ja osaavat itse päättää.” Myös toinen äiti perusteli:

En aio leikata tyttäriäni. Ihmisen pitää päättää itse,mitä hän haluaa tehdä. Jos tytöt ymmärtävät, mistäympärileikkauksessa on kysymys ja he silti haluavatleikkauttaa itsensä, se on heidän ongelmansa. Muttasen perusteella mitä nyt tiedän, en aio leikkauttaatyttäriäni. En pidä sitä oikeana, että tyttöni ympäri-leikattaisiin. On heidän asiansa tehdä päätös asiansuhteen. He voivat päättää itse, kun ovat isoja,haluavatko he tehdä ympärileikkauksen vai ei tule-vaisuudessa.

Jos tytärtä ei ole ympärileikattu, täytyy tyttärenja/tai vanhempien valita hänelle aviopuoliso, jolleasia ei ole tärkeä. Haastatellut kaksi luku- ja kirjoi-tustaidotonta isoäitiä toivat haastatteluissa esiinoman arvovaltansa menetyksen suhteessa omiin lap-siinsa ja lastenlapsiinsa. He kokivat, että heitä eienää kuunnella eikä arvosteta päätöksenteossa.Kuten toinen heistä totesi: ”Minun lapseni ovat vas-tuussa siitä, mitä he tekevät omille lapsilleen ympäri-leikkauksen suhteen.”

4 . 3 Na i m a t t o m a t t y t ö t

Tutkimuksessa haastateltiin kuutta nuorta, naima-tonta naista ja lisäksi yksi vastasi kysymyksiin kirjal-lisesti. Yhtä nuorta tyttöä lukuun ottamatta kaikkitytöt oli ympärileikattu. Kahdelle heistä oli tehtyfaraoninen ympärileikkaus, muiden leikkaukset oli-vat kuvausten perusteella ympärileikkaustyyppejä Itai II. Yhden tytön leikkaus oli tehty tytön kertomanmukaan Afrikassa Suomeen muuton jälkeen.

Nuorten tyttöjen haastatteluissa itselle tehty ympä-rileikkaus näyttäytyy toisella tavalla hämmentävänäkuin omien äitien kohdalla. Tytöt kyllä sinänsäymmärtävät, miksi heidän äitinsä tai vanhempansaovat leikkauttaneet heidät ja monet kertovat itsekintoivoneensa sitä. Mutta samalla suurin osa heistätoivoo, että heitä ei olisi koskaan leikattu ja ovatsiitä katkeria. Länsimaissa asuessaan tytöt ovat huo-manneet, että ympärileikkaus ei olekaan välttämätönja itsestään selvä toimenpide (ks. myös Johansen2002, 330).

Suomalaisessa kouluympäristössä nuoret tytöt pitä-vät ympärileikkauksensa mieluummin omana tieto-naan: samanlaisuuden merkistä on Suomessa tulluterottava tekijä suhteessa suomalaisiin ystäviin jakoulutovereihin. 7-vuotiaana leikattu tyttö kertoi:

Äiti päätti, että minut leikataan. Silloin kun minutleikattiin, muistan että olin helpottunut ja iloinensiitä, että en ollut ainoa, jota ei oltu leikattu. Muttasilti oli kipua. Ja jos minulta nyt kysyttäisiin, en olisinyt leikkauttanut ollenkaan. Koska nyt olen aikui-nen ja ymmärrän asiat paremmin. Mutta silti olentyytyväinen, että se tehtiin lapsena, koska silloin seoli vähemmän kivuliasta. Onneksi minulla ei ollutjälkiseurauksia.

Tytöt ovat todenneet, että he eivät mielellään kes-kustele koko ympärileikkausasiasta. Leikkaus onollut ja mennyt eikä sille voi enää mitään. Kuten erästyttö totesi:

En vieläkään kysynyt (ympärileikkauksesta) äidiltä,mutta muistan, kun mulle tehtiin sitä. En tiedä, kukapäätti leikkauksesta. En ole kysynyt mitään niistäasioista, mulle vain kävi niin... Ei mua kiinnosta tie-tää. Koska se on tapahtunut juttu, en halua tietääasiasta yhtään.

Koko asia ei tunnu kiinnostavan leikattuja tyttöjäennen avioliittoa, jolloin vasta avausleikkaus ja muuneuvonnan tarve tulee uudella tavalla ajankohtaisek-si. Nuoret naiset eivät enää pidä ympärileikkaustanaimisiin pääsyn ehtona, vaan suurin osa haastatel-luista tytöistä uskoo, että varsinkin Suomessa kasva-neet miehet hyväksyvät puolisokseen myös leikkaa-mattoman naisen. Nuori ympärileikkaamaton tyttötosin arveli, että afrikkalaiset miehet saattavat jat-kossa ”sorsia” häntä ja hänen voi olla vaikeampipäästä naimisiin kuin ympärileikattujen tyttöjen.Nuorten naisten mielipiteissä naisten ja miesten väli-nen tasa-arvo tulee myös vahvasti esiin. Naimisiin-meno ei näyttäydy elämässä ainoana vaihtoehtonaeikä myöskään taloudellisesti välttämättömänä.Koulutus nähdään sen sijaan usein ensisijaisena.Nuori tyttö totesi kysymykseen ympärileikkaustentarpeellisuudesta:


Ei nykyajan nuoret edes mieti sitä. Kukaan ei haluaympärileikkauttaa tyttäriään. Vanhat ihmiset saatta-vat ajatella niin, mutta nykynuoret ei ajattele sitäjuttua. Jos mies ei ota vaimokseen leikkaamatontanaista, sanon minä, painukaa jonnekin! ... Jos palaanomaan kotimaahan, minulla on valmis ammatti,ehkä perhe. Teen työtä enkä tee tyttärelleni mitään.

Haastatelluilla naimattomilla tytöillä ei ollut vieläomia lapsia, mutta heitä pyydettiin kuitenkin pohti-maan ympärileikkauksen tarvetta omien tulevien tyt-täriensä kohdalla. Haastatellut tytöt ovat korosta-neet omaa päätösvaltaansa tulevien tyttäriensäympärileikkausasiassa sekä lapsen omia toiveita.Kaikki nuoret tytöt ovat ehdottomasti tuominneetfaraonisen leikkauksen, mutta kuten äitienkin koh-dalla, erilaisten pienempien leikkausten suhteennäkemykset eroavat. Osa tytöistä vastustaa jyrkästikaikkia ympärileikkauksen muotoja:

Minä en leikkaisi tytärtäni enkä alistaisi häntä edesriskiin joutua leikattavaksi. Vahtisin tytärtä kokoajan kuin aarretta, en luovuttaisi tytärtä kenellekään.Kyllä minä sen verran ymmärrän, vaikka minulla eiolekaan ympärileikkauksen takia paljon vaivoja, entekisi edes sunnaa… Koska sunna on sunna eikä olepakollinen. Mutta syy miksi minä lopetan, on tervey-delliset syyt. Tärkein on terveys. Ja tämä on myöskinihmisoikeuskysymys… Kyllä tyttö saa aviomiehen,vaikka häntä ei leikattaisikaan. Koska nyt ihmisten,varsinkin miesten, käsitys on muuttunut. Miksi eisaisi? Jos palaan kotimaahan, en missään tapaukses-sa leikkaa. Missä tahansa olenkin, en leikkaa.

Myös ympärileikkaamaton haastateltu torjui pie-nenkin ympärileikkauksen mahdollisuuden omallakohdallaan: ”Minua ei ole leikattu, ei edes viilletty.Minusta sitä ei pidä tehdä tytöille ollenkaan eikäminua tulla koskaan leikkaamaan, koska se on kivu-liasta eikä siitä ole mitään hyötyä.” Tyttö korostihaastattelussaan uskonnollisen kasvatuksen merki-tystä ympärileikkaamattoman tytön kohdalla:

Pitää valistaa enemmän uskonnolla ja kertoa, ettätyttöjen täytyy pitää neitsyydestä huoli avioliittoonasti. Heille pitää kertoa seurauksista, jos tekee vas-toin uskonnon sääntöjä. Mielestäni, jos ympärileik-kaus tehdään vain neitsyyden suojelemiseksi, se onväärin. Kyllä nainen, jota ei ole ympärileikattu, tulee olemaan neitsyt avioliittoon saakka, jos se onmuslimi.

Osa tytöistä sen sijaan hyväksyy ”lievän” ympäri-leikkauksen tyttäriensä kohdalla tai pitää sitä jopavälttämättömänä uskonnollisista syistä. Tällainenleikkaus on nähty pienenä ja tuskattomana toimen-piteenä. Tähän ryhmään kuuluu myös haastattelu-hetkellä 16-vuotias tyttö, joka kertoi Afrikassa käy-dessään hakeutuneensa ympärileikattavaksi. Hän oli

kertomansa mukaan livahtanut äidiltään salaa ympä-rileikattavaksi sairaalaolosuhteissa naapurin tyttöjenkanssa. Tapahtumahetkellä tyttö oli 11–12-vuotias.Nuori tyttö selitti, miksi hänet oli leikattu:

Ei se varsinaisesti mikään leikkaus ollut. Haluttiin,että verta vaan tulee, se oli siinä. Ei mitään ommeltueikä koskettu, se vain pikkusen viillettiin…Uskonto… Minä itse halusin loppujen lopuksi. Se eiollut varsinainen leikkaus, minä itse halusin näin…Jos minä olisin kieltäytynyt, ei varmaan olisi miten-kään käynyt. Mutta minä halusin, koska se on kun-niallisempaa. Se on meidän kulttuuri, Jumala suosit-telee… Olen tyytyväinen tähän ratkaisuun…

Ei ollut minkäänlaista kipua, koska se ei ollut leik-kaus. Ei minkäännäköisiä ongelmia… Jos minua eiolisi ympärileikattu, sitten olisi kipuja ja vaivoja var-maan. Ympärileikkaus, että alapäästä otetaan pieniliha pois tai sitten vaan viilletään, on ihan hyvä asiaihmiselle. Kiinniompeleminen on kauheeta, se on hir-veetä. Hui, se on silpomista eikä ympärileikkaamis-ta. Minun tyttärelleni tehdään samalla tavalla kuinminulle. Minä en toivo hänelle minkäänlaista silpo-mista vaan samalla lailla, iisisti, kuin minulle.Vuodatetaan vain pisara verta…

Se on just tää, vähän verta vaan, että ei silvota, seon sunna. Se on sallittu Koraanissakin vain sesunna… Ainahan uskonnosta ihminen lähtee liik-keelle, se (ympärileikkaus) on uskonnollista. Joskerta Jumala sanoo näin, miksi se ei olisi myös ter-veellistä. Ja varmaan elämäkin on helpompi myö-hemmin, jos on leikattu… Ei se ole kummallista, josmuslimityttö leikkauttaa itsensä. Sehän on se logomistä tietää, että se on muslimi… Minun mielestäniympärileikkauksessa ei ole mitään väärää. Mielestänise on ruman näköistä kun ihmistä ei ole ympärilei-kattu… Mun mielestä ympärileikattu nainen on kau-nis asia.

Nuoren tytön tarinasta nousee vahvasti ympärileik-kauksen merkitys nuoren tytön kulttuuriselle jauskonnolliselle identiteetille:

Sehän on se meidän vanha kulttuuriperinne. Se onosa meitä ja sitä ei voi muuttaa koskaan. Ja munmummot, niitten äidit, meidän suku, kaikki on ympä-rileikattu. Se joka ei oo, niin se on ikään kuin häpeä-tahra tai häpeäpilkku. Se ei oo niinku mitään. Ja mäen tietenkään halunnut siinä tilanteessa olla ”ei mi-kään”. Mä halusin olla se joku, se x-maalainen neiti.

Tytön tapaus on havahduttava esimerkki siitä, ettätyttöjen ympärileikkauksessa ei ole kysymys pelkäs-tään vanhempien toiveista vaan myös teini-iässä ole-vien nuorten omista haluista ja identiteetin etsinnästä.Samaan aikaan tutkijoiden ja suomalaisten viran-omaisten on oltava valppaina sen suhteen, mitä maa-hanmuuttajatytöt heille kertovat: joissain tapauksissaon mahdollista, että murrosiän kuohunnassa nuoret


käyttävät ympärileikkaus- ja pahoinpitelykertomuk-sia myös aseena vanhempiaan vastaan irrottautuak-seen perheestään. Myöskään kyseisen tytön tapauk-sessa emme voi olla täysin varmoja siitä, onko tyttötodellisuudessa ympärileikattu vai kertooko hänentarinansa mahdollisesti jostain muusta.

5 . M I E ST E N M I E L I P I T E I TÄ

5 .1 Av i o p u o l i s o t j a i s ä t

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kahdeksaaaviopuolisoa ja isää, joista yksi vastasi kysymyksiinkirjallisesti. Myös tutkimuksessa mukana olleet mie-het halusivat luopua ainakin faraonisista ympärileik-kauksista. Jotkut miehet toivat esiin sen, että hehalusivat luopua ympärileikkauksista nimenomaanvaimojensa ja muiden sukulaisnaisten kokemien kär-simysten vuoksi. Monet miehistä olivat olleetSuomessa ensimmäistä kertaa synnytyksessä mukanaja nähneet synnytyksen vaikeuden sekä ympärileik-kauksesta aiheutuvat ongelmat käytännössä. Eräs isäkertoi:

Olin vaimon kanssa synnytyssalissa enkä kadu sitämahdollisuutta. Siellä hänet leikattiin, avattiin jaommeltiin uudelleen (välilihaleikkaus). Olen saanutkokemuksia. Olen oppinut arvostamaan äitiyttäenemmän, olen nähnyt miten äidit kärsivät raskau-den pahoinvoinnista lähtien synnytyksen aikaiseenverenvuotoon. Olen oppinut vanhemmuuden, varsin-kin äitiyden merkitystä. Ymmärsin, miksi profeettaMuhammed sanoo kolme kertaa, että tärkein ihmi-nen on äiti.

Lähes kaikki miehet totesivat, että jos he nyt voisi-vat valita, he ottaisivat mieluiten vaimoksi ympäri-leikkaamattoman naisen eivätkä enää haluaisi jatkaa”vanhanaikaista perinnettä”. Kaikkien vastauksienosalta ei ollut tosin selvää, viittasiko ”ympärileik-kaamaton” nimenomaan sellaiseen naiseen, jota eiole leikattu faraonisella tavalla vai täysin ympärileik-kaamattomaan naiseen. Esimerkiksi eräs mies totesi:”Yleisesti ottaen, koulutustaustani ja kokemuksenipohjalta, voisin ottaa ja ottaisin mieluummin leik-kaamattoman naisen.” Eräs mies puolestaan kertoi,että tärkeä edellytys hänen kihlautumiselleen olinimenomaan se, että tulevaa puolisoa ei oltu ympäri-leikattu. Eräs isä puolestaan vastasi kysymykseen,ottaisiko hän tänä päivänäkin puolisokseen leikatunnaisen:

Olisin mennyt naimisiin ei-leikatun kanssa, koskasilloin ei ole seksuaalisia, synnytys- ja kuukautisiinliittyviä ongelmia. Minä mieluummin luopuisin kai-kista erityyppisistä leikkauksista. Erityisesti länsi-maissa asuessa leikkaus ei ole tärkeä. Kotimaassa neehkä tekevät pakon edessä sunnan. En osaa sanoa

uskonnollisesta näkökulmasta, millä tavoin sunna-leikkaus tehdään, mutta luulen että pieni veren-pisaran vuodatus, ei leikata mitään. Minä menisinmielellään koskemattoman (leikkaamattoman) nai-sen kanssa naimisiin, pistäisin hänet ykkössijalle.

Toinen isä, jonka vaimolle oli tehty faraoninenympärileikkaus, sen sijaan painotti, että nytavioituessaan hän toivoisi puolisokseen nimenomaansunna-leikattua naista – täysin leikkaamatonta hänenolisi vaikea hyväksyä:

On vastenmielistä, että faaraon, joka oli julminihminen maan päällä, traditiota ylläpidettiin näinkinpitkään, siis uskonnon vastaista asiaa. Jos nyt meni-sin uudelleen naimisiin, menisin mielellään naimisiinsunnalla leikatun naisen kanssa, en faraonisesti lei-katun kanssa. Faraoninen on ongelmallinen, muttasunna on uskonnon mukainen. Jumala vain tietää,mikä on paras ihmisille. Minä mieluummin valitsisinsunna-leikatun vaimon…

Vaimojensa ympärileikkauksen lisäksi miehet joutu-vat pohtimaan jo syntyneiden tai tulevien tyttäriensäleikkausta. Miehet ovat perustelleet faraonisestaympärileikkauksesta luopumista tyttöjen ja naistenkärsimykseen sekä parisuhteeseen liittyvien kysymys-ten lisäksi uskonnollisilla, terveydellisillä ja ihmisoi-keuksiin liittyvillä syillä. Monet muslimi-isät viittaa-vat uskontoon tyttöjen ympärileikkausten yhteydes-sä, mutta on tärkeää huomata, että uskontoa tulki-taan sekä ympärileikkausten tekemisen perustelunaettä perusteluna ympärileikkauksista luopumiseen.Yhteistä on kuitenkin se, että faraoninen ympärileik-kaus nähdään islamin vastaisena. Jotkut miehistäovat todenneet faraonisen ympärileikkauksen menet-täneen merkityksensä myös kotimaassa. Eräs isä kertoi:

Tyttöjen ympärileikkaus on lasten ja naisten ihmis-arvon loukkaus. Minun sukulaisissani on monia,jotka eivät ole leikanneet tyttäriään. Meidän suvussaon 15–16-vuotiaita tyttöjä, joihin ei ole koskettu…Kun olen keskustellut Suomeen tulleiden uskonnol-listen asiantuntijoiden kanssa, niin ne ovat kertoneetettä ei tarvitse leikkauttaa tyttäriä, ei edes sunnaa.Moskeijassa Helsingissä (Helsingin Islam-keskus) onpuhuttu, että on väärin leikkauttaa tyttäriä… Olin20-vuotias kun tulin Eurooppaan. Jo kotimaanoloissa ymmärsin, että naisten ympärileikkaus onislamin vastaista. Euroopassa ollessani tämä näke-mys on vain vahvistunut.

Monet isät kuitenkin hyväksyivät tai halusivatsunna-leikkauksen omille tyttärilleen. Eräs kolmenpienen tytön isä perusteli:

En leikkaisi tyttäriäni, en missään tapauksessahalua. Mutta en myöskään ihmettele, jos joku leik-


kaa tyttärensä sunnalla. Jos minua painostetaan, voiolla että minäkin teen. Mutta tällä hetkellä minun eitarvitse tehdä… Sunna sen vuoksi, että sillä ei oleterveydellisiä haittoja. Ja sitten moraali – jos hänmenee takaisin kotimaahan, häntä ei eristetä eikäkiusata. Jos leikataan sunnalla, lapsen pitää ollahyvin pieni. Sunna pitää tehdä eettisistä ja moraali-sista syistä; tytöllä on hyvä olla ja tyttö pääsee nai-misiin… Jos tyttöä ei leikata ja hän asuu Euroo-passa, ei ole ongelmia. Kaikki täällä on ehkä leik-kaamattomia. Mutta jos menen Afrikkaan, saattaaolla, että lapselle tulee ongelmia. Jos ei leikata, yhtei-sö kiusaa eikä hyväksy… Jos palaan kotimaahan, enmissään nimessä leikkaisi faraonisella tavalla.

Edellä olevan esimerkin isä on periaatteessa valmisjättämään myös sunna-leikkauksen tekemättä, var-sinkin Euroopassa asuessaan. Kotimaahan palattaes-sa ja painostuksen edessä tilanne saattaa kuitenkinmuuttua. Sunna-leikkauksissa ei nähdä terveydellisiäriskejä tai niitä vähätellään. Kaksi isistä oli varmojasunna-leikkauksen tarpeellisuudesta ja uskonnollisis-ta perusteista:

Faraoninen on ongelmallinen, mutta sunna onuskonnon mukainen… Tytöille haluaisin tehdäsunna-leikkauksen uskonnollisten syiden takia.Terveydellisillä tai kulttuurisilla syillä ei ole minullemerkitystä… Jos jätän tyttäreni leikkaamatta, minunäitini ihmettelisi. Hän odottaa, että minä noudatanuskontoani… Jos palaan kotimaahan, teen tyttärelle-ni sunna-leikkauksen… Uskonnolliset ihmiset ovatymmärtäneet, että uskonnon näkökulmasta faraoni-nen leikkaus on kielletty.

Toinen sunna-leikkausta kannattavista isistä olileikkauttanut ensimmäisen tyttärensä sunna-leik-kauksella jo Afrikassa ollessaan ja oli varma myösmahdollisten tulevien tyttäriensä leikkaustarpeesta:

Jos minulla tulevaisuudessa on tytär, jos Jumala suoja saan tyttären, noudatan islamin lakia ja suoritansunna-leikkauksen. Minulla on tietoa, että uskontovaatii sunna-leikkausta tytöille. Tytöt leikataan kult-tuurisista tai uskonnollista syistä tai ilman mitäänsyytä. Minä perustelen uskonnolla ja teen vain mitäuskonto vaatii.

Eräs mies puolestaan vetosi islamin näkökantaanperustellessaan kaikkien tyttöjen ympärileikkausta-pojen tarpeettomuutta:

Tyttöjen ympärileikkauksesta ei ole mitään Koraa-nissa enkä ole nähnyt mitään Profeetan traditiossa,hadithissa. Mutta olen kuullut joiltain muslimioppi-neilta, että on olemassa heikko Profeetan traditiojoka sanoo, että tee se, mutta älä leikkaa liikaa.Leikkaa vain hyvin vähän. Se on heikko traditio, sitäei voi käyttää uskonnollisena väitteenä. Se ei ole

samanlainen asia kuin esimerkiksi muut traditiot,jotka puhuvat paastoamisesta, pyhiinvaelluksesta,rukoilemisesta. Nämä ovat ehdottomia uskonnollisiavelvollisuuksia. Tyttöjen ympärileikkauksesta onvain tämä hyvin heikko hadith. Profeetan tyttäriä eioltu ympärileikattu. Sitä voidaan käyttää vasta-argu-menttina ympärileikkaukselle erityisesti afrikkalais-ten maahanmuuttajien kanssa, että hänen tyttäriäänei oltu leikattu.

Ympärileikkauksista luopuminen on saatettu yhdis-tää myös kotimaan poliittiseen tilanteeseen ja kehi-tykseen:

Jos saan tytön, en aio ympärileikata häntä.Ajattelen asiaa inhimillisesti. Olen myös koulutettuja pystyn näkemään tämän asian haitat ja edut.Minusta se tuntuisi tyttäreni tunteiden tappamiselta.Se on myös kivuliasta ja epähygieenistä… Eritreassaasiat ovat onneksi nyt toisin. Sekä muslimit että kris-tityt ovat hyväksyneet ja halunneet luopua tavasta.Hallituksemme on aloittanut jo ennen itsenäisyyttävapautetuilla alueilla vakuuttaa ihmisiä siitä…Molemmissa kulttuureissa on hyviä ja pahoja asioita.Meidän pitäisi ottaa ne hyvät. Tärkeintä on ymmär-rys. Meidän ei pitäisi puhua sokeasti kulttuurisistaasioista. En voi puhua kaikista yksityisistä ihmisistä,mutta minun näkökulmastani tämä perinne ei olehyväksyttävä.

Isät eivät pitäneet tyttöjen ympärileikkausta tytönsäädyllisyyden takaajana ja tärkeänä sosiaalisenanormina, joka vaikuttaisi esimerkiksi tytön mahdolli-suuksiin päästä naimisiin. Esimerkiksi eräs isä totesi:

Jos tämä on sunna, jota pitää noudattaa, niin josjoku ei leikkaa se ei tarkoita, että tyttö tekee pahaa.Ympärileikkaus ei vaikuta hyvyyteen eikä pahuuteen.Jotkut tytöt, jotka on leikattu faraonisesti, ovathuonoja tyttöjä. Vain Jumalan käsissä on, mitätytöstä tulee isona, onko kunniallinen vai ei…Yleensä nuorelle sukupolvelle ei ole väliä, onko nai-nen ympärileikattu vai ei.

Ympärileikkauksella ei nähdä enää olevan merki-tystä tytön seksuaalisen kontrollin kannalta. Sensijaan monet isät ovat painottaneet kasvatuksen mer-kitystä. Uskonnollisen kasvatuksen merkitys saate-taan nähdä erityisen tärkeänä tilanteessa, jossa tyttä-relle ei tehdä edes pientä ympärileikkausta. MyösMalmössä tehdyssä haastattelututkimuksessa(Johnsdotter et al. 2001) somalivanhemmat korosti-vat hyväksi muslimiksi kasvattamista yhtenä vaihto-ehtona tyttöjen ympärileikkaukselle. Muutamat mie-het ovat viitanneet nimenomaan naisten ja äitienhaluun jatkaa ympärileikkausperinnettä:

Minä uskon, että vanha kulttuurinen perinne, äitienajatus siitä että faraoninen leikkaus suojelee tyttöjen


säädyllisyyttä, ei pidä paikkaansa. Jos halutaan, ettätytöt suojataan, heitä pitää kasvattaa ja kouluttaa.Ei pidä myydä naista eikä tyttöä – ympärileikkausantaa markkina-arvoa… Ehkä huono puoli on se,että jos tyttöjä ei leikata, niin tytöillä ei ole markki-na-arvoa ja vanhemmat jäävät ilman myötäjäisiä.

Monet haastatelluista isistä ovat todenneet, että hetekevät päätöksen tyttären ympärileikkauksestayhdessä lapsen äidin kanssa. Pari isistä tosin totesi,että mies on viime kädessä perheen pää. Jotkut haas-tatellut isät ja puolisot ovat tuoneet esiin sen, ettäEuroopassa olevien sukulaisten mielipiteillä ei olejuurikaan vaikutusta heidän mielipiteeseensä eivätkäsukulaiset myöskään painosta tekemään tyttöjenympärileikkauksia. Euroopassa syntyneet kahdenkulttuurin väliset avioliitot vaikuttavat myös ympäri-leikkausasenteisiin.

Mahdolliseen kotimaahan paluuseen liittyy kuiten-kin epävarmuutta, sillä oman äidin ja muun vanhem-man sukupolven omassa kotimaassa uskotaan olevanvaikea hyväksyä ympärileikkaamatonta tytärtä. Eräshaastateltu mies totesi, että Euroopassa asuvienmiesten mielipiteeseen tyttöjen ympärileikkauksestavaikuttaa heidän sosiaalinen taustansa, suhteensakotimaassa oleviin sukulaisiin sekä heidän tilanteen-sa Euroopassa. Kysymykseen, miten sukulaiset suh-tautuisivat hänen päätökseensä olla ympärileikkaa-matta tytärtään, hän vastasi:

He eivät tietenkään tule hyväksymään sitä. Muttapystyn vakuuttamaan heidät. Suomen lait estävät sel-laisen käytännön ehdottomasti. Henkilökohtaisestien usko siihen. Muslimina en usko siihen, olemmepaljon älykkäämpiä. Jumala on luonut naisen tällai-seksi. Hän olisi voinut luoda hänet myös ympärilei-katuksi… Perhe ja ystävät kunnioittavat päätöstäni,koska se on henkilökohtainen päätös. Minulla onmonia ystäviä, jotka ovat menneet naimisiin esimer-kiksi saksalaisten ja amerikkalaisten kanssa, he eivätole leikkauttaneet tyttäriään.

Tyttöjen ympärileikkaukseen liittyvässä julkisessakeskustelussa on nähty hyviä ja huonoja puolia. Eräsmies totesi, että esimerkiksi lehdissä ja televisiossakäyty keskustelu on usein pinnallista. ”He ikäänkuin valistavat meitä, vaikka me olemme vuosikym-meniä taistelleet ympärileikkausten vähentämiseksi.”Keskustelu on nähty toisaalta myös tarpeellisena javarsinkin faraonisten ympärileikkausten vastustami-nen tervetulleena. Eräs isä totesi, että tasapuolisuu-den nimissä tyttöjen ympärileikkausten rinnallapitäisi puhua myös poikien ympärileikkauksista:

Suomessa asuvat somalimiehet yleensä keskustele-vat ympärileikkausasiasta ja olen keskustellut heidänkanssaan. Kaksi asiaa on heille tärkeitä:Luopuminen tyttöjen faraonisesta ympärileikkauk-

sesta ja erityisesti tällä hetkellä ajankohtainen onpoikien ympärileikkausproblematiikkaa. Sillä ympä-rileikkauspaikkaa ei ole helppo löytää. Olen keskus-tellut moskeijassa, molemmissa moskeijoissa molem-mista edellä mainituista asioista. Ne ovat tervetullei-ta ajatuksia…

Kaikki keskustelut, jotka liittyvät ympärileikkauk-seen, ovat tervetulleita ja keskustelen myös poikienympärileikkausasioista. Mielestäni tyttöjen ympäri-leikkaus ei ole enää ongelma Suomessa, kaikki ovatymmärtäneet että on paha asia leikata tytärtään jalaki kieltää sen. Mutta keskustelussa pitää käsitellämolemmat, sekä poikien että tyttöjen ympärileik-kaus. Pojat on ehdottomasti leikattava, se on sekäuskonnollinen vaatimus että kulttuurinen asia… Jospuhutaan sekä poikien että tyttöjen ympärileikkauk-sesta, se on hyvä. Ei ole oikein, jos julkinen keskus-telu on yksipuolinen ja koskee vain tyttöjen ympäri-leikkausta.

5 . 2 N u o r e t m i e h e t

Tutkimuksen aikana haastateltiin neljää naimatontamiestä. Naimattomien ja lapsettomien miesten koh-dalla kysymys tyttöjen ympärileikkauksesta konkre-tisoituu toiveissa tulevan vaimon ja tyttären ympäri-leikkauksen suhteen. Nuoret miehet ovat olleet tie-toisia ympärileikkauksen, erityisesti faraonisenympärileikkauksen, aiheuttamista terveydellisistä jaseksuaalisista ongelmista. Eräs mies totesi, ettähänen kohdallaan ympärileikkaus ei vaikuta tyttöys-tävän tai vaimon valintaan:

Mikä huolestuttaa minua on, että ympärileikkauson väärin ja siitä pitäisi luopua, sitä ei pitäisi enääharjoittaa. Niin monet valittavat… Kun heillä onrakkausjuttuja ja kun he ovat raskaana, olen kuullutettä he valittavat. Olen todella pahoillani heidänpuolestaan.

Toinen mies puolestaan totesi, että puolison valin-nassa kohtalon merkitys on ympärileikkausta tär-keämpi: ”Menisin ei-leikatunkin kanssa naimisiin…minä menisin mieluummin naimisiin ei-leikatunkanssa. Koska mahdollisesti hän ei kärsi kuukautis-kivuista, hän on seksuaalisesti tyydyttävämpi, ei tar-vitse kärsiä synnytyksen aikana.” Miesten mielipi-teissä näytti kuitenkin olevan eroa sen suhteen,olisivatko he valmiita ottamaan puolisokseen täysinleikkaamattoman naisen vai ei ja kuinka he uskoivatmuiden maanmiestensä ajattelevan asiasta. Suurinosa haastatelluista nuorista laittaisi ilmeisesti puoli-soa valitessaan loppujen lopuksi etusijalle naisen,jolle on tehty pieni ympärileikkaus, vaikka ei-leikat-tukin saattaisi olla hyväksyttävissä. Vastaukset ovatolleet pohdiskelevia ja niistä on heijastunut epävar-muus asian suhteen. Nuori mies selvitti:

Jos menen naimisiin, pitää katsoa uskonnon näkö-


kulmasta ja mennä naimisiin sunna-leikatun naisenkanssa. Mutta minulle on ihan sama, voin mennänaimisiin ympärileikkaamattoman kanssa…Mieluummin menisin naimisiin sunna-leikatun kans-sa, koska mielestäni se on hyvä…

Nuoret miehet ovat perustelleet faraonisista leik-kauksista luopumista uskonnollisilla ja terveydellisil-lä syillä: ”Olen tavannut viisaita naisia. Ja olen kuul-lut kokeneilta naisilta ja uskonnollisilta miehiltä, ettäfaraoninen leikkaus ei ole hyvä.” Toinen mies selittikantaansa:

Faraoninen leikaus pitää vaihtaa sunna-leikkauk-seen. Olen internetistä lukenut ja nähnyt palstoja,joissa vanhemmat keskustelevat. Faraonisessa leik-kauksessa on paljon terveydellisiä haittoja. Ihmisetovat muuttuneet. Olen myös lukenut kirjaa, jossasanottiin, että faraoninen leikkaus on paha ja aiheut-taa paljon terveydellisiä haittoja ja kärsimystä…Kavereiden kanssa olen keskustellut. Olen jutellutnuorten uskovaisten kanssa ja ne pitävät faraonistaleikkausta anti-islamilaisena. Olen myös katsellutvideoita. En keskustellut terveydenhuollon henkilö-kunnan kanssa tästä asiasta.

Vastaavasti miehet ovat perustelleet sunna-leikkaus-ten tarpeellisuutta uskonnollisilla ja kulttuurisilla syil-lä, tytön säädyllisyyden kannalta sillä ei ole katsottuolevan merkitystä. Esimerkiksi eräs mies totesi: ”Jospitää mennä naimisiin, menisin naimisiin sunnalla lei-katun naisen kanssa. Syy on kulttuurinen. Ei minuakiinnosta leikkaamaton.” Miehet pitivät sunna-leik-kausta tärkeänä myös tulevien tyttäriensä kohdallauskonnollisista ja kulttuurisista syistä: ”Jos saan tule-vaisuudessa tytön, on pakko leikata. Haluan tulevalletytölleni sunna-leikkauksen.” Seuraavasta vastaukses-ta käy hyvin ilmi termeihin liittyvä sekaannus ja se,että ”ympärileikkauksella” viitataan usein nimen-omaan faraoniseen ympärileikkaukseen:

En leikkaisi tytärtäni olenkaan. Ja neuvon kaikkia,joilla on oma tytär, että he säästäisivät ja jättäisivättyttärensä leikkaamatta… Koska uskonto vaatii vainsunnaa, leikkaisin mielellään sunnan. 7–10-vuotiaa-na leikkaisin. En leikkaisi faraonista leikkaustauskonnollisista ja terveydellisistä syistä.

Eräs kristitty etiopialainen mies oli sen sijaanvarma siitä, että hän ei leikkaisi tulevaa tytärtään.Hän totesi, että etiopialaisen kirkon sisällä tyttöjenympärileikkausta kuitenkin ”ilman muuta kannate-taan”. Hän arveli, että tyttöjen ympärileikkaus onmainittu Raamatussakin:

En aio leikata tytärtäni, lupaan. Koska se ei olehyvä hänelle, hänen terveydelleen, jos hänet ympäri-

leikataan. En tule sallimaan sitä. Pojalle se on OK.Naiselle ei, en anna tytärtäni leikattavaksi. Minunperusteluni liittyvät terveyteen. Se ei ole hyvä hänenterveydelleen, sosiaalisista syistä hänen ei tarvitsemennä ympärileikkaukseen. Me teemme tämänuskonnollisista syistä, mutta en enää itse seuraa tätä.Koska tämä on vahingollista naiselle… Tässä onkyse haitallisen kulttuurin unohtamisesta. Mutta seei tarkoita, että tyttäreni pitäisi unohtaa kaikki tär-keät kansalleni kuuluvat kulttuuriperinteet…

Nuorten miesten haastatteluissa sukulaisten vaiku-tusvalta tyttären ympärileikkaukseen liittyvässä pää-töksessä ei noussut vahvasti esiin. Sen sijaan kaikkitotesivat, että päätös tyttären ympärileikkauksestatullaan tekemään yhdessä puolisoiden kesken.Parissa vastauksessa tuotiin kuitenkin esiin, ettäkotimaassa olevat sukulaiset saattavat kritisoida leik-kaamatta jättämistä ja perinteen katkaisemista.Kotimaahan paluu voi merkitä tyttären ympärileik-kaamista.

6 . P O H D I N TA A E N N A LTA -E H KÄ I S E VÄ Ä TYÖTÄ VA RT E N

6 .1 O ng e l m a l l i n e n s u n n a - l e i k k a u s

Kukaan haastatelluista ei halunnut nykyisille tai tule-ville tyttärilleen faraonista leikkausta. Itse koettuatai äidin, vaimon ja siskojen kokemaa kärsimystä eihaluta enää omalle tyttärelle. Faraonisen leikkauksenterveyshaitat on helppo ymmärtää, sen sijaan sek-suaalisia ongelmia naiset eivät ole juurikaan korosta-neet. Näistä asioista puhuminen on edelleen suuritabu. Toinen tärkeä syy faraonisista ympärileikkauk-sista luopumiseen on ollut uskonnollisten johtajienmielipide tämäntyyppisten leikkausten islamin vas-taisuudesta.

Tästä huolimatta monet vanhemmat ja myös nuo-ret ovat olleet epävarmoja tyttöjen ympärileikkauk-sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä aikeistaantulevaisuudessa. Epävarmuus liittyy nimenomaan lie-vempiin ympärileikkauksen muotoihin, joihin varsin-kin somalialaiset ja sudanilaiset haastatellut ovat vii-tanneet sunna-leikkauksella. On syytä korostaa sitä,että sunna-ympärileikkaus ei ole islamin ja musli-mien yleisesti tuntema käsite.3 Samoin haastatelluilleei-muslimeille termi oli vieras. He sen sijaan puhui-vat ”ympärileikkauksesta” ja tarkoittivat sillä ilmei-sesti lähinnä ympärileikkaustyyppejä I ja II. Keskus-telu sunna-leikkauksista on siis tärkeä nimenomaanniiden muslimimaahanmuuttajien kohdalla, joidenkotimaissa ympärileikkausta harjoitetaan.

Mutta mitä sunna-leikkauksella tarkoitetaan?

3 Sunna tarkoittaa profeetta Muhammedin esimerkkiin perustuvaa oikeaa menettelytapaa. Sunnalla viitataan myös mm.tekoon, joka on suositeltava, mutta jonka laiminlyönti ei kuitenkaan ole rangaistava.


Haastateltujen antamien vastausten kirjo kuvastaasunna-leikkauksen epämääräisyyttä: ”klitoriksenhupun poisto, ei muuta poisteta eikä ommella”, ”lei-kataan pieni osa häpyhuulesta”, ”sitä että naista eiommella kiinni”, ”verenpisaran vuodatus, viilto, eileikata mitään pois”, ”nipistys, vuodatetaan pisaraverta”, ”vähän verta vaan, ei silvota”, ”otetaan pieniliha pois tai vaan viilletään”, ”en osaa sanoa, muttaluulen että pieni verenpisaran vuodatus, ei leikatamitään”, ”viilto ja verenvuodatus”, ”olen kuullut,että vähän leikataan” ja niin edelleen.

Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, millainen sunna-leikkaus toimenpiteenä on. Varsinkin miesten jamyös nuorten tyttöjen käsitykset ovat lähinnä kuulo-puheiden tasolla. Loppujen lopuksi sunna-leikkausvoi käytännössä tarkoittaa kaikkea muuta kuin fara-onista ympärileikkausta, jossa nainen ommellaankokonaan kiinni. Olennaista on kuitenkin se, ettähaastatellut ovat pitäneet sunna-leikkausta pienenäja vaarattomana operaationa. Sunnan terveyshaitois-ta ei tiedetä tai niitä vähätellään eikä siitä katsotaaiheutuvan naiselle mitään ongelmia myöhemminelämässä. Itse asiassa sunna-leikkausta ei mielletävälttämättä ympärileikkaukseksi lainkaan. Samaanaikaan kun haastateltu on päättäväisesti todennut,että hän ei tule koskaan ympärileikkaamaan tytär-tään, hän on voinut todeta tekevänsä mielelläänsunna-leikkauksen.

Ennaltaehkäisevässä työssä ja tulevaisuuden tutki-muksessa selkeys suhteessa käytettyihin termeihinonkin erittäin tärkeää. Esimerkiksi somalin kielengudniin tarkoittaa nimenomaan faraonista ympäri-leikkausta. Ympärileikkausaikeiden selvittämiseksionkin tärkeää täsmentää, aikovatko vanhemmat kos-kea tyttöön millään tavoin.

Vastaajat ovat perustelleet sekä ympärileikkauksistaluopumista että perinteen jatkamista uskonnollisillasyillä. Keskustelu moskeijoissa on keskittynyt farao-niseen ympärileikkaukseen ja niistä luopumisen tar-peellisuuteen. Sen sijaan sunna-leikkaus on ongel-mallisempi. Nuori tyttö kertoi:

Moskeijassa jonkin verran olen kuullut (ympärileik-kauksesta). Keskustelu oli faraonisesta, se mikä onvaikea. Muista leikkauksista he eivät puhuneet hir-veästi. Jos joku haluaa sunna-leikkauksen, sen voitehdä, mutta se ei ole pakollinen asia.

Suomessa erityisesti somalialaisten haastatteluissaon noussut esiin epävarmuus sunna-leikkauksiin liit-tyen. Miten se tehdään? Riittääkö se suojelemaantytön neitsyyttä? Onko se välttämätön?Somalialaisen uskonnollisen yhteisön taholta saatuviesti pienempien leikkausten suhteen jää kuitenkinepämääräiseksi: sunna-leikkaus ei ole pakollinen,mutta siitä ei ole haittaakaan ja viime kädessä jokai-

nen voi tehdä oman ratkaisunsa sen suhteen, ympäri-leikkaako itsensä tai tyttärensä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Malmössätehdyissä somalialaisten haastatteluissa, joidenmukaan islamia voidaan käyttää sunna-ympärileik-kausten perusteluna ja sunna-leikkauksia vaihtoehto-na faraonisille ympärileikkauksille. Suurin osaRuotsissa haastatelluista vastusti kaikkia tyttöjenympärileikkaustapoja, mutta erityisesti osa haastatel-luista miehistä kannatti pienimpiä ympärileikkauksiauskonnollisista syistä. Sunna-leikkaus tarjoaa soma-lialaisyhteisössä hyväksytyn vaihtoehdon faraoniselleympärileikkaukselle. Jos perhe on aikeissa jäädäEurooppaan, tyttöjen ympärileikkauksen kaikistamuodoista on todennäköisesti suhteellisen helppoluopua, mutta mikäli paluu kotimaahan tulee ajan-kohtaiseksi, sunna-leikkaus voi olla tärkeä sosiaali-sen stigman välttämiseksi. (Johnsdotter et al. 2001,46.)

Vaikka sunna-leikkaus sellaisena kuin somalialaisetsitä pienimmillään kuvaavat – pistämisenä, veri-pisaran vuodattamisena – kuulostaa suurelta edistys-askeleelta verrattuna faraoniseen ympärileikkauk-seen, se on silti ongelmallinen. Koska sunna-leik-kauksen tekemisestä ei ole mitään tarkkaa ohjetta,käytännössä toimenpide voi olla huomattavastilaaja-alaisempi. Esimerkiksi Sudanin osalta on viit-teitä siitä, että itse leikkaus voi loppujen lopuksipysyä samana, vaikka nimitys muuttuu (Gruenbaum2001, 207). Pienimmät operaatiot eivät ole myös-kään vaarattomia, vaan niihin voi liittyä esimerkiksihiv-infektion sekä B- ja C-hepatiitin riski. Ihmisoi-keusnäkökulmasta lievätkin tyttöjen ympärileikkauk-set ovat tuomittavia.

Suomessa tehtävän ennaltaehkäisevän työn kannal-ta voi olla ongelmallista, että samaan aikaan kunpienimmätkin ympärileikkauksen muodot on täälläkielletty, suomalaisille naisille voidaan tehdä erilaisiaintiimikirurgisia toimenpiteitä jopa esteettisistä syistä(ks. Kauneus ja terveys 2003, 88-90). Ympärileik-kauskulttuureista tulevien naisten voi olla vaikeaymmärtää, mikä ero on esimerkiksi vaginan kiristyk-sen tai ylisuurten häpyhuulten pienennyksen ja toi-saalta lievimpien tyttöjen ympärileikkausten välillä.Tärkeä ero on tietenkin siinä, että suomalaisten lää-kärien suorittamat leikkaukset tehdään yleensäaikuisille naisille heidän omasta tahdostaan päinvas-toin kuin tyttöjen ympärileikkaukset. Vaikka nämäasiat ovat periaatteessa aivan eri tason kysymyksiä,niitä pitäisi kuitenkin tarkastella myös samankaltai-sina ilmiöinä. Jos tyttöjen ympärileikkauksen kaikkimuodot on Suomessa kielletty, silloin pitäisi myöskriittisesti tarkastella muita sukuelinten muokkauk-seen liittyviä toimenpiteitä, kuten intiimikirurgiaa tailänsimaissa muodissa olevia nuorten sukuelintenlävistyksiä.


6 . 2 O n ko S u o m e n l a k i r i i t t ävä

Suurin osa haastatelluista oli kuullut, että tyttöjenympärileikkaus on Suomessa kielletty. Hälyttävää olikuitenkin se, että kielto ei ollut kaikkien tiedossa taiettä Suomen lainsäädännöllä ei katsottu olevan rat-kaisevaa merkitystä ympärileikkauspäätösten kan-nalta. Lainsäädäntö kyllä pakottaa ihmiset mietti-mään asiaa ja Suomen lakeja halutaan kunnioittaa,mutta viime kädessä tärkeimmäksi nähtiin kuitenkinihmisissä itsessään tapahtuva asenteenmuutos lisään-tyneen ymmärryksen kautta.

Lainsäädännön ohella haastatellut näkivät ruohon-juuritason valistustyön, erityisesti maahanmuuttaja-taustaisten henkilöiden itsensä antamana, erittäintärkeänä. Ympärileikkauksesta ei haluta luopuayksin, vaan asialle toivotaan laajempaa yhteisönhyväksyntää ja tukea. Tällä hetkellä Suomessa tar-vetta ympärileikkaukseen ei ehkä ole, mutta yhteisönpainostaessa leikkaus voi tulla ajankohtaiseksi.

Myös aikaisemmassa kotimaassa tyttöjen ympäri-leikkaus saattaa olla kielletty. Mutta esimerkiksiSudanin lainsäädäntö kieltää selkeästi vain faraoni-sen, ei pienempiä ympärileikkauksia. Eräs mies tote-si, että Sudanissa laki kieltää täysin tyttöjen ympäri-leikkauksen tekemisen maaseudulla perinteisten käti-löiden toimesta, mutta sen sijaan lievemmät leik-kaukset pyritään medikalisoimaan: ”He neuvovatihmisiä lopettamaan, mutta jos ihmiset vaativatympärileikkausta, heidän pitää tuoda tyttärensä sai-raalaan lääkärin leikattaviksi.” Suomessa maahan-muuttajien mielissä saattaakin kaikua ajatus siitä,että laki kieltää faraonisen leikkauksen, mutta pie-nempien ympärileikkausten osalta tilanne sen sijaanjää epäselväksi. Maahanmuuttajille täytyykin selkiyt-tää sitä, mitä Suomen nykyinen lainsäädäntö tarkoit-taa. Suomessa olisi syytä harkita myös erillistä lakia,joka selkeästi kieltäisi kaikki tyttöjen ympärileik-kauksen muodot. Tällöin on kuitenkin aiheellistaottaa tarkasteluun myös esimerkiksi nuorten suku-elinten lävistykset ja mahdolliset muut sukuelintenmuokkaukseen liittyvät toimenpiteet.

Tutkimuksen aikana muutama haastateltu on tuo-nut esiin epäilynsä siitä, että tyttöjä olisi viety koti-maihin ympärileikattavaksi. Nämä epäilyt ovatperustuneet useimmiten kuulopuheisiin eikä niitä olevoitu varmasti todentaa, ei edes tässä tutkimuksessamukana olleen nuoren tytön kertomusta (ks. luku4.3). Tyttöjen ympärileikkausten mahdollisuus onkuitenkin olemassa. Osa haastateltavista on selkeästikertonut, että he eivät aio tehdä tyttärilleen mitään,osa on epävarmoja ja osa tekee todennäköisesti”sunna-leikkauksen”, mikäli palaa kotimaahansa.Tyttöjen ympärileikkaamisessa ei ole kysymys pel-kästään vanhempien vaan myös nuorten tyttöjenomista toiveista. Tyttöjen kohdalla asenteiden ja läh-

tökohtien erilaisuus suhteessa ympärileikkaukseenoli erityisen selvä. Nuorten maahanmuuttajatyttöjenjoukossa voi olla ympärileikattuja ja ympärileikkaa-mattomia sekä ympärileikkauksen kannattajia ja vas-tustajia. Suomen olosuhteissa ympärileikkaus onsaattanut lykkääntyä ja nuoret tytöt ovat varttuneetikään, jossa he itse pohtivat leikkauksen merkitystäomalle elämälleen.

Monelle luopuminen omasta ja tulevien tyttärienympärileikkaamisesta on varmaan helppoa, muttaosa pohtii edelleen varsinkin pienempien leikkaustentarpeellisuutta. Kuten tässä tutkimuksessa olleennuoren tytön esimerkki osoittaa, ympärileikkaukses-ta voi tulla nuorelle itselleen myös tärkeä identiteetinrakentamisen väline. Nuorten tyttöjen kasvun jaidentiteetin tukeminen siten, että ympärileikkausta eienää nähtäisi välttämättömänä, on yksi pohdintaavaativa kysymys myös suomalaisessa koulutervey-denhuollossa. Mutta samalla on otettava huomioonmyös se mahdollisuus, että suomalaisessa ympäris-tössä puhe ympärileikatuksi tulemisesta voi ollamyös nuoren irtiottokeino omasta perheestä.

Terveydenhoitajien ja lääkäreiden on tärkeä ottaaympärileikkaus esille ennen kesälomia, jolloin per-heet usein vierailevat kotimaassa tai muuallaAfrikassa ja Arabian niemimaalla. Länsimaissa asu-vat sukulaiset yleensä hyväksyvät sen, että tyttöä eiole ympärileikattu. Sen sijaan kotimaassa asuvienisovanhempien, tätien, aviomiehen sukulaisten jamuiden sukulaisten painostus ympärileikkaukseen ontullut esiin haastatteluissa. Suomessa asuvat maahan-muuttajat ovat yleensä todenneet, että täällä ihmisetovat ymmärtäneet ympärileikkausten haitallisuudeneivätkä enää näe sitä tärkeäksi. Afrikassa tyttöjenympärileikkausperinne on sen sijaan edelleen vahva,vaikka muutosta on sielläkin tapahtumassa.

6 . 3 Pu h u m i s e n va i ke u s

Ympärileikkauksesta puhuminen on monella tasollavaikeaa. Ympärileikatut naiset eivät haastatteluissamielellään puhuneet ympärileikkauksen aiheuttamis-ta kärsimyksistä. Monet naiset eivät yhdistä kipu-jaan ja muita ongelmiaan ympärileikkaukseen vaannäkevät niiden olevan kaikille naisille yhteisiä. Vä-littömästi tai välillisesti ympärileikkaukseen liittyväkipu nähdään pitkälti tytön ja naisen elämään kuulu-vana asiana, josta ei erityisesti valiteta. Yksi syytähän voi olla, että omaa äitiä, vanhempia tai kult-tuuria ei haluta syyllistää.

Nuoret tytöt ovat saattaneet puhua ympärileik-kauksesta muiden tyttöjen kanssa ja nuoret miehetvastaavasti kavereidensa kanssa. Lisäksi tietoa onsaatu internetistä, kirjoista ja videoista sekä keskus-telemalla uskonnollisten opettajien kanssa. Ympäri-


leikatut naiset ja tytöt kertoivat haastatteluissa kui-tenkin usein, että he eivät koskaan olleet puhuneettai kysyneet asiasta edes omalta äidiltään tai että heeivät olleet käsitelleet koko asiaa kenenkään kanssaennen haastattelua. Mennyt on mennyttä eikä tapah-tunutta voi enää muuttaa (vrt. Johansen 2002, 325-326). Asiaa on psyykkisesti raskasta käsitellä jaaihetta haluttaisiin mieluiten välttää. Kaikista koke-mistaan kärsimyksistä huolimatta haastatellut naisetnäyttivät olevan varsinaisia selviytyjiä.

Suomessa huomio ympärileikkauskysymyksissä onpitkälti keskittynyt somalialaisiin naisiin. Tässä tut-kimuksessa on kuitenkin haastateltu myös muihinmaahanmuuttajaryhmiin kuuluvia naisia ja miehiäympärileikkaukseen liittyvistä kysymyksistä. Tämäon merkittävää ennaltaehkäisevien toimenpiteidenkannalta. Afrikassa, missä seksuaalisuuteen liittyvätkysymykset ovat pitkälti tabuja, naiset ja mieheteivät yleensä ole avoimesti keskustelleet tyttöjenympärileikkauksesta keskenään. Tämän vuoksimyöskään Suomeen muuttaneet naiset ja mieheteivät todellisuudessa tiedä toistensa ajatuksista jatoiveista tyttöjen ympärileikkaukseen liittyen. Tämävoi johtaa siihen, että ”muiden”, joko naisten taimiesten, uskotaan haluavan jatkaa perinnettä, vaik-ka todellisuudessa näin ei olisikaan.

Kirjallisuudessa on usein esitetty, että tyttöjenympärileikkausperinteen jatkuvuus johtuisi miestenvaatimuksista. Tässä tutkimuksessa kuitenkin sekämiehet että naiset ovat yhtäläisesti halunneet lopet-taa ainakin faraoniset ympärileikkaukset. Maahan-muuttajanaisille ja -miehille tulisikin löytää yhteisiäkeskustelufoorumeita, joissa he voisivat keskustellaympärileikkaukseen liittyvistä kysymyksistä, esimer-kiksi ympärileikkauksen merkityksestä tai merkityk-settömyydestä avioitumisen kannalta. Tämä on ollutyksi keskeisistä ehdotuksista myös Ruotsissa tehdys-sä tutkimuksessa – puutteellinen kommunikaationaisten ja miesten välillä on vahvan, tyttöjen ympäri-leikkauksia vastustavan mielipiteen muodostumisenesteenä (Johnsdotter et al. 2001, 48-49).

Puhumisen vaikeus tyttöjen ympärileikkauksestakorostuu entisestään Suomessa, missä tyttöjen ympä-rileikkaus on kulttuurisesti vieras perinne ja myös lai-ton toimenpide. Haastatellut eivät yleensä olleet kos-kaan keskustelleet tyttöjen ympärileikkauksesta suo-malaisen terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa. Eräsnuori tyttö selitti sitä vaikeutta, mikä ympärileik-kauksesta puhumiseen liittyy: ”Suomalaiset eivätymmärrä yhtään eivätkä ollenkaan hyväksy ympäri-leikkausta. He hämmästyvät, jos sana ympärileikkausmainitaan. Ne luulevat, että sä olet joku handicap!”

Monet haastatelluista ovat katsoneet, että henkilö-kunta ei tiedä tarpeeksi tyttöjen ympärileikkauksestatai ympärileikattujen naisten hoidosta. Jotkut naiset

ovat tuoneet esiin sen, että heidän ongelmiaan eiymmärretä eikä heitä tutkita riittävän huolellisesti,koska vaivat tulkitaan terveydenhuollon työntekijöi-den taholta helposti ympärileikkauksesta johtuviksi.Naiset ja tytöt välttävät gynekologisia tutkimuksia,eikä tutkimusten tarkoitusta myöskään ymmärretäriittävän hyvin. Gynekologi nähdään tarpeellisenalähinnä vain avioituneiden ja synnytysiässä oleviennaisten kohdalla. Nuoret naiset eivät aina tienneetesimerkiksi avausleikkausten mahdollisuudesta jaeduista. Koska tytöt eivät välttämättä tule itse kysy-mään avausleikkauksesta tai pyytämään sitä, tervey-denhoitajien ja lääkärien tulisikin ottaa asia auto-maattisesti puheeksi ja tarjota sitä. Terveydenhoito-henkilökunnan jatkuva kouluttaminen ympärileik-kauskysymyksissä on erittäin tärkeää.

Ympärileikattujen naisten hoidon ja ympärileik-kausten ennaltaehkäisyn kannalta asian tekee vai-keaksi se, että naiset eivät ole yleensä katsoneet tar-vitsevansa erityistä neuvontaa tai he saattavat vältel-lä asiaa toteamalla, että asia ei ole heille vielä ajan-kohtainen. Ympärileikatuille naisille asia tulee ajan-kohtaiseksi usein vasta avioitumisen yhteydessä, ras-kauden ja synnytyksen aikana sekä silloin, kun per-heeseen on syntynyt tyttölapsi. Vastaavasti miehetjoutuvat ottamaan asiaan kantaa lähinnä avioitumi-sen yhteydessä ja mietittäessä vaimon mahdollistaavaamista sekä tyttölapsen syntyessä. Suomessa asut-taessa asia saattaa ajankohtaistua vasta vierailtaessakotimaassa. Tämän vuoksi neuvontaa ja ohjaustatuleekin tarjota säännöllisesti. Jos asia ei ole tällähetkellä ajankohtainen, saatu informaatio ei kiinnos-ta. Mutta vuoden kuluttua tarvetta tietoon voikinolla ja tällöin sitä pitäisi olla myös saatavilla.

Nuoret ympärileikatut tytöt eivät halua erottuamuista suomalaisista tytöistä ja tällöin koululuokas-sa ympärileikkauksista keskusteleminen voi leimatamuutamat oppilaat negatiivisesti. On myös mahdol-lista, että luokan tyttöjen joukossa on sekä perinteenvastustajia että kannattajia. Olisikin parempi, ettäympärileikatuille ja ympärileikkausta harjoittavistayhteisöistä tuleville tytöille järjestettäisiin omia kes-kusteluja asiasta esimerkiksi terveydenhoitajan kans-sa. Ympärileikkaus kannattaa nivoa yleiseen terveys-tietoon, esimerkiksi keskusteluun kuukautisista jamuista kasvuun liittyvistä kysymyksistä. Koulun täy-tyisi osaltaan neuvoa ja auttaa myös ympärileikkaus-ta mahdollisesti kannattavia ja toivovia tyttöjä ym-märtämään, että ympärileikkaus ei ole tarpeellinenvahvan oman identiteetin rakentumisen kannalta.

Haastateltavat korostivat ympärileikkauskeskuste-lun tärkeyttä maahanmuuttajien keskuudessa ja tie-don levittämistä myös lähtömaihin. Ympärileik-kausta harjoittavista yhteisöistä tulleiden omaa aktii-visuutta ymmärryksen lisäämisessä painotettiinusein. Tämä on tärkeää myös jatkossa Suomessa


ennaltaehkäisevää työtä suunniteltaessa ja toteutetta-essa. Maahanmuuttajayhteisöjen sisällä tehtävä ruo-honjuuritason työ ja tiedon levittäminen kulttuuri-sesti ymmärrettävällä tavalla on hyvä lähtökohtakeskustelun heräämiselle ja pitempiaikaiselle asen-teenmuutokselle.

Nyt tehdyissä haastatteluissa ei yleensä selkeästivastustettu mediassa käytävää julkista keskusteluaasiasta, mikä tuntui jossain määrin yllättävältä. Onmahdollista, että julkinen keskustelu on toistaiseksiSuomessa ollut niin vähäistä ja osalla haastatelluistasuomen kielen taito on niin huono, että se ei olekantautunut heidän korviinsa. Muista Pohjoismaistasaatujen kokemusten perusteella tyttöjen ympärileik-kauksiin liittyvään julkisuuteen on kuitenkin syytäsuhtautua tietyllä varovaisuudella (ks. Johnsdotter2002). Tyttöjen ympärileikkaus -kysymystä voidaanpahimmillaan käyttää aseena maahanmuuttajia vas-taan, ja sensaatiomainen julkisuus voi vaikeuttaaasiasta keskustelemista yhteisöissä.

7. P O I K I E N Y M PÄ R I -L E I K KA U K S E STA

Poikien ympärileikkausasia lisättiin haastattelutee-moihin ajankohtaisuutensa vuoksi: Kuopiossa vuon-na 2001 ilmi tulleet, kotioloissa tehdyt muslimi-poikien epäonnistuneet ympärileikkaukset aloittivatkeskustelun, jonka seurauksena sosiaali- ja terveys-ministeriön työryhmässä alettiin pohtia ratkaisuja ei-lääketieteellisten poikien ympärileikkausten järjestä-miseksi Suomessa. Tässä tutkimuksessa tehtyjenhaastattelujen aikana haluttiin kartoittaa maahan-muuttajaperheiden näkemyksiä poikien ympärileik-kausten tarpeellisuudesta sekä niihin liittyvistä ongel-mista ja toiveista. Poikien ympärileikkaus oli luonte-vaa nostaa esiin tyttöjen ympärileikkauksen yhtey-dessä ja joissain tapauksissa se aiheena motivoi yli-päätään haastatteluun suostumiseen. Poikien ympäri-leikkaus näyttäytyi perheiden näkökulmasta oikeas-taan akuutimpana ja suurempana huolenaiheenakuin tyttöjen ympärileikkaus.

Lähes kaikki haastatellut lähtömaasta, uskonnosta,sukupuolesta ja iästä riippumatta toivat vahvastiesiin sen, että poikien ympärileikkaus on välttämä-tön ja tärkeä toimenpide. Erityisesti somalialaiset jasudanilaiset korostivat uskontoon ja terveyteen liitty-viä syitä. Etiopialaiset, eritrealaiset ja nigerialaisethaastatellut sen sijaan korostivat terveyden ohellapuhtauteen ja hygieenisyyteen liittyviä syitä. Muinasyinä haastatellut mainitsivat kulttuuriset ja sosiaali-set syyt. Eräs nigerialainen nainen totesi poikienympärileikkauksesta omassa kotimaassaan:

Luulen, että useimmilla alueilla lähes 80 prosenttiamiehistä on ympärileikattu. Koska muuten naure-taan ja kritisoidaan koulussa tai kun mennään

uimaan. En ole koskaan tavannut ketään, jota eiolisi ympärileikattu, kristittyä tai muslimia.

Myös sudanilaisten mukaan Sudanissa kaikki pojatympärileikataan, sekä muslimit että kristityt. Erässudanilainen mies arveli, että sudanilaiset naiset eivätmenisi naimisiin ympärileikkaamattomien miestenkanssa. Eräs etiopialainen mies puolestaan selitti,että pojan ympärileikkaaminen on välttämätönhygienian sekä sosiaalisen hyväksynnän vuoksi:

Miehille tämä leikkaus ei ole ongelma, en ainakaanole kuullut sellaisesta. Nimenomaan hygienian vuok-si se on hyvä. Leikkaisin pojan 7–8 vuoden ikäisenä.Leikkaan pojan Suomessa yksityisesti tai sitten lähe-tän hänet Etiopiaan. Etiopiassa on häpeä, jos miestäei ole ympärileikattu. Kun on vaikka uimassa ja toi-set näkevät, he nauravat…

Haastatellut naiset ja miehet ovat kertoneet koti-maissa tehdyistä omien poikien ja sukulaisten ympä-rileikkauksista, jotka on voitu tehdä perinteisesti(mahdollisesti ilman puudutusta) tai hygieenisissäsairaalaolosuhteissa. Ympärileikkaaminen on ollutosa pojan normaalia elämää ja kasvua.

Ongelmalliseksi poikien ympärileikkauttaminen onmuuttunut Suomessa, jossa julkinen sektori ei juuri-kaan suorita ei-lääketieteellisiä poikien ympärileik-kauksia. Jos maahanmuuttajaperheillä ei ole varaayksityislääkäreiden tarjoamiin palveluihin, heidänvaihtoehdoikseen jäävät poikien ympärileikkaaminenulkomailla tai turvautuminen varsinkin kesäisinkodeissa kiertävien, usein ulkomailta tulleiden ympä-rileikkaajien palveluihin. Haastatellut ovat kertoneetjoko omakohtaisista tai kuulemistaan tapauksista,joissa pojat on ympärileikattu Suomessa kodeissa.Osa leikkauksista on sujunut hyvin, mutta osassa onseurauksena ollut vakavia komplikaatioita ja muitaseuraamuksia. Tilanne on aiheuttanut haastatelluilleisille ja äideille suurta epätietoisuutta, huolta jaahdistusta. Eräs isoäiti antoi ymmärtää, että lapseton Suomessa jätetty viranomaisten taholta ikäänkuin heitteille:

Pojat pitää ympärileikkauttaa, siihen on kulttuuri-set, terveydelliset ja uskonnolliset syyt. Minulla onviisi lapsenlasta. He ovat kaikki poikia ja täälläSuomessa. Heidän leikkaamisensa on välttämätöntä.Lapsia ei pidä leikata kotona, koska Suomessa ei oletapana leikkauttaa lapsia kotona. Emme oleAfrikassa. Valtion täytyy avustaa poikien ympärileikkauksessa.

Eräs äiti puolestaan kertoi turhista yrityksistäänsaada pojalleen ympärileikkaus terveyskeskuksenkautta ja jo epätoivoiselta tuntuvasta tilanteestaan:


Poikien ympärileikkaus on pakollinen ja hyvätehdä, islam vaatii sitä. Ja myös terveydelliset syyt.Jos poikaa ei leikata, se on terveysriski. Minulla onkaksi poikaa. Toisella on ollut useita virtsatietuleh-duksia. Kerroin lääkärille, että hänet pitää ympäri-leikkauttaa, mutta hän ei vieläkään suostunut.Mielestäni ympärileikkaus auttaisi paljon tässätapauksessa. Poika pitää leikata syntymän jälkeenhyvin pienenä, koska kivun tuntemus on silloinvähäistä ja haava paranee nopeasti. Mutta pojan voileikata 10-vuotiaaksikin asti. Minulla on nyt suuriongelma, koska yksi poika on nyt 10-vuotias jahänet pitäisi ehtiä leikata. Leikkaisin missä tahansa,missä hänet vain voi leikata. Olen valmis maksa-maan niin paljon kuin minulla on siinä vaiheessarahaa. Tänä kesänä halusin leikkauttaa kotona,mutta ympärileikkaaja ehti jo lähteä.

Vanhemmat ovat tuoneet esiin sen, että pojanympärileikkauksen turvallisuus, kivuttomuus ja hygi-eenisyys ovat heille ensisijaisen tärkeitä toiveita, jasen vuoksi leikkaus mieluiten tehtäisiin Suomessasairaalaolosuhteissa. Eräs isä kertoi keskustelleensaedellisenä kesänä terveydenhoitajan kanssa poikienympärileikkaukseen liittyvistä asioista, ja häntä olivaroitettu kotona leikkaamisen riskeistä:

Poikien ympärileikkaus on uskonnollinen vaatimus,jota pitää noudattaa uskonnollisista ja terveydellisis-tä syistä… Leikkauttaisin pojan mieluiten sairaalas-sa. Suomen lakeja pitää noudattaa ja kunnioittaa.Olen käytännössä viime kesänä ja ennenkin tavan-nut kotileikkaajia. Olen nähnyt, miten pieni lapsi lai-tetaan olohuoneen pöydälle ja leikataan siinä. Minäen ymmärrä näitä isiä, jotka antavat leikkauttaa poi-kansa tällä tavalla. Miten he voivat ottaa tällaisenriskin? Kyseessähän on poikalapsen arvokkain ruu-miinosa. Miten ne voivat antaa ”ikkunasta” tulevan,tuntemattoman ja epämääräisen leikkaajan leikata?Leikkaajan, jota kukaan ei tunne, ja jonka osaamistaja pätevyyttä ei pystytä tarkistamaan. Itse haluanleikkauttaa lapseni steriilisti leikkaushuoneessa.

Emme asu Afrikan viidakossa tai maalla. Poikatäytyy leikkauttaa sellaisessa paikassa ja sellaistenihmisten kanssa, jotka ottavat vastuuta jatkohoidos-ta, jos tulee komplikaatioita, verenvuotoa tai infek-tioita. Nämä vanhemmat eivät kunnioita lastenihmisoikeuksia. Minun kallein asia ovat minun lapse-ni. On erittäin tervetullutta, jos jollain tavalla pystyi-sin helpottamaan heidän elämäänsä. Jos on olemassajoku yhdistys tai kunta, mistä saisin apua ja tukea,olen valmis maksamaan osan leikkauksesta. Muttaolen valmis myös itse kustantamaan leikkauksenyksityisellä lääkäriasemalla, vaikka se on vaikeaa.

Vaikka osa vanhemmista on kritisoinut kodeissatehtäviä ympärileikkauksia, se saatetaan joissain olo-suhteissa nähdä viimeisenä mahdollisuutena. Esimer-kiksi eräs isä kertoi, kuinka hän oli halunnut ja yrit-

tänyt leikkauttaa oman poikansa lähisairaalassa: Mutta he eivät ole halunneet leikata, koska he eivät

arvosta uskonnollisia vaatimuksiamme… Olen val-mis maksamaankin. Mutta minun mielestä on oikeu-denmukaisempaa leikata lapset kunnallispalvelujenkautta, riippuen vanhempien varallisuudesta. Jostähän ongelmaan ei löydetä ratkaisua, vanhemmillaei ole vaihtoehtoa.

Poikiensa ympärileikkauksen suhteen vanhemmatjoutuvat punnitsemaan mielessään erilaisten vaihto-ehtojen välillä ja tekemään vaikeita ratkaisuja. Eräsäiti kertoi oman tarinansa:

Olen leikannut kaksi poikaani. Leikkasin, koska olivälttämätöntä leikata – se on uskonnon vaatimus.Useita kertoja olen pyytänyt lääkäriltä, sekä terveys-asemalta että sairaalasta. Muistaakseni soitin 3–4kertaa ja tiedustelin mahdollisuutta leikkauttaa poi-kalapseni sairaalassa. Olen saanut kielteisen vastauk-sen. Minusta oli vaikea hyväksyä tätä. Pojat olipakko leikata jollain tavalla, mutta he eivät antaneetminulle vaihtoehtoja.

Sitten kuulin vuonna 1995 tuttavilta, että Suomessaoli leikkaaja. Ja leikkautin lapseni kotona. Mielestänileikkaaja käytti puudutusta ja steriilejä välineitä.Molemmat lapset kärsivät, koska leikkaaja lupauk-sestaan huolimatta ei hoitanut asiaa loppuun. Hänlupasi kontrollikäynnin kahden vuorokauden kulut-tua leikkauksesta, hänen piti hoitaa haavaa. Muttaleikkaaja ei tullut ja kolmantena päivänä yhdellä lap-sella ei tullut virtsaa ja toisen penis oli turvonnut.Yritin tavoittaa leikkaajaa, mutta en tavoittanut. Olipakko viedä lapset hoitoon ja vein heidät sairaalaan.

Leikkaaja oli arabialainen lääkäri Ruotsista. Hännäytti todistuksen laillisuudesta. Lapset olivat viikonsairaalahoidossa. Sairaalassa lapsille annettiin yleis-puudutus, haava puhdistettiin ja annettiin antibioot-tia tiputuksen kautta. Viikon sairaalahoidon jälkeentuli vielä muutama polikliininen kontrollikäynti.Puolitoista vuotta tapahtuman jälkeen poliisi ottiyhteyttä ja kysyi, miksi olin tehnyt tämän rikoksen.Selitin asiat omasta näkökulmastani ja yritin kertoapoliisille, että lääkärit eivät suostu leikkaamaan jaettä uskonto vaatii. Poliisi kertoi, että tämä ei olelaillista Suomessa ja olet tehnyt rikoksen. Lähiai-koina tulee oikeudenkäynti ja hän kehotti etsimäänasianajajan. Tähän asti en ole vieläkään saanut haas-tetta. En ole varannut asianajajaa. Tärkeämpää onnyt tällä hetkellä, että pojat ovat terveitä.

Minulla on vielä yksi poika, jota ei ole leikattu.Minä toivon, että hänet leikattaisiin laillisella tavallasairaalassa. Toivon kaupungin tai Suomen valtionapua. Olen kunnon muslimi ja poikavauva tulee lei-kata. Toivon jotain ratkaisua, koska minäkään enhalua lapsilleni ongelmia. Pojat pitää leikkauttaasyntymästä 10 ikävuoteen mennessä. Olisin mielel-lään mennyt yksityisen lääkärin vastaanotolle, josvain olisi rahaa. Kotimaassa leikatulla pojallani ei


ollut ongelmia. Minun äitini oli silloin läsnä ja hänpäätti, että pojat leikataan sairaalassa. Ei ollutmitään ongelmia. Olen valmis maksamaan pojanleikkauksesta 500 markkaa (noin 83 euroa).

Vanhempien on ollut vaikea ymmärtää sitä, miksiheistä tulee suomalaisten viranomaisten silmissä”rikollisia” vain sen seurauksena, että he ovat yrittä-neet järjestää lapselleen ympärileikkauksen, jota heitse pitävät välttämättömänä ja tarpeellisena lapsel-leen. Ja tämä tilanteessa, jossa viranomaiset eivät otavastuuta leikkausten järjestämisestä turvallisissa javalvotuissa olosuhteissa. Kodeissa leikkaaminen onsinänsä ollut kotimaassa myös tavallista. Mikälipojan ympärileikkaaminen Suomessa ei onnistu,pojat saatetaan leikkauttaa ulkomailla, esimerkiksikotimaassa tai sukulaisten luona lomailtaessa.Matka kotimaahan maksaa, mutta siellä itse leik-kaus on edullinen. Etiopialaisen naisen mukaan leik-kaus kotimaassa maksaa noin kymmenen euroa.Somaliäiti kertoi poikansa leikkauttamisesta:

Leikkaus pitää tehdä sairaalassa, koska Suomessavaaditaan näin – se on vähemmän kivulias ja tuleh-dusriski on pienempi. Minulla on yksi poika ja häneton leikattu. Minä olen leikkauttanut poikani lomallaollessa Keniassa. Olen vienyt lapseni Keniaan nimen-omaan leikkausta varten. Jos minulle tulee lisää poi-kalapsia, olen valmis leikkaamaan ja maksamaanjopa 2000 markkaa (noin 330 euroa).

Haastatellut maahanmuuttajavanhemmat kokevatei-lääketieteellisten poikien ympärileikkausten teke-misen vaikeuden julkisessa terveydenhuollossa louk-kaavaan heidän yhdenvertaisuuttaan. Mikäli poikiaei ympärileikata suomalaisissa sairaaloissa, vähäva-raisten vanhempien pojat ovat vaarassa altistua kivu-liaille ja epähygieenisissä olosuhteissa tehdyilleympärileikkauksille. Muutamat somalimiehet ovatkorostaneet sitä, että poikien ympärileikkaustilan-teen selkiyttäminen Suomessa on heille myös ihmis-oikeus- ja tasa-arvokysymys: tyttöjen ympärileik-kausten rinnalla keskusteluissa tulisi kiinnittää huo-miota myös poikien tilanteeseen. Kuten eräs isä tote-si: ”Jos vain keskitytään tyttöjen ympärileikkauksenlopettamiseen eikä poikien ympärileikkausta sallita,somalialaiset käsittävät että täällä vastustetaanuskonnonvapautta.” Poikien ympärileikkauksen kyt-kemistä oikeuteen harjoittaa omaa uskontoaan jatoisaalta pelkoa uskonnonvapauden rajoittamisestakuvastaa erään isän toteamus, ”onko seuraava askelse, että täällä ei saa enää edes rukoilla”.

Poikien ympärileikkauskysymyksen selkiytymättö-myys Suomessa näyttää ainakin jossain määrin vai-keuttavan tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisyä.Ainoastaan yksi nuori tyttö ihmetteli sitä, miksi poi-kien ympärileikkaus sallitaan, jos tyttöjen ympäri-leikkaus on samalla kielletty. Haastatellut ovat ylei-

sesti olleet valmiita myös maksamaan poikien ympä-rileikkauksesta. Arviot siitä, kuinka paljon he olisi-vat valmiita maksamaan, ovat vaihdelleet tavallisim-min noin 100 eurosta 500 euroon. Eräs mies kertoituttavastaan, joka oli maksanut lapsensa leikkautta-misesta yksityisellä lääkäriasemalla 900 euroa, ja pitisitä liian kalliina. Pojat haluttaisiin leikkauttaa mah-dollisimman pienenä, mutta kuitenkin ennen kym-mentä ikävuotta.

8 . LO P U K S I

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettävuoden 1994 jälkeen ympärileikkausaikeiden suh-teen on tapahtunut huomattavan suuri muutos.Tuolloin somaliäidit olivat melko varmoja tyttärien-sä ympärileikkauttamisesta ja yli puolet naimatto-mista naisista oli epätietoisia asiasta. Jo tuolloin olihavaittavissa siirtyminen faraonisista leikkauksistalieviin ympärileikkauksiin, mutta aineistossa olimyös faraonisen ympärileikkauksen ja ympärileik-kaustyyppi II:n kannattajia. (Ks. Mölsä 1994.)

Tämä kehitys antaa toivoa siitä, että ympärileik-kausperinteestä luovutaan vähitellen kokonaan.Tyttöjen ympärileikkausta ei pidetä enää itsestäänsel-vyytenä, joka kaikkien pitää käydä läpi. Asenteidenmuutokseen ovat vaikuttaneet monet seikat kutenkoulutuksen ja tietoisuuden lisääntyminen. Naiset jamiehet ovat tietoisia varsinkin faraonisten ympäri-leikkausten aiheuttamista terveyshaitoista, eikä omiatai vaimon ja siskon kärsimyksiä haluta enää siirtääomille tyttärille. Euroopassa afrikkalaisen naisenasema on myös muuttunut. Koulutuksen ja taloudel-lisen itsenäisyyden vuoksi naisen riippumattomuusaviomiehestä on vähentynyt. Naiset eivät enää uskoympärileikkauksen olevan avioliiton välttämätönedellytys, ja myös suurin osa miehistä on valmismenemään tai menee jopa mieluummin naimisiinympärileikkaamattoman kanssa. Ympärileikkausta eienää mitenkään yhdistetty tytön hyvyyteen tai kun-niallisuuteen.

Euroopassa vanhempiin ei kohdistu myöskään so-siaalisesta ympäristöstä painetta leikata tyttärensä.Kouluissa ympärileikkaamattomia tyttöjä ei kiusata,naapurit eivät huomauttele asiasta eivätkä myöskäänsukulaiset Euroopassa yleensä vaadi ympärileikkaus-ta. Sen sijaan kotimaassa käytäessä tai sinne takaisinmuutettaessa tilanne saattaa olla erilainen ja van-hemmat sekä ympärileikkaamattomat tytöt altistuvatsosiaaliselle kritiikille. Tyttöjen ympärileikkausperin-teen säilyttäminen saatetaan nähdä edelleen tärkeä-nä, koska se luo sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta jajatkuvuuden tunnetta.

Tärkeä asenteisiin vaikuttanut tekijä muslimiperhei-den kohdalla on ollut islamilaisten johtajien kannan-


otot faraonisen ympärileikkauksen islamin vastaisuu-desta. Jatkossa on kuitenkin seurattava Afrikassa jaafrikkalaistaustaisissa muslimiyhteisöissä käytävääkeskustelua niin kutsutuista sunna-leikkauksista jayritettävä löytää yhteistyössä islamilaisten uskonnol-listen johtajien kanssa ratkaisuja siihen, kuinka myösnäistä pienemmistä ympärileikkauksen muodoistavoitaisiin luopua.

Poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten on-gelmallisuus Suomessa on suuri huolenaihe suurelleosalle afrikkalaistaustaisia maahanmuuttajia, ovatpahe sitten muslimeita tai muihin uskontokuntiin kuu-luvia. On toivottavaa, että sosiaali- ja terveysministe-riön huhtikuussa 2003 asettaman työryhmän selvi-tysten ja suositusten pohjalta nykyinen tilanne sel-kiytyy. Ainakin osalla maahanmuuttajavanhemmistapoikien ympärileikkauskysymysten ratkaisematto-muus näyttää vaikeuttavan tyttöjen ympärileikkaus-ten ehkäisytyötä Suomessa.

Kuten tämä tutkimus osoittaa, tyttöjen ympärileik-kaus ei kosketa ainoastaan somalialaisia maahan-muuttajia tai muslimeita. Otoksen pienuuden vuoksisaadut tulokset eivät ole millään tavoin yleistettävis-sä saman etnisen taustan jakaviin ihmisiin ja jatkossaonkin syytä jatkaa tutkimusta ympärileikkauskysy-myksistä näiden ja muidenkin ryhmien keskuudessa.Samoin Suomessa tehtävässä valistustyössä on jat-kossa aiempaa aktiivisemmin otettava huomioonmyös muut kansalaisuudet kuin somalialaiset ja mui-hin uskontokuntiin kuin muslimeihin kuuluvat. Li-säksi maahanmuuttajamiesten kouluttaminen jamukaan ottaminen ennaltaehkäisevään työhön onjatkossa erittäin tärkeää. Ympärileikkaustilanteensuhteen on oltava jatkuvasti hereillä, sillä kysymyk-set vähemmistöasemasta, identiteetistä ja uskonnonmäärittelyistä voivat yllättävälläkin tavalla tiivistyätyttöjen ympärileikkauskysymyksen ympärille.

L Ä H T E E T J A K I R J A LL I S U U S

E n s i s i j a i s e t l ä h t e e t

Haastatteluaineisto: 28 nauhoitettua haastattelua ja 3 täytettyä haastattelulomaketta. Aineisto tekijän hallussa.

M u u t l ä h t e e t j a k i r j a l l i s u u s

Abdalla, Raqiya Haji Dualeh 1982. Sisters inAffliction: Circumcision and Infibulation of Womenin Africa. London: Zed Press.

Dorkenoo, Efua & Elworthy, Scilla 1992. FemaleGenital Mutilation: Proposals for Change. London:Minority Rights Group.

Gruenbaum, Ellen 2001. The Female CircumcisionControversy: An Anthropological Perspective.Philadelphia: University of Pennsylvania Press.

Hakola, Päivi 1996. Kun sukupuoli on terveysriski:Tutkimus terveyden ja hyvinvoinnin ehdoistaSuomessa asuvien somalialaisten pakolaisnaisten kes-kuudessa. Kansanterveystieteen pro gradu –tutkielma.Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos. Helsinki:Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1996:19.

Johansen, R. Elise B. 2002. Pain as a Counterpoint to Culture: Towards an Analysis of Pain Associatedwith Infibulation among Somali Immigrants in

Norway. Medical Anthropology Quarterly 16(3):312–340.

Johnsdotter, Sara 2002. Created by God: HowSomalis in Swedish Exile Reassess the Practice ofFemale Circumcision. Lund: Department ofSociology, Lund University.

Johnsdotter, Sara & Carlbom, Aje & Geesdiir, AshaOmar & Elmi, Ali 2001. Som Gud skapade oss:Förhållningssätt till kvinnlig omskärelse bland somalier i Malmö. Socialstyrelsen.

Kauneus ja terveys 2003. Intiimikirurgia. Kauneus ja terveys 2/2003: 88–90.

Lightfoot-Klein, Hanny 1989. Prisoners of Ritual: An Odyssey into Female Genital Cicumcision inAfrica. New York: The Haworth Press.

Mölsä, Mulki 1994. Tyttöjen ympärileikkauksenhoito ja ehkäisy Suomessa. Helsinki: Stakes.

Nisula, Tapio & Rastas, Anna & Kangaspunta,Kristiina 1995. Perinteen puhtaus ja somali-identi-teetti: Pakolaistytöt kulttuurinsa vaalijoina.Nuorisotutkimus 13(2): 18–29.

Roald, Anne Sofie 2001. Women in Islam: The Western Experience. London: Routledge.


L I I T E 1

TY TTÖ J E N Y M PÄ R I L E I K KA U ST E N T E RV EYS H A I TAT

Ympärileikkauksen seuraukset vaihtelevat tekotavan, olosuhteiden ja leikkaajan (esimerkiksi ikä, näkökyky, taidot, käytetyt välineet) mukaan (ks. esim. Mölsä 1994).

Vä l i t t ö m ä t s e u r a u k s e t

- anestesian puutteen aiheuttama kipu- verenvuoto- äkkinäisen verenvuodon ja kivun

aiheuttama shokki- steriloimattomien välineiden aiheuttama

jäykkäkouristus- läheisten elinten kudosvauriot (virtsaputki,

virtsarakko, vaginan seinämät, Bartholinin rauhanen, peräaukon seutu)

- lähes aina virtsaumpi (useita päiviä)- steriloimattomien välineiden aiheuttama

haavan ja virtsaputken tulehdus, joka saattaa levitä virtsarakkoon ja munuaisiin

- kuume ja verenmyrkytys- kroonistuvien virusinfektioiden tartunta

steriloimattomista välineistä (hiv, B- ja C- hepatiitit)

- luunmurtumat, jotka johtuvat vastaan taistelevan tytön taltuttamisesta

- verenvuodon, verenmyrkytyksen tai shokin aiheuttama kuolema

Pi t k ä a i k a i s s e u r a u k s e t

- verenvuodon aiheuttama anemia- lantion alueen tulehdukset (PID)- haavan parantuminen hidasta (anemia,

aliravitsemus, infektio)- kuukautiskivut- kuukautisveri jää kohtuun- epäsäännölliset kuukautiset- ulkosynnyttymien kystat (rakkulat) ja

märkäpesäkkeet- ulkosynnyttimien keloidiarvet, jotka

aiheuttavat emättimen ja virtsateiden tukkeumia

- gynekologinen tutkimus ja katetrointi mahdoton tai kivulias

- psykologisia ongelmia (posttraumaattinen stressi, painajaiset, ahdistus, masennus, psykoosi, neuroosit, käytöshäiriöt, psykosomaattiset sairaudet)

- seksiin liittyviä ongelmia (yhdyntäkipu, sukupuolinen kylmyys, parisuhdeongelmat, orgasmiongelmat, vaginaalinen yhdyntä voi

olla mahdoton)- hedelmättömyys johtuen munajohtimien

tukkeutumasta ja tulehduksesta- fisteleiden takia virtsan tai ulosteen valuminen

emättimen kautta kontrolloimattomasti- uusiutuvat ja krooniset virtsatietulehdukset- virtsaamisvaikeudet, virtsan pidätyskyvyttö-

myys ja virtsatiekivet- ulosteen pidätyskyvyttömyys- krooniset virusinfektiot (hiv, B- ja

C-hepatiitit)

S y n ny t y s h a i t a t ( e r i t y i s e s t i i n f i b u l a a t i o o n l i i t t y e n )

- synnytyksen hidastuminen- synnytyspelot- kudosten repeytyminen joustamattomien

arpikudosten takia- repeämien ja viiltojen tulehdukset- verenmyrkytys- jäykkäkouristus- (kuolemaan johtava) verenvuoto - fistelit (avanteet)- synnytyksen seurannan vaikeus- katetroinnin vaikeus- tarpeettomat keisarileikkaukset

Va s t a s y n t y n e e n j a l ap s e n o ng e l m i a

- synnytyksen pitkittyessä hapenpuute, jonka seurauksena voi olla kuolema tai aivovaurio

- kroonisten infektioiden siirtyminen äidiltä lapselle

- lapsen pään vaurioituminen avaamisen yhteydessä

L I I T E 2

H A A STATT E LU R U N KO

n a i s e t j a t y t ö t

KokoNainen-projekti / Ihmisoikeusliitto haastattelunumero:syksy 2002 pvm:

Ta u s t a t i e d o t

1. Syntymämaa ja -paikka

2. Ikä, syntymävuosi


3. Siviilisääty

4. Koulutustausta- onko luku- ja kirjoitustaitoinen

5. Ammatti (Somaliassa ja Suomessa)

6. Suomeen tulon tausta (pakolaisuus, perheenyhdistäminen, muu)

7. Suomessa oloaika

P e r h e j a l a s t e n y m p ä r i l e i k k a u k s e t

8. Keitä lähisukulaisia on Suomessa ja muualla Euroopassa

9. Lasten määrä ja sukupuoli

a) montako heistä Suomessa syntyneitä

b) kuinka moni kaikista lapsista (tytöistä ja pojista) on ympärileikattu

c) millainen leikkaus tytöille on tehty

d) missä ja minkälaisissa olosuhteissa tytöt ja pojat on ympärileikattu

-Somaliassa, Suomessa, jossain muussa maassa-sairaalassa, kotona, ympärileikkaajan luona

e) oliko ongelmia leikkauksen aikana tai senjälkeen

Na i s e n / t y t ö n o m a y m p ä r i l e i k k a u s

10. Onko sinut ympärileikattu ja minkätyyppinen ympärileikkaus sinulle on tehty (Jos ei ole vielä ympärileikattu, haluatko että leikataan ja minkä tyyppisen leikkauksen haluaisit)?

11. Minkä ikäisenä sinut on ympärileikattu?

12. Milloin, missä ja minkälaisissa olosuhteissa ympärileikkaus on tehty?

13. Kuka suoritti ympärileikkauksen?

14. Kuka päätti, että sinulle tehdään ympärileikkaus?

15. Olitko leikkauksen jälkeen tyytyväinen siihen, että sinut oli leikattu?

16. Mitä olisi tapahtunut, jos sinua ei olisi leikattu?

17. Mitä mieltä nyt olet siitä, että sinut on ympäri-leikattu? Jos voisit nyt valita, haluaisitko vielä että sinut ympärileikattaisiin? Minkä tyyppisen leikkauksen valitsisit nyt itsellesi? (Perustelut, miksi haluaisi tai miksi ei haluaisi.)

18. Onko joku lähisukulaisesi tai tuttavasi kuollut ympärileikkaukseen tai sairastunut vakavasti toimenpiteen johdosta?

19. Oliko sinulla ongelmia leikkauksen jälkeen; millaisia?

20. Onko sinulla tällä hetkellä ympärileikkauksen aiheuttamia ongelmia; millaisia?

21. Onko sinulla ollut gynekologisia vaivoja ja oletko hakeutunut niiden takia hoitoon?

22. Onko sinulle tehty avausleikkaus; kuka ja missätehnyt?

23. Haluatko, että sinulle tehdään avausleikkaus; missä vaiheessa? Haluatko ja tarvitsetko neuvontaa avausleikkauksen suhteen?

S y n ny t y s

24. Haluatko, että sinut ommellaan uudelleen kiinni(reinfibulaatio) synnytyksen jälkeen? Miksi pitää tehdä ja kuka tästä päättää?

25. Mitä mieltä olet siitä, että Suomessa ei suoriteta reinfibulaatiota?

26. Vaikeuttaako ympärileikkaus mielestäsi synnytystä? Millaisia kokemuksia sinulla on synnytyksistä Suomessa? Vertaile kokemuksiasi Suomessa ja kotimaassasi?

27. Oletko keskustellut hoitohenkilökunnan kanssa synnytykseen liittyvistä toiveistasi, esimerkiksi synnytystavasta ja kivun lievityksestä?

28. Jos voisit valita, kenet haluaisit ottaa mukaan synnytykseen?

29. Onko sinulla erityistoiveita synnytyssairaalaan ja -synnytystapahtumaan liittyen?

S u o m a l a i s e n t e r v e y d e n h u o l t o -h e n k i l ö k u n n a n s u h t a u t u m i n e n

30. Oletko tyytyväinen suomalaisiin terveyspalveluihin ja täällä saamaasi hoitoon?


31. Tietävätkö suomalaiset terveydenhoitajat, kätilöt ja lääkärit riittävästi ympärileikkauksen kulttuurisesta taustasta ja siitä aiheutuvista terveydellisistä haitoista?

32. Miten sinuun ympärileikattuna naisena on suhtauduttu esimerkiksi gynekologisten tutkimusten yhteydessä? Onko suhtautuminen ollut luontevaa, hienovaraista ja kunnioittavaa vai koetko olevasi eksoottinen lääketieteellinen tapaus? Millaisia kokemuksia sinulla on ollut?

33. Vältätkö gynekologisia tutkimuksia ympärileikkausarven vuoksi; miksi (kipu, häpeä tai joku muu syy)?

34. Haluaisitko / olisitko tarvinnut erityistä neuvontaa ja tukea ennen avioitumista tai raskauden ja synnytyksen aikana?

35. Olisitko valmis osallistumaan vertaisryhmiin, joissa voisit keskustella ympärileikkauksen aiheuttamista ongelmista, peloista tai kysymyksistä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa?

Ym p ä r i l e i k k a u s a i ke e t / t y t ö t

36. Toivotko (haluatko), että tyttäresi ympärileikataan?

37. Minkä tyyppistä leikkausta toivot?

38. Mitä tarkoitat sunna-leikkauksella?

39. Perustelut: miksi ympärileikkaus on tärkeä? - uskonto- traditio- sosiaaliset syyt; tytön neitsyyden takaaminen,

naimakelpoisuus, hyväksyntä- terveydelliset syyt- esteettiset syyt- naisen seksuaalisten halujen vähentäminen- miehen seksuaalisen nautinnon lisääminen- muuta?

40. Minkä ikäisenä tyttöjen ympärileikkaus pitäisi suorittaa?

41. Jos et halua ollenkaan ympärileikata tytärtä, perustelut; miksi ympärileikkauksesta (myös sunnasta) voi luopua? - uskonnolliset syyt- terveydelliset syyt- aikansa elänyt perinne jota ei enää tarvita- lainsäädäntö - ihmisoikeuskysymykset- muuta?

42. Kuka päättää lasten ympärileikkauksesta nyt kun olet Suomessa?

43. Miten Suomessa tai muissa länsimaissa asuvat sukulaiset suhtautuvat, jos tytärtä ei ympärileikata (ei edes sunnaa)?

44. Jos tyttöä ei ympärileikata, pitääkö se ottaa hänen kasvatuksessaan jotenkin huomioon? (Esimerkiksi jokin vaihtoehtorituaali, uskonnon sääntöjen tarkka noudattaminen tytön kunniallisuuden takaamiseksi, hunnuttautuminen?)

45. Mitä luulet muiden yhteisösi naisten jamiesten ajattelevan ympärileikkauksesta tänä päivänä?

46. Luuletko, että somalialainen / sudanilainen / etiopialainen jne. mies ottaa vaimokseen ympärileikkaamattoman naisen?

47. Jos palaat kotimaahan, aiotko ympärileikata tyttäresi ja millainen leikkaus silloin tehdään?

48. Oletko kuullut, että Suomessa asuvia afrikkalaisia tyttöjä olisi viety kotimaahan tai muualle ympärileikattavaksi? Oletko kuullut, että tyttöjä olisi ympärileikattu Suomessa?

49. Oletko keskustellut tai pyytänyt apua ympäri-leikkaukseen liittyvissä asioissa esimerkiksi ystäviltä tai sukulaisilta Suomessa ja muualla?

50. Oletko keskustellut tyttöjen ympäri-leikkauksesta moskeijassa / kirkossa tai kysynyt neuvoa uskonnon asiantuntijoilta? Millaisia neuvoja olet saanut?

51. Onko moskeijassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä keskusteltu laajemmin tyttöjen ympärileikkauksesta? Missä moskeijassa / kirkossa yleensä käyt?

52. Oletko keskustellut tyttöjen ympäri-leikkauksesta suomalaisen hoitohenkilökunnan tai sosiaalityöntekijöiden kanssa? Millaisessa tilanteessa?

53. Minkälaista keskusteluapua kaipaisit ja kenen kanssa keskustelisit mieluiten (suomalainen työntekijä, uskonnollinen asiantuntija, sukulaiset, ystävät, muu etniseen yhteisöösi kuuluva nainen)?

54. Haluatko yksityistä neuvontaa vai mieluiten ryhmäkeskusteluja (naisten omat ryhmät, naisten ja miesten sekaryhmät, omat ryhmät etnisen taustan mukaan)?


Ym p ä r i l e i k k a u s a i ke e t / p o j a t

55. Onko poikien ympärileikkaus välttämätön? Miksi?

56. Minkä ikäisenä poika tulisi ympärileikata?

57. Miten aiot / haluaisit toteuttaa poikien ympäri-leikkauksen, jos heitä ei vielä ole leikattu? -yksityislääkäri Suomessa tai muualla Euroopassa-kodeissa Suomessa kiertävä ympärileikkaaja-lomalla esimerkiksi Afrikassa-muu tapa(Perustelut)

58. Jos poikasi on ympärileikattu Suomessa, onko siitä aiheutunut hänelle terveydellisiä ongelmia tai oletko muuten tyytymätön hänelle tehtyyn leikkaukseen? Kerro tarkemmin.

59. Jos poikasi on ympärileikattu Suomen ulkopuolella, onko siitä aiheutunut hänelle terveydellisiä ongelmia tai oletko muuten tyytymätön hänelle tehtyyn leikkaukseen? Kerro tarkemmin.

60. Oletko kuullut, onko Suomessa asuvissa maahanmuuttajaperheissä ympärileikattu poikiakodeissa? Oletko kuullut mahdollisista ongelmista?

61. Paljonko olet valmis maksamaan yhden pojan ympärileikkauksesta?

Na i s t e n y m p ä r i l e i k k a u s j a s u o m a l a i n e n y h t e i s k u n t a

62. Miten suomalaiset ”kadunmiehet” ovat suhtautuneet sinuun ympärileikattuna naisena (onko herjattu, huudeltu, kommentoitu, kyselty)?

63. Miten koet julkisen keskustelun (mm. lehdet, tv)naisten ympärileikkauksesta?

64. Tiedätkö, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa ja muissa länsimaissa kielletty?

65. Mitä mieltä olet siitä, että Suomen lait kieltävät tyttöjen ympärileikkauksen?

66. Luuletko, että nämä lait vaikuttavat siihen, leikkaavatko Suomessa asuvat afrikkalaisettyttärensä?

67. Miten mielestäsi Suomessa kannattaa toteuttaa tyttöjen ympärileikkausta ehkäisevää työtä?

68. Onko sinulla kiinnostusta ja halua osallistua ympärileikkausta vastustavaan työhönSuomessa?


selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä … · 2014-10-27 · 1. johdanto...

Documents