PAIKALLISEN RUOAN

TULEVAISUUS SUOMESSA

Valtioneuvoston kanslian ennakointiverkoston

verkkoluentosarja, 15.3.2016

Riikka Saarimaa

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Tulevaisuuden ruoka?

• Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia

valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä?

• Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja,

keinolihaa tai levää?

• Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa

3D-tulostimilla?

• Tuoko jakeluauto gourmet -aterian kouluun tai työpaikalle?

• Syödäänkö tulevaisuudessa kotimaista ruokaa vai

keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille

monikansallisiin suuryrityksiin?

• Pysyykö elintarvikealan osaaminen Suomessa

(koulutus, tutkimus ja tuotekehitys)?

Tutu-keskuksen ruoka-aiheiset

tutkimus- ja kehittämishankkeet (1)

1. Novel Protein Sources for Food Security, ScenoProt

(2015–2018) -tutkimushanke

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/scenoprot.aspx

2. Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset

vaikutukset, PARTY (2015–2016)

Maa- ja metsätalousministeriö

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/party.aspx

3. VOIMAKAS ‒ elinvoimaa puutarhasektorin

uudistumiseen ja kasvuun (2015–2017)

Maiju ja Yrjö Rikala puutarhasäätiö

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/

voimakas.aspx

Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (2)

4. Siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon: esteet ja

mahdollisuudet, SWIP (2013–2015)

Maj ja Tor Nesslingin säätiö

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/swip.aspx

5. Tulevaisuuden välipala – The future of snacks (2013)

Kehittämishanke kuuden suomalaisen pk-ruokayrityksen kanssa.

6. Synergies and Trade-offs between food and energy?

LUST (2010-2013)

Tutkimushanke. The purpose on the project is to analyze land use

requirements of food and energy production and assess, what kinds of

trade-offs and synergies exist between the increasing demand for food

and bioenergy.

Suomen Akatemia

http://ffrc.utu.fi/en/research/projects/lust.html

Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (3)

7. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke,

VARRU (2011–2014)

• Yhteistyöverkoston ja varsinaissuomalaisen elintarvikeketjun

kehittäminen

• Uusien avauksien löytäminen sekä eteenpäin vieminen

• Elintarvikealan strategisen painoarvon lisääminen

Varsinais-Suomessa

• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

2007–2013, Varsinais-Suomen ELY-keskus

http://www.varru.fi/

Ruoka-aiheiset T&K -hankkeet (4)

8. Futures for Food -konferenssi, 6.–7.6.2013, Turku

Konferenssin esitykset nähtävissä:

http://www.futuresconference.fi/2013

9. BaltFood: The BSR Food Cluster; innovation and

Competitiveness in Action (2009–2012)

EU Interreg Baltic Sea Region

http://www.baltfood.org

10. Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla (KULUMA) –

Consumers in the markets of weight watching (2009–2010)

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/sosio-

kulttuuri/Sivut/kuluma.aspx

Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (5)

11. Bridging the Value-Action Gap: Combining Producers,

Consumers and Expert Perspectives for Sustainable Food

Consumption, BRIGADE (2006–2009)

Suomen Akatemia

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/kansallinen-

ennakointi/Sivut/brigade.aspx

12. Mitä ruoaksi huomenna? – Suomalaisten

ruoankulutusrakenteen tulevaisuus ja sitä ohjaavat

muutostekijät, MIRHAMI 2030 (2006–2009)

Maa- ja metsätalousministeriö

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/kansallinen-

ennakointi/Sivut/mirhami2030.aspx

Yhteenvetoa ruokahankkeista

• Hankkeet ovat olleet monitieteisiä, monitoimijaisia,

käytännönläheisiä ja osallistavia, akateemisia.

• Tukeneet tulevaisuussuuntautunutta ajattelua ja toimintaa

hankkeisiin osallistuvissa organisaatioissa.

• Avanneet uusia näkökulmia ja kehitetty tulevaisuustyökaluja

ennakointia varten.

• Systemaattinen, järjestelmällinen tulevaisuustieto on

hyödyllistä esim. organisaatioiden pitkän tähtäimen

suunnittelussa ja kehittämistyössä, visioinnissa, strategisessa

päätöksenteossa ja skenaarioprosesseissa.

• Räätälöitävissä asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi.

Ruoan tulevaisuuden tutkiminen

• Tulevaisuuden tutkimus/ menetelmiä kehitetty ruoan

tulevaisuuden tutkimiseen

• Peruskysymys: Miten käy ruoankulutuksen ja -tuotannon

muuttuvassa maailmassa?

• Voidaan hahmottaa mahdollisia, vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia

ja skenaarioita

• Systemaattisuus, pitkän tähtäyksen tarkastelu (aikahorisontti

kaukana), kriittisyys, toisin katsominen, monialaisuus

Ruoankulutuksen tulevaisuutta

jäljittämässä

• Toimintaympäristöjen muutosvoimien kartoitus

• Ruoankulutuksen trendien havainnointi esim.

kuluttajatutkimus, tilastollinen tarkastelu

• Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja innovaatioiden

havainnointi

• Heikkojen signaalien tunnistaminen

• Mustien joutsenten tarkastelu

Ruoankulutuksen ja -tuotannon

toimintaympäristöjen moniulotteisuus

1. Politiikka: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset,

rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-,

matkailu-, elintarvike- ja maatalouspolitiikka;

2. Talous: maailman ja Euroopan alueen talouskehitys, talouskriisit,

kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima;

3. Teknologia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat,

verkkokauppa, virtuaalimaailma, pakkausteknologiat;

4. Sosiokulttuuriset tekijät: kulutuskäyttäytyminen, muuttoliike,

kaupungistuminen, väestökehitys (ikärakenne ja syntyvyys);

5. Ekologia: luonnonresurssien liikakäyttö, saastuminen, jäteongelmat,

rakentaminen, infrastruktuurin muutos, peltopinta-alan saatavuus

6. Arvomaailma: eettisyys, vastuullisuus, ympäristötietoisuus, eläinten

oikeudet jne.

Ilmastonmuutos

Väestönkasvu ja

kehittyvien talouksien

elintason nousu

Globalisaatio ja

kytkennällisyys

Mitä ruoaksi huomenna,

MIRHAMI 2013 -hanke (2006–2009)

• Tutkimus- ja kehittämishanke

• Taustatieteet: tulevaisuuden tutkimus, kuluttaja- ja

kulttuurintutkimus

• Monitieteinen ja -toimijainen hanke

• Tavoitteena selvittää ruoan kulutuksen tulevaisuutta

vuonna 2030

• Vaihtoehtoisten skenaarioiden luominen kuluttajan ja

ihmisten arjen näkökulmasta

Projektipartnerit

Tutkimus:

• Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori)

• Kuluttajatutkimuskeskus (nyk. Helsingin yliopiston yksikkö)

• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT(nyk. Luonnonvarakeskus, LUKE)

• Finpro

Rahoittaja:

• Maa- ja metsätalousministeriö, Laatuketju

• 6 yritystä ruokaketjun eri sektoreilta: Raisio, Saarioinen, Fazer, S-ryhmä, Olvi ja YTV

Mitä ruoaksi huomenna, MIRHAMI 2013 -hanke

2006

2008

Aineiston

analyysi

Yritysten tulevaisuusverstaat (TUTU, KTK, Finpro)

Yrityskohtaisesti räätälöidyt verstaat hankkeen partneriyrityksille

Tilastoanalyysi (TUTU)

Delfoi 2. kierros (TUTU)

Kysely asiantuntijoille

Delfoi 1. kierros (TUTU)

Asiantuntijahaastattelut

Kuluttajatutkimus(KTK ja TUTU)

Kysely ja kuluttajaverstaat

Alustavien skenaarioiden muodostus

Kansainväliset haastattelut

ja havainnot

(Finpro ja TUTU)

Lopulliset skenaariot ja loppuseminaari

Politiikka-analyysi (MTT)

Mirhamin tutkimusprojekti

• Rakentui useasta toisiinsa kytkeytyvästä osasta:

kirjallisuuskatsaus, trenditutkimus

• Tilastollinen analyysi ruoan kulutusrakenteesta Suomessa

vuosina 1900–2002 → valittujen ruoan perusraaka-aineiden

kulutus (vilja, kasvikset, liha)

• Politiikka-analyysi

• Kansainvälinen trenditutkimus

• Asiantuntijadelfoi

• Kuluttujatutkimus

• Yritysten tulevaisuusverstaat

Toimintaympäristöjen tarkastelu

• Kirjallisuuskatsaus, tilastoanalyysi: kansalliset

toimintaympäristön muutokset

• Globaalit toimintaympäristön muutokset ja trendit

• FINPRO tuotti maaraportit: Saksa, Venäjä, Kanada, USA,

Intia, Kiina ja Japani

• Koosteraportti: Future Images of Food Consumption

– A Global summary and analysis

• Politiikka-analyysin toteutti MTT

Delfoi-tutkimus

• Soveltava ja käytännönläheinen, yhdistyi asiantuntija- ja

kuluttajatietämys ruoan tulevaisuudesta

• Kahden kierroksen delfoi-tutkimus ruoankulutuksen

tulevaisuudesta

• Asiantuntijahaastattelut (N=39) + kysely (N=21)

• Kuluttajakysely sama kuin asiantuntijoille (N=177)

• Kuusi osallistavaa kuluttajaverstasta, 53 osallistujaa

Yritysten tulevaisuusverstaat

• Yrityksille räätälöityjä yhden päivän kestoisia osallistavia verstaita

• Sisältyi ennakointikoulutus ja tulevaisuusajattelun juurruttaminen yritysten toimintaan

• Näkökulmien avartaminen

• Yritykset saivat ideoita tuotekehitykseen ja palvelujen suunnitteluun

• Yritysten innovaatioprosessien tukeminen ja kyvykkyyden parantaminen ennakoinnin avulla

Mirhamin asiantuntijamatriisi, PESTEV

Asiantuntijuusalue

Tausta-

organisaatio

Politiikka Talous Sosio-

kulttuurinen

Teknologia Ympäristö &

etiikka

Tutkimus 2

(0)

2

(1)

3

(2)

2

(2)

1

(1)

Kansalais-

järjestöt2

(0)

2

(1)

2

(1)

3

(3)

2

(1)

Virkamiehet

ja poliitikot3

(0)

2

(1)

1

(1)

1

(1)

1

(0)

Yritykset 1

(1)

3

(3)

2

(2)

4

(1)

1

(1)

Lähde: Kirveennummi, Saarimaa & Mäkelä (2008) Syödään leväpullia pimeässä.

http://ffrc.utu.fi/tutkimus/projektit/mirhami/MIRHAMI_loppuraportti.pdf

Ruoankulutuksen skenaariot 2030

1. Runsaudensarvi – Hyvinvointia, makua ja nautintoa kaikille, yltäkylläisyys

2. Ekotekoja – Kestävää, sopeutuvaa ja vastuullista toimintaa tulevaisuuden puolesta

3. Niukkuus ja puute – Sopeutumista ja perusruokaa globalisoituvassa maailmassa

4. Teknoelämää – Harkittuja keinoravinteita ja säädeltyjä aistinautintoja

Lähde: Kirveennummi, Saarimaa & Mäkelä (2008) Syödään leväpullia pimeässä.

http://ffrc.utu.fi/tutkimus/projektit/mirhami/MIRHAMI_loppuraportti.pdf

Ruoan kulutuksen tähtikartastot

Skenaario 1 – Runsaudensarvi

Yhteenvetoa skenaarioista

• Mahdollisti uudenlaisia lähestymistapoja tutkia ruoan

tulevaisuutta

• Tarkastelun keskiössä kuluttajat

• Skenaarioiden kuvaaminen tähtikartastoina

• Globaalien muutosvoimien tarkastelu ja trendien selvittäminen

• Skenaariot auttavat meitä ymmärtämään yhteyksiä,

mahdollisia seurauksia ja muutoksia ruoan kulutuksessa

Skenaariotyön hyödyt

• Mahdollistaa kommunikaation eri ruokaketjun eri toimijoiden

välillä

• Toimivat lähtökohtastrategioina tuotekehityksessä ja

kansallisille ruoka- ja politiikkaohjelmille

• Avaa näkökulmia tulevaisuuden ruoankulutuksesta

• Tapa organisoida hajanaisia käsityksiä ja tietoa mahdollisista

tulevaisuuksista

• Tuottaa tietoa strategisiin tarkoituksiin, kuten ongelma-

ratkaisuun, päätöksentekoon ja politiikkatoimenpiteisiin

• Voivat myös toimia simuloinnin lähteenä ja työkaluina

nousevien ilmiöiden tunnistamiseksi

Ilmastonmuutos + väestönkasvu +

globalisaatio?

• Ruoantuotannon vaikeutuminen maailmanlaajuisesti

• Pula puhtaasta vedestä ja ruoasta

• Nälkä (hiljainen tsunami) ja ympäristöpakolaisuus

• Ruokamellakat ja -sodat

• Ruoan tuotantoketjut pitkiä, ruoan alkuperä hämärtyy

→ ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä haasteelli-

sempaa, kun uhkat laajempia ja vaikeampia hallita

• Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, markkinat, tieto,

teknologiat, tuotantoprosessit yhdenmukaistuvat

maailmassa

Ilmastonmuutos + väestönkasvu + globalisaatio?

Seurauksia:

• Land grapping: maatalousmaan vuokraus ja ostaminen

ruokaturvan varmistamiseksi

• Uusien maanviljelysmenetelmien kehittäminen sopeuttaen

ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin

• Elintarviketuotannosta ja -jalostuksesta tulee kiinnostava

liiketoiminnan ja investointien kohde kun ruoan hinta

kallistuu

→ Maapallon resurssien riittävyys? Miten taata ruoan

riittävyys maapallon kasvavalle väestölle niukentuvassa

maailmassa?

Mirhamin lopputulemia (1)

• Ruoka ja syöminen ovat poliittisesti motivoituneita aiheita

• Käsitykset ruoan merkityksestä osana ihmisten elämää ovat muuttumassa moniulotteisemmiksi

• Kansainvälistyminen ja globalisaatio vahvistuvat

• Ruokaturva (kansallisen tuotannon suojeleminen)

• Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen haastavampaa: uhat laajempia ja vaikeammin hallittavissa, pitkät ketjut

• Kuluttujat ovat aktiivisia tuotekehityksessä Consumer → prosumer

• Kuluttajalähtöinen laatuajattelu vahvistuu (”from fork to farm”)

Vastuulllisuus tärkeä osa yritysten kilpailukykyä

Kuluttajien verkostoituminen ja tiedonvaihto vaikuttavat ruokavalintoihin ja ostoskäyttäytymiseen, vertaistieto

Mirhamin lopputulemia (2)

• Elintarvikeyritykset ovat kiinnostuneita kuluttajakäyttäytymisestä

Mitkä ovat kriteerit ja mieltymykset kuluttajien valintojen taustalla

• Maailma muuttunut kompleksiseksi kuluttajat entistä hetoregeenisempiä, haaste segmentointiajattelulle

• Monitieteinen tutkimus ja eri menetelmien yhdistäminen keino the complex field of food consumption

• Tulevaisuussuuntautuneelle kuluttajatutkimukselle on tarvetta

TULEVAISUUDEN

RUOKAJÄRJESTELMÄ?

Globaali vai paikallinen ruokajärjestelmä

tulevaisuuden elinehtona?

Tavoitteena tulisi olla vastuullinen ja kestävä ruoantuotanto ja -kulutus.

”Ruokajärjestelmä ei ole kestävä, jos ruokavirrat ovat globaalit ja kilpailu käydään globaalilla tasolla. Resurssitalouden näkökulmasta on palattava suppeampiin toimintaympäristöihin ja haettava ympäristöongelmiin alueellisia ratkaisuja.”

Professori Sirpa KurppaMaa- ja elintarviketalouden

tutkimuskeskus, MTT, nyk. Luke

Ruokajärjestelmä

Tarvitaan monia vaihtoehtoisia ruoantuotannon malleja

torjumaan nälkää maailmassa

→ Suomalainen ruoantuotanto vahvoilla

→ Ruoantuotanto- ja jalostus tärkeätä paikallisesti

→ Ruoantuottaminen lähellä

→ Kulutusvalinnat, ruoan ympäristövaikutukset kriteerinä

(ks. esim. MTT, Luonnonvarapuntari)

→ Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä

→ Varsinais-Suomen ruokaketju, VARRU

Kiitos!