sanna kuorikoski ja maiju joutjärvi kela, kansainvälisten ......suomen sosiaaliturvaan kuuluminen...

Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi

Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

14.9.2018

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa

1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?

2. Lainsäädäntö

3. Oikeus hoitoon Suomessa

• Tilapäinen Suomessa oleskelu

• Asumisen tilanteet

• EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat

4. Hoitoon hakeutuminen

• Ulkomaille hoitoon

• Suomeen hoitoon

5. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

6. Lisätietoja

Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?

• Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse:

• kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta kuin

asuinmaastaan, tai

• kun asuinmaa ei ole vastuussa henkilölle asuinmaassa annetun terveydenhuoltopalvelun

kustannuksista lainsäädännössä määritellyn syyn perusteella.

3

Lainsäädäntö

4

Kansallinen lainsäädäntö • Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, nk.

rajalaki(1201/2013)

• Sairausvakuutuslaki(1224/2010)

• Terveydenhuoltolaki(1326/2010)

• Laki asumisperusteisen

sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta

(1573/1993)

• Kotikuntalaki (201/1994)

Kansainväliset sairaanhoito-

ja sosiaaliturvasopimukset • Sairaanhoitosopimus Australian kanssa

• Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa

• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

EU-lainsäädäntö

• EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009

sosiaaliturvajärjestelmien

yhteensovittamisesta

• Direktiivi potilaiden oikeuksien

soveltamisesta rajatylittävässä

terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi

2011/24/EU

• Maahanmuuttodirektiivit

Oikeus hoitoon Suomessa

Kotikunnallisen oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa • Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus julkisen

terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla.

• Ei ole merkitystä, kuuluuko asiakas Suomen sosiaaliturvaan, minkä maan

kansalainen hän on, tai mistä maasta hän on tullut Suomeen.

• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella.

• Päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti.

Kenellä tahansa on kuitenkin aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa

terveydenhuollossa (Terveydenhuoltolaki 50 §).

– Hoitava lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden.

– Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet

todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään.

6

Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen

• Jos asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hän on Suomessa myös

sairausvakuutettu ( = on Kela-kortti) ja hänellä on mm. oikeus

• sairaanhoitokorvauksiin yksityisen terveydenhuollon kustannuksista,

lääkeostoista ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista.

• Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen määräytyy asumiseen perustuvan

sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista koskevan lain perusteella.

– Kela ratkaisee asiakkaan Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen.

Huom! Kela-kortilla ei voi todistaa oikeuttaan saada hoitoa julkisessa

terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla.

7

Kotikunnattoman oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

• Kotikuntalaisuus EI kuitenkaan yksin ratkaise oikeutta julkisen

terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä Suomen sosiaaliturvaan

kuuluminen oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin.

• Myös kansallinen lainsäädäntö, EU-lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset

sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai

hän ei kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan.

Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon

kustannuksista tai niiden korvauksista.

• Esim. Suomessa työskentelevällä mutta toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvalla saattaa olla

oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, vaikkei hänellä olisi kotikuntaa.

• Asiakas osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä Todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin

Suomessa.

• Esim. tilapäisesti Suomessa (esim. turisti, opiskelija) oleskelevalla saattaa olla oikeus lääketieteellisesti

välttämättömään hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

• Asiakaan tulee osoittaa oikeutensa hoitoon esim. eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai passilla

riippuen siitä, mistä maasta on tullut.

8

Tilapäinen Suomessa oleskelu

Lääketieteellisesti välttämätön hoito tilapäisen oleskelun aikana

• Toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan kuuluvalla on oikeus

saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen (alle 12 kk)

Suomessa oleskelun aikana

• Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden

kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua

• Lääketieteellisesti välttämätön hoito = Hoito, joka ei voi odottaa asiakkaan

paluuta takaisin kotimaahan.

• Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa oleskelua Suomessa alkuperäisen

suunnitelmansa mukaan.

• Asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.

10

Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana

• Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä terveydenhuollon

ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä lääketieteellisesti välttämätön

sairaanhoito.

• Arviota tehdessä on huomioitava:

– Tilapäisen oleskelun kesto Suomessa

– Hoitoetuuden luonne: Hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, hoito voi

kuitenkin olla myös laajempi.

– Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön

hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle

annettava hoito.

11

Lääketieteellisesti välttämätön hoito

• Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös

pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai

synnytyksen johdosta.

• Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti

välttämätöntä sairaanhoitoa; edellytyksenä on, että ne ovat aiheellisia

kun huomioidaan asiakkaan Suomessa oleskelun kesto.

• Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen

pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman tai diabeteksen, seurantaan.

12

Lääketieteellisesti välttämätön hoito

• Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle sellainen

apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim. kyynärsauvat).

• Asiakkaalla on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka

edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai

kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvää sydämen

kaikukuvausta.

• Tilanteissa, joissa hoidon antaminen vaatii ennakkojärjestelyjä, asiakkaan on

ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen

terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa.

• Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan tiedusteluun ja ilmoittaa, onko

hoitoa mahdollista antaa.

13

Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)

• Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut asiakas

osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon

eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European Health Insurance

Card)

• Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.

• Asiakas saa EHIC:llä hoito julkisessa terveydenhuollossa samalla hinnalla ja

samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kuntalainen saisi vastaavan hoidon.

• Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon

todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle.

14

Lääketieteellisesti välttämätön hoito - esimerkki

Kurt tulee Saksasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hänelle sattuu toisena lomapäivänä rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu. Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa sekä kyynärsauvat, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan Suomessa suunnitellun mukaisesti. Kurtilla on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun.

Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa Kurtin sairaanhoidon kustannuksista.

15

Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen - erityistilanteet Toisessa Pohjoismaassa asuva

• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä

ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa Pohjoismaassa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva

• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa

Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Australiassa asuva

• Australian ja Suomen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada

lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on rajoittamaton

asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Australiassa.

16

Asumisen tilanteet

Hoito-oikeudet asumisen aikana • Asumisella tarkoitetaan yleensä yli 12 kuukauden Suomessa oleskelua.

• Se katsotaanko henkilön asuvan vai oleskelevan tilapäisesti toisessa EU-

tai Eta-maassa tai Sveitsissä vaikuttaa hänen hoito-oikeutensa toteutumiseen ja sen laajuuteen.

• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti, hänellä on yleensä kotikunta. • Silloin hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon Suomen julkisessa

terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. • Kotikunnasta päättää maistraatti

• Jos asiakas asuu Suomessa vakinaisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa, hänellä voi kuitenkin olla oikeus sairaanhoitoon muulla perusteella.

18

Hoito-oikeus asumisen aikana

• Pääsääntö: Asiakkaalla on aina oikeus saada sairaanhoitoa asuinmaassaan

• Jos asiakas on työntekijä tai yrittäjä ja hän työskentelee toisessa maassa kuin missä

hän asuu, hänellä on oikeus saada sairaanhoitoa myös työskentelymaassaan.

• EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä oleskeleva työntekijä kuuluu yleensä

työskentelymaansa sosiaaliturvaan työskentelyn kestosta tai asuinmaastaan

riippumatta.

Työskentelymaa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.

Hoito-oikeus sekä asuinmaassa että työskentelymaassa = oikeus kaikkeen

tarvittavaan maan lainsäädännön mukaiseen hoitoon

Hoito-oikeus muualla EU- tai Eta-alueella tai Sveitsissä = oikeus lääketieteellisesti

välttämättömään hoitoon

19

A) Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista • Jos asiakas asuu Suomessa, mutta työskentelee toisessa EU-, Eta-maassa tai

Sveitsissä, hän kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Työskentelymaa vastaa

hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

• Asiakkaalla:

• on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Suomen julkisessa terveydenhuollossa

riippumatta siitä onko hänellä kotikunta vai ei

• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (”Kela-korvaus”)

• ei ole Kela-korttia

• Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon

julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin

Suomessa.

• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun

Esimerkiksi Suomessa asuvat, mutta toisen EU-, Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan

työskentelynsä perusteella kuuluvat meri- ja rajatyöntekijät.

20

Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki Mikko työskentelee Viron lipun alla purjehtivalla aluksella mutta asuu Suomessa, jossa hänellä on kotikunta. Hän kuuluu työntekonsa kautta Viron sosiaaliturvaan ja Viro vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa oikeutensa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Mikolla on kotikunnan perusteella oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään kuitenkin Mikolle, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon oikeudestaan valtion korvaukseen Mikolle siellä syntyneistä hoidon kustannuksista.

Koska Mikko ei kuulu enää Suomen sosiaaliturvaan, hänellä ei ole Kela-korttia. Hänellä on kuitenkin oikeus sv-korvauksiin Suomessa yksityisen terveydenhuoltopalvelujen, reseptilääkeostojen ja sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Lääkkeistä Mikko saa suorakorvauksen apteekissa, muista kuluista hän hakee korvausta jälkikäteen Kelasta.

Mikko saa Virosta EHIC:in, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kun hän oleskelee tilapäisesti muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä.

21

B) Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista • Jos asiakas asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta hän kuuluu

Suomen sosiaaliturvaan, Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

• Asiakkaalla:

• on oikeus hoitoon asuinmaassaan

• on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä

onko kotikunta vai ei

• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta

• on Kela-kortti

• Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon

julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin

Suomessa

• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun

Esimerkiksi: ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat

Suomesta lähetetyt työntekijät ml. suomalaisdiplomaatit, ulkomailla opiskelevat

suomalaisopiskelijat

22

Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkkejä

Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Tanel kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin.

Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi, eikä hänellä ole enää kotikuntaa Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, hänellä on edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti.

23

Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa

• Kela myöntää todistuksen, kun asiakkaan oikeus hoitoon Suomessa perustuu EU-

lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön

• Yleensä kyse on asiakkaasta, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa.

• Voi myös olla asiakas, jolla on kotikunta Suomessa mutta, jonka sairaanhoidon

kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi.

• esim. Suomessa asuva mutta toisen maan lipun alla seilaavalla aluksella työskentelevä

merityöntekijä

• Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon

oikeudestaan valtion korvaukseen asiakkaalle syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista ja

jotta Kela saa työntekijälle julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset

laskutettua asiakkaan työskentelymaasta.

24


• Todistuksessa on tieto

minkä ajan se on voimassa

minkä laajuiseen sairaanhoitoon asiakkaalla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa

onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen Kelasta asiakkaan hoidon

kustannuksista

onko asiakkaalla oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin

• Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova

25


26

C) Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa

• Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa.

• Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoidon kustannuksista eläkkeen maksun perusteella.

• Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on tarvitsemaansa hoito asuinmaan

lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti.

• Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa

terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon kuntalaisen asiakasmaksulla.

27

Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti

• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka

sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa:

• Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla

• Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja

suorakorvaukseen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista sekä

ensihoidon kuljetuksesta

28

Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista Esimerkki

Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään eläkepäiviä.

Hän sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin. Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista varten samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa vakituisesti asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa.

Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

29

EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

• Muualta kuin EU- tai Eta-maista ja Sveitsistä tulevien työntekijöiden oikeus

hoitoon voi perustua

• EU:n ns. maahanmuuttodirektiiveihin

– oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä

(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)

• maiden väliseen sosiaaliturvasopimukseen

– Suomen ja Kanadan Quebecin välinen sopimus

31


• Ns. maahanmuuttodirektiivit:

• Erityisosaajadirektiivi

– maahanmuuttovirasto voi myöntää erityisosaajadirektiivin perusteella korkeasti

koulutetulle, muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalaiselle ja hänen

perheenjäsenelleen Suomessa oleskeluun ja työskentelyyn oikeuttavan oleskeluluvan ”EU:n

sininen kortti” (Blue Card)

• Yhdistelmälupadirektiivi

– Suomeen työskentelemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen,

jolla on työsuhde ja Maahanmuuttoviraston myöntämä työskentelyyn perustuva

oleskelulupa tai määrätynlainen työskentelyoikeus

32


• Direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelun

edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (ICT-direktiivi)

– yrityksen tai yritysryhmän sisällä Suomeen työskentelemään siirtyvä muun kuin EU- ja Eta-

maiden ja Sveitsin kansalainen voi saada ns. ICT-oleskeluluvan (johtajat, tarkasti määritellyt

asiantuntijat, eräät harjoittelijat)

• Kausityöntekijädirektiivi

– Suomeen kausityötä tekemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen

voi saada Maahanmuuttoviraston myöntämän kausityöhön oikeuttavan oleskeluluvan tai

todistuksen tai Suomen edustuston myöntämän viisumin

• Tutkija- ja opiskelijadirektiivit

– kolmannesta maasta tuleva kolmannen maan kansalainen, joka tulee Suomeen tutkijaksi,

työskentelemään opintojensa ohessa, työharjoittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi voi

saada tähän tarkoitukseen oleskeluluvan. Opiskelijalta, työharjoittelijalta ja

vapaaehtoistyöntekijältä vaaditaan pitää myös olla voimassaolevaa työsuhdetta.

33


• EU:n sinisen kortin haltija

• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla

hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei

• Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Kela myöntää hänelle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

• Muun maahanmuuttodirektiivin mukainen työntekijä

• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun

hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei

• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa

varten.

34


35

• Kanadan Quebecistä Suomeen lähetetty työntekijä tai tilapäisesti

työskentelemään tuleva

• Säilyy Quebecin sosiaaliturvassa

– Lähetetty työntekijä rekisteröityy Eläketurvakeskuksessa ja Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella

Q/SF 1

– Tilapäisesti Suomessa työskentelevä rekisteröityy Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella Q/SF 4

• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun

hinnalla, riippumatta siitä onko kotikuntaa vai ei

• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa

varten.

Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö

• Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu säännös

(EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai

kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen terveydenhuollon

kaikkia palveluita.

• Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen

lainsäädännön mukaisesti

• Terveydenhuoltolaki 50§

• Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa

• Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa terveydenhuoltolain 50§ nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen kustannuksista.

36

Hoitoon hakeutuminen

Mistä on kyse?

• Hoitoon hakeutuminen = asiakas matkustaa asuinmaastaan toiseen maahan

käyttämään terveydenhuoltopalveluita

• Asiakas voi hakeutua hoitoon asuinmaastaan toiseen EU- tai Eta-maahan tai

Sveitsiin

• omatoimisesti ilman ennakkolupaa tai

• ennakkoluvalla

38

HUOM!

Hoitoon hakeutumisella ei

tarkoiteta tilannetta, jossa

asiakas tarvitsee hoitoa

ulkomailla esim. lomamatkan

aikana

Hoitoon Suomesta ulkomaille

Omatoimisesti hoitoon Suomesta ulkomaille

• Asiakas voi hakeutua Suomesta hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai

Sveitsiin omatoimisesti ilman ennakkolupaa

• Asiakas maksaa kaikki hoitokustannukset ensin itse

• Asiakas voi hakea jälkikäteen kustannuksista korvausta Kelasta lomakkeella

SV 128

Kustannukset korvataan sairausvakuutuslain perusteella, samalla tavalla kuin yksityistä

terveydenhuoltoa korvataan Suomessa

Jos asiakas hakeutuu hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, kustannuksia

ei korvata

40

Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen

• Asiakas voi hakea Kelasta lupaa saada hoitoa toisessa

EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä (nk. ennakkolupa, EU-asetus 883/2004)

• Kyse voi olla tilanteesta, jossa

- asiakas haluaa saada hoitoa muualla kuin asuinmaassaan ja/tai

- asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää asuinmaassa

• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta

saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö

41


• Asiakas hakee lupaa Kelasta hakemuksella SV 129

Asiakkaan on liitettävä hakemukseen hoitoon hakeutumista koskeva lääketieteellinen

selvitys

• Lupaa voi hakea myös hoidon saamisen jälkeen

Hakemus ratkaistaan samalla tavalla kuin ennen hoidon saamista jätetty hakemus

42


• Kela pyytää hakemuksen ratkaisemista varten lausunnon julkiselta

terveydenhuollolta Lausunnossa tulee ilmaista, puoltaako julkinen terveydenhuolto luvan myöntämistä

• Aina ei tarvita asiakkaan hakemusta

Julkinen terveydenhuolto voi myös omasta aloitteestaan toimittaa suoraan Kelalle

hoitoon hakeutumista puoltavan lausunnon

43

Julkisen terveydenhuollon lausunto

• Kela pyytää lausunnon asiakkaan kotikunnan mukaiselta julkiselta

terveydenhuollolta

erikoissairaanhoito – lausunto sairaanhoitopiiristä

perusterveydenhuolto – lausunto perusterveydenhuollosta

• Lausunnon antaa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon

ammattihenkilö Lausunto on annettava kirjallisena

44


• Julkisella terveydenhuollolla on lain* mukaan velvollisuus antaa lausunto

asiakkaan hakemukseen

• Lausunto tulee toimittaa Kelalle 21 vuorokauden kuluessa lausuntopyynnön

vastaanottamisesta Jos julkinen terveydenhuolto ei toimita lausuntoa määräaikaan mennessä, Kela myöntää

asiakkaalle luvan

*Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, 13 §

45


• Lausunnossa tulee ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö asiakkaan kohdalla EU-

lainsäädännön mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle

- Kuuluko hoito Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan?

- Voiko julkinen terveydenhuolto järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan

puitteissa (nk. hoitotakuuaika, Terveydenhuoltolaki 50 – 52 §), ottaen huomioon asiakkaan

terveydentila ja todennäköinen taudinkulku?

jos asiakas hakee lupaa jälkikäteen: Olisiko julkinen terveydenhuolto voinut

järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa,…

• Jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä, lausunnossa tulee

lisäksi ilmaista, tarvitseeko asiakas hoitoon hakeutumiseen - erityisajoneuvoa, kuten ambulanssilentoa tai -kuljetusta, taksikuljetusta tai muuta

erityiskuljetusta

- saattajaa

46

Milloin luvan myöntämisestä ei voi kieltäytyä?

• Luvan myöntämistä on puollettava, jos

- hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja

- julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään hoitoa asiakkaalle hoitotakuuajan

puitteissa

47

Milloin luvan myöntämistä voi puoltaa?

• Julkinen terveydenhuolto voi aina puoltaa luvan myöntämistä, vaikka EU-

asetuksen mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyttyisi

Esim. kieleen tai kulttuuriin tai palvelun hinnoitteluun liittyvät syyt

• Luvan puoltaminen ja epääminen tulee aina perustella tilanteessa, jossa

lupaa ei olisi EU-lainsäädännön nojalla pakko myöntää Luvan puoltamisen harkinta on hallinnollisen vallan käyttöä, joten luvan hakijoita on

kohdeltava yhdenvertaisesti

48

Hakemuksen ratkaiseminen

• Julkisen terveydenhuollon lausunto on Kelan päätöstä sitova

puoltava lausunto = myöntöpäätös ja ennakkolupa

kielteinen lausunto = hylkäävä päätös

Ennen hylkäävän päätöksen antamista Kela antaa asiakkaalle mahdollisuuden esittää

mielipiteen julkisen terveydenhuollon lausunnosta. Tämä voi johtaa uuden lausunnon

pyytämiseen.

• Asiakas voi valittaa päätöksestä kotikunnan mukaiseen hallinto-oikeuteen

Kela pyytää valituksen johdosta lausunnon julkiselta terveydenhuollolta

49

Ennakkolupa S2

• Kela myöntää ennakkoluvan

lomakkeella S2

50

Myönnetyn luvan merkitys ja kustannukset

• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta saman

asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö

Jos asiakas ei saa luvasta huolimatta hoitoa asiakasmaksulla, hän voi hakea

hoitokustannuksista korvausta Kelasta

• Hoitoa antanut valtio laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset Kelalta

valtioiden välisessä laskutuksessa

• Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antanutta julkista

terveydenhuoltoa ylläpitävältä kunnalta tai kuntayhtymältä

Kustannukset laskutetaan, vaikka lausuntoa ei olisi toimitettu

Kotikunnattomien kustannukset jäävät valtiolle

51

Asiakas voi hakea Kelasta korvausta

• Asiakas voi hakea Kelasta jälkikäteen korvausta hoitoon hakeutumiseen

liittyvistä matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksista

• Kela voi korvata myös saattajan matka- ja oleskelukustannuksia, jos saattaja

on ollut matkan aikana välttämätön

• Kela ei laskuta matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksia julkiselta

terveydenhuollolta

52

Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Suomesta Saksaan

• Helsingissä asuva Pekka hakee Kelalta ennakkolupaa Saksassa annettavaan hoitoon.

• Kela pyytää HUS:ilta lausunnon.

• HUS toimittaa puoltavan lausunnon Kelaan.

• Kela antaa Pekalle päätöksen ja myöntää ennakkoluvan.

• Pekka matkustaa hoitoon Saksaan ja maksaa hoidosta saman hinnan kuin paikalliset.*

• Saksa laskuttaa hoitokustannukset Kelalta.

• Kela maksaa Saksalle.

• Kela laskuttaa hoitokustannukset HUS:ilta.

• HUS maksaa Kelalle.

*Pekka hakee matkakustannuksista korvausta Kelasta.

*Kela korvaa matkat Pekalle.

53

Tilastoja ratkaistuista hakemuksista

Ennakkolupia on myönnetty mm.

• vaativat syöpähoidot

• kaksosraskauteen liittyvän oireyhtymän laserhoito

54

Vuosi Ratkaisut Myönnöt Hylyt Jätetty tutkimatta*

2017 200 106 82 12

2016 246 126 113 7

2015 197 98 97 2

2014 181 76 104 1

2013 140 59 81 -

* esim. hakemus puutteellinen

Vuosi 2017

55

Hoitoon ulkomailta Suomeen

Omatoimisesti hoitoon ulkomailta Suomeen

• Jos asiakas hakeutuu ulkomailta Suomeen tarkoituksenaan käyttää

terveydenhuollon palveluita ilman ennakkolupaa, hänen tulee maksaa itse

kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset

• Kustannuksista ei voi saada korvausta Kelasta

Asiakkaan tulee hakea korvauksia siitä maasta, jossa hän on vakuutettu

57

HUOM!

Hoitoon hakeutumisella ei

tarkoiteta tilannetta, jossa

asiakas tarvitsee hoitoa

Suomessa esim. lomamatkan

aikana

Ennakkoluvalla hoitoon ulkomailta Suomeen

• Suomessa EU-lainsäädännön mukaista ennakkolupamenettelyä voidaan

käyttää vain julkisessa terveydenhuollossa

Asiakas voi hakeutua hoitoon myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Tällöin asiakas

maksaa ensin kaikki hoitokustannukset itse ja voi jälkikäteen hakea Kelalta ennakkoluvan

nojalla sairausvakuutuslain mukaista korvausta (ns. Kela-korvaus).

• Velvollisuus ottaa vastaan EU-maista tulevat potilaat

Hoito tulee järjestää ilman syrjintää ja samoin perustein kuin Suomessa asuvalle

asiakkaalle

Suomeen hoitoon hakeutuvan asiakkaan tulee itse selvittää hoitomahdollisuudet siinä

terveydenhuollon yksikössä, josta hän toivoo saavansa hoitoa

58

Hoitoon hakeutumisen kustannukset

• Hoidon järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä hakee

ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) nojalla annetun hoidon kustannuksista

valtion korvausta Kelalta

• Kela laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä valtiolta

59

Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Virosta Suomeen

• Natalia hakeutuu Virosta hoitoon Turun yliopistolliseen sairaalaan Viron myöntämällä ennakkoluvalla.

• Natalia saa hoidon Turussa kuntalaisen asiakasmaksulla.

• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta.

• Kela maksaa VSSHP:lle valtion korvauksen.

• Kela laskuttaa hoitokustannukset Virosta.

• Viro maksaa Kelalle.

60

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

• Tehtävänä tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta EU-alueella,

kustannusten korvaamisesta sekä Suomen

terveydenhuoltojärjestelmästä.

• Tietoa tarjotaan verkkopalvelussa www.hoitopaikanvalinta.fi

• Toteutettu yhteistyössä Kelan, STM:n ja THL:n kanssa

62

http://www.hoitopaikanvalinta.fi/

Lisätietoja

Lisätietoja

• Tietoa rajat ylittävästä terveydenhuollosta:

• Kela.fi:n henkilöasiakkaille tarkoitetut sivut:

http://www.kela.fi/sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa

• Kela.fi:n lääkäreille ja terveydenhuollolle tarkoitetut sivut:

http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa

• Hoitopaikanvalinta.fi –verkkopalvelu, joista löytyy omat osiot sekä henkilöasiakkaille että

terveydenhuollon työntekijöille:

https://www.hoitopaikanvalinta.fi/

64

















sanna kuorikoski ja maiju joutjärvi kela, kansainvälisten ......suomen sosiaaliturvaan kuuluminen...

Documents