Säännöt ja oikeudet

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

30.9.2010 www.kasvi.org

Code is law!- Lawrence Lessig

Avoin yhteiskunta

<=> Avoin

Koodi/data/etc

CC 2.0 Attribution Robert Scolbe

Laki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.

Koodi ≠ LakiKoodi > Laki

Lessig on optimisti!

Esim. Viron lainvalmistelu

• Virossa koko lainsäädäntö-prosessi on netissä valmis-telun aloittamisesta lain voimaantuloon.– Presidentin allekirjoitus on ainoa

vaihe, jossa laki käy paperilla– Edellyttää, että ministeriöiden ja

parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia

• Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella!– Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia,

mutta erilaisen tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole sama kuin Virossa

Digitaalinen arvomaailma• Teknologialla on arvot, jotka ohjaavat muutosta

– Esim. kuka, koska ja missä ohjelmoi Internetin perusprotokollien ensimmäiset versiot?

• Uudet vuorovaikutteiset osallistavat mediat luovat uutta sosiaalista kulttuuria– Some, blogit, SMS, P2P, Wiki, ...– Vapaus valita, luoda ja julkaista, ...– Vapaus luoda uudenlaisia yhteisöjä

• Digitaalinen kulttuuri on sivuutettu keskustelussa– Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja Galtsuun ennen

kuin ilmiöön havahduttiin– Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla

ennen kuin ilmiöön havahduttiin– Mitä digitaalisen kulttuurin ilmiötä emme nyt huomaa?

Kuv

akaa

ppau

s H

abbo

Hot

ellis

ta

Miksi Suomen kehitys pysähtyi?

• Lainsäädäntö ja viranomaiset putosivat teknologian kehityksen vauhdista

– Jokainen ministeriö ja kunta puuhaa omiaan, eikä kokonaisuus ole kenenkään vastuulla (sähköinen tunnistus)

– Odotetaan toimijoiden sopua loputtomiin (mobiilimaksaminen)

– Kartetaan poliittisesti arkoja kysymyksiä (Internet-TV)

– Lainsäädäntöporessi on liian hidas (modeemikaappauslaki)

– Teknologian ymmärrys puuttuu (rfid-passit, sähköinen äänestys)

– Hankinta- ja it-projektiosaamisen puutteet (julkiset it-hankkeet)

– Tietoyhteiskunta ei poliittinen vaan tekninen kysymys (laajakaista)

• Suomalaiset yritykset kasvoivat kylläisiksi ja laiskoiksi– Hintakilpailu korvasi tuotteilla ja palvelulla kilpailemisen

– Julkinen R&D-raha söi innovointikyvyn (väärä asiakas)

– Ajatellaan edelleen Suomen “sisä”markkinoiden näkökulmasta

Akuutteja päätöksiä

• Internet ja televisio– InternetTV, YLEn rahoitus

• Paperipostipalvelut– Lehtien ja laskujen kato

• Infrastruktuuri– Laajakaista, taajuudet, IPv6

• Internetin hallinta– Pilvipalveluiden sääntely– Suodatus & vihapuhe– Netin neturaalius

• Sosiaalinen media– Amatöörijournalismi– Käyttäjien tuottamat sisällöt

• Tietosuoja– Identiteettivarkaudet

Avoin data– Kustannukset

Nettipuolustus– Stuxnet & kyberstrategia

Esteettömyys– Ikääntyvä väestö

Tekijänoikeudet– DRM ja kuluttajansuoja– ACTAn implementointi

Kuluttajansuoja– Laajakaistan laatu– Ilmaispalvelut– Epäreilut EULAt

Kansalaisoikeudet– Yksityisyys– Sananvapaus– Identiteetin suoja

Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna

• Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi– Tvkaista and voddler ovat vasta alkua– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä– Suomen lainsädäntö väistää huolellisesti

mainitsemasta koko TV-ohjelmien nettijakelua

• TV-taajuuksia vapautuu mm. mobiililaajakaistalle– Mobiili ipTV

• Markkinoiden uusjako– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät

sopeudu riittävän ketterästi

• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi Internet-jakelua– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön

tarjoajia paremmalla valikoimalla

Digitaalinenimperatiivi• Nettiyhteys ei ole etuoikeus

vaan perusoikeus– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin

• Esim. Koulunkäynti ja kodin ja koulun yhteistyö

– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?• Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille,

jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?

– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?

• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi

saavutettavissa• Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava

DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen C

C 3

.0 S

A B

Y R

alf

Rol

etsc

hek

Pilvi mullistaapelisäännöt• Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat

siirtymässä omista konesaleista pilveen– Pääomia ei tarvitse sitoa infraan

• Oma infra ei enää rajoita tietohallinnon kehittämistä– Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä

• Esim. UK:n G-Cloudin laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa

• ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi – Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat

hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa• Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista

– Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja

– mutta rajoilla on väliä

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

Rajoilla on väliä

• Palveluntarjoaja, asiakas, data ja laskenta voivat sijaita eri maissa– Esim. Monet oppimisympäristöt ovat pilvipalveluita– Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen

sijaintipaikka• Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa

koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset

• Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat– Esim. tietoturvan taso on sopimusten varassa

• Palvelinfarmien resursseja käytetään Internetin välityksellä– Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut– Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

Gartnerin megatrendit: – Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014

1. Kuluttajaistuminen– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä

– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita

2. Virtualisointi– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita

3. App-ifikaatio– Yleiskäyttöisten sovellusten ja palveluiden asemesta kehitetään

käyttäjä&tilanne-kohtaisia appseja

– Esim. iPhone-käyttäjillä yli 100 appsia, joita käytetään lähes 1½ tuntia päivässä

4. Itsepalvelupilvi – Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa

käytettävissä

5. Liikkuvuus – Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä

• Jos lainsäädännön ja koulutusohjelmien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä.

Gartnerin raportti: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

Teknologia ja tekijänoikeudet• Painokoneen keksiminen loi

tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)1. Teoskappalekopioiden tuotanto

muuttui edulliseksi

2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja

populaarikirjallisuuden– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui

• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista

2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti – Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? – Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?

Annen asetus 1709

• Englannissa säädettiin vuonna 1709 ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki– Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden

välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja.

• Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!

– Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä

• Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin– Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!

Tasapainon etsimistä

Markkinat

Tekijät

JulkaisijatKuluttajat

Lainsäädäntö

Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman osapuolen oikeuksia.

Jakelijat

Intressijännitteitä

• Neelie Kroes, komission varapj ja Digitaalisen agendan komissaari on todennut, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä antaa välikäsille keskeisen aseman, vaikka ne usein käyttävät kohtuuttoman kovia keinoja ja toimivat epäreilusti:

"It irritates the public who often cannot access what artists want to offer, and leaves a vacuum which is served by illegal content, depriving the artists of their well deserved remuneration. And copyright enforcement is often entangled in sensitive questions about privacy, data protection or even net neutrality." CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.

Haastava tilanne

• Fyysiset mediavälineet katoavat– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-

kasetin:n ja VHS:n jälkiä • Koulut ovat jäämässä mediamuseoiksi

– Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi

• Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?

• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä

halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat

– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa

– Opettajien ja oppilaiden tuottaman sisällön tekijänoikeudet

– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja immateriaalioikeudet?

CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUK

Uudet pelisäännöt

Tavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys• Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi

– Kulttuurin laajeneminen!– Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli

uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen. Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen

– Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo? – Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat

myös uhattuina Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin

edistäminen– Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright

Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa

Hankalia yksityiskohtia

• Julkisen tiedon tekijänoikeudet– Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten

kulttuurilaitosten teokset

• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa

• Kehitysmaiden pääsy tietoon– Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu

• Ohjelmistojen tekijänoikeudet– Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu

• Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde– ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä

• Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin– Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin

– Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä

Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä julkaisua ei ole olemassa

www.tieke.fi

Jokainen voi olla massamedia• Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja

– Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa– Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa– Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea– Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sanan-

vapaus, koska sensuuri oli johtanut poliittisiin levottumuuksiin

• Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median maailmasta– Nyt kuka tahansa voi olla massamedia– Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia)

• Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän– Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan.– Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa– Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä

Amatöörimedian pelisäännöt

• Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline siihen liittyvine vapauksineen ja vastuineen…– …ilman tiedotusopin koulutusta, vastuuta kantavaa

päätoimittajaa ja mediatalon juristia

• Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus

• Lähdesuoja• Yksityiselämän suoja• Tekijänoikeuksien kunnioittaminen• Sananvapauden rajoitukset

– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha

• Mainonnan etiikka

Vallankumous 160 merkillä

• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä– Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear

Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001– Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena– Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset

• Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita– ”Kuka h*** tätä masinoi?”

• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa– Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle

www.tieke.fi

Ei johtajia, jotka pidättää:

Digitaaliset kansalaisoikeudet

• Digitaalinen yksityisyyden suoja– Ruotsin valtio lukee sinun sähköpostisi!

• Digitaalisen ilmaisun vapaus– Tiedätkö, jos nettiyhteyttäsi ennakkosensuroidaan?

• Digitaalisen omaisuuden suoja– Tekijänoikeuksien seuranta ja valvonta

• Digitaalinen kotirauha– Levy-yhtiö voi tietää, mikä kappale kotikoneellasi soi!

• Identiteetin suoja– Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos!– Oikeus hallita itseään koskevia tietoja

Yksityisyys kateissa

• Sähköinen viestintä mahdollistaa kaiken viestinnän teknisen seurannan ja tallentamisen.– Yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suoja on turvattava

lainsäädännöllä

• ”Ei rehellisellä ihmisellä ole mitään salattavaa”– Todistustaakka on aina sillä taholla, joka haluaa rajoittaa

yksityisyyttä – ei päinvastoin

• Viranomaisten lisäksi tietoyhteisunnassa myös yritykset uhkaavat yksityisyyden suojaa– Kustannustehokas toiminta ei välttämättä ole tietoturvallista– Sosiaalinen media perustuu henkilötietojen hyödyntämiseen

• Hyväänkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat päätyä vääriin käsiin tai käyttöön

Digitaalisuuden taakka

• ”Unabomber” Theodore Kaczyski terrorisoi Yhdys-valtoja kirjepommeilla 18 vuotta tappaen kolme ja haavoittaen 29:ää.

• Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet tappoivat viisi ja tartuttivat 17.

• Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi alkaa kerätä kirjepostin tai pakettien tunnistetietoja kirjepommi-iskujen ennalta-ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

• Miksi sähköpostien kerätään?

Esim. tunnisteuhkakuva

• Tunnistetiedot tallennetaan kaikista sähkö-posteista, tekstiviesteistä, puheluista ja EMS-palveluista 12 kk ajan– Ulkopuolinen rikollinen väärinkäyttö

(Kolumbian huumekartellit)– Viranomaisten harjoittama tietojen väärinkäyttö (Supo)– Tietoja keräävän yrityksen harjoittama väärinkäyttö

(Sonera)– Yksittäisen viranomaisen väärinkäyttö (sairaanhoitajat)

Lapset suojaan

• Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan usein lastensuojelulla– Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn?

• Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä– Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio,

videot, videopelit, virtuaalimaailmat– Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu

• Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen– Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai

masennuksesta, jos tietokonetta jatkuvasti valvotaan??• Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa

sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria– Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista

Ostettu turvallisuuden tunne

• Esto-ohjelmat ja sisällön suodatus eivät ole ratkaisu rikollisen sisällön torjumiseen– Antavat valheellisen, ostetun turvallisuuden tunteen

• Paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia

• Estojen ja suodatusten kiertäminen on triviaalia

– Käytännössä ulkoistettua ennakkosensuuria• Toimivaltuudet, laillisuusvalvonta ja oikeusturva?

• Sensuuri laajenee aina helposti uusille alueille– Suodattaneet mm. suodatusta kritisoivia sivuja

– Rahapelipalvelut ja nettiapteekit

• Suodatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan– Lapsipornon suodatukseen Suomessa käytetty järjestelmä

helpottaa lapsipornon löytämistä.

Digitaalinen kotirauha

• Ulottuuko kotirauha tietokoneeseen?– Rikkooko snoopwarea tai keyloggerin tietokoneeseen

asentava exä kotirauhaa? Kyllä!– Rikkooko DRM kotirauhaa (salakuuntelee tai sala-

katsoo), jos se raportoi levy-yhtiölle, mitä levyjä koneella kuunnellaan? Hmm?

– Milloin tietokoneelle kätkeytyvä haittaohjelma rikkoo digitaalista kotirauhaa?

• Voiko roskapostin rinnastaa puhelinhäiriköintiin kotirauhan rikkomisena?– Tekstiviestit _eivät_ KKO:n mukaan rikkoneet

kotirauhaa!– Lakia muutettiin pikavauhdilla

Entä työpaikalla?

• Cyber Ark Software -yhtiön Englannissa tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että joka kolmas IT-osaston työntekijä oli joskus urkkinut työtovereidensa yksityisiä tietoja, esimerkiksi sähköposteja, dokumentteja ja palkkatietoja.

• Kuinka moni urkituista koneista oli etätyö-käytössä kotona?

• Mutta emmehän me suomalaiset esimerkiksi kouluissa toimi näin?

Kiellot luovat vastakulttuuria

• Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan – Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka

perustui salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin

• Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista aiheista– Lista leviää nopeasti myös aktivisteille – Hallitus informoi aktivisteja kielletyistä aiheista

• Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa– V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja– V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen

haastattelunsa Oh-My-Newsille• Saksan keltainen lehdistö korruptoitui

– Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet, valheet ja väärät toimintatavat other German media as well

Haktivismi

• Digitaaliset vigilantit tarttuneet nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin– Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja

rikollisjärjestöjä– Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta– Pikemminkin yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen

organisaatio

• Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja– Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta– Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut– Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

CC 2.0 Generic Vincent Diamante

Avoimia haasteita

• Hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman.– Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa

• Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.– Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n

älyliikennestrategian tapaan.

• Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset.– TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja

CC

3.0

Muu

ttam

aton

Tup

penc

e1

Tietoyhteiskuntakaari

Kokoaa yhteen ainakin seuraavat lait• Viestintämarkkinalaki• Sähköisen viestinnän tietosuojalaki• Verkkotunnuslaki• Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista• Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista• Laki televisio- ja radiotoiminnasta• Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien

kieltämisestä• Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.

Esim. radiotaajuustunnistus

• ”Nopeasti lisääntyvä etätunnistusteknologian (mm. rfid) käyttö avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii myös ajanmukaista lainsäädäntöä.”– Rfid on mullistanut jo kokoonpanon, logistiikan ja

kulunvalvonnan, seuraavaksi mm. maksamisen, rakentamisen ja lääketurvallisuuden…

• Lainlaatijan haasteena etenkin tietoturva ja yksityisyyden suoja sekä kuluttajien informointi.– Muutoksia tarvitaan mm. viestinnän ja maksamisen

sääntelyyn, kun rfid-pohjainen NFC-maksaminen älypuhelimilla yleistyy ja syrjäyttää kortit ja käteisen…

Tietoyhteiskunnankansalaistaitoja• Tietotekniikan peruskäyttötaidot

– Osaamisvaje kaikissä(!) ikäluokissa• Medialuku- ja kirjoitustaidot

– Mediakritiikki pirstoutuvassa mediakentässä– Tietoyhteiskunnassa kaikki ovat joukkoviestimiä– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt

• Tietoturvataidot– Koska edes tietoturvapalveluiden tietoturvaan ei voi luottaa

• Digitaalinen sosiaalinen pääoma– Sosiaalinen pääoma pudonnut somen kehityksen tahdista– Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on haastavaa

• Missä ja miten nämä opitaan?– Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia ratkaisuja– Suomi Euroopan ainoita maita, jossa ICT ei pakollinen oppiaine

Lopuksi

• Tyttärelläsi on uusi miesystävä, ja sinulla jäljittämätön pääsy tietokantaan, jossa on hänen tulo / terveys / rikosrekisteritietonsa. Vilkaisisitko hänen tietojaan:a) en koskaan

b) vain jos mies on jotenkin epäilyttävä

c) tietysti

d) olen jo tehnyt jotain vastaavaa?

30.9.2010 www.kasvi.org 40

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo