rvl - rautatievirkamiesliitto · tyväksi 28.2.2016. vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan...

RVL – rohkeasti kohti uutta sivu 10

RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI

RAUTATIEVIRKAMIES

RVL

Osa-aikaiset työsuhteet – mahdollisuus vai helvetti? sivu 18Positiivinen kyseenalaistaja sivu 20

22015

PuheenjohtajaKari Vähäuski 040 863 4241

Varapuheenjohtajat1. Juha Lahtinen

2. Irma Wiita

TalousvastaavaLehden tilaus, peruutus ja

osoitteenmuutoksetAnne Aalto-Mäkelä

040 547 9049

JärjestösihteeriSoile Olmari 040 771 7017

Valtakunnallinenpääluottamusmies

VR-Yhtymä OyLea Sahala

040 863 4298

Finrail OyVesa Laitinen 029 450 7095

RAUTATIEVIRKAMIESJulkaisija

Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 21.9.15

ToimitusneuvostoKari VähäuskiJuha Lahtinen

Irma WiitaMirja Tirranen

Pekka SalmenkangasMinna Raimoaho

Lehden toimitusJohn Stenbergin ranta 6

00530 Helsinki

Päätoimittaja ja toimitussihteeri

Soile Olmari 040 771 7017

[email protected]

Taitto ja kuvankäsittelyEsa Print Oy

www.esaprint.fi

ISSN0781-5301

Painosmäärä1600 kpl

PainopaikkaEsa Print Oy

Karusellin kylmässä kyydissä

O n tullut selväksi, minkälaiset voimat johtavat ”Suomi-tivoliamme”. Jarrumiesten titteliä kiinnitetään voimakkaasti meille ay-toimijoille ja maksumiehiksi usutetaan tavan kansa-laisia. Karusellin vauhti kiihtyy kiihtymistään maamme hallituksen siunauksella.

Tätä kirjoittaessani työ- ja kasvusopimuksen (tyka) jatko on vielä epäselvää. Täytyy myös muis-taa, että ns. yhteiskuntasopimus on tykasta erillinen sopimus. SAK edellyttää yhteiskuntasopimuk-sen myöhentämistä ja maan hallituksen sitoutumista kolmikantaiseen työlainsäädännön valmiste-luun ja työttömyysturvan uudistamiseen.

RVL:n työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopi-mukseen toisen jakson sopimuskorotuksista 15.6.15 mennessä, sopimus on irtisanottavissa päät-tyväksi 28.2.2016. Vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan jatkoa aikaiseksi, voidaan omaa sopimus-ta jatkaa RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n sopimuksella.

Työajan pidentäminen on ollut voimakkaasti esillä yhteiskuntasopimuksen yhtenä osana. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.6. Hän kritisoi – aivan oikein – muun muassa sitä harhaa, että suomalaiset tekisivät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana.

Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta. Antila mainitsee, että esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran ai-kana vähemmän työtunteja kuin Suomessa.

Entä mitä kaavailtu työajan pidennys vaikuttaisi tuottavuuteen? Halutaanko samaan aikaan ke-hittää työelämän laatua? Siitäpä ollaankin nyt hipi hiljaa eikä sitä edes mainita Juha Sipilän halli-tuksen ohjelmassa.

Kuten Antilakin kirjoittaa, hallitus ei ohjelmansa perusteella näytä välittävän työntekijöiden jak-samisesta tai työyhteisöjen kehittämisestä. Esimerkiksi Kelan ASLAK- ja TYK -kuntoutukset kor-vaava työkykyä vahvistava AURA-kuntoutus lakkautetaan jo ennen käynnistymistään.

Uskon vakaasti, että panostaminen työelämän laatuun ja työntekijöiden osaamisen hyödyntämi-nen työn tekemisen kehittämisessä parantaa myös tuottavuutta.

RVL – rohkeasti kohti uuttaVuosi sitten RVL:n hallitus aloitti oman toiminnan kehittämisprojektin, jota jatketaan edelleen. Yk-sinkertaistaen kysymys on tiedon kulun parantamisesta lisäämällä avointa ja jatkuvaa vuoropuhe-

lua liiton ja jäsenistön välille. Tätä varten keräämme yhteistyökumppanimme Milestone Oy:n haastatte-lujen avulla tietoa siitä, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyhteisöjen toi-

minnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueis-sa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Lue aihees-ta lisää sivuilta 10–12.

Uskotaan kesän tästä hiukan lämpenevän niin, että meillä kaikilla olisi mahdollisuus nauttia luonnosta ja ladata omia akkujamme tule-via ”karusellikyytejä” ajatellen. Hyvää kesäaikaa ja tavataan RVL:n ke-

säpäivillä! n

►Pääkirjoitus

Soile Olmari pää[email protected]

3RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015

►Tässä numerossa 2 / 2015

►Palstat

Puheenjohtajan palsta 04

Luottamuksella 09

RVL Ristikko 30

Jutunjuuri 31

”Jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme.”

Jukka-Pekka Laurila sivulla 20

►Hyvä ajatus

Kari Vähäuski puheenjohtajaksi Liittovaltuusto valitsi huhtikuun kokouksessaan RVL:n puheenjohtajaksi Kari Vähäuskin (toinen vasemmalla). En-simmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen (oikealla), toisena aloitti Irma Wiita ja liittovaltuuston puheen-johtajana jatkaa Karri Peltola (vasem-malla). Kausi kestää kolme vuotta.

Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt Tuija Hietanen (oikealla) ja Hanne Liekkinen aloittivat huhtikuus-sa VR Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten luottamusmiehenä ja varaluottamus-miehenä. Yhteisenä motiivina tehtäviin on yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Molempien mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti.

RVL:n superviikonloppu Kolilla 31.7.–1.8. Ilmoittaudu kesäpäiville viimeistään 19.6. tästä lehdestä löytyvällä lomakkeella tai osoitteessa www.rvlry.fi; keskikesän kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun osaston väki vieraansa Kolille terve-tulleeksi moikkaa. Tervetuloa, tulgua terveh!

6 14 26

►Muut jutut

5 Kari Vähäuski – On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa.

13 Luottamusmiehet koulutuksessa Toiminnallisia neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä.

16 Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä ja haluaa olla mukana valvomassa työntekijöiden etua.

22 Työstressi on hengenvaarallinen kansantauti Haittojen lievittämiseen tarvitaan yhteiskuntapoliittista tahtoa.

24 Painotus tulevaisuuden työelämässä Uuden keskusjärjestön toiminnan aloitus suunnitteilla 2017 alussa.

RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 20154

”Yhteistyö ja avoimuus

liiton hallituksen ja

toimiston henkilökunnan

kanssa auttaa niin

minua kuin meitä kaikkia

selviytymään niistä

pulmista, joita matkalla

kohtaamme.”

►Puheenjohtajan palsta

Kari Vähäuski [email protected]

E nsimmäiset työviikot ovat nyt ta-kanapäin. Uudessa tehtävässä on aina oma opettelemisensa ja hyvin

usein kantapään kautta. Ehkä näin saatu oppi ja koulutus menee paremmin jake-luun itselle.

Kaikesta huolimatta yhteistyö ja avoi-muus liiton hallituksen ja toimiston hen-kilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin meitä kaikkia selviytymään niistä pulmis-ta, joita matkalla kohtaamme.

Toimiston organisaatio on hieman muut-tunut aiemmasta siten, että liittosihteeri on aloittanut jälleen tehtäviensä hoitamisen. Tämä järjestely helpottaa henkilökunnan työtaakkaa ja parantaa toivottavasti myös jaksamista. Itseäni tämä järjestely on aina-kin auttanut.

Liiton lehdestä ja tiedotustoiminnasta vastaava järjestösihteeri Soile Olmari on siirtymässä syksyn aikana ansaituille vapail-le ja sen jälkeen eläkkeelle. Olemme aloitta-neet hänen seuraajansa rekrytoinnin ja teh-tävän hakuaika on juuri päättynyt. Tehtä-vänimike tulee olemaan viestintä-ja koulu-tusvastaava. Tarkoitus on tehdä uusi työso-pimus vielä ennen lomille lähtöä.

Onnibus VR:n matkustajaliikenteen peikkonaSitten varsinaiseen aiheeseen eli mitä on tul-lut tehtyä. Aluksi hieman niistä kokouksis-ta, joissa olen ollut mukana. Muutama viik-

”Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä”ko sitten oli mielenkiintoinen VR:n hallin-toneuvoston kokous. Toimitusjohtaja, mat-kustajaliikennejohtaja sekä yhteiskunta-asi-oista vastaava johtaja esittelivät VR:n toi-mintaan liittyviä asioita.

Huoli kiinnittyi erityisesti matkustaja-liikenteeseen ja sen kilpailijoihin. Pahim-pana peikkona näyttää olevan Onnibus ja sen mukanaan tuomat halvat hinnat. Mat-kustajaliikennejohtaja totesi, että VR:n on pystyttävä vastaamaan kilpailuun. Miten se tapahtuu? No tietysti kuluja karsimalla.

Karsinnan kohteita ei ole kovin vaikea päätellä, kun ottaa huomioon nykyiset myyntikanavat. Ei liene mikään salaisuus, että myydyistä lipuista 70 % on sähköisissä viestimissä ja 20 % myydään asemilta. Toi-vottavasti olen väärässä, kun karsinta alkaa.

Työttömyysturvanleikkausta ei hyväksytäSAK:n hallitus kokoontui 8.6. Kokouk-sen aluksi uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström piti alustuksen hallitusohjel-masta. Lähes ensimmäisessä lauseessa hän totesi hallituksen toimivan rehellisesti esi-tettyjen leikkausten ja vähennysten suhteen: – Suomi on suurissa vaikeuksissa ellei yh-dessä rakentavasti ja avoimesti asioita tuo-da esille, hän totesi.

– Liikaa toisen kimpussa oleminen saa ai-kaan sen, että toinen pääsee kuin koira ve-räjästä. Toisin sanoen vain työntekijöiden

oikeuksien ja saavutusten heikentäminen ei ole hallituksen politiikan mukaista toimin-taa, sanoi Lindström.

– Hallitus ei myöskään ole murtamassa kolmikantaa eikä työehtosopimusten yleis-sitovuutta. Hän mainitsi työllisyyden hoi-don maksavan 5,5 M€. Kyseisestä summas-ta vain 10 % menee työttömien aktivoimi-seen. Paikallinen sopiminen on hänen mie-lestään hyvä asia, jos se tehdään oikein eli työehtosopimusten sisällä. Järjestäytymät-tömiin työnantajiin ja työntekijöihin hänen kantansa jäi epäselväksi.

– Ministerin poistuttua alkoi keskustelu työllisyys-ja kasvusopimuksesta. Puheen-vuoroissa tuli lähes heti selväksi se, että 200 M€ leikkausta työttömyysturvasta ei voi-da hyväksyä. Tämä on myös RVL:n kanta. SAK:n hallitus päätti, että ratkaisu jatkosta päätetään 15.6. kokoontuvassa hallituksessa.

– RVL:n asioista sen verran, että kiinteis-töasiat ovat vielä vireillä. Liiton vanhalle toi-mistolle ollaan etsimässä ostajaa tai vuok-raajaa. Haagan kauppakeskuksen myynti on enää sinettiä vaille. Talous on edelleen vakaalla pohjalla.

–Tämän varsin vilkkaan ja toimeliaan loppukevään ja alkukesän jälkeen on mei-dän kaikkien hyvä rauhoittua kesälomien ajaksi. Toivotankin kaikille hyvää ja läm-mintä kesää lainauksella kirjasta Tuntema-ton sotilas: ”Levätkäähän nyt, voimia tarvi-taan vielä.” n


On mietittävä, mitä isompaa voimaa RVL tarvitsee

Teksti ja kuva Soile Olmari

Kari Vähäuski haluaa panostaa avoimeen keskusteluun: – Liiton hallituksessa pitää uskaltaa tuoda esiin myös, jos on asioista eri mieltä.

Kari Vähäuski • syntyi 1955 unikeon päivänä.• asuu Kouvolassa vaimonsa kanssa.• on kahden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä.• rentoutuu parhaiten asuntovaunulla.• aloitti työuransa jakamalla kesätöinään sanomalehtiä.• työskenteli koulun jälkeen noin puolitoista vuotta vaah-

tomuovitehtaassa.• aloitti VR:llä 6.5.1976 ensin asemamiehenä. Sen jälkeen

rautatievirkamiesharjoittelijana, tavaratoimituksissa, li-punmyynnissä. Suoritti 1979 junasuorittajakurssin ja pa-rin vuoden työskentelyn jälkeen kävi liikennekurssin ja kauko-ohjauskurssin.

• toimi vuodesta 1991 vuoteen 2009 RVL:n Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä.

• teki loppiaisena 2003 viimeisen liikenteenohjaustyöpäi-vänsä ja aloitti 2009 päätoimisena RVL:n Itä-Suomen alu-een pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluotta-musmiehen varana.

• teki viimeisen työpäivänsä VR-Yhtymän palveluksessa 31.12.2014, kun aluepääluottamusmiestehtävät oli lak-kautettu.

• valittiin RVL:n puheenjohtajaksi liittovaltuuston kokouk-sessa 23.4.2015.

Kari Vähäuski on huolestunut nykypäivänä vallitsevasta suunta-uksesta, jossa työmies solvaa työmiestä: – Tästä pitää päästä pois. Viestinä jäsenistölle hän toteaa: Ole oma itsesi.

K ari on mielellään jäsenistön tavoitettavissa ja haluaa mah-dollisuuksien mukaan käydä osastoissa tapaamassa jäse-niä: - Olen myös järjestöyhteistyön kannalla ja selvitän yh-

teistyömahdollisuuksia eri järjestöjen suuntaan.Palataanpa puheenjohtajuusehdokkuuden alkusysäykseen eli

mikä sai Karin hakeutumaan puheenjohtajaksi? - Minua pyydet-tiin. Toki mietin vähän aikaa, kun minulla oli ns. putki edessä eli potkut VR:ltä. Totesin sitten, että ehdokkuus ei ota jos ei annakaan.

Ay-liikkeen ja RVL:n tulevaisuudesta– Ay-liike on nyt eri planeetalla kuin esimerkiksi -70-luvulla, ehkä vähän enemmän oikealla. Mutta sitä tarvitaan yhä. Jos kaikki pitää sopia paikallisesti, siitä ei hyvää seuraa. Meillä pitää olla vahva kes-kusjärjestö, Kari sanoo.

Hän uskoo RVL:n pienenevän pienenemistään työnantajan ja valtion säästöpolitiikan seurauksena: – On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. n

Vähäuski on toiminut aiemmin RVL:n luottamus-miestehtävissä Kouvolan osaston pääluottamus-miehenä, Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehe-nä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana. Hän aloitti puheenjohtajan tehtävänsä heti valin-

nan jälkeen. Seppo Juselius jatkaa RVL:n liittosihteerin tehtävissä.Muut valinnat sujuivat ilman äänestyksiä: RVL:n ensimmäisenä

varapuheenjohtajana jatkaa Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin osas-ton puheenjohtaja Irma Wiita.

Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola, ensim-mäisenä varapuheenjohtajana Kari Tervo ja toisena Harri Lahti.

Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtajan ja vara-

Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui huhtikuussa kolmen vuoden välein pidettävään vaalikokoukseensa. Puheenjohtajaehdokkaita oli kaksi: Seppo Juselius ja Kari Vähäuski, joista puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähäuski seuraavan kolmen vuoden ajaksi.

RVL:n puheenjohtaja vaihtui

Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Simo Välimäki

Liittovaltuuston vaaliko-kous pidettiin Paasitor-nissa Helsingissä.


puheenjohtajien lisäksi (varat suluissa) Ismo Reunamo Turus-ta (Harri Lehto), Minna Raimoaho Joensuusta (Jarmo Pank-ko), Pekka Salmenkangas Seinäjoelta (Teijo Koivulahti), Harri Lindblom Pieksämäeltä (Juha-Pekka Mustonen), Sami Puumalainen Oulusta (Juha Kuukkanen), Marjut Pykälä-aho Tampereelta (Kalle Kannisto), Mirja Tirranen Kouvolas-ta (Hanna Kovanen), Pekka Romu Helsingistä (Piia Riutta) sekä Paula Sairo Helsingistä (Maini Myyry). Juha Lahtisen va-rana hallituksessa on Hanne Liekkinen ja Irma Wiidan vara-na Arja Peltonen.

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuus-ton puheenjohtajalla, valtakunnallisilla pääluottamusmiehillä sekä liiton toimistossa työskentelevillä.

Jäsenmaksut entiselläänKokouksessa vahvistettiin tilinpäätös 2014 ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Ylijäämä liitettiin edellisten ti-likausien yli-/alijäämään. Talousarvio 2015 vahvistettiin ja liittomaksuna peritään jäseniltä edelleen 1,40 % veronalai-sesta palkkatulosta. Eläkeläisjäsenmaksu 2015 on 12 euroa.

Liiton kunniajäseniksi kutsuttiin RVL:n entinen pu-heenjohtaja Tarja Turtiainen sekä huhtikuun alusta val-takunnallisen pääluottamusmiehen tehtävistä luopunut Henry Kulin. n

Uusi hallitus Paasitornin portaissa: etualalla Kari Vähäuski, vasemmalla Minna Raimoaho, Irma Wiita, Mirja Tirranen, Paula Sairo ja Juha Lah-tinen. Heidän takanaan Pekka Romu, Ismo Reu-namo ja Harri Lindblom. Takimmaisina Pekka Salmenkangas ja Karri Peltola. Kuvasta puuttu-vat Marjut Pykälä-aho ja Sami Puumalainen.

Tampereen osastoa edusti-vat Jukka-Pekka Laurila (vas.), Simo Välimä-ki ja Laura Pa-lander.

>>

Henry Kulin (oik.) kutsuttiin liiton kunniajä-seneksi ja Mer-vi Ylitalolle sekä Juha Lahtisel-le myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki.



Eija Vainiolla, Paula Sairolla, Anne Mömmöllä ja Anne Aalto-Mäkelällä riitti keskusteltavaa.

Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 28.4. Vasemmalla Marjut Pykälä-aho Tampereen osastosta, Juha-Pekka Mustonen Pieksämä-en osastosta (paikalla Harri Lindblomin vara-na) sekä Mirja Tirranen ja Juha Lahtinen Kou-volan osastosta.

Taukokeskustelussa Eija Kautto ja liiton varapuheenjohtajan tehtävästä luopunut Mervi Ylitalo.

Liiton pitkäaikainen aktiivi ja entinen valtakunnallinen pää-luottamusmies Ensio Heinä-nen vaihtoi iltajuhlassa kuu-lumisia uuden aktiivin, Jukka-Pekka Laurilan kanssa.


►Luottamuksella

H uhtikuun alusta uutena pääluot-tamusmiehenä aloittaessani tie-sin, että työtä tulee riittämään.

Edeltäjäni, Henry Kulinin opastus tehtä-vään on ollut todella tärkeää.

Välillä tuntuu siltä, että uudelta luotta-musmieheltä - myös työnantajan taholta – otetaan ”löysät pois”. Työehtosopimuksen tulkintoja testataan. On hyvä, että pääsee tässä vaiheessa keskustelemaan heti, miten on aiemmin toimittu.

Uuden uran aloitus tapahtui saman tien yhteistoimintaneuvottelujen (yt-)merkeis-sä. Maaliskuun lopulla käynnistyivät lähi-liikenteen neuvottelut. Siitä on jatkettu yk-sittäisistä neuvotteluista Kiinteistöyksikön yt-neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen 18.5. Tätä kirjoitettaessa on vielä menossa Kunnossapitoyksikön yt-neuvottelut.

Ei tunnu mukavalta, kun voi tässä vai-heessa sanoa, että kokemusta henkilöstö-vaikutteisista yt-neuvotteluista on tullut luottamusmieskauden alussa jo rutkasti.

Jaksan uskoaOlin Kiljavan opistolla kurssilla, jossa yh-tenä osiona oli yhteistoiminta-asiamiehen selvitys työstään yhteistoimintalainsäädän-nön valvojana. Yhteistoiminta-asiamiehe-nä toimii tällä hetkellä varatuomari Har-ri Hietala. Hänen tehtävänään on valvoa, että yhteistoimintalakia noudatetaan. Pal-jon ei jäänyt konkreettista käteen hänen pi-tämästään osiosta, valitettavasti.

Hän totesi, että jos yhteistoimintalakia toteutettaisiin sen hengen mukaisesti, neu-vottelut työpaikoilla käytäisiin luvun 6 mu-kaisesti. Olennaiset muutokset työtehtävis-sä ja työpaikoilla käytäisiin hyvässä henges-sä ja ennakoivasti. Silloin työntekijävaikut-teiset neuvottelut pienenisivät huomatta-vasti. Ei tarvitsisi käydä 8 luvun mukaisia neuvotteluja, joissa tarkoituksena on vähen-tää työntekijöitä tuotannollisin ja taloudel-lisin perustein.

Tällaisen neuvottelumallin toteutumi-nen työpaikoilla tänä päivänä tuntuu uto-

pialta eikä suunnassa näy paljonkaan kor-jaantumisen mahdollisuuksia. Jaksan kui-tenkin uskoa, että vain yhdessä neuvot-telemalla voidaan saada aikaan tuloksia ja työnantajalla on myös halu neuvotella työntekijöiden kanssa. n

Vesa Laitinenvaltakunnallinen pääluottamusmiesFinrail [email protected]

Lea Sahalavaltakunnallinen pääluottamusmiesVR-Yhtymä [email protected]

Sopimisen kulttuuri koetuksella

F inrail. Uusvanha työnantaja jatkaa vauhdikasta matkaansa. Päättyy-kö se seinään vai viekö raiteet tur-

vallisesti uusille liiketoiminnan vesille, jää nähtäväksi. Ennusmerkkejä on molem-piin suuntiin.

Uusi neuvottelukulttuuri on ainakin al-lekirjoittaneelle tullut yllätyksenä. Sen nimi on ”Ei neuvotella”. Työnantaja kertoo tari-naa, miten hienosti kaikesta on sovittu. Asi-aa penkoessa ilmeneekin, että siitä ei ole edes neuvoteltu tai keskusteltu. On vähintäänkin haastavaa saada työnantaja kehittävään kes-kusteluun sellaisistakaan asioista, jotka ovat jo lakisääteisesti yhdessä sovittavia.

Yhteistoimintalain tulkinnan erimieli-syydet ovat jo nyt syviä ja tuntuvat olemaan syvenemään päin. Keskustelunavaukset, ne harvat joita tulee, ovat tyyliä ”Voitaisiinko ottaa teiltä vähän pois?”

Olemme valmiita kehitystyöhön yhdessäTyönantajan mielipide työehtosopimuk-sesta on, että väärinhän niitä töitä on tehty koko rautateiden ajan. En kiistä sitä, ettei-kö sopimuksessa olisi kehittämistä, mutta muutokset työehtosopimukseen ja sen so-veltamisohjeisiin eivät ole mikään läpihuu-tojuttu kuten pääkonttorissamme tunnu-taan ajateltavan.

Tähän työhön olemme kuitenkin val-miit; meillä on oma panoksemme annet-tavana. Pitkä historia on luonut hyviä käy-täntöjä emmekä vastusta ollenkaan kehitys-tä, se vaan pitää tehdä yhdessä, neuvotellen.

Keskustelukumppanina järjestö ei ole yhtä voimakas kuin työnantaja. Tämän vuoksi on luotu yhteistoimintalaki, jota noudattamalla olemme lähes tasavertaises-sa asemassa työnantajan kanssa.

Odotan tulevaisuudelta vuorokes-kustelua, jonka tarkoituksena on kehit-tää työtä, sen ehtoja ja toimintatapo-ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Nykyisellä tavalla, työnantajan vähätel-lessä sopimisen tapoja, ollaan törmäämäs-sä seinään. Sopimisen kulttuuria ei ole. n

Muutos – pysyvä olotila

T ulevaisuuden vuoropuhelusuunnitelman ensim-mäistä vaihetta kutsuttiin suunnittelemaan liittom-me avainhenkilöitä ja jäsenistön edustajia. Lähdim-me kysymään mitä tuntoja liittomme viestintää kos-kettava uudistumisprosessi on mukanaolijoissa he-

rättänyt. Lue miksi muutos on tärkeää. – Tavoitteenamme on saada aikaan pysyvä vuoropuhelusuun-

nitelma, jonka uudistamisessa käytämme ihmiskeskeistä muotoi-luprosessia. Tämän työskentelytavan avulla pääsemme keskelle jä-senten arkea, toteutuksesta vastaavan Milestonen business strategi Teija Sipilä kertoo prosessin kulusta.

Ihmiskeskeinen muotoiluprosessi tarkoittaa uskomusta sii-tä, että kaikki maailman ongelmat ovat ratkaistavissa. Se on op-timismia mahdottoman edessä. Metodi perustuu uskomuk-seen, että ongelman kohtaavat ihmiset auttavat meitä ongelmi-en ratkaisemisessa ja mahdollisuuksien paikantamisessa. Tässä tapauksessa liiton jäsenet, asiantuntijat ja työnantajan edustajat. Sipilä kertoo, että kesälomien jälkeen toteutettavalla kenttätut-kimuksella selvitetään, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyh-

RVL:n hallitus, pääluottamusmiehet ja toimisto pohtivat huhtikuun lopulla suunnitelmaa, jonka avulla uudistetaan avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa.

Avointa ja rehellistä vuoropuhelua

Rohkeasti kohti uutta

Teksti Anne Kuusela Kuvat Maiju Lampi

Vuosi sitten RVL:n hallitus mietti liiton tulevaisuutta. Käytiin läpi uhat ja mahdollisuudet. Esille nousi selkeä parannusta vaativa aihe: jäsenet eivät tiedä mitä varten me olemme olemassa, mitä kaikkea teemme ja missä asioissa autamme. Päätettiin, että tieto on saatava kulkemaan paremmin. Parhaana keinona nähtiin avoin ja jatkuva vuoropuhelu kaikkien osapuolten kesken.


teisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roo-lin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toi-mintaansa tai palveluitansa.

– Kenttätutkimuksen tarkoituksena on kuvata jäsenistön ja työn-antajien odotuksia, toiveita, pettymyksiä ja pelkoja. Tulosten ana-lysoinnin perusteella, luomme mahdollisuusalueita tulevaisuu-den toiminnalle ja ideoimme ratkaisuja, joiden avulla parantaa jä-senistön ja liiton välistä vuoropuhelua sekä näin parantaa työyh-teisöjen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta yhdessä jäsenten ja työnantajien kanssa.

– Loppuvuodesta testaamme ideoita ja niiden toimivuutta. Ide-at arvotetaan ja tämän perusteella päätämme, mitkä toimenpiteet jalkautetaan jäsenistön arkeen. Tärkeää on, että mitään tuloksia ei peitellä – meitä kiinnostaa vain totuus, Sipilä korostaa.

Lisää vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille–Tällaiselta uunituoreelta puheenjohtajalta luonnollisesti heti ky-seltiin, mitä aion tehdä, kun puikkoihin pääsen. Vastaukseni oli: parhaani. Sama ajatus heräsi tämän projektin yhteydessä, kertoo RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski.

– Kun aloitimme vuosi sitten, tajusimme kaikki, että vuoropu-helua liiton ja jäsenistön välillä on lisättävä. Aiemmin jäsenet ovat ehkä kokeneet, että puheenjohtaja istuu norsunluutornissa ja pu-huu munkkilatinaa. Itsekään en ymmärrä liian hienoja sanoja, jo-ten kannatan avointa ja rehellistä keskustelua.

– Minulle oli positiivista huomata, miten asiat hoituvat, kun am-mattilaiset ovat prosessia vetämässä. Minuun teki vaikutuksen eri-tyisesti se, että mennään ruohonjuuritasolla haastattelemaan jäse-niä ja esimiehiä. Sieltähän se oikea tieto nykytilanteesta ja tulevai-suuden toiveista saadaan, Vähäuski uskoo.

– Aina löytyy korjattavaa ja meillä korjattavaa löytyy tavasta olla yhteydessä jäsenistöön. Toivon, että saamme aikaiseksi kaikkia osapuolia hyödyntävän tavan olla vuorovaikutuksessa. Kun kom-munikaatio sujuu, ollaan lähellä ja läheisiä, ja asiat hoituvat mut-kattomammin.

– Yhteiskunta muuttuu ja me mukana. Tämä muutos ei siis ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on, että ihmisillä olisi hyvä olla töissä.

Keskusteluyhteys aina auki– Minusta on hienoa, että etsitään uusia kanavia, joiden kautta pu-hutella liiton jäseniä. Saan usein palautetta, että tietoa ei jaeta tar-peeksi tehokkaasti. Joten tiedon ja vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeää, kertoo valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Saha-la VR-Yhtymästä.

– Sekä yritykset, työntekijät että liitto kamppailevat työpaikko-jen säilymisen puolesta. Jos saamme kaikki puhumaan keskenään, se on kaikkien etu. Silloin, kun kaikki ovat aidosti mukana keskus-telussa, jokainen oppii katsomaan asioita toisenkin näkökulmasta. Jos ollaan vaan passiivisesti omissa poteroissa, ei mikään muutu. Sahala toivoo, että uudistuksen myötä työpaikoilla saadaan hyvä tiimihenki aikaiseksi, jolloin solmut avautuvat helpommin: – Lii-tossa ollaan aidosti kiinnostuneita jäsenistä, joten keskusteluyhte-ydenkin on oltava aina auki.

– Pidän tästä toimintatavasta, jolla uudistusta haetaan: lähde-tään etsimään uusia mahdollisuuksia välittämättä mahdollises-ta epäonnistumisesta. Kun vanhat keinot eivät riitä, pitää mennä rohkeasti kohti uutta. Nyt on semmoinen olo, että saadaan uutta ja hyvää aikaiseksi.

Liikkeelle toiminnan ytimestä - jäsenistäSeinäjoen osaston puheenjohtajan Pekka Salmenkankaan mie-lestä tapa, jolla uudistusta nyt tehdään, on todella hyvä: - Mehän emme itse tiedä keinoja ja tapoja joilla uudistua, joten on hyvä, että asia kysytään jäsenistöltä. Lähdemme siis liikkeelle toimintamme ytimestä – jäsenistä.

– Haluamme tietää mitä jäsenemme haluavat – sitä vartenhan liittomme on olemassa. Toivon, että tuloksena saadaan aktiivinen ja toimiva liitto, joka on osaltaan luomassa hyvinvoivia työyhtei-söjä ja tyytyväisiä työntekijöitä.

– Mielestäni yksi uusi konkreettinen tapa jalkautua jäsenistön keskelle on sosiaalinen media. Se olisi hyvä tapa tarjota tietoa ja yh-teisöllisyyttä jäsenten arkeen. Odotan innolla uudistuksen tuloksia ja muutoksia toimintatapoihimme.

– Parasta tässä prosessissa on, että voi olla mukana päätöksen-teossa vaikuttamassa omaan työhön liittyviin asioihin. Hienoa on myös, miten koko ajan oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Jo pelkästään hyvien tyyppien takia kannattaa olla mukana, Salmen-kangas innostuu.

Tietoisuus tartuttaa innostuksen– Jos ihmiset eivät tiedä miten paljon teemme töitä työolosuhteiden parantamiseksi, ei voi olettaa, että he innostuvat toiminnastamme. Uskon, että tiedostavina ihmisinä nuoretkin saadaan mukaan, kun he huomaavat miten pystymme yhdessä vaikuttamaan omiin asi-oihimme, arvelee VR:n vuokraussihteeri, luottamusmies ja RVL:n hallituksen jäsen Paula Sairo.

– Kun tietoisuus toiminnastamme leviää, innostuskin tarttuu. On tärkeää, että myös työnantaja huomaa halumme tehdä yrityk-sistä hyviä ja oikeudenmukaisia työpaikkoja. Näinä huonoina ai- >>


koina monilla puuttuu ilo tehdä työtä. Toivoisin, että työnilo löytyisi ja työpaikalle olisi kiva mennä. Sairo innostui itse liiton hallituksen, pääluotta-musmiesten ja toimiston kaksipäiväisestä work-shopista: – Se antoi minulle uskoa, että olemme oi-keilla jäljillä. Oli hauskaa huomata, miten yhdessä tehden saamme itseemme uutta pontta ja potkua. Siihenhän liittommekin toiminta perustuu – yh-dessä olemme enemmän.

Toimintatavat nykyaikaan yhdessä tehden Finrailissa toimivan valtakunnallisen pääluotta-musmiehen Vesa Laitisen mielestä on hyvä, että toimintatapoja muokataan nykyhetkeen sopivik-si: – On tärkeää viestiä, että autamme myös pal-kanmaksajaa niin, että kaikkien työpaikat turva-taan. Vastakkainasettelun aika on tosiaankin ohi.

– Toivon, että luottamus kaikkien osapuolten välillä syntyisi ja se johtaisi aktiiviseen kanssa-käymiseen ja kehittämistyöhön. Näin yhteistyö sujuu ja kaikilla on hyvä olla. Odotan, että loppu-tulemana opimme tekemään asioita uudella taval-la ja saamme uutta intoa tekemiseen.

– Koska työelämä on muuttunut kovaksi, olisi erityisen tärkeää saada työviihtyvyys hyvälle mal-lille. Se onnistuu parhaiten, kun toimimme yh-dessä työntekijöiden, työnantajien ja ammattilii-ton kanssa, toteaa Irma Wiita RVL:n hallituk-sen jäsen ja Etelä-Suomen matkustajaliikenteen luottamusmies.

–Emme halua arvuutella mitä kukin haluaa, sik-si on hyvä, että kysymme asiaa suoraan asianomai-silta. Kun kaikki voivat olla mukana vaikuttamas-sa, saadaan rehellisiä tuloksia.

–Välitämme todella jäsenistämme, joten sen pi-täisi näkyä konkreettisemmin. Toivonkin, että tä-män prosessin myötä kaikki saavat äänensä kuu-luviin ja innostumme tekemään asioita yhdessä – toinen toisiamme tukien, Wiita kannustaa. n

Pohdintoja ja havain-

toja kerättiin muis-tilapuille kesälomi-en jälkeen toteutetta-

van kenttätutkimuksen

avuksi.

>>


H uhtikuun alusta alkaneen luottamusmieskauden ensim-mäinen koulutusrupeama pidettiin Tikkurilassa. Se to-teutettiin kolmepäiväisenä edellisten luottamusmies-

ten kanssa tehdyn suunnitelman pohjalta. Koulutuskumppanina on Kiljavan opisto.

Suurin osa nykyisistä luottamusmiehistä toimi tehtävissä jo vii-me kaudella. Koulutus aloitti kolmevuotisen kokonaisuuden, jos-sa käsitellään luottamusmiesten toivomia aihealueita.

Tavoitteena on, että luottamusmiehet saavat tarpeellisia eväi-tä hoitaa vaativaa tehtäväänsä. Varaluottamusmiehet osallistuvat koulutuksen viimeiseen päivään ja saavat samalla vaihtaa ajatuksia varsinaisten luottamusmiesten kanssa. Seuraava luottamusmiesten koulutus on lokakuussa. n

Neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä

Teksti ja kuvat Soile Olmari

Ryhmäkuvassa koulutuksen antiin tyytyväinen joukko luottamusmiehiä eri puolilta Suomea. Kolmantena koulutuspäivänä kuultiin myös SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen koostetta osa-aikaisista työsuhteista.

Ryhmätöinä esitettiin erilaisia mielenkiintoisia neuvottelutilan-teita ja oikeustapausharjoituk-sia. Pöydän ääressä Tommi Karte (vas.), Aira Rönkkö, Kari Karlstedt ja Minna Raimoaho.

Kolmantena päivänä käsiteltiin omia asioita ja saatiin evästystä luottamusmieskauden alkuun. Fin-railin valtakunnallinen pääluotta-musmies Vesa Laitinen johdatteli luottamusmiessopimuksen sisältöi-hin ja luottamusmiehen ajankäytön suunnitteluun. Myös VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala esittäytyi ja kertoi ajan-kohtaisia kuulumisia.


T uija Hietanen on Transpointilla rautatielogistiikan myyn-nin ja markkinoinnin RVL:läisten organisaatiokohtainen luottamusmies ja Hanne Liekkinen hänen varansa. Mo-

lemmat työskentelevät Kouvolassa palveluneuvojina.– Harkitsin pitkään ryhtymistäni luottamusmieheksi. Mietin,

olenko sopiva. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja osallistun innokkaasti yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin. Minulle on helppo tulla puhumaan, olen luotettava ja haluan hoitaa yhtei-siä asioita, Tuija kertoo.

Hannella oli päällimmäisenä tietynlainen halu vaikuttaa asioihin: – Aloitin ay-toiminnan ensin Kouvolan osaston johtokunnan va-rajäsenenä ja tänä vuonna varsinaisena. Toivon, että jäsenet koke-vat minut helposti lähestyttävänä niin, että heidän olisi helppo tul-la puhumaan asioista.

Edunvalvontaa tarvitaan juuri nytSekä Tuijan että Hannen mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti: – On pidettävä huolta jaksamisesta, kun irtisanottuja ja -sanottavia on paljon ja etuja ol-laan muutenkin heikentämässä, Tuija toteaa.

Hän ymmärtää, että Suomen taloudessa menee huonosti: – Onko esimerkiksi kaavailtu työajan lisääminen tehokasta työaikaa; ihmis-ten jaksaminen on rajallista? Työajan pidentämisen olisi perustut-tava vapaaehtoisuuteen.

Myös Hanne kokee edunvalvonnan tärkeäksi olemassa olevan henkilökunnan aseman turvaamisessa.

– Esimerkiksi automatisointi voi aiheuttaa sen, että henkilökun-taa tarvitaan vähemmän. Maailma muuttuu koko ajan niin, että tä-nään ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu.

Töitä yli tarpeenTuija tuli Transpointille 1996 kassa- ja asiakaspalvelutehtäviin: – Logistiikka ja huolinta kiinnostivat minua.

Hanne on tuoreempi VR:läinen ja aiemmin hän on työsken-nellyt Fonectan numeropalvelussa ja matkatoimistovirkailijana: – Tulin Transpointille 2008 kumipyöräpuolelle asiakaspalveluun ja laskutukseen.

– Kun olin työnhakijana ammattikorkeakoululaisille tarkoite-tussa työnhakupalvelussa, työtä tarjottiin minulle ja tartuin siihen. Olen valmistunut tradenomiksi liiketalouden koulutusohjelmasta. Molemmat työskentelevät nyt siis palveluneuvojina 2010 perus-tetussa VR Transpointin palvelukeskuksessa Kouvolassa. Tuija työskentelee nimettyjen asiakkaiden ja Hanne kotimaan ryhmäs-sä. Lisäksi Kouvolassa työskentelee kansainvälisen liikenteen ryh-mä. Yhteensä Kouvolassa työskentelee noin 20 palveluneuvojaa.

Nimettyjen asiakkaiden ryhmä hoitaa muun muassa metsäteolli-suuden suurasiakkaiden kuten UPM:n, Stora Enson ja Metsä Grou-pin kuljetuksia. Kotimaan ryhmän vastuulla on muun muassa ri-

EDUNVALVONTAA TARVITAAN juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti


Yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Siinä kiteytettyinä Tuijan ja Hannen motiivit luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen tehtäviin.

Tuija Hietanen (vas.) ei jätä asioita kesken: – Kuuntelen kaikkia. Päätöksiä tehtäessä pitää osata luovia, mutta vetää myös rajo-ja. Hanne Liekkisellä on tuoreena varaluottamusmiehenä men-nyt aikaa vielä käytännön asioiden järjestelyyn. Varaluottamus-mies hoitaa lm-tehtäviä silloin, kun varsinainen on lomalla tai sairaana.


Hanne ei aina pääse vapaallakaan ”työasioista” eroon, kun hänen kohta 4-vuotias Jere-poikansa on niin kiinnostunut ju-nista: – Kun Jeren isä tuli kolmen kuukauden työkomennuk-selta ulkomailta, sanoi poika ensimmäiseksi isälleen asemal-la, että tuo härpäke veturin katolla on virroitin ja Allegro me-nee Pietariin. Tuijan henkireikä lastenlasten lisäksi on koira-harrastus ja sitä kautta yhdistystoiminta: – Harrastan koiraki-soja sekä järjestäjänä että toimitsijana.

kastekuljetukset sekä Nesteen polttoainekuljetukset. Kansainväli-nen ryhmä hoitaa Venäjän liikennettä.

Työtehtäviin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu sähköpostitse ja puhelimitse, vaunutilaukset, rahtikirjojen tekemiset, laskutuksen oikeellisuuden tarkistaminen ja vaunupäiväkirjan pitäminen eli seisontamaksujen laskeminen.

Haastatteluajankohtana töitä oli ”yli tarpeen”: – Nyt täytyy tehdä vähän kaikkea, koska osalla on pitkiä sairauslomia, työssä on osa-aikaisia ja lomat pyörivät koko ajan, Tuija sanoo.

Uusi tilauslaskutusjärjestelmäSekä Tuija että Hanne viihtyvät työssään tosi hyvin: - Pidän asia-kaspalvelusta, meillä on hyvä yhteishenki ja työkaverit ovat hyviä. Työ on myös riittävän vaihtelevaa, Tuija toteaa.

Hanne kokee, että jokainen päivä on ihan erilainen: – Porukka on hitsautunut yhteen ja minut on otettu tosi hyvin vastaan. Tääl-lä työskentelee huumoriltaan samanlaiset ihmiset. Toki on niitä-kin hetkiä – kuten joka työssä, että aina ei viihdy.

Suurimpana muutoksena työssä on tilauslaskutusjärjestelmä Ral-lin käyttöön otto huhtikuussa: – Vanhoja ohjelmia jää pois käytös-tä ja ne korvataan yhdellä ohjelmalla: – Alussa Rallin käyttö on tun-tunut hankalalta, mutta kun ohjelmaan pääsee sinuiksi, sen käyttö alkaa varmaan luonnistua, naiset uskovat.

Jaksamiseenkin vaikuttaa se, että henkilöstöä on vähemmän ja työtehtäviä on jouduttu muuttamaan: – Asiakkaita yritetään enem-män ja enemmän saada tekemään itse tilaukset ja rahtikirjat. Meil-le jäisi seuranta ja mahdollinen korjaaminen. Jos me teemme rah-tikirjan, siitä veloitetaan erikseen. Jos asiakas tekee sen itse, hän voi paremmin vaikuttaa sen reaaliaikaisuuteen esimerkiksi vii-konloppuisin.

Toiveena töiden säilyminenUuden ohjelman käyttöön otto lisää pelkoa työntekijöiden vähen-nyksistä: – Myös itärajan tapahtumat vaikuttavat eurojen saantiin. Toivon nyt rauhallisempaa jaksoa niin, että työntekijöitä ei laitet-taisi pois, kun meillä on lähiaikoina eläköityvääkin väkeä. Turval-linen työelämän lopetus olisi toivottavaa. Virkistystapahtumatkin auttavat sitoutumaan omaan työhön; osalla on tunne, että heitä ei arvosteta, Tuija toteaa.

Hannen toiveena on, että olisi töitä: – Ehkä ylempien johtajien pitäisi tulla ruohonjuuritasolle näkemään, mitä tämä työ on käy-tännössä.

– Olisi todella hyvä, että työntekijöitä kuunneltaisiin ja otettai-siin ehdotuksia oikeasti huomioon. Monesti tuntuu, että päätökset on jo tehty ja ehdotuksemme otetaan vain näennäisesti huomioon.

Koirakennel ja jumppaaTuija asuu aviomiehensä kanssa Kouvolaan kuuluvassa Valkealas-sa, josta työmatkaa kertyy 30 km suuntaansa. Heillä on kaksi tytär-tä, joista toisella on 5-vuotias ja toisella 11-vuotias poika. Hanne on avomiehensä ja elokuussa 4 vuotta täyttävän poikansa kanssa muut-tanut äskettäin Kuusankoskelle omakotitaloon.

Tuijan vapaa-aika kuluu oman kennelin koiria hoitaessa: – Nyt siellä vipeltää 11 pentua. Koiraharrastuksen myötä olemme saa-neet paljon ystäviä ja kavereita. Rentoutumispaikkana on Appen-zell Sveitsissä, josta meidän paimenkoirammekin ovat kotoisin.

Hanne käy jumpassa ja vesijumpassa ja hänellä on nelitassuinen ”personal trainer”: – Pojan kanssa tulee touhuttua myös paljon. n


H än on aina arvostanut luottamusmiehiä ja erityisesti nyt, kun helposti ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet asi-oihin ovat pienet tai jopa olemattomat.

– Näin en halua ajatella. Luottamusmies- ja järjestötoimintaa tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka monet tahot näkisivät mieluusti tämän toiminnan näivettyvän. Siksi haluan osaltani olla mukana valvomassa työntekijöiden etua.

Kari on työskennellyt Niiralassa viimeiset 20 vuotta. Niiralan ra-ja-aseman kautta kulkevat tavarajunat: – Liikenneohjaajalta vaa-ditaan täällä hyvää yhteistyökykyä, hiukan venäjänkielen taitoa ja rutkasti kärsivällisyyttä. Rajan takana eletään erilaisessa kulttuuris-sa ja se pitää yrittää ymmärtää.

arvostaa luottamusmiehiäKari Kakkonen

Teksti Soile Olmari Kuvat Kari Kakkonen

Niiralan raja-asemalla liikenneohjaajana työskentelevä Kari Kakkonen aloitti huhtikuussa Joensuun ja Pieksämäen osastojen alueilla työskentelevien finraililaisten varaluottamusmiehenä.

Kari Kakkosen liikenneohjaajan työ Niiralan raja-asemalla on itsenäistä ja yhteistyö VR logistiikassa työskentelevien kanssa on joustavaa.


Koulutukseen panostettavaHän aloitti työt VR:llä 1984 asemamiehenä Joensuussa: – Asema-miesjunasuorittajan koulutuksen jälkeen siirryin Tohmajärvelle ja sieltä Kesälahden kautta Niiralaan. Tehtäviini on kuulunut lipun-myyntiä, ratapihatyöskentelyä, ratakuorma-auton kuljettamista ja liikenneohjausta.

Nykyisen työnsä hyvinä puolina Kari pitää itsenäisyyttä ja raja-aseman tuomaa lisäväriä muuten helposti rutiininomaiseen työ-hön: – Arvostan erityisesti myös joustavaa ja vaivatonta yhteistyö-tä samoissa tiloissa VR logistiikan puolella työskentelevien hieno-jen työkavereiden kanssa.

– Viime aikoina liikenteenohjaustyö on muuttunut kovasti uu-sien työtapojen ja järjestelmien myötä. Koulutukseen pitäisi mie-lestäni panostaa enemmän tässä jatkuvassa muutoksessa. Usein

Näkymä Niiralan ratapihalta ja Niiralan asema.

ne ovat jääneet pintapuolisiksi raapaisuiksi. Yhteiset koulutukset ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa puolustavat mielestä-ni edelleen paikkaansa.

Urheilija vaikuttaa kunnallispolitiikassaKari asuu vaimonsa ja 12-vuotaan poikansa kanssa omakotitalos-sa Tohmajärvellä: – Vanhimmat, 22- ja 25-vuotiaat pojat ovat jo lentäneet pesästä.

Hän rentoutuu mökkeillen, kävellen ja pyöräillen: – Entisenä ur-heilijana olen intohimoinen penkkiurheilija. Jalkapallojunnujakin tuli valmennettua kymmenkunta vuotta.

Haasteita vapaa-aikaan Kari hakee kunnallispolitiikasta: – Olen Tohmajärvellä kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen va-rajäsen. n


S AK on julkaissut huhtikuussa haastattelututkimuksen, josta ilmenee, että vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskentelevi-en arki on karua. Tutkimus tehtiin vuonna 2013 haastatte-

lemalla 22 palvelualan työntekijää eri puolilla Suomea.He kokevat olevansa kuin heittopussi tai käsipari, jota liikutel-

laan työpisteeltä toiselle: – Puhutaan käsipareista, ei ihmisistä. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa, toteaa tut-kimukseen osallistunut kaupan alan työntekijä.

Moni kokee, etteivät työnantajat tai vakituiset työntekijät arvos-ta heitä. Epävarmassa työtilanteessa olevan työntekijän on siedet-tävä esimerkiksi epäasiallista käytöstä, jotta hän saa jatkossa työtä.

Tutkimus osoittaa, että joustavuudesta huolimatta osa-aikatyön-

tekijän toimeentulo on kiven alla. Tulot rakentuvat yleensä pienistä puroista, joista yksi on päätoimi, ja toimeentuloa täydentävät usei-den työnantajien antamat keikkaluontoiset työtehtävät.

Osa-aikaisuudelle oltava hyvät perusteetSAK katsoo, että työntekijä tarvitsee aina varmuuden vähimmäis-ansioista. Osa-aikaisuudelle on myös oltava hyväksyttävät perus-teet, eikä se saisi olla vain työnantajan keinottelua.

Timo Koskisen mielestä nollatyösuhteiden ongelma on jo niin laaja, että asiaan tulisi puuttua lainsäädännössä. Työmarkkinajär-jestöt ovat pyrkineet löytämään useassa työryhmässä ratkaisua osa-aikatyön ja nollatyösuhteisten ongelmiin. n

Osa-aikaiset työsuhteet – mahdollisuus vai helvetti?

Teksti ja kuva Soile Olmari Lähde SAK:n tutkimustiedote

Otsikko on lainattu SAK:n päälakimies Timo Koskisen esityksestä osa-aikatyön eduista ja haitoista RVL:n luottamusmieskoulutuksessa. Hänen mukaansa etuja löytyy kolme, haittoja paljon enemmän.

SAK:n päälakimies Timo Kos-kinen esitteli huhtikuussa osa-aikaisten työsuhteiden etuja ja haittoja RVL:n luottamusmiesten koulutuksessa.


Kansalaisaloite

nollatuntisopimusten

kieltämiseksi

>> Yli 50 000 henkilöä on allekirjoittanut kansalaisaloit-

teen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Aloitteessa eh-

dotetaan työsopimuslain ja työaikalain muuttamista siten,

että nykyisin yhä enenevässä määrin käytettävät ns. nolla-

tuntisopimukset olisivat kiellettyjä ja, että osa-aikatyönte-

kijöiden viikoittaisen työajan tulisi olla vähintään 18 tuntia.

Nimien kerääminen aloitettiin 15.1. ja 50 000 allekirjoi-

tuksen raja tuli täyteen toukokuun alussa. Raja on edelly-

tys sille, että aloite otetaan eduskunnan käsittelyyn. Aloit-

teen voi allekirjoittaa vielä 15.7. asti joko osoitteessa

www.kansalaisaloite.fi tai tulostetulla paperilomakkeella.

Osa-aikatyön etuja ja haittoja

Lähde Timo Koskinen, SAK:n päälakimies

Etuja1) Parempi vähän töitä kuin ei lainkaan.2) ”Jalka oven väliin” -ajattelu.3) Mahdollistaa opiskelun ja opintotuen lisäansiot, perhe-

seikat syynä. Mahdollistaa kevennetyn työn suorittami-sen työajan osalta.

Haittoja1) Epävarmuus tuloista.2) Työntekijät vastakkain lisätöistä tappelemassa.3) Lisätyön vastaanottamisesta sopiminen sitoo.4) Lisätyön tarjoamisjärjestys auki lainsäädännössä. 5) Kaikki työsuhteet voi periaatteessa solmia osa-aikaisiksi.6) Työsuhteen viikkotyöajasta ei ole minimisäännöksiä lais-

sa. Tessissä PAM:lla on esimerkiksi työvuorokohtainen minimityöaika 4 tuntia (auttaa vähän).

7) Nollatyösopimus laillinen tällä hetkellä. Lisäksi kutsutyö eli tarvittaessa töihin kutsuttava ym.

8) Viikoittainen työaika alle 18 tuntia, jolloin ongelmia an-siosidonnaisen kanssa.

9) Karenssi saattaa seurata, jos työntekijä irtisanoo, ellei saa luvattuja (ehkä epävirallisesti) tunteja.

10) Lainsäädännössä velvoite tarjota lisätyötä ensin enti-sille osa-aikaisille. Työnantajan pikainen tiedustelu säh-köpostitse tai tekstiviesteillä riittää täyttämään tämän velvoitteen.

11) Palkallaan ei tule toimeen, vaan joutuu toimeentuloe-tuisuuksien varaan.

12) Työajan vakiintumisesta ei laissa säännöksiä. Oikeus-käytäntö lähtee 4 vuodesta aina 12 vuoteen.

13) Työsuhde-etuudet voidaan osittaa.14) Yt-lain säännökset periaatteiden läpikäymisestä eri-

laisten työsuhdemuotojen käytöstä (4 luku 16 §) ovat heikosti toimivia.

15) Osa-aikarikkomuksista ei seuraa työnantajalle mitään. Työntekijälle maksetaan vain ”saamatta jääneet” tun-nit takautuvasti. Jos työntekijä on irtisanottu tai irtisa-noutunut, työttömyysturva vähentää korvauksia. Ei ran-gaistuksia.

16) Kilpailukielto saman alan työnantajalla saattaa rajoit-taa lisätöitä.

Osa-aikainen työsuhde

>> Osa-aikaiseksi kutsutaan yleensä alle 30 tuntia viikos-

sa tehtävää työtä tai työtä, jota tehdään alle 75 % työpai-

kan säännöllisestä työajasta. Osa-aikatyö voidaan määri-

tellä myös muun pituiseksi.Työnantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi tuo-

tannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla eli, kun

tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida

tarjota enää kokoaikaista työtä. Työsuhteen muutos on

tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen.

Ennen osa-aikaistamista työnantajan on käytävä yh-

teistoimintaneuvottelut, jos työnantajan palveluksessa

on vähintään 20 työntekijää. Työajasta ja sen sijoittami-

sesta on hyvä sopia mahdollisimman tarkasti. Osa-aikai-

sella työntekijällä on yleensä oikeus soviteltuun työttö-

myyskorvaukseen. Työsuhde-edut eivät saa olla kokoaikaisia työntekijöitä

huonommat, mutta ne voidaan suhteuttaa tehtyyn työai-

kaan. Työvuoron on oltava vähintään neljän tunnin pitui-

nen, ellei työntekijä itse halua tehdä lyhyempää vuoroa.

Jos työpaikalla tarvitaan lisää työvoimaa osa-aikatyön-

tekijöille sopiviin tehtäviin, työtä täytyy tarjota osa-aikai-

sille työntekijöille, joille on tarvittaessa annettava koulu-

tusta. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ottaa

tarjottavaa lisätyötä vastaan.


Hän haluaa olla mukana kehittämässä asioita ja ha-luaa tietää, minkä takia jokin on niin kuin on: – Haluan tehdä työstä järkevämmän ja helpom-man ja olla positiivinen vaikuttaja.

Sama vaikuttamisen halu sai Jukka-Pekan läh-temään mukaan myös ay-toimintaan. Hän on ensimmäistä kaut-ta Rautatievirkamiesliiton Tampereen osaston johtokunnassa ja edustaa osastoaan liittovaltuustossa.

– En jaksa kuunnella jatkuvaa purnaamista siitä, miksi mitään ei tehdä. Niinpä lähdin katsomaan, miten itse voisin vaikuttaa asioi-hin, Jukka-Pekka kertoo.

Hän kannustaa osallistumaan; jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme: – Tehdään oikeasti jotain tärkeän asian eteen. Tehokas tapa tuntuu olevan esimerkiksi kir-jelmän tekeminen. Vain suullinen tieto ei riitä. Ei tarvitse luulla jo-tain, kun itse vaikuttaa ja ottaa selvää asioista.

Jukka-Pekka mainitsee hyvänä esimerkkinä liikenteenohjausyh-tiö Finrailissa tehdyt toiminnan kirjalliset pelisäännöt, jotka palve-levat kaikkia: – Olemme kaikki samalla viivalla.

Vaikuttamiseen Jukka-Pekan mielestä kuuluu tiedonhankinta: – Haluan selvittää, mistä mikäkin johtuu, kyseenalaistan ja teen ehdotuksia. Syyllisiä en hae. Kaikkien tulisi tietää, miten asiat teh-dään niin, että mennään kohti yhteistä tavoitetta.

Monitoimimies turvallisuustyössäJukka-Pekka on monitoimimies; hän on valmistunut myös len-nonjohtajaksi ja hänellä on opiskeluoikeus Tampereen yliopistos-sa matematiikan opintoihin. Ne keskeytyivät puolentoista vuoden jälkeen, kun nykyinen ammatti vei ajan. Hän on ollut aiemmin asia-kaspalvelutehtävissä Alkossa ja tehnyt myös opettajan sijaisuuksia.

– Kun lennonjohtajille ei näyttänyt olevan töitä tulossa pitkään ai-kaan, hain liikenneohjaajakoulutukseen ja satuin pääsemään sisään.

Liikenneohjaajan työssä on Jukka-Pekan mielestä tärkeintä se,

Positiivinen kyseenalaistaja haluaa vaikuttaa työssä ja ay-toiminnassa


– Haluan olla kaikessa mukana niin paljon kuin pystyn ja hakeutua myös tehtäviin, joissa saa lisävastuuta, kuvailee Tampereella työnsä huhtikuussa 2014 aloittanut liikenneohjaaja Jukka-Pekka Laurila tulevaisuudennäkymiään.

Jukka-Pekka on innokas urheili-ja ja hänen repussaan kulkevat usein mukana urheiluvarusteet.


että kaikki tehdään tavallaan turvallisuuden näkökulmasta: – Hy-vää on ylipäänsä se, että pääsee tekemään monia asioita. Välillä työ on tarkkailua ja välillä saa vaikuttaa, miten junat kulkevat esimer-kiksi ratatyötilanteissa. Saa olla yhteydessä kuskeihin, päivystys-työntekijöihin ja toisiin liikenneohjaajiin.

– Työssä saa käyttää tekniikkaa hyväkseen, mutta on muistet-tava ettei tukeuduta liikaa yhteen järjestelmään. Jos systeemi kaa-tuu, kaatuu koko maan ohjausjärjestelmä. Toivottavasti niin ei käy. On pidettävä huolta, että aina löytyy myös varajärjestelmä, Jukka-Pekka pohtii.

– Liiallinen keskittäminenkään ei ole kaikkein järkevintä palve-lun tuottamisen kannalta. Hajauttamalla tai käyttämällä useampaa ohjauskeskusta pystyy varautumaan paremmin.

Ongelmanratkaisua kaikkien hyväksiJukka-Pekka haluaisi nähdä sen, että kaikissa työpaikoissa toteutui-si tasapuoliset työolosuhteet: – En ottaisi mitään toisilta pois, vaan soisin kaikille samantyyliset hyvät työolosuhteet.

Hän kehuu Tampereen tosi hyvää yhteishenkeä: – Jos tarvit-sen apua, pystyn turvautumaan työkavereihin. Pidän tätä suure-na vahvuutena.

Hän korostaa palvelualttiutta ja kohteliaisuutta kaikkia koh-taan – myös muualla työskenteleviä kohtaan; yhteistyö on tärkeätä: – Kaikkia helpottaa se, että edetään parhaimman ratkaisun mu-kaan kuka ikinä sen sitten keksiikään. Aika menee hukkaan siinä, että aletaan etsiä kenen työnkuvaan jokin ongelmanratkaisu kuu-luu silloin, kun ongelma pitäisi jo ratkaista. Viime kädessä junan kyydissä olevat ihmiset kärsivät tai rahti myöhästyy.

Jukka-Pekka tunnistaa sen tosiasian, että teknisissä järjestelmis-sä on vielä paljon parannettavaa: – Tulossa olevan uuden ohjaus-järjestelmän pitäisi helpottaa meidän työtä. Pelkona on, että töistä

Jukka-Pekka Laurila on huomannut, että nykytyömaailmassa työnantajaa kiinnostaa lähinnä se, kuinka paljon tehdään voit-toa: – Oman näkemykseni mukaan, jos työntekijöistä ei pidetä huolta, toivottua tulosta ei synny. Hyvä pomo kuuntelee työnteki-jöitä. Meidän uusi ohjauspalveluesimies on hoitanut hommansa hyvin. Liitto on myös oiva paikka vaikuttaa.

vähennetään ihmisiä, mikä on myös turvallisuuskysymys. Jos jo-tain menee vikaan, niin aina pitäisi olla varautumismahdollisuus.

Hän itse toimii niin, että kun kohtaa ongelmia, hän kertoo niistä eteenpäin: – Minua kiinnostaa myös tekniikkapuolen kehittämi-nen, vaikka kaikkeen ei aina voi vaikuttaa. Hän onkin ensimmäis-ten joukossa, jotka pääsevät käyttämään uutta järjestelmää, kunhan se valmistuu: – Odotan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu.

Urheilijaa kiinnostavat vieraat kulttuuritJukka-Pekka asuu yksin Tampereen keskustassa: – Olin pienem-pänä uhonnut, että Tampere olisi hyvä paikka asua ja niinpä lunas-tin lupaukset, hän nauraa.

Hän on toiminut aikoinaan 3–4 vuotta koripallovalmentajana ja on itsekin pelannut koripalloa: – Urheilu on iso asia elämässä-ni sekä itse tekemällä että urheilua seuraamalla. Varsinkin kesällä on mukava pelata kavereiden kanssa mitä tahansa joukkuepeliä. Urheilu ei täytä kaikkea vapaa-aikaa. Jukka-Pekka on kiinnostunut myös vieraista kulttuureista ja lomailee ulkomailla: – Olin juuri lo-malla Tokiossa ja olen opiskellutkin japanin kieltä vuoden verran. n

”Haluan

selvittää, mistä

mikäkin johtuu,

kyseenalaistan ja

teen ehdotuksia.

Syyllisiä en hae.”


G lobaali tietoyhteiskunta ei ole tuonut työntekijöille maanpäällistä paratiisia. Työn orjuus on ehkä muut-tanut muotoaan, mutta kolotusta ja hammasten kiris-tystä kokee moni tilanteessa, jossa ihminen biologise-

na, psykologisen ja sosiaalisena olentona on oudossa tilanteessa. Suurelta joukolta on työn fyysinen kuormitus keventynyt, mut-

ta mentaalinen kuormitus lisääntyy rajusti, kuten työkyky- ja työ-olobarometrit Suomestakin kertovat. Olemme ajautuneet 24/7-yh-teiskuntaan, jossa työaika, vapaa-aika ja perheaika sekoittuvat mo-nia häiritsevällä tavalla.

Internetkumouksen seurauksena olemme siirtyneet maailmaan, jossa aikaulottuvuus ja maantieteen merkitys ovat kadonneet. Olemme lipuneet myös levottomaan yhteiskuntaan, jossa tingim-me terveydelle välttämättömän uniajan määrästä.

Univelasta miljarditappiotSuomessa univelan hinnaksi arvioitiin jo markka-ajan lopulla eli vuosituhannen vaihteessa noin viisi miljardia markkaa. Nyt ei enää

miljardi euroa riitä. Ihminen biologisena, psykologisena ja sosiaa-lisena olentona on oudossa tilanteessa. Uudet riskit ovat lisäänty-neet nopeasti.

Tietoylikuorma, pätkätyöt ja työsuhteiden jatkuvuuteen liittyvät epävarmuustekijät jäytävät ihmisten henkistä kanttia. Tilastokes-kuksen työolotutkimuksen mukaan ihmiset kokevat epämääräisiä uhkan tunteita, vaikka oma työsuhde näyttäisikin varmalta. Irtisa-nomisten seurauksista kärsivät pois potkittujen lisäksi myös työ-paikkansa säilyttäneet, jotka kokevat syyllisyyttä.

Lähes kaksi kolmasosaa Euroopan Unionin alueen työntekijöis-tä sanoo työskentelevänsä todella nopeaan tahtiin tiukkojen aika-taulujen tahdissa ainakin neljäsosan työajastaan. Nuoret työnteki-jät valittavat, että heillä ei ole kontrollia työjärjestykseen, tekemi-sen tapaan tai työnopeuteen.

Moni työntekijä joutuu osaamaan vaikka ei ole ollut aikaa pe-rehtyä, harjoitella, tehdä asioita oikeassa järjestyksessä ja riittävän väljällä aikataululla. Jatkuva itsensä haastaminen kuormittaa ih-mistä salakavalasti.

on hengenvaarallinen kansantauti

Teksti Eino Nykänen Kuva Soile Olmari

Työstressistä on tullut vaarallinen ja kallis kansantauti. Huonosti hoidettu tai hoitamatta

jätetty työstressi moninkertaistaa työntekijän riskin sairastua tai jopa kuolla sydän- ja

verisuonisairauksiin, tai menettää työkykynsä mielenterveyssyistä. Haittojen lievittäminen

ei ole kiinni tiedon puutteesta, vaan yhteiskuntapoliittisesta tahdosta.

Työstressi


Hälyttävä oireluetteloHaitallisen stressin pitkittyminen uhkaa ihmisen terveyttä monella tavalla. Jos stressi johtaa loppuun palamiseen, on sitä jo edeltänyt useita terveyttä heikentäviä muutoksia ihmisen elimistössä. Lop-puun palamisesta tarvitaan yleensä puolen vuoden – vuoden saira-usloma. Tämäkään ei välttämättä riitä. Toipumisennuste burn out -tilasta ei ole yhtä hyvä kuin monesta muusta sairaudesta. Työky-vyttömyyden uhka on suuri ja burn out -tilaan liittyvä masennus puolestaan lisää kuolemanriskiä.

Negatiivinen stressi synnyttää kierteen, jossa rentoutumiskyky entuudestaan vähenee. Siihen liittyy runsaasti kehollisia ja mielen alueen oireita, kuten unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, mieliala-häiriöitä. Verenkiertoelimistön, erityisesti sydämen tila heikkenee, mikä lisää sairastumisriskiä. Hormonaaliset toiminnat ovat epäta-sapainossa. Esimerkiksi adrenaliinitaso laskee ja elimistö tuottaa liikaa ”masennushormoni” kortisolia.

Käyttäytymistason muutoksia saattavat olla muun muassa ihmis-suhdevaikeudet, joita negatiivinen stressi ruokkii. Ne heikentävät elämän hallinnan tunnetta ja lisäävät sairastumisvaaraa.

Huippuvauhdissa nääntyySuomesta halutaan kehittää huippusuorittajien maa. Urheilussa, tieteessä ja taiteessa huippusuoritus syntyy rasituksen ja palautu-misen optimaalisesta suhteesta. Sen sijaan työelämässä työn huo-koisuutta pyritään entisestään vähentämään.

Kasvatustieteilijä Kari Uusikylä on verrannut työelämän huip-puvauhtia maratonjuoksuun, jossa jokaisella satametrisellä vauhdin pitäisi kiihtyä. Sillä tavalla ajetaan ihmisiä loppuun ennen maalia.

Liiketaloudellisesti se saattaa olla jopa edullista, mutta ei yhteis-kunnallisesti. Vaikutukset sysätään yhteiskunnan piikkiin. Miten tämä on mahdollista, kun tiedämme ihan riittävästi työhyvinvoin-tipanosten upeista takaisintuottonumeroista? Kunnolla toimiva henkilöstöpolitiikka ja johtamisjärjestelmät hyödyttävät työnan-tajia. Ymmärrys asioiden keskinäisestä kohtalonyhteydestä tun-tuu ohuelta.

Vastuuta sysätään yksilöilleJo vuonna 2004 työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt sopi-vat Euroopan Unionissa työperäisen stressin ehkäisystä. Puitesopi-muksella ei ole direktiivin voimaa. Se ei velvoita unionin jäsenmai-ta sovittamaan omaa lainsäädäntöään direktiiviin.

Kyse on ohjausasiakirjasta, jota jäsenmaiden työmarkkinajärjes-töt soveltavat keskinäisen sopimuksen pohjalta. Tarkoituksena oli kuitenkin, että puitesopimuksesta seuraisi tekoja.

Suomen työmarkkinaosapuolet kykenivät erittäin laihaan so-puun stressintorjunnan rajoista. Työnantajajärjestöt ja ammatti-yhdistysliike julkaisivat yhteisen suosituksen työperäisen stressin ehkäisytoimista. Paperilla ei ole lainsäädöksen voimaa, mutta on-han se sentään muodikas ”informaatio-ohjausväline”.

EU:n tasolla tehdystä puitesopimuksesta on jo 10 vuotta, laihoin tuloksin. SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki tunnus-taa, että tällä hetkellä hän on kovin pessimistinen jatkonkin suhteen.

Euroopan työnantajajärjestöt pyrkivät yksilön vastuuttamiseen. Mitään sellaista ei sovita sitovasti, mistä työnantajalle tulisi vastuu-ta. Unionin tilaamat tutkimukset eivät ole kelvanneet työnantaja-puolelle, vaikka niissä on osoitettu miljardien kustannukset tuki- ja liikuntaelinsairauksista, joihin muiden psykososiaalisten tekijöi-den lisäksi liittyy myös stressikuormitus.

Terveemmän työelämän odotteluun saattaa sujahtaa vuosikym-men, ja silloin muutosta avittaa vääjäämättä Suomea ahdistava työ-voimapula. Raili Perimäki ennustaa, että ennen käännettä voimme joutua kokemaan vielä kovenevia aikoja. n

Auta edes itseäsiTyöstressi on suurimmalta osaltaan lähtöisin yhteis-kunnasta ja erityisesti työelämästä. Siksi olisi naiivia ja vastuutonta korostaa pelkästään yksilöllisiä sel-viytymiskeinoja. Jotakin voi jokainen toki tehdä työ-stressin ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Ensi aske-leet ovat arkipäiväisiä ja helppoja. Tässä pikku vihjeitä:• Kun ruokailet, älä lue, älä puhu puhelimeen tai

tekstaile.• Keskity siihen mitä teet: työnnä ajatuksissa taka-alal-

le kaikki, mikä juuri nyt ei vaadi huomiotasi. Har-joittele tätä keskittymällä hengitykseesi. Tarkkaile hengitysrytmiäsi, hengityksen syvyyttä ja mitä ke-hon alueita aktivoit hengittäessäsi. Vaihtele sitten hengityksen syvyyttä ja nopeutta.

• Vahvista itseluottamustasi palauttaen mieleesi mu-kavia pikku onnistumisen hetkiä elämästäsi. Yhdistä muistelu hengitykseen ja tarkkaile, mitä aistimuksia onnistumisen muistelu aiheuttaa. Mitä näet (vaik-kapa silmät suljettuina), mitä kuulet, mitä kehos-sasi tunnet kun olet onnistunut?

Näistä on hyvä aloittaa. Jos haluat kohentaa oloti-laasi pysyvästi, perehdy enemmän itseapuharjoituk-siin. Vakavaksi kehittyneestä työstressistä kuntoutu-miseen tarvitaan aina ammattimaista apua, esimer-kiksi työterveyshuoltoa.


U uden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevai-suudessa. Järjestöä synnyttäville 49 liitolle on myös tärkeää, että nuoret ottaisivat muutoksen omakseen,

Heikkala toteaa.Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattilii-

tot – mukana myös Rautatievirkamiesliitto – edustavat yhdes-sä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa: – Hankkeeseen osallistuu liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuo-lelta. Mukaan voi edelleen liittyä uusia liittoja, Heikkala kertoo. Toukokuun lopulla kokoontuneet liitot tarkensivat hankkeen ai-kataulua ja päättivät järjestön strategiasta. Seuraava liittojen ko-kous pidetään marraskuussa ja sitä ennen hanketta vievät eteen-päin työryhmät.

Keskusjärjestöhankkeessa painotetaan tulevaisuuden työelämää

Teksti Soile Olmari Lähteet ja kuva SAK

Uuden keskusjärjestön tavoitteet• Vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien ta-

loudellista ja henkistä hyvinvointia.• Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oi-

keudenmukaisuutta.• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen roolia

työelämän uudistuksissa.• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteis-

kuntavaikuttamista.• Vahvistaa edunvalvonnan ennakoivuutta.• Tehostaa keskusjärjestön toimintaa ja

edunvalvontaa.• Ennaltaehkäistä liittoja sopimusrajariitoja.• Selkeyttää keskusjärjestön ja liittojen työn-

jakoa.

Uutta palkansaajien keskusjärjestöhanketta vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla.

Toiminta käyntiin 2017 alussaAiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016 ja varsinaisen toimintansa uuden organisaati-on on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa.

Selvityshanketta ohjaavan ryhmän puheenjohtajana toimii Jul-kisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elo-ranta. Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetää Julkis- ja yksityis-alojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

Selvitystyötä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikes-kusjarjesto.fi. n

Uuden palkansaaja-keskusjärjestön selvi-tyshankkeen projekti-päälliköksi valittu yh-teiskuntatieteiden toh-tori Juha Heikkala on työskennellyt ennakoin-nin asiantuntijana val-takunnallisessa liikun-ta- ja urheiluorganisaa-tiossa Valossa. Hänen mukaansa keskusjärjes-töhankkeen avainsano-ja ovat moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja kansainvälisyys: – Kes-kiöissä ovat myös kou-lutus ja merkitykselli-nen työ.



K esäaika voi viivästyttää hakemus-ten käsittelyä, kun hakemusmää-rät kasvavat moninkertaisiksi ly-

hyessä ajassa. Monien kouluissa työsken-televien määräaikaiset työsuhteet päättyi-vät toukokuun lopussa ja useissa toistai-seksi voimassa olevissa koulutyöntekijöi-den työsopimuksissa on sovittu työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä koulu-jen loma-ajaksi.

Kesälle osuu yleisesti myös paljon lo-mautuksia. Hakemusten käsittelyajat voi-vat olla sen takia pidemmät kuin muina vuodenaikoina.

Edellisvuosien kokemusten perusteella kassassa on valmistauduttu monin eri ta-voin kesän lisääntyviin hakemusmääriin. Tästä huolimatta hakemuskäsittely voi het-kellisesti ruuhkautua, etenkin kun hake-musmäärät ovat jo alkuvuodesta 2015 ol-leet voimakkaassa kasvussa ja hakijoiden määrä on lisääntynyt huomattavasti jo en-nen kesääkin.

Varmistat oman hakemuksesi mahdol-lisimman nopean käsittelyn toimittamalla hakemuksen hyvin täytettynä ja asianmu-kaisilla liitteillä varustettuna. Kesällä esi-merkiksi väärälle ajalle toimitettu palkka-todistus voi viivästyttää huomattavasti kä-

Päivärahahakemusten käsittely työttömyyskassassa

JHL Työttömyyskassan yhteystiedotJulkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaPL 100, 00531 HELSINKIFax 010 770 3235https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/

Teksti JHL Työttömyyskassa

sittelyä, koska myös palkanlaskijat lomai-levat kesällä eikä palkkatodistukseen saa-da täydennystä sinä aikana. Lisäselvitys-ten pyytäminen jäseneltä itseltään tai pal-kanlaskijalta saattaa viivästyttää päivära-han maksua jopa viikkoja.

Seuraa sähköisen hakemuksesi käsittelyäVoit myös nopeuttaa oman hakemukse-si käsittelyä toimittamalla hakemuksen ja sen liitteet sähköisesti eWertti Nettikassan kautta työttömyyskassalle. Saat heti hake-muksen lähetettyäsi vahvistuksen siitä, että hakemuksesi on vastaanotettu ja voit alkaa seuraamaan reaaliaikaisen käsittelyaikati-lannepalvelun kautta oman hakemuksen tilannetta suhteessa kassan yleiseen käsit-telytilanteeseen.

Hakemukset käsitellään saapumisjär-jestyksessä, joten käsittelytilannepalvelun seuraaminen on luotettava tapa seurata ti-lannetta.

Työttömyyskassa toivookin, että haki-jat seuraisivat hakemuksensa käsittelyä itse käsittelytilannepalvelun kautta eivätkä soit-taisi puhelinpalveluun pelkästään oman ha-kemuksen käsittelytilannetta selvittääkseen. Hakemusta ei myöskään voida puhelun pe-

rusteella käsitellä jonon ohi vaan ne käsitel-lään saapumisjärjestyksessä.

Lyhennetty puhelinpalveluaika kesälläTyöttömyyskassan henkilökohtainen puhelinpalvelu palvelee kesällä 29.6.–31.7.2015 välisenä aikana klo 9–11. Täl-lä pyritään osaltaan varmistamaan hake-musten mahdollisimman nopea käsittely. Puhelinpalvelussa voi kuitenkin esiintyä ajoittain ruuhkaa.

Moniin asioihin löytyy neuvot ja oh-jeet myös työttömyyskassan sivuil-ta osoitteesta www.jhl.fi/tyottomyys-kassa. Sieltä löytyy esimerkiksi työt-tömäksi tai lomautetuksi jääneel-le ohjeet hakemuksen toimittamiseksi. Työttömyyskassalle voi laittaa helposti viestejä ja kysymyksiä eWertti Nettikassan kautta ja niihin pyritään vastaamaan aina mahdollisimman pikaisesti. Kassan yleistä sähköpostiosoitetta ei omien hakemusasi-oiden hoitoon kannata käyttää, koska tätä yhteyttä ei ole salattu eikä tietoturvasyistä kaikkiin sitä kautta tulleisiin kysymyksiin voida vastata.

Työttömyyskassa toivottaa aurin-koista kesää kaikille jäsenille! n


Osallistujan nimi ja laskutusosoite:

Puhelin ja sähköposti:

RVL:n osasto:

2hh majoittuu:

3–4hh majoittuu:

Toiveet samaan huoneeseen (2, 3 ja 4 hengen) majoittuvista:

Erityistoiveet, ruokavaliot ym.:

Ilmoittaudu 19.6.2014 mennesssä!

Bussikuljetukset Kolille Joensuun asemalta Pe 31.7.2015 klo 14.00 hlö Pe 31.7.2016 klo 18.00 hlö

La 1.8.2015 klo 12.00 hlö En tarvitse bussikuljetusta

Paluukuljetus Joensuuhun hotelli Kolilta Su 2.8.2015 Klo 12.00 hlö En tarvitse bussikuljetusta

KESÄPÄIVÄPAKETIT / henkilö 2 hengen huoneissa Jäsen Ei jäsen pe–su 119 € pe–su 255 € la–su 30 € la–su 135 € 1 hengen huoneissa Jäsen Ei jäsen pe–su 220 € pe–su 357 € la–su 80 € la–su 215 € Työtön jäsen saa 50% alennusta pakettihinnasta. Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita.Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Täytä ilmoittautumislomake, tallenna ja lähetä sähköpostin liitteenä: [email protected]

RVL:N KESÄPÄIVÄT 31.7.–2.8.2015Hotelli Koli


RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussaRautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tar-jolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain-kotisäätiön kautta.

Lomatuen suuruus on 400,00 euroa.

Tuen myöntämisperusteet

• Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen.

• Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen.

• Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista, ei pelkästään majoituksesta.

• Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista.

• Tuen saajan on itse hoidettava varaukset loma- paikasta.

Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi-mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Loma-kohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä. Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu.

Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa käyttää toisen henkilön hyväksi.

Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeri-ön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden.

Vanhainkotisäätiön hallituskäsittelyn jälkeen ilmoitus päätök-sestä lähetetään tukea saaville.

Lähetä hakemuksesi 15.7.2015 mennessä Anne Aalto-Mäkelälle, Rautatievirkamiesliitto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.

Lisätietoja antaa Anne Aalto-Mäkelä, puh. 040 5479 049.

RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKILomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.

HA

KI

JA

T

ÄY

TT

ÄÄ

HENKILÖTIEDOTNimi: Henkilötunnus:

Lähiosoite:

Puhelinnumero:

TALOUDELLINEN ASEMA

Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa

LOMATUETAikaisemmat lomatuet:

en ole saanut lomatukea olen saanut (vuosi ja järjestö):

Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö):

Perustelut kuntolomatuen saamiseksi:Päiväys ________/_________ 2015

Hakijan allekirjoitus:


KILJAVAN KESÄ 22.6.-3.7.2015Kiljavan kesän harrastekursseilla iloa huvia ja hyötyä kaiken ikäisille. Jäsenetuhinnat RVL:n jäsenille 2 päivän kurssi täysihoidolla 60 € tai 5 päivän kurssi täysihoidolla 132 €Katso kurssitarjonta ja ilmoittaudu pian www.kio.fi tai [email protected]

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava (Nurmijärvi) p. 09 276 251


Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen, 029 450 7095 on lomalla

6.–25.7. Sijainen on Kari Tervo, 040 571 7085.

VR-Yhtymän RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala, 040 863 4298 on

lomalla 22.6.–11.7. Sijainen on Marjut Pykälä-aho, 050 412 8133.

RVL eläkeläisjäsenten jäsenmaksu maksuun vasta syyskuussa

RVL:n laskutusohjelmaa ei ole saatu vielä käyttöön johtuen ohjelmatoimittajan teknisistä ongelmista. Jäsenlaskut vuoden 2015 jäsenmaksusta lähetetään aiemmin ilmoitetusta poiketen vasta syyskuussa.

RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun

Hyvää kesäaikaa!

Kiitän saamastani tunnustuksesta RVL:n osastoja, valtuustoa ja hallitusta jäädessäni pois pääluottamusmiehen tehtävistä ja siir-tyessäni eläkkeelle 1.12.2015. Hyvää kesää jäsenistölle.

T. Henry

RVL Ristikko 2/2015RVL Ristikko 2/2015


>> Palauta tämän ristikon vastauksesi yhteystiedoilla varustettuna 30.6.2015 mennessä osoitteella RVL, Soile Olmari, John Stenber-gin ranta 6, 00530 Helsinki tai [email protected]. Arvomme loppuvuodesta kaikkien neljän tänä vuonna ilmestyvän ristikon oikeat ratkaisut palauttaneiden kesken kolme 300 euron lahjakorttia.

►Jutunjuuri

Tavataan taas – yhdessä tekemisen iloa

Tuula JakonenRVL:n eläkeläisjäsen

Muutama viikko sitten vietettiin talkootyön viikkoa. Viik-koteemoja on monenlaisia mutta tämä tuntui omalta ja tutulta. Varsinkin parin viimevuoden aikana olen tunte-

nut, miten paljon vapaaehtoistyö tuottaa hyvää mieltä, ystävyyssuh-teita ja mielekästä ajanvietettä. Nyt kun takana ovat työn ja lomailun määräämät ajat, ovat tilalle tulleet omien valintojen mukaiset askareet.

Talkoilla tekeminen – monimuotoinen vapaaehtoistyöVapun aattona leivoimme muhkeita vappumunkkeja talkoilla myy-jäisiin, joiden tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen. Puolen päivän urakoinnilla mukavassa naisporukassa paistettiin noin tuhat munk-kia. Ne menivät kaupaksi kahdessatoista minuutissa!

Naapurikylän naiset ompelivat noin 400 kangaskassia erään konfe-renssin esitemateriaaleille. Niistä tuli hittituote. Miehet kokoontuvat omiin touhuihinsa kylätalojen ja metsästysmajojen polttopuita kop-simaan ja tekemään kunnostustöitä etenkin mökeillä ja veneillä. Mo-nille tuttua naapuriapua.

Taajamien tien varsien ja yleisten alueiden siivoustempauksissa ollaan mukana vauvasta vaariin. Monet auttelevat vanhuksia piha-töissä ja kauppareissuilla. Näihin välttämättömiin, merkityksellisiin ja talkootöiksi sopiviin asioihin tarttuminen vapaaehtoisvoimalla ei vie kenenkään työpaikkaa. Ne ovat sosiaalista kanssakäymistä suu-rella sydämellä. Uusia tuttavuuksia syntyy. Työstä saatu aito yksin-kertainen kiitos koskettaa aina.

Seuraava mielenkiintoinen talkootapahtumamme on Kajaani-Kuusamo viitostien varrella Suomussalmella, jossa Hiljaisen kan-san – taiteilija Reijo Kelan tilateoksen – noin 900 heinäpäähahmol-le vaihdetaan vuodenajan mukainen vaatetus.

Siellä on varmasti hauskaa, luovuus valloillaan ja paljon ahkeraa väkeä. Tulevan kesän aikana Hiljaista kansaa pysähtyy taas ihmette-lemään ainakin toistakymmentä tuhatta matkailijaa.

Virta on poikki, ei saada yhteyttä...Lyyli-myrsky pimensi muutama viikko sitten Kainuun ja osan Poh-janmaata. Tuli selväksi, miten haavoittuva talous pitkän sähkökatkon aikana on. Radio, tv ja valot pimenivät, puita kaatui ja kattoja lenteli

taivaan tuuliin. Mökiltä hävisivät puhelin- ja nettiyhteydet, facebook ja email mykistyivät kun tukiasemiltakin loppui virta.

Puuhella pelasti lämmityksen ja ruuanlaittamisen. Varaparistot olivat arvatenkin loppu tai hukassa. Siispä autoon ja kylälle ostoksil-le. Mutta eipä kaupassa tai kioskissa toiminut maksupääte eikä kassa. Kioskin oven pielessä vilahti silmiin jotain yllättävää. Piti palata ja katsoa komeita julisteita tarkemmin. Ihmisen kokoiset Kivimiehet-hän siinä rouheissa sinisissä essuissaan kutsuivat sisälle ostamaan ju-naliput kesämatkoille. Lähin kokonaisvaltaisesti palveleva perintei-nen lippukauppa onkin pohjoiseen päin yli sadan kilometrin päässä ja etelään päin en edes tiedä missä.

Katsoimme Kivimiesten kanssa toisiamme hämmentyneinä yl-lättävästä kohtaamisesta, kauas kiskoista kulkeutuneina. Junaliiken-teen ääniä olenkin kaivannut, vaan että oikein Kivimiehet tulivat ky-lälle! Olivatkohan ne karanneet perinteisiltä paikoiltaan ja hajautu-neet hommiin ympäri kesäsuomea kuultuaan VR Pääkonttorin tu-levasta muutosta.

Onko tapanasi pitää mökkipäiväkirjaa? Suosittelen kokemuksesta ja nimenomaan käsinkirjoitettua paperiversiota totuudenmukaisin sa-nakääntein. Sitä eivät haittaa ukkosilmojen romauttamat virtakatkot.

Päiväkirja osoittautuu ajan saatossa hauskaksi tallenteeksi tapah-tumista, joihin myöhemmin on mukava palata. Ainakin jos jostain kumman syystä ilmenee erimielisyyttä remontin tai muiden elämän-makuisten asioiden muistelussa. Säilyypähän vapaa-ajan kodin histo-ria jälkipolville. Sähköiset blogit eivät vedä vertoja tälle terapeuttiselle ajatuksien jäsentelyn tuotteena syntyneelle lokikirjalle.

Pääskysestä ei päivääkäänSuosittelen lomalla puutarhaa ja mökkilomailua kuntosaliksi, haravaa ja lapiota personal trainereiksi, saunaa sielun hoidoksi. Talven aika-na kertyneet pahimmat rosot höyläytyvät sopivan sileiksi näillä kon-steilla. Kukoistakoot kukat ja heinät! Välillä on terveellistä vain olla.

Kun naputtelin tätä Jutunjuurta, livahti avoimesta mökin ovesta haarapääskynen sisälle. Se tuli kertomaan tulleensa oikeasti perille asti. Niin kuin teki viime keväänäkin. Oliko sama lintu? Totta kai, iha-na viserrys! Sain sen jopa valokuvattua ennen kuin se puikahti oves-ta ulos taivaan tuuliin. Kesän makuista oloa! n



Keskikesän kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun osas-ton väki vieraansa Kolille ter-

vetulleeksi moikkaa. Monille kau-nis paikka lienee entuudestaan tuttu, mutta tuskinpa hirveesti haittaa, jos Ukko-Kolin laella maittaa näkymät ja juttu. Ihailla suat Pielisen pintoo eikä sille tuu hirveesti hintoo, kun perjan-taina illasta odottelet sinisten blues-sävelten ”viiltävän” rintoo.

Lauantaina päivällä oisi näytel-män kahtomisen vuoro ja luulen-pa, että esitystä säestää iloisesti nau-

RVL:n superviikonloppu Kolilla 31.7.–2.8.

Oho –

rava rautatieläisten väki, kun taus-talla suattaa kukahtoo sopivasti Kolin käki. Illemmalla vietetään pääjuhlaa: pöydät notkuvat perin-teisiä pohjoiskarjalaisia herkkuja, ja ruokailun lomassa voi lähetellä tu-tuille vaikka maistuvia terkkuja. Kyllä se biletyksen aikakin koittaa; kaikki-han jaksavat ruokailun jälkeisen vä-symyksen voittaa.

Muusta viikonlopun ohjelmasta ei kannata huolestua liikaa, kai-pa järjestäjät pääsevät hiukan ”äl-lyyttämmään” vierailevaa firman

renkiä tai piikaa. Sunnuntaina al-kavat pakostakin kotimatkat, jol-loin otetaan juhlinnasta hatkat. Yksi asia on jo viime kesänä hoidet-tu; hyvää säätä haltijoilta tilattu, joten juhlia ei ainakaan tästä syystä ole ennakkoon pilattu!?

Tulostasi Kolille pikaisesti päätä tai muuten saatat ilonpidosta ilman paikkaa jäädä.

Tervetuloa, tervetuloa, tulgua ter-veh, tervetuloa! RVL Joensuun osasto

rvl - rautatievirkamiesliitto · tyväksi 28.2.2016. vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan...

Documents