LoiskeNro 2Sata ha n ka XI I :n le ir i leht i

TorSTaI 1.8.2013 1

toimitus

päätoimittaja mikko Laaksonen toimittajat ja kuvaajat Hanna kouHia, erkki Lietzen, tuomas puurtinen, eveLiina saari, oLLi savisaari, maija savoLainen ja iida turunen

taittaja aino torvinen

LeHden iLmestyminen

nro 1 ti 30.7.nro 2 to 1.8.nro 3 pe 2.8.nro 4 su 4.8.

tiesitHän, että paperisen LeHden Lisäksi Leiri-LeHden voit Löytää säHköisenä osoitteessa facebook.com/satahankaXII

Satahangan ehkä odotetuin ohjelma, isot alukset, sijoittuu leirin kahteen satamaan: pohjoissatamaan ja leiriä varten rakennet-tuun eteläsatamaan. Saan sovittua kah-delle toimittajalle paikat eteläsatamasta lähtevään Passeliin. Samannimisen oh-jelmistojärjestelmän ikuisuuspitkät mai-nokset tulivat aina kesken lastenohjelmi-en. Maapartiolaisena minua huolestuttaa kuitenkin enemmän tieto eteläsataman ra-kennussyystä: pohjoissatama on liian ma-tala suurimmille veneille. Perinpohjaisen taustatyön ansiosta tiedänkin meriturvan olevan viiden veneen vahvuudella jatku-vasti töissä ja auttavan niin kiinnittymi-sessä, teknisissä ongelmissa kuin karille ajautumisissa. Liikkeelle lähtö on untuvikolle käsit-tämätöntä sekamelskaa: leppoisa oleskelu vaihtuu hetkessä vilkkaaseen tiedonan-toon ja köysien ja ankkurin irrottamiseen ja kiristämiseen sekä moottorin ulvon-taan. Vasta kun tilanne on ohi, uskal-lan kysyä mitä juuri tapahtui. Seuranani minulla ovat Emilia Ahokas, Katja Ki-vimäki ja Veera Salminen Leirisiskois-ta sekä Tuomo Veivo, Otso Lauerma ja Juho Kuokkanen Kaarinan Ristiritareis-ta. Olemme kaikki maapartiolaisia, joten saamme heti alkuun opeteltavaksemme koilauksen, joka hetken päästä paljastuu kiinnitysköysien sitomiseksi helppokäyt-töisiksi nipuiksi. Aluksen kippari Jari Mäkelä kuvaa opetusolosuhteita hyviksi: ”Opetettavat asiat tulevat kuin itsestään esiin matkan eri vaiheissa.” Laivan mie-histö myös ystävällisesti selventää mi-nulle mitä tutut käsitteet, kuten kippari ja perämies, pohjimmiltaan tarkoittavat. Matkan varrella saamme opetella niin ohjausta kuin laivakeittiössä toimintaa.

PasselIlla PurjehtImassa

Kanssapurjehtijani ovat tyytyväisiä reis-suun kuten minäkin. ”On ollut kivaa, vesillä olisi mukava liikkua enemmän-kin, jos vain olisi mahdollisuus”, Veera Salminen toteaa. Myös kahvitarjoilu ja paluumatkan auringonpaiste ovat omi-aan nostattamaan mielialaa. Viimeinen koitos, kiinnittyminen laituriin, onnistuu apujoukkojen ja toisen yrityksen avulla. Reissun aikana sain myös tietää laivan ni-men pohjautuvan juurikin lapsuudentrau-mojeni ohjelmistojärjestelmään: sopimus yrityksen kanssa on jo loppunut, mutta nimenvaihto tuottaisi huonoa onnea.

TeksTi: Hanna kouHia

kuva yllä: erkki lieTzen

kuva oikealla: Tuomas PuurTinen

Vinssausta Merisissillä.

Säkkikankaan ja narunpätkien keskeltä löytyy puuhastelevia partiolaisia täydessä ompeluvauhdissa. Merimiestaito-ohjel-massa tehdään käsin merimiessäkit alusta loppuun. Säkin ompelun juuri aloittaneen Emma Väänäsen mielestä ”Rastin idea on tosi hyvä, mutta sade vähän pilaa tunnel-maa.” Saman ajatuksen pystyy lukemaan melkein miltä tahansa kasvolta tiistai-

merImIestaIdot testauksessa

Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 22 TorTaI 1.8.2013

Meripelastusohjelmassa pohditaan mah-dollisia vaaratilanteita vesillä aina tuli-palosta veden varaan joutumiseen. No-pea kysymyskierros paljastaa, että koko ryhmä on välttynyt suurimmilta vaara-tilanteilta. Venekunnat pohtivat, missä järjestyksessä ja missä tilanteissa erilaisia hätämerkkejä käytetään, jos hätätilanne

osuisi kohdalle. Samaan aikaan toisella pisteellä käy-dään läpi pelastusliivien eri malleja, ja niiden käyttötarkoituksia. Tavallisim-pien kellunta- ja aktiivi- eli paukkuliivi-en lisäksi näytillä on pintapelastusliivit ja –asuja. Teoriaosuuden aikana merelle nousee kova tuuli, ”saadaan oikein toden-

PelastautumIsta kylmIstä aalloIsta

Loiskeen 1. numeron avajaisjutussa ”Sa-tahanka avattiin perinteisin laululeikein” oli virheitä ja puutteita päättäjäisten esiin-tyjien osalta. Avajaiset ja päättäjäiset oh-jaa Sohvi Kuusitunturi. Enson Partiosis-koista esiintyvät lisäksi Sonja Henttonen ja Paula Terva. Puijon pakertajista esiin-tyy Eliisa Leppävuori. Naantalin sinisis-tä ovat mukana Sulo Uusilehto ja Laura Saari.mikko laaksonen

oIkaIsu

tuntuinen kokemus” kuuluu hieman jän-nittyneestä tyttöporukasta. Pian siirrytään kuivaharjoittelusta käy-täntöön. Ryhmän vastuujohtajaksi nimet-ty Tuomas Savon Saukoista odottaa mu-kavaa kokemusta, sekä uimaan ja saunaan pääsyä. ”En oo tainnut ennen kokeilla pe-lastuslautalle uimista,” Tuomas lisää.Päälle puetaan pelastusliivit, ja ryhmät laskeutuvat veteen kiljahdusten saatte-lemana – vesi on melko kylmää. Kiljah-dukset alkavat rauhoittua, ja ryhmät jä-sentyvät pelastusletkoiksi, jolloin kaikki pysyvät yhtenä porukkana ja lautoille ui-minen helpottuu. Yhteistyö on selvästi myös meripe-lastuksen avain, sillä kylmyydestä huo-limatta kaikki nousevat toinen toistaan auttaen pelastuslautalle. Vene kuljettaa urheat, kylmästä hytisevät uimarit takai-sin rantaan, jossa odottaa lämmin sauna sekä kuivat vaatteet. ”Oli tosi kylmää!” huudahtaa Katri Rymättylän Märssyvah-deista, mutta iloisen hymyn perusteella kokemus oli mahtava.

TeksTi: iida Turunen

kuva: maija savolainen

aamun aikana, jolloin sade on kovimmil-laan koko viikkona. ”Rastin miljöö ja välineet ovat vähän kehnot”, lisää Tellu Loikkanen. Sen ymmärtää, kun katsoo kynsisaksien ja hentojen neulojen käyt-töä. Pressun alta löytyy myös ohjelmapis-teen vetäjiä, jotka valmistelevat välineitä ja huolehtivat, että kaikilla on riittävästi

kangasta ja tarvikkeita säkin valmistami-seen. Vilma Paakkinen, yksi rastin vetä-jistä, kertoo: ”Rastiin kuuluu lisäksi die-selmoottoriin tutustumista venesataman lähellä ja vaeltajien spontaania ohjelmaa. Jos jää aikaa, niin opetellaan vielä en-nustamaan säätä pilvien avulla ja pereh-dytään tutkaan ja sen käyttöön.” Säkkien tekoon kuluu kuitenkin niin paljon aikaa, että loput aktiviteetit näyttävät jäävän jol-lekin muulle päivälle.

TeksTi ja kuva: olli savisaari

Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 2 TorSTaI 1.8.2013 3

Flaran iltanuotio alkoi perinteisellä Puo-lalaisella nuotiolaululla. Alaleirin johtaja kaipaili hyvää yhteishenkeä, jota pääsivät synnyttämään kaikkien alaleirin lippu-kuntien edustajien muodostama synny-tyskanava. Kaikkien ponnistusten yhteis-tuloksena Satahangalle pullahtikin hyvä yhteishenki. Laululeikki Pikkukani Kal-le nauratti laulajia. Suureen showtyyliin jatkettiin Talenttikisalla. Kisan aloittaja oli tyylikäs hiljaa olemisen mestari. Yli-voimainen yleisön villitsijä oli kuitenkin Juhon Maskun Hemmingin Tytöistä ja Pojista musiikillinen kuuma tankotans-

flaran IltanuotIossa synnytystuskIa ja kuumaa tankotanssIa

Katanpään iltanuotio lähti käyntiin ala-leirin johdon esittelyllä tulen leiskuessa ihmisten keskellä. Sitä seurasi joukko tunnettuja lauluja ja leikkejä, osa jo le-gendaarisia. ’Naapurin täti tuli Satahan-galle’, ’BP-spirit’ ja ’Mauno-Mato’ sekä ruotsalaisten vieraidemme mainiosti ve-tämä laululeikki tempaisivat kukin ylei-sön vahvasti mukaan. Iltaan kuului myös ryhmähenkeä vahvistavaa, äänetöntä ve-nekuntien jonoon järjestämistä milloin kunkin ominaisuuden mukaan, joka su-jui varsin vikkelästi suuriltakin ryhmiltä. Katanpään leirihuuto kuului varmastikin saaren toiselle puolelle asti, mutta saavat-ko he treenattua ääntään tarpeeksi päihit-tääkseen Ströömin leirin päättäjäisissä? Ilta loppui klassisesti tunnelmalliseen sisaruspiiriin, jossa laulettiin Puolalainen Nuotiolaulu kitaran säestyksellä.

TeksTi ja kuva: olli savisaari

PuolalaIsIa sävelIä katanPäässä

si. Iltaliikuntaa edusti taisteluhenkinen Black Pearlin Scout Combat musan tah-dissa. Kaikille selvisi myös Satahangan syntyhistoria miinusjärjestysnumeroi-neen.

TeksTi ja kuvaT: erkki lieTzen

Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 24 TorSTaI 1.8.2013

Myrskypoikien Meripurakkin fokan fal-liin oli napannut kiinni keskiviikkoaamu-na, 31.7.2013 Harry-hauki. Hauessa luki esittelynä ”Hey I’m Harry”. Sataman il-moitustaulullakin kyseltiin hauen perään englanniksi: ”Have you seen Harry?” Hauki ei ole tiettävästi vielä päätynyt rau-malaisten pannulle.

TeksTi: mikko laaksonen

kuva: leena laiHo

harry haukI naPPaa

”Tulitko sä tekemään juttua?” kysyy yksi vesipuiston vetäjistä, Eveliina Muje en-nen, kuin ehdin esittäytyä. Pressikortti ja kaulassa roikkuva kamera varmaan pal-jasti. Eveliina jatkaa: ”Meillä on aluksi hiekkalinnakilpailu, jonka jälkeen saa tehdä muita juttuja, kuten vesisotia, am-pua tuunatuilla vesipulloilla tarkkuusam-muntaa, tehdä kasvomaalauksia sekä täyt-tää ämpäreitä aikarajan puitteissa pelkkiä käsiä ja pientä rättiä käyttäen. Meiltä löytyy myös poreamme, vesikorikiipeilyä ja kullanhuuhdontaa, jossa kultahippuina toimivat viisisenttiset. Tai sitten voi vain uida ja rentoutua. Tarkoitus on kerätä omalle ryhmälle pisteitä, joita saa aktivi-teetteja tekemällä.” Keskiviikkoaamupäivän hiekkalin-nakilpailun voitti ryhmä 4, johon kuului Henniina Hentula, Johanna Helin, Tiia Tuominen ja Lilli Penttilä Raision Killi-nalleista. ”Pääsimme vesipuistoon arpa-onnella neljästä vaihtoehdosta, mutta oli se ihan kiva rasti.” Ilmeisesti tytöt viih-tyivät, koska linnan rakentamiseen kului aikaa noin tunti ja 45 minuuttia. Toiseksi kilpailussa tuli ryhmä venä-läisiä vieraitamme, jotka olivat innok-kaita kiertämään eri toimintapisteitä. ”Positiivisia yllätyksiä ovat olleet mah-dollisuus uida ja saunoa, sekä veneiden suuri koko ja määrä.” Purjehtiminen oli myös ollut mielenkiintoinen ja uusi ko-

Henniina Hentula, Johanna Helin, Tiia Tuominen ja Lilli Penttilä voittajalinnan kanssa.

tarkkuusammuntaa ja äkkIrIkastumIsIa vesIPuIstossa

kemus lähes kaikille. Leirialue ja miljöö ovat puhtaampia, kuin mihin he ovat tot-tuneet. Erityiskiitos lähetettiin keittiölle maukkaasta ruuasta ja varsinkin glutee-nittomasta vaihtoehdosta, sillä ryhmässä on monta erityisruokavalion tarvitsevaa.

TeksTi ja kuvaT: olli savisaari

Leirin pohjoissataman läheisyydessä toi-mivan merimieskirkon kahvilan lähtö-kohtana on tarjota kahvinjuonnin ja leh-tienluvun ohella paikka leiriarjen kiireistä rentoutumiselle. Tarjolla on päivittäin eri-laisia tarjoiluja nuotiopannukahvista vastapaistettuihin munkkeihin. ”Tänään ensimmäiset munkkivaraukset saatiin jo kymmenen minuuttia ennen kahvilan au-

keamista” kahvilassa työskentelevä Mace Eriksson naurahtaa. Kahvila on auki päi-vittäin klo 11-14 sekä 16-20. Saatu tuotto lahjoitetaan merimieslähetykseen. Eteläsatamaan on kiinnittyneenä stor-båten Rigmor, itse merimieskirkko, joka on auki klo 17-18. Lisäksi laivalla järjes-tetään hartaushetket torstai-, lauantai- ja sunnuntai-iltoina. Merimieskirkko kahviloineen haluaa myös tuoda hyötynsä nykypäivän nuo-rille. Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat suomalaiset merimieskirkot ovat matkai-lijoiden palvelupisteitä, jotka henkisen puolen lisäksi tarjoavat esimerkiksi pyy-kinpesumahdollisuuden, suomalaisia leh-tiä ja ruokaa. ”Nykyisin merimieskirkko on paikka, jossa voi ’chillata’.” Eriksson tiivistää.

TeksTi: iida Turunen

kuva: erkki lieTzen

merImIeskIrkossa on tunnelmaa