1

RIIHIMÄEN LUKION KURSSISELOSTEET 2015-2018

Säilytä Kurssiselosteet lukio-opintojesi ajan. Tarvitset sitä vuosi ain. Lukuvuosi ain päivitetyt kurssiselosteet on lue avissa lukion ne sivuilla www.riihimaki.fi /lukio

Toimitus: Ulla KorpinenKannen kuva: Sara Lehmus 13c

Äidinkieli ja kirjallisuus 2Suomi toisena kielenä S2 3Ruotsi, B1-kieli 4Englan , A-kieli 6Saksa, A-kieli 7Saksa, B2-kieli 8Ranska, B2-kieli 9Saksa, B3-kieli 11Ranska, B3-kieli 12Espanja, B3-kieli 14Venäjä, B3-kieli 15Matema ikka, pitkä oppimäärä 17Matema ikka, lyhyt oppimäärä 19Matema ikan oppimäärän vaihtaminen 21Fysiikka 21Kemia 23Biologia 25Maan ede 26Evankelis-luterialainen uskonto 27Ortodoksinen uskonto 28Elämänkatsomus eto 28Filosofi a 29Psykologia 30Historia 32Yhteiskuntaoppi 33Terveys eto 34Liikunta 35Musiikki 37Kuvataide 38Opinto-ohjaus 39Tietotekniikka 40Ilmaisutaito 43Kuorotoiminta 43Yhtyemusiikki 44Musiikkiopinto-opintojen hyväksilukeminen 44Urheiluvalmennus 45Projek kurssit 45

2

KURSSISEOSTEISSA KÄYTETYT LYHENTEET

P valtakunnallinen pakollinen kurssiVS valtakunnallinen syventävä kurssiKS koulukohtainen soveltava kurssi

Ä I D I N K I E L I J A K I R J A L L I S U U S

Äidinkielen pakollisten kurssien suoritusjärjestys on seuraava: ÄI1, ÄI2/ÄI3, ÄI4/ÄI5, ÄI6. ÄI 1 (P) Kieli, teks t ja vuorovaikutus 1. vskOpiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehi yy. Perehdytään teks lajeihin ja teks tyyppeihin. Kurssilla luetaan, kirjoitetaan ja keskustellaan. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

ÄI 2 (P) Teks en rakenteita ja merkityksiä 1. vskKurssilla opiskellaan esseen kirjoi amista. Huomiota kiinnitetään kirjoitetun kielen normien tuntemiseen. Lisäksi perehdytään edon hankintaan ja sen esi elyyn. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

ÄI 3 (P) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa 1. vskPerehdytään kaunokirjallisuuden eri elyyn ja tulkintaan sekä kirjallisuudesta keskustelemiseen ja kirjoi amiseen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 4 (P) Teks t ja vaiku aminen 2. vskTarkastellaan tekstejä vaiku amisen näkökulmasta. Perehdytään argumentoin in ja tuotetaan sekä analysoidaan mielipidetekstejä myös puhevies nnän keinoin.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

ÄI 5 (P) Teks , tyyli ja konteks 2. vskAnalysoidaan tyyliä ja hiotaan omia kirjoi amisen taitoja. Perehdytään eri aikakausien ja kul uurien kirjallisuuteen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

ÄI 6 (P) Kieli, kirjallisuus ja iden tee 3. vskTutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja suomen kielen kehitykseen. Tarkastellaan äidinkieltä ja kirjallisuu a iden tee n osana.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

ÄI 7 (VS) Puhevies nnän taitojen syventäminen 2.-3. vskKurssilla syvennetään puhevies ntään lii yviä etoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puhevies nnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

3

ÄI 8 (VS) Teks taitojen syventäminen 3. vskKurssilla harjoitellaan krii stä lukutaitoa ja syvennetään teks analyysitaitoja. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilastutkinnon teks taidon kokeeseen.Ei itsenäistä suoritusta. Suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Numeroarvioin .

ÄI 9 (VS) Kirjoi aminen ja nykykul uuri 3. vskKurssilla syvennetään ja monipuolistetaan analysoinnin ja teks en tuo amisen taitoja. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskokeen oman teks n tuo amiseen.Ei itsenäistä suoritusta. Suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Numeroarvioin .

ÄI 10 (KS) Mediakurssi 2.-3. vskKurssilla tutustutaan median maailmaan laajas . Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan tehdään vierailuja esim. televisioon, radioon, lehden toimitukseen tai mainostoimistoon ja tuotetaan omia mediatekstejä.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

ÄI 11 (KS) Puhe a kirjallisuudesta 2. vskJokainen kurssilainen lukee yhteensä 20 itse valitsemaansa teosta ja tekee kustakin kirjasta valitsemansa tehtävän. Lopputuloksena syntyy kirjallisuusblogi tai -kansio, joka on samalla tekijänsä Lukudiplomi-työ. Käydään monenelaisia keskusteluja kirjoista verkossa ja kasvokkain, syvennetään kirjallisuuden käsi elytaitoa ja laajennetaan sen tuntemusta. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

ÄI 12 (KS) Luova kirjoi aminen 2. vskKurssilla monipuolistetaan kirjoi amisen taitoja, tuotetaan erilaisia tekstejä ja tehdään luovan kirjoituksen harjoituksia.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. Suorite avissa joka toinen vuosi.

S U O M I T O I S E N A K I E L E N Ä

S2.1 (P) Perusteet hallintaanJäsennetään kokemuksia suomen kielestä ja tarkastellaan suomen keskeisiä piirteitä keskustelujen, ryhmätöiden ja kirjallisten tehtävien avulla. Yksi-, kaksi- ja monikielisyys, maailman kielet, kielten vertailua, suomalainen yhteiskunta ja arki. Omien opiskelutavoi eiden täsmennystä, ongelmakoh en kartoitusta. Rakenteet: suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet, verbityypit ja verbien

astevaihtelu, aikamuotojen käy ö, ak ivi ja passiivi, moduksia.Numeroarvioin .

2.2 (P) Kieli käy öönSuomalainen puhekul uuri, kielen vaihtelu, kieli ja kohteliaisuus, erilaisia asioin lanteita ja puhe lanteita, kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejä, teks pohjaista kirjoi amista, vertauksia ja kuvailmaisuja.Rakenteet: Nominityypit ja nominien monikko, lauseenjäsenet, lauserakenteiden tarkastelua, suomen lauseopin erityispiirteitä, sanastonmuodostamiskeinoja, puhe- ja kirjakielen eroja.Numeroarvioin .

4

S2.3 (P) Kielellä vaikutetaanMedia vaiku ajana, argumentoin ja retoriset keinot, vaiku avia teks lajeja ja kaunokirjallisuu a, puhujan vaikutuskeinoja.Rakenteet: Sijamuotojen merkitystehtäviä, adjek ivien ja adverbien vertailumuodot, rek oita, nominaalimuotoja ja lauseenvas kkeita alustavas .Numeroarvioin .

S2.4 (P) Syvemmät teks taidot Kaunokirjallisten ja asiateks en analyysia, eri teks lajien kirjoi amista, kuvien tulkintaa, kirjoi amista aineistojen pohjalta.Rakenteet: Verbien nominaalimuotoja ja lauseenvas kkeita, pronomineja, rinnastus- ja alistuskonjunk ot ja pilkun käy ö, liitepar kkelit.Numeroarvioin .

S2.5 (P) Suomalainen kul uuri tutuksi Kirjallisuuden lajeja ja tyylisuun a, Suomen kirjallisuuden historiaa ja suomalaista nykykirjallisuu a, kuvataide a ja elokuvaa.Rakenteet: Lauseenvas kkeita, teks nhuoltoa, taitavan kirjoi ajan välimerkkejä, lukusanojen oikeinkirjoitusseikkoja.Numeroarvioin .

S2.6 (P) Koh toimivaa kaksikielisyy äLukutaidon tasoja, sanavaraston kartu amista, ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, kaunokirjallisuu a ja asiatekstejä.Rakenteet: Teks n sidoskeinoja, kielenrakenteiden

kertausta.Numeroarvioin .

S2.7 (S) Puhekieli tarkasteluunSuomen puhekielen kielioppia ja erityispiirteitä, suomen murteet, kielen lannevaihtelu, kuuntelu- ja keskusteluharjoituksia, puhe- ja kirjakielen vertailua,

puhekielen ja murteiden sanastoa, kuuntelu- ja keskustelutehtäviä ja puhe-esityksiä.

R U O T S I, B 1 - K I E L I

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville tai soveltaville kursseille osallistuminen edelly ää pakollisten kurssien suori amista. Syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

RUB 1 (P) Koulu ja vapaa-aika 1. vskAihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kerrataan ja syvennetään peruskoulussa hanki ua kielitaitoa, painoalueina sanasto ja keskeiset rakenteet. Kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun ja lukion niveltämiseen. Numeroarvioin .

RUB 2 (P) Arkielämää Pohjoismaissa 1. vskAihepiirinä pohjoismaiset nuoret ja heidän elämänsä: ko , perhe, pukeutuminen,

5

ystävät, harrastukset, Tukholma. Kerrataan edelleen peruskoulussa opi uja rakenteita ja syvennetään sanavarastoa. Numeroarvioin .

RUB 3 (P) Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 1. vskSisältöinä ko maa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena val ona Euroopassa. Kielellisenä tavoi eena kyky ilmaista perusteltuja mielipiteitä sekä suullises e ä kirjallises . Numeroarvioin .

RUB 4 (P) Elämää yhdessä ja erikseen 2. vskAiheina elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä, sekä ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Kehitetään teks nymmärtämistä, sanavarastoa, suulista ja kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin .

RUB 5 (P) Elinympäristömme 2. vskAihepiireinä luonto, muu uva elin- ja työympäristö, joukkovies met. Syvennetään edelleen kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita. Kehitetään kuullunymmärtämisen taitoa. Numeroarvioin .

RUB 6 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 2. vskHarjoitellaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri lanteissa. Aihepiireinä ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat. Syvennetään edellisten kurssien aihepiirien hallintaa suullisen vies nnän osalta. Kurssi vankentaa jokapäiväisen elämän kielenkäy ö lanteissa tarvi avaa suullista kielitaitoa. Lisäksi harjoitellaan teks n- ja kuullunymmärtämisen taitoja. Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

RUB 7 (VS) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 3. vskMaailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälinen vaiku aminen, yhteiskunta ja päätöksenteko. Painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä en stä vaa vamman kieliaineksen avulla. Numeroarvioin .

RUB8 (KS) Svenskan i medierna 2.-3. vskPerehdytään ruotsin kieleen ja ajankohtaisiin tapahtumiin monipuolises median (lehdistö, TV, radio, Internet) avulla. Harjoitellaan erityises median lukukykyä ja kokonaisvaltaista ymmärtämistä, omaa tuotosta unohtama a. Kurssi sopii niin 2. vuoden kevään kuin 3. vuoden syksyn opiskelijoille. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. RUB 9 (KS) Abikurssi 3. vskHarjoitetaan ylioppilaskokeen edelly ämiä valmiuksia. Rakenteiden, sanaston, teks n- ja kuullunymmärtämisen vahvistaminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

6

E N G L A N T I, A - K I E L I

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

ENA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vsk Kurssin tavoi eena on perehdy ää lukion työtapoihin ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit lii yvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. Numeroarvioin .

ENA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vskKurssilla keskitytään suulliseen kielenkäy öön ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja lanteet lii yvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Numeroarvioin .

ENA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vskAihepiirit lii yvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan sekä suullista e ä kirjallista vies ntää. Numeroarvioin

ENA 4 (P) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vskAihepiirit käsi elevät yhteiskunnallisia asioita. Kurssilla painotetaan puhumista ja teks n ymmärtämistä vaa vahkolla tasolla.Numeroarvioin .

ENA 5 (P) Kul uuri 2. vskKurssilla käsitellään kul uuria laaja-alaises . Opiskelijat lukevat englanninkielisen romaanin ja analysoivat sitä. Lisäksi kurssiin sisältyy kul uuriin lii yviä töitä.Numeroarvioin .

ENA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vskAiheina ovat eri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja talouselämä. Kurssilla painotetaan vaa van kieliaineksen ymmärtämistä ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin .

ENA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 2. tai 3. vskKurssin keskeisenä aihepiirinä on luonto, luonnon eteet ja kestävä kehitys. Kurssi on valtakunnallinen syventävä kurssi, joten aihepiiri on myös mukana ylioppilaskirjoituksissa. Numeroarvioin .

ENA 8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vskKurssilla harjoitetaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri lanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.

Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä. Ei itsenäistä suoritusta.Numeroarvioin .

7

ENA 9 (KS) Media- ja kirjoituskurssi 2. vskMonipuolista eri medioiden kau a tulevan englannin kielen ymmärtämistä. Erilaisten omien teks en tuo amista.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

ENA 10 (KS) Abin apu 3. vskYo-kokeessa tarvi avien taitojen hiomista. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

ENA 11 (KS) Kielenopiskelun aakkoset 1. vskKerrataan peruskoulussa opi uja keskeisimpiä englannin kielen rakenteita ja harjoitellaan lukion kieltenopiskelutekniikkaa. Suositellaan kaikille opiskelijoille, joiden peruskoulun englannin arvosana on 7 tai alle.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

ENA 12 (KS) Human Interest 2. vskHaluatko laajemman sanavaraston? Aihealueita ovat esim. yleismaailmalliset kysymykset, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin lii yvät aiheet. Mahdollisuus myös kerrata englannin kielen perusrakenteita ja tehdä erilaisia kirjoitusharjoituksia opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

S A K S A, A - K I E L I

Perusopetuksen neljännellä tai viidennellä vuosiluokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

SAA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vskJokapäiväinen elämä, henkilökohtainen kanssakäyminen ja ihmissuhteet. Kerrataan ja vahvistetaan perusopetuksessa opi ua sanastoa ja rakenteita. Perehdytään lukion työtapoihin.Numeroarvioin .

SAA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vskVapaa-aika ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käyte ävät palvelut. Vahvistetaan puhevies nnän strategioiden osaamista. Laajennetaan rakenteiden hallintaa.Numeroarvioin

SAAA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vskOpiskelu ja työelämä. Harjoitellaan aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää sekä muodollisten lanteiden vaa maa kielen ymmärtämistä ja käy ämistä.Numeroarvioin .

8

SAA 4 (P)Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vskOman maan ja kohdemaiden yhteiskun in lii yvät teks t. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja tuotetaan erilaisia tekstejä.Numeroarvioin . SAA 5 (P)Kul uuri 2. vskKäsitellään oman maan ja kohdemaiden kul uuria mahdollisimman laajas .Numeroarvioin . SAA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vskEri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan aiheisiin lii yvän vaa van kieliaineksen ymmärtämistä.Numeroarvioin

SAA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vskLuonto ja siihen lii yvät aihepiirit. Pyritään antamaan opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käy ää luontoon, luonnon eteisiin ja kestävään kehitykseen lii yvää kieltä.Numeroarvioin .

SAA8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vskKurssilla kerrataan muiden kurssien sanastoa ja arkisiin kielenkäy ö lanteisiin lii yviä fraaseja käy äen apuna erilaisia keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

SAA 9 (KS) Abikurssi 3. vskSisältöjä valitaan osallistujien kiinnostuksen ja ajankohtaisten tapahtumien pohjalta. Harjoitellaan yo-kirjoituksissa tarvi avia taitoja. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

S A K S A, B 2 - K I E L I

Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

SAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vskKerrataan peruskoulussa opi uja taitoja ja perehdytään työtapoihin. Omasta itsestä ja perheestä kertominen. Saksalainen arkielämä ja koulumaailma. Vapaa-aika. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.Numeroarvioin .

9

SAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vskOma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyyden ja lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Harjoitellaan kirjoitustaitoa.Numeroarvioin .

SAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vskElämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. terveys ja hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoitustaitoaNumeroarvioin .

SAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vskKoulu, opiskelu, työelämä, tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja kirjallista vies ntää. Numeroarvioin .

SAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vskSaksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Numeroarvioin .

SAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vskOman maan ja saksankielisten maiden yhteiskunnan toiminta. Maapallon la ja tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista e ä kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin .

SAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vskEri eteenalat, tekniikka ja vies ntä, korkeakouluopinnot. Painotetaan teks nymmärtämistä ja kirjoi amista. Numeroarvioin .

SAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vskTietoa saksalaisesta yhteiskunnasta ja poli ikasta. Luonto, luonnonilmiöt, ympäristönmuutokset, luonnon- ja ympäristönsuojelu. Painotetaan teks nymmärtämistä ja kirjoi amista. Numeroarvioin .

SAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vskValmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun ymmärtäminen toivomusten mukaan.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

10

R A N S K A, B 2 - K I E L I

Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli.Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

RAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vskKurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin. Kurssi vahvistaa ja laajentaa perusopetuksessa opiskeltua sanastoa ja perusrakenteita. Numeroarvioin .RAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vskKurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin. Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla.Numeroarvioin .

RAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vskKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta Painotetaan puhevies ntää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla.Numeroarvioin .

RAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vskKurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelijat työelämään ja opiskeluun lii yviin asioihin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu.Numeroarvioin .

RAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vskTämän kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen ranskankieliseen kul uuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita.Numeroarvioin .

RAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vskLähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises Numeroarvioin .

RAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vskLähtökohtana ovat eri eteenaloihin, tekniikkaan ja vies nnän eri muotoihin lii yvät yleistajuiset teks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kirjoi amista.Numeroarvioin .

11

RAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vskKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisessä kul uurissa. Tavoi eena on perehdy ää opiskelijat kurssin aihepiireihin lii yviin teksteihin. Painotetaan myös kirjoi amista.Numeroarvioin .

RAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vskValmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoi amista e ä rakenteiden hallintaa.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

S A K S A, B 3 - K I E L I

Lukiossa alkava kieli.Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jos opiskelija siirtyy B2-kielestä B3-kieleen, hän voi ope ajan harkinnan mukaan suori aa itsenäises kurssit 1 ja 2.

SAB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vskTerveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Perusasioiden kertominen itsestä ja vastaavien asioiden kysyminen keskustelukumppanilta. Perhe ja lähimmät ihmissuhteet, sekä yksinkertaiset arkipäivän vies ntä lanteet. Kurssilla painotetaan puhevies ntää.Numeroarvioin .

SAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vskSuku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään lii yvät ru init. Selviytyminen erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa kuten ostoksilla ja käyte äessä esimerkiksi pankki-, pos -, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.Numeroarvioin .

SAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vskNuorten jokapäiväinen elämä, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vie o ja harrastukset ja niiden yhteydessä käyte ävät palvelut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.Numeroarvioin .

SAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vskOma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Numeroarvioin .

SAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vskElämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys ja hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoi amistaitoa. Numeroarvioin .

12

SAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vskKoulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja kirjallista vies ntää. Numeroarvioin .

SAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vskSaksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Numeroarvioin .

SAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vskOman maan ja saksankielisten maiden yhteiskun en toiminta. Maapallon la ja tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin .

SAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vskValmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun ymmärtäminen toivomusten mukaan.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

SAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vskKurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas saksan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas SAB2 4 –kurssille. Aihepiirit ovat mm perhe, opiskelu ja harrastukset, omasta maasta kertominen sekä oman maan e ä vieraiden kul uurien vertailu. Kurssilla kerrataan saksan kieliopin keskeisimmät kohdat ja painotetaan pääasiallises kirjallista vies ntää. Kurssi tarjotaan sellaisina lukuvuosina, jolloin SAB2- SAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla yhdeksi ryhmäksi.Numeroarvioin .

R A N S K A, B 3 - K I E L I

Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (syventävä )1.vskKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen lii yvää kieltä, kuten terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit ka avat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän vies ntä lanteista. Kurssilla painotetaan puhevies ntää. Numeroarvioin .

13

RAB32 Näin asiat hoituvat (syventävä) 1.vskKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja ihmissuhteet sekä elämään lii yvät ru init. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa kuten ostoksilla ja käyte äessä esimerkiksi pankki-, pos -, liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluja. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Numeroarvioin .

RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (syventävä) 1.vskAihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin niiden yhteydessä käyte äviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Numeroarvioin .

RAB34 Meillä ja muualla (syventävä) 2.vskKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoi amistaitoa harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin .

RAB35 Ennen ja nyt (syventävä) 2.vskKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvoin . Kurssilla painotetaan puhevies ntää, ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla.Numeroarvioin .

RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (syventävä) 2.vskKurssin aihepiirit lii yvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Numeroarvioin .

RAB37 Kul uuri (syventävä) 3.vskKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja vahvistetaan jo opi ua. Kurssilla tutustutaan ranskankielisten maiden kul uuriin ja syvennytään omavalintaiseen aiheeseen, josta kirjoitetaan pieni kirjallinen työ sekä esitetään se suullises . Numeroarvioin .

RAB38 Yhteinen maapallomme (syventävä)3.vskLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan sekä maapallon nyky laan ja tulevaisuuden näkymiin lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises . Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja vahvistetaan jo opi ua. Numeroarvioin .

14

RAB39 Abikurssi 3.vskKerrataan, syvennetään ja vankennetaan peruskieliopin osaamista ja hallintaa, lisätään teks nymmärtämisvalmiuksia ja laajennetaan sanavarastoa erilaisia tekstejä lukemalla sekä tehdään kuunteluharjoituksia. Pureudutaan kieliopin ongelmakoh in. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

RAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vskKurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas ranskan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas RAB2 4 –kurssille. Aihepiirit lii yvät vapaa-ajan vie oon, omaan maahan ja ranskankielisiin maihin. Kurssilla painotetaan varsinkin eri aikamuotojen hallintaa. Harjoitellaan myös puhevies ntää, kirjoi amista ja kuullun ymmärtämistä. Kurssi tarjotaan lukuvuosina, jolloin RAB2 ja RAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla yhdeksi ryhmäksi. Numeroarvioin .

E S P A N J A, B 3 - K I E L I

Lukiossa alkava kieli.Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

EAB31 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vskOpitaan selviytymään espanjaksi yksinkertaisimmista arkipäivän lanteista: terveh minen, esi äytyminen, itsestä ja perheestä kertominen. Harjoitellaan myös kysymään vastaaviia asioita keskustelukumppanilta. Perehdytään suullisen vies nnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaa oon. Numeroarvioin

EAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvatKehitetään jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa esim. ravintolassa tai kaupungilla asioidessa tarvi avia taitoja suullises ja kirjallises . Vahvistetaan kuullunymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan lyhyiden kirjallisten tuotosten laa mista.Numeroarvioin .

EAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastuksetOpitaan selviytymään espanjaksi erilaisissa kommunikaa o lanteissa, esim. ostoksilla. . Aihepiireinä mm. jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vie o, harrastukset ja niihin lii yvien palvelujen käy ö.Kehitetään kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta.Numeroarvioin .

15

EAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vskOpitaan kertomaan Suomesta ja omasta ko paikkakunnasta espanjaksi, tutustutaan espanjankielisiin maihin, niiden historiaan, maan eteeseen, kul uuriin, ihmisiin ja lomanvie omahdollisuuksiin. Lisätään kielen perusrakenteiden hallintaa ja monipuolista käy öä.Numeroarvioin .

EAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vskOpitaan selviytymään espanjaksi en stä vaa vammista kommunikoin lanteista, vahvistetaan ja syvennetään kielen rakenteiden osaamista ja käy öä. Tutustutaan elämään ennen ja nyt sekä käsitellään mm. terveyteen ja hyvinvoin in lii yviä asioita.Numeroarvioin .

EAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vskOpitaan lisää kielenkäytön rakenteita ja käy ötapoja, opitaan poh maan ja perustelemaan omia tulevaisuudensuunnitelmia sekä edustelemaan niitä muilta. Aiheina esimerkiksi koulu, opiskelu ja työelämä.Numeroarvioin .

EAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vskTutustutaan espanjankielisten maiden kul uuriin ja syvennytään omavalintaiseen aiheeseen, josta kirjoitetaan pieni kirjallinen työ sekä esitetään se suullises . Aiheina esimerkiksi musiikki, kirjallisuus, tea eri, elokuva, kuvataide tai urheilu.Vahvistetaan valmiuksia monipuoliseen kirjalliseen sekä suulliseen ilmaisuun. Numeroarvioin .

EAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vskLuetaan erilaisia tekstejä, myös alkuperäistekstejä, jotka lii yvät omaan ympäristöön ja muuhun maailmaan, syvennetään peruskieliopin asioita sekä harjoitellaan eri aikamuotoja ja niiden käy öä. Aiheina esimerkiksi luonto ja ympäristö. Numeroarvioin .

EAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vskKerrataan, syvennetään ja vankennetaan peruskieliopin osaamista ja hallintaa, lisätään teks nymmärtämisvalmiuksia ja laajennetaan sanavarastoa erilaisia tekstejä lukemalla sekä tehdään kuunteluharjoituksia. Pureudutaan kieliopin ongelmakoh in.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

16

V E N Ä J Ä, B 3 - K I E L I

Lukiossa alkava kieli.Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

VEB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vskEnsimmäisellä kurssilla opitaan suullisen vies nnän perusasiat, ääntäminen ja intonaa o. Opitaan kyrilliset kirjaimet. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen lii yvää kieltä, kuten terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Aihepiirit ka avat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet. Numeroarvioin .

VEB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vskKurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä lanteissa kuten ostoksilla, tullissa ja pos ssa sekä käyte äessä liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluita. Numeroarvioin .

VEB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vskKurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista. Numeroarvioin .

VEB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vskKurssilla opitaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin, lomanvie oon ja, juhlakul uuriin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla.Numeroarvioin .

VEB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vskKurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Numeroarvioin .

VEB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vskKurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelija opiskeluun ja työelämään lii yviin asioihin. Harjoitellaan näihin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, johon kuuluu omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu. Numeroarvioin .

17

VEB3 7 (VS) Kul uuri 3. vskKurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen venäjänkieliseen kul uuriin. Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. Numeroarvioin .

VEB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vskLähtökohtana ovat yhteiskunnan toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t ja auten set medialähteet. Kurssilla painotetaan teks nymmärtämistä ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises .Numeroarvioin .

VEB3 9 (KS) Abikurssi 3. vskValmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen kiinnostuksen pohjalta. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoi amista ja rakenteiden hallintaa. Ei numeroarvioin a.

18

MAA 6

MAA 11MAA 15MAA16

MAA 12MAA1 MAA 2 MAA 3

MAA13

MAA 4 MAA 7 MAA 8 MAA 9 MAA14

MAA 5MAA10

MAA 1 (P) Funk ot ja yhtälöt 1. vskEnsimmäisen asteen yhtälö, prosen laskenta, verrannollisuus, potenssifunk o, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi, eksponen funk o.Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.

MAA 2 (P) Polynomifunk ot 1. vskPolynomien laskusäännöt ja binomikaavat, polynomifunk o, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen.Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.

MAA 3 (P) Geometria 1. vskKuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrä, ympyrän osien ja siihen lii yvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin lii yvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja lavuuksien laskeminen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 4 (P) Analyy nen geometria 1. vskPistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

M A T E M A T I I K K A, P I T K Ä O P P I M Ä RÄ SUORITUSJÄRJESTYS

19

MAA 5 (P) Vektorit 2. vskVektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaa ston vektoreiden pistetulo, suorat ja tasot avaruudessa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 6 (P) Todennäköisyys ja lastot 2. vskDiskree ja jatkuva lastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja lastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt,

diskree ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskree n jakauman odotusarvo, normaalijakauma.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 7 (P) Derivaa a 2. vskRa onaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funk on raja-arvo, jatkuvuus ja derivaa a, polynomifunk on, funk oiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunk on kulun tutkiminen ja ääriarvojen määri äminen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 8 (P) Juuri- ja logaritmifunk ot 2. vskJuurifunk ot ja –yhtälöt, eksponen funk ot ja –yhtälöt, logaritmifunk ot ja –yhtälöt, yhdistetyn funk on derivaa a, käänteisfunk o, juuri-, eksponen - ja logaritmifunk oiden derivaatat. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 9 (P) Trigonometriset funk ot ja lukujonot 3. vskSuunna u kulma ja radiaani, trigonometriset funk ot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funk oiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmee nen jono ja summa, geometrinen jono ja summa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 10 (P) Integraalilaskenta 3. vskIntegraalifunk o, alkeisfunk oiden integraalifunk ot, määrä y integraali, pinta-alan ja lavuuden laskeminen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 11 (VS) Lukuteoria ja logiikka 2. vskLauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvan orit, suora, käänteinen ja ris riitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritme ikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi. Numeroarvioin .

MAA 12 (VS) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 2. vskAbsoluu nen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iteroin , polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeuden ja pinta-alan numeerinen määri äminen.Numeroarvioin .

20

MAB 8

MB 7

MAB 4

MAB 5

MAB 1 MAB 2

MAB 3

MAB 6

MAB 9

MAB 10

MAA 13 (VS) Diff eren aali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 3.vskFunk on jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funk oiden yleisiä ominaisuuksia, funk oiden ja lukujonojen raja-arvot ääre ömyydessä, epäoleelliset integraali, jatkuva satunnaismuu uja, sarjat.Numeroarvioin .

MAA 14 (KS) Kertaus 3. vskPääkohdat pitkän matema ikan pakollisista kursseista.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAA 15 (KS) Talousmatema ikka 3. vskIndeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja.

Numeroarvioin .

MAA 16 (KS) Tilastolaskenta 1.-2. vskTutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyihin havaintoja ja päätelmiä sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä.

M A T E M A T I I K K A, L Y H Y T O P P I M Ä Ä R Ä

SUORITUSJÄRJESTYS

MAB 1 (P) Lausekkeet ja yhtälöt 1. vskSuureiden välinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi ja niiden graafi nen ja algebrallinen ratkaiseminen. Ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunk o ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Prosen laskenta. Numeroarvioin .

MAB 2 (P) Geometria 1. vskKuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria. Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja lavuuden määri äminen. Geometrian menetelmien käy ö koordinaa stossa.Numeroarvioin .

21

MAB 3 (P) Matemaa sia malleja I 1. vskLineaarisen ja eksponen aalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä eksponen yhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.Numeroarvioin .

MAB 4 (P) Matemaa nen analyysi 2. vskPolynomifunk on derivaa a. Polynomifunk on merkin ja kulun tutkiminen sekä suurimman ja pienimmän arvon määri äminen käy äen graafi sia ja numeerisia menetelmiä.Numeroarvioin .

MAB 5 (P) Tilastot ja todennäköisyys 2. vskJatkuvien ja diskree en lastollisten jakaumien tunnuslukujen (mm. keskiarvojen ja keskihajonnan) määri äminen. Normaalijakauma ja jakauman normi aminen. Kombinatoriikka. Todennäköisyyden käsite sekä laskulakien käy ö.Numeroarvioin . MAB 6 (P) Matemaa sia malleja II 2. vskKahden muu ujan lineaariset yhtälöt ja yhtälöparin ratkaiseminen. Kahden muu ujan epäyhtälön graafi nen ratkaiseminen. Lineaarinen op moin . Aritmee nen ja geometrinen lukujono ja summa. Numeroarvioin .

MAB 7 (VS) Talousmatema ikka 3. vskIndeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja.Numeroarvioin .

MAB 8 (VS) Matemaa sia malleja III 3. vskTrigonometristen funk oiden määri ely yksikköympyrän avulla. Radiaani. Yksinkertaisten trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Muotoa f(x) = Asin(bx) olevien funk oiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite ja peruslaskutoimitusten periaa eet. Koordinaa ston vektoreiden vektorit ja pistetulo. Kaksi- ja kolmiulo eisen koordinaa ston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MAB 9 (KS) Kertaus 3. vskPääkohdat lyhyen matema ikan pakollisista kursseista.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises .

MAB 10 (KS) Tilastolaskenta, 1.-2. vskTutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyjä havaintoja ja päätelmiäå sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn. Soveltuu kaikille vuosikursseille. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä

22

M A T E M A T I I K A N O P P I M Ä Ä R Ä NV A I H T A M I N E N

Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises .

Pitkästä lyhyeen oppimääräänJos opiskelija vaihtaa pitkästä matema ikasta lyhyeen, niin seuraavat vastaavuudet ovat voimassa: MAA 1 > MAB 1 MAA 3 > MAB 2 MAA 6 > MAB 5 MAA 7 > MAB 4 MAA 8 > MAB 3Pitkän matema ikan kurssiarvosanat siirtyvät sellaisenaan vastaavien lyhyen oppimäärän kurssin arvosanoiksi. Halutessaan koro aa arvosanaa opiskelijan tulee käydä kyseinen lyhyen oppimäärän kurssi. Pitkän oppimäärän kurssit, joita ei käytetä korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja ja jotka ovat hyväksytys suorite u, luetaan lyhyen oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (mukaan lue una pitkän oppimäärän kurssit, joita on käyte y korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja) vaiku avat arvosanaan.

Lyhyestä pitkään oppimääräänKurssivastaavuuksia ei ole, joten vaihtaessaan pitkään oppimäärään opiskelijan tulee käydä vähintään kaikki pitkän oppimäärän pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kurssit, jotka ovat hyväksytys suorite u, luetaan pitkän oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi.

F Y S I I K K A

Fysiikan kurssit 1-9 suoritetaan numerojärjestyksessä.

FY 1 (P) Fysiikka luonnon eteenä 1. vskSovelletaan kokeellisia menetelmiä suori amalla erilaisia mi auksia ja perehtymällä mi austulosten tulkintaan. Keskeisiä aiheita ovat fysiikan historia, aine ja maailmankaikkeuden rakenne, säteily, perusvuorovaikutukset ja Newtonin lait. Harjoitellaan fysikaalisten suureyhtälöiden ratkaisemista.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .FY 2 (VS) Lämpö 1. vskTutustutaan aineen termodynaamiseen laan lii yviin ilmiöihin ja lakeihin. Tutkitaan mekaanista energiaa ja siihen lii yviä käsi eitä. Perehdytään lämpöopin pääsääntöihin.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 3 (VS) Aallot 1. vskKurssilla käsitellään värähdys- ja aaltoliikkeen sekä geometrisen op ikan perusteet. Aaltoliikkeelle ominaisia ilmiöitä tutkitaan mm. äänen ja valon avulla.

23

Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 4 (VS) Liikkeen lait 2. vskSyvennetään ensimmäisellä kurssilla opi uja suoraviivaiseen liikkeeseen ja Newtonin lakeihin lii yviä käsi eitä. Kurssilla käsitellään lisäksi mekaanista energiaa ja liikemäärää sekä näiden säilymislakeja.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 5 (VS) Pyöriminen ja gravitaa o 2. vskTutustutaan pyörimisliikkeen malleihin. Tarkastellaan tasapaino-oppia sekä etenemisen e ä pyörimisen suhteen. Tutustutaan käyräviivaiseen liikkeeseen sekä gravitaa on alaiseen liikkeeseen. Syvennetään mekaniikan ilmiöiden laskennallista hallintaa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 6 (VS) Sähkö 2. vskTutustutaan sähköön lii yviin ilmiöihin, käsi eisiin ja komponen eihin. Rakennetaan yksinkertaisia virtapiirejä ja mitataan ja lasketaan niiden avulla sähköopin suureita. Tutustutaan sähköken ään ja aineen käy äytymiseen sen vaikutuspiirissä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 7 (VS) Sähkömagne smi 2. vskKurssin keskeisenä sisältönä ovat sähkömagnee set ilmiöt. Kurssilla tarkastellaan magnee kentän (sähkömagnee sen) ja aineen (hiukkasten) välisiä vuorovaikutuksia.Lisäksi perehdytään sähkömagnee sten ilmiöiden merkitykseen nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja tutustutaan sähköturvallisuuteen ja energiateollisuuteen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 8 (VS) Aine ja säteily 3. vskTutustutaan kvan umiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään atomi– ja ydinfysiikkaan sekä radioak iviseen säteilyyn ja säteilyturvallisuuteen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FY 9 (KS) Kertauskurssi 3. vskKurssin avulla kerrataan aikaisempien kurssien sisällöt. Vahvistetaan fysikaalista aja elua ja fysikaalisten ilmiöiden laskennallista hallintaa. Valmistaudutaan ainereaaliin.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.FY 10 (KS) Laboroin kurssi 2. vskTehdään oppilastöitä fysiikan eri osa-alueilta. Töistä laaditaan työselostuksia/ mi ausrapor eja.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. FY 12 (KS) Tutkimuskurssi 2.-3. vskKurssilla keskitytään tutkimaan fysiikan, kemian, biologian ja maan eteen näkökulmasta vali ua aihe a. Mahdollinen osallistuminen edekilpailuun. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018)

24

Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

K E M I A

Kemian kurssien yleiset arvioin perusteet:Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon mm. loppukoe, työt ja työselostukset, suulliset ja kirjalliset tuotokset, vierailurapor t, tun kuulustelut ja tun ak ivisuus.

Suoritusjärjestys:Ensin suoritetaan kurssit KE 1 ja KE 2. Tämän jälkeen voidaan suori aa kurssit KE 3 ja KE 4 tai KE 5 missä järjestyksessä tahansa. Kurssi KE 6 voidaan suori aa kurssien KE 1 ja KE 2 jälkeen. Kertauskurssi KE 9 suoritetaan mielellään viimeisenä ennen ylioppilaskirjoituksia.

KE 1 (P) Ihmisen ja elinympäristön kemia 1. vskKurssilla tutustutaan erilaisten orgaanisten yhdisteiden avulla kemian perusasioihin: sidoksiin, aineiden ominaisuuksiin, reak oihin, laskennallisiin menetelmiin ja kemian perustyömenetelmiin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KE 2 (VS) Kemian mikromaailma 1. vskAineen mikrorakenteen perusteella selvitellään, miksi etyillä aineilla on etynlaiset ominaisuudet. Keskeisiä aiheita ovat atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, sidosten muodostuminen, molekyylien muodot ja isomeria.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KE 3 (VS) Reak ot ja energia 2. vskKurssilla tutustutaan erilaisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin reak oihin, niiden reak omekanismeihin, reak onopeuteen, energian muutoksiin ja reak oiden laskennalliseen käsi elyyn. Lisäksi tarkastellaan erilaisten reak oiden merkitystä teollisuudessa ja elinympäristössämme. Mahdollinen tutustumiskäyn .Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KE 4 (VS) Metallit ja materiaalit 2. vskKurssilla tutustutaan metallien ja erilaisten materiaalien valmistukseen, ominaisuuksiin, käy öön ja ympäristövaikutuksiin. Aiheina mm. sähkökemiallinen pari, elektrolyysi, polymeerit, komposii t ja niiden käy ösovellukset. Mahdollinen tutustumiskäyn . Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KE 5 (VS) Reak ot ja tasapaino 3. vskKurssilla tarkastellaan erilaisia luonnossa esiintyviä ja teollisuuden käy ämiä tasapainoreak oita. Aiheina ovat mm. happo-emästasapaino, liukoisuustasapaino, puskuriliuokset sekä erilaisten tasapaino lanteiden laskennallinen käsi ely.Numeroarvioin .

25

KE 6 (KS) Kemian työkurssi 2.-3. vskKurssilla tehdään kemian laboratoriotöitä koulussa ja koulun ulkopuolella, mm. Hyriassa, Heurekassa ja Helsingin yliopistossa. Kurssilla tehdään myös useampia vierailuja paikallisiin tehtaisiin ja laitoksiin. Kurssisisältö sovitaan ryhmän kanssa. Tarjotaan parillisina lukuvuosina. ( 2016-2017, 2018-2019). Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

KE 8 (KS) Biokemia 2.-3. vskKurssilla käsitellään makromolekyylien rakenne a ja toimintaa kemian ja biologian kannalta. Aiheina ovat mm. proteiinit, hiilihydraa t, fysiologises merki ävät yhdisteet (mm. hormonit, vitamiinit), isomeria ja biokemialliset prosessit mm. soluhengitys, yhtey äminen).Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KE 9 (KS) Kertauskurssi 3. vskKurssilla kerrataan kemian keskeisiä sisältöjä ja tutustutaan ylioppilastehtäviin ja pääsykoe-tehtäviin. Kerra avia aiheita ovat mm. sidokset, reak ot, orgaaniset yhdisteryhmät, sähkökemia, tasapainot ja kemian laskennalliset menetelmät.Numeroarvioin tai suoritusmerkintä.

B I O L O G I A

SUORITUSJÄRJESTYS:BI 1 -kurssi suoritetaan ensimmäisenä. BI 4, BI 5 BI 6 - ja BI 7-kurssit voi suori aa pakollisten kurssien jälkeen.

BI 1 (P) Eliömaailma 1.vskOpiskellaan elämän ominaisuudet ja perusedellytykset ja tutustutaan biologiaan ja sen tutkimusmenetelmiin. Kurssi sisältää monimuotoisuuden, evoluu on ja ekologian perusteet.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

BI 2 (P) Solu ja perinnöllisyys 2. vskSolun rakenne ja toiminta. Perinnöllisyyden perusteet. Kokeellisia töitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

BI 3 (VS) Ympäristöekologia 1.-2. vskEkologinen tutkimus, ekosysteemien rakenne ja toiminta. Luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu. Ihmisen aiheu amat häiriötekijät. Kestävä kehitys.Numeroarvioin .

BI 4 (VS) Ihmisen biologia 1.-3. vskIhmisen biologinen rakenne ja toiminta sekä ihmisen evoluu o. Kokeellisia töitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

26

BI 5 (VS) Bioteknologia 2.-3. vskPerehdytään solujen ja geenien rakenteeseen ja toimintaan. Mikrobiologian ja geeniteknologian perusteita.Kokeellisia töitä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

BI 6 (KS) Evoluu o 2.-3. vskEvoluu oteoria, lajiutuminen ja evoluu on todisteet. Kasvi- ja eläinkunnan kehitys sekä ihmisen evoluu o. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 7 (KS) Työkurssi 2.-3. vskPieniä biologisia töitä ja tutkimuksia. Tutustumiskäyntejä.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

BI 8 (KS) Kertauskurssi 3. vskKerrataan biologian keskeiset sisällöt, harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin ja tutustutaan pääsykoetehtäviin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

M A A N T I E D E

SUORITUSJÄRJESTYS:GE 3 -kurssin voi suori aa vasta GE 1 - kurssin jälkeen. Pakolliset kurssit tulee olla suorite una ennen GE 4 -kurssia.

GE 1 (P) Sininen planee a 1. vskMaan planetaarinen luonne. Ilma- vesi- kivi- ja eliökehän ilmiöitä ja niiden alueellisuu a. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

GE 2 (P) Yhteinen maailma 2. vskVäestö ja asutus. Alueiden rakenne ja vuorovaikutus. Luonnonvarojen käy ö. Kehi yneisyyden erot. Kestävä kehitys. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

GE 3 (VS) Riskien maailma 2. vskMaapalloa ja sen elämää uhkaavat luonnon ja ihmisen aiheu amat onne omuudet, hasardit. Hasardien sijoi uminen alueellises ja niiltä suojautuminen.Numeroarvioin .

GE 4 (VS) Aluetutkimus 2.-3. vskOman aluetutkimuksen tekeminen. Kartografi aan ja pakka etojärjestelmiin tutustumista. Numeroarvioin .

27

GE 5 (KS) Kar akurssi 2.-3. vskKartografi aan perehtymistä ja kar atulkintaa. Paikka etojärjestelmän (GIS) perusteet. Tietokonepohjaisten paikka eto-ohjelmien käy öä. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

GE 6 (KS) Kehitysmaakurssi 2.-3. vskKehitysmaihin tutustuminen. Kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. Kehitysyhteistyö alueiden hyvinvoinnin lisääjänä. Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015, 2016-2017).Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

GE 7 (KS) Maan eteen kertauskurssi 3. vskKerrataan maan eteen kurssien keskeiset sisällöt. Harjoitellaanylioppilaskirjoituksiin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

E V A N K E L I S - L U T E R I L A I N E N U S K O N T O

UE 1 (P) Uskonnon luonne ja merkitys 1. vskTarkastellaan uskontoa ilmiönä ja Raama ua pyhänä kirjana ja toisaalta eteellisen tutkimuksen kohteena. Keskeiset teemat ovat uskonnon määri ely ja

ulo uvuudet, Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat, uskonnon vaikutus kul uuriin ja yhteiskuntaan.Suoritetaan ennen muita uskonnon kursseja. Numeroarvioin .

UE 2 (P) Kirkko, kul uuri ja yhteiskunta 2. vskKris llisen kirkon kehitys ja vaikutus vanhalla ajalla ja keskiajalla. Reformaa o ja kirkkojen kehitys uudella ajalla. Nykyinen kris kunta ja kirkkojen rooli nykyään. Kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu. Arvioidaan kirkon merkitystä ja dialogin mahdollisuu a eri kirkkokun en ja toisaalta kris nuskon ja muiden uskontojen välillä. Vierailuja sopimuksen mukaan. Numeroarvioin .UE 3 (P) Ihmisen elämä ja e ikka 2.-3. vskKurssilla käydään läpi kris nuskon keskeiset oppikysymykset eli dogma ikka sekä kris llinen e ikka. Pohditaan erilaisia yksilö- ja yhteiskuntaee siä kysymyksiä soveltavan e ikan näkökulmasta.Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.

UE 4 (VS) Uskontojen maailmat 1.-3. vskKäsitellään hindulaisuu a, buddhalaisuu a, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuu a ja islamia sekä luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Keskeisiä teemoja ovat uskontojen levinneisyys, pyhät kirjat ja oppi, ee set

28

ohjeet, kul t ja rituaalit, suuntaukset sekä vaikutus yhteiskuntaan. Tutustutaan uskonnollisiin yhteisöihin vierailuin.Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.

UE 5 (VS) Mihin suomalainen uskoo? 2. vskMuinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen kirkko ja muut kris lliset kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa sekä kris nuskon vaikutus kul uuriin ja yhteiskuntaan muodostavat kurssin sisällön. Tutustutaan uskonnollisten yhteisöjen toimintaan vierailuin tai kutsumalla vierailijoita. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta.

UE 7 (KS) Uskonnon kertauskurssi 3. vskKurssin aikana kerrataan monipuolisin menetelmin ja opiskelutaitoihin huomiota Kiinni äen uskonnon kurssit 1-5. Opiskelija kirjoi aa esseen jokaisen kurssin aihepiiristä. Ei itsen.äistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

O R T O D O K S I N E N U S K O N T O

UO 1 (P) Ortodoksinen maailma 1. vskKeskeisinä sisältöinä ovat varhaiskirkko, Bysan n aika, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. Numeroarvioin .

UO 2 (P) Uskonoppi ja e ikka 2. vskKeskeisinä sisältöinä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynny äjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhi äminen, ortodoksinen ihmiskuva ja yksikö- ja yhteisöee siä kysymyksiä. Numeroarvioin .

UO 3 (P) Raama u eto 2.-3. vskKeskeisinä sisältöinä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityspiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen kirjeensä. Numeroarvioin .

E L Ä M Ä N K A T S O M U S T I E T O

ET 1 (P) Hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista iden tee ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset käsi eet: elämänkatsomus, elämänkatsomus eto, hyvä elämä, iden tee , vapaa tahto ja valinnat. Suositellaan ensimmäiseksi kurssiksi.Numeroarvioin .

29

ET 2 (P) Maailmankuva Kurssilla tarkastellaan länsimaista maailmankuvaa muotoutumisen ja muu umisen näkökulmista. Käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kul uurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta. Koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja väli ävinä ins tuu oina. Harjoitellaan edonlähteiden krii stä arvioin a. Tarjotaan parillisina lukuvuosina 2016-2017. Numeroarvioin .

ET 3 (P) Yksilö ja yhteisö Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihminen sosiaalisena olentona, valta ja vaiku amiskeinot, yhteiskunnan rakenne ja muutos, hyvä kansalainen, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus eri näkökulmista. Tarjotaan pari omina lukuvuosina 2015-2016.Numeroarvioin .

ET 4 (VS) Kul uuriperintö ja iden tee Kul uuriperintö hyvän elämän lähtökohtana ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikul uurisuus ovat kurssin keskeisiä teemoja. Numeroarvioin .

ET 5 (VS) Maailman seli äminen katsomusperinteissä Kurssilla perehdytään erilaisiin uskomusjärjestelmiin ja elämänkatsomuksiin. Humanismin ja kris nuskon merkitys länsimaisina katsomuksina. Keskeiset käsi eet: uskonto, uskontokri ikki, ateismi, agnos sismi, humanismi. Numeroarvioin .

F I L O S O F I A

Filosofi an ensimmäinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä, muutoin suoritusjärjestys on vapaa.

FI 1 (P) Johdatus fi losofi seen aja eluun 1. vskTarkastellaan keskeisiä fi losofi sia ongelmia: mitä fi losofi a on, todellisuuden luonne, eto ja etäminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, hyvän ja oikean käsi eet.

Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

FI 2 (VS) Filosofi nen e ikka Perehdytään fi losofi sen e ikan ongelmiin, käsi eisiin ja teorioihin. Norma ivinen e ikka, meta-e ikka, hyve-e ikan sekä seuraus- ja velvollisuuse ikan perusteet. Pohditaan moraalisten arvojen ja normien yleispätevyy ä sekä kysymystä hyvästä elämästä. Ajankohtaisia ee siä teemoja. Numeroarvioin .FI 3 (VS) Tiedon ja todellisuuden fi losofi a Hahmotetaan metafysiikan keskeisiä kysymyksiä sekä erilaisia näkemyksiä todellisuuden rakenteesta. Käsitellään totuuden luonne a, edon mahdollisuu a ja rajoja, eteellisen tutkimuksen luonne a sekä argumentoinnin ja pää elyn perusteita.Numeroarvioin .

30

FI 4 (VS) Yhteiskuntafi losofi a Perehdytään yhteiskuntafi losofi an käsi eisiin ja suuntauksiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, yhteiskuntasopimusteoriat, yhteiskunnalliset utopiat sekä polii sen fi losofi an perusajatukset. Numeroarvioin .

FI 6 (KS) Filosofi an kertauskurssi Kerrataan lukion fi losofi an keskeisiä käsi eitä, teorioita ja sisältöjä, pyritään hahmo amaan laajempia asiakokonaisuuksia, valmennetaan opiskelijaa fi losofi an ylioppilaskokeeseen.Ei numeroarvioin a.

P S Y K O L O G I A

Psykologian kursseista 1. kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Suositus on, e ä kurssit 1-5 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseilla 6 ja 9 edellytetään e ä kurssit 1 ja 2 on suorite u.

PS 1 (P) Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 1. vsk Psykologian peruskurssi, jonka tavoi eena on tutustu aa oppilaat psykologiaan ja sen erilaisiin sovellusalueisiin. Käsitellään mm. minäkuvaan ja itsetuntoon vaiku avia tekijöitä. Pohditaan myös omaa oppimista ja opiskelutaitojen kehi ämistä psykologisen edon valossa. Tutustutaan mm. sosiaalipsykologiaan joka tutkii miten ryhmä vaiku aa jäseniinsä; mitä ovat esim. roolit. normit, stereotypiat, johtajuus, ryhmäytyminen. Tutustutaan psykologian ihmiskuviin.Numeroarvioin .

PS 2 (VS) Ihmisen psyykkinen kehitys 1.-2. vskKehityspsykologian kurssi käy läpi koko ihmisen elämänkaaren vauvasta vanhuuteen. Tutustumme tutkimuksiin ja teorioihin, jotka käsi elevät kehitykseemme vaiku avia tekijöitä. Painopiste lapsuu a ja nuoruu a käsi elevässä psykologiassa.Numeroarvioin .

PS 3 (VS) Ihmisen edonkäsi elyn perusteet 2. vskKogni ivisen psykologian kurssi, jolla tutustutaan ihmisen edonkäsi elyn taitoja tutkivaan psykologiaan. Aiheina ovat tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muis n toiminnan periaa eet. Keskeisiä käsiteltäviä teemoja ovat miten tarkkaavaisuu a voi tutkia ja kehi ää, millaiset asiat vaiku avat havaintoihimme (mm. ais en toiminta, havaintolait, illuusiot), miten ihmisen muis toimii sekä unen merkitys

31

lukiolaiselle. Kurssi sisältää myös neuropsykologisen näkökulman: miten aivot toimivat kun ihminen havaitsee, muistaa, nukkuu, pelkää tai raivoaa.Numeroarvioin .

PS 4 (VS) Mo vaa o, tunteet ja älykäs toiminta 2.-3. vskKogni ivisen psykologain kurssi, joka jatkaa ihmisen edonkäsi elyn taitojen käsi elyä. Tutustutaan mo vaa opsykologiaan ja keskeisiin tunneteorioihin.Teemoina ovat nälkä,aggressio ja seksuaalisuus mo iveina sekä tunteiden synty, tutkimus ja säätelytaidot. Tiedonkäsi elytaidoista käsitellään myös älykkyy ä, luovuu a sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Numeroarvioin .

PS 5 (VS) Persoonallisuus ja mielenterveys 3. vskPersoonallisuuspsykologian kurssi, jonka teemana on persoonallisuuden kehi yminen ja tutkiminen sekä erilaiset persoonallisuusteoriat. Näitä teorioita ovat psykodynaaminen, kogni ivinen sekä humanis nen ihmiskuva ja piirreteoriat. Syvennämme etoja mielenterveydestä sekä mielenhäiriöistä kuten ahdistuneisuushäiriöistä, masennuksesta sekä psykooseista. Tutustumme siihen, miten näitä häiriöitä on mahdollista hoitaa.Numeroarvioin .

PS 6 (KS) Tutki ja kokeile 2. vskPsykologian työkurssi. Tehdään laajahko kirjallinen kurssityö joka esitellään muulle ryhmälle. Opetellaan kirjallisen tutkielman kirjoi amista. Pyritään soveltamaan psykologian tutkimusmenetelmiä käytäntöön (esim. kyselylomakkeen laa minen, haasta elu, observoinnin hyödyntäminen tutkimuksessa) Aiheena voivat olla asenteet, lasten kehitys, mainonnan psykologia, oppimisen psykologia jne. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018)Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

PS 7 (KS) Yksilön ja yhteisön vuorovaikutus – johdatus sosiaalipsykologiaan 1.-2. vskSosiaalipsykologian kurssi, joka tutkii ryhmän toimintaan vaiku avia tekijöitä sekä ihmistä erilaisten ryhmien jäsenenä. Teemoina roolit, asenteet, vuorovaikutustaidot, vies ntä, johtajuus, ryhmäytymisen vaiheet, ryhmien keskinäinen vuorovaikutus sekä miten ryhmät muokkaavat jäsentensä käy äytymistä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin

PS 8 (KS) Psykologian kertauskurssi 3. vskKerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt ja valmistaudutaan psykologian ylioppilaskokeeseen. Harjoitellaan esseiden kirjoi amista aikaisempien ylioppilastutkintojen kysymysten avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

PS 9 (KS) Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi 2. vskVoivatko draama, kuvataide tai vapaa keskustelu au aa minua tuntemaan itseäni ja ryhmäprosesseja vielä paremmin? Menetelminä käytetään ryhmäytymis- ja

32

improvisaa oharjoituksia, keskustelua, rentoutusharjoituksia, mielikuvamatkoja, musiikkia ja taide a. Aikaisempi draamailukokemus ei ole tarpeen. Kurssin alussa sovitaan jokaisen ryhmän kanssa erikseen toteutustavoista. Tavallista on, e ä kurssia pidetään muutaman kerran perjantai-iltapäivisin muun koulupäivän jälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

H I S T O R I A

HI 1 (P) Ihminen, ympäristö ja kul uuri 1. vskTarkastellaan ihmisen suhde a luontoon ja siihen lii yviä aja elutapojen muutoksia ensin keräily- ja pyyn kul uureissa ja lopulta jälkiteollisessa maailmantaloudessa. Keskeisiä näkökulmia ovat väestönkehitys, elinkeinot, tekniikka ja yhteiskunnan rakenne.Suositellaan suorite avaksi ennen muita historian kursseja.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

HI 2 (P) Eurooppalainen ihminen 1. vskEurooppalaista aate- ja kul uurihistoriaa eli ihmiskäsityksen, tapojen, taiteen lajien ja suuntausten, eteiden, hallinnon ja oikeudenkäytön muotojen jne. kehitys an ikista nykypäivään. Samalla hahmo uu, mikä on menneisyydessä syntyneiden aa eiden ja aja elutapojen merkitys tänään.Numeroarvioin .

HI 3 (P) Kansainväliset suhteet 2. vskPainopiste on 1900-luvun kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeisiä tarkasteltavia aikakausia voisi kutsua nimillä imperialis nen aika, maailmanso en aika, kylmän sodan aika sekä nykypäivää leimaava epävarmuuden aika. Tärkeitä teemoja ovat myös na onalismi, diktatuurit, lii osuhteet, terrorismi jne.Numeroarvioin .

HI 4 (P) Suomen historian käännekoh a 2. vskTarkastellaan Suomen historian 1800- ja 1900-lukujen murroskausia, joiden kau a voi ymmärtää Suomen nyky lanne a. Keskeisiä aiheita ovat esim. kansallinen herääminen, itsenäistyminen, so en aika, suome uminen, kansainväliset suhteet ja hyvinvoin val on synty.Numeroarvioin .

HI 5 (VS) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan 1.-2. vskMiten syrjäisestä kaskenkaatajien ja eränkävijöiden yhteisöstä alkoi kehi yä eurooppalainen sivistyskansa? Miksi olemme sellaisia kuin olemme? Suomalaisten ja suomalaisuuden kehitys esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle. Paikallinen näkökulma täydentää ja syventää opiskelua.Numeroarvioin

33

HI 6 (VS) Kul uurien kohtaaminen 2.-3. vskTutustutaan yhteen tai useampaan Euroopan ulkopuoliseen kul uuriin ja tutkitaan, mitä on tapahtunut eurooppalaisen kul uurin kohdatessa nämä ns. vieraat kul uurit. Kurssi luo valmiuksia kohdata rauhanomaises ja ymmärtäväises erilaisista ympäristöistä ja kul uureista tulevia ihmisiä.Numeroarvioin .

HI 7 (KS) Maailma nyt 2. vskSeurataan ajankohtaisia kansainvälisiä ja ko maisia tapahtumia edotusvälineistä sekä perehdytään niiden taustoihin esimerkiksi interne n avulla. Tavoi eena on kehi ää taitoja, joilla voi löytää informaa otulvasta olennaisimman edon krii ses pohdiskellen. Kurssin aikana kerrataan kansainvälisten suhteiden vaiheita 1990- ja 2000-luvuilla, joten kurssilla tarvitaan HI3:n etoja.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

HI 8 (KS) Historian kertauskurssi 3. vskKerrataan lukiossa opiskellun historian sisältöjä, rakennetaan edoista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa historian reaalikokeeseen.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

Y H T E I S K U N T A O P P I

YH 1 (P) Yhteiskunta eto 2. vskTarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan osia ja rakenne a, polii sta järjestelmää, vallankäy öä, yhteiskunnallisia haasteita sekä kansalaisen oikeuksia, velvollisuuksia ja vaikutusmahdollisuuksia muu uvassa yhteiskunnassa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

YH 2 (P) Talous eto 3. vskYri äjyys, korot, pörssi, verot, infl aa o jne. tulevat tutuiksi tällä kurssilla, jolla perehdytään talouselämän toimintaperiaa eisiin. Kurssi antaa opiskelijalle eväitä ymmärtää yhä paremmin kansantalou a ja suunnitella myös omaa talou aan.Numeroarvioin .

YH 3 (VS) Kansalaisen laki eto 2.-3. vskPerehdytään kansalaisen kannalta keskeisiin oikeudellisiin perusasioihin, joita ovat esim. sopimus, aviolii o, perintö, testamen , kulu ajansuoja, asunnon vuokra, velka sekä rikos ja rangaistus. Kurssilla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan käräjäoikeuden istunnossa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

YH 4 (VS) Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 2.-3. vskSyvennytään Euroopan unionin toimintaan, yksi äisen kansalaisen asemaan ja ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Keskeisiä näkökulmia ovat eurooppalainen iden tee , Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä, alueelliset vaikutukset ja tulevaisuuden haasteet. Kurssin aikana tutustutaan paikallisiin ja alueellisiin EU- edon lähteisiin.

34

Numeroarvioin .

YH 5 (KS) Yhteiskuntaopin kertauskurssi 3. vskKerrataan lukiossa opiskellun yhteiskuntaopin keskeisiä sisältöjä, rakennetaan edoista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa yhteiskuntaopin

reaalikokeeseen.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

T E R V E Y S T I E T O

TE 1 (P) Terveyden perusteet 1. vskIhmisen terveyteen lii yviä kysymyksiä opiskelijaeskeises tarkasteltuna. Suomalainen terveyden la ja tulevaisuus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvoin , ravinto, ensiapu. Suorite ava ennen muita TE-kursseja.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

TE 2 (VS) Nuoret, terveys ja arkielämä 2. vskIhmisen terveyteen lii yvien etojen ja taitojen syvällisempi pohdinta ja tarkastelu. Ihmisen elämänkaari, seksuaalisuus, päihteet, ympäristön uhat ihmiselle ja nykyihmisen toimintakyky.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

TE 3 (VS) Terveys ja tutkimus 3. vskKurssilla perehdytään terveyteen vaiku aviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen lii yviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteute aviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoi eita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.Kurssilla valmistaudutaan terveys edon ylioppilaskokeeseen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

TE 4 (KS) Teoriasta käytäntöön & ensiapu 2. vskKurssilla käydään läpi myös Suomen punaisen ris n EA 1 vastaava ensiapukoulutus (20 tun a ) Kurssin toisena osana on opiskelijoiden valitsemien aihekokonaisuuksien läpikäyminen joko tutkimuksellisin tai toiminnallisin menetelmin. Tavoi eena on teorian ja käytännön yhdistäminen.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

TE5 (KS) Stressinhallinta, rentoutus ja yo-kirjoituksiin valmistautuminen 3. vskKurssin tavoi eena on stressin hallintataidon sekä rentoutumistaidon edistäminen.

35

Kurssilla käydään läpi myös lukusuunnitelma- ja opiskelutekniikoita sekä valmistaudutaan yo-kirjoitusten aiheu aman stressin hallintaan.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

L I I K U N T A

LI 1 (P) Taitoa ja kuntoa 1. vskMonipuolinen liikunta, oman kunnon testaus.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LI 2 (P) Liikuntaa yhdessä ja erikseen 2. vskMonipuolinen liikunta, oman kunnon testaus, omat lajit.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LP 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vskErikoislajit (hankijalkapallo, itsepuolustus, uppopallo, lumilautailu, suojalkapallo), palloilut, kuntolajit, omat lajit.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LT 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vskErikoislajit (kiipeily, itsepuolustus, poff aus, lumilautailu, jooga, spinning ym.), palloilut, kuntolajit, omat lajit.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LP 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vskMonipuolinen tutustuminen pallopelien ihmeelliseen maailmaan. Pelaamisen ja joukkuehengen kehi äminen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LT 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vskTutustuminen monipuoliseen fi tness-liikuntaan (aerobic, bodypump, sambic ja la no ym.).Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LP 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vskHenkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina yhteinen tai oma laji.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LT 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vskHenkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina yhteinen tai oma laji.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

LI 6 (KS) Liikuntapassi 1.-3. vskKurssista suorite ava vähintään 12 tun a koulussa (liikuntakerhot, koulun kilpailut,

36

muiden ryhmien liikuntatunnit). Loput kurssista suoritetaan omatoimises harrastaen. Suoritukset kootaan liikuntapassiin, joita saa kansliasta. Suorite ava yhden lukuvuoden aikana.Ei numeroarvioin a.

LI 7 (KS) Vanhat tanssit 2. vskTutustutaan vanhoihin salonkitansseihin, opitaan sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja. Vanhojen juhlatanssiaiset.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 8 (KS) Seikkailukurssi 2.vskRyhmien välinen leikkimielinen seikkailukilpailu. Kurssi toteutetaan viikonloppukurssina toukokuussa (la-su). Kurssimaksu 15 €.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 9 (KS) Kestävyys ja lihakset kuntoon 2.-3. vskLihaskunnon kehi ämisen eri muodot (kuntosali, fi tnessliikunta ja circuit training). Kestävyysliikunnan eri muodot (lenkkeily, hiihto, uin , spinning jne.) Jokainen tekee oman 8 viikon kunto-ohjelman yllä olevista liikuntamuodoista. Kuntotestaus halutessa kurssin alussa ja lopussa.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 10 (KS) Mul sport 2.-3. vskVaihtelua koulun arkeen monipuolisen liikunnan avulla. (pallopelit, fi tness-lajit, toivelajit ym.). Kurssi suunnitellaan opiskelijoiden toiveiden mukaan.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 11 (KS) Mailapeli- ja kuntosalikurssi 1.-2. vskSalibandy, sulkapallo, tennis, squash, pingis, golf ja kuntosalityöskentely. Eri lajien valmennus ja turnaukset. Kurssi toteutetaan pääasiallises Peltosaaren tennishallilla. Kurssi on maksutonEi itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 12 (KS) Urheiluopistokurssi 2.-3. vskUrheiluopistolla toteute ava viikonloppukurssi (pe-su), jonka aikana on mahdollisuus tutustua monipuolises eri liikuntamuotoihin oman mielenkiinnon mukaan. Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana, ja siihen sisältyy täysihoito (ruokailut, yöpyminen, liikuntapaikkojen vapaa käy ö ja kuljetus) Kurssimaksu noin 150 €.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

LI 13 (KS) Liikunnan ohjaus ja liikuntadiplomi 3. vskKurssilla keskitytään liikunnan ohjaukseen teoriassa ja käytännössä sekä suoritetaan lukion liikuntadiplomi. Diplomin saamisen ehtona on, e ä opiskelija on suori anut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Opiskelija antaa näytöt liikunta edoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta valitsemaassan lajissa sekä kuvaa liikuntaharrastusta por oliossa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

37

M U S I I K K I

MU1 on kaikille pakollinen kurssi. MU2 ja KU2 ovat keskenään valinnaisia, kaikille pakollisia kursseja.

MU 1 (P) Musiikki ja minä 1. vsk Syvennämme musiikin peruskäsi eiden tuntemusta musisoinnin avulla. Kehitämme musiikillisia taitoja ja etoja, jotka antavat elämyksiä ja rohkaisevat elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Suositellaan suorite avaksi ennen muita musiikin kursseja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MU 2 (P) Moniääninen Suomi 1. vsk Tutustumme Suomessa esiintyviin musiikkikul uureihin. Tutkimme eurooppalaisentaidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikkiin ja kehitämme opiskelijan omiamusiikillisia valmiuksia.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MU 3 (VS) Ovet auki musiikille 2. vsk Kurssilla tutustutaan erilaisiin maailman musiikkikul uureihin ja musiikkityyleihin, kuten reggae, samba, bossanova, salsa, jazz ja afrikkalainen musiikki. Kurssin pääpaino on soitossa ja laulussa.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MU 4 (VS) Musiikki vies i ja vaiku aa 2. vsk Kurssilla tutustutaan musiikin käy öön ja vaikutusmahdollisuuksiin elokuvissa, tea erissa, radiossa, televisiossa ja musiikkivideoissa sekä soitetaan ja lauletaan niihin lii yviä kappaleita. Kurssilla voidaan tehdä myös opintovierailuja kiinnostaviin kohteisiin ja vaikkapa oma musiikkivideo.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MU 5 (VS) Musiikkiprojek 1.-3. vsk Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan joku yhteinen musiikkiprojek , esim. konser tai äänite, opetellaan säveltämään biisejä ja esitetään niitä tms. Opiskelijat pääsevät itse vaiku amaan kurssin sisältöön.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

MU 6 (KS) Laulu soi 2.-3. vsk Laulupaino einen kurssi, jossa laulamme paljon erilaisia lauluja yksi- ja moniäänises sekä kehitämme äänenkäy öä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

MU 7 (KS) Bändi- ja säestyskurssi 1.-2. vsk Opiskellaan bändisoi oa rummuilla, bassolla, kitaralla ja koske milla. Edetään ryhmän taitojen mukaan. Kurssi sopii kaikentasoisille opiskelijoille: vasta-alkajia neuvotaan heidän taitonsa mukaises ja edistyneemmille soi ajille on tarjolla lisähaasteita. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

38

MU 8 (KS) Muusikon ja musiikin harrastajan apuvälineitä 2. vsk Soi o- ja laulutaito ovat tärkeitä ja keskeisiä muusikon ja musiikin harrastajan taitoja. Niiden tueksi tarvitaan myös muita taitoja ja apuvälineitä musiikin laajempaa ymmärtämistä ja muusikkona tai harrasjana kehi ymistä varten. Kurssilla perehdytään näihin apuvälineisiin (mm. nuo nluku, soinnut, sooloskaalat, rytmit) ja korvien kehi ämiseen kaikkea käytäntöön soveltaen ja yhdessä musisoiden. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018).Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

MU 9 (KS) Kultakorvaklubi 3. vsk Tule musiikilliseen keitaaseen kiireen keskellä! Kurssilla tehdään konser vierailuja kiinnostaviin ja ajankohtaisiin musiikillisiin kohteisiin sekä kuunnellaan opiskelijoiden valitsemaa musiikkia ja opetellaan keskustelemaan siitä. Kurssilla voidaan myös soi aa ja laulaa, jos opiskelijat haluavat niin. Osa kurssin konser vierailuista on ilmaisia ja osa saa aa olla maksullisia. Sovimme kurssin budje sta kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.MU 10 (KS) Musiikkoteknologia 2. vskKurssilla tutustutaan käytännönläheises mm. äänentoistolai eiden ja miksaamisen saloihin, Sibelius-nuo nnusohjelmaan ja mahdollises myös musiikin ääni ämiseen. Kurssilla opi uja taitoja voi hyödyntää vaikkapa toimimalla koulun laisuuksissa miksaajana.

Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2016-2017 ja 2018-2019).Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

K U V A T A I D E

KU1 on kaikille pakollinen kurssi. KU2 ja MU2 ovat keskenään vaihtoehtoiset, kaikille pakolliset kurssit. Kuvataidekurssien suoritusjärjestys: KU1 suoritetaan ennen muita kursseja. KU1- ja KU2-kurssit voi suori aa samassa jaksossa. Materiaalimaksu: Opiskelija maksaa kuvataidekurssin tarvikkeista materiaalimaksun kunkin kurssin ensimmäisen viikon aikana. Maksu vaihtelee kurssei ain.

KU 1 (P) Minä, kuva ja kul uuri 1. vskOman kuvailmaisun kehi ämistä ja kuvan rakentamisen keinoihin perehtymistä. Kuva-analyysin perusteet. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 2 (P) Ympäristö, paikka ja la 1. vskYmpäristöön, paikkaan ja laan sekä muotoiluun keski yviä tehtäviä piirtäen, maalaten, rakentaen ja mallintaen.

39

Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 3 (VS) Media ja kuvien vies t 1. vskKuvan vies nnällisyy ä korostavia tehtäviä (esim. juliste, mainos, sarjakuva, kuvapari, visuaalisuus tuo eistamisessa, sivun tai o) vaihtelevin tekniikoin. Visuaalisen kuvakul uurin sekä ajankohtaisten mediailmiöiden tarkastelua.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 4 (VS) Taiteen kuvista omiin kuviin 1. vskPerehdytään omakohtaisen taiteellisen työskentelyn avulla kuvataiteen eri aikakausien kuvalliseen ilmaisuun. Aiheen kehi ely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 5 (VS) Nykytaiteen työpaja 2. vskTutustutaan nykytaiteen ilmiöihin ja materiaaleihin kokeilevia ja rajoja rikkovia kuvia tehden. Käydään nykytaiteen näy elyssä.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 6 (KS) Kolmiulo eista 2. vskKolmiulo eista kuvantekoa (pienoismallit, keraamiset veistokset ja esineet, paperipuvut, kolmiulo eiset teokset ja -maalaukset) vaihtelevin materiaalein (savi, pahvi, paperi, romu, off set-pel …).Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 7 (KS) Värin valtakunta 2. vskPerehdytään eri maalaus- sekä piirrostekniikoihin, joita ovat esim. akvarelli- tai akryylimaalaus, pastellityöt sekä sekatekniikat. Syvennetään tuntumaa värinkäy öön, sommi eluun ja ihmisen kuvaamiseen.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 8 (KS) Valokuva, viiva ja valööri 2. vskKuvaamista perinteisellä ja digitaalisella järjestelmäkameralla, kuvanvalmistusta pimiössä, digitaalisen kuvan vedostamista ja sävysäätöjä, valokuvan yhdistäminen viiva- tai valööripiirrokseen, kuvankansien tekoa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .KU 9 (KS) Henkilökohtaisia teemoja 3. vskOpiskelijan henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan perustuvaa kuvantekemistä uusia tekniikoita opetellen tai jo aiemmin opi ua syventäen. Kurssi tukee hyvin lukiodiplomin suori amista.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 10A (KS) Kuvataiteen lukiodiplomi 3. vskValtakunnallinen lukiodiplomikoe, joka tehdään ope ajan valvonnassa itsenäises ilman ohjausta alkukeskustelua ja -ohjeistusta lukuun o ama a. Tehtäväaihtoehtoihin ja ohjeisiin kanna aa tutustua toukokuussa osoi eessa www.edu.fi /lukiokoulutus/lukiodiplomit.

40

Lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu teoksesta ja por oliosta. Lukiodiplomin suori amisesta saa erillisen todistuksen, jolla on painoarvoa joihinkin kuvataidealan oppilaitoksiin pyri äessä. Diplomin suori aminen on itsenäisen työtapansa vuoksi hyvää valmennusta kasintakursseja varten.Lukiodiplomitodistus on lukion pää ötodistuksen liite, joka jaetaan vain lukion pää ötodistuksen kanssa. Lukiodiplomikoe arvioidaan asteikolla 1-5. Arvioinnin suori aa lukion oma kuvataideope aja ja ulkopuolinen kuvataiteen asiantun ja yhdessä.

Suoritusohje: Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suorite una neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.

KU 10B (KS) Lopputyö 3. vsk (kuvataiteen lukiodiplomin kanssa vaihtoehtoinen suoritus)Lopputyökurssissa opiskelija toteu aa yhden tai useamman tehtäväkokonaisuuden valitsemaltaan kuvataiteen alueelta.Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

KU 11 (KS) Kuvankäsi ely 1-3. vskKuvallista ilmaisua paino ava kuvankäsi elyn peruskurssi lukion käytössä olevalla ohjelmalla (tällä hetkellä Adobe Photoshop Elements 9.0). Anne ujen tehtävien pui eissa opetellaan mm. työkalujen hallintaa, syväämistä, tasojen ja läpinäkyvyyden luomista, värien säätöä, suo mien ja tyylien käy öä sekä teks n ja skannatun kuvan sijoi amista. Lisäksi kerrataan kuvan tekemisen perustekijöitä unohtama a yksilöllisyy ä kuvan tuo amisessa. Tietokoneen peruskäytön hallinta on edellytyksenä osallistumiselle. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

O P I N T O - O H J A U S

OP 1 (P) Koulutus, työ ja tulevaisuus 1.-3. vskKurssin tavoi eena on, e ä opiskelijalla on lukio-opintojen aloi amiseen ja suori amiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen tarvi avat keskeiset edot ja taidot. Kurssin sisällöt:opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehi äminen, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, ylioppilastutkinto, työelämä etous, amma llinen suuntautuminen ja jatko-opinnot sekä jatko-opintoihin hakeutuminen ja työelämään siirtyminen.Kurssi sisältää luokkatunteja, vierailuja ja koulutusesi elyjä. Kurssi jakautuu kolmelle vuodelle. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

OP 2 (VS) Opiskelu, työelämä ja amma nvalinta 2.-3. vskKurssilla opiskelijat oppivat uransuunni elussa tärkeitä etoja, taitoja ja asenteita. Keskeisenä tavoi eena on vahvistaa opiskelijoiden ennakoivaa ja ak ivista ote a tulevan työuran ja siihen lii yvien jatko-opintojen hahmo amisessa.

41

kurssilla vieraillaan työpaikoilla ja eri oppilaitoksissa sekä tehdään oma amma nvalintasuunnitelma. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

OP 3 (KS) Tutorkurssi Kurssilla opiskelija saa valmiudet toimia tutorina ja hän sitoutuu toimimaan tutortehtävissä yhden lukuvuoden ajan. Koulutus alkaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana neljännessä jaksossa ja tutorina toimitaan toisen opiskeluvuoden ajan. Koulutuksen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: tutortoiminnan yleiset perusteet, oman oppilaitoksenedustaminen, ryhmäy ämis- ja vuorovaikutustaidot ja uusien opiskelijoiden perehdy äminen. Koulutus tapahtuu oman koulun tutoreiden kesken ja mahdollises yhteistyössä muiden lähiseudun toisen asteen oppilaitosten kanssa (mahd. tutorleiri).Tutorina toimimiseen sisältyy uusien opiskelijoiden perehdy äminen, uusien tutoreiden keräys ja koulu aminen sekä kaikkeen koulun toimintaan ak ivises osallistuminen (mm. juhlat, messut).Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

OP5 (KS) Opin 1.-3.vskKurssin tavoi eena on, e ä opiskelija tunnistaa vahvuutensa oppijana, oppii käy ämään itselleen sopivia strategioita oppimisessaan ja kykenee vaihtamaan strategioitaan oppimis lanteiden mukaan. Opiskelija luo aa omiin kykyihinsä oppijana. Opiskelijan lukitaidot paranevat, hän oppii käy ämään erilaisia luku- ja kirjoitustekniikoita ja osaa soveltaa tekniikoita omassa oppimisessaan. Kurssilla keskitytään mm. opiskelijoiden oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämiseen, oppimaan oppimisen taitojen harjoi eluun, hahmo amisen taitojen harjoi eluun, lukemisen ja kirjoi amisen tekniikoihin ja harjoituksiin sekä itsetunnon vahvistamiseen. Kurssilla pidetään oppimispäiväkirjaa. Arvioin viikolla oppimispäiväkirjan refl ektoin ja palautekeskustelu. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

T I E T O T E K N I I K K A

AT 1 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 1 ”TIETY 1” 1. vsk Kurssilla kerrataan ja täydennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafi ikan taitoja. Kurssi on peruskurssi ja soveltuu hyvin myös aloi elijoille. Kurssilla tulevat tutuiksi koulun etokoneet ja oppilasverkon käy ö. Ohjelmina käytetään Word-, Excel- ja PowerPoint –ohjelmia. Kurssin aikana käytetään Interne ä ja sähköpos a. Kurssin aikana jokainen opiskelija suori aa myös etokoneen käy äjän A-kor n teks nkäsi ely-osuuden.

Numeroarvioin . AT 2 (KS) Ko sivukurssi 1.-2. vskKurssilla harjoitellaan monipuolises ko sivujen laa misessa tarvi avia perustaitoja (sivuston laa minen, sivujen linkitys, taulukoiden ja kuvien lisääminen sivuille jne.) Tutustutaan lyhyes myös HTML-kielen perusperiaa eisiin. Kurssin aikana jokainen opiskelija tekee omat ko sivut koululla käytössä olevalla www-editorilla ja siirtää ne Internet-palvelimelle. Kurssi edelly ää Windows-käy öjärjestelmän perustuntemusta ja jonkin selainohjelman käy ökokemusta. Numeroarvioin .

AT 3 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 2 ”TIETY 2” 1-2. vskKurssilla syvennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafi ikan taitoja

42

ja harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä. Kurssi on AT1-kurssin jatkokurssi. Kurssin tavoi eena on antaa opiskelijalle sellaisia taitoja, joita tarvitaan lukio-opintojen ja jatko-opintojen aikana.Kurssin sisältöjä:• Harjoitellaan mm. opinnäytetyön tekemisessä tarvi avia taitoja: kansilehden, sisällyslue elon ja hakemiston laa minen. Laaditaan etokoneella täyte äviä lomakkeita, harjoitellaan joukkokirjeiden ja tarrojen tekemistä. • Kerrataan ja syvennetään Excel-ohjelman käy ötaitoja (lisää kaavojen ja funk oiden käy öä ja diagrammien laa mista). • Täydennetään PowerPoint-ohjelman käy ötaitoja.• Harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä.Opiskelijan tulee hallita Wordin ja Excelin peruskäy ö kurssille tullessaan (AT 1 -kurssia vastaavat edot ja taidot.) Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

AT 4 (KS) Ohjelmoin kurssi 1-2. vsk Kurssi on C++:n alkeiskurssi, jossa tutustutaan kielen perussanastoon ja kielioppiin. Kurssilla käydään läpi perusrakenteet (tulostaminen näytölle, näppäimistöltä annetun syö een lukeminen, aritme ikka), vakiot, muu ujat, etotyypit, toisto, vertailu ja aliohjelmat. Kurssin lopuksi tehdään ohjelmoinnin harjoitustyö. Kurssi ei edellytä aikaisempaa ohjelmoin kokemusta.Numeroarvioin .

AT 5 (KS) Tietokoneen ajokor 2-3. vskKurssin suori aminen edelly ää kurssin AT1 suori amista tai vastaavia etoja. Kurssin tavoi eena on, e ä jokainen opiskelija suori aa kurssin aikana etokoneen käy äjän A-kor n, joka koostuu seitsemästä osiosta eli moduulista. Tietokoneen käy äjän A-kor on suunna u hyötykäy äjälle, joka käy ää etokone a työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Sisältö ja vaadi ava osaamistaso vastaa työelämän tarpeisiin ja sisältää tärkeimmät etotekniikan osa-alueet. Suori aja osallistuu kaikille yhteisten kolmen moduulin kokeeseen ja valitsee neljä muuta moduulia oppilaitoksen tarjonnan mukaan.Lisä etoa osoi eesta h p://www. eke.fi /display/A-kor /A-kor

Moduulit ja Riihimäen lukiossa käytössä olevat ohjelmat:

Kaikille A-kor n suori ajille pakolliset kolme moduulia ovat:• Käy öjärjestelmä ja edonhallinta (näy ökoe, Windows XP)• Teks nkäsi ely (näy ökoe, Word)• Internet ja sähköpos (näy ökoe, Internet Explorer -selain tai Firefox-selain)

Vapaavalintaiset moduulit (vähintään neljä) valitaan Riihimäen lukiossa tarjolla olevista:• Tietotekniikan perusteet (teoriakoe)• Taulukkolaskenta (näy ökoe, Excel)• Tietokannat (näy ökoe, Excell tai Access)• Esitysgrafi ikka (näy ökoe, PowerPoint)

43

• Kuvankäsi ely (näy ökoe, Photoshop Elements)

Kurssi on hyväksytys suorite u, kun vähintään neljä osakoe a on hyväksytys suorite u. Kun kaikki seitsemän moduulia on hyväksytys suorite u, saa lisäksi erillisen todistuksen Tietokoneen käy äjän A-kor n suori amisesta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin .

I L M A I S U T A I T O

IT 1 (KS) Ilmaisutaidon perusteet 1.-3. vskKurssi koostuu erilaisista ilmaisu-, keski ymis-, eläytymis-, ais - ja improvisaa oharjoituksista, tea erikäynneistä ja näytelmäanalysoinneista. Kurssin aikana jokainen oppilas myös lukee ainakin yhden täyspitkän näytelmän ja pitää siitä esitelmän.Ei numeroarvioin a.

IT 2 (KS) Ilmaisutaidon syventävä kurssi 1.-2. vskErilaisia ar kulaa o-, improvisaa o-, ilmaisu- yms. harjoituksia, tea erikäyntejä, miimiharjoituksia, drama soin harjoituksia. Ei numeroarvioin a.

IT 3 (KS) Näytelmän valmistaminen 2.-3. vskTutustumiskäyntejä eri tea ereiden tekniikkapuolelle, valaistukseen, lavastukseen yms. Mahdollises näytelmän valmistaminen ja esi äminen yleisölle. Ei numeroarvioin a.

K U O R O T O I M I N T A

MUK 1-5 (KS) Kuorotoiminta Lukion kuoro harjoi elee musiikkiluokassa kerran viikossa ja esiintyy bändin säestyksellä mm. koulun erilaisissa laisuuksissa, kuten ylioppilasjuhlissa. Kuorossa opetellaan laulamaan äänissä ja harjoitellaan mikrofonilaulua sekä esiintymistä.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a.

Y H T Y E M U S I I K K I

MUS 1-5 (KS) Bändi- ja yhtyemusiikki Yhtyemusiikkikursseja voi suori aa kahdella tavalla:

MusiikkipankkiMusiikkipankkiin ilmoi autuneista muodostetaan kokoonpanoja eri laisuuksia varten. Toiminta on näin projek luontoista ja musiikin tyylit vaihtelevat projektei ain. Kurssisuorituksen saa kun 38 tun a pankkityöskentelyä tulee täyteen. Musiikkipankkiin ilmoi audutaan musiikinope ajalle lukuvuoden alussa.

44

YhtyetoimintaaTavoi eellisesta, tuloksellisesta ja koulussa näkyvästä bändityöstä on mahdollisuus saada yksi musiikin kurssi / lukuvuosi. Kurssi muodostuu pääasiassa bändien omatoimisesta harjoi elusta. Bändien kokoamisessakin on hyvä olla omatoiminen. Ei numeroarvioin a.

M U S I I K K I O P I S T O - O P I N T O J E NH Y V Ä K S I L U K E M I N E N

Seuraavia lukioaikana suorite uja musiikkiopiston tutkintoja voi sisälly ää lukion oppimäärään yhteensä 11 kurssia:

Tason 3 kurssisuoritus (ent. 3/3 pääaineessa 2 krsD-kurssisuoritus (ent. I) pääaineessa (+3) 5 krsC-kurssisuoritus (II) pääaineessa (+3) 8 krsTaso 1 sivuaineessa 1 krsTaso 2 sivuaineessa (+1) 2krsTaso 3 sivuaineessa (+1) 3 krsMusiikin perusteet, pää ötutkinto 1 krsMusiikki eto, perustaso 1 krsTeoria, opistotaso 2 krsSäveltapailu, opistotaso 2 krsHarmoniaoppi 2 krsMusiikki eto, opistotaso 2 krsOrkesteri, kamarimusiikki ym. 1 krs / vuosiLisksi oppilaskotaises erikseen sovi avat ylemmät kurssit.

45

P R O J E K T I K U R S S I TY L E I S T Ä P R O J E K T I K U R S S E I S T A

Riihimäen lukiossa järjestetään lukuvuosi ain erilaisia projek kursseja, kuten esim. kul uurikurssi, täh eteen kurssi, vesistökurssi tai vieraiden kielten opintomatkoja. Näistä kursseista saat tarkempaa etoa, kun koulu alkaa syksyllä. Monet

projek kurssit edelly ävät opikelijoiden omaa taloudellista panostusta.

Nouse siivillesi - NY Vuosi yri äjänäKurssilla perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys). Opiskelijat käyvät lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamises-ta yrityksen lope amiseen. Kurssi on tekemällä oppimista parhaimmillaan ja sen tavoi eena on työelämätaitojen ja yri äjämäisen asenteen ja toimintatavan oppi-minen jo opiskeluaikana. Kussakin NY-yrityksessä voi olla 2-5 yri äjää. Kurssin alussa ideoidaan toteute avat yritykset sekä laaditaan yritykselle liiketoimintasuunnitelma. Alkupanos on n. 30 euroa/opiskelija, jolla yrityksen toiminta käynnistetään. Yrityksen mahdollinen voi o lukuvuoden lopussa jää vero omana NY-yri äjien jae avaksi. Kurssi kestää koko vuoden ja on laajuudeltaan 1-2 kurssia riippuen NY-yri äjien ak- ivisuudesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja toiminnasta tehdään vuoden

lopuksi arvioin rapor .

KU PRO Mainostoimistokurssi Kurssin sisältö koostuu markkinoinnin suunni elusta, ideoinnista ja markkinoin materiaalin toteutuksesta. Kurssilla opitaan visuaalisen markkinoinnin perusteita ja tehdään erilaisiin projekteihin sopivaa markkinoin materiaalia. Keväällä tutustutaan mainostoimistoon tai erilaisiin painotekniikoihin. Tehdään graafi sia elemen ejä käsin ja digitaalises sekä tehdään tai otyötä InDesign-ohjelmalla. Lisäksi piirretään kuvituskuvia, valokuvataan, videoidaan tai suunnitellaan julkaisua. Kurssi suoritetaan toisen, kolmannen ja neljännen jakson aikana projek luontoises erikseen sovi uina aikoina.

U R H E I L U V A L M E N N U S

Koulussamme opiskelevilla kilpaurheilijoilla on mahdollisuus hakea urheiluvalmennukseen. Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella ja pää yy yhteisvalinnan viimeisenä päivänä. Hakulomakkeita saa lukion kansliasta ja ne sivuilta. Urheiluvalmennusta on 3 X 75 minuu a viikossa koko lukuvuoden ajan. Urheiluvalmennus koostuu oman lajin harjoituksista, fyysisistä oheisharjoi eluista ja valmennusopista. Lisä etoja urheiluvalmennuksesta saa lukion liikunnanope ajilta.Lukuvuonna 2015-2016 uusia lajiryhmiä ei perusteta. Jatkaviin lajiryhmiin voi hakea.

46

R I I H I M Ä E N L U K I O N T U N T I J A K O

Oppiaine Pakolliset kurssit Valtakunnalliset

syventävät kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat kurssit

Äidinkieli 6 3 3

Suomi toisena kielenä 6 1

B1 kieli (ruotsi) 5 2 1

A kieli (englanti) 6 2 4

A kieli (saksa) 6 2 1

B2 kieli 8 1

B3 kieli 8 2

Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 3 3

Matematiikka, lyhyt oppimäärä 6 2 1

Fysiikka 1 7 4

Kemia 1 4 4

Biologia 2 3 3

Maantiede 2 2 3

Uskonto, ev.lut. 3 2 2

Uskonto, ort. 3

Elämänkatsomustieto 3 2

Filosofia 1 3 2

Historia 4 2 2

Yhteiskuntaoppi 2 2 1

Liikunta 2 3 8

Musiikki 1 2 3 5

Kuvataide 1 2 3 6

Opinto ohjaus 1 1 4

Tietotekniikka 5

Terveystieto 1 2 2

Ilmaisutaito 3

Kuorotoiminta 5

h kk

47

Ensimmäiselle vuosikurssille suunnatut kurssit on tummennettu. Rastita valintasi.

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Suomi toisena kielenä S2 1 2 3 4 5 6

B1-ruotsi (RUB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

A-englanti (ENA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

A-saksa (SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-saksa (SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-ranska (RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-saksa (SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-ranska (RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-espanja (EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-venäjä (VEB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Pitkä matematiikka (MAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lyhyt matematiikka (MAB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Fysiikka (FY) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kemia (KE) 1 2 3 4 5 6 8 9

Biologia (BI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Maantiede (GE) 1 2 3 4 5 6 7

Uskonto (UE) 1 2 3 4 5 7

Elämänkatsomustieto (ET) 1 2 3 4 5

Filosofia (FI) 1 2 3 4 6

Psykologia (PS) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Historia (HI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2 3 4 5

Terveystieto (TE) 1 2 3 4 5

Liikunta (LT/LP) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13

Musiikki (MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kuvataide (KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Opinto-ohjaus (OP) 1 2 3 4 5 6

Tietotekniikka (AT) 1 2 3 4 5

Ilmaisutaito (IT) 1 2 3

Kuorotoiminta (MUK) 1 2 3 4 5

Soitinopetus ja yhtyemusiikki 1 2 3 4 5

(MUS) soitin:____________Urheiluvalmennus (UV) 1 2 3 4 5 6

laji: __________________ 7

Kurssit yhteensä________ Pakolliset________ Syventävät_______ Soveltavat_______

Pakolliset Syventävät SoveltavatValtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset

48

Toisen vuosikurssin kurssivalinnat. Toiselle vuosikurssille suunntaut kurssit on tummennettu.

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

B1-ruotsi (RUB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

A-englanti (ENA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

A-saksa (SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-saksa (SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-ranska (RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-saksa (SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-ranska (RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-espanja (EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-venäjä (VEB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Pitkä matematiikka (MAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lyhyt matematiikka (MAB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Fysiikka (FY) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kemia (KE) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Biologia (BI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Maantiede (GE) 1 2 3 4 5 6 7

Uskonto (UE) 1 2 3 4 5 7

Elämänkatsomustieto (ET) 1 2 3 4 5

Filosofia (FI) 1 2 3 4 5 6

Psykologia (PS) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Historia (HI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2 3 4 5

Liikunta (LT/LP) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13

Musiikki (MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kuvataide (KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Opinto-ohjaus (OP) 1 2 3 4

Tietotekniikka (AT) 1 2 3 4 5

Terveystieto (TE) 1 2 3 4 5

Ilmaisutaito (IT) 1 2 3

Kuorotoiminta (MUK) 1 2 3 4 5

Soitinopetus ja yhtyemus. 1 2 3 4 5

(MUS) soitin:____________

Urheiluvalmennus (UV) 6 7

NY Vuosi yrittäjänä 1

Kurssit yhteensä________ Pakolliset________ Syventävät_______ Soveltavat_______

Pakolliset Syventävät SoveltavatValtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset

49

Kolmannelle vuosikurssille suunnatut kurssit on tummennettu. Rastita valintasi.

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

B1-ruotsi (RUB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

A-englanti (ENA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

A-saksa (SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-saksa (SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B2-ranska (RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-saksa (SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-ranska (RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

B3-espanja (EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

B3-venäjä (VEB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Pitkä matematiikka (MAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lyhyt matematiikka (MAB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Fysiikka (FY) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 12

Kemia (KE) 1 2 3 4 5 6 8 9

Biologia (BI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Maantiede (GE) 1 2 3 4 5 6 7

Uskonto (UE) 1 2 3 4 5 7

Elämänkatsomustieto (ET) 1 2 3 4 5

Filosofia (FI) 1 2 3 4 6

Psykologia (PS) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Historia (HI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2 3 4 5

Liikunta (LT/LP) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13

Musiikki (MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kuvataide (KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Opinto-ohjaus (OP) 1 2 3 4

Tietotekniikka (AT) 1 2 3 4 5

Terveystieto (TE) 1 2 3 4 5

Ilmaisutaito (IT) 1 2 3

Kuorotoiminta (MUK) 1 2 3 4 5

Soitinopetus ja yhtyemusiikki 1 2 3 4 5

(MUS) soitin:____________

Kurssit yhteensä________ Pakolliset________ Syventävät_______ Soveltavat_______

Pakolliset Syventävät SoveltavatValtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset

50

O M I A M U I S T I I N P A N O J A

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

51

O M I A M U I S T I I N P A N O J A

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

52

R I I H I M Ä E N L U K I ON Y H T E Y S T I E D O TRIIHIMÄEN LUKIOKoulukatu 511130 Riihimäkilukio@riihimaki.fi www.riihimaki.fi /lukio

Apulaisrehtori Ulla Korpinen 019 758 4606 040 330 4606Opinto-ohjaaja Rii a Valkonen 019 758 4608 040 330 4608Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvi 019 758 4610 040 330 4635Erityisope aja Sanna Taipale 040 381 0422Koulusihteeri Piia Veijalainen 019 758 4607 040 330 4607Vah mestari Seppo Salli 019 758 4613 040 330 4613Ope ajainhuone 019 758 4609Fax 019 758 4614