s. 134 - 159

7. TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (uuden ja uusimman ajan taite

1700 – 1800-luvut)

7. TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (uuden ja uusimman ajan taite

1700 – 1800-luvut)

1) Ryhmissä (3hlö) perehdytään yhteen aiheeseen, josta koostetaan selkeä power point –esitys (Pituus sellainen, että sen ehtii lukea ja kirjaamaan tärkeimmät kohdat ylös 15 min)

Oleelliset tiedot (Miksi, mitä, mitä seurasi)

Omin sanoin Ei kopiointia

Havainnollisesti Karttoja, kuvia

Oppikirjan lisäksi yksi lähde Mainitaan esityksen lopussa

• tekijöiden/teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä

• teoksen julkaisupaikka ja –vuosi• Nettilähteessä sivujen nimi/tekijä, koko osoite,

päivämäärä, jolloin sivuilla käyty

Esimerkki lähteiden merkitsemisestä

•Halmesvirta, Anssi, Vaivojensa vangit. Kansa kysyi, lääkärit vastasivat – Historiallinen vuoropuhelu 1889 – 1916. Jyväskylä 1998.•Onnela, Tapio, Suominen, Jaakko, Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin. http://www.utu.fi/hum/satakunta/digi/viittausopas/index.html (13.9.2004)

2) Power pointit tallennetaan tikulle tai omaan s-postiin, josta ne siirretään koulun läppäreille (Ryhmät pistäkää ylös koneen numero, jolle siirrätte työnne) lisäksi: mari.raiskio@hameenkyro.fi

3) Ryhmien tuotokset käydään läpi pysäkkityöskentelynä

Kaikille selkeät muistiinpanot aiheista

Jokainen tekee käsitekartan aihekokonaisuudesta

(Teollistuminen) konseptille

• Aiheet/Ryhmät/1A

1)Teollinen vallankumous s.136 – 140

Senja, Milla, Heidi

2) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148

Herkko, Viljami, Niko, Heikki

3) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153

Jalmari, Onni, Aki

4) Raha ja politiikka s. 154 – 159

Eero, Henrik, Aaro

Aiheet/ryhmät/1A

5) Teollinen vallankumous s.136 – 140

Jasmi, Essi H., Saara

6) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148

Viivi-Sirina, Henna,Essi K.

7) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153

Ida, Katariina, Karoliina

8) Raha ja politiikka s. 154 – 159

Anna, Sara, Siiri

• Aiheet/Ryhmät/ 1B

1)Teollinen vallankumous s.136 – 140

Hanna, Karita, Emilia

2) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148

Sini, Elena A., Sinna, Elena

3) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153

Mandi, Janina, Laura

4) Raha ja politiikka s. 154 – 159

Elli, Johanna, Valtteri, Niko

• Aiheet/Ryhmät/1B

5) Teollinen vallankumous s.136 – 140

Annamari, Paula, Mari

6) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148

Leevi, Salla, Juuso

7) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153

Juuso, Kalle, Aki

8) Raha ja politiikka s. 154 – 159

Minna, Saija, Eeva

Käsitekartta

• Teollistumisen hahmottaminen: synty, leviäminen, keksinnöt, vaikutukset yhteiskuntaan, siirtolaisuus, väestön muutokset, imperialismi

• Asioiden hierarkia:– Tärkeimmät käsitteet, piirteet <> vähemmän tärkeät– Mitä, mistä johtui, miksi, mitä seurasi?– Mitkä asiat kuuluvat yhteen?

• Tietoa sen verran, että kokonaisuus on mahdollista ymmärtää

• Sanat, symbolit• Käsitekartta kertoo, miten olet ymmärtänyt asian,

mitä olet oppinut

Toteutus:• Jokainen tutustuu kaikkien ryhmien tuotoksiin (oman

ryhmän aikaansaannos mukaan lukien)– Muistiinpanoja töistä– Raakaversio käsitekartasta

• Lopullinen versio käsitekartasta konseptille

Työelämä

Kaupungin ammateille oli tyypillistä:

• säännöllinen rahapalkka• säännölliset työajat• työajan ja vapaa-ajan tiukka jako• työpaikan vaihto oli helpompaa.

Miten teollisuustyö poikkesi maataloustyöstä?

Tehtävä 1, s. 148

Miten teollisuustyö poikkesi maataloustyöstä?

Tehtävä 1, s. 148

• Maaseudun väestönkasvu purkautui teollisuuskaupunkien työvoimaksi.

Naisen aseman koheneminen

• Maatalousyhteiskunnassa naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja kotia.

• Kaupunkiammatit tarjosivat työläisnaisille oman rahapalkan, mikä lisäsi heidän itsenäisyyttään.

• Vasta 1800-luvun lopusta lähtien syntyi palveluammatteja (sairaanhoitaja, opettaja, toimistotyö), joiden katsottiin sopivan myös varakkaampien väestöryhmien naimattomille naisille.

• Lainsäädännön uudistaminen ja koulutusmahdollisuuksien paraneminen antoivat naisille mahdollisuuden vapautua miesten holhouksesta ja tavoitella tasa-arvoa.

Miten teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat

ihmisten perhe-elämää?Tehtävä 2, s. 148

Miten teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat

ihmisten perhe-elämää?Tehtävä 2, s. 148

Naisten äänioikeutta vaatineet suffragetit joutuivat helposti

pilkan kohteeksi.

Lapsityövoiman käyttöä ryhdyttiin rajoittamaan Länsi-Euroopassa 1800-luvun jälkipuolella.

Kuvan amerikkalaistyttö, Addie Card, työskenteli 12-vuotiaana puuvillatehtaalla North Pownalissa, Vermontin osavaltiossa. Tyttö kertoi kuvaajalle jääneensä töihin koulun kesäloman jälkeen. Kuva on otettu helmikuussa 1910.

Elinympäristö

Asuminen

• Teollisuuskaupunkien kasvu oli niin nopeaa, että työläisille ei kyetty rakentamaan riittävästi asuntoja.

• Vesi- ja jätehuolto olivat retuperällä.

• Ahtaus ja huono hygienia aiheuttivat tautiepidemioita.

• Terveydenhoito, viemärit ja vesijohdot kohensivat tilannetta 1800-luvun lopulta lähtien.

• Työläisille alettiin suunnitella terveellisempiä asuntoja.

• Keski- ja yläluokan erilliset puutarhakaupunginosat olivat asuinympäristönä parempitasoisia.

Saastuminen

• Ilman ja vesien saastumisesta ei 1800-luvulla juuri piitattu.

• Korkeat savupiiput ja joet kuljettivat saasteet pois näkyvistä.

• Kaupunkisuunnittelun ja rakennusmääräysten avulla pyrittiin torjumaan saastumisen aiheuttamia terveyshaittoja.

• Ympäristökatastrofit olivat kuitenkin nykypäivään verrattuna paikallisempia.

Ota kantaa väitteeseen: ”Elämä kaupungeissa oli

epäterveellisempää kuin maalla”?

Tehtävä 3, s. 148

Ota kantaa väitteeseen: ”Elämä kaupungeissa oli

epäterveellisempää kuin maalla”?

Tehtävä 3, s. 148

Euroopan väestö kasvaa

• Kuolleisuuden aleneminen alkoi näkyä jo 1700-luvun puolivälistä lähtien.

• Ilmaston lämpeneminen ja maatalousuudistukset tehostivat ravinnontuotantoa.

• Euroopassa ei käyty 1800-luvun alun jälkeen suuria sotia.

• Valistus (rintaruokinta) ja puhdas vesi vähensivät lapsikuolleisuutta.

• Rokotukset ja terveydenhoito alensivat myös kuolleisuutta.

• Monet kulkutaudit kuitenkin uhkasivat edelleen ihmisten henkeä.

Sisarukset kuvattuina 1900-luvun

alussa.

Taudeista lisää seuraavalla sivulla

Syntyvyys alkoi alentua 1800-luvun lopulla.

• Elintason nousun ansiosta perheitä perustettiin enemmän ja niissä syntyi enemmän lapsia.

• Koska yhä useammat lapset jäivät eloon, suuri lapsiluku uhkasi nimenomaan työläisperheiden taloutta.

• Perhesuunnittelusta ja ehkäisystä tuli vähitellen yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.

• Avioliittojen määrä ei vähentynyt.

Newyorkilaistytöt suuret leivät sylissään vuonna 1890.