riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma¤en-kaupungin... · omaishoidon tuen...
TRANSCRIPT
1
Valtuuston hyväksymä 10.6.2013 § 71
Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma
SISÄLTÖ
1) Yleistä
2) Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet
- Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet
- Toimialakohtaiset linjaukset
3) Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä
o omistamisen periaatteet
o omistamisesta luopumisen periaatteet
4) Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät
- Väestön ja ikärakenteen kehitys
- Henkilöstö
- Talous
- Kuntakenttää koskevia haasteita
5) Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat
6) Toimialakohtainen palvelutuotanto
Palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin:
- Keskushallinto
- Terveydenhuolto
- Perusturvalautakunta
- Kasvatus- ja opetuslautakunta
- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
- Tekninen ja ympäristötoimi
- Vesihuoltoliikelaitos
2
1. Yleistä Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvas-
tuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Siinä linja-
taan kaupungin palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden
ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista.
Palvelutuotannon kehittämisohjelman perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden
kehittyminen, kunnan käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien kehittyminen ja
saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelu-
tarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehittymisen näkymät.
Palvelutuotannon kehittämisohjelmalla pyritään edistämään myös markkinoiden syntymistä. Kun
kunta tekee linjaukset palvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä, se samalla antaa yksityisille
toimijoille, kolmannelle sektorille sekä muille kunnille signaalin toiminnassaan mahdollisesti tapah-
tuvista muutoksista.
Kuntatalouden kiristyminen edellyttää kunnilta palvelutuotannon ja kustannustietoisuuden kehittä-
mistä. Palveluvelvoitteista selviäminen edellyttää mm. palvelutarjonnan priorisointia ja karsintaa
maksuperusteiden muutoksia, kuntalaisten oman vastuun kasvattamista sekä subjektiivisten oike-
uksien uudelleenarviointia.
Tähän kehittämisohjelmaan on poimittu palveluista ainoastaan ne, joiden järjestämisessä on ole-
massa järkeviä vaihtoehtoja ja ne, joiden järjestämisessä on odotettavissa muutoksia.
Valmistelutyön pohjana on ollut kaupungin palvelustrategia 2006 – 2015, jota on tarkasteltu uudel-
leen mm. palveluiden nykytilan analyysin sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhteen.
Palvelutuotannon kehittämisohjelma laaditaan samaan aikaan kaupungin strategian kanssa ja sen
keskeiset linjaukset sisällytetään sen osaksi. Sen palvelutuotantoa koskevat toimialakohtaiset toi-
menpiteet ja niihin liittyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet sisällytetään talous- ja toimintasuunnitel-
maan.
2. Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet
Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet
- Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, asiakastyytyväisyys on hyvää, asiakkaat ovat yh-
denvertaisia ja asiakaspalvelu laadukasta.
- Toiminnassa edistetään asukkaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta
- Palveluissa painotetaan ehkäisevää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-
seksi
- Vahvistetaan kunnan perustason palveluja erityistason kasvun hillitsemiseksi
- Palvelutuotannon painopiste on avopalvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä
- Palvelutuotannon vaihtoehtoista toteutustapaa valittaessa valintakriteerinä käytetään toi-
minnallisia ja taloudellisia perusteita
- Toiminnan muutoksissa on aina mukana arviointi vaikutuksista talouteen
- Kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon toiminnassa
3
Toimialakohtaiset linjaukset, jotka on muodostettu valtuustoseminaarin ryhmätöiden perus-
teella:
Keskushallinto:
- Omistajaohjausta vahvistetaan ja konsernirakennetta selkeytetään
- Hankintatointa ja siihen liittyvää tukea, koulutusta ja koordinaatiota kehitetään
- Tietohallinnon koordinaatiota vahvistetaan
- Viestinnän merkitystä ja roolia korostetaan
Sosiaali- ja terveystoimi:
- Sosiaali- ja terveystoimi seudullisesti yhdeksi kokonaisuudeksi
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi
- Perheneuvolan toimintaa laajennetaan - yksi kokonaisuus lasten ja nuorten kanssa työs-
kentelevistä
- Laitosvaltaisuuden vähentäminen vanhusten, vammaisten ja lasten palveluissa
Kasvatus- ja opetustoimi:
- Kaupungin hallintorakenne uudistus Sivistystoimen osalta toteutetaan
- Parannetaan palvelutuotantoon liittyvää ennakointia väestö- ja lakimuutosten toteuttami-
seksi
- Laaditaan ruokapalveluiden tuotannon tulevaisuuden suunnitelma
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi:
- Panostetaan ennaltaehkäisevään ja toimintakykyä ylläpitävään terveysliikuntaan
- Parannetaan ja lisätään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen sekä muiden toimijoiden kanssa
erityisesti nuorisotyössä, mutta myös kulttuurin ja terveysliikunnan osalta
Tekninen ja ympäristötoimi
- Korostetaan ekologista kestävyyttä kaupungin toiminnassa
- Panostetaan maapolitiikkaan tonttimaan riittävyyden turvaamiseksi
- Parannetaan omaisuuden ja niihin liittyvien investointien hallintaa
- Tehostetaan tilojen käyttöä
VHL:
- Huolehditaan laitoksen taloudellisesta vakaudesta
- Parannetaan riskienhallintaa hyvällä valmiussuunnittelulla
4
3. Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä
Riihimäen kaupungin omistajapoliittisilla ohjeilla linjataan kaupungin omistajapolitiikka. Omistajapo-
liittisissa linjauksissa määritellään periaatteet omaisuuden hankinnasta, omaisuudesta luopumises-
ta ja omaisuuden hallinnasta. Konserniohjeilla määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus
tapahtuu.
Omistamisen periaatteet
Omistajapolitiikan tavoitteena on luoda laadultaan hyvät ja edulliset palvelujen tuottamisedellytyk-
set tai saada kaupungin pääomasijoituksille riittävä tuotto. Palvelutuotannon edellyttämän omai-
suuden omistamisessa ja hallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:
- Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuus-
harkinnan perusteella silloin, kun toiminta voidaan toteuttaa kaupungin hallinnollisen orga-
nisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja.
Toiminnan tuottojen tulee kattaa toiminnan kaikki kustannukset ja ne kertyvät myynti- tai
pääomatuloista. Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.
- Kuntayhtymämuotoista palvelujen tuottamistapaa käytetään, jos muiden vaihtoehtoisten
toimintamuotojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymiltä edellytetään selkeää
taloudellisten ja toiminnallisten tulosten mittaus- tai arviointijärjestelmää. Kuntayhtymän
palvelujen kustannustason nousu ei saa ilman erityistä syytä nousta kunnan yleistä kustan-
nustasoa enemmän.
- Kaupunki ei ole pääsääntöisesti perustamassa uutta säätiömuotoista toimintaa.
- Yhdistyksissä kaupunki voi olla jäsenenä vain poikkeustapauksissa silloin, kun jäsenyy-
destä on hyötyä kaupungin palvelutuotannolle esim. tiedon tuottamisen tai kaupungin
edunvalvonnan kannalta. Kaupunki tukee yhdistystoimintaa pääsääntöisesti yhdistyksille
myönnettävillä avustuksilla.
- Kaupunki osallistuu muuhun yhteistyöhön erityisesti kuntien väliseen yhteistyöhön sekä
erilaiseen yhteistyöhön kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa silloin, kun sil-
lä voidaan tukea tai korvata kaupungin omaa palvelutuotantoa.
Omistamisesta luopumisen periaatteet
- Omistuksen luopumisen perusteena on, että omistaminen ei tue kaupungin strategisia ta-
voitteita tai kaupungin vastuulla olevien palveluiden järjestämistä kuntalaisille.
- Luopumista suunniteltaessa otetaan huomioon investointiin saadut valtionavut ja niistä
mahdollisesti aiheutuvat rajoitteet. Tämän lisäksi selvitetään verotukselliset, kirjanpidolliset
ja oikeudelliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön.
- Jos omistamisesta luopuminen merkitsee kunnan toimialaan kuuluvan palvelutuotannon
siirtymistä ulkopuoliselle toimijalle, on erityisesti varmistettava kuntalaisten palvelujen tur-
vaaminen.
5
4. Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät Kaupungin väestön ja ikärakenteen kehitys Kaupungin asukasluku oli 31.12.2012 29.215 asukasta. Viimeisten 10 vuoden aikana vuosittainen
väestön kasvu on ollut keskimäärin n. 1 %, jota kaupunki tavoittelee jatkossakin. Tämän mukaan
kaupungin asukkaiden määrä kasvaa nykyisestä 29 215 asukkaasta vuoteen 2020 mennessä lä-
hes 31 800 asukkaaseen eli kasvua on yhteensä n. 2 600 asukasta.
Väestöennusteen merkittävimmät lisäykset kohdistuvat lapsiin (0 – 15 -vuotiaat) ja vanhusväes-
töön (yli 65 -vuotiaat).
Muuttajat ovat pääasiallisesti nuorta väestöä, mikä on huoltosuhteen kannalta toivottavaa kehitys-
tä. Palvelutuotannon suhteen tämä tarkoittaa sitä, että mm. varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut
tulee mitoittaa muuttoliikkeestä aiheutuvaa väestönkasvua vastaavaksi.
Kaupungin vanhusväestön määrä kasvaa, vaikka asukasluku ei kasvaisi. Muutos kokonaisuutena
on merkittävin haaste ja edellyttää varautumista palvelutarpeiden muutoksiin. Samalla vanhuspal-
6
veluiden rakenteellinen muutos laitosvaltaisuudesta asumis- ja tukipalveluihin tuo oman haasteen-
sa lisäten paineita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.
Henkilöstö
Toimintaympäristö ja väestön palvelutarpeet tulevat myös muuttumaan. Kaupungin on pystyttävä
järjestämään palvelutuotantonsa muuttuvissakin olosuhteissa kaupungin arvojen ja vision suuntai-
sesti. Henkilöstöltä vaaditaan siksi aikaisempaa enemmän joustavuutta, monitaitoisuutta ja innova-
tiivisuutta.
Henkilöstöstrategian tarkoitus on näyttää suunta, johon henkilöstötyössä pyrimme, sekä esittää
tarpeelliset toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan ja joista raportoidaan vuosittain. Henkilös-
töstrategia tukee osaltaan myös Riihimäki -strategian toteutumista.
Riihimäen kaupungin henkilöstöstä yli 30 % siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2021 mennessä.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eläkkeelle jääviä tulee olemaan eniten seuraavissa ammattiryh-
missä: lähihoitajat, perhepäivähoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja siivoojat.
Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen sekä kunta- että yksityissektorilla. Kaupungin tulee pystyä
palkkaamaan uutta ammattitaitoista henkilöstöä ja tarjoamaan myös nuoria houkutteleva työympä-
ristö, jossa itsensä kehittäminen ja työuran luominen ovat mahdollisia.
Henkilöstön jaksamista on monin keinoin tuettava ja liian varhaista eläkkeelle jäämistä ehkäistävä.
Nykyinen henkilöstö on saatava pysymään työkykyisenä ja myös voimaan hyvin työssään.
7
Talous Maailmantalouden näkymät ovat viime vuosina olleet heikot eikä merkittävää kasvua aivan lähi-
vuosille ole ennustettu. Euroopan talouden kehityksen ennakoidaan olevan eurokriisin vuoksi edel-
leen heikkoa ainakin vuoteen 2014 saakka. Suomen talous seuraa pitkälti Euroopan talouskehitys-
tä ja sen kasvun ennakoidaan lähivuosina olevan hidasta. Valtionvarainministeriö arvioi lähivuosien
kokonaistuotannon määrän vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %.
Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy Riihimäellä työttömyyden lisääntymisenä sekä siitä
aiheutuvien menojen kasvuna.
Kaupunki on vahvasti velkaantunut ja taloustilanne on epätyydyttävällä tasolla. Tulevaisuus näyt-
tää haasteelliselta. Tavoiteltu väestön kasvu ja ikärakenteen muutos tullevat aiheuttamaan toimin-
tamenojen kasvupaineita, joihin vastaaminen edellyttää palvelutuotannon tehostamista. Valtion
kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat osaltaan lisäämässä kuntien talousvaikeuksia. Näistä merkit-
tävimmät ovat valtionosuuksien ja investointiavustusten leikkaukset ja uudet tehtävät, joihin valtio
ei ole osoita omaa osuuttaan täysimääräisesti. Näihin talouspaineisiin liitettynä kaupungin nykyinen
velkamäärä luo oman haasteensa.
Selviytyäkseen tulevina vuosina palveluhaasteistaan kaupungin on saatava toiminnan kustannus-
tehokkuus nousemaan ja samalla hillittyä menojen kasvua. Toiminnan suunnittelussa tulee kehit-
täminen kohdistaa sellaisiin mm. sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin, joilla voidaan ainakin pit-
källä aikavälillä saavuttaa säästöjä. Aiemmin tavoitteeksi asetettua luonnollisen poistuman hyödyn-
tämistä tulee jatkaa.
Kaupunki on palvelutuotannon ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi sekä kustannustietoisuuden
lisäämiseksi päättänyt ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana Kuntamaiseman tuotteistus- ja kuntaver-
tailupalvelumallin. Malli tuottaa kustannusvertailut nykyistä nopeammin osaksi talouden seurantaa
ja samalla pakottaa niiden pohjalta kehittämään palveluprosesseja.
Kuntakenttää koskevia haasteita
Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa linjataan kunnan palvelujen järjestämistä vuoteen 2020,
mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista.
Kuntien toimintaa on lähivuosina pyritty valtiovallan toimesta ohjaamaan vahvan peruskunnan
suuntaan, mikä merkitsee kuntaliitoksia ja samalla muutoksia kuntalaisten peruspalveluiden tuo-
tantoon.
Viime vuosina esillä olleet merkittävimmät kuntakentän haasteet ovat
- kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistus
- kuntien valtionosuusuudistus
- toimialakohtaiset lainsäädännön muutokset
- vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen kehittyminen – uusi teknologia
Monet esitetyt lakiuudistukset ovat vielä siten valmisteluvaiheessa, ettei tiedetä, kuinka merkittäviä
muutoksia ne aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle. Tuleva kuntarakennelaki edellyttänee selvi-
tyksen laatimista Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa.
8
5. Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat Kunnilla on vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Kunnilla on myös oikeus päättää, miten
palvelut järjestetään. Vaihtoehtoina ovat:
a) oma toiminta
Yleisimmin palvelun tuottajana on kaupungin toimintayksikkö tai hallintokunnilla voi olla
myös yhteinen toimintayksikkö palvelun tuottajana.
Kunnalla voi olla nettobudjetoitu yksikkö, jossa lautakunta asettaa tavoitteet ja valtuusto
päättää tulojen ja menojen erotuksen määrärahana.
Kunnan liikelaitos (Kunnan toiminta- ja taloussuunnittelusta eriytetty yksikkö, jolla on oma
hallinto ja jolle kunta antaa toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet)
Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana (omistajapoliittinen ohjaus)
b) seudullinen yhteistyö (laajuutena kaksi kuntaa / seutukunta / talousalue)
kuntayhtymä, oy, säätiö tms.
seudullinen sopimusyhteistyö
ostopalvelut toiselta kunnalta, yhteiset virat toisen kunnan kanssa
c) ostopalvelut
tuottajana yksityinen yritys tai säätiö
tuottajana kolmannen sektorin toimija
Palvelujen ostaminen ulkoa edellyttää pääsääntöisesti kilpailuttamista, jossa vertaillaan hintaa ja
laatua. Samalla on arvioitava myös ostetun palvelun suhdetta omaan toimintaan (henkilöstöstrate-
gia, omistajapolitiikka) ja vaikutusta markkinoiden palvelutarjontaan.
Ostopalveluiden edellytyksenä ovat toimivat palvelumarkkinat ja niitä voidaan käyttää myös ta-
saamaan palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Ostopalveluita käytettäessä on pyrittävä välttämään
palvelutuotannon pirstoutumista. Palveluiden kilpailuttaminen on perusteltua, sillä usein siitä on
odotettavissa kustannushyötyä. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että ostettava palvelu vastaa
sisällöltään vähintään oman tuotannon laatutasoa.
d) toiminnan yhtiöittäminen
Toiminnan yhtiöittämistä pidetään yhtenä vaihtoehtoisena järjestämistapana. Vaihtoehto ratkais-
taan tapauskohtaisesti erillisen analyysin pohjalta.
e) palveluseteli
Palvelusetelissä sopimusosapuolina ovat avustuksen saaja, kunta osittain tai kokonaan palvelun
rahoittajana ja palvelun tuottaja. Palveluseteli on tapa suunnata julkinen rahoitus kotitaloudelle,
kohdistettuna määrätyn palvelun rahoitukseen tiettyjen kriteerien mukaan valituilta palvelun tarjo-
ajilta. Asiakkaalle jää kuitenkin vapaus valita palvelun tarjoaja.
Palveluseteliä voidaan käyttää vaihtoehtoisena palveluiden järjestämismuotona huomioiden koh-
dassa 2. määritellyt kaikille toimialoille yhteiset palvelujen järjestämisen periaatteet.
9
f) omaishoidon/yksityisen hoidon tukeminen
Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan kotihoidontuella. Tukea annetaan
taloudellisena tukena ja palveluina. Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaa-
maan olemassa olevaa tarvetta.
Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tukea käytetään kunnan palveluja täydentävänä
muotona. Yksityisen hoidon tuki hillitsee kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää.
g) toiminnasta luopuminen
Jos palvelu ei kuulu kunnan toimialaan, siitä voidaan luopua.
On kuitenkin muistettava, että jotkin tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä viranomaistehtäviä voida ul-
koistaa. Myös asiakasmaksujen sovittaminen kustannuksia vastaavaksi on yksi tapa vaikuttaa pal-
velutuotannon tehokkuuteen.
6. Toimialakohtainen palvelutuotanto
Kaupungin nykyisen organisaatiorakenteen mukainen palvelutuotannon nykytilan kuvaus esitetään
liitteessä 1. Nykytilanteen arviointi sekä palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin esitetään täs-
sä kappaleessa.
Nykytilan arviointityön tavoitteena oli sekä lisätä tietoisuutta nykyisistä palvelutuotantotavoista että
nostaa esille ja arvioida mahdollisia palveluiden tuottamiseen liittyviä tulevaisuuden muutostarpeita
ja -haasteita.
Palvelutuotannon vaihtoehdot toimialoittain:
Seuraavissa taulukoissa on listattu toimialakohtaisesti niitä palveluita, joiden järjestämissä on odo-
tettavissa muutoksia tai joiden suhteen on olemassa vaihtoehtoisia toimintatapoja. Henkilöstön
suhteen tapahtuvia muutoksia on myös pyritty arvioimaan eläköitymisen ja rekrytointiongelmien
kautta. Lisäksi listauksesta ilmenee palvelun lakisääteisyys tai muu peruste palvelun tarjoamiselle.
Palvelut on laitettu suuntaa antavaan järjestyksen etenemisen ja tärkeyden mukaan.
10
Keskushallinto
Yleisen johtamisen ja hallinto- ja tukipalvelujen osalta yleinen tavoite on pitkään ollut kustannuste-hokkuuden lisääminen. Toimintaa on jatkuvasti tehostettu mm. ostamalla ne palvelut ulkopuolisel-ta, jotka ovat ostona kokonaistaloudellisesti edullisempia ja lisäämällä seudullista yhteistyötä esim. markkinoinnissa.
Talous- ja velkaneuvontapalvelun, jota on myyty naapurikunnille, siirtäminen valtion tuottamaksi palveluksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Siirron ajankohdaksi on esitetty 1.1.2014, mikä aikataulu kuitenkaan tuskin toteutuu.
Pidemmällä tähtäimellä sähköisessä asianhallinnassa ja arkistoinnissa siirrytään asiakohtaisesta palvelusta monialaiseen ja toisaalta arkistojen kokonaishallintaan. Tällöin tullaan tarvitsemaan ar-kistokohtaisten järjestelmäpalvelujen lisäksi lupa sähköiseen päätearkistointiin, minkä jälkeen ar-kistotilaa aletaan ostaa esim. Kansallisarkistolta.
Kirjanpidon ja palkkalaskennan sekä hankintatoimen palveluja hankitaan Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhteisestä palvelukeskuk-sesta (RHL -Data Oy).
Työttömyys on merkittävä haaste tulevaisuudessakin varsinkin nuorten ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Siksi on tärkeää kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luoda uudenlaisia pal-velumalleja. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyöverkoston avul-la. Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Yritysten neuvontapalvelut Perusneuvonta kattaa
yrityksen kehittämisen ja
liiketoiminnan suunnittelun
avustamisen, neuvonnan
markkinointiin, hallintoon,
henkilökuntaan, sukupolven
vaihdoksiin ja rahoitukseen
liittyvissä asioissa.
Talousalueen yhteinen yhtiö,
YritysVoimala (nyt) /
vaihtoehtona RTOY tai
ostopalvelu muualta, jos
Yritysvoimalayhteistyö
päättyy (tällä hetkellä ei
tarvetta muutokseen)
Yritysten neuvonta
edistää
työpaikkaomavaraisuutta
ja kunnan elinvoimaa
Matkailun
kehittämispalvelut
Matkailun seudullinen
yhteismarkkinointi
(matkailuesite, yhteinen
matkailumainonta) ja muut
yhteispalvelut (palvelut
ryhmille, varaukset, päivä-
ohjelmat, palvelut eri kielillä)
Seudulliset palvelut RTOY
hoitaa ja laskuttaa kuntia /
Kuvala hoitaa ja laskuttaa /
ostopalvelu muualta (esim.
"Etelä-Hämeen Matkailu")
Matkailun kehittämiseksi
ja alueen imagon
parantamiseksi
yhteismarkkinointia on
järkevää koordinoida
kunnallisesti
Velkaneuvonta Velkaneuvontatehtävät Toiminta siirtyy valtiolle
1.1.2014
Sopimukseen
perustuvaa seudullista
yhteistyötä
Kehittämisprojektien
koordinointi ja organisointi
Asiantuntijapalveluita
kaupungin
kehittämishankkeisiin
Ostopalvelu Edistää toiminnan
kehittämista sekä tuo
lisäarvoa
kehittämistoimintaan
Monistamo Kaupungin toimielinten
esityslistojen sekä erilaisten
julkaisujen tulostustehtävät
Seudullinen yhteistyö /
Ostopalvelu
Arkistointi Kaupungin keskitetyt
arkistonhoitotehtävät,
(kirjaamo, keskushallintoon
saapuneiden asiakirjojen
diaariointi
Seudullinen yhteistyö /
Ostopalvelu Sähköinen
keskusarkisto
tulevaisuudessa
L
Atk-tukipalvelut Atk-tukihenkilö- sekä
tietojärjestelmien
käyttöönottoon ja
suunnitteluun liittyvät palvelut
Oma toiminta / Seudullinen
ostopalvelu
Seudullinen yhteistyö
11
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Talous- ja
henkilöstöhallintopalvelut
Kirjanpidon, maksuliikenteen
ja palkkalaskennan
hoitaminen (RHL-Data Oy)
Oma toiminta / Seudullinen
ostopalvelu
L
Hankintatoimi Hankintojen ohjaus,
koordinointi ja kilpailutus
Oma toiminta / Seudullinen
ostopalvelu
Työllisyydenhoito/
kesätyöpaikat
16-19v tarjotaan kesätyötä
(nyk.kaupungin yksiköissä)
avustavissa tehtävissä
Yhteistyö RTOY:n ja alueen
yritysten kanssa.
Nuorisotyöttömyyden
ennaltaehkäisy. Nuorten
yhteiskuntatakuun
toteuttaminen.
-
Työllisyydenhoito/Kuntoutt
ava työtoiminta
Työttömille yksilöllisesti
räätälöityä, tuettua
työtoimintaa. Tavoitteet
elämänhallinnan
saavuttamisesta
työllistymiseen. Lain piiriin
kuuluvia n.700 hlöä.
Nykyisin toteutetaan omana
toimintana, yhteistyössä
3.sektorin ja seurakuntien
kanssa sekä
talousalueyhteistyöna.
Mahdollista myös
ostopalvelu.
Lakisääteinen toiminto./
Työttömyydestä kunnalle
aiheutuvien
kustannusten, kuten
työmarkkinatuen
kuntaosuuden,
toimeentulotuki- ja
terveydenhoitomenojen
pienentäminen ja
kuntalaisten
osallisuuden
lisääminen.
-
12
Terveydenhuolto
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustu-va, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turva-ta sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Jatkossa alle 20.000 asukkaan kunnalla on rahoitus-vastuu sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Täl-laisen kunnan tulee pääsääntöisesti kuulua vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. Vähintään 20.000–50.000 asukkaan kunta voi jär-jestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta.
Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vuoden 2014 alusta, että kuntalainen voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden laajeneminen voi tarkoittaa muutoksia Kanta-Hämeen sairaanhoitopii-rin palveluiden kysyntään. Jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasvaisi, valinnanvapau-den lisääntyminen edellyttää palvelun tuotantorakenteen mukauttamista vastaamaan nopeasti pal-velukysynnän muutoksiin.
Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Kansalli-sen lainsäädännön pitää olla direktiivin mukaista loppuvuonna 2013.
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
palvelurakenne-uudistus
Lainsäädäntö sosiaali- ja
terveydenhuollon integraation
toteuttamiseksi
Vahva peruskunta,
vastuukunta, sote-alue
Erikoissairaanhoidon
käyttö/vapaa
hakeutuminen
Kuntalaisilla oikeus valita
erikoissairaanhoitopalvelun
tuottajaorganisaatio
Terveydenhuollon
palvelujen hakeminen
toisesta EU-jäsenmaasta
Eu-laajuinen
valinnanvapauden
lisääminen
terveydenhuoltopalvelujen
hankinnassa
Potilasdirektiivin
kansallinen
voimaansaattaminen
2013 loppuun
13
Perusturvalautakunta Väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä työelämästä syrjäytyminen tulevat lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Nykyistä suurempi osa palveluista tullaan antamaan perus-tasolla (sosiaalipalvelut ja terveyskeskuspalvelut). Riittävän vahva kunta ja yhdistetty sote-organisaatio kykenevät vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Perusturvatoimen vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta on 46 % palvelujen ostoa. Perusturvatoimen strategiset lähtökohdat palvelutuotannolle ovat:
Järjestetään asukaslähtöiset palvelut
Palvelut vastaavat tarvetta
Valinnanmahdollisuuksia lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kaupungin asia
Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista
Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään
Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palveluja Palvelurakenne on tehokas
Itse tuotetut palvelut ja muut palvelujen järjestämistavat ovat kaupungin edun mukaisessa suhteessa
Maisemahankkeen avulla etsitään tehokkaat palvelumuodot ja -rakenteet
Palvelusetelin käyttöä lisätään
Etsitään uusia toimintamuotoja esim. selvitetään henkilökohtaisen budjetin käyttömahdolli-suuksia vammaispalveluissa.
Lisätään kuntayhteistyönä järjestettävien palveluiden määrää seudulla/talousalueella ja Kanta-Hämeessä (palvelut, joissa yksi kunta on liian pieni tuottaja). Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja / odotettavissa
muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstö-, talous- ja
kehittämistehtävät sekä
hallinnolliset
viranomaistehtävät
* Kaupungin sote-palvelut
on yksi kokonaisuus.
Toteutetaan ensin
organisaatiomuutos, jossa
terveyskeskuspalvelut
tuotetaan edelleen
kuntayhtymänä, mutta
kaupungin sotepalveluiden
hallinnointi keskitetään
sotelautakunnalle ja sen
alaisuudessa toimivalle
sosiaali- ja
terveysjohtajalle
L + J, Sosiaalihuoltolaki
(ShL), Laki
sosiaalihuollon asiakkaan
asemasta ja oikeudesta,
Asiakasmaksulaki,
Hallintolaki, Kuntalaki,
Laki sosiaali- ja
terveyspalveluiden
järjestämisestä
valmisteilla
Perusturvajohtaja jää
eläkkeelle
14
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Lasten ja perheiden
palvelutLastensuojelun sosiaalityö
ja viranomaistehtävät,
avohuollon tukitoimet,
perheneuvolan palvelut,
sijaisperhehuolto,
laitospalvelut,
lastenvalvojapalvelut,
Ankkuri-toiminta,
sosiaalippäivystys, Nuppi
nuorten palvelupiste .
Nupin palveluja myydään
Hausjärvelle ja Lopelle
* Lasten ja nuorten
avopalveluista
muodostetaan nykyistä
tarkoituksenmukaisempia ja
selkeämpiä kokonaisuuksia.
Poistetaan päällekkäisyyksiä
ja korjataan palvelukapeikot
(terveydenhuolto, sosiaalityö,
perhetyö, kotipalvelu,
psykiatria, Ankkuri,
oppilashuolto ja nuorisotyö)
L+ J, Sosiaalihuoltolaki,
Lastensuojelulaki, Laki
lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta,
Laki lapsen elatuksesta.
Sosiaalityöntekijöiden
saatavuus
* Lastensuojelun avohuollon
tukitoimia lisätään ja
monipuolistetaan, jotta
lastensuojelun sijoituksia
saadaan vähenemään.
Varhaisen tuen
palvelujen järjestämistä
ei varsinaisesti laissa
säädetä, mutta ovat
ennaltaehkäiseviä,
raskaita lakisääteisiä
toimintoja vähentäviä
palveluja.
Perheneuvolan palveluja
myydään Lopelle,
Hausjärvelle ja
Janakkalaan.
* Perheneuvolaa
laajennetaan ja muutetaan
lasten, nuorten ja heidän
perheidensä perustason
mielenterveyspalveluja
antavaksi yksiköksi (0-18 v).
Näin vähennetään
erikoissairaanhoidon käyttöä
nuorten osalta.
Sosiaalityöntekijöiden
ja psykologien
saatavuus
Ammatillisista perhekoti-
/laitospaikoista hankitaan
ostopalveluina 84 %.
Kaikki lastensuojeun
perhehoito hankitaan
toimeksiantosopimuksilla.
*Oman lastensuojelu-
laitoksen, Mäkikujan,
toimintaa laajennetaan 14 -
paikkaiseksi (vastaanotto-
osasto ja nuorten osasto) ja
vastaavasti ostopalveluja
vähennetään. Mäkikujan
laitoshoidon yhteyteen
kootaan muutakin
lastensujelutoimintaa esim.
perhekuntoutus ja
itsenäistymisasunto.
Ratkaistaan, voiko vanhaa
rakennusta käyttää
päiväkäytössä
lastensuojelun uusille
avopalveluille. Uusi
rakennus valmistuu 2014.
Lastensuojeluntyöntek
i-jöiden saatavuus
Sijoitetuista lapsista
perhehoidossa 49 %
(2012)
*Sijoitetuista lapsista 60%
on perhehoidossa
toimeksiantosopimuksella
15
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Aikuissosiaalityö/
päihdetyö
Sosiaalityö ja
viranomaistehtävät,
toimeentulotuki, Työvoiman
palvelukeskus, ehkäisevä
päihdetyö, päivätoiminta, A-
klinikka, päihdeasuminen
ja laitoshoito, sosiaalinen
luototus .
* Perustason
mielenterveyspalvelut
(terveyskeskus) ja
päihdepalvelut yhdistetään
yhdeksi kokonaisuudeksi.
Aluksi yhdistetään tk:n
psykiatriset palvelut ja A-
klinikan toiminta.
L, Sosiaalihuoltolaki,
Laki toimeentulotuesta,
Laki kuntouttavasta
työtoiminnasta,
Päihdehuoltolaki
Päihdehuollon
johtajan eläkkeelle
jääminen
* Kaupungin rakentama
Tiilikadun
kuntoutumisyksikkö aloittaa
toimintansa
aikuissosiaalityön osana
2014. Tuottamistapa?
A-Klinikan palveluja
myydään Hausjärvelle,
Lopelle ja Janakkalaan
Vammaispalvelut Sosiaalityö, omaishoidon
tuki, taloudelliset
tukitoimet, työ- ja
päivätoiminta, perhehoito,
palveluasuminen ja
laitoshoito
* Toimintatapojen uudelleen
organisointi; selvitetään
mahdollisuus järjestää
vammaispalvelut
seudullisena
kokonaisuutena. Tehdään
yhteiset seudulliset
toimenpideohjeet.
L+, ShL, Laki
kehitysvammaisten
erityishuollosta, Laki
vammaisuuden
perusteella järjes-
tettävistä palveluista ja
tukitoimista,
Mielenterveyslaki, Laki
omaishoidontuesta
Sosiaalityöntekijöiden
saatavuus; eläkkeelle
jääminen
* Vammaisten palvelujen
toimintatapoja uudistetaan
siten, että palvelutarvetta on
mahdollista ennakoida
paremmin.
Vanhuspalvelut Sosiaalityö ja
palveluneuvonta,
kotipalvelu ja tukipalvelut,
omaishoidon tuki,
taloudelliset tukitoimet,
päivätoiminta, perhehoito,
palveluasuminen ja
laitospalvelut
* Kotipalvelusta ja
kotisairaanhoidosta
muodostetaan yhdistetty
kotihoito.
* Palvelusetelin
laajentaminen esim. tietyin
rajoituksin säännölliseen
kotihoitoon.
* Kotiin annettavia palveluja
lisätään ja monipuolistetaan
huomioiden erityisesti muisti-
sairaat sekä ikääntyvien
pysyminen aktiivisena
liikkuen ja erilaisin
sosiaalisen
vuorovaikutuksen keinoin.
*Teknologian hyödyntäminen
mm. Menumat -ateria-
automaatti,
* Palvelusetelin
laajentaminen esim. kylvetys-
ja pyykkipalveluihin ja
omaishoidon vapaisiin.
L+, ShL, Laki
omaishoidontuesta,
Sosiaalihuoltoasetus
(vanhusten kuljetustuki
ja asunnonmuutostyöt),
Vanhuspalvelulaki (uusi)
Ikäihmisille suunnatut ei
lakisääteiset
sosiaalisen, psyykkisen
ja fyysisen kunnon
ylläpitoon liittyvät palvelut
edistävät kotona
selviytymistä.
Hoitohenkilökunnan
saatavuus
16
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Vanhuspalvelut Kaikki tuettu
palveluasuminen on
ostopalveluina.
* Palvelusetelin käyttöönotto
tuettuun palveluasumiseen.
Hoitohenkilökunnan
saatavuus
* Palvelusetelin käyttöönotto
tehostettuun
palveluasumiseen.
Tehostetusta
palveluasumisesta omana
toimintana on 55 % ja
ostettuna 45 %.
* Tehostetusta palvelu-
asumisesta omana
toimintana on 40 % ja
ostettuna 60 %.
* Terveyskeskuksen 1
osasto muutetaan
hoivaosastoksi
(vanhainkotihoito).* Vanhusten laitoshoitoa
muutetaan asteittain
tehostetuksi
palveluasumiseksi.
17
Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupungin väestönkasvu lisää päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päivähoidon osalta kasvuun voidaan vastata sekä omaa palvelutuotan-toa kasvattamalla että vaihtoehtoisilla palvelutuotantomuodoilla, esim. yksityistä kodinhoidontukea korottamalla. Varhaiskasvatuksessa ulkoisten palvelutuotantomuotojen lisääntymisestä huolimatta varhaiskasvatuksessa tarvitaan seuraavan kymmen vuoden aikana noin 14-18 uutta vakanssia sekä lisätiloja päivähoidon järjestämiseksi.
Päivähoidossa lapsilukumäärän kasvu lisää toimintojen laajentamistarvetta sekä yksityisen että kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Palvelutarpeen kasvusta yksityinen sektori voi kattaa kasvutarpeesta noin puolet. Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö muut-tuu ilmeisesti tämän valtuustokauden aikana.
Perusopetuksessa oppilasmäärä kasvaa kymmenen vuoden aikana ennusteiden mukaan vähin-tään 450 oppilaalla. Palvelutarpeen kasvuun voidaan pääsääntöisesti vastata vain kaupungin omaa palvelutuotantoa laajentamalla. Käytännössä perusopetukseen tarvitaan vuoteen 2021 men-nessä noin 35 uutta opettajavakanssia sekä opetustilojen lisäämistä.
Perusopetuslainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin on tulossa huomattavia muutoksia, joilla on sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikutuksia. Esi- ja perusopetuksessa opetukseen tulee sisäl-tymään mediakasvatusta, median käyttötaitovaatimuksia sekä medialukutaitoa. Opetus muuttuu entistä enemmän sähköiseen muotoon. Muutokset on otettava käyttöön 1.8.2016.
Lukio-opetuksessa ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain. Lukion opetussuunnitelmat uudis-tetaan välittömästi perusopetuksen opetussuunnitelmien jälkeen. Vuonna 2016 kirjoitetaan kolme ylioppilastutkintoainetta tietoteknisin välinein. Vuonna 2019 ylioppilastutkinnon kaikki osiot kirjoite-taan sähköisesti.
Ruokapalveluissa varaudutaan palvelujen laajentumiseen. Kotiin toimitettavien ateriapalveluiden kokonaisuus ennakoidaan siirtyvän kaupungin vastuulle viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Ruokapalveluyhteistyö Hyvinkään kanssa lisää Damicon 2007 tekemän selvityksen mukaan kau-pungin kustannuksia. Tutkittava RYKS:n ja terveyskeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö.
Järjestetään tarvelähtöiset kasvatus- ja opetuspalvelut
Varaudutaan lakimuutoksiin ja väestön kasvun aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvuun
Huolehditaan, että palvelut ja mitoitus vastaavat tarvetta
Valinnanmahdollisuuksia lisätään
Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa tiivistetään
Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palvelu
18
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Yhteispalvelut Kasvatus- ja opetustoimen
hallinto- ja tukipalvelut
Sivistystoimen toimiala, joko
yhtenä tai kahtena
hallintokuntana.
J
Päivähoito, avoin
varhaiskasvatus, esiopetus,
koululaisten IP-toiminta,
koululaisten kesätoiminta
Seudullisesti organisoitu
varhaiskasvatus.
L + J: päivähoito on
lakiin perustuva
subjektiiviinen oikeus.
Esiopetus
perusopetuslakiin
(PoL) perustuva
subjektiivinen oikeus.
Koululaisten
iltapäivätoiminta (IP-
toiminta) Vos-
rahoitteista ja
toiminnan laajuus
kunnan
päätäntävallassa.
Koululaisten
kesätoiminta ei
lakisääteistä.
Lastentarhan-
opettajat,
erityislastentarhan-
opettajat
Kokopäiväinen päivähoito Yksityisen hoidon tuen tason
ylläpito, vaihtoehtoisesti
palveluseteli
L+J; päivähoitolaki
Peruskoulutus /
oppilashuolto ja
kuntouttava toiminta
Oppilaiden ja opiskelijoiden
psyko-sosiaaliset tukipalvelut
Moniammatillinen kuntouttava
palvelukeskus
(poikkihallinnollisuus Petula/
terveydenhuolto)
L+; PoL:iin perustuva
subjektiivinen oikeus.
koulupsykologit
Peruskoulutus Perusopetus Seudullisesti organisoitu
perusopetus.
L + J; kunnan
järjestämisvastuulla
oleva PoL:iin perustuva
subjektiivinen oikeus.
Erityisopettajat,
matemaattisten
aineiden opettajat
Lukiokoulutus Lukio-opetus aikuisille,
nuorille, muiden toisen
asteen opetuksen järjestäjien
opiskelijoille, aikuisten
perusopetus, vankilaopetus
Seudullisesti organisoitu
lukiokoulutus
vastuukuntaperiaatteella.
L+ J; lakisääteinen
palvelu, joka sisältää
julkisen vallan käyttöä.
Kansalaisopisto vapaa sivistystyö, kutomo,
kuvataidekoulu, käsityökoulu
leija, aikuisten taiteen
perusopetus
Talousalueen yhteinen
kansalaisopisto (alustavasti
1.1.2015 alkaen)
L; lakisääteistä
kutomon toimintaa
lukuunottamatta.
Ei ongelmia
Ruokapalvelut / kotiin
toimitettavat palvelut
päivähoidon,
perusopetuksen, Kirjauksen
palvelukeskuksen ja
henkilöstöruokailun
ruokapalvelut.
Oman toiminnan
laajentaminen vanhusten
kotiin toimitettavien
ateriapalveluiden osalta +
ostopalveluna kuljetus(nyt
RYKS:n hoitamaa)
L; lakisääteistä
henkilöstöruokailua
lukuunottamatta.
Ei ongelmia
Varhaiskasvatus
19
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Väestön ikääntyminen ja erityisesti terveyserojen kasvaminen tulevat lisäämään liikuntapalveluiden tarvetta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hallintokuntien rajat ylittävää, seutukunnallis-ta sekä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valmisteilla olevan uuden liikuntalain ei uskota tuo-van oleellisia muutoksia kuntien liikuntatoimelle asettamiin vaatimuksiin. Terveyttä edistävän lii-kunnan asema tulee edelleen vahvistumaan. Liikuntapaikkoihin kohdistuvat vaatimukset tulevat edelleen kasvamaan, mikä asettaa uudenlaisia haasteita perinteiselle liikuntapaikkarakentamiselle sekä niiden kunnossapidolle. Nuorisolaki sekä nuorisotakuu ovat tuoneet uusia vaatimuksia nuorisotoimelle. Näiden vaatimusten täyttäminen vaatii hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden nuorison kans-sa toimivien viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa. Erityisnuorisotyön tarve tulee edelleen koros-tumaan. Kulttuuritoiminnan tulee myös verkostoitua aikaisempaa ennakkoluulottomammin. Tämä tarkoittaa yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kesken, seutukunnallisesti sekä hallintokuntien rajat ylittäen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisilla toimijoilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä kaupunkimme vetovoimaisuuden rakenta-ja, mutta työn onnistumisen edellytyksenä on uudenlainen ja entistä voimakkaampi yhteistyö mm. edellä mainittujen tahojen kanssa. Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen ylläpito,
erityisryhmien
liikunnanohjaus,
terveysliikunnan edistäminen
Seutukunnallinen yhteistyö
tai seutukunnallinen kuntien
omistama osakeyhtiö
L Ei ongelmia
Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön
tarkoituksena on tukea nuoria
erilaisissa elämään liittyvissä
ongelmatilanteissa. Työ
keskittyy ihmissuhteiden
vahvistamiseen, päihteiden
käytön ehkäisyyn ja nuorten
elämänhallinnan
tukemiseen.
Seutukunnallisen yhteistyön
lisääminen /
poikkihallinnollinen
tarkastelu
L resurssiongelmia
Nuorisotyö / kerhotoiminta Lapsille ja nuorille
järjestettäviä erilaisia
teemakerhoja
palvelun hankinta 3.
sektorilta lisääntyy
L Ei ongelmia
Kulttuuritoiminta / vaihtuvat
näyttelyt &
kulttuuritapahtumat
Kaupungissa pysyvien
näyttelyiden ja tapahtumien
lisäksi järjestettävät
tapahtumat
Riihimäen alueen
kulttuurikeskus /
talousalueen yhteistyö
Kaupungin viihtyvyys ja
vetovoimaisuus
Ei ongelmia
Kulttuuritoiminta /
kaupungin yleiset juhlat
kauupungin yleiset juhlat:
pääsiäinen, veteraanipäivä,
kaatuneiden muistopäivä,
Riihimäki-päivä,
Asematapahtuma,
Itsenäisyyspäivä
Ostopalvelujen lisääminen
3. sektori + yksityiset,
yhteistyö muiden
organisaatioiden kanssa
(esim. srk, VR, Varuskunta)
Kaupungin viihtyvyys ja
vetovoimaisuus
Ei ongelmia
20
Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Hallintopalvelujen tehtäväkenttään kuuluvan lakisääteisen ARA:n tukirahoituksen valvonnan kun-tayhteistyö lisäisi neuvonnan ja valvonnan tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta. Neuvonnan ja valvonnan erityisosaamiseen voitaisiin tällöin paremmin panostaa. Sähköisen ja puhelimitse tapah-tuvan palvelun myötä palvelun sijainnin merkitys vähenee. Kuntien yhteistyötä voidaan lisätä palveluhankinnoissa mm. koulutuksien, vakuutuspalveluiden, tietoliikenteen järjestelmien ja palvelinten osalta. Laajemman tietoteknisen palveluverkoston ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi palvelujen ostoa tai muuta yhteistyötä on laajennettava. Nykyisen vanhentuneen laitekannan elinkaaren asianmukainen hallinta ja toimivuuden varmistami-nen laitteiston leasing/vuokrauspalveluja hyödyntämällä on laitekannan ostamisen sijaan perustel-tua. Tällöin tietotekninen asiantuntijaosaaminen voidaan keskittää laadukkaaseen ja nykyaikaiseen asiakaspalveluun tarvittavien järjestelmien ja palveluiden eli softwaren kehitystyöhön. Tilayksikön suunnittelupalvelut tuotetaan pienten hankkeiden osalta osittain omana työnä ja pää-osa isojen investointihankkeiden suunnittelusta hankitaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä kasvaa tulevaisuudessa hankkeiden erikoiskonsulttipalveluiden ostojen osalta. Tilayksikön kiinteistöjen siivous- ja rakennusten kunnossapitopalveluiden ostopalveluiden osuus kasvaa suhteessa oman palvelun tuottamiseen. Itse tuotetuilla palveluilla ja ostopalvelujärjestel-mällä tuotetaan tehokkaat ja laadulliset palvelut kiinteistön käyttäjille. Yhdyskuntateknisistä suunnittelupalveluista tuotetaan pääosa omana työnä. Rakentamisesta ja kunnossapidosta teetetään noin kolmasosa ostopalveluna ja erityisesti suuret investointihankkeet tehdään kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä tulee kasvamaan suunnittelun, yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon sekä rakentamisen osalta. Omien varikkotoimintojen laajuus ja tarve tulee arvioida ottaen huomioon niihin sitoutuva kiinteistö- ja laitekanta sekä erityisesti poikke-us- ja häiriötilanteiden hallinnan varmistamiseksi tarvittavat resurssit. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt tuot-tavat kunnalle kuuluvia lakisääteisiä viranomaispalveluita. Nämä palvelut on jatkossakin tarkoituk-senmukaista järjestää kaupungin omana työnä kuitenkin jatkaen seutukunnallista ja talousalueen kattavaa yhteistyötä. Rakennusvalvonnan järjestäminen suuremmissa alueellisissa yksiköissä on noussut viime vuosina esille. Riihimäen kannalta seutukunnallisesta rakennusvalvonnasta ei kui-tenkaan saataisi merkittävää hyötyä, joten organisaatioiden yhdistämiseen talousalueella tai seu-tukunnallisesti ei ole tällä hetkellä perusteita eikä tarvetta nykyisen kuntajaotuksen voimassaoloai-kana.
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Hallintopalvelut Aravalain ja muiden
asuntotoimeen liittyvien
lakien ja säännösten
mukaan kaupungille
kuuluvien asioiden
valmistelu-, toimeenpano- ja
valvontatehtävät. Lisäksi
palveluiden hankinnat.
Kuntayhteistyön ja
seutukunnallisen yhteistyön
lisääminen
L Eläköityminen ja
työkykyisyys,
21
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Tilapalvelut / suunnittelu Asiantuntijapalvelut Ostopalvelujen määrä
kasvaa
Kaupungin
palvelutuotannon
tarvitseman
kiinteistöomaisuuden
kehittäminen ja ylläpito.
Tilapalvelut / rakennusten
kunnossapito,
kiinteistönhoito ja siivous
Rakennusten kunnossapito
ja siivous
Ostopalvelujen määrä
kasvaa
Kaupungin
palvelutuotannon
tarvitseman
kiinteistöomaisuuden
ylläpito.
Rekrytointiongelmia
Eläköityminen
Yhdyskuntatekniset palvelut Suunnittelu, yleisten
alueiden hoito ja
rakentaminen.
Varikkotoiminnot
Ostopalvelujen määrä
kasvaa
L Rekrytointiongelmia,
Ikääntyminen
Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan
viranomaistehtävät ja
hallinto
Rakennusvalvontatehtävien
hoito seutukunnallisesti
L
VHL
Kunnallisten vesihuoltolaitosten käyttö- ja kunnossapitotehtävät pois lukien eräät erityistehtävät kuten esimerkiksi viemäreiden puhdistus ja kuvaus on tehty perinteisesti pitkälti laitosten omana toimintana, eikä markkinoilla ole ollut tarjontaa suurille laitoksille näiden tehtävien ulkoistamiseksi. Lähitulevaisuudessakaan ei ole näköpiirissä muutosta tilanteeseen, vaan laitosten normaalit käyt-tö- ja kunnossapitotehtävät tullaan tekemään laitosten omana toimintana.
Vesihuoltoliikelaitos teettää ulkopuolisilla urakoitsijoilla suurimman osan saneerauksista. Myös uudiskohteista suurin osa tilataan urakoitsijoilta yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa. Tilanne tulee säilymään samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Urakoiden sisältö voi tulevaisuu-dessa poiketa nykyisestä, sillä urakointimalleja kehitetään useissa eri valtakunnallisissa hankkeis-sa. Vesihuoltoliikelaitoskin yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa on mukana käynnis-tämässä pilot-hanketta uusien saneerausmallien kehittämiseksi.
Riihimäen, Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitokset tekivät muutama vuosi sitten selvityksen yhtei-sen vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että hyötyjinä yhdistymi-sessä olisivat Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitosten asiakkaat ja nettomaksajana Riihimäen ve-sihuoltolaitoksen asiakkaat.
Palvelut, joiden
järjestämisessä on
vaihtoehtoja /
odotettavissa muutoksia
Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen
järjestäminen
Lakisääteisyys (L) tai
muu peruste palvelun
tarjoamiselle
Henkilöstön
saatavuusongelmat /
Eläköityminen
Vesihuolto Yksikkö toimittaa talousvettä
Riihimäen kaupungin
alueella.Yksikkö puhdistaa
kaupunkilaisten ja
teollisuuden jätevedet sekä
rakentaa ja kunnossapitää
vesijohto- ja viemäriverkostoa
sekä käsittelylaitoksia.
Uudet urakointimallit
kunnallistekniikan
saneerauksessa
Alueellinen yhtiö (esim.
Riihimäki, Hausjärvi, Loppi)
L Rekrytointiongelmia