rssN 0355-3779

INSTITUUTTI . MIGRATIONSINSTITUTET . INSTITUTE OF MIGRATION

Research in Finland

liikkeelld 1 600-luvulla

ie Hertzela Ghild of

Karelian Fever

Fair 1992

- Notices

1991

4

SIIRTOLAISUUSMIGRATION

Siirtolaisuus - MigrationlE. wosikerta - lEth year

Siirtolaisuusinstiluutti o Migrationsinstitutet o Institute of MigrationPiispankatu 3, SF-20500 Turku, Finlandpuh"/tel. (9)21-3L7 536, fax (9)21-333 460

c Pddtoimittaj al Editor-in- Chief Raimo Narjuso Toimitussihteeil Editoial Assistant : Taimi Sainioo Toimittaj at I Editon: Maija-Liisa Kalhama, Timo Virtaneno TaittolLav-Out: Anrte Virtaneno Toimituslatnt al Editorial Bo ard: Si irtolaisuusi nstituutin h all i tus/

Administrative Board of the Institute of Migrationo Tilaushinta 40 ml</vuosi (4 numeroa), PSP Tu 495 90-3o Subsciptbns.'Finland and Scandinavia 40 FIM,

other countries $12.00 ayear (4 issues)

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/Administrative Board of the Institute of Migration

Relrtori (SSKH) Tom Sandlund,Abo Akademi ja Helsinginyliopisto, puheenjohtaja

Professori ErkkiAsp,Turun yliopisto

Toiminnanj ohtaja M art ti H tiikio,Suomi-Seura r.y.

Liihetystone uv os luha Knuuttila,Ulkoasiainministeri<i

Apulaisprofessori O//i Ku lt qlahtiTampereen yliopisto

Neuvotteleva virkamies Rrto Laakkonen.Tyciministerio

Rakennusne uv os Raimo N arj us,Suomen Maakuntien Liitto

Apu laisprofe ssori M anin Pa ne lius,Opetusministerio

Ohjelmajoht aja Aimo Pulkkine n,Viiestriliitto

WM Tuula Rosas,Turun kaupunki

KcnsL'Juuret Suomessa 1992 -tapahtumat keriii- Cover.' Roots in Finland 1992 events will gather to-vAt vhteen suomalaisia ia suomalaisten iiilkeliiisiii eether Finns and the descendants of Finns fromeri iuolilta maailmaa. (Snf,VOOf: Surinri; different parts of the world. (Institute of Migration,

photo collections)

Olavi Koivukangas,johtaja, virkavapaallaDirector, off duty

Raimo N*jnsvs. johtajy'Director

Timo Wrtanen,va. tutkimussihteeri/Research Secretary

Maija-Liisa Kalhama,

Henkiltikunta/StaIT

Anne WrTanen,toimistovirkailija/Administrative Clerk

Tutkimus- ja toimistoapulaiset/Research and Office Assistants:

Jaakko Alalqld, Leena Hastela,Vesa Loponen, Ritva Rantanen

Tutkijat/Rese arch Officers :Minna Domander, Jouni Korkiasaai

osastosihteeri/Departmental Secretary cjj_r- r .s"i!,!:tgi,_a -_,D _ : _.. _*-'

ti#,'tr:;!;;;:"n'migranr Regisrer:tolmlstoslnteerVr1ureau )ecretary toimistoiihteeri6ureau Secretary

Tqimi Sainio, Sirkka-Liisa Lauila, Elisabeth UscianovtallentajaVComputing Officers

Grafia Ov. Turku 1991

Seminaareista Sukumessuihin

6tiirtolaisuusinstituutin tehtiiviinii on siirtolaisuuteen ja koko muuttoliikkeeseenDkohdirtuuan tutkimuksen edistdminen ja huolehtiminen siitd, ettd muuttoliik-keeseen kohdistuva tutkimus tuottaa yhteiskuntapoliittiselle suunnittelulle japAatoksenteolle tarvittavat tiedot. Siirtolaisuus aiheuttaa myris paikan piiiilliitapahtuvaa tutkimustarvetta, josta syystii instituutti on tiillii hetkellti vailla vakituistajohtajaa. Siksi instituutti joutuu mycis muistamaan johtajansa 50-vuotispiiiviiii hdnenollessaan kirjaimellisesti matkoilla.

Tunnettuna kotiseutumiehenii hiin on ollut mycis juuristaan kiinnostunut ja siksiolemme olleet mukana hdnen omaa kotiseututuntoaan kohottamassa. T?issii tilan-teessa emme kuitenkaan voi muuta kuin symbolisesti nostaa hiinelle riittiiviin kor-kealle hattua, jotta se ulottuisi pitkiin miehen pddn tasalle. Siirtolaisuusinstituutti jasitii liihellzi olevat ovat ndet syntymdp2iiviilahjaksi pukeneet pohjalaisen Koivukan-kaan maakunnan kansallisasuun helavydtii ja hattua myriten.

Vuonna 1992 Suomi viettii?i itseniiisyyden 75-vuotisjuhlaa yhtenii teemana juur-ten kiytiiminen. Instituutti on monella tavalla mukana juhlavuoden tapahtumissa.Kotiseutupiiivill2i Alajiirvell?i ja Joensuun musiikkitapahtuman yhteydessii jiirjestdm-me "kiydd Juuresi" -nAyttelyn, joka on samalla ennakkomainontaa instituutin sa-maan asiaan liittyvAan Sukumessut-pii?itapahtumaan teelle Turussa.

Sukumessut oli alunperin tyonimi siirtolaisrekisterin kiiyttri?i ja sukututkimustakiisitteleviille seminaarille. Mydhemmin piiiidyttiin kuitenkin siihen, ettd koko per-heen messutapahtumana oikea tieto sukututkimuksen keinoista ja mahdollisuuksis-ta voisi mennd tehokkaammin perille juuristaan kiinnostuneelle suurelle yleisrille.Sukumessut jiirjestetiiiin yhdessii arkistolaitoksen, Suomen ev. lut. kirkon, Su-kuseurojen Keskusliiton, Sukutietotekniikan ja Suomen Sukututkimusseuran kans-sa siten, ettd Turun Messut alan asiantuntijaorganisaationa huolehtii messujen kiiy-tdnnon toteutuksesta.

Messuihin liitryy lukuisa joukko oheistapahtumia. Myris perusajatus tieteellisestiiseminaarista on jiiljellii. Se jiirjestetiidn messuihin liittyviinii yhdessii Turun ke-sayliopiston kanssa. Messuilla sukututkimusseurat ja sukuseurat esittelevdt sukutut-kimusohjelmiaan ja niistii saatuja tuloksia. Messuilla on kiiytossii kirkonkirjoja ja ins-tituutin siirtolaisrekisterit, jolloin jokainen voi asiantuntijain opastamana tarkistaa,mitkii tiedot suvun vaiheista rekistereihin sisiiltyviit.

Esimerkiksi amerikansuomalaisten lehdissii julkaistavien ennakkoilmoittautu-mislomakkeiden avulla on tilattavissa seurakuntien ja siirtolaisrekisterin sisiiltiimiittiedostot, jotta ruuhkaa messupdivinii voitaisiin valttaa.

+.

Sukumessut on instuutin toiminnassa kokonaan uuden tyyppinen toimintamuoto.Toiminta jossa instituutti ottaa kontaktia suoraan niin maamme rajojen siseill?i asu-viin kuin muuallekin siirtyneisiin kansalaisiin. Tulee olemaan mielenkiintoista ndh-di! miten suuri joukko juuristaan ja sukutapahtumasta kiinnostuneita tulee niin su-kumessuille kuin Juuret Suomessa -pdiitrisjuhlaan Helsinkiin.

Raimo Narjus

The Quest for Lost Roots:Scholarship and the Family Fair

1t is the task of the Institute of Migration to promote research into all the variouslforms of migration, and to ensure that through migration research, planning anddecisions in social policy can be based on access to the necessary information. Inorder for these tasks to be achieved, research needs constantly to be carried out'inthe field'; one consequence is that this year the Institute is without its Director, whose50th birthday has been celebrated in New Zealand, at a considerable distance fromhis roots.

One of the themes around which Finland is celebrating the 75th anniversary ofher independence in 1992 is precisely the quest for roots. The Institute of Migrationis closely involved with the events being arranged for Roots in Finland 1992, and willbe represented at both the Ostrobothnian regional fair in Alajarvi and the JoensuuMusical Festival with an advance showing of the Find Your Roots Exhibition befo-re the Institute's main contribution to the year, the Family Fair in Turku at the endof July.

The Fair was originally planned simply as a seminar dealing with the EmigrantRegister and genealogical research;but after consideration, itwas decided that a full-scale fair aimed at the entire family would be a more effective means of getting in-formation about the methods and possibilities in genealogical research across to awider public. The Fair is now being organized in collaboration with the EvangelicalLutheran Church of Finland, the National & Provincial Archives in Finland, the Ins-titute of Migration, Sukuseurojen Keskusliittory (Federation of Family Associatioru),Sukutietotekniikka (Society of Computing Genealogt), and Suomen Sukututkimus-seura ry @innish Genealogical Society), with the Turku Trade Fair Center handlingthe practical arrangements.

There will also be awide range of other events organized to coincide with the Fair;nor has the original idea of a seminar been abandoned: this is being held jointly withthe Turku Summer University. At the Fair, the various genealogical research asso-ciations, and the associations linked with particular families and 'clans' in Finland,

will be able to present their programs and operations and the findings they have ob-tained. The Church of Finland will be bringing parish registers and similar recordsto the Fair, and the Institute of Migration will be able to introduce people to the Emi-grant Register, so that interested visitors will be able to receive expert guidance intracking down the historical information which can be found in the archives.

Registration forms are being published (for example in the Finnish press in NorthAmerica), with which visitors can reduce the rush at the Fair itself by booking infor-mation from parish and Institute of Migration archives in advance.

Nothing quite like the Family Fair has even been arranged by the Institute befo-re: making direct contacts with both the population here at home in Finland and tho-se who have left this country for new homes abroad. It will be fascinating to see howmany people will respond to the call of their origins, either at the Family Fair in Tur-ku or the culminating events in Helsinki of the Roots in Finland L992 campai.gn,

Raimo Narjus

Kiitiimme lukijoitammekuluneesta vuodesta

ja toivotammeOnnellista Uutta Vuotta!

We thank our readersfor the ending year

and wish youa Happy New Year!

+.--

Yrjii Blomstedt

Changing Uses in theGenealogical Researchin Finlandnrhe first written and prevailed authen-I tic documents concerning Finnish his-

tory are very young in comparison withother countries. They are from the begin-ning of the fourteenth century. In dearthof sources we know just a few scatteredfragments of the genealogies of the earlymedieval Finns. Some of the more imagi-native historians have, of course, tried tolead the origins of our ancient nobilityeither to the pagan chieftains of the Fin-nish tribes or to the Swedish crusades inSaint Erik's and Saint Henry's retinue inthe twelfth century. I would say: withoutany scientific reliability. There doesn'texist any genuine family genealogies fromthat time. Naturally, most people knewabout their ancestors and relativesthrough generations, but this knowledgeremained unwritten. It was stored asfamily tales in old persons' minds. Fromthe documents, prevailed either in originalor copies, the younger generations couldsketch up their genealogical pedigreesfrom the old noble families.

The use of genealogy was in old timesmainly connected with legal matters. Theso called forbidden degrees were impedi-ments to marriage. The law of inheritancehad its special provisions making

Yrj6 Blomstedt, Ph.D., retired hofessor ofHistory of Finland and Scandinaviq Univer-sity of Helsinki.

genealogical knowledge and even researchnecessary.In the beginning, the right to in-heritance was nearby unlimited, and whena family estate was sold or for other rea-sons going outside the family circle, thereexisted the right of redemption for thenearest kinsmen. In difficult disputesabout the inheritance, old men or womenwere the best witnesses before the court.Their memory could reach very far, butvery often they just told old tales.

When the continental notions of therules of the hereditary nobility penetratedthe simply structured society here in thefar north, they were contrasted to an ear-lier freedom from other duties for thosewho fulfilled equestrian service. Theadvantages of nobility were so valuable -for instance the exemption from land taxa-tion - that there was a vast horde of menand widows trying to enjoy the rightswithout doing the duties. When the maleline bloomed out the maternal ignoble de-scendants were claiming the rights to no-bility, while they inherit the noble estate.The continental manner of grantingpatents of nobility to distinguished per-sons and giving them letters with coats ofarms, was breaking the nature of nobilityas a case of service and counterservice.And then, in 1569, the priviledges for thenobility of John the Third closed the boun-daries around the nobility. It became an in-registrated corporation of noble and en-

nobled or naturalized families. This notionof nobility required reliable genealogicalpedigrees. Those kinds of survey were al-ready made during the Reformation Era,and used for legal purposes.

There was after the usurpation of powerby Gustavus Wasa a practical need for re-liable genealogies. As a part of the refor-mation the new king was reducing the oldpossessions of the Church to the crown.The noblemen wanted to share the prey.They claimed proprietary rights to suchestates which had been bequested to theChurch for expressed purposes, for in-stance here in Finland to grant livelihoodto a family member, who had entered theOrder of St Bridget's nunnery at Naantali(Nldendal). The sister in question hadpassed away decades ago, but the monas-tery wall still keeping the estate gives asproventa for her. The claimants of suchestates documented their rights withgenealogical tables and pedigrees, and, onthe other side, the royal secretaries likefamous Rasmus Ludvigsson in the chan-cellery collected genealogical evidence forthe defence of the interests of the crown.They worked very seriously on the medi-eval documents to get reliable knowledgeof the family relations among the nobility.Most of those genealogies are of coursedealing with Swedish families in Sweden,but for instance among this material thereis also a Finnish Family Book, FirckaSkihbokrn, in the genealogical collectionof the Swedish National Archives. Thegenealogy as a research work was mostly apractical activity in the beginning. Its aimsand purposes were to serve thejudges andthe courts as useful and necessary materialto find the most righteous solutions.

But genealogical research has neverbeen only and purely a practical one. Toknow details and backgrounds, to accom-plish the knowledge to higher fulfillmenthas always and in every field been a

Siirtolaisuus - Migration 4/1991

pleasure and to nourish the human endlesscuriosity has also been a pleasure, too.When the House of Nobles in the begin-ning of the 17th Century was founded inStockholm and the genealogical pedigreeswere collected and built up, private ama-teurs were often used as sources. Thefamous Finnish warlord. Colonel AxelKurck was in his time known as the bestauthority of Finnish noble families, and hisintimate knowledge was for great helpwhen the Directors of the House of Noblesworked out the genealogies for the Finnishfamiiies. During the following centuries,the genealogical research in Finland hasworked further on those noble genealo-gies, and the knowledge in that field isnearby without any greater gaps. From the1820's there exists our own House ofNobles in this Grand Duchy Finland, andone of its tasks has been to carry ongenealogical research, with great success.The great names on this field are OscarWasastjerna, Tor Carpelan and Jully Ram-say.

From noblemen over to the priests andministers: In 1660, the newly nominatedbishop at Turku, the Swedish-born Jo-hannes Elai Terserus was on his firstroutine inspection journey through thenorthern parts of his bishopric. Movingslowly from one clerical residence toanother he had time enough to notice thata major part of the priests were connectedwith each other through strong and mul-tiply ties of kinship. He found out that apeasant living in ̂ the time of GustavusWasa. called Erik Angerman Sursill, in thevillage Viisterteg in the parish of Ume6 inNorthern Sweden, was the common pro-genitor of a vast offspring on the Finnishside of the Gulf of Bothnia, among themnearby the whole ministry of Os-trobothnia. Terserus tried to write downall the information he got. He was not onlyinterested in genealogical matters. He had

+

Changing usas in tho Cionaalogical Flesoarch in Finland

in mind the idea of historical and topo-graphical description of the province ofOstrobothnia with geographical and his-torical details, with lists of the priestshence the reformation and short biogra-phies over thenl lists over all peculiarevents and over the antiquities in eachparish, not mentioning the population andboundaries of each parish, its seas andrivers, roads and most significant memora-bilities. This work was continued by others,but it remained however unfinished andwithout a final revision.

There was also a genealogical part inthe manuscript, nowadays commonlyknown as Genealogia Sunilliana, but ear-lier as The Family Register of the SeversSursill-Sisters. During the followingnearby two hundred years it was a subjectto continuous augmentation and accom-plishment. It is obvious that very soonthere circulated different copies of thegenealogicalpart of the manuscript amongthe Ostrobothnian priests. Vicar MartinusPeitzius at Raahe (Brahestad) had themanuscript in his possession and after hisdeath in 1727 his son, curate at Kempele,Gabriel Peitzius (who died already in1752) continued his father's work througha large correspondence with his col-leagues. The width of the manuscript wastripled through the work of the youngerPeitzius. The following priest to add newgenerations and revise the manuscript wasvicar of fuhiijoki, Petter Niklas Mathesius,who died in 1772. Already in 1766 therewere plans to publish the manuscript butthis printing plan was not accomplished.Henrik Gabriel Porthan, professor ofeloquence at the University of Turku andknown as the "Father of Finnish History",tried in the beginning of 1780's to get themanuscript prepared and ready for printbut Johan Westrytnthius, vicar of $ha-joki, successor and son-in-law of Mathe-sius was not capable to bnng the work to a

proper end. Then in the end of 1820'syoung chaplain in Kalajoki, Elias RobertAlcenius (he died as vicar in Lappfjiird in1875) became acquaintedwith the Peitziusmanuscript with the Sursill descendarilyfrom 1747. The young man was suddenlybitten by the genealogical bug and he usednearby twenty years to accomplish andprepare the manuscript. The GenealogiaSunilliana was published in 1850. It hadabout three hundred subscribers and forthe publisher it was not an economical dis-aster. Elias Robert Alcenius became 'The

Father of the Finnish Genealory". Ourgreat national philosopher J.V. Snellmanwrote a critical and biting review in hisnewspaper. There was thunder andlightning - ironic as usual - when he toldhis fellow countrymen that there is no usefor genealory at all.Its simple and purevanity.

Hundred years before Gabriel Peitzius,for his part, had already written that thegenealogical registers and tables are nec-essary instruments for historians, as neces-sary as the chronolog] or the topographical knowledge of the locations. Historygets a great part of its light from thegenealogies, and all other disciplines, use-ful and necessary for the common humansociety, are illuminated by the genealogy,too. The great historian Porthan stressedthe same things when describing the wholefield of the history and the task of his con-temporary fellow Finnish historians in theend of the 18th century: we have to collectand to bring together all noteworthy no-tices for use to the store house at the mo-ment when future historians are able towrite a national Finnish history.

Snellman's criticism against GenealogiaSurcilliana had no effect whatsoever. Hecould not prevent the disease from spread-ing. In 1.870's genealogr was fully presen-table as a science, when - the initiativewas taken by the historian and archaeolo-

gist Johan Reinhold Aspelin - the Fin-nish Antiquarian Society began to collectfamily registers from the so called learnedpublic. The noble families were registeredat the House of Nobles, but other mem-bers of the upper strata were so to say un-registered. In good Porthanian traditionthe Society collected about five hundredpedigrees or genealogical surveys. Fromthe 1890's onward the Society then pub-lished an alfabethical collection of morethan two hundred fifty family historiesfrom Aejmelaeus to Osturing. The editorwas Axel Bergholm, a country townschoolmaster who skillfully completed thecollected genealogies. After Bergholm'sSukuHrjq, Suomen aatelittomia sukuja(Collected genealogies for Finnish com-moner families) Atle Wilskman prepareda similar. and an even more scientific col-lection Sltilabok, printed in Swedish.Suchcollections have ever been published inmore recent times.

The genealogical publications withtheir often amply biographical noticesshowed soon their usefulness as sourcematerial for history, especially for socialhistory. The main stream of Finnish his-torical research tradition was until very re-cent t imes quite predominantly directedtowards social mobility, the structure ofthe four estates society, and of immigra-tion and emigration. The historians haveeither used the same sources as genealo-gists do or they have found enough mate-rial for their conclusions in genealogicalworks. In spite of Snellman's damnationover genealory the discipline has gainedand preserved a position as one of themore important auxiliaries for history. Weare even giving lectures in genealogy atour universities. The purpose ofgenealogy has primarily been to supplyhistorians with facts and thus to facilitatethe understanding of the past of our na-tion.

Siirtolaisuus - Migration 4/1991

Of course, for many genealogy alreadyin the beginning of this century was ahobby, a hobby, but a very respectable one.In 1917, when the Genealogical Society ofFinland was founded, its rank and file wascomposed both by history professors andother scientists but also by a wide range ofamateurs. The Society and especially itspassionate factotum for four decadesOsmo Durchman (who died in the fifties)gained good results when trying to im-prove the possibilities for everyman topractice his hobby. All the parish registers(that is lists of births, marriages andburials) from the earliest prevailed ones(from 1648) to about 1850 were copied byhand. This unique collection of about 800copy volumes is in our National Archives.The Society has published sources of bio-graphical character and has made itpossible to its members to publishgenealogical surveys and notices of inter-est. Outside our Genealogical Society forinstance the large General Register of[:nd Settlement in Finland has been pre-pared with state support, a handy combi-nation of all taxation sources from theSwedish rule and thus an important sourcefor all genealogists.

This was the situation in FinnishGenealogy until recent times, lets say until1940's and 50's. There were in fact twoquite different factors changing the pic-ture. At f irst, the enormous technical pro-gress for example, the microfilms or thefiches and other modern technical equip-ments which make it possible for the en-thusiast to do his research work at homeand to get what he wants without time-con-suming correspondence with the priests.All the parchimonial population indexeswith personal data for each inhabitant notonly the already by hand copied registersof births, marriages and deaths arenowadays microfilmed. The genealogy as ahobby was at one blow becoming easier

r>_ -

Changing Uses in ths Genealogical Besaarch in Finland

and faster, and also more successful for thelaymen to do.

But the technical progress was copedwith a democratization of genealogy inFinland. Earlierwhen there was social mo-bility downwards, the descent genealogistslike Axel Bergholm or even Elias RobertAlcenius wrote simply that this branch hassunken into the common people, or thatone descendants live as peasants in this orthat parish but without any furthergenealogical information. In the postwarperiod the common people began to haveinterest in their ancestors. Perhaps therewas a kind of seeking the roots, lost for awhile during the rapid urbanization and in-dustrialization of the society. It might alsobe a result of the enlarged leisure time andperhaps ofthe fact that retired people havenowadays more possibilities to practicesomething pleasant than the previousgenerations. But the fact prevails that therooms for microfilms in our archives areovercrowd with genealogists as busy aspossible from the opening hour to the clos-ing time. Most of the people have just avivid interest to find their own roots andrelatives but there are many enthusiastswho have greater ambitions and very largeresearch programs. For them the pastimehas become nearby a second profession orpassion.

I have a very yivid memory of theastonishment among elderly half-pro-fessional genealogists when we in the endof the fourties published a genealogicalsurvey over a very interesting peasantfamily with several branches risen toiearned strata. "Who could be interestedin common people", they asked me and myfellow researcher Heikki Soininvaara.And the astonishment was still greaterwhen in 1949 in the same descent collec-tion of genealogies I published thegenealogy of the family Stenvall, the familyof our great national novelist and play-

writer Alekis Kivi (1834-t872). We weretold that the family was through two cen-turies clearly a landless working classfamily, and the collections were aimed tothe upper and middle class families.

Times have changed and people too. InFinland today the majority of genealogicalresearch done and its results publisheddealt with common families. The socialmobility upwards has been enormous inthe last decades and most people have lostthe contacts with theirpast and their birth-places. They have to seek their lost andforgotten ancestors and their real roots tofind an important part of their own iden-tity.

The genealogist today is no more seek-ing a golden pedigree. Most kings, princesand similars in the past have nowadaysthousands or billions of descendants andan adult human being living today hasabout 30 000 or even more ancestors wholived in the time of Christopher Columbus.Genealogy from this point of view is a veryegalitarian discipline. Realizing this, wecan say that modern genealogy is more in-terested in where and how the past genera-tions lived and worked than just to knowthe biological dates. She or he has en-larged his field and shown more and moreinterest in the social history around the an-cestors.

The number of active researchers hasincreased enormously and modern tecb-nolory with for instance data processinghas made finding the ancestors almost alittle easier than before. Thele are evenmore genealogists ready to help e.g. for-eigners to find their Finnish ancestors.

The genealogical research has its con-stant methods, necessary and useful inevery single case. There hasn't been anychange on that side since GenealogiaSurcilliana or since Axel Kurck. Butthrough centuries each generation hasfound its own use for genealory. First it

IiI

J

was more or less an auxiliary tool for legaluse, then an auxiliary tool for historians,and now it is an auxiliary tool for peoplewho have lost their tradition and identity.Nowadays it is also an auxiliary tool forgenetics and for medicine in its fight

Siiriolaisuus - Migration 4/'t991

against hereditary diseases. But in all shiftsgenealogy is still genealogy, and it will al-ways keep its charm because its founda-tions are in the basic facts of human life:birth, reproduction and death.

/'l r ' l ) t

bm- <

a )

Gripsholm, 22 February 1547. A letter in which Gustavus Vasa, King of Sweden, asks Bertil Hen-riksson to recruit labourers from Finland on the King's account. Swedish Nationat ArchiveslPhotocollections of the lnstitute ot Migration.

-FL-

Veijo Saloheimo

Karj alaiset liikkeelle1600-luvulla

Afiikkeli kertoo Suomen heimon laajalleitiidn levinneistti juurista ja ttimim muutto-liikkeen harv emmin s elitenistti svistri

Poliittiset muutokset vauhdittajina

Itiiisen Euroopan poliittiset paineet 300-400vuotta sitten aiheuttivat Itii-Suomen jaKoillis-Veniijiin vdestdssd poikkeukselli-sen paljon liikkuwutta. Alun niiytttiii anta-neen Veniijiin tsaarin Iivana IV:n 1500-lu-vulla toimeenpanema vdkivaltainen uudis-tus. Maa-aateli kukistettiin, ja tsaari palkit-si virkamiehiii2in lahjoitusmain, joilla asu-vat talonpojat joutuivat maaorjiksi.

Talonpojista osa karkasi etelddn ra-jaseudun (Ukrainan) aroille ja perusti sin-ne itseniiisiii kasakkayhteis<ijii. Sijaan vir-tasi viihiin pohjoisemmasta uusia alustalai-sia. Pohjoismainen 25-vuotinen sota, jotaveniiliiiset nimittevet "litvan sodaksi". se-ka sitA seurannut sekasorron aika hZivittierittiiinkin Moskovan ja Novgorodin v?ilis-tii seutua ja jdtti maanomistajat, kruunun,aatelin, kirkon ja luostarit, vaille veron-maksajia.

Ruotsi sai haltuunsa Stolbovan rauhas-sa 1617 Kiikisalmen liiiinin ja InkerinmaanI-aatokan pohjois- ja lounaispuolelta.Huolimatta luvatusta uskonnonvapaudes-ta luterilainen esivalta alkoi kaAnnyttAa

Professoi Veijo Saloheimo, FT, Joensuunyliopisto, I@rjalan tutkimuslaitos.

kreikkalais-ortodoksista viiestciii valtakun-nallisen yhteniiisyyden nimissii. Talouselii-mdssdkin Ruotsin uudet alamaiset kokivathankalia rajoituksia, kun uusi esivalta ryh-tyi keskittiimiiiin kauppaa kaupunkeihin jakielsi maakaupan.

Mainitut paineet "tyonsivdt", viljavat javiljefijae kaipaavat Luoteis-Veniijiin maat'Vetivdt" Kiikisalmen liiiinin karjalaisianiin, ettd poismuutto alkoi heti Stolbovanrauhan jiilkeen. Se kiihtyi 1630-luvulla,kun verotus kiristyi ja luteril aisia kirkkopi-tiiji2i perustettiin ortodoksisille seuduille.Katowodet n:ikyviit selvdsti poismuutonhuippuina.

Vuonna 1656 alkaneessa sodassa, jokaon saanut nimen ruptuuri ( = repeiimii),veniiliiiset yllyttiviit ortodoksikarjalaisetkapinaan. Sotaonnen kiiiinnyttyii vastak-kaiseksi niimii pakenivat Veniijiille peliitenkostoa. Tiimii oli aiheellistakin. sillii ken-raalikuvernddri Kustaa EvertinpoikaHorn harkitsi jo vuonna 1654 ortodoksi-vden karkottamista poliittisesti epdluotet-tavina. Vain rippeitii jiii Raja-Karjalaan,Ilomantsiin, Liperiin, Tohmajiirvelle jaRautuun.

Lihteet ja niiden kertoma

Ruotsin kruunu totesi 1640-luvulla Kii-kisalmen liiiinin ja Inkerinmaan veronmak-sajien viihenneen, joskin sen korvasi osit-tain liinnestii sinne suuntautunut muutto.Vuonna 1647 jatti Ruotsista Moskovaan

I

1 0

Karjalaistalo Bameshikin piirin Kuznetsovan

matkustaneen liihetyskunnan johtaja krei-vi Erik Gyllenstierna tsaarille luettelon"karkureista", ja sen mukaan koottiin tie-dot heidiin olinpaikoistaan tuona vuonna.Toinen, huomattavasti lyhempi selvitysIaadi t t i in wonna 1653 ' .

Liihtripaikan mukaan jaotellut, per-heenpddn nimen, ryhmiin henkikjluvun,saapumispaikan ja liihtdajan sisiiltiiviitluettelot kasittAvat kaikkiaan noin 10 000henked. Tuloalueet ulottuvat Pohjoiseltajiiiimereltii ("wedh Murmanische hafwet")Vologdaan, Moskovaan, Tulaan jaMoshaiskiin asti. Kiikisalmen lSdnin eteld-osaa eli Etu-Karjalaa ei mainita lAhtdalu-eena. Eniten, 1650 henked, poistui Kiteenpitajasta, Pzilkj iirveltii 1 400, ku mpikin Ta-ka-Karjalan keskiosasta.

Valtaenemmisto pakolaisista asuivuonna 7647 Bezhetskin yliing<illii (luette-

Siirtolaisuus - Migration 4/1991

kyl assii. Taloja peruskorjattiin tassa pi irissii.

loissa'Tshernetsko") noin 2000, sen ldnsi-puolella Mustajoen latvoilla 1800 sekii Il-majdrven-Valdain-Ostashkovin seuduillaparisentuhatta. Kaikkiaan meni sinne val-taosa pakolaisista, ja vain rippeet jeiivi it ny-kyiseen Neuvosto-Karjalaan heti valta-ku nnanrajan taakse, si llii sieltiikin muutet-tiin eteliirin.

Noin vuonna 1651 kootti in t ietoja Be-zhetskin yliingrin karjalaisista kylA lq/laltaja saatiin kokoon noin 1200 perhetti i . Ni-teen alkuosa nayttAii hdvinneen, ja luette-lo l ienee ollut alunperin nykyisti i laajempi.Kunkin perheen jdsenten nimet, varall i-suus, ldhtdpaikka ja matkan vaiheet kirjat-t i in niin tarkoin kuin muisti sall i . Viiki l i ik-kui i lmeisesti vuosina 1641-s\etekirin jakeskittyi Bezhetskin ykingdlle '.

Ruptuurin aikainen muuttoaalto jai do-kumentoimatta. I lmaji irven it i ipuolella

Tsentralnyj Archiv Drevnyj Aktov Fond n:o 96 lucttclo n:o 1 ed.hr. n:o 8 Moskva, MuscoviticaGriinskommissionen 1652-3 Riksarkivet StockholmGosudastvennaja Publitsnaja Biblioteka otdelj rukopisei n:o 864 stav 38/Q-lV 366 Pietari

-l- _*

Karjalais€t liikkoolle l60Gluvulla

xuot-t a 12XAN ]AI. AHT I KAKISALHEN LAA -

NsTA VENAJALLEvuosrNA 1617 -1652PAENNEIDEN GH-Td- JA TULOALUETT.

0 50 100

i n

t

t 6

LIETTUA

v€LtxtJt LUI(l

I

toimineen Iverskin luostarin arkistoon si-siiltyviit, 1 65 5-70 tehdyt karj alaisluettelo tmainitsevat useimmiten vain nimen ja sil-loisen asuinpaikan'. Alkuper?i selvidd vas-ta vertaamalla nimiii Kiikisalmen liiiininluetteloihin - jos silloinkaan. Iverskinluostarin tilat sijaitsivat peeosin Ilmaj2ir-ven itiipuolella ja Staraja Russan piirikun-nassa, ja se on vain pieni osa mahdollisiaasuinalueita.

Tverinkarjalainen perimdtieto kertookarjalaisten tulleen "Pietarista" tai "Neva-joelta" sekd "Viipurista". Viimeksimainit-tu tarkoittanee Laatokan-Karjalaa, kaksiensimmdistd taas Inkerinmaata. Iverskinpapereista poimittu nimisto loytiiii vainosaksi vastineensa Kdkisalmen-Karjalasta.

Vuonna 1.673 vei Ruotsin liihetyskuntaMoskovaan suuren joukon luetteloita, jot-ka sisiilsiviit tuhansia inkeriliiisten pako-laisten tai poisvietyjen nimid sekti yhdenKiikisalmen liiiini2i koskevan luettelon. In-keriliiisistZi tiedettiin perheiden koko sekiivarsin usein silloinen asuinpaikka. Niiidenvertailu esim. Iverskin luostarin paperei-hin saattaisi paljastaa yhttil2iisyyksiii - in-kerikkojen ja karjalaisten kieli oli varsinsamanlaista.

Tutkijain ote

Perinnetieteilijiit tunsivat Tverin-karjalai-set jo ammoin. Si:omalaisia tutkijoita liik-kui heidiin parissaan 1880-luvulla, ja tiimiinwosisadan alussa kartoitti D. Richter hei-ddn asuma-alueensa

o. Toir"n maailman-sodan jiilkeen kirjoitti aunukselaissyntyi-nen,4. S. Zherbin pietarilaisen tohtori L P.Shaskol'skin valvomana kandidaattiyiiitris-kirjan karjalaisten joukkomuutosta '. HAn

Siirtolaisuus - Migration 4/1991

kiiytti edelliiselostettua veniiliiist2i arkisto-materiaalia" jota meillii ei vielii tunnettu,mutta hdn ei taas piiiissyt vertaamaan sitdK?ikisalmen I 2iiiniii koskeviin asiakirjoihineikii tuoreimpaan suomalaiseen tutkimuk-seen. Myriskiiiin yksityiskohtainen topo-grafinen tarkastelu ei kuulu neuvostoliitto-laiseen tutkimusperinteeseen, joten hdnenryonsA jettee varjoon temAn puolen.

Kun karjalaisluetteloita vertaa keske-n52in ja Kiikisalmen lii2inin veroluetteloi-hin, niin muuttajia koskevat tiedot tarken-tuvat monissa tapauksissa. Osa poismuut-tajia puuttuu veroluetteloista, joissa tosinmainitaan vain talolliset ja muuttajina olimelkoisesti tilatonta viikeii. Samoin mer-kittiin Bezhetskin yliingoltA 1651 luette-loon joukko tulokkaita, joiden nimiii eisaatu vuosien 1647 ja 1653 listoihin. Ver-tailu tiiydentiiii siten muuttajien lukumiiii-riii.

Kiikisalmen liiiinin poismuuton koko-naiskuva saattaa hiukan tiiydentyii nykyi-sen Neuvosto-Karjalan osalta, jonka tulo-muuttoa tutkii historiatieteen kandidaattiInna Tshemjakova. Hiin voi toivottavastivertailla Kiikisalmen liiiinin ortodok-sinimiii omaan aineistoonsa ja identifioidasieltii mahdollisimman monta muuttajaa.

TVerin-Karjala

Bezhetskin yliinkd kuului ja kuuluu Tverin(1931-90 Kalininin) hallintoalueeseen elioblastiin, ja siita nama muuttajat ja heidiinperillisensii saivat nimen Tverin-karjalai-set. Heidiin alkuperiiinen alueensa oli var-sin laaja ulottuen eteldssd likelle Volgaa jayhtyen pohjoisessa Novgorodin, Tihviniinja Belozerskin karjalaisalueisiin.

3A

Neuvost oliiton Tiedeakatemian Leningradin HistorianD. Richter: Bemerkungen iiber die tverischer Karelier,XXII Helsinki 19()4A.S. Zherbin: Pereselenija karel v Rossiju v XVII veke,

laitos Russkaja sektsija fond 181-182Suomalais-Ugrilaisen Seurar aikakauskirja

Petrozawodsk 1956

+,_

1 3

Karialais€t liikk€elli l60Gluvulla

Vielii satakunta wotta sitten karjalais-kyliii oli varsin laajalti Ostashkovista Ves-jegonskiin asti, kuten Richter edellii-mainitussa tutkimuksessaan osoitti. Karj a-lainen yhteistunne sai hivenen tilaa Alek-santeri [I:n reformien ansiosta paikal-lishallinnossa- semstvo-laitoksessa. Sekiinnostui mm. kirjoituttamaan alueensapaikallishistoriaa, ja karjalaispiirikunnissatietenkin tuli esille vdest<in erityisluonnetaustoineen. Panslavistinen politiikka tu-kahdutti pian tiimjin tyon ja yritti vendldis-tiiii viihemmistdt o.

Ven2ijiin vallankumous tarjosi aluksi1920-luvulla tilaa kansalliselle yhteistoi-minnalle, ja siten saatiin aikaan omakieli-nen opetus ja sitd varten alkeisoppikirjoja-kin, joissa kiiytettiin liintistii kirjaimistoa.Vuonna 1937 kiiynnistyi Karjalan kansal-lispiiri, jonka ohjelmaan kuului omakieli-nen koulu, lehdistri ja kirjallisuus sekii li-siiksi taloudellinen yhteistoiminta. Hank-keen kiiynnisti Neuvostoliiton kommunis-tisen puolueen keskuskomitean paatos.

Tyri ei kuitenkaan piiiissyt vauhtiin, jalrlonna 1939 hanke likvidoitiin siiiilimiittii.Sen j ohtajat ja toimihenkikit vangittiin syy-tettyinii vakoilusta vihollisen hyviiksi jaetenkin yhteydenpidosta suomalaisiin -

mikii niissii oloissa olisi ollut tAysin mah-dotonta ja syytteet siten jiirjenvastaisia.Ottaen huomioon hankkeen toimeksian-tajan ja ajakohdan tuntuukin siltd., ettApiiiitarkoituksena oli paljastaa "tuholai-set" ja "kansa4viholliset" vdhemmistoryh-mdnjoukosta ' .

Toinen maailmansota koski tverinkar-jalaisia samoin kuin muitakin neuvostoih-misiii. Rintama siwsi heidiin aluettaanmuutaman viikon. Kesti 1950-lurun lopul-le, ennenkuin Suomesta saatiin palaute-tuksi yhteys heihin. Professori, sittemmin

Akateemikko Pertti Virtaranta ia perinteentaitaiaNasto lvanovna Trestnan kirkonkylAn raitilla Mak-satihan piirissd syksylld 1990.

akateemikko Pertti Virtaranta pddsi puo-lisoineen ensimmdisenii karjalaiskyliin jasai - rajoituksista huolimaita - talteenverratonta ainesta. Joitakin vuosia sittenhdnen matkansa kuvattiin televisiota var-ten, ja siten suomalaiset saattoivat tutustuaTverin-Karjalan maisemiin ja ihmisiin.

Olojen vapautuessa virisi vuosi sittenkarjalaisten yhteistoimintakin. I-okakuus-sa 1990 perustettiin Tverinkarjalaistenkulttuuriseura ajamaan samaa ohjelmaakuin Kansallispiiri 54 wotta sitten. Hank-keen kdynnisti Tverin yliopiston dosentti,historiatieteen tohtori V. A. Wnogradov.Hiin kuoli iikkiii viime kevddnd, muttakulttuuriseuran tyo jatkuu.

67

VA. Vinogradov: Alustus Tverin-Karjalan kulttuuriseuran p€rustavassa kokouksessa 29.10.1990V.A. Vinogradov: Karjalan kansallispiiri, kirjoitussarja "Neuvosto-Karjalassa" syksyllii 1991

)

Karjalarftieli eliiii edelleen, vaikkawonna 1989 pidetyssii vZiestonlaskennassavain alle 30 000 henkeii ilmoitti kansalli-suudekseen Karjalan. Monet tuntevat it-sensii karjalaisiksi, vaikka kieli olisi jounohtunut. Tverin nuori yliopisto on kiin-nostunut alueensa erikoispiirteistii ja halu-aa aloittaa karjalankielen tutkimuksen jaopetuksen. Koulujen opettajissa on mel-koisesti karjalaisia, saapa Kozlovan keski-koulu Spirovan piirissii ensi syksynd enti-sen oppilaansa tytihdn suomenkielenopettajana.

Tasavallan presidentti Koivisto nimesijokin aika sitten inkerinsuomalaiset paluu-muuttaj iksi, he idiin esi-isiinsii ku n liihtiviit

Siirtolaisuus - Migralion 4/199'1

noin 350 vuotta sitten taalta. Samoin pe-rustein voimme pitiiii paluumuuttajinatverinkarjalaisiakin, sill2i heidiin esi-isien-sd kotiseutu on osin luovutetussa Karjalas-sa, osin nykyisessii Suomessa.

Onnellisinta tietysti olisi, jos kumpikinviihemmist<ikansa voisi kehittaA omia olo-jaan ja omaa kulttuuriaan nykyisellii ko-tiseudullaan vapaana tsaristisesta taibolshevistisesta painostuksesta. He kaikkitarvitsevat itsetuntonsa vahvistamiseksikosketusta Suomeen ja tarpeen mukaantukeakin kirvoittamaan heidiin omia voi-miaan oman henkisen ja aineell isen vil je-lvksen hwiiksi.

Kuznetsovan kyld ja kirkko BuameSkissa

-r- _

Laurie Hertzel

Meeting a Child of theKarelian Feverr,zotkozero. U.S.S.R. - The road fromAJ:ningrad to rhe Soviet Kareliancapi-tal of Petrozavodsk was constructed, theysay, the way a drunken Karelian walks.

If you follow this twisting, twolane tarroad as itwinds through the forest, youwilleventually reach Kotkozero, a town of hot,dusty paths, old women in knee-high rub-ber boots pumping past on heavy birycles,cows grazing in the shade of green trees,and, in the city center - which is nothingmore than a gravel pulloff in the tall grass- a bust of Lenin. Stern and unsmiling, hefaces the unpainted wooden houses of thetown, his back toward the lake.

On a hot day in early July, Elsa Mik-konen was in the village's only shop buf nga loaf of bread. Though she has lived in theSoviet Union since 1933, she is a full-blooded Finrq and looks it. What mayseem even stranger is the fact that shespeaks perfect English

-I am Russian now, Elsa will tell youwith a sigh, but she wasn't always Russian.At one time. she was American.

A tiny woman wearing thick eyeglassesand an orange cloth cap, Elsa Mikkonenwas born in Wareham, Mass., in 1920. Butfor nearly 60 years, she has lived in theSoviet lJnion, trapped inside a country she

Lauie Hertzel, ajoumalist, Duluth, Minne-sota, is currently working, with MaymeSevander, on a book qbout the emigration ofAmeican Finns to Soviet Ksrelia in the1930s.

wasn't born in and never intended to moveto. Now, at 71., she has given up hope thatshe will ever be able to leave.

Mikkonen is not alone. There arehundreds more like her: aging, American-born children of Finnswho emigrated herein the 1930s. socialist dreams in theirhearts, capitalism behind them and doomawaiting them.

Elsa is the younger daughter of Finnishimmigrants. Her father, Armas, was a la-borer. At the beginning of the Depression,he lost his job and was unable to findanother one. Elsa's mother, Helen, keptthe family together by taking in washingand mending. Armas looked for work, butas the weeks turned into months and hestill had no job, he began talking more andmore of emigrating.

Like thousands of other Finnish immi-grants in the 1920s and 1930s, Armas Mik-konen was already a strong socialist whenhe came to the United States. Disap-pointed by the American dream, he beganlooking with interest at the changes takingplace in the fledgling Soviet Union.

Many of the Finns were attracted by thepromise of full employment and freehealth care, a workers' paradise wherethere were no capitalist bosses or imperi-ous czars to rule them and no class systemto keep them down.

Their enthusiasm was fueled by ferventarticles in the socialist Finnish-languagenewspaper, Eteenpdin, which was pub-lished in Massachusetts, and by speakers

l

I

IIIIII

)

1 6

Elsa Mikkonen in her one-room apartment inKotkozero, Karelia, USSR.

from Karelian Technical Aid. Thesespeakers traveled the country, speaking atFinn Halls and urging the immigrants tomove to the Finnish-speaking region ofSoviet Karelia.

In the early 1930s, Karelia was indesperate need ofworkers. It needed log-gers, fishermen and farmers, people tohelp settle the land, teach the native Russi-ans to be lumberjacks and help the regionmeet the goals of its first Five-Year Plan.

Between 1930 and 1934, thousands ofAmerican Finns upwards of 6,000people, mostly from Massachusetts, north-ern Minnesota, Upper Michigan, Ohioand Oregon - sold their farms, quit theirjobs, packed up children and belongingsand sailed away to help build a new society,a workers' paradise in the Soviet Union.

Siirtolaisuus - Migration 4/1991

Not all of them were unemployed la-borers, like Mikkonen. On the contrary,most of them had left behind jobs, homesand profitable farms. They broughtmachinery and logging equipment andtractors and plows and cash with them;most of them were able to afford the $400entrance fee to the Soviet Union chargedby Karelian Technical Aid.

To Mikkonen, an unemployed laborerwith a large family, the full-employmentand free health care of the Soviet Unionsounded attractive. To a Finnish-speakingimmigrant lonely for his homeland, SovietKarelia, which borders Finland, soundedparticularly alluring.

In 1933, after being out of work for twoyears, Armas Mikkonen made up his mind.He sold his Cape Cod home and moved hisfamily into his brother's house while theymade arrangements to leave. One of Elsa'suncles disapproved of the family's plan,but another uncle. her Uncle Eino. under-stood why they were going and eventuallyjoined them in Karelia.

-In Ameicq we were afraid to tell peoplewe were goingto the USSR, Elsa said.

-Thesewere the days ofthe Red Scare, sowe told them we were going to FinlanQ in-stead They had a big going-awqy parly fortts qt the Finn Hall, but the Ku Kux Kanhad bumed a cross on a Communist's lawnnot too long before. So all night long, duingthe par7y, my uncle stood guard with ashotgun.

The family sailed to kningrad via Ger-many and then traveled by train toPetrozavodsk. They were members of oneof the last big group of American Finns toemigrate; since 1930, groups of 50, 100,200 and even 300 American and CanadianFinns had been pouring into SovietKarelia. By 7934, the emigration hadslowed to a trickle and by 1935, it was over.

From Petrozavodsk, the Mikkonenstook a bus to Uhtua. a small Finnish-

rlF--

Meeting a Child ol ths "Karelian Fsv6r"

speaking community in northern Karelia.lt was beautiful there, Elsa said, but primi-tive. Houses had no electric lights or in-door plumbing. There were no automo-biles. Streets were cobblestone or dift, andthere were no sidewalks.

-We were met there by one family weknew from Ameica She said,'Come, come,come to our house. Don't be afraid of ourd.omesrtc animak', by which she meant hercoclqoaches.

Still, the village was deep among thepines and birches of the Karelian forest,right on a river, and it was a very beautifulplace to live. Elsa and her brother fishedin the river and wove birchbark baskets forberrying in the summer. Uhtua was muchmore a Finnish town than a Russian one,and Elsa attended a Finnish-speakingschool and her parents read a local Fin-nish-language newspaper.

The first few years there were happy, ifprimitive, and month by month conditionsimproved. Finns began teaching their su-perior logging methods to the local log-gers, and production soared. Finnish fish-ermen from Oregon and farmers from theMidwest began producing food for thepeople to eat. And in Petrozavodsk, Finnsconstructed sidewalks, plumbing, a skifactory, a concert hall, a theater and aschool. And then the purges began.

-They beganto arrest the people,Elsare-called, rocking back and forth in her chairby the window.

-Every night they took someone fromUhtuq it wqs terrible. There were so manyFinns, they cane from Ameica, Finland,Sweden. They were all anested It wastenible. I don't lotow how we lived throughthattime.

The height of the purges came in 1937and 1938. During t}rat time, thousands ofimmigrants across Karelia - mostly Fin-nish men from America - were arrestedin the dead of night, dragged off to prisons

in Petrozavodsk and surrounding areas,and executed. There were no formal com-plaints or charges - every person arrestedwas simply considered "an enemy of thepeople."

Families lived in terror. Some familiesslept with their bags already packed, an-ticipating that knock on the door. Otherswent into hiding in the forests and islandsof Karelia. Across the Soviet Union, mil-lions of people died in the purges, eitherby execution or starvation.

Elsa's father was a simple worker, shesaid, and she believes that's what savedhim. One morning in 1938, he was calledfor an interview by the NKVD (now theKGB).

-My father said, 'I'm gone!' My motherpacked him some underwear and tobacco.We thought we would never see him again.They asked him all kinds of questions: 'How

did you get here? Iilhat brought you here?Who have you talked to?' But he was such asimple man. He said, 'I can't remember allthat, askmy wift.'And they let him go.

But the purges didn't leave Elsa's familyunscathed. Though her father was let go,her Uncle Eino was not.

-He hadmanied a Karelian girl andthe.vhad a child He was arrested Years later, Igot a cenificare of death. It said - I ciedwhen I got it - it said, 'Execution by shoot-ing squad-' The Finns were all shot. We wereall enemies. That's what we were. Elsa said.She rocked a little faster, then stopped.

-lMhen men were arrested, families wereleft behind Even families where the menweren't anested were put out of worlc Wewere toldwe could not speak English or Fin-nish in public. My mother said, 'I don't knowany other language.'And she was put out ofwork.

-My father looked after horses. He wasput out of worlc I taught school. They put meout of work We sat there. My mother, father,myself, out of work It lasted two months.

)

Then they began taking away the fami-lies of the arrested merL trucking them offto exile in Kem, on the White Sea.

-My brother was older, and braver. Hewent to the NI(VD and asked, 'Wha shallwe do?'They saiQ 'It's betterif you go away.'So we did. We had to hire trucl<s. trYhere

couldwe go? lAewent to the same place theywere sending the people in exile, to Kem.Only we had to pay for it.

In Kem, they lived in one crowded roomwith 40 other people.

-We were no better than prisonerc. I livedin a big room, men and women and childrenall together. It was a bed, and another bed ,all in a row. There was no pivacy. I couldnlchange my clothes a night. I was 17.

- ll/e worked in the forest. My father andbrother cut the trees. I sat in the forest andput the branches into the fire. I sat by the fireand cied.

- There was a nice old man, a party bosswhere they floated trees. He offered me of-

fice work in the city of Kem, and I took itgladly. And then one day I was called to thecity committee of the Young CommunistIzague. They asked me, if I wanted to be aFinnLrh teacher. I said yes, so they sent meto Petrozavodsk They sent me there to teachFinni^sh, but when I got there they said theyalrea"dy ha^d a Finni^sh teacher. So they toldme to teach English, and I did.

Elsa taught English in Petrozavodskuntil 1955, when she was transferred toKotkozero. She has lived there ever since.She has never returned to the UnitedStates.

-Sometimes I think I would like to goback to Ameicq to see how people live. ButI cannot. I'm too old and too cippled. My

giriolaisuus - Migration 4/1991

time is done. I hove to stay here. This is myhome now. This is my new fatherland

In this fatherland, Elsa Mikkonen hasendured exile, evacuation, and forcedlabor. She has watched her friends' fathersand brothers be arrested and hauled away,one by one. She has spent her life in theSoviet Union, and she has done all shecould to make it the best life she could. Butshe says quite freely that it is not the lifeshe would have chosen. It is not the life herparents wanted her to lead.

-My mother said before she died weshould have stayed in Ameica. And I saywe should have stayed

She looked out the window and smiledher sad smile.

-I was once an American, she said, hereyes misting over.

- I wqs once a Finn. But I am Russiannow.

End Note

Since hearing of the plights of Mikkonenand other American Finns, a Duluth,Minnesota-based group is seeking dona-tions to bring some of these Americansback to the United States for next sum-mer's Finn Fest, which will take place inDuluth. For more information, contactBrooks Anderson at the Duluth Inter-national Peace Center, DeWitt-SeitzMarketplace,394 S. Lake Avenue, Duluth,Minnesota 55802, U.S.A., or call him at 1-(218)722-s4M.

This article appeared in a slightly differentform in theAugust 15, 191, issue of "Finnish-Ameican Re-poner". It is repinted with permission.

+

1 0

Meeting a Child ot lhe "Karelian Favsr"

References

Personal interview with Elsa Mikkonen, July 1991.Ahola, David: The Karelian Fever Episode of the

1930s. Finnish-Americana, Vol. 5. Archives of In-stitute of Migration Studies, Turku, Finland.

Kero, Reino: Emigration of Finns from NorthAmerica to Soviet Karelia in the Early 1930s. In:Kaups, Matti et al (eds.): The Finnish Experiencein the Western Great Lakes Region: New Per-spective. Institute of Migration, Migration Stu-dies C 3. Turku 1975.

Kero, Reino: Neuvosto-Karjalaa Rakentamassa.Helsinki-Societas Historica Finlandiae, 1983.

Kostiainen, Auvo: The Forging of Finnish-American Communism l9l7-l924.Institute of Migra-tion, Migration Studies C 4. Turku 1978.

Vihavainen, Timo: Internationalists' Ordeal. ThcPeculiar Story of the Red Finns in Soviet Russia.Scandinavian Journal of Historv. Vol. 10.

Lars Hulden

Tulla takaisin

Kun tulet takaisin lqkirin,josta olet ollut kauan poissa,et tule niinkuin tulisit vaan.

Sinci muistat, millainen se oli ennen,siis millainen luulet sen olleen joskus,

kuin olisit kiiltopapeista leikqnnut siitri muistii"si kuvan.Ia onhan rannalla kaunistaja on toki metsdssci hiljaista

ja lqllti sinut otetaan vcstdunkun tulet tqkaisin.

Muttaihmisiei ne ovat sielldkin,eivdt sen parempia, eivtit sen huonompia.

Siellii sun tririlki tuttavissaol e v arov ain e n kcirinteis s ris i

ettet liikoja leventele.Kylld kihild on kateutta siinri kuin isommissakin paikoissa.

Omarua jokaisellamitapa muutakaan.

Niin, tervetuloa kotiin nyt sitten!

(kokoelmasta Heim 1977, suomentanut Pentti Saaritsa)

)

SUKUMESSUT, r FAMILY FAIR 30.7.-1.8,1992

SukumessutTurun Messukeskuksessa 30.7.-L .8.L992

Siirtolaisten jiilkeliiiset kyselevdt usein:"Kuka mind olen?" lhmisen identiteetilleja oman itsensii ymmiirtiimiselle on tdrke-a tietaa, mihin heimoon ja sukuun hiinkuuluu, mistii esi-isiit ovat liihtoisin ja mil-lainen on ollut heid?in synnyinmaansa kult-tuuri. Sukujuuriemme ja taustamme tutki-muksen perustalta osaarnme antaa' arvonmyds oman kulttuuriperintomme sailytta-miselle. Kolmannesta ulkosuomalaispol-vesta eteenpdin, varsinkin, jos suomen kie-li on perheestd kadonnut tai sukunimikinmuuttunut, ei useinkaan ole muuta tietoakuin ettii esi-isii tai -iiiti tuli Suomesta.

Turussa jiirjestettiivien sukumessujenyleisteemana on juurien etsintii. Sukumes-

sut tarjoavat tietoa sukututkimuksen pe-rusteista kaikille kiinnostuneille sekii Suo-messa ettd ulkomailla. Messuilla sinulla onmahdollisuus tutustua mm. sukututkimuk-sen liihteisiin, "Iiiydi Juuresi" -ndyttelyyn,sukuseurojen toimintaan, siirtolaisrekiste-riin, sukututkimusohjelmiin ja -tietotek-niikkaan sekd alan kirjallisuuteen.

Messujen yhteydessii Turussa j iirjeste-tiiiin erilaisia kulttuuritapahtumia, joihinsinulla on mycis mahdollisuus osallistua.

Finnair myrintii2i lentoteitse tuleville25 7o l*nto &kokous -alennuksen. lrntoavarattaessa on ilmoitettava sukumessujenvarausnumero IT 55-5987.

Family Fairin Turku Trade Fair Center, 30 July-l August 1992

Descendants of immigrants often ask:"Who am [?"; for it is vital for your sense ofhuman identity and your understanding ofyourself to know what tribe you belong to:where your ancestors have come from, andwhat the culture of their home country waslike. Through researching our roots and ourbackground, we can learn to recognize thevalue of preserving our cultural inheri-tance. By the third immigrant generation -especially when knowledge of Finnish hasbeen lost, and your family name has beenchanged - all that you may know is thatyour ancestors originally came from Fin-land.

The general theme of the Family Fair tobe held in Turku is our quest for our roots.

The Fair offers a basic guide to genealogi-cal research for anyone interested, both inFinland and abroad. At the Fair, you canvisit the Find Your Roots exhibition, andlearn about the sources used in genealogi-cal research, and the operations of thevarious genealogical associations, the Emi-grant Register, and computer-aidedgenealogical research and the relevant lit-erature.

During the Fair, there will be a widerange of cultural events organized inTurku, which will be open to visitors.

Finnair is offering a 25 7o ConferenceFlight discount for travelers coming to theFair; when booking your ticket, quote ourbooking number: IT 55-5987.

rL-

21

SUKUMESSUT r FAMILY FAIR 30.7--1.8.1992

Kirkonarkistot Church Archives

Suomen evankelisluterilainen kirkko onpitZinyt 1600-luwlta saakka kirjaa jiisen-tensii eliimiiiin liittyvistii asioista. Kirkon-kirjoissa on tiedot syntymiistii ja kasteesta,avioliittoon menosta ja kuolemasta. Lisiik-si papit ovat tehneet merkintojii luku- jakirjoitustaidosta, rippikoulun kiiynnistii jaeriiistd muista seikoista.

Suomen kirkon seurakuntien pittimiissiirekisterissd on useimpiin muihin maihinverrattuna eriis ylivoimainen etu: se ei olepelkkii nimiluettelo, vaan tiedot siihen onkoottu perheittiiin.

Kunkin pitiijiin kirkonarkistoa siiilytertiin pappilassa. Tulipalossa moni arkistoon ehtinyt tuhoutua. Nykyisin arvokkaidentietojen siiilytyspaikka on tulenkestiiviiholvi. Vaniimmat kirjat on siirretty tur-vaan maakunta-arkistoihin, missd ne ovatkeskitetysti tutkijoiden saatavilla. Esimer-kiksi Turun evankelis-luterilaisten seura-kuntien kirkonarkisto woteen 1880 saak-ka on Turun maakunta-arkistossa. Turunseurakuntien keskusrekisteri on varautu-nut esittelemddn sukumessuihin osallistu-ville omaa kirkonarkistoaan.

Toisen maailmansodan j:ilkeen kym-menid seurakuntia jouduttiin lakkautta-maan, kun niiden alueet jiiiviit Neuvosto-liiton haltuun. Niiiden seurakuntien arkis-tot ovat Mikkelin maakunta-arkistossaomana arkistonaan.

Juurilleen palaava ulkomaalainen halu-aisi mielell:idn tutustua esivanhempiensaeliimiiiin kotiseurakunnan kirkonarkistonavulla. Hiinellii ei ole lain mukaan oikeut-ta tutustua 120 wotta nuorempiin asiakir-joihin. Hiin voi kuitenkin pyytiiii kirkko-herranvirastosta sukuselvityksen. Senmaksu miiiiriiytyy asetuksen mukaan tutki-mukseen kiiytettyjen tyrituntien perusteel-la.

Ever since the 17th century, the LutheranChurch of Finland has maintained recordsof information relating to the lives of theChurch's members. The parish archives re-cord births and baptisms, marriages anddeaths. In addition, there are comments bythe clergy on the ability to read and write,on confirmation classes. and other similarmatters.

One incomparable advantage of the re-cords kept by the Church in comparisonwith many other archives is that all of thisinformation is classified in terms not of in-dividuals, but of families.

The records for each parish used to bekept in the rectory, and in the course oftime, many of the older records have beendestroyed; nowadays the most importantrecords are stored in fireproofvaults. Theoldest records have been transferred to theProvincial Archives, thus providinE a cen-tralized information bank for scholars: inTurku, for instance. the Provincial Ar-chives now hold all the parish records forthe Lutheran parishes within Turku up to1880.The Central Registryof the Lutheranparishes in Turku is also preparing to openits records for use at the Family Fair.

After the Second World War. dozens ofparishes located in the territory ceded tothe Soviet Union were closed down, andtheir parish records have all beendeposited in the Provincial Archives inMikkeli. Visitors from abroad returning inquest of their roots would often very muchlike to be able to trace their ancestors'livesthrough these church records; and al-though they have no legal right of access torecords less than 120 years old, they can re-quest the parish authorities to trace theirfamilies. A charge is levied for this in pro-portion to the time needed.

)

Jouko Hallia

zz

Jouko Hallia

SUKUMESSUT o FAMILY FAIR 30.7.-1.8..I992

Valtionarkiston suku-tutkimuskokoelmat

Genealogical Collections inthe Finnish State Archives

Sukututkijaa ajatellen tiirkeimmiit arkisto-I iihte et ovat kirkonkirjoj en oh ella henkiki r-jat, maakirjat, tuomiokirjat, perukiq'at taisotilasasiakirjat. Silti, myos yksityisluontoi-sen arkistoaineiston joukosta ldytyy aineis-toa sukututkijalle. Valtionarkiston kokoel-miin kuuluu nirnittliin runsaat 50 erilaistasukututkimuskokoelma4 jotka voivat tarjo-ta oikotien muuten vaikeastikin l<iydettii-viin detaljitietoihin. Niiiden kokoelmientietoihin on kuitenkin aina suhtauduttavakriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan yri-tetttivii tehdii vertailuja alkuperiiisliihtei-siin. Seuraavassa esitellddn lvhvesti ndmdkokoelmat.

Akiander. MatthiasProfessori A.R. Cederbergin toimesta vdlilehdi-tetty ja tZiydennysmerkinndin varustettu kappa-le Akianderin teosta "Herdaminne ofver fordnaWiborgs nuvarande Birgo stift".

Alcenius. Elias RobertGenealogia Sursillianan aineistoa ym.

"Genealogia Armfeltianat'Professori Ernst Nordstriimin laatima selvityskaroliini Carl Arrnfeltin iiilkeliiisistii.

Backstrdm. AkeAlopaeus-suvun Tohmajiirven haaraa sekiThitz-suwn Leppdvirran haaraa koskevia suku-tutkimuksia.

Bergh, VolmarTukholman suomalaisia koskevia muistiinpano-ja ja jaljennbksi:i.

Bremer, Carl GeorgPernitiliiisiii sukuja koskevia muistiinpanoja.

Byman, AlfArkistoon sisiiltyy sukututkimustoimintaan liit-tyviid aineistoa.

Cajander, Karl AlexanderUudenkaupungin porvarissukuja koskeva kiisi-kirjoitus.

Cederberg, Arno RafaelArkistoon sisiiltyy Genealogica-kokoelma.

Genealogical Collections in the FinnishState Archives for the genealogical investi-gator, the most important sources - afterparish records - are archives such as popu-lation registers, land registers, and court,inheritance and military records. Materialsfor genealogical research can also be foundin the public archives among the holdingsof private documents, however. The Fin-nish State Archives, for instance, include al-most fifty distinct collections of genealogi-cal research materials, listed below, whichmay offer shortcuts in tracking down ob-scure details. Such materials must always betreated critically, however, and should al-ways where possible be compared with theoriginal materials.

Colliander, Otto ImmanuelAineistoa, kiisikirjoitus sekd korrchtuuri teok-seen "Suomen kirkon paimenmuisto".

"De fatis Ostrobothniae notandis"Jiiljennds Vahiikyron kirkon arkistossa sdilytet-tiiviistii k?isikirjoituksesta, joka koskee Pohjan-maan seurakuntia ja niiden papistoa 1500-lurul-ta 1800-luwn alkupuolelle.

El6mfl kertoja (Biographical Materials)Muistiinpanoja etupiiiissii itiisuomalaisista pap-pissuvuista.

Hausen, Reinhold TheodorSuomalaisia sukuja koskevia muistiinpanoja(Hausens Genealogiska Samling).

Hiereulogia ostrobottnica1500-1800 -lukujen pohjalaisia pappisperheitdkoskeva luettelo, perdisin 1800- luwlta.

Hjort, Carl WilhelmRuotsalaisia sukuja koskevaa aineistoa.

Hyvirinen, EeroPaimenmuistion laatimista varten Hyv?irisellc1889-1892 liihetettyjii selvityksi6 Kuopion hiip-pakunnan papistosta ja seurakunnista.

Hyvirinen, Eero JohannesHyviirisen Oulun lAiinin Pyhiijiirven kirkonkirjo-jen perusteella laatimia sukuselvityksid ja esi-vanhempien tauluja ym.

+-

23

SU KU MESSU, ! :,. FAM ILY FAIH, 30. 7;-1 .8, 1 992

Idestam, ErikIdestam-sukua koskevia muistiinpanoja ym.

Ilmoniemi. Kalle ArviSukututkimusaineistoa jiirjestettynii suvun, am-matin tai paikkakunnan mukaan.

Kankaanranta. Oskari YilhoKokkolan ja Rauman ympiristbpitiijien maatilo-ja ja talonpoikaissukuja koskevia asiakirjoja, kii-sikirjoituksia ja muistiinpanoja.

l,einberg; Karl GabrielAineistoa Turun hiippakunnan paimenmuisti-oon 1552t-164.

Lindh. EmilRuotsin ja Suomen arkistoista koottua soti-lashenkiloitii koskevaa aineistoa Ruotsin vallanajalta.

Lindh, ErikRuotsin ja Suomen arkistoista koottua Porin jal-kaviikiryknentin historiaa koskevaa aineistoa1500-1809.

Merimiehet (Seamen's rrgister)Aakkosellinen kortisto ulkomailla kuolleistamerimiehist ii 1882-1944.

Necropolis PeterburgenslsKasinkirjoitettuja otteita suuriruhtinas NikolaiMihailovitsin teoksesta.

Nordling, Bruno116lclling-sukuja koskevia selvityksie sekii kiisi-kirjoitus "Herrasviikei ja viihiiviikisiii".

Paltschi|<, AlexMuistiinpanoj4 sukuselvityksiii Porin seudunsuvuista.

Paulaharju, AhtiSaamelaista Saijets-sukua koskevia sukutaulujaym.

Porvoon hiippakunnan papisto (Porvoo/BorgoDiocesan Clergr Records)

Muistiinpanoja Porvoon hiippakunnan papis-tosta piiiiasiassa 1700-lurulta.

Ramsay, JullyGenealogisia muistiinpanoja, jotka liittyviit pii2i-asiassa teokseen "Frdlsesliikter i Finland intillstora ofreden 1-4".

Relander-sukuSukututkimusaineistoa, kiisikirj oitusversioita

Ritarihuoneen sukutaulut (Genealogical tables,Estate of Nobility)

Suomen ritarihuoneeseen introdusoituj en suku-jen sukutaulujen kaksoiskappaleita.

St. Nicolai Kircbe in RevalWoldemar B. Hoyningen-Huenen 1915 laatimaaakkosellinen yhteenveto Tallinnan St. Nicolainseurakunnan kuolleiden kirjasta 1626-1781.

Savonius. SellmGenealogisia muistiinpanoja.

Schulman, Carl Magnus HugoAineisto teokseen "Finska Kadettkirens eleveroch tjiinstemdn. Biografiska anlegkningar 1812-t9t2".

Seurakunticn historiakirjojen j6lienndkset (Facsi-miles of parish historical records)

Kisinkirjoitetut jiiljennokset Suomen seurakun-tien syntyneiden, vihittyjen, kuolleiden ja muut-taneiden luetteloista n. 1648-1850 eli ns. Mustatkirjat.

Siirtolaiset (valtamerentakaiset suomalaiset)(Overseas Finns)

Suomi Seura r.y:n 1l)64-65 toimeenpaneman ke-riiykset tuloksena syntynyt luettelo valtameren-takaisista siirtolaisista ja heidiin jAlkel?iisistean.

Sohlberg, GunnarSohlberg-sukua koskevaa aineistoa ja muistiin-panoja.

Sumelius, Ydind RafaelSukutieteellisie muistiinpanoja.

Suomalainen Sukukirja I-II (Finnish genealogicalrccords from Uppsala, Sweden)

Jiiljennos "Finska sliigttavlor", alkuperiiistii siii-lytetaan Upsalan yliopiston kirjastossa sekii jiil-jennbs "Finska Sliigtboken", alkuperiiinenRuotsin valtionarkistossa.

Suomen Muinaismuistoyhdistys (Finnish EarlyRecords Association)

Lehtori Axel Bergholnin toimittaman sukukir-jan aineisto.

Suomen siviilivirkamiehet (Civil Servants in Fin-land)

Bo Wittingin valtiokalenterin mukaan virkakun-nittain laatima luettelo Suomen siiviilivirkamie-histii 1761-1878.

Suomen Sukututkimusseura (Finnish Genealogi-cal Society)

Piiyt?ikirjat liitteineen wosilta 1917-6 ja kir,-jeenvaihtoa 192249. Historiakirj oj en jiilj entii-miseen liitryve kirjeenvaihto, nimenmuu-tosasiain diaarit 192245 sekii nimenmuuttojakoskevien lausuntojen jiiljenn6kset 1934-37.Vanhan Suomen seurakuntien historiakirjoistakeriitty nimikortisto.

Sursillin sukuYksityisten sukututkijoiden korjauksia ja tiiy-dennyksiii fil.maist. Eero Kojosen julkaisemaanteokseen Sursillin suku.

Tamelander, Bertel EinoKortisto Ruotsin vallan aikaisista tullimiehistii.

Tigerstedt, Edvard SeverinTigerstedt-sukua koskevia tietoja ja muistiin-panoja.

Uusi sukukirjaAineistoa kirjaa varten.

SUKUMESSUT e FAMILY FAIR 30.7.-1.8.1992

Walli, HarryWaldemarSukututkimustoimilf xaa lilllyyiiii aineistoa.

Ven{j6n armeijassa palvelleet suomalaiset (Finnsserving in the Imperial Russian Arzy)

Veniijiin armeijassa 1800-luwlla palvelleita suo-malaisia koskeva luettelo, kapteeni Carl Wasast-jernan +uistiinpanoja seki kenraaliluutnanttiBirger Akermanin ja Eugen Pikoffin laatimakortisto.

Wilskman, AtteGenealogiset muistiinpanot ja sanomalehtileik-keet. Teoksen "Sliiktbok" aineiston kokoami-seen ja julkaisemiseen liittyvdd aineistoa.

Arkistolaitos osallistuu Sukumes-suille esittelemiillii mm.

Winter. Joban PeterArkistoon sisiiltyy eliim?ikerrallisia ja sukutie-teellisii muistiinpanoja 1700- ja 180Oluvuilta.

Virallinen lehti (Thc Ollicial Gazette)Kortisto Suomen virallisessa lehdessii olleistahenkiliitiedoista 1868-1918.

Vdttili-arkistoDipl.ins. Jarl Enckellin kiisikirjoitus ja kopioita,jotka koskevat Joroisten V?ittiliin tilalla eliineit?i

" Swartz- ja Enckell-sukujen jiisenid 1724-19 44.

Astr6m, ErikGenealoghen kiisikirjoitus "Johan StaffanssonWidberg" ja siihen liittyvaii aineistoa.

Marja Pohjola

The State and Provincial Archiveswill be displaying:

. arkistolaitoksen organisaation

. yleisarkistojen, valtionarkiston ja maa-kunta-arkistojen sijaintipaikat ja toimin-ta-alueet karttojen avulla

. yleisarkistojen tehtAvAtja aineistot teks-tipaneelein

r arkistojen esitteita, yleisluetteloita yms.

Mytis maakunta-arkistot esittiytyviit Su-kumessuilla. Esimerkiksi Turun maakun-ta-arkiston esittel;ryn sisdltly:. kuvia arkistorakennuksen tiloistar luettelo maakunta-arkistonhoitajista

wosilta 1932-199t. kuvaus arkiston toiminta-alueesta ja teh-

tiivistii kartan ja tekstien avulla. tekstipaneeleita arkiston aineistosta (al-

kuperdisaineisto, mikrofilmit, ja -kortit). henkildkohtaista opastusta ja neuvontaa

arkiston asiakas- ja tutkijapalvelusta se-kii lainaus- ja jiiljennepalvelusta

r tietoa sukututkijoiden koulutuksesta. kuvia niiyttelytoiminnasta. Muutamia tiirkeimpi?i sukututkimuksen

alkuperiiisliihteistd asetetaan vitriinei-hin. Mikrofilmauslaite ja joitakin esi-merkkifilmejii on yleison kiiytettiivissii.

o the organization of archives in Finland;e msps and explanations showing the loca-

tion of the various public archives in Fin-land,

r post€rs, etc., explaining the specific tasksof the various archives;

e leaflets, catalogues, etc., about the ar-chives.

The Turku Provincial Archives will alsohave their own stand at the Fair. inclu-ding:. pictures of the Archives' premises;r a list of the Archivists, 1932-1991;r mapS and posters explaining the Ar-

chives' functions;. posters illustrating the Archives'original

materials, microfilrns and microfiches;r advisory assistance on the services avail-

able to clients, including loans and copy-ing services;

. information about genealogical training;

. pictures of exhibitions;o selected important genealogical source

materials on display;r microfilm reading equipment (open to

visitors to the Fair).

+-*-

SUKUMESSUT O FAMILY FAIR 30.7.-1.8.1992

Sukuseurojen Keskusliitto onsukujen yhteistoimintaelin __

Sukuseura on silta menneestii nykypiii-viiiin. Edellisten sukupolvien eliimiin ja

tyrin tuntemus antaa meille juuret; tiediim-me, mistd olemme kotoisin. Sukuseura onmyris verkosto, joka sitoo meidiit nykypiii-vddn. Sukuseuraan kuulutaan erittdin hau-raan siteen, sukulaisuuden, voimalla. Hy-vin erilaiset ihmiset eri puolilta maata eri-laisista lihtrikohdista toimivat yhdessd sentakia, ettd kuuluvat samaan sukuun.

Sukuseuratoiminta on sangen moni-puolinen harrastus. Se tarjoaa juhlia ja ko-kouksia, seurat julkaisevat lehtiii j a kirjoja,monilla seuroilla on oma vaakuna ja mui-ta yhteisiii tunnuksia.

Sukuseuratoiminta ja sukututkimuskuuluvat liiheisesti yhteen. Sukututkimus-ta voi harrastaa ilman seuraakin, mutta si-sdltod, ikiiiinkuin lihaa luiden pii[lle, suku-tutkimukseen tulee sukuseuran ihmistenkautta; muistelukset, perinteet, vanhat ku-vat ja esineet.

Sukuseuratoiminta ei tule pitkiiiln toi-meen ilman sukututkimusta. Oman sulunhahmottaminen, sen haarojen ja asuin-paikkojen seki erilaisten vaiheiden tunte-minen vasta antaa eri puolilla maata asu-vil le ihmisil le lunteen yhteisisti i juurista.

Sukuseurojen Keskusliitto (SSK) onhiukan yli kymmenen vuotta vanha jiirjes-

tci, jonka muodostavat sukuseurat ja suku-harrastusyhteisot. Keskusliitto toimiisiintojensii mukaan "sukuyhteisdjen yh-

dyselimenii ja edistiiii uusien sukuseurojenperustamista sekii suku- ja henkiltihisto-riallista tutkimustytitd". Kiiytdnntin toi-minnassa SSK toteuttaa tarkoitustaan pdd-

asiassa julkaisutoimintaa harjoittamalla.SSK julkaisee Sukuviesti-lehteii sekd eri-laisia kirjoja. Listiksi j2irjestetiiiin erilaisiatilaisuuksia, seminaareja ym. toimintaa su-kuaatteen tiimoilta.

Suomen itseniiisyyden juhl avuoden toi-mintoihin SSK osallistuu paitsi olemallamukana Juuret Suomessa. -projektissa

myris jiirjestiimiillii yhdessii Tuusniemenkunnan kanssa Itii-Suomen sukujen tapaa-misen heiniikuussa. Tapaamiseen on jo tiil-lii hetkellii tulossa niin paljon sukuja, ettdpitiijii on vaikeuksissa kaikkien majoitta-misessa. Itd-Suomen sukujen tapaamises-ta on tulossa varsin laaja juhla.

Sukuseuroj en Keskusliittonosall istuminen sukumessuil le

SSK osallistuu sukumessuille Turussa esit-telemiillii omalla osastollaan paitsi itseiiiinmyos sukuharrastuksen moninaisuutta ja

mahdollisuuksia. Konkreettinen osoitussukutoiminnasta tulee olemaan sukujenluettelo, jota parhaillaan kerdtddn. Tiistiiluettelosta l<iytyviit eri sukuseurat yhteys-tietoineen. Tata luetteloa saa sen valmis-tuttua SSK: n messuosastolta.

Heikki Manninen

Sukuseurojen Keskusl iitto ry(Federation of Family Associations):

Collaboration between the Clans

A family association is a bridge to the past.Familiarity with the life and work of fore-going generations gives us roots: we knowwhere we come from. But a family associa-tion is also a network binding us to the pre-sent. Membership of an association isbased on the fragile basis of kinship: verydifferent people, from different back-grounds in different parts of the country,collaborate together simply because theybelong to the same clan.

26

i

)

SUKUMESSUT o FAMILY FAIR 30.7.-1.8.1992

The activities of the family associationsin Finland are extremely varied, rangingfrom parties and meetings to the publica-tion of books and magazines. Many asso-ciations have adopted a coat of arms or ot-her symbols.

Family associations are closely linkedwith genealogical research. Naturally, onecan also practise genealogical research in-to one's family without an association; butthrough the people one meets in an asso-ciation - through their reminiscences, tra-ditions, old pictures and heirlooms - theresearch takes on life.

Family associations, on the other hand,cannot get very far without genealogical re-search. The mapping out of one's own clan,with its various branches, the places wherepeople have lived and the histories of theirlives, is what gives members from aroundthe country the feeling of belonging to thesame roots.

The Federation of Family Associations(Sukuseurojen Keskusliitto, SSK) has beenin operation for just over the years, brin-ging together the various family asso-ciations and students of genealogy. Underits Regulations, the Federation is responsi-ble for promoting collaboration betweenthe associations. the foundation ofnew as-sociations, and research into genealogicaland personal history. The main way inwhich the Federation pursues these aims isthrough its publishing activities, especially

Suomen Sukututkimusseuranmerkitys suku- ja henkiliihistoriantutkimukselle

Suomen Sukututkimusseura on wonna1917 perustettu valtionapua nauttiva tie-

the magazine Sulauiesti and books. In ad-dition, it arranges meetings of variouskinds, seminars, etc., around the theme offamily research.

Duringthe 75th anniversaryyear of Fin-nish independence, the Federation is notonly involved in the Roots in Finland pro-ject, but also in the arrangements for agrand gathering of the families and clans ofeastern Finland, to be held at Tuusniemi,with the support of the local municipalcouncil. So many visitors have already re-gistered for this event that the local or-ganizers are running into difficulties in ar-ranging accommodation. The gathering ofthe eastern Finnish clans is likelv to orovea major event.

The SSK Federation at the Family Fair

At its stand at the Family Fair in Turku, theFederation will be both introducing its ownactivities and also demonstrating thevariety and opportunities offered bygenealogical research. As concrete evi-dence of its activities, the Federation is cur-rently preparing for its stand a Catalogueof Clans, listing all the various family asso-ciations and their contact addresses; thiscatalogue will be available from the Fed-eration's stand at the Fair.

Heikki Manninen

teellinen yhdistys. Seura on kaksikielinen.(suomi ja ruotsi). SiiZintojensii mukaan seu-ran tarkoituksena on edistiiii suku- ja hen-kildhistoriallista tutkimusta maassamme jalevitt2i?i niiden tulosten tuntemusta. Mah-dollisuuksiensa mukaan sukututkimus-seura toimii myris paikallisten sukututki-

+.

SUKUMESSUT o FAMILY FAIH 30.7.*1.8.1992

musyhdistysten keskuselimeni. Saavut-taakseen pii2imii?iriinsii sukututkinrusseurayllapitAA laajaa kirjasto4 harjoittaa jul-kaisutoimintaa sekd jiirjestiiZi esitelmii- janeuvontakokouksia.

Seuran toiminnasta tiedotetaan aika-kauskirja Genoksessa, Sukutieto-lehdessiija piiiikaupungin sanomalehdissii. SuomenSukututkimusseurassa on $[a hetkellZinoin 2 000 jiisent?i" jotka saavat jdsenetunaGenoksen (4 numeroa/wosi), Sukutieto-tekniikka ry:n Sukutieto-lehden sekii30 Voalennuksen seuran muista julkaisuista.Suomen Historiallinen Seura, SuomenKirkkohistoriallinen Seura ja Svenska Lit-teratursdllskapet i Finland mydntiiviit sa-man alennuksen julkaisuistaan.

Vuosijiisenen jiisenmaksu vuonna 1992on 120 markkaa, opiskelijat 60 markkaa jalahjoittajajiisenen kertamaksu vdhintddn3 000 markkaa. Jdseneksi voi ilmoittautuaSeuran toimistoon joko kirjeitse tai puhe-limella (90-179 189). Sukututkimusseurankirjasto ja toimisto sijaitsevat Helsinginkeskustassa, Mariankatu 7:ssd, ja aukiolo-ajat ovat maanantaisin klo 16-20 sekii tiis-taisinja torstaisin klo 10-14.

Sukumessut Turussa 30.7.-1.8.1992

Suomen Sukututkimusseura osallistuuSukumessujen jZirjestiimiseen ja esitteleetoimintaansa osastollaan. Esilld ovat seu-ran vuosikirjat (ilmestyneet vuodesta1917), Julkaisuja-sarja ja aikakauskirjaGenos. Lisiiksi kiivijiit voivat tutustua eri-laisiin sukutauluihin ja sukupuihin sekiietsiii Sukututkimusseuran hakemistoistatietoja omista suwistaan. Edell2i mainit-tujen lisiiksi seuran kokeneet sukututkijatopastavat asiasta kiinnostuneita sukutut-kimuksen alkeissa.

Pertti Vuoinen

The Finnish Genealogical Society:Its Significance for GenealogicalInquiry

The Finnish Genealogical Society wasfounded in 1917, and is subsidized by theState as a scientific association. The Societyoperates in both Finnish and Swedish. Asdefined in its Regulations, the purpose ofthe Society is to promote and publicize re-search within Finland into genealogy andindividual history. As far as possible, theSociety also functions as a national coordi-nator for local associations. In order topursue these aims, the Society maintains anextensive library and series ofpublications,and organizes lectures, advisory services,etc.

The activities of the Society are reportedin the periodicals 'Genos' and 'Sukutieto',

and in the Helsinki press. There are cur-rently around 2 000 members, who receivesubscriptions to the Society's own magazine'Genos' (4 issues per year), 'Sukutieto'

(published by the Society of ComputingGenealogy), and a 30 Vo discount on otherpublications by the Society itself and also bythe Finnish Historical Association, the Fin-nish Church History Society (SuomenKrkkahistoiallinen Seura), and the Societyfor Swedish Literature in Finland (SvenskaLit t eratun dJlskap et i Finland ).

The membership fee for 1992is FIM 120(for students FIM 60); life membership maybe obtained for a donation of not less thanFIM 3000. Membership may be obtained byregistering with the Society's office, eitherby post or by phone (int.: *358-0-179 189).The Society's premises, housing the officeand the library, are in the center of Helsinki,at Mariankatu 7, and are open on Mondaysfrom 4 pm to 8 pm, and on Tuesdays dndThursdays from 10 am to 2 pm.

j

i

I

J

28

SUKUMESSUT o FAMILY FAIR 30.7._1.8.1992

The Family Fair

At its stand at the Family Fair to be held inTurku, the Finnish Genealogical Societywill be presenting its activities and mount-ing a display of its publications, includingcopies of the Yearbook (published since1917), titles from its series, and the ma-sazine 'Genos'. Visitors will also have the

Siirtolaisuusinstituutin merkitysjuurten etsijiiille ja sukututki-mukselle

Eri puolilla maailmaa asuvat ulkosuoma-laiset ja heidiin jiilkeliiisensii kyseleviitusein: "Kuka minii olen?" Tdmii juurten et-sintii niiyttiiii koko ajan lisiiiintyviin ja var-sinkin amerikansuomalaisten keskuudessase ulottuu jopa kolmanteen ja neljiinteenpolveen saakka.

Varsin usein ulkosuomalaiset joutuvattilanteeseen, jossa heillii on kiiytettiivis-siiiin hyvin viihiin tietoja esivanhempiensyntymfi- ja liihtripaikkakunnista Suomes-sa. Tiimii vaikeuttaa myds yhteydensaantiatiinii piiiviinii mahdollisesti elossa oleviinsukulaisiin. Tdssd ti lanteessa tulee esil lemonenlaisia ongelmia nimien muutoksis-ta eri aikoina vaihdelleisiin kirkonkirja-ym. rekisterikZiytiintoihin saakka.

Siirtolaisuusinstituutti on siirtolaisuu-den tutkimus- ja dokumentaatiolaitos, jo-ka on koko toimintansa ajan (17 v.) kerdn-nyt myos yksilotason tietoja. Instituutin ar-kistossa on tiillZi hetkellii 690 vksitvisiltA

opportunity to study family trees and tables,and to search for information about theirfamilies in the Society's materials. Therewill also be experienced investigators fromthe Society on hand to provide advice forvisitors interested in genealogical ques-tions.

Pend Vuoinen

henkikiilt2i tai yhteisoiltd saatua kokoel-maa. Kokoelmat sisiiltiivat yksityishenki-loiden asiapapereita, todistuksia, kirjeitii,piiiviikirjoja, kiisikirjoituksia jne. Lisiiksiinstituutissa on valokuvakokoelmat(noin8 000 kpl), siirtolaisten Suomeen ld-hettiimien kirjeiden kokoelma (noini0 000 kpl), kirjallisuudenja lehtiartikke-leiden perusteella laaditut henkikikortis-tot sekA siirtolaisrekisteri. Valokuva- jakirjekokoelmista tehdiiiin aakkosellistahakukortistoa, joka kasittaa kaikki tunnis-tetut henkilcit. Kortistot ovat toistaiseksimanuaalisia, mutta niiden siirtiimistiiatk:lle suunnitellaan. Tiilkiin voidaanpii?is tZi tilanteeseen, jolloin etsityn henki-ldn kaikki instituutissa olevat tiedot ovatnopeasti esille saatavissa.

Tiirkein Siirtolaisuusinstituutin kokoel-mista juurten etsijoiden ja sukututkijoidenkannalta on kuitenkin vuonna 1989 perus-tettu siirtolaisrekisteri. Tiihiin rekisteriintallennetaan tiedot keyttaen liihdemateri-aalina passiluetteloita (ajalta n. 1820-1920), Suomen Hdyrylaivaosakeyhtionmatkustajaluetteloita (ajalta 1892-1908)sek?i ulkomailla kuolleiden asiakirjoja

il-

SUKUMESSUT . FAMILY FAIH 30.7.*1.8.1992

(ajalta 1917-1950). Niiiden kolmen piiii-liihde ryhm?in lis?iksi rekisterin kiiytdss2i onnoin 4 000 henkiltin tiedosto autonomianaikana Suomeen muuttaneista ja kansa-laistuneista. Varsinaisessa siirtolaisrekis-terissii on telle hetkellii tietoja noin150 000 Suomesta muuttaneesta henki-losta.

N2iiden varsinaisten henkikitasolla ole-vien tiedostojen lis2iksi instituutissa onmyos kirjasto, jonka kokoelmista loytyybiografioita, erilaisia koti- ja ulkomaisiapaikallishistorioita ja muuta liihdemateri-aalia.

Niimii Siirtolaisuusinstituutin kokoel-mat eivdt suinkaan palvele vain ulkosuo-malaisia juurten etsijoitii, vaan auttavatmyos suomalaista sukututkijaa ldytameanulkomaille kadonneen sukulaisen. Suoma-lainen sukututkija joutuu usein tilantee-seen, jolloin joku sukulainen on niin sano-tusti "kadonnut" ulkomaille eikii tietojaole helppo lciytiiii. Tiilloin instituutin rekis-teri ja muut kokoelmat voivat auttaa pdd-semddn etsityn jeljille. Instituutilla onmycis sek?i ulkomailla ettii kotimaassa toi-mivien arkistojen, kirjastojen ja muidenlaitosten osoitteita ja luetteloita, jotka voi-vat auttaa tutkimustyosse.

Siirtolaisuusinstituutin osallistuminenSukumessuille

Siirtolaisuusinstituutti on Turun Messu-keskuksessa 30.7.-1.8. pidettiivien Suku-messujen y}si paAjiirjestajiste ja on tiistiisyystii mukana rakentamassa messujenyleisilmettii yhdessii muiden tahojen kans-sa. Itse messutapahtumaan instituutti osal-listuu esittelemiillii omassa osastossaanedellii lueteltuja kokoelmia ja siirtolaisre-kisteriii sekii laatimalla oppaita ja osoitteis-toja juurten etsij<iiden ja sukututkijoidenkeyttoon. Instituutti rakentaa myris yhteis-ty<is s?i muid e n pii2ij iirj e s tzij i e n kanss a "liiy-dd juuresi" -neyttelyn, joka kuvaa juurten

etsinndn ja sukututkimuksen liihteistoii jamenetelmid. Sukumessuihin liittyy myosuudentyyppinen sukututkimusseminaari,Marian maailma, jonka piijrirjestiijiniiovat Turun kesiiyliopisto, Turun maakun-ta-arkisto ja Siirtolaisuusinstituutti.

Maija-Liisa Kalhama

The Institute of Migration:Its Significance for GenealogicalEnquiry

All around the world, Finnish emigrantsand their descendants are more and morefrequently asking: "Who am I?" This questfor one's roots seems to be steadily increas-ing, and especially among the Finnish-Americans, it extends to the third and evenfourth generation of immigrants.

Very often, however, these overseasFinns have access to oniy very limited in-formation regarding their ancestors' placesof birth or departure within Finland,making it much more difficult to establishcontactwith relatives possiblyliving in Fin-land today. The difficulties encounteredhere range all the way from the changedform of family names, to the varying prac-tices followed at different times and placesin parish records, etc.

Throughout its seventeen-year historyofoperations in the investigation and docu-mentation of migration, the Institute of Mi-gration has also gathered and stored infor-mation on the individual level. The Insti-tute's archives house at the present mo-ment a total of 690 collections of papers,etc., acquired both from individuals and as-sociations, including a wide range of pri-vate documents, certificates, correspon-

30

SUKUMESSUT r FAMILY FAIR 30.7._1.8.1992

dence, diaries, manuscripts, and so on. Inaddition. the Institute holds collections ofaround 8 000 photographs; approximately10 000letters written home to Finland byFinnish emigrants; registers of individualscollated from literature, the press, etc.; andthe Emigrants Register. Alphabetical in-dexes are currently being compiled for thephotograph and correspondence collec-tions, covering all identified persons; atpresent these indexes are manual, but theircomputerization is planned, and this willprovide rapid access to all the informationavailable at the Institute about any specificindividual.

The most valuable resource at the Insti-tute of Migration for genealogists and forthose in quest of their roots, however, is theEmigrants Register established in 1989.Data are being entered in this Register onthe basis of passport registers (for the pe-riod ca. 1820-1920); passenger lists fromthe Finnish Steamship Company for theperiod 1892-1908; and records of deathsabroad for the period 1977-1950. In addi-tion, the Register has been able to utilizedata from the 19th century, when Finlandwas an autonomous Grand Duchy underthe Russian Empire, concerning ca. 4 000persons who settled and were naturalizedwithin Finland. At present, the EmigrantsRegister includes data on approximately150 000 persons who emigrated from Fin-land. In addition to these personal data, theInstitute of Migration Library includes bi-ographies, Finnish and foreign local his-tory, and other similar material.

Naturally, these source materials at theInstitute of Migration do not merely sewevisitors from overseas in search of theirFinnish roots, but are equally open to per-

sons within Finland in search of their lostcousins abroad. Those who engage ingenealogical research in Finlandfrequently encounter situations where theperson being traced has "vanished"abroad, and further information may bedifficult to obtain; in this situation, the ar-chives and the Emigrants Register at theInstitute may well offer the opportunity totrack down the lost persons. In addition,the Institute holds the names and addressesof archives, libraries and other institutionsboth in Finland and abroad which mav beable to help.

The Institute of Migrationat the Family Fair

The Institute of Migration is one of themain organizers of the Family Fair to beheld at the Turku Trade Fair Center from30 July-1 August 1992, and is closely in-volved in creating the character ofthe Fair.At its stand at the Fair, the Institute will bedemonstrating its various collections andarchives, including the Emigrants Register,and will be compiling guide handbooks,collections of addresses, etc., for genealo-gists and those in quest of their roots. Incollaboration with the other organizationsinvolved in arranging the Fair, the Instituteis also setting up the Find Your Roots Ex-hibition, the purpose of which is to il-lustrate the sources and methods availablein tracing family origins. Mqia's World, anew kind of genealogical seminar is to beheld, under the auspices of Turku SummerUniversity, the Turku Provincial Archives,and the Institute of Mieration.

Maija-Liisa Kalhama

*-"

J I

SU KUTUTKIM USSEMI NAARI

Marian maailmaSu kututki mussemi na ari 27 .-31 .7 .1 992

Turun maakunta-arkisto, Siirtolaisuusinstituutti jaT uru n kesdyl io pisto iariestavar 27 .-3'l .7 .1 g92 M a-rian maailma -sukututkimusseminaarin. Pdivienaikana kiydddn uudella, mieliinpainwalla tavallaldpi ne laitokset, ldhteet ja menetelmdt, joiden

avulla osallistujan on mahdollista saada tietoa su-kututkimuksen perusteista. Seminaariin ovat ter-vetulleha kaikki sekd Suomessa ettd ulkomaillaaswat juuristaan, swustaan ja sukututkimukses-ta kiinnostuneet.

Klo 9.00-1 1.30

11.30-12.3012.30-1 5.30

Maria Matintyttdren el5minvaiheet, sukulaiset, jdimist6- yleisesitys henkilohistorian liihdeaineistostam a ak u nta- a rk i sto n h o itai a T ai na Varti ai n e nMarla Matintytteren henkildtiedot: syntymAaika ja -paikka, kuulutukset,vihkiminen, kuolinaika la -paikka, henkilotietojen ja henkiloidenetsiminen nykypdivdnd (kirkkohenanvirastot, vaestorekisteri)FM Rauno LuttinenLounastaukoMarian nuoruus- r ippikoulu, kiertokoulu, kansakoulu, koulunkdynti , pi ikominen,

muutot tyopaikasta toiseen, avioton lapsiFM Rauno LuttinenMarian isd: sotamies Mats Lustig- henkil6tiedot. sotalahos. sotilasnimetFT Jari Niemeld

Tiistal 28.7. (Paikka: Turun yliopisto)

Marian puoliso, suutari Johan Hellberg- henkilotiedot, ammattikoulutus, elinkeinonharioittaminen ia I uvat.

toiminta kdsityolSisenAFT Ulla HeinoLounastaukoMarian verovapaat vuodet- verojen maksaminen, verotuksen vaiheita, eri verot, maanomistus,

maanjaot, lainhuudatusmaaku nta- ark i sto n h o itaj a R ai m o V i i kk i

)

9.00-1 1.30

1 1.30-12.3012.30-1 5.30

9.00-1 1.30

Keskiviikko 29.7. (Paikka: Turun yliopisto)

11.30-12.3012.30-1 5.00

Maria sairastaa- sairaudet, rokotukset, kuolinsyytprofessori Reijo NorioMarian perinto ia perilliset- testamentti, perunkirjoitus, perinnonjako, jddmist6FT Erkki MarkkanenLounastaukoTutustumiskdynnitSiirtolaisuusinstiturJtti, Turun maakunta-arkisto, tuomiokirkko vm.

32

SUKUTUTKI MUSSEM I NAARI

Torstal30.7.'(Palkkh: Turun'Messukeskus) l

9.00-1 2.00

1 2.00-13.0013.00-15.30

Marian tyt{r l5htee maailmalle- siirtolaisuuden ja muuttoliikkeiden vaiheita, sukututkimuksen ldhde-

aineistot kotimaassa ja ulkomailla, kadonneitten sukulaisten jAljittdminen,nimenmuutokset, nimenvaihdokset, nimenviennOkset, perintOkysymykset

Miti dokumentteia Marisn suvusta on:r Suomessa?Matti Kumpulainen, Elisabeth Uschanovr Skandinaviassa?I uenn oits ij a i I mo itetaan nry1h em m i no USA:ssa ja Kanadassa?professori Ke ijo VirtanenLounastaukor Australiassa ja Uudessa-Seelannissa?d osenfti Olavi Koivukangasr Muissa maissa?FL Teuvo Peltoniemi

Perfantai 31.7. (Paikka: Turun Messukeskus)-)

_ - , )

9.00-12.00

12.00-13.001 3.00-15.00

Marian pojat seikkailevato Karkumatkoja merille, merimieseldmddtohtori Taimo lisaloe Matkat Pietariinprofessori Max Engmanr Siperiansuomalaisetprofessori Al po J untu nenLounastaukoMarian pojat seikkai levatr USA:sta ia Kanadasta Karjalaan ja Neuvostoliittoona p u I a i spr ofessor i Re i no Keror Jdrjestdtoimintaa, urheilusaavutuksiad osenfti Auvo Kostiainen

-r

Alustavat yleisoluennot SukumessuillaTorstaina 30.7.r Tdmdn pdivdn Suomi-kuva

to i m itu sj ohtaj a M atti Ko hva

r Perustietopaketti sukututkimuksentekemisestey I itar k a staj a M a rj o Hypp6 nen

Lauantaina 1.8. klo 10.00-13.00o Asiantunti japaneeli

sukututkimuksen asiantuntiiat vastaavat yleison kysymyksiin

Perjantaina 31.7.o Varsinais-Suomen kulttuuria ja historiaa

FL Hannu Laaksoneno lnkerilAiset: arkistojen tietolShteet, virastojen

palvelul, kokemuksia Suomeen muutostaMarkku Leppdnen

Lisaiietoja voif kysyi osoitteesta: Turun kesdyliopisto, VAnrikinkatu 2 d,20500 Turku, puh. (921) 323 302

+..

GENEALOGICAL SEMINAR

Maria's WorldGenealogical Semlnar, July 27-31, 1992

The Provincial Archives in Turku, the Institute olMigration, and Turku Summer University are lolnt-ly arranging from 27th to 31st July 1992 a ge-nealogical seminar under the thle "Marh's Wodd".The seminar will offer a new and vivid approachto the institutions, sources, and methods availa-

ble for obtaining information about the basics ofgenealogical research. The seminar is open to allpersons, whether resident in Finland or abroad,who are interested in the study of their roots, fa-milies, and genealogy.

09:00-1 1:30 am "Maria Matin$Ar (Maria Mattsdaughter)"Her life history, family, and the estate she left: a generalintroduction to sources lor personal historyTaina Vartiainen (Provincial Archives)'From Cradle to Grave: Tracking Down Personal Data'Date and place of birth, banns and marriage, place and date of death:tracing personal data today - parish records and population registersRauno Luttinen, FM

1 1:30 anF-12:30 pm Lunch break12:30-3:30 pm "Maria's Younger Years"

Conf irmation classes, peripatetic teaching, elementary school :schooling; domestic service, changes of employment, an illegitimate childRauno Luttinen, FM"Maria's Father, Matts Lustig the Soldier"Personal data and ranks: the armvDr Jari Niemell

Tuesday, 28 July (Venue: University of Turku)

09:0G-1 1:30 am 'Maria's Husband, Johan Hellberg the Shoemaker"Personal data, vocational training, employment and trades: the artisanateDr Ulla Heino

'| 1 :30 arn-12:30 pm Lunch break12:30 arn-3:30 pm "Maria and lhe Taxman"

Paying taxes, the development of taxation, various forms of tax,land ownership, division of the land, the land registerRai mo V i i kki (P rovi nci al Archives)

Wednesday, 29 July (Venue: Universlty of Turku)

09:00-1 1:30 am "Maria's lllnesses'Diseases, inoculations, causes of deathProl Reijo Norio"Maria's lnherilsnce'The will, the inventory and distribution of the estateDr Erkki Markkanen

11:30 arn-12:30 pm Lunch break12:30-3:00 pm Visits to the Inst. of Migration, the Turku Provincial Archives, the Cathedral

_ )

GENEALOGICAL SEMINAR

Thursday, 30 Juty (Venue: Turku Trade Fair Center)

09.00-12.00 am

12.0H1.00 pm01.00-3.30 om

"Maria's Daughter Emigrates"The history of migntion: sources for genealogical research inFinland and abroad, tracing lost relatives,voluntary andinvoluntary changes of name, questions of inheritanceWhat documents on Maria's family are available...o...within Finland?Mani Kumpulai nen, EI isabeth U schanovo ...within Scandinavia?Speakerto be announced laterr...within the USA and Canada?Prof Keijo VirtanenLunch breakr...within Australia & New Zealand?Dr Olavi Koivukangasr ...within other countries?Dr Teuvo Peltoniemi

,r Friday, 31 July (Venue: Turku Trade Fair Center)

09.0G-12.00 am 'Maria's Sons on the Loose...r "...they run away to sea'

12.0G{1 .00 pm

01 .00-03.00 pm

Dr Taimo lisalor'...they head lor St Petersburg"Prot Max Engmano'...they set out for Siberia"Prof Alpo JuntunenLunch break"...they leave the USA or Canada for Karelia and the USSR"Prof Reino Keroo "Their involvement in Associations and Sport"Dr Awo Kostiainen

Public Introductory Lectures at the Family FairThursday, 30 July:r'Finland's lmage Today"

Matti Kohvar'A Basic Package of Information for

Genealogical Research'Marjo Hypponen

Saturday, 1 August, 10:00 am-01:00 pmr Expert Panel- experts in genealogical research answer questions from the public

Friday, 31 July:o "South-West Finland: lts Culture and History"

Hannu Laaksoneno "The Ingrians: Information in lhe Archives,

Services Available lrom Finnish Authorities,Experiences of Migrating to Finland"Markku Leppdnen

Further information may be obtained from Turku Summer University,Vdnrikinkatu 2 D, SF-20500 Turku, Finland, tel. (international) *(9)21-358-323 302

**.

35

NOTICES

SIETAR InternationalThe International Society for Intercultural Education, Training and Research

SIETAR International will hold its 18th Annual Congress in Montego Bay,Jamaic4 from May 9-13,1992. The theme of this year's conference is "Strategiesfor Cross-Cultural Communications in the New Information Age: Continuity,Change, and Innovation". Highlights of the conference will be "An Evening withPaulo Freire", renowned Brazilian educator and autor of the classic Pedagogt ofthe Oppressed, a plenary session with Geert Hofstede, author of Culture's Con-sequences and Cultures and Oryanizatiors, and a plenary session with LaDonnaHarris. Chief of the Comanche Nation and President of Americans for Indian Oo-portunity. For more information on the conference, please contact

SIETAR International XVIII Conferencec/o SASC

8000 Westpark Drive, Ste. 130Mclean. YA22102

USAtel: (703)790-1745fax (703)790-9063.

SIETAR is a non-governmental organization associated with the United Nations.

SIETAR International is pleased to announce the 1992 "Foundations of Intercul-tural Theory and Practice Institute", now in its fifteenth year. The Institute is de-signed to provide basic professional competence in intercultural theory and prac-tice through broad exposure to current thought, new developments, innovativetraining and design, and direct experience with reorganized interculturalists. It isinteded for those new to the intercultural field as well as those with some ex-perience. Due to the growing demand over the past several years, the institute willbe held nvice in 1.992, July 6-1 1 and July 20-25; both sessions will be held at theGeorgetown University Conference Center in Washingtor! DC, USA. For moreinformation' contact

'IETAR International733 15th St, NW, Ste 900Washington, DC 20005

USAtel: (202)737-5000

fax (202)737-5553.

Il)

36

,I

"1

KIRJAT o BOOKS

"Kanada on miesten helvettija naisten taivas"

Varpu Lindstrdm, Uhmattaret. Suomalaistensiirtolaasnaisten vaiheita Kanadassa 1890-'1930. Juva 1991,320 s.

Toronton yliopiston naissosiaalihistorian profes-sori Varpu Lindstromin vditoskirja Kanadan suo-malaisnaisista on ilmestynyt my0s suomeksi.

Teos on tekildn mukaan feministis-etnista tut-kimusta siirtolaisista, iotka paaasiassa tulivat tyo-vaenluokasta. Teos pyrkii kwaamaan naisen ela-mankaarta monipuolisesti sekd yksilond ettd yh-teison ldsenenS.

Naishistoria kysyy aina naisten ja miesten lu-kumddrid. Kanadassa tutkittavana aikana vallitsiaina naispula, mika on yksi selitys otsikossa viit-taamaani naisen ja miehen elAmdn erilaisuuteen.Kanadassa siirtolaismiehet olivat seka hiividjid et-tii syrlAytyneitd. Suomalaiset asettuivat ldhes ai-na ooikkeuksetta muiden suomalaisten asuttamil-le seud uille. S iirtolaisnaiset olivat enimmakseenKanadassa kotiapulaisia ia iaivat miehid huomat-tavasti enemmdn kaupunkeihin. Kotiapulaiset oli-vat usein naimattomia.

Kirjassa kerrotaan ansiokkaasti suomalaistennaisten sosiaalihistoriasta. Taas kerran on osoi-tenu, etta naisten elimdstd loytyy tietoia lihteis-tA, kunhan kysymykset vain esitetean. llahdutta-vaa on naisten oman aanen kuuluminen kirjassa.Mielestdni sitaatteia olisi saanut olla vieldkin run-saammin.

Suomalaisten siirtolaisten keskuudessa ei ta-vata lapsenmurhia, mutta niita tavataan muidenetnisten ryhmien joukossa. Tekijd on pystynytvertai lemaan suomalaisia muihin etnisi in ryhmiin,vaikka suomalaiset olivat suomalaisia Kanadas-sakin. Suomalaisuus sdilyi haaleissa, kirjastoissayms. Kuten tekija toteaa, "Yleisesti ottaen suoma-laisen naisen varmin tuki oli Kanadassakin toinensuomalainen".

Kiinnostava luku on tyolSisnaisten aktiivisuusns. yhteiskunnallisissa asioissa. Siirtolaislehdes-sA Vapaus julkaistiin mm. artikkeli "Kommunisminsuhde sukupuolikysymykseen" Aleksandra Kol-lontain esikuvan mukaisesti. Vastaavasti kotiapu-laiset viittasivat kirjohuksissaan Minna Canthin jaHella Wudiloen naishenkil6ihin. Aktiivisuus johti"Palvelijatar Yhdistyksen" perustamiseen.

Koiratorppareina eli laittoman viinan myyjinioli suomalaisia naisia, jotka olivat yhteisonsd va-rakkaimpia mutta samalla myos vihatuimpia.

Naishistorian "totuus", ettA naisille on aina sal-littu sekii sosiaalista etta psykologista tilaa uskon-nossa, toteutuu myos ndiden naisten kohdalla.Naiset saivat julkisuutta kirkon piirissi sekZi va-rainkerddjind etta sosiaalityon tekiioina, muttamyos puhujina. Samoin ompeluseurat ovat olleetharjoittelupaikka la odotushuone julkisuuteen.

Teoksen nimi Uhmattaret viittaa suomalaisiinnaisiin sosialistiiariestoissa. Naiset viettivdt kal-lisarvoiset vaoaahetkense sosialistien haalilla.Lehdissd kdsiteltiin aihetta naiset la sosialismi janaisia kehotettiin itseopiskeluun. Suomalaisillanaisilla oli oma johtohahmonsa ja esikuvansaSanna Kannisto, jota viranomaiset yrittivAt karkot-taa maasta. ltseddn h6n kuvasi "Minii olen kutenraudasta, en ole koskaan tiennyt, kuinka paljonvoin kestaa...". Naiset perustivat myds omia nais-

larjestojii naissolidaarisuuden kohottamiseksi.Osuustoiminta tuotiin myos Suomesta osaksisuomalaista identiteettia.

Suomalaisi l la si ir tolaisnaisi l la ol i selkeA omaryhmdidentiteetti. Naisten yhteiset kovat koke-mukset yhdistivAt heitd tiiviimmin kuin kenties ko-timaassa.

Varpu Lindstromin kirja on kiintoisa ja eldmAn-makuinen. Sitd on helppo lukea. Hiukan hdir i tse-viisti kerrotaan samoja asioita toistaen" Toivotta-vasti se loytAd tiensd niiden suomalaisten perhei-den luo, joiden sukulaisia on tai on ol lut Kanadas-sa. Se on myos hyv66 naishistoriatutkimusta.

Pdivi Setdl i

Se alkaa stereotypialla saamelaismiehen ja suo-malaisten Ruijaan vaeltajien kohtaamisesta tuntu-rissa, se jatkuu irrallisena taustankuvaamisena,pinnallisena kertomuksena arkipdivdsti Annijoel-la, Varankivuonon pohjoispuolisessa kveeniky-lasse, heittona norjalaisen ia kveenin oletettuun

"Ol laan menossa Rui iaan el i Noriaan.Jos osaisitte neuvoa tielpoimmaniien"

Raimo Birman, Kveenien rannat. Jyvdskyld1 9 9 1 , 2 2 8 s .

+*__

37

KIRJAT o BOOKS

luokkaristirihaan Vesisaaressa. Valilla kurkistel-laan tuoreen lesken ja uuden miehen suhteisiin,tutustutaan Raamattuun, ei siis Ltfiheruksen pos-tillaan, uppotJtuvaan saarnamieheen. Ja vil illi ka-lastetaan, kaivetaan kaivo, l6ydetddn ruumis ja ih-metellaan vuodenaikojen vaihtelua. Se on RaimoBiirmanin ensimmiiinen romaani "Kveenien ran-nat".

Biirmanin aiempi kirjallinen ura on keskittynytnovelleihin ja runoihin. Novellimaisuuden nyt lue-tusta romaanistakin loytii, sen kerronta olisi ol-lut tiivistettdvissi, sen irtonaiset aiatukset erotel-tavissa omiksi kokonaisuuksiksi. Kylldhdn Bdr-man pohjoisen ihailijana Annijoella ja Vesisaares-sa on kAynyt, Paulaharjunsa lukenut ja kaiketi jon-kin turskankin joskus juksannut. Mutta ei ajatuk-settomasta tarinasta iuuri ole romaaniksi.

Jostain syysta el kveenieepoksen tekeminenole onnistunut. Paulahariusta on jo aikaa parikinmiespolvea, ldar Kristensenin "Polut johtavat me-relle" ei jaksanut loppuun astija ajautui kveenihe-roismiin; samaan syntiin johon Barmankin nyt.Hans Kr. Eriksen tekee pientd ja kaunista, muttaeepos, kansan historh, kulttuurin s! /a ymmane-minen on yhd synnyttijddnsdvailla. Ja koska kult-tuuri on hiipumassa, saattaa puute iaada ikuisek-si. Kieli ei ole ytanyt kirjallisuuteen asti. Noria onvarastanut luovat voimat kulttuurinmuutos-prosessin aikana, kveenien henki eldd enid vainharvoissa pienyhteisdissA. Tuon kulttuurisen kuo-leman kwaaminon vaatii enemmdn. kuin mihin td-h6n asti on pystytty. Ehkd joku joskus.

Lassi Saressalo

Aili Jarvenpa, Michael G. Karni (eds.):Sampo, The Magic Mill. A collection of Fin-nish-American writing. Minneapolis 1989,406 pp. Available from: The Talman Com-pany, 150-5th Avenue, New York, NY 10011.

In this book, Aili Jarvenpa and Michael G.Karni have gathered a representative collectionof Finnish and Finnish-American writing. In'Sampo, The Magic Mill' there are te)fts by 62authors, the majority of whom are Finnish immi-grants in America and their descendants.

The authors include both well establishedwriters and translators, such as ShirleySchoonover, Pierre Delattre and l(athleenOsgood Dana, and unknown authors. In thesetexts, the experiences, teelings and thoughts ofthe immigrants are expressed in a rich variety ofvoice and form. This wide-ranging anthology in-cludes poems, short stories, narrative$, essays,and reminiscences, but also translations intro-ducing the reader to major Finnish writers suchas Juhani Aho. Aaro Hellaakoski. Eeva Joen-pelto and Pentti Saarikoski, to whom the an-thology is dedicated.

This book otfers an enriching experiencewhich transcends national boundaries. both forreaders of literature and for those interested inmigration. The cover and illustrations are thework of the Finnish teldile artist and wrher OiliMaki.

Ritva Rantanen

a a

KIRJASTO o LIBRARY

Saapuneita julkaisuja/Pblications received

M u uttolii kekirjal I isu us

Baksi, Mahmut: Horru'du... lmmigrant-institutet,Ser. A. Uppsatser och debatt, Nr 5. Stockholm1976, 128 s.

Baksi, Mahmut: lsvec isvec dedikleri... I mmigrant-institutet, Ser. A. Uppsatser och debatt, Nr 9.Bores 1982, 83 s.

Bender, Henning; Larsen, Birgh Flemming (eds.):Danish Emigration to Canada. Published bythe Danes Worldwide Archives. Udvandrerarki-vets skriftserie: Udvandrerhistoriske studier nr3. Viborg 1991 , 21 0 s.

Bremer, Fredrika: Hemmen i den nya vadden l.En dagbok i brev skriven under tvenne Ars re-sor i Amerika och pA Kuba. Stockholm 1961(ilm. aikaisemmin v. 1853-54), 223 s.

Bremer, Fredrika: Hemmen i den nya vdrlden ll.En dagbok i brev skriven under tvenne Ars re-sor i Amerika och pd Kuba. Stockholm 1961(i lm. aikaisemmin v. 1853-54), 207 s.

Castles, Stephen et al. : The Global Milkbar andthe Local Sweatshop: Ethnic Small Businessand the Economic Flestructuring of Sydney.Working Papers in Mult icultural ism No. 2. TheOffice for Multicultural Affairs. Wollongong1991, 159 p .

Daun, Ake; Ehn, Bi l ly (red.): Blandsverige. Omkulturskillnader och kulturmoten. Eslov 1988,361 s.

Ekberg, Jan: Vad hinde sedan? En studie av ut-rikes fodda pA arbetsmarknaden. Acta We-xionensia, Serie 2, Economy & Politics 3.Hogskolan i Vaxjci. Vaxjo 1991, 226 s.

Fieandtvon, Kirst i ; Planting, Maria: Ulkomail letoi-hin? Muuttavan perheen k6sikirja. Vientikoulu-tusseatid, julkaisu nro 60. Helsinki 1989, 163 s.

Fredriksson, Hans: Invandrartidningar och tidsk-rifter i Sverige - Forteckning. lmmigrant-insti-tutet, Ser. C, Dokumentation, Nr 4. Bords 1976,33 s.

Gil le, Susanne et. al. : Rasfordomar och invan-draroroblem. Ett kommenterat urval barn- ochoch tonSrsbocker om rasdiskriminering ochom fordomar mot invandrare. lmmigrant- inst i-tutet, Ser. C, Dokumentation, Nr 10. BorAs1 9 8 1 , 4 5 s .

Helsingin ulkomaalaispol i t i ikka - perusteet iakaytanto. Helsingin kaupunginkansl ian jul-kaisusarja A 1 2/1991 . Helsinki 1991 , 56 s.

Herberts, Kjell; Lauren, Christer (red.i Eds.):FlersprAkighet i och utanfor Norden. Multilin-gualism in the Nordic Countries and beyond.Foredrag lrAn den Sldtte Nordiska TvAsprA-kighetskonferensen 4.-6.6. 1990 Vasa, Fin-land. Institutet for finlandssvensk samhiills-forskning, Forskningsrapporter Nr 13. Abo.l991

, 376 s.Hildebrand, l(arl ; Fredenholm, Axel (red.) : Svens-

karna i Amerika. Populdr historisk skildring iord och bild av svenskarnas liv och underbara6den i Forenta Staterna och Canada. Gemla1926, 367 s.

Hjarno, Jan: lmmigrants on the Danish LabourMarket. Sydjysk universitetscenter 1991. 20 p.

Hokanson, Stig R.: Aterbesok pA Crimson Creek.I Evert Taubes fotspdr hos familjen Lofgren iAustralien. Queensland 1991 , 35 s.

Hult, Magnus; Lindblom, G6ran: Invandrarensom entrepreneur. Hogskolan i Kalmar, institu-tionen for samh6llsvetenskap. Rapport C,1989:2. 1989, 102 s.

HAmdldinen, Helvi: Kyl6 vaeltaa. Kertomus. Por-voo | 944, 1 36 s.

Jarvenpa, Aili; Karni, Michael G. (eds.): Sampo -

The Magic Mill. A Collection of Finnish-Ameri-can Writing. Minneapolis 1989, 406 p.

Karjalainen, Elli: Sotkamon muuttoliikkeen kehi-tys 1986-88. Migration in Sotkamo in 1986-88.Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslai-tos. Research Reoorts 105. Oulu 1991,90 s.

Korkiasaari, Jouni: Liikkuvuus ja rakennemuutos.Maassamuutto ja tyovoiman liikkuvuus osanayhteiskunnan rakennemuutosta. Tyopoliitti-nen tutkimus 11. Tyoministerio. Helsinki 1991 ,185 s.

Kormendi, EsZer; Melchior, Marianne: Medgangog modgang. Overgangen fra Dansk Flyktnin-gehjaelp til komunerne. Socialforskningsinsti-tuttet, publikation 1 71 . Kdbenhavn 1 987, 264 s.

Leitzinger, Antero: Schweizer in Finnland.Schweizer Auswanderung nach Finnland bis1 9 1 7 . H e l s i n k i 1 9 9 1 , 1 1 0 s .

Lindberg, Sari: Kulttuurien kohtaaminen tyopai-kalla. Case-yrityksena Neoncomp Oy. Turunkauppakorkeakoulu, liiketaloustiede: hallinnontutkielma. Turku 1991, 142 s.

Lindstrom, Varpu: Uhmattaret. Suomalaisten siir-tolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930.Juva 1991,320 s .

Lindtorp, Olaf: Finnskogens Folk. In: Kansatie-teel l inen Arkisto lV. Toimitus-Redaktion: T. l . l t -konen, Kustaa Vi lkuna. Suomen muinaismuis-

+_

KIRJASTO o LIBRARY

toyhdistys, Finska fornminnesforeningen.Forssa 1940. 1 17 s.

Marshall, Oliver: European lmmigration andEthnicity in Latin America. A Bibliography. In-stitute of l-atin American Studies, University ofLondon. London 1991, 165 p.

Meriliinen, Tarja: Muurmien kunnan muuttoliike-tutkimus. Muurmden kunnan tulo- ia Hhto-muutto vuosina 1988 ja 1 989 seka tulomuutta-neiden viihtyvyys kunnassa. 1991, 61 s.

Nagy, G6za; Nelhans, Bertil (red.): "lnvandringenger mig ingest." Om invandrarfientlighet,opinionsyttringar och behovet av synda-bockar. lmmigrant-insthutet, Ser. A. Uppsatt-ser och debatt, Nr 10. BorAs 1984, 79 s.

SprAkkrav och spriktilldgg inom sjukvArden. Fin-landssvensk rapport nr 15. Helsingfors 1990,1 8 s .

Stasiak, Andrzej; Mirowski, Wlodzimiez (eds.):The Process of Depopulation of Rural Areas inCentral and Eastern Europe. Proceedings ofthe International Seminar on Rural Depopula-tion. Szymbark, Poland, September'1989. In-stitute of Geography and Spatial Organization.Polish Academy of Sciences, ConferencePapers 8. Wazawa 1990, 322 p.

Stockfelt-Hoatson, Britt-lngrid: HemsprAkst-rdning i forskolan. lmmigrant-institutet, Ser. A.Uppsatser och debatt, Nr 4. BorAs 1 976, 1 44 s.

Sdderling, lsmo; Korkiasaari, Jouni (red.): Migra-tionen och det framtida Norden. 8:e NordiskaM igrationsforskarseminariet. Hanaholmen, Es-bc 1990, SlLrtrapport. Siirtolaisuusinstituufti,Migrationsstudier B s. Abo 1991, 346 s.

Terdslilja - StAllilja. Avesta 1987, 160 s.Trolle, Elisabeth: Invandrartidningar och tidskrif-

ter iSverige - 1982. lmmigrant-institutet, Ser.C. Dokumentation, Nr 1 1. BorAs 1982, 38 s.

Vad sdger lagarna om sprAkliga rittighetef Fin-landssvensk rapport nr 1 6. Hango 1 991 , 25 s.

Zubnycki, Jerzy: Soldiers and Peasants: TheSociology of Polish Migration. A Lecture inEnglish and Polish. London 1988, 167 p.

Muut julkaisut

Alasoini, Tuomo: Jdrviniemi, Pdivi; Pekkola, Juha-ni: Organisaatiomuutokset PTl-Telessd. Hen-

kil6st6n kdsityksi5 muutoksesta ja tyonsii eh-doista. Tyopoliittinen tutkimus 4. Tyoministe-ri6. Helsinki 1990, 109 s.

Almqvist, Ingrid; Cederholm, P.-E., Lainio, J.(red.): FrAn Pohjolas ponen till kognitiv kon-takt. Vanskrift till Erling Wande den I maj 1990.Stockholm Studies in Finnish l-anguageand Li-terature 6. Edsbruk 1990, 261 s.

Arbeidsmarked og arbeidsmarkedspol itikk i Nor-den 1 989. Tyomarkkinat ja tydmarkkinapolitiik-ka pohjoismaissa vuonna 1989. Nordisk Minis-terrAd; NAUT-Rapport 1990:2. Kastrup 1990,171 s .

Arnkil, Robert: Massapalvelusta yhtioittimiseen?Tapausesimerkkini Tampereen tyovoimatoi-misto. Tyopoliittinen tutkimus 13. Tyoministe-r io. Helsinki 1991.

Asp, Erkki; Hakkarainen, Pekka (toim.): Erilaisuusja kontrolli. Turun yliopisto, Sosiologian tutki-muksia B 22.Turku 1991 , 152 s.

Bjorklund, Lena; Lindberg, Jan-Christer: Over-sdttning av karlektill svenskan. Finlandssvenskrapport nr 17. Hango 1991, 138 s.

Diderichsen, Finn et al.: (red.): Klass och ohilsa.En antologi om orsaker till den oldmlika oh6l-san. Eskilstuna 1 991 , 224 s.

ETYK, uutta Eurooppaa koskeva Pariisin perus-kirja. Pariisi 1990. Ulkoasiainministerion lul-kaisula 3/91 . Helsinki 1991 , 47 s.

ETYK, Wienin asiakirja 1990. Luottamusta ia tur-vallisuutta lisddvi6 toimia kdsittelevAt neuvotte-lut. Ulkoasiainministeridn julkaisuja 1/91. Hel-s ink i 1991,51 s .

Fougstedt, Gunnar: Finlands svenska befolkningAren 1936-1945. En demografisk undersok-ning. Bidrag till kannedom af Finlands naturoch folk, utgifna af Finska Vetenskaps-So-cieten. H. 95, n:o 2. Helsingfors 1951, 246 s.

Gould, Jeremy: Luapula. Dependence orDevelopment? Zambia Geographical Associa-tion. Regional Handbook 6. Finnish Society forDevelopment Studies. Monograph 3. Vammala1989,229 p .

Haddas, Katarina : Utvdrderin g av Atervand rings-projektet i Vistra Nyland. Tyopoliittinen tutki-mus l6. Tyoministerio. Helsinki 1991,73 s.

Hietala, Kari: Kantvikin satamahankkeen yhteis-kunnall iset vaikutukset. Tyopol iittinen tutkimus7. Tydministedo. Helsinki 1990, 56 s.

Huss, Leena Marjafta: Simultan tvAsprAkighet isvensk-finsk konte).t. Acta Universitatis Upsa-liensis. Studia Uralica Upsaliensia 21. Uppsala1991, 186 s .

40

j

J

KIRJASTO o LIBRARY

Ii

II

Jokelainen, Matti: Tyovoiman osuus 5ffi4 -vuo-tiaastaveest6sta OECD-maissa vuosina 1 950-1989. KELA, Kansaneldkelaitoksen julkaisuja T9:40. Vammala 1991 , 60 s.

Jdrviniemi, PAivi: Tydeldmdn tutkimus Suomessa1989-1991: Luettelo tydelaman suhteiden na-kokulmasta. Tydpoliittinen tutkimus 1 4. Ty0mi-nisterid. Helsinki 1991, 58 s.

Kasvio, Antti: Tydorganisaatioiden tutkimus ja nii-den tutkiva kehittdminen. Kirjallisuuskatsaus.Tampereen yl iopisto, TyoelAmdn tutkimuskes-kus, sarja T 4/1990. Tampere 1990, 206 s.

Kauppinen, Timo; Kdykk6, Virpi: Palkansaajienjdrjestdytyminen 1 989. Tyopol iittinen tutkimus9. Tyoministerio. Helsinki 1991, 64 s.

Kauppinen, Timo; Koykkd, Virpi (toim.): Tyomark-kinajiirjestelmii ja pol iittinen iarjestel ma 2000.Tulevaisuutta ja historiaa Suomessa ja Fluotsis-sa. Tyopoliittinen tutkimus 17. Tydministerio.Helsinki 1991. 193 s.

Kero, Reino; Kostiainen, Awo; Virtanen, Keijo:Uuden maailman iattilainen. Yhdysvaltain his-toria. Keuruu 1991 , 570 s.

Koponen, Juhani: People and Production in LatePrecolonial Tanzania. History and Structures.Suomen Historial l inen Seura. Finnish Histori-cal Society. Studia Historica 28. Jyvdskyla1988, 434 p.

Kylatutkimusbibliografia. Kyldasiain neuvottelu-kunta.Julkaisusarja A1186. Helsinki 1986, 104 s.

Louhikko, E.K.: Teimme val lankumousta. Helsin-ki 1943, 300 s.

Madsen, Per Kungshojd: Pohjoismaiden ministe-rineuvoston nuorisoprojekti. Kokemuksia tam-mikuusta joulukuuhun 1 988. Tyopoliittinen tut-kimus 18. Tyoministerio. Helsinki 1991 , 65 s.

NiemelA, Pirkko et al. : Miten kir joi tan t ieteel l isenartikkelin? Tieteellinen kirioittaminen ja kan-sainval inen julkaiseminen. Juva 1991 , 1 20 s.

Nordic Labour Market Policies and Labour Mar-ket Research. Nordisk MinistenAd; NAUT-Rap-port 1990:4. Copenhagen 1990. 314 p.

Nordisk samarbete pA arbetsmarknadsomrAdet.Pohjoismaiden ty6markkinayhteistyo. NordiskMinisterrAd; NAUT-Rapport 1990:1. K6pen-hamn |990.66 s.

Parviainen, Seija: The Effects of European lnte-gration on the Finnish labour Market. VATT-tuikimuksia 2. Helsinki 1991 , 1 15 p.

Risdnen, Leila (toim.): Vammalan naisyrhtala-kurssi - kvinnoforetagarkursen i Vammala.Pohjoismainen AVM-projekti. Den nordiskaBRYT-prolektet. Nro 2711990. Tydpoliittinentutkimus 3. Tyoministerio. Helsinki 1990, 106 s.

Sandberg, Bdrje: Suomeen suuntautunut ulko-mainen matkailijaliikenne vuosina 1930-1 939.Helsinki 194i| . 113 s.

Soininen, Arvo M.: Pohjois-Savon asuttaminenkeski- ja uuden ajan vaihteessa. Historiallisiatutkimuksia LVlll, julkaissut Suomen Historial-l inen Seura. Helsinki 1981, 440 s.

Suomalainen. Pdivio Tommila 60 vuotta. Keuruu1 991 . 242 s.

Suomen Sukututkimusseuran vuosikir ja Vl l ,1923. Genealogiska Samf undets i Finland Arss-kri f t Vl l . Helsinki 1923.252 s.

Toivonen, Marja: Tyovoimapula yhteiskunnallise-na ongelmana. Uudenmaan tyovoimapulanlaajuudesta 1980luvulla. Tyopoliittinen tutki-mus 12. Tyoministerio. Helsinki 1991, 225 s.

Turtiainen, Juhani: Tyonvdlityksen asiakaspalve-lun kaytanto. Tyopoliittinen tutkimus 19. Tyo-ministerio. Helsinki 1991 , 110 s.

Tyoeldmdn tutkimusohjelma 1991-1993. Tyopo-l i i t t inen tutkimus B. Tyoministerio. Helsinki1991, 38 s .

The United States and Finland: An Enduring Re-lat ionship 1919-1 989. Yhdysvaltain ia Suomensuhteiden kehitys 1919-1989. Kerava 1989,104 s .

Verho, Timo: Alastaron talonpoikaissuvut 1540-1B70. Lo imaa 19B9,218 s .

Virtanen, John O.: Kirsti Johanna Virtanen Expe-riencing in Contemporary Art. Modernin taiteenuusi ulottuvuus. Hdmeenlinna 1991, 160 s.

Virtanen, Timo: Parenting Stress and Copingamong Mothers with MBD Children. Acta Uni-versitatis Lapponiensis .l . University ofLapp land. Rovan iemi 1991,143 p .

Yl i-Piet i ld, Paivi et al. : TyoeldmAn suhteet. Ai-kasarjoja 1907-88. Tyopoli i t t inen tutkimus 2.He ls ink i 1990,181 s .

{:- _-

SukumessuillaTurussa 30.7.-L.8. 1 992

Uiydii Juuresi -niiyttely

kirkon ja arkistojen alkuperiiistti ja muutamateriaalia

sukututkimusta tekevien yhteisrijen moni-puoliset kokoelmat ja tiedostot

tietotekniikan keyttd sukututkimuksessa

sukututkimuskirjallisuus ja lehdet

sukuseurojen luetteloita

siirtolaisrekisteri, jossa tiillii hetkellii tietojanoin 200 000 vuosisadan vaihteen suomalai-sesta siirtolaisesta

runsasta oheisohjelmaa, rlm. seminaareja,retkiti ja konsertteja

Sukumessujen jiirjestiijiit:

Suomen ev.lut. kirkkoArkistolaitosSiirtolaisuusinstituutti

Sukuseurojen Keskusliitto r.y.Sukutietotekniikka r.y.Suomen Sukututkimusseura r.v.