risto ryti ja 1930-luvun lama

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Risto Ryti ja 1930-luvun lamaAntti Kuusterä 30.11.2010Esityksen näkemykset eivät välttämättä edusta Suomen Pankkia


Risto Rytin toiminnan lähtökohtia

Uusklassisen tradition kannattaja- suhdannevaihtelut luonnollinen osa taloutta- julkiset interventiot minimoitava, jotta ne eivät häiritsisi talouden omaa

automaattista sopeutumista- kvantiteettiteoriaKultakantajärjestelmä paras tiedossa oleva- globaalitalous edellyttää järjestettyjä rahaoloja. Tässä kultakanta toistaiseksi

paras- tarvitaan sellainen rahajärjestelmä, johon myös muut maat luottavat- kultakantajärjestelmän vallitessa diskonttokorko rahapolitiikan tärkein välineRytin dogmatismia liioiteltu- aktiivisen valuuttakurssipolitiikan kannalla 1925, 1931- suhde julkisiin interventioihin- maatalouden luototus


1930-luvun lama

Priorisointi

- tärkeämpää on analysoida sitä, mitkä tekijät johtivat lamaan kuin sitä miten lama hoidettiin

- miten paluu kultakantaan toteutettiin


Kansainvälinen tausta ja rahaolojen vakauttaminen

1920 Brysselin konferenssi (Kansainliitto)1922 Genovan konferenssi (Ranska ja Iso-Britannia)

- ensin vakautettava julkinen talous- varottava deflaatiota- kultavaluuttakanta puhtaan kultakannan rinnalle


Kolme mallia

I. maat joissa valuutan arvo oli romahtanut alle 10 prosenttiin vuoden 1914 arvosta

- Saksa, Itävalta, Unkari, Portugali jne.

II. maat joissa valuutta oli laskenut 10-30 prosenttiin vuoden 1914 arvosta

- Suomi, Belgia, Tsekkoslovakia, Ranska , Italia

III. maat joissa valuutta oli laskenut < 10-30 prosenttia- Ruotsi, Hollanti, Iso-Britannia, Tanska, Norja


Suomen ratkaisu

Heti 1920-luvun alussa vakiintui näkemys paluusta vallitsevien kurssien mukaan (SP:ssa Otto Stenroth, W. A. Lavonius, Väinö Tanner; VM:ssä Ryti)

- ankaraa poliittista vastustusta

Tukena Eli. F. Heckscherin muistio- ei paluuta vanhaan vaan vallitsevin kurssein

Risto Ryti ja vientivetoinen talouskasvu- Suomi riippuvainen globaalitaloudesta- aliarvostettu markka helpotti vientiteollisuutta


Suomi mallioppilaana Gustaf Casselin tutkimuksissa

The history of post-War stabilization is full of interesting lessons, and for the student of economics it will always be worth while to go back to this period and to analyze the experience accumulated

The complete success of the monetary reform in Finland and the fact that it was carried through with an absolute minimum of economic disturbance are a proof of the soundness of the stabilization policy I have here outlined.

Lähde: Cassel, Post-War Monetary Stabilization. Columbia University Lectures, 1928


Miksi tärkeätä palata kultakantaan?

Huutava pula pääomista

Kotimaiset säästövarat eivät millään riittäneet

Pääoman tuonti ainoa realistinen vaihtoehto

Ilman kansainvälistä uskottavuutta ei pääsyä lainamarkkinoille


Suomen catching up alkaa

1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 19380

50

100

150

200

250

SuomiRuotsiUK

Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian BKT 1921-1938, 1913=100

Lähde: Maddison , A., Monitoring the World Economy 1820-1992, 1995


Talouden ylikuumentuminen

Talouden ulkoisen tasapainon järkkyminen- sahatavaran viennin pysähtyminen- kotimainen kato ja viljantuonti- rakennussektorin ylikuumentuminenLiian rohkea ulkomainen velkaantuminen- valuuttaluotot myös suljetun sektorin yrityksille


Laman anatomia

1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14 BKT:een vuosimuutos 1920-1938, %

Lähde: Hjerppe, R., 1988


Talouden lamaantuminen ja poliittiset paineet

Reaalikoron ongelmat- maaseudun pulaliikkeet Y. Jahnsson, V. F. Johansson- vaatimuksena korkosäätely lailla

Paineet Suomen Pankkia kohtaan- metallikannasta luopuminen- laajamittainen maatalouden luotottaminen


1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938

-10

-5

0

5

10

15

20

25

Nimellinen korkoReaalikorko

Lähde : Autio, J., Korot Suomessa 1862-1952. Suomen Pankin keskustelualoitteita 7/96;Hjerppe, R., Suomen talous 1860-1985, Kasvututkimuksia XIII, 1988

Liikepankkien korot 1921-1938, nimellinen ja reaalinen


Ryti piti kiinni klassisesta keskuspankkipolitiikasta

Keskuspankin tehtävät- vastata maan valuutan ulkoisesta arvosta- edistää rahaliikettä yleensä- varmistaa rahoitusjärjestelmän vakausKeskuspankin toiminnan rajat- keskuspankki voi myöntää ainoastaan lyhytaikaista

luottoa reaalivakuutta vastaan sekä sijoittaa varojaan nopeasti muutettaviin kohteisiin. Keskuspankki ei siten voi myöntää pitkäaikaisia luottoja enempää maanomistajille kuin muillekaan. Korkopolitiikkaa voitiin käyttää pelkästään rahan arvon säilyttämiseen.


Pankkijärjestelmän vakaus

Keskuspankin tehtävänä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen

- hajanaisen pankkirakenteen keskittäminen- keskuspankki apuun vain äärimmäisessä hädässä

A) Pienet luonteeltaan spekulatiiviset pankit saivat kaatuaB) Keskikokoiset tilapäisissä vaikeuksissa olleet pankit

fuusioitiin suurpankkeihin keskuspankin kehotuksestaC) Järjestelmän vakautta uhannut Maakuntain Pankki Oy

liitettiin Suomen Pankin taloudellisella tuella Kansallis-Osake-Pankkiin


Lähteet

Esitelmän pohjana on toukokuussa 2011 julkaistava Suomen Pankin 200 vuotishistoria

Kuusterä, Antti – Tarkka, Juha, Suomen Pankki 200 vuotta. Keisarin kassasta keskuspankiksi, 2011.


Johtiko Suomen Pankki talouspolitiikkaa?

Rytin asemaa korostettu ehkä hieman liikaa- pankkivaltuuston puheenjohtajat W. A. Lavonius, Ernst

Nevanlinna, Väinö Tanner merkittävässä roolissa- Rytin ja Paasikiven tiivis yhteistyö - Valtiontalouden supistamiskomitean koostumus symboloi

pankkimiesten statusta- J. K. Paasikivi (kok), Alexander Frey (rkp), Tyko Reinikka

(maalaisliitto), Väinö Tanner (sdp), Risto Ryti (edistyspuolue)

- Rytin suhteet vientisektorin johtaviin nimiin (Walden, Serlachius)

risto ryti ja 1930-luvun lama

Documents