EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

81

Realizing smart society essentials

Vuosikertomus 2018

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

82

Sisältö

Toimitusjohtajan katsaus 2018

Vuosi numeroina

Empower lyhyesti

Fokusalueet

2018 kohokohdat

Vastuullisuus

Johtoryhmä

3

5

6

7

9

16

24

26

30

31

34

64

76

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

Liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Vuosikertomus Tilinpäätös

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

83 Empower-konsernin käyttökate tilikaudella 2018 oli 8,9M€ ja jäi hieman

asettamastamme tavoitteesta. Merkittävien uusien palvelusopimusten käynnistyminen edellytti nopeaa toimintojen kasvattamista, ja asetti haasteita näiden kannattavuudelle. Lisäksi epäsuotuisa kilpailutilanne henkilöstövaltaisissa liiketoiminnoissamme vaikutti käyttökatteeseemme.

Konsernimme tilauskanta vahvistui tilikauden aikana ja pääsimme aloit-tamaan vuoden 2019 positiivisilla tulevaisuudennäkymillä tilauskantamme kattaessa jo yli 80 prosenttia vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.

Vuoden 2018 aikana Empower-konsernin liiketoiminta

kehittyi suotuisasti, vaikka kasvun myötä koettiin myös

haasteita. Konsernin liikevaihto tilikaudella 2018 kasvoi

3,0 % kilpailukyisen palvelu- ja tuoteportfoliomme

ansiosta ja ja positiivista kehitystä oli nähtävissä

lähes jokaisessa liiketoiminta-alueessamme. Ainoana

poikkeuksena oli Smart Industry, jossa liikevaihdon

lasku liittyy yhden pitkäaikaisen palvelusopimuksen

päättymiseen. 1

TOIM

ITUS

JOHT

AJAN

KAT

SAUS

Toimitusjohtajan katsaus 2018

Konsernimme tilauskanta vahvistui tilikauden aikana ja pääsimme aloittamaan vuoden 2019 positiivisilla tulevaisuudennäkymillä tilauskantamme kattaessa jo yli 80 prosenttia vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

84

Toteutamme älykästä yhteiskuntaaPower-liiketoiminnassa kysyntä kohdistui erityisesti uusiutuvan energian hankkeisiin. Empower valittiin toteuttamaan Suomen ensimmäiset täysin markkinaehtoiset tuulipuistot ja uusiutuvan energian hankeportfoliomme kasvoi merkittävästi niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Lisäksi voitimme isoja voimansiirtoverkon rakennusprojekteja Ruotsissa sekä Suomen kantaverkon ensimmäisen digitaalisen sähköaseman toimituksen.

Connectivity-liiketoiminnassa Empower vahvisti asemaansa suurimpana toimijana Suomessa uusien merkittävien asiakassopimusten toimituksen käynnistyttyä tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana. Tämä edellytti nopeaa toimintojen kasvattamista ja asetti siksi haasteita niin kannatta-vuudelle kuin asiakastyytyväisyydellekin. Liiketoiminnassa käyttöönotettu täysin digitalisoitu toimitusprosessi edesauttoi laadukasta toimitusta ja loppuvuodesta solmittu kumppanuus avaruusteknologiasta tunnetun toimittajan kanssa toi AR-etätyön Empowerin palveluvalikoimaan.

Smart Industry -liiketoiminnan ponnistelut digi-taalisen tuotteiden kehittämiseksi tuottivat hyvää tulosta. Digitaalisten tuotteidemme kysyntä oli voimakasta niin olemassaolevien kuin uusien asiakkaidemme keskuudessa ja pilotoimme useassa tuotantolaitoksessa IoT-teknologiaan pohjautuvaa ylläpito- ja palve-lutoimintaa. Avasimme myös Haminaan Smart Factoryn, jonne siirsimme huoltokeskus- ja konepajatoimintoja muista toimipisteistä. Smart Factoryssä perinteinen teollisuus tulee toimimaan uusimpia teknologian mahdollisuuk-sia, kuten IoT- ja 5G-ratkaisuja, hyödyntäen. Toiminnan läpinäkyvyys tarjoaa ajantasaista tietoa kaikkien käyttöön oman organisaation joka tasolta asiak-kaisiin ja alihankkijoihin saakka. Toiminnan tehostamisessa ja olosuhteiden optimoinnissa se tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia.

Etenimme voimakkaasti myös Energy Intelligence –liiketoiminnassa, jossa vahvistimme markkinajohtajuuttamme Suomessa sekä kasvatimme asemaamme muissa Pohjoismaissa. EnerimCIS-alustan kehitys edistyi odote-tusti tuoden useita uusia moduleita asiakkaidemme käyttöön ja sovimme

1

TOIM

ITUS

JOHT

AJAN

KAT

SAUS

alustan toimituksesta Ruotsiin ja Norjaan. Energy Intelligence –liiketoiminnan palveluihin kohdistunut kysyntä kasvoi voimakkaasti. Kasvatimme muun muassa etäluenta- ja mittaustiedonhallintapalvelumme volyymiä yli 20 prosenttia.

Investoinnit digitaaliseen tulevaisuuteen Yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueistamme on digitaaliset ratkaisut, joita toimitamme sekä teollisuuden käyttöön että energia-alalle. Laajensimme IoT-teknologiaosaamistamme hankkimalla alkuvuodesta 2018 TreLabin tekno-logiaratkaisut ja panostamme strategiamme mukaisesti jatkossakin vahvasti älykkäämmän yhteiskunnan toteuttamiseen ja digitalisaatioratkaisujen

kehittämiseen. Asiakasnäkökulmasta tämä tarkoittaa Empowerin teknolo-giakyvykkyyksien kasvamista ja tuo laajemmat mahdollisuudet ratkaista asiakkaiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä haasteita analytiikan avulla hyödyntäen koko organisaation ammattitaitoa.

Vuoden 2018 aikana vahvistimme merkittävästi R&D-organisaatiotamme ja investoimme 8,7 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, mikä vastasi 3,4 %:a konserniyhtiöiden liikevaihdosta. Suuntaamme tuotekehityksen panostuk-set myös jatkossa mm. energian mittaukseen ja laskutukseen liittyvien tietojärjestelmien sekä tieto- ja sähköverkkojen asennus- ja huoltotöiden työnsuunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen sekä turvallisuutta ja tuotannon tehokkuutta parantaviin digitaalisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin.

Riittävän pieni välittämään, tarpeeksi suuri toteuttamaan Empowerin perustamiskokous pidettiin 15.12.1998 Pohjolan voiman pääkont-torissa Mikonkadulla Helsingissä. Juhlistimme vuoden 2018 lopussa konser-nimme 20-vuotismerkkipäivää yhdessä kaikkien empowerilaisten kesken kokoontumalla kakkukahveille niin työmailla kuin toimistoissakin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tuleva vuosi 2019 onkin Empowerissa jo kahdeskym-menesensimmäinen toimintavuosi, mikä kertoo yrityksemme uudistautumis-kyvystä ja palveluportfoliomme kestävästä kiinnostavuudesta.

Henkilöstömme on tärkein voimavaramme ja suuntasimmekin 20-vuotislahjoi-tuksemme henkilöstömme valitsemiin kohteisiin. Empowerin liiketoiminnoilla on suuri vaikutus energiatehokkuuteen sekä ilmastoasioihin ja henkilöstömme valinnat kohdistuivat vastaaviin teemoihin. Lahjoitimme WWF Suomi:n ilmas-totyöhön, mahdollistimme koodikerhotoiminnan 60 lapselle sekä teemme energia-alaa tunnetuksi tarjoamalla perusopetuksen käyttöön kaksi energian oppimispakettia, jolla peruskoululaiset voivat tutustua uusiutuvan energian tuotantoon, varastointiin ja käyttöön.

Haluan kiittää asiakkaitamme onnistuneesta yhteistyöstä ja henkilöstöämme sekä kumppaneitamme menestyksemme varmistamisesta. Vuoden 2018 päättyessä konsernimme tilauskanta on erittäin hyvä ja ulottuu monelle vuodelle, mikä tekee tulevaisuuden näkymistä valoisat. Haluamme myös vuonna 2019 kasvaa hallitusti laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi ja toteuttaa älykästä yhteiskuntaa yhdistämällä vuosien saatossa kertynyttä toimialaosaamistamme digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

Jari Onniselkä

Toimitusjohtaja, Empower-konserni

Haluamme strategiamme mukaisesti olla edelläkävijöiden joukossa edistämässä digitalisaatiota sekä tarjota parhaita asiakaskokemuksia, joista Empower tunnetaan.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

85

2

VUO

SI N

UMER

OINA

Vuosi 2018 numeroina

Liiketoiminta Työturvallisuus

Asiakastyytyväisyys

Henkilöstö

8,7m€ 5,4 1700 44,6

252,7m€ 5853kpl

8,9m€

3,1%

7/10

kpl/milj. työtuntia

Liikevaihto HSE-havainnot Henkilöstön sukupuolijakauma

Käyttökate (EBITDA)

Poissaoloprosentti

Tyytyväisyys työhön

R&D Tapaturmataajuus (LWIF) Henkilöstö

keski-ikä

miehet

naiset

87%

13%

NPS

18,8

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

86

3

EM

POW

ER L

YHYE

STI

Tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisen yhdistelmän vuosien saatossa kertynyttä toimialan erityisosaamista, digitalisoidut prosessit ja työkalut sekä modernit ja modulaariset teknologia-alustat, jotka käsittelevät valta-van määrän reaaliaikaista Big Dataa. Olemme riittävän pieni välittämään ja tarpeeksi suuri toteuttamaan. Tämä on lupauksemme asiakkaillemme, henkilöstöllemme sekä kumppaneillemme.

Ole esimerkki

Luo voittaja-asenne

Rakenna luottamusta ja osoita kunnioitusta

Viesti avoimesti

Ota vastuu ja toteuta

Empower lyhyestiÄlykäs yhteiskunta kehittyy käsi kädessä ympäristön digitalisoinnin kanssa. Empower

visioi älykkään yhteiskunnan kasvavan nopeasti ja on sitoutunut työskentelemään sen

puolesta. Toteutamme älykkään yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ja pidämme ne

toiminnassa 24/7. Toimintamme kattaa Pohjoismaat ja Baltian.

Arvomme

Työllämme on suuri merkitys meille kaikille. Ei ainos-taan yrityksellemme ja asiakkaillemme vaan myös koko planeetalle, ihmisille, taloudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tarkoituksemme ohjaa meitä joka päivä toiminnassamme, jossa keskitymme erityisesti neljään fokusalueeseen; kestävä energia, hypernopeat yhteydet, älykäs tuotanto sekä dataohjautuvuus.

Yhteydet

Älykäs energia

Älykkäänyhteiskunnan

ydinPlanet

ekologinen kestävyysPeople

hyvä elämänlaatuProfits

taloudellinen kasvuja vakaus

Performancetoimiva yhteiskuntaÄlykäs liikenne

Teollisuus 4.0

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

87

4

FOK

USAL

UEET

Hyper-yhteydet Kasvava mobiilidataliikenne toimiii kehityksen ajurina. 5G-verkko ja mikro-operaattorit muuttavat markkinaa.

Tietoliikennekeskeisessä yhteiskunnassa digitaalis-ten tietoverkkojen olemassaolo ja nopeat viestintä-yhteydet nähdään sähkön lailla välttämättömyytenä. Yhteyden nopeus ja joustavuus ovat osa päivittäistä elämäämme ja toimivat polttoaineena innovaatioille ja uusille palveluille.

Fokusalueet

Kestävä energia Uusiutuva energia, energiayhteisöt ja yhteiskunnan sähköistyminen muokkaavat markkinaa.

Älykäs sähköverkko, Smart grid, on jo vakiintunut tapa rakentaa sähköverkkoja.

Kolme suurta megatrendiä:

• uusiutuvan energian suosion nousu • energiayhteisöjen syntyminen ja• yhteiskunnan sähköistymisen lisääntyminen,

kasvattavat kaikki älykkään verkon uudelleensuunnit-telun, rakentamisen ja toimivuuteen liittyvien operatii-visten palveluiden kysyntää.

Älykäs dataTieto-ohjautuva yhteiskunta ja tietoon pohjautuvat liiketoimintamallit.

Data economy eli tietotalous on uusi tapa harjoittaa liiketoimintaa hyödyntämällä tietoa ja eri teknologioita viestinnän, tiedonsiirron ja kaupankäynnin edistäjänä.

Tietoa hyödyntävät verkottuneet liiketoimintamallit ovat älykkään yhteiskunnan ytimessä, ja tulevaisuu-dessa kilpailuetu saavutetaan kehittämällä toimivin liiketoiminta-alusta.

Älykäs tuotanto Teollisuus 4.0:n maailma koostuu itseohjautuvuudesta ja kyber-fysikaalisista järjestelmistä.

Teollisuus 4.0:sta puhuttaessa kyse on älykkäästä tehtaasta, jossa kyber-fyysikaaliset järjestelmät ohjaavat ja valvovat prosesseja sekä tekevät päätöksiä. Työnkulku on digitalisoitu ja ohjaus tapahtuu automatisoidusti datan avulla. Hyödyt ovat selkeitä. Tuotantotehokkuutta voidaan selkeästi parantaa ja riskialttiissa työympä-ristöissä myös turvallisuutta parantaa dramaattisesti.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

88

4

FOK

USAL

UEET

5G-toimilupien tultua Suomessa lainvoimaisiksi vuoden

2019 alussa, avautui teknologia-alan yrityksille täysin

uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Empower on mukana

5G-kehityksessä tarjoamalla ainutlaatuista tietoliiken-

nealan osaamista asiakkailleen. Viimeisen kymmenen

vuoden aikana Empower on tehnyt tuhansia mobiiliverk-

kojen tukiasemien asennuksia ja käyttöönottoja Suomessa:

Vuonna 2018 tukiasemien käyttöönottoja oli peräti 2000.

Empowerin laaja ammattilaisten joukko huolehtii siitä, että asiakkaille mahdol-listetaan sujuva siirtyminen 4G-maailmasta 5G-maailmaan. Loppuvuodesta 2018 Empower liittyi 5G Momentum -nimiseen yhteistyöverkostoon, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta 5G-teknologian kärkimaa.

– Suomi on 5G-asennusten aallonharjalla. Alalta odotetaan paljon, sillä 5G-verkkoyhteyksien rakentaminen on vasta alkamassa. Kuitenkin jo nyt 5G on huomioitu rakentamisessa esimerkiksi kuitureitityksissä, kertoo Empowerin Area Manager Heidi Paukkunen Oulusta.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat maailman ahkerimpia mobiilidatan käyttäjiä. Tiedonsiirron nopeus ja varmuus ovat tänä päivänä tärkeitä, sillä päivittäiset toimintamme ja monipuolistuvat älylaitteet tukeutuvat kasva-vassa määrin verkkoyhteyksien varaan. Valtava määrä verkkoon kytkettyjä laitteita vaatii taakseen 5G:n, jota pidetään seuraavana teknologisena vallankumouksena.

Empower tekee aktiivisesti tietoliikennerakentamiseen liittyvää yhteistyötä Nokian kanssa, jonka Oulun tehtaalla Empower on jo useamman vuoden ajan tehnyt mobiilitukiasemien asennuksia. Empowerin asentajilla on laajaa osaa-mista ja kokemusta työssä tarvittavasta mastotyöskentelystä, jota tehdään pääsääntöisesti kolmen tai neljän asentajan voimin. Empower suorittaa myös

runsaasti yksittäisiä mobiiliasennusprojekteja, jotka ovat kestoltaan 1–2 päivän pituisia.

– Empowerin asentajat tekevät työnsä ripeästi ja täsmällisesti. Saamme usein asennustöiden myötä laitteiden suunnitteluun ja kiinnitykseen liittyviä parannusehdotuksia, joista on meille paljon hyötyä, kuvailee Nokian Risto Martikkala, 5G Beam Forming and Field Test Specialist.

Testimastojen asennusprojektien lisäksi Empower oli mukana Oritkarin 5G-tukiaseman rakennusprojektissa, joka tehtiin Nokian kanssa yhteistyössä kotimaiselle operaattorille. Alkukesästä loppusyksyyn kestäneessä projektissa Empowerilta tilattiin ensisijaisesti suunnittelu- ja asennustyö, joka toteutettiin onnistuneesti sovitussa aikataulussa. Kaiken kaikkiaan Oulun alueella tehdyt 5G-työt ovat olleet sekä henkilöstön että asiakkaiden mielestä onnistuneita.

– Olemme todella tyytyväisiä Empowerin tekemiseen. Uskon, että yhteis-työmme tulee jatkumaan vilkkaana myös jatkossa. Kun tunnemme toisemme entuudestaan hyvin, yhteistyömme sujuu mutkattomasti, päättää Martikkala.

HYPE

R-YH

TEYD

ET

Empower vauhdittaa 5G-teknologian käyttöönottoa

Suomi on 5G-asennusten

aallonharjalla. Alalta odotetaan

paljon, sillä 5G-verkkoyhteyksien

rakentaminen on vasta alkamassa.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

89

Empower tehostaa palveluprosesseja AR-teknologian avulla

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

Vuonna 2018 digitaalisten ratkaisujen kehittäminen eteni merkittävin harppauksin, josta hyvänä osoituksena voidaan pitää Pointr-nimisen AR-etäyhteistyösovelluksen tuomista osaksi Empowerin palveluita. Yhteistyökumppanina AR-teknologian käyttöönotossa on toiminut Pointr-sovelluksen kehittänyt Delta Cygni Labs.

Pointr on lisättyä todellisuutta hyödyntävä, pääasiassa videostriimiin pohjautuva viestintäväline, joka on optimoitu tekniseen ongelmanratkaisuun osapuolten ollessa eri sijainneissa. Sovelluksen käyttökohteita löytyy Empowerin omista prosesseista, esimerkiksi viankorjaustöiden, kenttäkat-selmusten ja suunnittelutöiden tehostajana. Pointr:n ja Empowerin kenttähenkilöstön avulla myös Empowerin asiakkaat voivat vierailla etänä toimitiloissaan tai infransa parissa. Merkittävimmät teknologian tuomat lisäarvot ovat matkustuksen väheneminen, paremmin käytetty työaika sekä nopeampi ongelmanratkaisu.

Empower luo perustan asiakkaidensa varmoille sisäverkkoyhteyksille koko Suomen alueella. Vuosi piti sisällään lukuisia kaapelointiprojekteja esimerkiksi Valtorin eli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen kohteissa sekä Taysin etupihahankkeeseen kuuluvassa Lasten ja nuorten sairaalassa.

– Sisäverkoilla on luonnollisesti suuri merkitys yrityksille ja julkisille toimijoille nyky-yhteiskun-nassa. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa huomioidaan tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeet, ja sairaaloissa toimivilla yhteyksillä on korostunut merkitys. Sairaaloissa yleiskaapeloinnit ovat merkittävässä osassa lukuisten järjestelmien tiedonsiirrossa, ja niiden toimintavarmuuteen on kiin-nitetty erityistä huomiota, kertoo Pirkanmaan vastaava projektipäällikkö Simo Roihu Empowerilta.

Toimintavarmuutta ammattimaisella sisäverkkorakentamisella HY

PER-

YHTE

YDET

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

810

Harku–Sindi-voimalinja lisää riippumattomuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon Baltiassa

Viro saavutti vuodelle 2020 asetetut uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteensa jo pari vuotta sitten ja on nyt suunnannut katseensa vuoden 2030 tavoitteisiin.

Empower rakentaa Virossa 330 kV:n voimajohdon Viron kantaverkkoyhtiö Eleringille Harkun,

Lihulan ja Sindin kaupunkien välille. Suunnittelu alkoi jo vuonna 2017 ja rakennustyöt käynnis-

tyivät vuoden 2018 aikana perustusten rakentamisella ja pylväiden pystyttämisellä lähellä

Sindin kaupunkia. Projektin on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.

KEST

ÄVÄ

ENER

GIA

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

– Uskomme, että projekti valmistuu ajallaan, vaikka valmisteluvaiheessa ilmeni muutamia viivytyksiä, emmekä päässeet aloittamaan rakentamista aivan alkuperäisessä aikataulussa. Nyt kaikki materiaalit on jo toimitettu työmaille, jotka työllistävät merkittävän määrän baltialaista työvoimaa. Projekti koostuu kahdeksasta osasta. Neljä ensimmäistä osaa etenevät vauhdilla, ja lopuissa neljässä työ jatkuu esimerkiksi maa-alueita koskevien sopimusten solmimisella ja rakennuslupien hankkimisella, kuvailee johtaja Jaanis Järvet Empowerilta.

Elering on tyytyväinen työn laatuun ja yhteistyöhön Empowerin kanssa– Olemme tehneet yhteistyötä Empowerin kanssa jo pitkään ja luottamuk-sellisen suhteen ansiosta pystymme suhtautumaan projektiin levollisin mielin. Meille ja virolaisille ylipäänsä on tärkeää tehdä asiat aikataulussa, sillä voimalinja on osa kolmatta Viron ja Latvian välistä yhteyttä. Se tekee Baltian maista entistä riippumattomampia Venäjän sähköverkosta ja liittää meidät Manner-Euroopan verkkoon, kertoo Eleringin hallituksen jäsen Kalle Kilk.

Tällä hetkellä Viro vie energiaa ulkomaille, mutta tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa, kun maa siirtyy energian tuotannossa entistä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Viro saavutti vuodelle 2020 asete-tut uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteensa jo pari vuotta sitten ja on nyt suunnannut katseensa vuoden 2030 tavoitteisiin.

– Vanhoja tuotantoyksikköjä tullaan lähiaikoina sulkemaan, joten tarvitsemme uutta, korvaavaa tuotantoa. Nähdäksemme uusiutuvan energian kilpailukyky markkinoilla kasvaa ja uusiutuvan ener-

gian tuotannon lisärakentamispäätökset riippuvat entistä vähemmän avustuksista. Harku–Sindi-voimalinja onkin tärkeä sekä vuodelle 2030 asetettujen uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta että virolaiseen energiantuotantoon tehtävien investointien tukena, koska se mahdollistaa esimerkiksi rannikkojen tuulivoiman ja sisämaan aurinkovoiman sisällyttämisen tuotantoverkkoomme, jatkaa Kilk.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

811

Empower sähköistää liikennettä

Liikenteen sähköistäminen etenee harppauksin ja kansallisilla ohjelmilla tähdätään liikenteen tuottamien hiilidioksidipäästöjen määrän vähentämiseen. Suomen ensimmäisen sähköauto-jen suurteholatausasema vihittiin käyttöön marraskuussa 2018 ja Empower huolehti aseman asennuksesta ja verkkoon liittämisestä. Kun auton lataaminen kestää tyypillisesti lounaan ajan, lyhenee latauksen aika teholaturilla kahvikupposeen – kunhan auton akuilla vain on mahdollisuus vastaanottaa energiaa nopeammin.

Kyseinen latausasema on laatuaan ensimmäinen Suomessa, joten asennusvaiheessa Empower oli täysin uuden äärellä.

– On arvokasta olla mukana pioneerihankkeissa, ja oppia uutta. Tässäkin tapauksessa loimme asennusohjeet ja kehitimme toimintatapaa yhteistyössä latausaseman toimittajan kanssa, jotta seuraavat yhteiset projektimme onnistuvat entistä paremmin, kertoo Empowerin yksikönpäällikkö Christer Sundholm.

Suomessa kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin. Pitkän hellejakson myötä ilmastoinnin ja jäähdytyksen käyttö lisääntyi, jonka seurauksena myös sähkön kulutus oli kohtuullisen korkealla tasolla. Heinäkuussa 2018 Fingridin Olkiluodon sähköasemalla laitevika aiheutti tulipalon ja vahingoitti ohjauskaapelointia sillä seuraksella, että Teollisuuden Voiman Olkiluoto 2 sähköntuotanto tippui verkosta. Pian tämän jälkeen myös Olkiluoto 1 sähköntuotanto tippui verkosta ja yhteensä kuudesosa koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista poistui suunnit-telemattomasti verkosta.

Empower oli keskeisessä roolissa sähköaseman korjaustöissä varmistamassa sähkönsaannin riittävyyttä. Sähköjärjestelmän tasapaino pysyi tilanteen ajan hyvällä tasolla ja töiden edet-tyä hienosti selvittiin ilman varavoimalaitosten käynnistämistä. Valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridiltä on tyytyväinen Empowerin toimintaan työmaalla.

- Vaikka poikkeustilanne tapahtui kesken kiireisimmän lomakauden, Empowerin ammattilaiset saatiin hienosti hälytettyä paikalle ja heidän sitoutumisensa tilanteen korjaamiseen oli kiitettä-vää. Työnjohto toimi tehokkaasti ja Empower osoitti ammattitaitonsa tuomalla esiin ratkaisuja ja kehitysideoita. Työmaalla oli väkeä lähes kymmenestä eri organisaatiosta ja yhteistyö toimi esimerkillisesti. Hyvä ilmapiiri kaikkien osapuolten kesken auttoi venymään pitkiä päiviä, ja voimalaitokset saatiin kytkettyä takaisin kantaverkkoon parin päivän sisällä tapahtuneesta, Pahkin toteaa.

Empower varmistaa sähkönsaannin riittävyyttä

KEST

ÄVÄ

ENER

GIA

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

812

EnerimCIS vapauttaa aikaa asiakastyöhön

Oulun Sähkönmyynti Oy vastaa Oulun Energia -konsernissa

sähkönmyyntiliiketoiminnasta ja tuottaa asiakaspalvelua

konsernin muille yrityksille sekä Pohjoista voimaa -yhteis-

työyrityksille. Empower on toimittanut Oulun Sähkönmyynti

Oy:lle asiakastietojärjestelmiä jo pitkään, ja vuonna 2018

niihin päivitettiin Empowerin kehittämä EnerimCIS:n, joka

modulaarisuutensa ansiosta mukautuu monipuolisiin

asiakastarpeisiin.

Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja Tiina Lyyra on ollut tyytyväinen EnerimCIS-järjestelmään.

– Odotimme EnerimCIS-järjestelmän tehostavan laskutustamme ja vapaut-tavan henkilöstöltämme aikaa asiakastyöhön. Meille asiakas on tärkein kehi-tystyön ajuri ja lopullinen tavoitteemme uuden järjestelmän käyttöönotossa oli, että asiakkaamme hyötyy tästä eniten. EnerimCIS mahdollistaa mukavan ja tehokkaan palvelun tuottamisen asiakkaillemme heidän valitsemissaan kanavissa – olkoon kyse puhelimesta, verkkopalvelusta tai vaikkapa sähkö-laskusta, Lyyra avaa valintaa.

Onnistunut EnerimCIS-käyttöönotto kannusti myös muut asiakkaat, joille Oulun Sähkönmyynti Oy tuottaa asiakaspalvelua siirtymään saman järjestel-män piiriin ja laajempi käyttöönottoprojekti käynnistyi loppuvuodesta 2018.

– Henkilöstöltämme on myös tullut positiivista palautetta järjestelmän käytettävyydestä, sillä se on ollut helppo oppia. Asiakaspalvelumme tulee osata Oulun ja Meri-Lapin alueiden energiapalveluiden erityispiirteet, jotta asiakkaan palvelukokemus onnistuu. Odotammekin, että uuden työntekijän perehdytyksessä voidaan jatkossa keskittyä enemmän alan erityisosaamisen kartuttamiseen järjestelmän opettelun sijaan. Samalla varsinainen perehdytykseen käytettävä aika voi lyhentyä, kun järjestelmään sisäänrakennetut prosessit ohjaavat uuttakin käyttäjää toimi-maan intuitiivisesti, Lyyra toteaa.

EnerimCIS mahdollistaa mukavan ja tehokkaan palvelun tuottamisen asiakkaillemme heidän valitsemissaan kanavissa – olkoon kyse puhelimesta, verkkopalvelusta tai vaikkapa sähkölaskusta.

ÄLYK

ÄS D

ATA

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

813

Axpo aloitti energiakaupan liiketoiminnan laajentamisen Keski-Euroopasta Pohjoismaihin vuonna 2004. Vuonna 2006 alkoi yhteistyö Empowerin kanssa, joka valittiin Pohjoismaiden fyysisen sähkönmyynnin palveluiden toteutuskumppaniksi vastuualueenaan tietotekniset ratkaisut sekä eri maissa tapahtuvat fyysisen sähkön toimitukseen liittyvät energiamarkkina- ja laskutuspalvelut. Axpo Finland perustettiin vuonna 2009 vahvistamaan Axpon markkinaosuutta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien siirtyessä datahubeihin 2020-luvulla, on järjestelmäpäivitys tarpeen, joten Axpo valitsi Empowerin toteuttamaan Pohjoismaiden datahub-integraatiot EnerimCIS:n avulla.

- Yhteistyön käynnistyessä markkinoilta ei löytynyt Empowerille selkeää kilpailijaa, joka olisi kyennyt tarjoamaan vastaavanlaisia energiamarkkinapalveluita Pohjoismaissa. Empowerin kyky ymmärtää tarpeemme ja tuot-taa niihin ratkaisuja on ollut yhteis-työmme kantava voima. Arvostamme asiakaslähtöistä palvelua, jota olemme Empowerilta saaneet, kertoo Axpolla liiketoiminnan kehittämisestä ja uusista palveluista vastaava Kimmo Tyni.

– Meille Empower on tärkeä kumppani, jonka palvelukokonaisuus on ainutlaatui-nen. Vastaavaa toimijaa, joka neutraa-lina osapuolena tuottaa energiamarkki-napalveluita Pohjoismaissa ja Baltiassa, ei ole olemassa. Empower kykenee myös tarjoamaan joustavuutta palvelutuotan-nossa, mikä liiketoimintamme syklisen luonteen vuoksi on välttämätön edelly-tys onnistumiselle, Tyni kertoo.

Asiakaslähtöistä energiamarkkinapalvelua Pohjoismaissa ja Baltiassa

Savon Voima valitsi Empowerin mittauspalveluidensa tuottajaksi kesällä 2018 ja tiukasti aikataulutettu projekti valmistui määräajassa mittaustiedonhallinta- ja taseselvityspalve-luiden käynnistyessä maaliskuun 2019 alussa. Projektissa Savon Voima -konserni uudisti mittaustiedon hallinnan infrastruktuuriaan siirtämällä konsernin kaikki 120 000 sähkön- ja kaukolämmön mittauspistettä Empowerin EnerimSMP-alustalle. Samalla rakennettiin myös valmius datahubia varten ja varauduttiin energia-alan tulevaisuuden muutoksiin, kuten 15 minuutin tasejakson vaatimuksiin.

Empower huolehtii mittaustiedon keräämisen lisäksi myös sen jatkokäsittelystä ja laadun-hallinnasta ennen tiedon toimittamista Savon Voiman asiakastietojärjestelmään laskutuksen perustaksi.

- Datahubin käyttöönotto ajoittuu Suomessa 2020-luvulle ja tämän myötä verkkoyhtiöiden tulee toimittaa hubiin validoitua ja laadukasta mittausdataa. Kun mittauspalvelulla kerätään raakadataa mittalaitteista, on laadunvalvonta ja -hallinta luonnollisesti riippuvainen siitä, kuinka hyvin keruu on onnistunut. Empowerin tuottaessa nämä molemmat, meidän on helpompaa paikallistaa ja korjata virheet ja toki myös asiakkaan on selkeämpää arvioida kokonaispalvelun onnistumista, kertoo käynnistysprojektin ohjausryhmään kuulunut Empowerin myyntipäällikkö Juha Kiukas.

Mittaustieto- ja laadunhallintapalvelut saumattomana kokonaisuutena

ÄLYK

ÄS D

ATA

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

Meille Empower on tärkeä kumppani, jonka palvelukokonaisuus on ainutlaatuinen. Vastaavaa toimijaa, joka neutraalina osapuolena tuottaa energiamarkkinapalveluita Pohjoismaissa ja Baltiassa, ei ole olemassa.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

814

Empower avasi uuden Smart Factoryn Haminaan

Haminan Hailikariin valmistuva älytehdas vahvistaa

merkittävästi Empowerin asemaa älykkään yhteiskunnan

mahdollistajana ja alan edelläkävijänä. Tehtaassa

tuotetaan huoltokeskuspalveluja teollisuuden eri aloille

uusinta IoT-teknologiaa ja datan keruuta hyödyntäen.

– Keskitämme Haminaan myös digitaalisten, älytekniikkaa hyödyntä-vien tuotteiden ja palveluiden kehitystyön. Haminan tehtaamme onkin eräänlainen ”huippulaboratorio”, mallitehdas, jossa sovellamme kehittä-miämme palveluja ja perinteinen teollisuus hyödyntää uusimpia tekno-logian mahdollisuuksia. Näin älykäs tuotannonohjaus ulottuu kaikkeen, mitä tehtaassa tapahtuu, kertoo johtaja Vesa Ikonen Empowerin Smart Industry -liiketoiminnasta.

Reaaliaikanen datan keruu ja toiminnan läpinäkyvyys tarjoavat ajantasaista tietoa oman organisaation kaikille tasoille, asiakkaille ja alihankkijoille. Toiminnan tehostamiselle ja olosuhteiden optimoinnille se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet.

– Haluamme, että uudesta tehtaastamme rakentuu huippuesimerkki modernista älytehtaasta, joka palvelee asiakkaitaan läpinäkyvästi ja laadukkaasti sekä innostaa kaikkia soveltamaan IoT:n tarjoamia uusimpia mahdollisuuksia. Moderni älytehdas ei ole koskaan valmis, vaan älykkäiden järjestelmien kerätessä dataa, toimintoja kyetään kehittämään kaiken aikaa, Ikonen jatkaa.

Myös työntekijät viihtyvät turvallisessa, ergonomisessa ja modernissa toimintaympäristössä. Kestävän kehityksen periaatteet ovat tekemisen keskiössä – ne kulkevat käsi kädessä taloudellisuuden ja kilpailukyvyn kanssa.

TUOTANTOPROSESSI

Älykäs toiminnanohjaus-

järjestelmä

Ihmiset

ANALYTIIKKA JA ASIAKKAAT

OHEISTOIMINNOT

Turvallisuus

Fyysisen turvallisuuden tarkkailu (EmSafe)

Ergonomian ja olosuhteiden optimointi

Tietoturvallisuuden tarkkailu ja varmistaminen

Tuotannon seuranta

Tuotanto-olosuhteiden valvonta

Työnjohto voi seurata ja optimoida prosessin etenemistä ja työntekijätilannetta.

Asiakasyhteydet

Yhteydet asiakkaaseen, kirjanpitoon ja laskutukseen reaaliajassa

Analyysi ja kehitys

Tuotannon analyysi ja kehittäminen

Suunnittelu

Kattava näkymä tuotannon suunnittelua ja optimointia varten

Huoltojen ennakointi

Itseohjautuvuus

Työtilaukset päätelaitteella

Mahdollisuus itse valita työjärjestys

Kokonaistilanne näkyvissä (työn vaiheet, raaka-aineet, huollot)

Logistiikan optimointi

Materiaalivirtojen tehokas hallinta

Varastointi ja kuljetus ajan tasalla

ÄLYK

ÄS T

UOTA

NTO

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

815

ÄLYK

ÄS T

UOTA

NTO

Koskienergia tuottaa uusiutuvaa energiaa

Koskienergia Oy on vesivoimalla sähköä tuottava yhtiö. Yhdessä tytäryhtiönsä Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa sillä on 30 pienvoi-malaitosta eri puolilla Suomea. Niissä tuotetaan hiilidioksidivapaata sähköä, joka myydään loppuasiakkaille omistajayhtiöiden kautta.

Empowerilla on pitkäaikainen asiakassuhde Koskienergian kanssa ja tällä hetkellä Empower huolehtii Koskienergian 23:n voimalaitoksen huollosta, kunnossapidosta ja valvonnasta. Koskienergian toimitusjohtaja Hannu Ruotsalaisen mukaan yhteistyö on sujunut hyvin.

– Yhtiömme nykymuodosta vuodesta 2012 lähtien olemme kehittäneet huoltoyhteistyötä niin, että se täyttää kiitettävästi turvallisuus-, ympä-ristö- ja tehokkuustavoitteet. Viiden vuoden aikana on päästy tasolle, jolla toiminnan kehittäminen ja 24/7-valvontaprosessit toimivat hyvin.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto

Empowerin pitkäaikainen palvelusopimus Fortumin Loviisan ydinvoima-laitoksen vuosihuollon linjatöissä jatkui. Elokuusta alkaen laitoksella toteutettiin kaikkien aikojen laajimmat turvallisuuteen ja tuotantoon liittyvät perusparannukset. Voimalaitoksen kakkosyksikössä tehtiin muutos- ja parannustöiden lisäksi kahdeksan vuoden välein tehtävät määräaikaistarkastukset.

Empower oli omalta osaltaan auttamassa laajoissa investointitöissä ja osallistui vuosihuollon linjatöihin huoltamalla muun muassa pääkiertopum-put, merivesipumput ja muita pumppuyksiköitä sekä sähköautomaation toimintaa.

– Empower on meille pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo Fortumin ryhmäpäällikkö Markku Riekkinen tyytyväisenä.

Vuosihuollot ja niiden kanssa toteutetut investoinnit ovat osa ydinvoimalai-toksen käyttöiän hallintaa, jolla varmistetaan molempien laitosyksiköiden luotettava sähköntuotanto ja turvallinen toiminta nyt ja tulevaisuudessa.

Ainutlaatuista vesivoimalapalvelua Vattenfallille

Empowerin pitkäaikainen palvelusopimus Vattenfallin kanssa jatkuu edelleen. Empower tuottaa Vattenfallille sen kaikkien yhdeksän Suomen vesivoimalaitoksen paikalliskäytön ja kunnossapidon palvelut. Näihin kuuluvat muun muassa koko voimalaitoksen viikko-, kuukausi- ja vuosi-huollot, keskitetty 24/7 käyttövalvomo sekä laitosten lähellä toimivan paikallisen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön palvelut.

– Vesivoimatuotanto perustuu yhä enemmän ulkoisten kunnossapito-palvelujen käyttämiseen, joten on tärkeää, että yhteistyö sujuu hyvin. Empower kykenee tarjoamaan palvelukokonaisuuden, johon sisältyvät sekä valvomo- että jatkuvat kunnossapitopalvelut, ja tällaista ei Suomen markkinoilla kukaan muu pysty tarjoamaan. Merkittävä etu on myös se, että Empower tuntee hyvin laitoksemme. Hyvän ennakkohuollon ansioista häiriöitä ja vikakäyntejä on hyvin vähän, ja voimaloiden käytettävyys on huippuluokkaa, Vattenfallin Vesivoimasta vastaava johtaja Erik Mälkki kertoo.

5

201

8 KO

HOKO

HDAT

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

816

6

VAS

TUUL

LISU

USVA

STUU

LLIS

UUS

Liiketoiminta Eettinen toiminta

Code of Conduct –koulutuksen suoritus:Tavoite 100 %

Vastuullinen toimitusketjuToimittaja-auditointien määrä:

Tavoite 48 kpl

InnovointiKestävään kehitykseen liittyvien ideoiden määrä:

Tavoite 200 kpl

IhmisetTyöturvallisuusTapaturmien taajuus (TRIF):Tavoite -20 %

Vakavien tapaturmien määrä:Tavoite 0

HyvinvointiTerveysprosentti:Tavoite > 50 %

Sairauspoissaoloprosentti:Tavoite < 3 %

YmpäristöIlmastoCO2-päästöt/liikevaihto:Tavoite -10 %

Uusiutuvista lähteistä tuotettu CO2-vapaa sähkö: Tavoite 100 % omissa kiinteistöissä ja vuokrakiinteistöissä mahdollisimman korkea

KiertotalousKierrätysprosentti:Tavoite 80 %

Ympäristökoulutuksen suoritus:Tavoite 100 %

SmartSociety

Ekologinen kestävyys

Yhteiskunnan parempi toimivuus

Ihmisten hyvinvointi

Taloudellinen kasvu ja vahvuus

VastuullisuusEmpowerilla vastuullisuus on strategian ytimessä ja vastuullisuustavoit-teiden kulmakivet; liiketoiminta, ihmiset ja ympäristö, tukevat kaikilta osin älykkään yhteiskunnan toteuttamista. Vuonna 2018 Empower sitoutui YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka tukevat ja edistävät konsernin vastuullisuutavoitteiden toteutumista.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

817

Empowerin liiketoiminnan luonteesta johtuen yksi keskeisistä vastuullisuusteemoista on hankintojen vastuullisuus. Empowerille on tärkeää, että yhtiön jokainen kumppani on sitou-tunut noudattamaan korkeimpia lainsäädännöllisiä ja eettisiä vaatimuksia liiketoiminnas-saan. Empower auditoi myös kumppaneitaan säännöllisesti. Hyvässä yhteisymmärryksessä toteutetut tarkastuskierrokset toimivat apukeinona toiminnan kehittämiselle ja yhteisten merkitysten tunnistamiselle.

Voimajohtopylväiden toimittajan auditointi

Empower toimii yhteiskunnalle kriittisillä toimialoilla, joten toiminnan laatu ja turvallisuus ovat tärkeitä strategisia painopisteitä. – Materiaalin ja palvelun toimittajat ovat osa Empowerin palveluketjua, ja siksi varmistamme, että he täyttävät kriteerimme, kertoo hankintajohtaja Veli-Matti Sääski.

– Luokittelemme toimittajakumppanit liiketoiminnan kriittisyyden kannalta sekä kestävän kehityksen ja tietoturvavaatimusten perusteella. Heidän on täytettävä Empowerin vastuullisen toimintatavan ohjeiden ja tilaajavastuulain vaatimukset. Luokituksesta riippuen teemme toimittajille laajuudeltaan erilai-sia auditointeja kuten HSEQ®-arviointi (Health, Safety, Environment, Quality), toimialakohtainen auditointi ja ns. UPA-auditointi (Työturvallisuuskeskuksen Alihankintayritysten turvallisuusarviointi).

Baoding Mast Import & Export Company Limited on vuonna 1998 perustettu tehdas Quanzhoun Cityssä, Etelä-Kiinassa. Heidän päätuotteitaan ovat voima-johtopylväät ja telemastot. Suoritimme auditoinnin heidän tehtaallaan viime kesänä, kun aloitimme toimittajayhteistyön. Näin varmistimme merkittävän

uuden toimittajan tuotteiden ja tuotannon laadun sekä toiminnan ja laatujärjestelmän vaatimustenmukaisuuden.

Yrityksen johtaja Niu Hanjun on tyytyväinen yhteistyö-hön. – Meille on ilo olla Empowerin toimittaja, hän kertoo. – Meillä on ISO 9000 laatujärjestelmä ja tuotteillamme CE-sertifikaatti. Empowerin meille tekemä toimittaja- auditointi on meille kunnia-asia. Empower on yksi tärkeim-piä asiakkaitamme. Teemme parhaamme parantaak-semme palveluamme ja laatua pitkällä tähtäimellä, jotta voimme olla luotettava toimittaja Empowerille, sanoo Niu Hanjun.

6

VAS

TUUL

LISU

US

Toimitusketjun läpinäkyvyys

LIIK

ETOI

MIN

TA

Teemme parhaamme parantaaksemme palveluamme ja laatua pitkällä tähtäimellä, jotta voimme olla luotettava toimittaja Empowerille.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

818

InnovointiEmSightSDM helpottaa valvontaa Stora Enson tehtaalla Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteol-lisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja. Yrityksen Packaging Solutions -divisioonan Lahden tehdas tarjoaa laajalle asiakaskunnalle kuitupohjaisia aaltopahvipakkauksia. Uusiutuvat, korkealuokkaiset ja innovatiiviset ratkaisut tuovat lisäarvoa asiakkaille mm. vähittäis- ja verkkokaupassa sekä teolli-suudessa, kuljetuksessa ja myynninedistämisessä.

Empowerilla on pitkäaikainen kunnossapitosopimus tehtaan kanssa. Sen lisäksi Empower asensi vuonna 2018 tehtaalle kaksi anturi-teknologiaan perustuvaa EmSightSDM-järjestelmää. Tuotanto-olosuhteiden mittaamiseen ja optimointiin Empowerin kehittämä älytuote kerää dataa langattomien sensoreiden avulla. Tukiaseman ja pilvipalvelun kautta tieto välittyy reaaliaikaisesti mobiilisovelluk-seen työntekijöiden ja työnjohdon seurattavaksi sekä datajärjestel-mään mahdollista jatkoanalysointia varten.

Stora Enson tuotantopäällikkö Roope Laaksonen on tyytyväinen yhteistyöhön Empowerin kanssa ja asennettujen EmSightSDM-järjestelmien tuomiin mahdollisuuksiin.

– Erityisen hyödyllinen järjestelmä on ollut, kun mittausten avulla on kyetty jäljittämään muutama puute ja havaitsemaan virheti-lanne ilmankostutuksen laitteistossa. Nyt kykenemme sensoreiden välityksellä kertyvän datan avulla tehokkaasti valvomaan varaston kosteutta ja reagoimaan mahdollisiin häiriöihin tuotanto-olosuh-teissa nopeasti, Laaksonen kertoo.

Energiajousto on työkalu vastuulliseen energiankäyttöön Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa edistävä viranomainen Energiavirasto valitsi Empowerin selvittämään varttitaseen vaiku-tuksia sähkömarkkinoiden eri toimijoihin ja kartoittamaan vart-titaseeseen siirtymisen aikataulumahdollisuuksia. Empower teki selvityksen yhteistyössä Valor Partnersin kanssa. Selvityksessä tunnistettiin työkaluja sekä arvioitiin mahdollisia ongelmia ja haas-teita sekä niiden vaikutusta 15 minuutin tasejaksoon siirtymisen implementointiaikatauluun.

Nykyistä tuntia lyhyempään taseselvitysjaksoon siirtymisen tavoit-teena on arvottaa sähköenergian hinta 15 minuutin aikajaksoille, koska sen oletetaan ohjaavan energiankäyttöä ja tasaavan kulutuspiikkejä.

Varttitaseeseen siirtymisen odotetaan siis lisäävän sähkön kysyntä-joustoa, jonka yritykset pyrkivät automatisoimaan uusien teknologioi-den avulla. Tiedon ja automaation avulla sähkön kulutusta voidaan siirtää hinnan ohjaamana ja käyttöä vähentää korkean hinnan aikana.

Lähitulevaisuudessa jouston tarve kasvaa energiamarkkinoilla, sillä EU on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energiantuotannon osuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sääolosuhteiden mukaan voimakkaasti vaihtelevan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuuli-voiman lisääntymistä ja toisaalta säätökykyisemmän energiantuotan-non, kuten lämpövoimatuotannon, poistumista markkinoilta.

6

VAS

TUUL

LISU

USLI

IKET

OIM

INTA

Empower on systemaattisesti panostanut tuotekehitykseen ja luonut teknologisia innovaatioita turvallisuuteen ja optimaaliseen tuotantoon liittyen. Vuonna 2018 Empower nopeutti IoT-teknologian kehitystyötään hankkimalla TreLabin kehittämät reaaliaikaiseen mittausteknologiaan perustuvat ratkaisut. Hankinnalla vahvistettiin yhtiön teollisuudelle suunnattuja digitaalisia ratkaisuja ja kehitettiin uusia IoT-teknologiaa hyödyntäviä palveluita. Empowerin digitaaliset tuotteet edistävät asiakkaidemme liiketoiminnan vastuullisuutta.

Vuoden 2018 aikana Empower loi viisi uutta MVP-tuotetta ja kehitystiimeissä työ jatkuu useiden ideoiden parissa – vuodelle 2019 yhtiö asetti tavoitteekseen tuottaa uusia kestävää kehitystä tukevia ideoita tuottaa 200 uutta kestävää kehitystä tukevaa ideaa. Empowerin oma T&K-toiminta siirtyi myös agile-malliin ja tähän liittyvät työmetodit sekä sitä tukeva infrastruktuuri otettiin käyttöön koko konsernissa. Syvä asiantuntijuutemme energia-alalla on kysyttyä, ja olemme mukana koordinoimassa sekä kansallisia että kansainvälisiä kehityshankkeita energia-alan murrokseen liittyen.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

819

6

VAS

TUUL

LISU

USLI

IKET

OIM

INTA

Empower Digital Site helpottaa laitetilojen älykästä hallintaa

Digital Site on Empowerin digitaalinen palvelu, jossa muodostetaan digitaa-linen kaksonen yhdistämällä miehittämättömän teknisen tilan näköismalli, dokumentaatio ja reaaliaikainen käyttötilannetieto. Virtuaalinen tai digi-taalinen kaksonen on fyysisen vastineensa datapohjainen malli, joka tukee toiminnan eri vaiheita. Malli auttaa ymmärtämään menneitä tapahtumia, nykytilannetta sekä ennustamaan tulevaa, jolloin omistaja pystyy tekemään oikeita päätöksiä esimerkiksi käytön optimoinnin ja huoltotöiden osalta koko elinkaaren näkökulmasta. Digital Site voidaan toteuttaa esimerkiksi tietoliikennelaitetilasta, sähköasemasta tai vaikkapa voimalaitoksesta.

Digital Site -näköismalli voidaan muodostaa 360°-virtuaalikierroksena, 3D-mallina tai näiden yhdistelmänä. Palveluun liitettävä dokumentaatio sekä olosuhde- ja käyttötilanneseuranta upotetaan näköismalliin siten, että käyttäjä ymmärtää aina, mihin tilan osaan tai laitteeseen kyseinen tieto liittyy. Olosuhde- ja käyttötilanteen analysointiin voidaan käyttää Empowerin oman EmSDM IoT-ratkaisun tai vaikka LoRaWAN-verkossa toimivien mittalaitteiden tuottamaa dataa.

– Käynnistimme Digital Siten kehityksen muutama vuosi sitten tunnis-taessamme, että etenkin tietoliikennetilojen dokumentaatio on monilta osin puutteellista tai vaikeasti hyödynnettävissä. Ratkaisuna ongelmaan nähtiin 360°-virtuaalikierros, jota kokeilimme ensimmäisen kerran Empowerin Harjavallan toimipisteessä sijaitsevan serveritilan dokumentointiin, kertoo Head of Operational Excellence and New Business Development Joonas Koivuniemi Empowerilta.

Vuonna 2018 Digital Sitea pilotoitiin teleliiketoiminnassa Helsingissä ja Jyväskylässä. Pilotoinnin tarkoituksena oli tunnistaa tuotteen potentiaali ja tuotekehityksen suuntaviivat. Asiakkaalta saadun palautteen perusteella tuote koettiin tarpeelliseksi, ja suunta tuotteen jatkokehittämiselle on nyt selkeämpi. Potentiaalia on tietoliikenneympäristössä etenkin laitetilojen valokuvadokumentaation ylläpitämisessä ja nykyisiä malleja huomattavasti paremmassa hyödynnettävyydessä.

Dokumentaatio

Reaaliaikainen analytiikka

Näköismalli

Myös vastuullisuuden hyötynäkökulma tuli esiin tietoliikenneinfran saralla. – Digital Siten käyttöönotolla voidaan vähentää matkustamista palvelukoh-teisiin, kun esimerkiksi muutostöiden suunnittelua voidaan tehdä digitaalisen kaksosen avulla. Lisäksi olosuhde- ja käyttötilanteen analysointi auttaa optimoimaan tilan lämmitysratkaisua ja vähentää siten energiankulutusta sekä pidentää laitteiden elinkaaria. Näin positiivisia ympäristövaikutuksia syntyy vähentyneiden liikenteen päästöjen, vähentyneen lämmitysener-gian tarpeen sekä esimerkiksi vähentyneen akkujen kysynnän muodossa, Koivuniemi päättää.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

820

TurvallisuusVuosi 2018 sujui Empowerissa turvallisuuden kannalta erittäin hyvin ja etenimme hyvällä vauhdilla kohti tavoitteitamme. Painopisteenä vuonna 2018 oli syventää HSE-kulttuuria järjestämällä kulttuurityöpajoja, joissa koostimme yhteisen perusnäkemyksen siitä, mitä on hyvä HSE-kulttuuri. Työpajoissa osallistujat saivat myös hyvän tuntemuksen Empowerin nyky-tasosta ja tulevista kehitysmahdollisuuksista.

Vuonna 2018 Empowerin tavoitteena oli vähentää poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta <5:een ja pääsimmekin lähes tavoitteeseen vuoden tapaturmataajuuden ollessa 5,4. Empowerin päämääränä on myös tulevana vuonna parantaa turvallisuutta. Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukai-sesti säilytämme aina osan aikaisempien vuosien mittareista ja kehitämme vuosittain rinnalle uusia mittareita. Empowerin numeerinen LWIF-tavoite vuodelle 2019 on <4 ja kaikkien raportoitujen tapaturmien kokonaismäärää (TRIF) pyrimme laskemaan 20 prosentilla. Pienissä tapaturmissa piilee vaka-van tapaturman mahdollisuus, jolloin kaikkien tapausten kattava tutkinta on olennaista.

Empower juhlisti viidettä tapaturmatonta vuotta Anjalankosken tehtailla Empower on vastannut Stora Enson Anjalankosken tehtaiden kunnossa-pidosta ja projektoinnista vuodesta 2008 alkaen. Työturvallisuuden kehit-tämiseen on panostettu koko ajan merkittävästi, ja huhtikuun viimeisenä päivänä vuonna 2018 Anjalankosken tehtailla saavutettiin peräti 5. vuosi ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia. Saavutuksesta ollaan yhdessä ylpeitä, sillä sen eteen on tehty töitä koko henkilöstön voimin.

Empowerin aloittaessa Stora Enson kumppanina Anjalankosken tehtailla työtapaturmatilastot näyttivät merkittävästi erilaisilta tapaturmien luku-määrän ollessa vuositasolla noin 35. Vuonna 2010 tehtailla otetiin käyttöön nykyinen tilastointimenetelmä, jossa tapaturmat luokiteltiin poissaoloon johtaneisiin tapaturmiin (ns. LTA-tapaturma) sekä tapaturmiin, jotka eivät

aiheuta poissaoloa (ns. TRI-tapaturma).

– Viiden vuoden aikana tapamme toimia on muuttunut huomattavasti, sillä henkilöstömme on sitoutunut työtur-vallisuusasioihin ja kaikki ymmärtävät sen tärkeyden. Nyt mietimme jo ennen töiden aloitusta mahdolliset turvallisuus-riskit ja havainnoimme työympäristöä säännöllisesti ohjeiden avulla. Turvallisuushavaintojemme lukumäärä on kasvanut tasaisesti, kun henkilöstöllämme on parempi ymmärrys siitä, millaiset asiat voivat aiheuttaa riskitilanteita, kertoo yksikön-päällikkö Matti Saarainen Empowerilta.

Havaintoihin myös kannustetaan Empowerin ja Anjalankosken tehtaiden omistajan Stora Enson puolesta. Kuukausittain Anjalankoskella palkitaan sekä laadultaan paras ilmoitus että lukumäärältään ahkerin havainnoija, ja toki tapaturmat-

tomuuden pyöreitä päiviä juhlistetaan koko henkilöstön kesken – viimeisen viiden vuoden aikana näin on ehditty tehdä jo useampaan otteeseen.

6

VAS

TUUL

LISU

USIH

MIS

ET

Nyt mietimme jo ennen töiden aloitusta mahdolliset turvallisuusriskit ja havainnoimme työympäristöä säännöllisesti ohjeiden avulla.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

821

Henkilöstön hyvinvointi on Empowerille voimavara ja painopiste työky-kyä lisäävissä hankkeissa on vuosi vuodelta siirtynyt reaktiivisesta sairaudenhoidosta proaktiiviseen ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä on tuottanut hyvää tulosta, sillä 58 prosenttia empowerilai-sista oli terveenä läpi vuoden ilman yhtään sairauspoissaoloa ja sairauspoissaoloprosenttimme oli myös yleisesti ottaen alhainen ollen 3,1 prosenttia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja oireista johtuvien poissaolojen hallinta onnistui vuonna 2018 erityisen hyvin kun niistä johtuvat sairauspoissaolot vähenivät peräti 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Omavalmentaja edistää työkykyä Empower lanseerasi yhteistyössä Terveystalon kanssa Omavalmentaja-ohjelman tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähen-tää tuki- ja liikuntaelinoireita. Ohjelmassa työterveyden ammat-tilaiset arvioivat työntekijän terveysperustetta, tavoitetta ja muutosvalmiutta sekä ohjaavat harkintansa mukaan valmennuk-seen työfysioterapeutille sekä ravitsemusterapeutille. Ohjelma on suunnattu fyysisesti vaativaa työtä tekeville henkilöille, jotka voivat vaikuttaa liikunnan lisäämisellä hyvinvointiinsa ja toimin-takykyynsä terveytensä ja työkykynsä edistämiseksi.

Aalto ja Hintsa Performance – Paremman elämän tutkimus Empowerissa Aalto-yliopisto ja Hintsa Performance toteuttavat vuosina 2018–2020 Parempi elämä ja suorityskyky -tutkimushankkeen, jossa tutkitaan, kuinka organisaation johdon hyvinvointi heijastuu itse organisaation hyvinvointiin. Tutkimuksesta vastaavan Hintsa Performancen Juha Äkräsen mukaan tieteellisissä tutkimuksissa on todistettu, että henkilöstön hyvinvointi ja suorituskyky liittyvät vahvasti toisiinsa. Terveet ja onnelliset työntekijät voimaannuttavassa ja kannusta-vassa organisaatiossa voivat yltää huippusuorituksiin ja lisäävät näin myös asiakastyytyväisyyttä.

Empower oli yksi ensimmäisistä tutkimukseen osallistuneista yrityk-sistä ja haki tutkimuksesta työkaluja henkilöstön hyvinvoinnin ymmär-tämiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Laajat vertailutulokset ovat selvillä vasta vuoden 2020 alkussa, mutta jo nyt Empowerin tuloksista selvisi, että organisaatiota johdetaan niin kutsutulla palvelevalla johta-juustyylillä, mikä tukee itseohjautuvia tiimejä. Esihenkilö-alaissuhteet toimivat ja kulttuurissa on vahva osaamisen ilmapiiri, mikä kertoo asiantuntijaorganisaatiosta, jonka osaajat haluavat kehittyä.

6

VAS

TUUL

LISU

USIH

MIS

ET

Hyvinvointi

Johtajuudessa on kysymys ihmisten välittämisestä ja toisaalta mahdollisuudesta tarjota ympäristö, jossa voi tuntea kehittyvänsä ja onnistuvansa.

– Mukaan ohjelmaan valikoitui 30 henkilöä eri liiketoiminnoistamme, kertoo Empowerin HR Business Partner Laura Ahlblad. Vuonna 2018 alkaneen pilottihankkeen tulosten avulla arvioimme, voisiko Omavalmentaja-ohjelmaa laajentaa pysyväksti toimintamalliksi. Aktiivisilta osallistujilta saadun palaut-teen perusteella ohjelmasta on ollut hyötyä ja heillä on ollut hyvä motivaatio muutoksien tekemiseen. Pienet muutokset on palkittu yleisen vireystason parantumisena ja parempana jaksamisena.

– Johtajuudessa on kysymys ihmisten välittämisestä ja toisaalta mahdolli-suudesta tarjota ympäristö, jossa voi tuntea kehittyvänsä ja onnistuvansa. Tutkimus vahvisti tietoa siitä, että henkilöstössämme on paljon kokeneita ja asiantuntevia ihmisiä, joilla on hyvä itseluottamus ja halu vaikuttaa. Energia-alan läpikäydessä parhaillaan merkittävää murrosvaihetta, voimme tarjota asiantuntijoillemme haasteita ja vastuuta, sillä he pääsevät kehittämään tulevaisuuden energiaekosysteemeitä ja ovat avainasemassa energiatehok-kaiden ja ilmastoneutraaleiden ratkaisuiden luomisessa. Kulttuurillemme ominaista on jakaa tietoa ihmisten välillä ja meillä on turvallista haastaa ja kehittyä, kertoo Mika Yletyinen, President, Energy Intelligence.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

822

Ilmasto

Empowerin työ CO2-päästöjen vähentämiseksi tuotti

tulosta vuonna 2018. Työn luonteen vuoksi suuri osa

CO2-päästöistä syntyy liikenteessä, ja siksi Empowerilla

on seurattu erityisesti tuotantoautojen päästökehi-

tystä jo useamman vuoden ajan. Tuotantoautojen

päästötavoite vuodelle 2018 saavutettiin loppuvuonna,

jolloin Empowerin CO2-päästö autoa kohti oli 180g/km.

Empowerin autojen keskimääräinen päästökehitys on viime vuosina jatkanut merkittävää laskuaan ja tavoitteena on jatkaa CO2-päästöjen vähentämistä myös vuonna 2019. CO2-päästötavoite on tulevana vuonna suhteutettu liikevaihtoon ja sitä pyritään laskemaan 10 prosentilla. Lisäksi tavoitteena on päivittää omien kiinteistöjen sekä mahdollisim-man monen vuokrakiinteistön sähkösopimukset uusiutuvista lähteistä tuotettuun CO2-vapaaseen sähköön.

CO2-päästötavoite saavutettiin onnistuneesti Vuonna 2018 Empowerissa oli käytössä lähes 400 tuotantoautoa. Vuoden aikana autokantaa uusittiin ahkerasti ja vanhojen ajoneuvojen tilalle valittiin vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Päästöjen laskuun ovat osaltaan vaikuttaneet autonvalmistajat itse sekä ulkopuolelta tulleet vaatimukset, jotka alentavat uusien automallien päästöjä.

240

235

230

225

220

215

210

205

200

195

6

VAS

TUUL

LISU

USYM

PÄRI

STÖ

Joulukuussa 2018 Empowerin 20-vuotismerkkipäivää juhlistettiin tukemalla henkilöstön valitsemia lahjoituskohteita. Henkilöstön äänestyksessä suosituimpiin lahjoituskohteisiin lukeutui WWF:n ilmastotyö, jonka tukeminen koetaan erityisen tärkeänä ja akuuttina asiana.

WWF:n ilmastotyö pyrkii pysäyttämään ilmastonmuutoksen ja torju-maan sen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle. Päätavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavut-tamiseksi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu täytyy saada pysähtymään ja kääntymään jyrkkään laskuun mahdollisimman pian.

Empowerin henkilöstö kannattaa vankasti ilmastoasioiden ja vastuul-lisuuden näkyvyyttä yhtiön toiminnassa. Lahjoituspäätöksen tekemi-sessä painotettiin, että liiketoimintamme tekeminen tulisi pohjautua vahvasti ympäristön kannalta oleellisten arvojen vaalimiseen. Vuonna 2018 Empowerissa syvennettiin vastuullisuuden ympäristötavoitteita ja kehityöstyö jatkuu myös vuonna 2019.

WWF:n ilmastotyö 20-vuotislahjoituksen kohteena

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

CO2-päästöt/auto/km

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

823

Tehokkaampaa kierrätystä kiertotalousmallin avulla Jätteiden oikeanlainen lajittelu ja kierrätys on luonnollinen osa Empowerin toimintaa. Esimerkiksi Connectivity-liiketoiminnan kaikissa toimipisteissä kerätään työmaalla syntyvää rakennusjätettä ja huoleh-ditaan asiakkaamme Telian puolesta, että jätteen loppukäsittely tapahtuu asianmukaisella tavalla. Syntynyt jäte toimitetaan kierrä-tystä varten Kuusakoskelle, jossa lava tyhjennetään ja jätemäärät raportoidaan lajeittain Empowerille ja Telialle.

Lajittelun tarkoituksena on lisätä jätteiden hyötykäyttöä ja vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja, joita syntyisi jätteiden päätyessä vääriin paikkoihin. Kentältä Kuusakoskelle kerättävään jätteeseen kuuluu sähkö- ja elektroniikkaromu, metallit, puumateriaalit, rakennus- ja kaapelijäte sekä teollisuusakut.

Jätehuollon ulkoiset ja sisäiset vaatimukset toimivat ohjenuorana kierrätyksessä.

– Keskeiset jätehuollon vaatimukset tulevat jätelaista ja -asetuksesta, joiden lisäksi myös Empowerin omat toimin-taohjeet sekä kumppaneidemme laatujärjestelmät ohjaa-vat vastuullisuuden toteutumista. Empowerin keskeisenä toimintaperiaatteena on, että jätettä ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan kaikki toiminnassamme syntynyt jäte pyritään kierrättämään, kertoo Empowerin asiakkuuspääl-likkö Hannu Jaakkola.

6

VAS

TUUL

LISU

US KiertotalousEmpowerilla kiertotalous on tärkeässä osassa kestävän kehityksen tavoit-teiden saavuttamisessa. Vuoden 2018 aikana lanseerattiin Empowerin vastuullisuusohjelma ja tunnistettiin viisi YK:n kestävän kehityksen tavoi-tetta, joita Empower sitoutuu edistämään toiminnassaan.

– Yksi tavoitteista on vastuullisten kuluttamisen varmistaminen, jota seura-taan muun muassa kierrätysprosentilla. Tavoitteemme vuonna 2019 on saavuttaa 80 prosentin kierrätysaste. Jatkamme työtä kiertotalouden saat-tamiseksi osaksi liiketoiminnan prosesseja, ja olemmekin jo onnistuneet esimerkiksi digipohjaisilla tuotteilla, kertoo Empowerin HSE-johtaja Vesa Rapo.

Toimintatapaa tukee kiertotalousmalli, joka perustuu tuotteiden ja raaka- aineiden kokonaisvaltaiseen elinkaariajatteluun. Tavoitteena on pitää mate-riaalit mahdollisimman pitkään kierrossa, jolloin materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

YMPÄ

RIST

Ö

Empowerin keskeisenä toimintaperiaatteena on, että jätettä ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan kaikki toiminnassamme syntynyt jäte pyritään kierrättämään.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

824

7

JOH

TORY

HMÄ

Juha Silvola President, Power-liiketoiminta

Ari Vänttinen Markkinointijohtaja

Heikki Hiltunen Lakiasiainjohtaja ja vt

Henkilöstöjohtaja

Harri Leiviskä Talousjohtaja

Johanna Nurkkala Senior Legal Councel

Johan Fagerström Teknologiajohtaja

Jari Onniselkä Konsernin toimitusjohtaja

Eero Paunonen Kehitysjohtaja

Mikko Vaahersalo President, Connectivity-liiketoiminta ja

President, Smart Industry -liiketoimintaMika Yletyinen President, Energy Intelligence -liiketoiminta

Empower-konsernin johtoryhmä

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

825

TILI

NPÄÄ

TÖS

Empower Oyj Konsernitilinpäätös

2018

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

826

TILI

NPÄÄ

TÖS

Empower Oyj on Empower-konsernin emoyhtiö, joka aloitti toimintansa joulukuussa 2015 konsernin rakennejärjestelyiden yhteydessä. Empower-konserni perustettiin 1998, kun PVO:n verkonrakentamisen ja kunnossapidon toiminnot yhtiöitettiin.

Empower Oyj noudattaa konsernitilinpäätöksessään IFRS-laskentaperiaatteita.

Arvio yhtiön liiketoiminnasta, taloudellisesta asemasta, tuloksesta ja muista liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistäEmpower on kansainvälinen palveluita ja digitaalisia alustoja tuottava yritys, joka rakentaa älykästä yhteiskuntaa.

Liiketoimintamme kattaa voimalaitosten ja tehtaiden kunnossapidon, ener-giamarkkinatoimintojen toteuttamisen sekä älykkäiden sähköverkkojen ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisen ja ylläpidon. Kehitämme digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen pitkäaikaista kokemusta edellä mainituista liike-toiminnoista. Kehitämme myös modulaarisia ohjelmistoja ja tuotamme palveluita energia-alan asiakkaidemme tietovirtojen ja big datan hallintaan. Toimintamme kattaa Pohjoismaat ja Baltian.

Empower-konsernin liikevaihto tilikaudella 2018 kasvoi 3,0 %.

MEUR 2018 2017 MUUTOS %

Suomi 178,0 194,3 -8,4

Viro 35,5 23,2 53,1

Ruotsi 24,0 17,9 34,0

Latvia 13,2 14,0 -6,1

Liettua 2,0 2,8 -26,6

Muu 0,0 -6,8

Konserni 252,7 245,3 3,0

MEUR 2018 2017 MUUTOS %

Power 120,9 111,8 8,1

Connectivity 59,2 47,5 24,5

Smart Industry 47,3 67,8 -30,3

Energy Intelligence 25,2 25,0 1,1

Muu 0,0 -6,8

Konserni 252,7 245,3 3,0

Liikevaihto maittain

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Power, Connectivity ja Energy Intelligence- liiketoimintojen liikevaihdot kasvoi-vat markkinoilla kilpailukyisellä palvelu- ja tuoteportfoliolla. Smart Industry -liiketoiminnassa liikevaihdon lasku johtui yhden asiakkaan ulkoistussopimuk-sen loppumisesta. Konsernin tilauskanta vahvistui edelleen vuoden aikana ja tilauskannan näkymä vuodelle 2019 on suotuisa kattaen tilikauden alussa >80 % vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.

Empowerin käyttökate 8,9 M€ pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna muutamien projektien heikompien katteiden johdosta Connectivity- ja Power-liiketoiminnoissa. Power- ja Connectivity-liiketoimintojen käyttökate oli myös markkinoiden kilpailutilanteen johdosta epäsuotuisa. Connectivity-liiketoiminnan käyttökatteeseen vaikutti myös merkittävien uusien sopimus-ten vaatima nopea toimintojen kasvattaminen. Smart Industry ja Energy Intelligence -liiketoimintojen käyttökatteet olivat hyvällä tasolla. Vuodelle 2019 katenäkymät ovat kaikille liiketoiminta-alueille suotuisammat kuin olivat vuonna 2018.

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018

Liikevaihto maittain ja sektoreittain ilmenee alla olevista taulukoista.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

827

TILI

NPÄÄ

TÖS

Empower-konsernin 2018 tulokseen kirjattiin edelleen -2,6 M€ suuruinen tappio johtuen lopetettujen liiketoimintojen projektien loppuun saattamisesta. Lopetettujen liiketoimintojen tulo- ja menovirrat olivat vähäisiä vuoden 2018 lopussa, joten niiden erillisraportointi lopetettiin tilikauden loppuessa.

Liiketoiminnan alkuvuoden syklisyyden vaikutusten sekä lopetettujen liiketoi-mintojen vaikutukset heikensivät konsernin rahavirtaa tilikaudella 2018, mikä johti yhtiöissä tiukkaan likviditeettitilanteeseen sekä kovenanttirikkomuksiin konsernin rahoitussopimuksissa. Yhtiölle myönnettiin seniorilainarahoitusta 8 M€ toukokuussa. Lisäksi kassavirran systemaattisella tehostusohjelmalla tilikauden aikana kassatilanne saatiin tyydyttävälle tasolle vuoden loppuun mennessä. Empowerin jatkuvan liiketoiminnan vakaa ja kasvava tilauskanta ja tulevaisuuden megatrendien jatkuminen edesauttoivat kassatilanteen tervehdyttämistä kannattavien liiketoimintojen kautta.

MEUR 2018 2017

Liikevaihto 252,7 245,3

Käyttökate 8,9 16,4

Jatkuvat liiketoiminnat, tilikauden tulos -6,8 0,5

Päättyvät liiketoiminnat, tilikauden tulos -2,6 3,2

Tilikauden tulos -9,5 3,6

2018 2017

MUUTOS € 1 000 €1 000 €

% LIIKE- VAIHDOSTA 1 000 €

% LIIKE- VAIHDOSTA

Suomi 6 754 3,8 14 613 7,5 -7 859

Ruotsi -757 -2,1 1 488 6,4 -2 245

Viro 920 3,8 -600 -3,4 1 520

Latvia 1 788 13,6 703 5,0 1 085

Liettua 245 12,0 193 6,9 52

Muu -45

Konserni 8 905 3,5 16 397 6,7 -7 492

2018 2017

MUUTOS € 1 000 €1 000 €

% LIIKE- VAIHDOSTA 1 000 €

% LIIKE- VAIHDOSTA

Power 994 0,8 3 701 3,3 -2 707

Connectivity -1 817 -3,1 1 266 2,7 -3 082

Smart Industry 3 797 8,0 6 479 9,6 -2 682

Energy Intelligence 5 231 20,7 4 989 20,0 243

Muu 699 -38 737

Konserni 8 905 3,5 16 397 6,7 -7 492

Käyttökate liiketoiminta-alueittain

Käyttökate maittain

Käyttökate maittain ja liiketoiminta-alueittain ilmenee alla olevista taulukoista:

Konsernin keskeiset tulostiedot

Power-liiketoiminnan kasvua tukeva uusiutuvan energian megatrendi jatkui erittäin voimakkaana maailmanlaajuisesti. Erityisesti tuulivoiman välillisen kysynnän lisääntyminen B2B- ja kuluttujasektorilla näkyi selvästi tuuli-voimapuistojen rakennushankkeiden merkittävänä lisääntymisenä. Myös tuulivoiman takaisinmaksuajat ja tuotot ovat ajaneet monien ei uusiutuvien energialähteiden ohi taloudellisessa mielessä. Empower oli johtava toimittaja sekä Suomen että Ruotsin tuulipuistojen rakennusprojekteissa. Yhtiö voitti myös isoja voimansiirtoverkon rakennusprojekteja Ruotsissa. Lisäksi sovimme Suomen ensimmäisen digitaalisen sähköaseman toimittamisesta.

Tietoliikennesektorilla Empower vahvisti asemaansa suurimpana toimijana Suomessa. Asema vahvistui entisestään Empowerin voitettua merkittäviä uusia asiakassopimuksia. Täysin digitalisoitu toimitusprosessi vahvisti laatu-johtajuutta. Empower solmi lisäksi digitaalisia kumppanuuksia esimerkkinä tunnetun avaruusteknologiatoimijan kanssa liittyen AR etähallintaan ja operatiiviseen työhön Empowerilla.

Smart Industry -liiketoiminnan ponnistelut digitaalisen tuotteiden kehittämiseksi tuottivat hyvää tulosta. Yhtiö perusti digitaalisen Smart Factoryn Haminaan. Smart Factoryssä toteutetaan esim. IoT- ja 5G-ratkaisuja. Liiketoiminnan läpi-näkyvyys mahdollistaa informaation käytön läpi koko arvoketjun asiakkaista toimittajiin. Sen kautta tehostamismahdollisuudet ja tuotannon optimoinnin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Lisäksi vanhoille ja uusille asiakkaille tehtiin lukuisia digitaalisia tarjouksia ja pilotteja edelleen vahvistamaan tehtai-den ylläpito- ja palvelutoimintaa. Alueelliset palvelut onnistuivat kasvattamaan liiketoimintaansa poislukien yhden asiakkaan asiakassopimuksen loppuminen.

Energy Intelligence -liiketoiminnan markkinajohtajuus vahvistui Suomessa. Markkina-asema laajeni Pohjoismaissa mm. merkittävällä CIS-toimituksella Ruotsiin ja Norjaan. Enerim-alustan kehitys edistyi odotetusti tuoden useita uusia moduleita asiakkaidemme käyttöön. Empowerin markkinaosuus jatkoi edelleen voimakasta kasvua uusien asiakkuuksien myötä energiayhtiöiden asiakastietojärjestelmätoimituksissa. Energy Intelligence -palveluihin kohdis-tunut kysyntä kasvoi voimakkaasti tilikaudella ja asiakasuskollisuus säilyi erittäin korkealla tasolla.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeenVuoden 2018 aikana Empowerin liiketoiminta kehittyi suotuisasti. Vuoden 2019 aikana toteutuvaa ja pitkäaikaisempaa tilauskantaa kasvatettiin kaikilla liiketoiminta-alueilla. Myös asiakaskunta laajeni ja monipuolistui edelleen. Empowerin asiakastyytyväisyys ja lojaliteetti oli tehtyjen palautetutkimusten perusteella hyvä.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

828

TILI

NPÄÄ

TÖS

Empower on panostanut merkittävästi sekä toiminnallisten prosessien että uuden palvelutarjooman kehittämiseen digitaalisaatiota ja uusia teknisiä inno-vaatioita hyödyntäen. Esimerkkeinä panostuksesta mainittakoon Connectivity-liiketoiminnan laatujohtajuutta tukeva täysin digitalisoitu toimitusprosessi, Smart Factoryn perustaminen Haminaan, kansainvälistä kiinnostusta herät-tänyt turvallisuusratkaisumme EmSafe sekä sähköverkkojen työaikaisten maadoitusten hallintaan kehitetty EmTEM-ratkaisu.

Tutkimus ja tuotekehitysLaadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan sekä tehokkaan palvelukehityk-sen mahdollistamiseksi myös jatkossa, olemme vahvistaneet merkittävästi R&D-organisaatiotamme sekä kehittäneet tietoturvallisen ja luotettavan teknologia-alustan tulevaisuuden asiakastarpeita varten.

Empower-konsernin yhtiöt tekivät tutkimus- ja tuotekehityshankkeita alus-toihinsa mm. energian mittaukseen ja laskutukseen liittyvissä tietojärjestel-mien kehittämisessä sekä tieto- ja sähköverkkojen asennus- ja huoltotöiden työnsuunnittelu- ja ohjausjärjestelmissä. Yhtiö panosti myös voimakkaasti turvallisuutta ja tuotannon tehokkuutta parantaviin digitaalisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin.

Konsernin yhtiöiden tuotekehityskustannukset tilikaudella 2018 olivat 8,7 M€ (-7,9 M€) vastaten 3,4 % (3,2 %) konsernin yhtiöiden liikevaihdosta.

InvestoinnitEmpower-konsernin yhtiöt tekivät tilikaudella ylläpito- ja vuosi-investointeja sekä tietojärjestelmäinvestointeja yhteensä 12,5 M€ (7,5 M€).

Arvio tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan näkymätVuoden 2018 päättyessä konsernin tilauskanta on erittäin hyvä ja usealle tule-valle vuodelle jakautuva. Kannattavuusnäkymät ovat hyvät Smart Industry ja Energy Intelligence -liiketoiminnoissa. Power- ja Connectivity-liiketoimintojen kannattavuuden uskotaan paranevan nykyisestään tehostusohjelmien sekä markkinatilanteen paranemisen myötä. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan maltillisesti laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Arvio riskeistäKonsernin tulokseen vaikuttavat suurimpien asiakassegmenttien toimialaris-kit. Realisoituessaan ne saattavat heikentää Empower-konsernin yhtiöiden palvelujen kysyntää.

Empower-konsernin yhtiöillä on muutamia isoja, vakavaraisia asiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä voi olla huomattava merkitys ko. liiketoiminnan tulokseen.

Materiaali- ja laitehankintojen hintariskiä minimoidaan sopimusteknisesti. Palkkojen, palveluiden ja materiaalien hankintakustannukset voidaan siirtää myyntihintoihin osittain tai viiveellä.

Yrityksellä on isoja projekteja, joissa häiriöt alihankinta- ja materiaaliketjussa ovat mahdollisia esim. laadullisten tai toiminnallisten ongelmien vuoksi.

Omaisuus- ja vastuuvahinkoja vastaan konserniyhtiöillä on vakuutukset.

2018 2017

Henkilöstö keskimäärin

Jatkuvat toiminnot 1 629 1 661

Lopetetut toiminnot 14 22

Palkat ja palkkiot 70 833 73 475

Henkilöstö Konsernin rahoituksen riittävyyteen liittyviä riskejä on käsitelty alla kohdassa ”Toiminnan jatkuvuus (going concern)”, mutta yleisesti ottaen rahoitukseen ja likviditeettiin liittyvät riskit ovat mahdollisia, koska yrityk-sen projektiliiketoiminta vaatii miljoonia euroja pääomaa. Yrityksellä on myös SEK/EUR-valuuttariskiä lähinnä Power-liiketoiminnan projektien SEK-nettopositioiden osalta, joita suojataan säännöllisesti 6–12 kk perspektii-villä, mutta projektien kestäessä jopa yli 3 vuotta täysin aukotonta suojausta ei ole mahdollista eikä taloudellisesti järkevää tehdä. SEK valuuttasuojaus on aloitettu vuonna 2019 ensimmäisellä kvartaalilla.

Toiminnan jatkuvuus (Going concern)Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa 2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.

Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotte-luissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoi-tuksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotteluista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnis-tuvan, joiden seurauksena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

829

TILI

NPÄÄ

TÖS

Yhtiön osakkeetEmoyhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 1 600 000 osaketta jakautuen 1 000 000 A-sarjan äänivaltaiseen osakkeeseen ja 600 000 B-sarjan äänivallatto-maan osakkeeseen. B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksessä tarkemmin mainittu etuoikeus yhtiön osinkoon A-sarjan osakkeisiin nähden.

Oikeudelliset riita-asiatKilpailu- ja kuluttajavirasto teki tytäryhtiö Empower IN Oy:ssä ja konser-nin silloisessa emoyhtiössä TPI Holding Oy:ssa vuonna 2013 tarkastuksen koskien Empower IN Oy:n (ent. Empower Oy) mahdollista osuutta edellisellä vuosikymmenellä kilpailulain vastaiseen toimintaan Suomessa voimajoh-torakentamis- ja suunnitteluliiketoiminnassa. Tarkastus oli käynnistetty Empower IN Oy:n toimesta sen tietoon saatettujen väitteiden vuoksi ja siten Empower-konserniin kuuluvat yhtiöt, mukaan lukien Empower Oyj ovat vapautettuja mahdollisesta seuraamusmaksusta. Markkinaoikeus on 30.3.2016 antamallaan päätöksellä (ei lainvoimainen) hylännyt kilpailu- ja kuluttajavi-raston seuraamusmaksuesityksen vanhentuneena. Viranomainen on valit-tanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli korkein hallinto-oikeus päätyy lainvoimaiseen ratkaisuun, jossa Empower IN Oy (ent. Empower Oy) on syyllistynyt kilpailulain vastaiseen toimintaan, saattaa tästä aiheutua vahingonkorvausvaateita. Käytettävissä olevaan tietoon perustuen yhtiön hallitus ei näe tarvetta varauksen muodostamiselle asiaan liittyen.

Yhtiön johtoEmpower Oyj:n hallitukseen ovat tilikauden aikana kuuluneet:

Varsinaiset jäsenet:

Bo Elisson (puheenjohtaja) Johan Bjurström Rainer Häggblom Matti Manninen Kristofer Runnquist (01.01–29.05.2018) Tommy Wikström (29.05–31.12.2018)

Toimitusjohtaja:

Jari Onniselkä

Tilintarkastajat:

KHT-yhteisö Ernst and Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Anders Svennas

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselleHallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön tilikauden tappio 6 658 830,13 € siirretään taseen voitto- ja tappiotilille eikä osinkoa jaeta.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

830

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

JATKUVAT TOIMINNOT

LIIKEVAIHTO 5A 252 653 245 322

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1 176 575

Valmistus omaan käyttöön 5 063 4 425

Liiketoiminnan muut tuotot 5B 1 076 1 055

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista 657 0

Materiaalit ja palvelut 5C -131 301 -116 524

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 5E -86 706 -87 556

Poistot 5D -6 464 -5 975

Arvonalentumiset 5D -16 -24

Liiketoiminnan muut kulut 5B -33 714 -30 937

Luovutus- ja arvostustappiot lopetetuista toiminnoista 0 0

LIIKEVOITTO 2 425 10 361

Rahoitustuotot 5F 34 13

Rahoituskulut 5F -9 311 -9 444

VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA -6 852 930

Tuloverot 19 -425

Voitto/tappio jatkuvista toiminnoista -6 833 504

Lopetetut toiminnot

Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista 4A -2 640 3 108

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -9 473 3 613

1 000 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi 133 227

Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 133 227

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 338 865

Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 338 865

LAAJA TULOS YHTEENSÄ -9 002 4 704

Voiton/tappion jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -9 653 3 451

Määräysvallattomille omistajille 180 162

Laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -9 182 4 542

Määräysvallattomille omistajille 180 162

Konsernin laaja tuloslaskelma

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

831

TILI

NPÄÄ

TÖS

Konsernitase

1 000 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet 6B 50 504 48 014

Liikearvo 6B 78 263 78 263

Aineelliset hyödykkeet 6A 10 237 6 776

Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä 657 0

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 3 1

Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 6C 1 033 2 876

Laskennallinen verosaaminen 6J 948 1 166

Pitkäaikaiset varat 141 645 137 096

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus 6D 6 739 5 592

Myyntisaamiset ja muut saamiset 6E 24 981 22 157

Tuloverosaaminen 6J 20 10

Rahavarat 6F 3 066 1 763

Lyhytaikaiset varat 34 806 29 522

VARAT 176 451 166 617

1 000 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017

Emoyhtiön omistajat

Osakepääoma 80 80

Uusmerkintä 0 29 012

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 62 450

Muuntoerot 259 -79

Kertyneet voittovarat -100 234 -89 682

Emoyhtiön omistajat -8 433 1 781

Määräysvallattomat omistajat 605 543

OMA PÄÄOMA -7 828 2 323

PITKÄAIKAISET VELAT

Laskennallinen verovelka 6J 5 489 5 784

Pitkäaikaiset korolliset velat 6C 4 857 49 807

Pitkäaikaiset korottomat velat 6C 0 2 090

Pitkäaikaiset varaukset 6G 4 525 5 222

Eläkevelvoitteet 6H 424 570

PITKÄAIKAISET VELAT 15 295 63 473

LYHYTAIKAISET VELAT

Lyhytaikaiset korolliset velat 6C 86 043 27 762

Ostovelat ja muut velat 6I 82 913 72 958

Tuloverovelka 6J 28 100

LYHYTAIKAISET VELAT 168 984 100 820

Velat 184 279 164 294

OMA PÄÄOMA JA VELAT 176 451 166 617

Varat

Oma pääoma ja velat

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

832

TILI

NPÄÄ

TÖS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 € OSAKEPÄÄOMASIJOITETUN VAPAAN OMAN

PÄÄOMAN RAHASTO MUUNTOEROTEDELLISTEN TILIKAUSIEN

VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄMÄÄRÄYSVALLAT-

TOMAT OMISTAJATOMA PÄÄOMA

YHTEENSÄ

OMA PÄÄOMA 1.1.2017 80 62 450 -596 -93 104 -31 170 618 -30 552

Virheen korjaus & uudet standardit 0 0 0 0 0 -61 -61

Oikaistu oma pääoma 80 62 450 -596 -93 104 -31 170 557 -30 613

Laaja tulos

Tilikauden voitto/tappio 0 0 0 3 451 3 451 162 3 613

Muut laajan tuloksen erät: 0 0 0 0 0 0

Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 0 0 0 227 227 0 227

Muuntoerot 0 0 517 348 865 0 865

LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 0 517 4 025 4 542 162 4 704

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako 0 0 0 0 -176 -176

Uusmerkintä 29 012 0 0 0 29 012 0 29 012

LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ 29 012 0 0 0 29 012 -176 28 836

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset

Muutokset, jotka johtivat määräysvallan muutokseen 0 0 0 -604 -604 0 -604

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2017 29 092 62 450 -79 -89 682 1 780 543 2 323

OMA PÄÄOMA 1.1.2018 29 092 62 450 -79 -89 682 1 780 543 2 323

Virheen korjaus & uudet standardit 0 0 0 -1 026 -1 026 0 -1 026

Oikaistu oma pääoma 29 092 62 450 -79 -90 709 754 543 1 296

Laaja tulos 0 0 0 0 0 0 0

Tilikauden voitto/tappio 0 0 0 -9 653 -9 653 180 -9 473

Muut laajan tuloksen erät: 0 0 0 0 0 0 0

Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 0 0 0 133 133 0 133

Muuntoerot 0 0 338 0 338 0 338

LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 0 338 -9 520 -9 182 180 -9 002

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako 0 0 0 0 0 -115 -115

Siirrot erien välillä -29 012 29 012 0 0 0 0 0

Muut muutokset 0 0 0 -5 -5 -2 -7

LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ -29 012 29 012 0 -5 -5 -117 -123

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2018 80 91 462 259 -100 234 -8 434 606 -7 828

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

833

TILI

NPÄÄ

TÖS

Liiketoiminnan rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -9 472 939,66 3 612 570,94

Poistot ja arvonalentumiset 6 492 810,34 6 085 685,06

Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot -282 888,39 -271 277,53

Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien tuloksista -657 107,56 0,00

Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -14 360,06 -16 637,56

Rahoitustuotot ja -kulut 9 521 723,72 17 110 278,31

Tuloverot -96 343,19 -160 815,76

Muut oikaisut, lopetetut toiminnot Ruotsin yhtiöt -15 768 139,10

Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden lisäys / vähennys -1 146 532,08 3 176 846,14

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys / vähennys -2 002 902,05 -3 810 246,78

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys / vähennys 6 747 145,45 5 791 262,51

Varausten muutos -1 453 363,10 -1 360 168,70

Maksetut korot liiketoiminnasta -5 240 687,85 -7 489 364,69

Saadut osingot liiketoiminnasta 4 762,16 118,56

Saadut korot liiketoiminnasta 119 927,70 16 095,42

Muut rahoituserät liiketoiminnasta -1 302 000,06 -1 228 757,47

Maksetut verot liiketoiminnasta -118 022,00 -150 501,00

Myönnetyt lainat -130 000,00

Lainasaamisten takaisinmaksut 40 000,00

Liiketoiminnan rahavirta 1 099 223,38 5 446 948,32

Investointien rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -7 733 556,02 -6 988 812,17

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 317 117,69 686 049,74

Myydyt tytäryhtiöosakkeet 6 591,36

Investoinnit muihin sijoituksiin -1 250,00 0,00

Luovutustulot muista sijoituksista -5 207,09

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -7 417 689,34 -6 301 378,16

Rahoituksen rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Lyhytaikaisten lainojen nostot 8 673 135,34 0,00

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -279 275,07 -2 490 789,86

Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys 546 256,22 -26 053,91

Pitkäaikaisten lainojen nostot 669 585,76 2 872 285,72

Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -745 162,26 -222 927,36

Osamaksuvelkojen takaisinmaksut -1 063 117,24

Maksetut osingot -175 440,40 -176 184,32

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 7 625 982,35 -43 669,73

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 307 516,39 -898 099,57

Rahavarat, avaava tase 1 763 422,42 3 220 658,01

Rahavarojen muutos 1 307 516,39 -898 100,29

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -4 856,85 -17 177,78

Rahavarat, lopetettu tytäryhtiö -541 957,72

Rahavarat 3 066 081,93 1 763 422,42

Konsolidoitu rahavirtalaskelma Tunnusluvut

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2018 IFRS

€ 0002017 IFRS

€ 000

Liikevaihto 252 653 245 322

Käyttökate 8 905 16 360

Käyttökateprosentti, % 3,5 % 6,7 %

Liikevoitto 2 425 10 361

Liikevoittoprosentti, % 1,0 % 4,2 %

Tulos ennen veroja -6 852 930

% liikevaihdosta -2,7 % 0,4 %

Katsauskauden voitto/tappio -9 473 3 613

% liikevaihdosta -3,7 % 1,5 %

TaseTaseen loppusumma 176 451 166 617

Korollinen nettovelka -87 834 -75 806

Tunnuslukuja ja muita tietojaHenkilöstö keskimäärin

Jatkuvat toiminnot 1 629 1 661

Lopetetut toiminnot 14 22

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Korolliset velat - rahavarat

Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo

Korollinen nettovelka

Henkilöstö keskimäärin

Käyttökate

Tunnuslukujen laskentakaavat:

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

834

TILI

NPÄÄ

TÖS

Konserniliitetietojen sisällysluettelo

Osa 1: Perustiedot konsernista

1A. Perustiedot konsernista

Osa 2: Laadintaperiaatteet2A. Laadintaperiaatteet

2B. IFRS-standardit, jotka on julkaistu mutta ei vielä käyttöönotettu

2C. Konsolidointiperiaatteet ja osittain omistettujen tytäryritysten taloudelliset tiedot

Osa 3: Rahoitusinstrumenttien riskienhallinnon tavoitteet ja politiikka

3A.1. Markkinariski

3A.2. Korkoriski

3A.3. Valuuttakurssiriski

3A.4. Likviditeettiriski

3A.5. Pääoman hallinta

Osa 4: Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen

4A. Lopetetut toiminnot

4B. Konserniliikearvo ja aineettomat hyödykkeet

4C. Lähipiiriliitetiedot

4D. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Osa 5: Laajan tuloslaskelman liitetiedot

5A. Tuotot

5B. Liiketoiminnan mutu tuotot ja kulut

5C. Materiaalit ja palvelut

5D. Poistot ja arvonalentumiset

5E. Henkilöstökulut

5F. Rahoitustuotot ja -kulut

5G. Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Osa 6: Konsernitaseen liitetiedot

6A. Aineelliset hyödykkeet

6B. Aineettomat hyödykkeet

6C. Rahoitustuotot ja -kulut

6D. Vaihto-omaisuus

6E. Myyntisaamiset ja muut saamiset

6F. Käteisvarat

6G. Varaukset

6H. Eläkevastuut

6I. Ostovelat ja muut velat

6J. Tuloverot

Osa 7: Vastuut ja vakuudet7A. Leasing-vastuut

7B. Takuut

7C. Ehdolliset velat

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

835

TILI

NPÄÄ

TÖS

OSA 1: Perustiedot konsernista1A Perustiedot konsernista Empower Oyj (”Yhtiö”) harjoittaa tytäryhtiöidensä (yhdessä ”Konserni”) kautta palveluliiketoimintaa Power-, Connectivity-, Energy Intelligence- ja Smart Industry palvelusektoreilla Suomessa ja Baltian maissa sekä pienemmässä mittakaavassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Konsernin emoyhtiön Empower Oyj:n liiketoiminta koostuu konsernille tarjottavista hallinnollisista ja taloudellisista palveluista. Tietoja konserniyhtiöistä on konsolidointiperi-aatteita käsittelevässä kohdassa. Tietoja Konsernin muista lähipiirisuhteista on liitetiedossa 4C.

Konsernin emoyhtiö Empower Oyj on Suomen lakien nojalla perustettu osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 9–11, 00380 Helsinki.

Yhtiön hallitus hyväksyi 25.6.2019 pitämässään kokouksessa julkaistavaksi Empower Oyj:n konsernitilinpäätöksen 31.12.2018 päättyvältä tilikaudelta. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tilinpäätöksen julkaisemisen jälkeen pidettävässä vuosiko-kouksessa. Kopio konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön pääkonttorista osoitteesta Valimotie 9–11, 00380 Helsinki.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

836

TILI

NPÄÄ

TÖS

OSA 2: Laadinta- periaatteet

2A LaadintaperiaatteetKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja 31.12.2018 voimassa olevien IAS- ja IFRS-standardien sekä SIC- ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla ja tulkinnoilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovelletta-vaksi hyväksyttyjä standardeja ja tulkintoja.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina (1 000) euroina, ellei toisin ole mainittu, ja yksittäiset luvut ja yksittäisten lukujen yhteenlasketut summat on pyöristetty. Tästä johtuen voi esiintyä pyöristämisestä johtuvia eroja. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäiseen hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kulutyyppien mukaan tuloslaskelma- ja tasemuodossa. Lisäksi mikäli raportoitavaan kauteen tehdään jälkikäteen muutoksia liittyen kirjanpidon periaatteisiin, oikaisuihin tai uudelleenluokitteluun, joilla on vaiku-tusta konsernin lukuihin, konserni tulee esittämään tarvittavan informaation yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Empower Oyj:n ja kaikki tilikauden lopussa sen määräysvallassa olevat yhtiöt eli tytäryhtiöt. Määräysvalta saavutetaan, kun Konserni olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuot-toon sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta

koskevaa valtaansa. Tarkemmin sanottuna Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa vain ja ainoastaan silloin, jos

• Konsernilla on valtaa sijoituskohteeseen (eli olemassa olevat oikeudet, joilla se pystyy kyseisellä hetkellä ohjaamaan sijoituskohteen asiaan-kuuluvia toimia)

• Konserni altistuu muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon olemalla osallisena sijoituskohteessa

• Konserni pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja siten vaikuttamaan sen tuottoon.

Yleisesti ottaen oletuksena on, että enemmistö äänivallasta johtaa määräys-valtaan. Tämän oletuksen tueksi ja silloin, kun Konsernilla ei ole enemmistöä sijoituskohteen äänivallasta tai vastaavista oikeuksista, Konserni ottaa huomioon kaikki olennaiset tiedot ja olosuhteet arvioidessaan, onko sillä määräysvalta sijoituskohteessa, mukaan lukien

• sopimusjärjestely(t) muiden sijoituskohteen äänioikeuden haltijoiden kanssa

• muista sopimusjärjestelyistä syntyvät oikeudet• Konsernin äänioikeudet ja potentiaaliset äänioikeudet.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy Konsernille, ja luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään luovu-tuspäivään saakka. Konserni uudelleenarvioi määräysvaltansa sijoituskoh-teessa, jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että yhdessä tai useammassa määräysvallan kolmesta elementistä on tapahtunut muutoksia. Hankitun tai luovutetun tytäryhtiön varat, velat, tulot ja kulut kauden aikana sisällytetään konsernitilinpäätökseen alkaen päivästä, jona Konserni saavuttaa määräys-vallan, aina siihen asti, kunnes Konsernin määräysvalta tytäryhtiössä päättyy.

Osakkuusyhtiöt ovat tahoja, joissa Konsernilla on merkittävä vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Yleensä niihin liittyy osakeomistus, joka antaa 20–50 prosentin äänimäärän. Sijoitukset osakkuusyhtiöissä on otettu huomioon konsernitilinpäätöksessä soveltamalla pääomaosuusmenetelmää ja vähen-tämällä mahdolliset arvonalentumistappiot. Sijoitukset osakkuusyhtiöissä kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä. Hankintameno määritetään

transaktion toteutumisajankohtana suoritettujen varojen, annettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien tai syntyneiden tai oletettujen velkojen käyvän arvon mukaan niin, että siihen lisätään hankinnasta välittömästi johtuvat kustannukset. Osakkuusyhtiöiden liikearvo edustaa osakkuusyhtiön hankintamenon osaa, joka ylittää Konsernin osuuden osakkuusyhtiön yksi-löitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, ja se sisältyy sijoitusten kirjanpitoarvoon.

Sovellettaessa pääomaosuusmenetelmää Konsernin osuus osakkuusyh-tiöidensä hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista kirjataan tulosvai-kutteisesti, ja sen osuus hankinnan jälkeisestä muusta laajasta tuloksesta kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nämä hankinnan jälkeiset siirrot ja jaot osakkuusyhtiöiltä oikaistaan suhteessa sijoituksen kirjanpitoarvoon. Kun Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyhtiöstä, mukaan lukien kaikki muut vakuudettomat pitkä-aikaiset saamiset, Konserni ei kirjaa osuuttaan ylittäviä tappioita, ellei sillä ole velvoitteita tai ellei se ole tehnyt maksusuorituksia osakkuusyhtiön puolesta.

Voitto tai tappio sekä kaikki muut laajan tuloksen erät kohdistetaan Konsernin emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Tarvittavat oikaisut tehdään tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin, jotta niiden tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia Konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kanssa.

Jos Konserni menettää määräysvallan tytäryhtiössä, se kirjaa tytäryhtiön varat (mukaan lukien liikearvo), velat, määräysvallattomien omistajien osuu-den ja muut pääomaerät pois taseesta, kun taas mahdolliset syntyneet voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kaikki jäljellä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Sellainen muutos tytäryhtiön omistusosuudessa, joka ei johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevana liiketoimena.

Konsernin sisäiset liiketoimet, saamiset ja velat eliminoidaan kokonaan konsolidoinnin yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään erikseen nettovoitosta ja erillisenä pääomaeränä.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

837

TILI

NPÄÄ

TÖS

Yhteenveto muista merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista

Luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin

Konserni luokittelee varat ja velat taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin. Vara luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun

• sen odotetaan tulevan realisoiduksi tai se on tarkoitettu myytäväksi tai kulutettavaksi yrityksen tavanomaisen toimintasyklin aikana

• sitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa• sen odotetaan tulevan realisoiduksi kahdentoista kuukauden sisällä

raportointikauden päättymisestä tai• se kuuluu rahavaroihin, paitsi jos se ei rajoituksista johtuen ole

vaihdettavissa tai käytettävissä velan maksamiseen vähintään kahden-toista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Kaikki muut varat luokitellaan pitkäaikaisiksi.

Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun• sen odotetaan tulevan suoritetuksi yrityksen tavanomaisen toiminta-

syklin aikana• sitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa• se erääntyy maksettavaksi kahdentoista kuukauden sisällä raportointi-

kauden päättymisestä tai• ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksamista vähintään kahden-

toista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Konserni luokittelee kaikki muut velat pitkäaikaisiksi. Laskennalliset verosaa-miset ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan sinä valuut-tana, joka on kunkin yhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta ja Konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Konsernin yksiköt kirjaavat ulkomaan rahan määräiset tapahtumat alun perin käyttäen yksikön toimintavaluutan avistakursseja päivänä, jona liiketoimi täytti kirjausedellytykset.

Kunkin raportointikauden lopussa ulkomaan rahan määräiset erät muun-netaan käyttäen kauden päätöspäivän kurssia. Ei-monetaariset erät, joiden taseeseen merkittävä määrä perustuu ulkomaan rahan määräiseen alkupe-räiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen transaktiopäivän kurssia, ja ei-monetaariset erät, joiden taseeseen merkittävä määrä perustuu ulkomaan rahan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja.

Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai monetaa-risten erien muuntamisesta käyttäen eri kurssia kuin millä erät muunnettiin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tilikauden aikana tai edellisessä tilin-päätöksessä, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot kirjataan asiaankuuluviin eriin tuloslaskelmassa.

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja rahavirtalaskelmat muunnetaan euroiksi kunkin kuukauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiöstä osittain luovutaan tai se myydään, omaan pääomaan kirja-tut muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tuottojen kirjaaminen

Konserni on kirjannut tuotot IFRS 15 -standardin mukaisesti 1.1.2017 alkaneesta raportointikaudesta lähtien.

Konserni kirjaa tuoton, kun (tai sitä mukaan kuin) yksikkö täyttää suoritevel-voitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun (tai sitä mukaan kuin) asiakas saa siihen määräysvallan. Kunkin yksilöidyn suoritevelvoitteen osalta Konserni määrittää sopimuksen syntymisajankohtana, täyttääkö se suoritevelvoitteen ajan kuluessa vai

yhtenä ajankohtana. Jos Konserni ei täytä suoritevelvoitetta ajan kuluessa, suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana.

Ajan kuluessa täytettävät suoritevelvoitteet

Konserni siirtää tavaraa tai palvelua koskevan määräysvallan ajan kuluessa ja näin ollen täyttää suoritevelvoitteen ja kirjaa tuoton ajan kuluessa, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

(a) Asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa yksikön suoritteesta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin yksikkö tuottaa suoritetta.

(b) Konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää (esimerkiksi keskeneräinen tuotanto), joka on asiakkaan määräysvallassa, kun se syntyy tai sitä parannetaan.

(c) Konsernin suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolle Konsernilla olisi vaih-toehtoista käyttöä, ja Konsernilla on täytäntöön pantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Kustakin ajan kuluessa täytettävästä suoritevelvoitteesta Konsernin on kirjattava tuotot ajan kuluessa määrittämällä kyseisen suoritevelvoitteen täyttämisaste. Täyttämisastetta määritettäessä on tavoitteena kuvata Konsernin suoritetta asiakkaalle luvattuja tuotteita tai palveluja koskevan määräysvallan siirtämisessä.

Konserni määrittää täyttämisasteen toteutuneiden kustannusten osuutena projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kustannusarviot edellyttävät arvi-ota projektin lopullisesta tuloksesta, ja todellinen lopputulos voi poiketa arviosta.

Jos projektin lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti kuin projektin toteutuneita kustannuksia on toden-näköisesti kerrytettävissä ja projektin kustannukset kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Projektista odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

838

TILI

NPÄÄ

TÖS

Yhtenä ajankohtana täytettävät suoritevelvoitteet

Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, Konserni täyttää suoritevel-voitteen yhtenä ajankohtana. Määrittääkseen ajankohdan, jona asiakas saa määräysvallan luvattuun omaisuuserään ja Konserni täyttää suoritevelvoit-teen, Konsernin on otettava huomioon määräysvaltaa koskevat vaatimukset. Lisäksi Konserni ottaa huomioon määräysvallan siirtymistä osoittavat tekijät, joita ovat muun muassa seuraavat seikat:

(a) Konsernilla on olemassa oleva oikeus saada omaisuuserästä maksu.

(b) Asiakkaalla on laillinen omistusoikeus omaisuuserään.

(c) Konserni on siirtänyt omaisuuserän fyysisen hallinnan asiakkaalle.

(d) Omaisuuserän omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat asiakkaalla.

(e) Asiakas on hyväksynyt omaisuuserän.

Merkittävät tulovirrat ja tuottojen kirjaaminen:

• Pitkäaikainen kunnossapitopalvelu: Pitkäaikaisessa kunnossapitopal-velusopimuksessa Konserni tarjoaa kunnossapitopalveluja asiakkaalle asiakkaan toimipisteessä.

- Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaamiskriteeri (a) täyt-tyy, sillä asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin Empower toimittaa palveluja asiakkaalle.

• Puitesopimukset, joihin liittyy yksittäisiä ostotilauksia: Konsernin puiteso-pimusten nojalla tarjoamat palvelut ovat palveluja, joissa Konserni luo omaisuuserän tai parantaa omaisuuserää, joka on asiakkaan määräys-vallassa, kun Konserni tarjoaa palveluja.

- Tällaisia omaisuuseriä ovat muun muassa asiakkaan tieto- ja sähkö-verkot. Konserni tarjoaa sekä verkkojen uusimiseen että ylläpitoon liittyviä palveluja. Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaa-miskriteeri (b) täyttyy.

• Avaimet käteen -projektit: Avaimet käteen -projekteissa Konserni lupaa toimittaa asiakkaalle toimintoihin liittyvän omaisuuserän, joka räätälöi-dään kyseiselle asiakkaalle. Konsernin suoritteesta ei synny omaisuu-serää, jolle Konsernilla olisi vaihtoehtoista käyttöä. Toimialan yleiset ehdot (YSE) varmistavat sen, että Konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaamiskriteeri (c) täyttyy.

Lopetetut liiketoiminnot

Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät emoyh-tiön osakkeenomistajille jaettaviksi, jos niiden kirjanpitoarvot ovat pääosin kerry-tettävissä omaisuuserän myynnistä sen sijaan että ne kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tällaiset myytävissä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, josta on vähennetty myymisestä aiheutuvat kustannukset, sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Myynnistä aiheutuvat kustannukset ovat myymisestä suoraan johtuvia lisäkustannuksia, pois lukien rahoituskulut ja tuloverokulut.

Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä sellaisena kuin se on. Myymisen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden tulisi osoittaa, että on epätodennäköistä, että myyntisuunnitelmiin tehtäisiin merkittäviä muutoksia tai myyntipäätös peruutettaisiin. Johdon tulee olla sitoutunut vuoden sisällä luokittelupäivästä odotettuun myymiseen.

Poistoja ei tehdä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin, kun ne on luokiteltu myytävissä olevaksi omaisuuseräksi.

Luovutettavien erien ryhmä katsotaan lopetetuksi toiminnoksi, jos se on osa yksikköä, joka on joko luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka

• edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta

• on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta tai

• on tytäryhtiö, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetetut liiketoiminnot on erotettu jatkuvien liiketoimintojen tuloksista, ja ne esitetään tuloslaskelmassa yhtenä eränä lopetettujen liiketoimintojen voittona tai tappiona verojen jälkeen. Kaikki muut tilinpäätöksen liitetie-dot sisältävät määrät jatkuvista liiketoiminnoista, ellei toisin ole mainittu. Lisätietoja on liitetiedossa 4A.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistäminen arvostetaan käyttäen hankintamenomenetel-mää. Hankintameno määritetään laskemalla yhteen siirrettävät varallisuu-serät, jotka arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintamenossa huomioidaan hankintahetken käypä arvo, sekä mahdollinen luovuttajan määräysvallattomien omistajien osuus. Konserni arvioi jokaisen liiketoiminnon yhdistämisen kohdalla, arvostaako se luovuttajan määräysvallattomien omis-tajien osuuden käyttäen luovuttajan käypää arvoa tai osakkeiden suhteellista osuutta luovuttajan mitattavasta nettovarallisuudesta.

Konsernin hankkiessa liiketoiminnan, arvioidaan siihen liittyvien varojen ja velkojen luokittelu ja kohdistus perustuen sopimusehtoihin, taloudellisiin olosuhteisiin sekä muihin olennaisiin seikkoihin liiketoiminnan hankintahetkellä.

Mahdolliset epävarmuutta sisältävät luovutuksensaajan siirtämät erät arvos-tetaan hankintahetken käypään arvoon. Epävarmuutta sisältävät erät, jotka luokitellaan varoiksi tai veloiksi ja luetaan rahoitusvälineeksi ja jotka kuuluvat IFRS 9 piiriin, arvostetaan käypään arvoon mukaan lukien tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

839

TILI

NPÄÄ

TÖS

Liikearvo

Liikearvo määritetään alun perin hankintamenon perusteella (ja se on luovu-tetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuudeksi kirjatun määrän sekä mahdollisten aiemmin hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen ja vastattaviksi otettujen velkojen määrän ylittävä määrä). Jos hankittujen netto-varojen käypä arvo ylittää luovutetun vastikkeen kokonaismäärän, Konserni arvioi uudelleen, onko se yksilöinyt kaikki hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat oikein, ja tarkastaa hankintapäivänä kirjattujen määrien laskemiseksi käytetyt menetelmät. Jos uudelleenarvioinnin tulos on edelleen se, että hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää luovutetun vastikkeen kokonais-määrän, voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan tulokseen niiden aiheutumishetkellä ja ne sisällytetään hallinnollisiin kuluihin.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintame-noon vähennettynä mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestiä varten liiketoimintojen yhdistämisessä saatu liikearvo kohdistetaan hankinta-ajankohdasta lähtien kullekin Konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jonka odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä, luovutetaanko hankinnan kohteen muita varoja tai velkoja kyseisille yksiköille. Kun liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja osasta kyseisen yksikön liiketoimintaa luovutaan, luovutettavaan toimintoon liittyvä liikearvo sisällytetään liiketoiminnon kirjanpitoarvoon, kun määritetään luopumisesta aiheutuva voitto tai tappio. Näissä olosuhteissa luovutettu liikearvo arvostetaan luovutettavan toiminnon ja rahavirtaa tuottavan yksikön jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, jos ne ovat Konsernin määräysvallassa aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jos niistä odotetaan jatkossa syntyvän taloudellista hyötyä Konsernille. Aineettomat hyödykkeet arvoste-taan alun perin hankintamenoon. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke merkitään taseeseen hankintamenoon, josta on vähennetty kerty-neet poistot ja arvonalentumistappiot. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajal-lisen aineettoman hyödykkeen poistopohja kirjataan kuluksi systemaattisella tavalla hyödykkeen koko taloudelliselle vaikutusajalle. Sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä, pois lukien aktivoidut kehittämismenot, ei aktivoida ja niihin liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti kaudella, jolloin meno

syntyi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika arvioidaan joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Poistot aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja arvonalentuminen arvioidaan aina, kun on aihetta olettaa, että aineettoman hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Taloudelliselta vaikutus-ajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden poistoaika ja -tapa tarkastetaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa. Odotetun taloudellisen vaikutus-ajan muutosten tai hyödykkeeseen liittyvien tulevien taloudellisten hyötyjen käyttämistavan muutosten katsotaan vastaavasti muuttavan poistoaikaa tai -tapaa, ja niitä kohdellaan kirjanpidollisten arvioiden muutoksina. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden poistomeno kirjataan tuloslaskelmaan aineettomien hyödykkeiden tehtävän mukaiseen kuluryhmään.

Konserni on arvioinut seuraavat taloudelliset vaikutusajat kullekin aineetto-man hyödykkeen erälle:

• Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta• Kehittämismenot 3–5 vuotta• Muut pitkäaikaiset menot 5–10 vuotta• Asiakassuhteet 5–20 vuotta

Konserni ottaa tutkimusmenot huomioon niiden syntymishetkellä. Kehityksestä (tai sisäisen projektin kehittämisvaiheesta) syntyvä aineeton hyödyke kirjataan vain ja ainoastaan, jos Konserni voi näyttää kaikki seuraavat seikat toteen:

• aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutet-tavissa niin, että hyödyke on käytettävissä tai myytävissä

• Konsernin tarkoituksena on saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyt-tää sitä tai myydä se, ja Konserni myös pystyy käyttämään hyödykettä tai myymään sen

• Konserni pystyy muun muassa osoittamaan, että aineettoman hyödyk-keen aikaansaamalle tuotokselle tai aineettomalle hyödykkeelle itselleen on olemassa markkinat, tai jos aineetonta hyödykettä tullaan käyt-tämään Konsernin sisällä, Konserni pystyy osoittamaan hyödykkeen taloudellisen hyödyn

• Konsernilla on käytettävissä riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseksi ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseksi tai myymiseksi

• Konserni pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana.

Alkuperäisen omaisuuseräksi kirjaamisen jälkeen kehittämismenot merki-tään taseeseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun kehittäminen on saatettu loppuun ja omaisuuserä on valmiina käytettäväksi. Poistot tehdään hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Kehittämiskauden aikana omai-suuserälle tehdään arvonalentumistesti vuosittain.

Arvonalentuminen

Omaisuuserille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, esimer-kiksi liikearvolle, ei tehdä poistoja, mutta niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain. Lisäksi muiden omaisuuserien arvonalentuminen arvioidaan aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi.

Arvonalentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään sen alimman tason mukaan, jossa on erikseen yksilöitävissä olevia rahavirtoja ja joka on itsenäinen.

IAS 36 määrittää kerrytettävissä olevan rahamäärän omaisuuserän tai raha-virtaa tuottavan yksikön käyväksi arvoksi, josta on vähennetty luovutusmenot, tai sen käyttöarvoksi, sen mukaan kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo on niiden tulevien rahavirtojen nykyarvo, jotka omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön odotetaan tuottavan.

Omaisuuserän arvo on alentunut silloin, kun sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslas-kelmaan. Konserni arvioi kunkin raportointikauden lopussa, onko mitään viitteitä siitä, että omaisuuserälle aiemmilla kausilla kirjattua arvonalen-tumistappiota (liikearvon arvonalentumistappio pois lukien) ei enää ole tai se on pienentynyt. Jos tällaisia viitteitä on, Konserni arvioi kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä kaudella.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

840

TILI

NPÄÄ

TÖS

Aineettomalle hyödykkeelle, jonka taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, on tehtävä arvonalentumi stesti vuosittain vertaamalla sen kirjanpitoarvoa siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään, riippumatta siitä, onko mahdollisesta arvonalentumisesta mitään viitteitä. Liikearvon ja brändin lisäksi Konsernilla ei ole mitään omaisuuseriä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Pitkäaikaiset varat arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Kustannukset, jotka aktivoidaan osana hankintame-noa, sisältävät hankintaan liittyvät muuttuvat kustannukset. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttämällä tasapoistomenetelmää, joka perustuu arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta luovutuksen yhteydessä tai silloin, kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei odoteta saatavan mitään tulevaa taloudellista hyötyä. Kaikki voitot tai tappiot omaisuuserän poiskirjaamisesta (lasketaan nettoluovutus-tulojen ja omaisuuserän kirjanpitoarvon erona) sisällytetään tuloslaskelmaan, kun omaisuuserä on kirjattu pois taseesta.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika on tarkistettava vähintään jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat aikai-semmista arvioista, muutos (tai muutokset) on käsiteltävä kirjanpidollisen arvion muutoksena IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukaisesti.

Omaisuuserien arvioidut taloudelliset vaikutusajat kaikissa konserniyhtiöissä ovat seuraavat:

• Koneet ja laitteet 3–15 vuotta• Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta• Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Julkiset avustukset

Konserni kirjaa julkiset avustukset, kun on kohtuullisen varmaa, että avustus tullaan saamaan (eli esimerkiksi sen jälkeen, kun hyväksyntä on saatu) ja

että yksikkö täyttää avustuksiin liittyvät ehdot. Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti järjestelmällisellä tavalla niillä kausilla, joilla Konserni kirjaa kuluiksi menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan. Tuloihin tai kuluihin liittyvät avustukset esitetään osana voittoa tai tappiota liiketoiminnan muissa tuotoissa muista eristä erillään.

Vuokrasopimukset – Konserni vuokralle ottajana

Sen määrittäminen, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokra-sopimuksen, perustuu järjestelyn tosiasialliseen sisältöön vuokrasopimuksen syntymisajankohtana. Järjestely on vuokrasopimus tai se sisältää vuokra-sopimuksen, jos järjestelyn toteuttaminen riippuu tietyn omaisuuserän (tai -erien) käytöstä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää (tai -eriä), vaikkei omaisuuserää (tai -eriä) olisi erikseen mainittu järjestelyssä.

Vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, jos se siirtää omista-miselle ominaiset riskit ja hyödyt olennaisilta osin. Vuokrasopimus luokitellaan muuksi vuokrasopimukseksi, jos omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät siirry olennaisilta osin.

Rahoitusleasingsopimukset kirjataan varoiksi ja veloiksi taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun omaisuuserän käypä arvo tai vähimmäis-vuokrien nykyarvo sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Molemmat näistä arvoista määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrien nykyarvon laskemisessa käytettävä diskonttokorko on vuokrasopimuksen sisäinen korko, mikäli tämä on käytännössä mahdollista määrittää, ja ellei ole, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa.

Rahoitusleasingilla hankituista omaisuuseristä tehdään poistot joko omai-suuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassa-oloaikana sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi.

Koron osuus rahoituskuluista kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella saman suuruinen korko-prosentti. Muu vuokrasopimus on vuokrasopimus, joka ei ole rahoitusleasin-gsopimus. Muun vuokrasopimuksen vuokrat kirjataan liiketoiminnan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentti on mikä tahansa sopimus, joka synnyttää yhdelle yksi-kölle rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja samalla toiselle yksikölle rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin.

Alkuperäinen kirjaaminen

Konserni tekee myyntisaamisten, ostovelkojen, talletusten, velkojen ja lainojen alkuperäisen kirjaamisen sinä päivänä, jona ne syntyivät. Kaikki muut rahoi-tusinstrumentit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona Konsernista tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli.

Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvarat tai -velat, lukuun ottamatta myyntisaamisia, arvostetaan käypään arvoon, ja jos kyse on rahoitusvaroista tai -veloista, joita ei arvosteta käypään hintaan tulosvaikutteisesti, käypään arvoon lisätään tai siitä vähennetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myyntisaamiset, joilla ei ole merkittävää rahoituksellista osaa, arvostetaan niiden kauppahintaan.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvaroihin kuuluvat erät hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä kirjattaviin rahoitusvaroihin ja käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• varoja säilytetään liiketoimintamallissa, jonka tarkoituksena on säilyt-tää rahoitusvarat sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi

• rahoitusvarojen sopimusehdot synnyttävät tiettyinä päivinä rahavir-toja, jotka ovat yksinomaan maksuja maksamatta olevalle pääomalle maksettavista pääomasta ja korosta.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

841

TILI

NPÄÄ

TÖS

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• varoja säilytetään liiketoimintamallissa, jonka tarkoituksena on sekä kerätä sopimuksellisia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja.

• rahoitusvarojen sopimusehdot synnyttävät tiettyinä päivinä rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan maksuja maksamatta olevalle pääomalle makset-tavista pääomasta ja korosta.

Rahoitusvarat arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, ellei niitä arvosteta hankintamenoon tai käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä. Kun tehdään alkuperäinen kirjaaminen oman pääoman ehtoiselle instrumentille, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, Konserni voi tehdä peruuttamattoman päätöksen esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään investointikohtaisesti.

Konserni arvioi tavoitteen liiketoimintamallissa, jossa varoja säilytetään salk-kutasolla, koska se heijastaa parhaiten tapaa, jolla liiketoimintaa hoidetaan ja tietoa annetaan johdolle. Tällaisia tietoja ovat:

• salkulle asetetut periaatteet ja tavoitteet ja kyseisten periaatteiden soveltaminen käytännössä, erityisesti jos strategia tähtää sopimuksellis-ten rahavirtojen saamiseen tai rahavirtojen realisoimiseen omaisuuserien myynnin kautta

• se, miten salkun tuotto arvioidaan ja raportoidaan Konsernin johdolle

• riskit, jotka vaikuttavat kyseisessä liiketoimintamallissa säilytettävien rahoitusvarojen tuottoon, ja kyseisten riskien hallintatapa.

Arvioidessaan, ovatko sopimukselliset rahavirrat pelkästään pääoman ja koron maksuja, Konserni ottaa huomioon instrumenttia koskevat sopimu-sehdot. Tähän kuuluu sen arvioiminen, sisältääkö rahoitusvaroihin kuuluva erä sopimusehdon, joka voisi muuttaa sopimuksellisen rahavirran ajoitusta tai määrää niin, että se ei täyttäisi tätä ehtoa.

Kun analysoidaan liiketoimintamallia, jossa rahoitusvaroja säilytetään ja instrumenteista syntyy sopimuksellisia rahavirtoja, Konsernin rahoitusvaroihin kuuluvat seuraavat:

• saamiset (kiinnityksistä)

• myyntisaamiset (laskutetuista tavaroista ja palveluista)

• ennakkomaksut ja siirtosaamiset

• muut rahoitusvarat

• käteisvarat ja muut rahavarat (sisältäen pankkitalletukset) luokitellaan arvostettavaksi hankintamenoon käyttämällä efektiivistä korkoa.

Hankintameno lasketaan ottamalla huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä kulut tai kustannukset, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Efektiivisen koron poisto sisältyy rahoitustuottoihin tuloslaskelmassa.

Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niihin alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi tilanteessa, jossa rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli on muuttunut.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni kirjaa odotettujen luottotappioiden tappiovaraukset seuraaville rahoitusinstrumenteille, joita ei arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon:

• myyntisaamiset

• käteisvarat ja muut rahavarat.

Konserni kirjaa tappiovaraukset määrälle, joka vastaa elinikäisiä odotettuja luottotappioita, paitsi seuraavien osalta, jotka kirjataan 12 kuukauden odotet-tuna luottotappiona:

• velkasijoitukset arvopapereihin, joilla katsotaan olevan matala luottoriski tilinpäätöspäivänä

• muut rahoitusinstrumentit, joiden luottoriski ei ole merkittävästi kasva-nut niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

Myyntisaamisten tappiovaraukset kirjataan aina määrälle, joka vastaa elini-käistä odotettua luottotappiota. Elinikäinen odotettu luottotappio on se odotetun luottotappion osa, joka syntyy kaikista mahdollisista erääntymis-tilanteista rahoitusinstrumentin odotetun elinkaaren aikana.

Myyntisaamisten odotettujen luottotappioiden määrittämiseksi Konserni käyt-tää varausmatriisia. Varausmatriisi perustuu aikaisempiin maksuhäiriötietoihin myyntisaamisten odotetun elinkaaren ajalta, ja se mukautetaan tulevaisuutta koskeviin arvioihin. Jokaisena tilinpäätöspäivänä aiemmat maksuhäiriötiedot päivitetään ja muutokset tulevaisuutta koskeviin arvioihin analysoidaan.

Odotettujen luottotappioiden määrittäminen saataville rahoituslaitoksilta perustuu tappioiden määrään. Konserni on todennut, että saatavilla rahoi-tuslaitoksilta on matala luottoriski tilinpäätöspäivänä, joten niille lasketaan 12 kuukauden odotettu luottotappio. 12 kuukauden odotettu luottotappio on se odotetun luottotappion osa, joka syntyy rahoitusinstrumentin erääntymis-tilanteista, jotka ovat mahdollisia 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä. Odotettujen luottotappioiden tappiovaraukset esitetään taseessa vähennyk-senä varojen bruttokirjanpitoarvosta. Tuloslaskelmassa odotetun luottotap-pion (tai peruutuksen) määrä kirjataan arvonalentumisvoittona tai -tappiona.

Alaskirjaus

Myyntisaamiset ja saamiset rahoituslaitoksilta kirjataan alas joko osittain tai kokonaan, kun ei ole realistista mahdollisuutta, että saatava saataisiin takai-sin. Näin on tavallisesti silloin, kun Konserni toteaa, että vastapuolella ei ole varoja tai tulonlähteitä, jotka muodostaisivat riittävän rahavirran alaskirjauk-sen kohteena olevien määrien takaisinmaksamiseksi. Alaskirjattaviin rahoi-tusvaroihin voidaan kuitenkin kohdistaa täytäntöönpanotoimia, jotta nouda-tetaan Konsernin erääntyneitä määriä koskevia takaisinsaantimenettelyjä.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat, muut rahoitusvelat, saadut ennakot, siirtovelat ja tuloennakot, jotka luokitellaan arvostettavaksi hankintamenoon.

Hankintameno lasketaan ottamalla huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä kulut tai kustannukset, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitus-tulona tai -kuluna velkojen poiskirjaamisen yhteydessä ja efektiivisen koron jaksotusmenettelyssä.

Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

842

TILI

NPÄÄ

TÖS

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat (tai mahdollisesti osa rahoitusvaroja tai osa samankaltaisten rahoitusvarojen ryhmää) kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta (eli poiste-taan Konsernin konsernitaseesta), kun

• oikeudet varoista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet

tai

• Konserni on siirtänyt oikeutensa saada rahavirtaa varoista tai on ottanut itselleen vastuun maksaa saadut rahavirrat kokonaisuudessaan ilman olennaista viivytystä kolmannelle osapuolelle pass through -järjestelyn kautta ja joko (a) Konserni on siirtänyt olennaisesti kaikki omaisuuserään liittyvät riskit ja hyödyt tai (b) Konserni ei ole siirtänyt eikä pidättänyt olennaisesti kaikkia omaisuuserään liittyviä riskejä ja hyötyjä, mutta on siirtänyt omaisuuserää koskevan määräysvallan.

Kun Konserni on siirtänyt oikeutensa saada rahavirtoja omaisuuserästä tai on sopinut pass through -järjestelystä, se arvioi, onko se pidättänyt omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt, ja jos on, missä määrin näin on tehty. Kun Konserni ei ole siirtänyt eikä pidättänyt olennaisesti kaikkia omaisuuserään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä se ole siirtänyt omaisuuserää koskevaa määräysvaltaa, Konserni jatkaa siirretyn omaisuuserän kirjaamista siltä osin, kun sen osal-lisuus jatkuu. Siinä tapauksessa Konserni myös kirjaa siihen liittyvän velan. Siirretty omaisuuserä ja siihen liittyvä velka arvostetaan siltä pohjalta, että arvostus heijastaa Konsernin pidättämiä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Kun yksiköllä säilyvä osallisuus tarkoittaa siirretyn omaisuuserän takaamista, yksiköllä säilyvän osallisuuden laajuus on (i) omaisuuserän arvo tai (ii) saadun vastikkeen enimmäismäärä, jonka yksikkö voisi joutua maksamaan takaisin (”takuumäärä”), sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Kun olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella samalta lainanantajalta olennaisesti erilai-silla ehdoilla otettavalla rahoitusvelalla tai olemassa olevan velan ehtoja muutetaan olennaisesti, tällaista vaihtoa tai muutosta pidetään alkuperäisen velan poiskirjaamisena taseesta ja uuden velan kirjaamisena. Ero kyseisten kirjanpitoarvojen välillä kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja konsernitaseessa esitetään nettomäärä, jos yksiköllä on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja yksikkö aikoo joko toteuttaa suorituksen nettomääräisesti tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

Konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Sen takia johdannai-sinstrumenttien käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit, kuten johdannaiset, ja rahoitusinstru-mentteihin kuulumattomat käypään arvoon kunakin tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on arvo, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä asianmukaisessa transaktiossa pääasiallisilla markkinoilla arvonmääritysajankohtana nykyisissä markkinaolosuhteissa (eli exit-hinta) riippumatta siitä, onko kyseinen hinta suoraan havainnoitavissa vai arvioi-daanko se toisella arvostusmenetelmällä. Konserni määrittää varan tai velan käyvän arvon käyttämällä oletuksia, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan varan tai velan.

Konserni käyttää arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat tilanteeseen ja joiden osalta on saatavilla riittävästi tietoa käyvän arvon määrittämiseksi, jotta voidaan maksimoida havainnoitavissa olevien syöttötietojen käyttäminen ja minimoida muiden kuin havainnoitavissa olevien tietojen käyttäminen.

Kaikki varat ja velat, joille määritetään tai annetaan tilinpäätöksessä käypä arvo, luokitellaan käyttämällä käypien arvojen hierarkiaa. Hierarkia perustuu alimmalla tasolla oleviin syöttötietoihin, jotka ovat merkittäviä käyvän arvon määrittämiselle kokonaisuudessaan. Konserni on luokitellut varat ja velat kolmeen käyvän arvon hierarkiatasoon seuraavalla tavalla:

• TASO 1 Syöttötiedot: Noteeratut (oikaisemattomat) hinnat aktiivisilla markki-noilla. Instrumentit: Ei varoja eikä velkoja.

• TASO 2 Syöttötiedot: Havainnoitavissa olevat syöttötiedot, muut kuin tason 1 noteeratut hinnat. Vahvistus käyvästä arvosta saadaan vuosittain pankista. Instrumentit: Korkoswapit.

• TASO 3 Syöttötiedot: Muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot.Instrumentit: Ei varoja eikä velkoja.

Niiden varojen ja velkojen osalta, jotka on tilinpäätöksessä toistuvasti kirjattu käypään arvoon, Konserni määrittää, onko tapahtunut siirtymiä hierarkiataso-jen välillä, arvioimalla luokittelun uudelleen kunkin raportointikauden lopussa (luokittelu perustuu alimman tason syöttötietoihin, jotka ovat merkittäviä käyvän arvon määrittämiselle kokonaisuudessaan).

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaukset kirjataan silloin, kun Konsernilla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä sisältävien resurssien siirtymistä pois Konsernista, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä kirjataan parhaana arviona menoista, jotka syntyvät siitä, että olemassa oleva velvoite täyttyy tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksia alennetaan käyttämällä voimassa olevaa ennen veroja määritettyä prosenttia, joka heijastaa asianmukaisilta osin velkaan liittyviä riskejä. Jos käytetään diskonttausta, varauksen kasvu ajan kulumisen takia kirjataan rahoituskuluksi.

Takuuvaraus kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että projekti johtaa myyntisopimuksessa sovittuihin korjauksiin.

Varaus tappiollisesta sopimuksesta kirjataan, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen kustannukset ylittävät saadut hyödyt.

Oikeudenkäyntikuluja koskeva varaus kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että meneillään olevista oikeudenkäynneistä syntyy oikeudenkäyntikuluja.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

843

TILI

NPÄÄ

TÖS

Henkilöstöön liittyvä varaus kirjataan, kun jo tehtyihin uudelleenjärjestelyihin liittyy vielä joitakin kustannuksia.

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yksikön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä sisältävien resurssien siirtymistä pois yksiköistä, tai koska velvoitteen määrää ei voi määrittää riittävän luotet-tavasti. Tietoa ehdollisista veloista löytyy liitetiedoista.

Vaihto-omaisuus

Konserni arvostaa vaihto-omaisuutensa hankintamenoon tai nettorealisoin-tiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Nämä menot koostuvat palvelun tuottavan henkilöstön, työnjohto mukaan luettuna, työsuorituksesta johtuvista menoista ja muista henkilöstöön liittyvistä menoista sekä kohdis-tettavissa olevista yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomai-sessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvaksi arvioidut menot.

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Mandatum Lifessä ja OP-Henkivakuutuksessa. Tämä edellyttää maksujen suorittamista erikseen hallinnoituun rahastoon.

Uudelleenarvioinnit, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi taseeseen ja edellisten kausien voittoon/tappioon tehdään vastaava kredit- tai debet-kirjaus muiden laajan tuloksen erien kautta sinä kautena, kun uudelleenarvioinnit tehdään. Uudelleenarviointeja ei siirretä tulosvaikutteisiksi myöhemmillä tilikausilla.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset kirjataan tulosvaikuttei-sesti käyttäen aiempaa seuraavista päivämääristä:

• suunnitelman muuttamisen tai supistamisen päivä

• päivä, jona Konserni kirjaa asiaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset.

Nettokorko lasketaan soveltamalla diskonttokorkoa etuuspohjaisesta järjes-telystä johtuvaan nettovelkaan tai -varaan. Konserni kirjaa seuraavat etuus-pohjaisesta järjestelystä johtuvan nettomääräisen velvoitteen muutokset konsernituloslaskelman myyntikustannuksiin, hallintokustannuksiin ja myynti- ja jakelukustannuksiin (toimintokohtaisesti):

• työsuoritukseen perustuvat menot, jotka kattavat kauden työsuorituk-seen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, supistamisesta johtuvat voitot ja tappiot sekä muut kuin rutiininomaiset suoritukset

• nettokorkomenot tai -tulot.

Konsernin etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvät velvoitteet ja niihin liittyvät työsuoritukseen perustuvat menot on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisiin eläkejärjes-telyihin liittyvä velvoite on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän arvo, josta vähennetään järjestelyn varojen käypä arvo. Diskonttokorko on määri-tetty käyttämällä iBoxx Corporate -indeksiä. Etuuteen liittyvän velvoitteen arvioitu kesto on otettu huomioon. Markkinapohjaiset inflaatio-odotukset on määritetty käyttämällä inflaatioon sidottuja swappeja.

Verot

Konsernin tuloverokuluihin sisältyvät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat verotettavaan tuloon ja laskennallisten verojen muutoksiin. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi niiden erien osalta, jotka kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin, kun verovaikutus vastaavasti kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tuloverokulut perustuvat kussakin maassa voimassa olevaan verokantaan. Verojen oikaisut aiemmilta kausilta sisältyvät verokuluihin.

Konserni kirjaa laskennallisen verovelan kaikista verotettavista väliaikaisista eroista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen tai velkojen alkuperäisestä

kirjaamisesta liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei toteuttamishetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan voittoon.

Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen kaikista verotuksessa vähen-nyskelpoisista väliaikaisista eroista, kunhan on todennäköistä, että käytet-tävissä on verotettavaa voittoa, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Näin toimitaan lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen syntyy omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei toteuttamishetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan voittoon (verotukselliseen tappioon). Konserni on ottanut verotettavan voiton lähteitä koskevat verolainsäädännön rajoitukset huomioon arvioidessaan mahdollista tulevaa verotettavaa voittoa, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennallinen tulovero määritetään käyttämällä verokantoja, jotka on otettu käyttöön tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun vastaavat laskennalliset tuloverosaamiset realisoituvat tai laskennalliset tuloverovelat maksetaan.

Kulut ja varat kirjataan ilman arvonlisäveroa, paitsi

• kun omaisuuserän tai palvelujen ostosta aiheutunut arvonlisävero ei ole perittävissä veroviranomaiselta, jolloin arvonlisävero kirjataan joko osana omaisuuserän hankintamenoa tai osana kustannuserää

• kun saamiset ja velat on ilmoitettu niin, että arvonlisävero sisältyy summaan.

Arvonlisäveron nettomäärä, joka on perittävissä veroviranomaiselta tai maksettava sille, sisältyy osana taseen saamisiin tai velkoihin.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumisvaraus. Konserni on myynyt valtaosan (95 %) myyntisaamisistaan rahoituslaitoksille, ja IFRS 9:n määritelmien mukaisesti Konserni on siirtänyt olemassa olevat rahavirrat ja oikeutensa rahavirtoihin sekä siirtänyt niihin liittyvät riskit ja hyödyt pankille.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

844

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tärkeät kirjanpidolliset arviot ja päätökset

Konsernin konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää, että johto tekee päätöksiä, arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tulojen, menojen, varojen ja velkojen raportoituihin määriin, niihin liittyvien tietojen antamiseen sekä ehdollisia velkoja koskeviin tietoihin. Epävarmuus näissä oletuksissa ja arvi-oissa voi johtaa tilanteeseen, joka edellyttää olennaista oikaisua varojen tai velkojen kirjanpitoarvoon myöhemmillä tilikausilla. Soveltaessaan Konsernin tilinpäätöskäytäntöjä johto on tehnyt useita arvioita. Arviot, joilla johto on arvioinut olevan merkittävin vaikutus konsernitilinpäätökseen kirjattuihin määriin, on käsitelty niihin liittyvien rahoituserien liitetiedoissa.

Myös keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja muut keskeiset tilinpää-töspäivänä tehtävän arvioinnin epävarmuuslähteet, joilla on merkittävä riski aiheuttaa olennainen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muutos seuraavalla tilikaudella, on kuvattu niihin liittyvien rahoituserien liitetiedoissa. Konserni perusti oletuksensa ja arvionsa konsernitilinpäätöstä laadittaessa saatavilla oleviin parametreihin. Olosuhteet ja tulevaan kehitykseen liittyvät oletukset voivat kuitenkin muuttua markkinamuutosten tai Konsernin määräysvallan ulkopuolella olevien tapahtumien takia. Oletuksia muokataan tällaisten muutosten pohjalta, kun muutokset realisoituvat.

2B. IFRS-standardit, jotka on julkaistu mutta eivät vielä ole käyttöönotettu Muutokset IFRS 10- ja IAS 28 -standardeihin: Varojen myynti tai luovutus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä

Muutokset käsittelevät IFRS 10:n ja IAS 28:n välistä ristiriitaa siitä, miten toimitaan tytäryhtiön määräysvallan menettämisen suhteen, kun tytäryhtiö myydään tai luovutetaan osakkuus- tai yhteisyritykselle. Muutokset selventä-vät sitä, että voitot tai tappiot, jotka syntyvät IFRS 3:ssa määritetyllä tavalla liiketoiminnan muodostavan omaisuuserän myynnistä tai luovutuksesta sijoit-tajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä, kirjataan kokonaisuudessaan. Jos myydään tai luovutetaan omaisuuserä, joka ei muodosta liiketoimintaa,

myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan kuitenkin vain siltä osin kuin ne liittyvät ulkopuolisten sijoittajien osuuteen osakkuus- tai yhteisyrityksestä. IASB on siirtänyt näiden muutosten voimaantuloa toistaiseksi, mutta yksikön, joka alkaa soveltaa näitä muutoksia ennen niiden voimaantuloa, tulee soveltaa niitä tulevaa ennakoiden. Konserni alkaa sovel-taa näitä muutoksia niiden astuttua voimaan.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2017, ja se korvaa standardit ja tulkinnat IAS 17 Vuokrasopimukset, IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen, SIC-15 Muut vuokrasopimukset – kannustimet ja SIC-27 Sellaisten liiketoimien tosiasiallisen sisällön arvioiminen, joihin sisältyvä sopimus on oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimus. IFRS 16 määrittää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle ja esittämiselle ja niihin liittyvien tietojen antamiselle, ja se edellyttää, että vuokralle ottajat raportoivat kaikki vuokrasopimuksensa yhdessä tasekaavamallissa, samalla tavalla kuin rahoitusleasingsopimukset raportoidaan IAS 17:n mukaisesti. Standardiin sisältyy kaksi kirjaamista koskevaa poikkeusta vuokralle ottajan osalta – ”matalan arvon” omaisuuserien vuokrasopimukset (esimerkiksi PC-tietokoneet) ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset (eli vuokrasopimukset, joiden vuokrakausi on enintään 12 kuukautta). Vuokrasopimuksen alkamispäi-vänä vuokralle ottaja kirjaa velvoitteen maksaa vuokraa (eli vuokranmaksu-velvoitteen) ja omaisuuserän, joka vastaa oikeutta käyttää kohteena olevaa omaisuuserää vuokrakaudella (eli käyttöoikeuserän). Vuokralle ottajilla on velvollisuus erikseen kirjata vuokravelvoitteen korkokulut ja käyttöoikeuserän poistokulut. Vuokralle ottajilla on myös velvollisuus uudelleenarvostaa vuok-ravelvoite tietyissä tilanteissa (esimerkiksi vuokrakauden muutos tai tulevien vuokramaksujen muutos, joka johtuu muutoksesta maksujen määrittämisessä käytettävään indeksiin tai korkoon). Vuokralle ottaja kirjaa vuokravelvoit-teen uudelleenarvostuksen määrän yleensä oikaisuna käyttöoikeuserään. IFRS 16 myös edellyttää, että vuokralle ottajat ja vuokralle antajat antavat laajempia tietoja kuin mitä IAS 17 edellyttää. IFRS 16 astuu voimaan kausille, jotka alkavat 1.1.2019 tai sen jälkeen. Säännösten soveltaminen ennen niiden voimaantuloa on sallittua, mutta yksikön on ensin otettava IFRS 15 -standardi käyttöön. Vuokralle ottaja voi valintansa mukaan soveltaa standardia täysin takautuvasti tai osittain takautuvasti. Standardin siirtymäehdot sallivat tiettyjä helpotuksia. Vuonna 2017 Konserni alkoi arvioida IFRS 16:n mahdollisia

vaikutuksia konsernitilinpäätökseen, ja arviointi jatkuu edelleen toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten suhteen. Määräaikaiset vuokrasuhteet ja niihin liittyvät vastuut on esitetty liitetiedossa 19. Empowerin näkemyksen mukaan IFRS 16:n suurin vaikutus koskee vuokrakiinteistöjä, joilla saattaa mahdollisesti olla negatiivinen vaikutus yhtiön taloudellisiin tunnuslukuihin. Empower arvioi näitä mahdollisia vaikutuksia ja niiden suuruutta jatkuvasti. Empower tulee soveltamaan modifioitua retrospektiivistä menetelmää.

2C. Konsolidointiperiaatteet ja osittain omistettujen tytär-yritysten taloudelliset tiedot

1 000 € KOTIMAA 2018 2017

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMASTA PÄÄOMASTA:

Empower 4Wind OÜ Viro 40 % 40 %

Empower Fidelitas UAB Liettua 25 % 25 %

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS TASEESTA:

Empower 4Wind OÜ 502 453

Empower Fidelitas UAB 103 89

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS TULOKSESTA:

Empower 4Wind OÜ 140 135

Empower Fidelitas UAB 40 27

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

845

TILI

NPÄÄ

TÖS

Alla yhteenveto tytäryritysten taloudellisista tiedoista:

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Liikevaihto 3 332 3 105

Liiketoiminnan kulut (2 861) (2 872)

Poistot (65) (29)

Rahoituskulut (0) (7)

Voitto ennen veroja 406 196

Tuloverot (57) (35)

Jatkuvien toimintojen tulos 349 162

Laaja tulos 349 162

Määräysvallattomien osuus 140 40

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Liikevaihto 2 393 2 777

Liiketoiminnan kulut (1 931) (2 584)

Poistot (58) (63)

Rahoituskulut (1) (1)

Voitto ennen veroja 403 129

Tuloverot (66) -20

Jatkuvien toimintojen tulos 337 109

Laaja tulos 337 109

Määräysvallattomien osuus 135 27

Yhteenveto tuloslaskelmasta 2018:

Yhteenveto tuloslaskelmasta 2017:

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Vaihto-omaisuus ja käteiset varat 1 488 744

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja muut pitkäaikaiset varat 103 75

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (331) (396)

Korolliset velat ja laskennalliset verovelat (5) (12)

Oma pääoma 1 256 412

Oman pääoman jakaantuminen:

Emoyhtiön omistajille 754 309

Määräysvallattomien osuus 502 103

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Vaihto-omaisuus ja käteiset varat 1 219 762

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja muut pitkäaikaiset varat 136 84

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (218) (477)

Korolliset velat ja laskennalliset verovelat (5) (12)

Oma pääoma 1 133 357

Oman pääoman jakaantuminen:

Emoyhtiön omistajille 680 268

Määräysvallattomien osuus 453 89

Yhteenveto tasesta 31.12.2018

Yhteenveto tasesta 31.12.2017

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Liiketoiminnan rahavirta 70 154

Investointien rahavirta (31) (18)

Rahoituksen rahavirta (229) (160)

Rahavarojen muutos -190 (24)

1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ

EMPOWER FIDELITAS

Liiketoiminnan rahavirta 499 354

Investointien rahavirta (54) (142)

Rahoituksen rahavirta (279) (175)

Rahavarojen muutos 166 36

Yhteenveto rahavirroista 31.13.2018

Yhteenveto rahavirroista 31.13.2017

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

846

TILI

NPÄÄ

TÖS

OSA 3: Rahoitus- instrumenttien riskienhallinnon tavoitteet ja politiikka

Konserni altistuu markkinariskeille ja likviditeettiriskeille. Luottoriski on vähäi-nen suhteessa asiakaskuntaan ja myyntisaamisten myyntiin.

Konsernin ylimmän johdon tehtävänä on valvoa näiden riskien hallintaa. Konsernin ylimmän johdon tehtävänä on varmistaa, että konsernin rahoitus-riskiaktiviteetteihin sovelletaan asianmukaisia toimintatapoja ja menettelyta-poja ja että taloudelliset riskit tunnistetaan, mitataan ja hallitaan konsernin toimintaperiaatteiden ja riski- tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusriskien hallin-taa koskevat säännöt ja menettelyt tarkistetaan säännöllisesti vastaamaan markkinaolosuhteiden ja konsernin toiminnan muutoksia. Rahoitusriskien hallinta keskittyy minimoimaan rahoitusriskien negatiiviset vaikutukset konsernin tulokseen ja rahavirtaan. Hallitus arvioi ja hyväksyy näiden riskien hallintaa koskevat periaatteet, jotka on esitetty jäljempänä.

Konserni on yksilöinyt seuraavat toiminnan taloudelliset riskit:

• Markkinariski• Korkoriski• Valuuttakurssiriski• Likviditeettiriski

3A.1 MarkkinariskiMarkkinariski on riski, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat raha-virrat vaihtelevat markkinahintojen muutosten vuoksi. Markkinariski käsittää kolme erilaista riskiä: korkoriski, valuuttariski ja muu hintariski, kuten oman pääoman hintariski ja hyödykeriski. Rahoitusinstrumentit, joihin markkinariski vaikuttaa, ovat lainat ja lainat, talletukset, AFS-sijoitukset ja johdannaiset. Konsernin pääasiallinen markkinariski ovat korkoriski, muut edellä mainitut markkinariskit eivät ole olennaisia konsernille.

3A.2 KorkoriskiKorkoriski on riski, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinakorkojen muutosten vuoksi. Konsernin altistuminen mark-kinakorkojen muutosten riskeille liittyy ensisijaisesti konsernin pitkäaikaisiin velkasitoumuksiin vaihtuvilla koroilla. Konsernilla ei ole rahoitusinstrumentteja suojauslaskennassa.

3A.3 ValuuttakurssiriskiValuuttakurssiriski on riski, että käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat valuuttakurssien muutosten vuoksi. Konsernin altistuminen valuuttakurssien muutoksesta johtuvalle riskille liittyy ensisijaisesti konsernin liiketoimintaan (kun liikevaihto tai kulut on määritelty ulkomaan valuutassa) ja konsernin nettosijoituksiin ulkomaisiin tytäryhtiöihin.

Suurin osa konsernin liiketoiminnasta on euroissa. Pohjoismaissa valuutta-kurssiriski on rajallinen, koska tulot ja ostot ovat pääosin samassa valuutassa. Koska valuuttariski on ollut rajoitettu, suojausta ei ole vaadittu. Konsernin valuuttakurssiriski syntyy siitä, että ulkomaisen tytäryhtiön tuloslaskelma ja tase muutetaan konsernin esittämisvaluuttaksi konsernitilinpäätöksessä. Osa

konsernin liikevaihdosta on ruotsalaisesta tytäryhtiöstä, joka toimi muussa valuutassa kuin euroissa (SEK). Power divisioonan liiketoiminta on altis SEK/EUR valuuttakurssin vaihteluille, pääosin koskien Powerin divisioonan SEK valuuttamääräistä asemaa. SEK valuuttamääräiseen asemaan sovelletaan valuuttasuojausta, jonka ajallinen suojauspituus ulottuu 6–12 kuukauden päähän nykyhetkestä. SEK valuuttasuojaus on aloitettu vuonna 2019 ensimmäisellä kvartaalilla. Projektien kesto vaihtelee aina kolmeen vuoteen asti. Projektin täysi-määräinen valuuttasuojaus ei ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa.

3A.4 LikviditeettiriskiLikviditeettiriski on riski, että konsernilla on taloudellisia vaikeuksia täyttääk-seen taloudelliset velvoitteensa. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävän likviditeettireservin ylläpitäminen velkojen täyttämiseksi niiden erääntyessä. Jatkuvan riittävän rahoituksen turvaaminen on keski-tetty konsernin rahoitusosastolle. Riittävä likviditeetin taso varmistetaan tehokkaalla kassanhallinnalla konsernitilejä ja shekkitililimiittejä hyödyntäen. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja talletuksista.

Konserni seuraa tarkasti ennustettuja rahavirtoja. Kassavirtaennusteet valmistellaan viikoittaisella tasolla seuraaviksi 16 viikoksi. Suurimmat epävar-muudet liittyvät projektiliiketoiminnan rahavirtoihin.

Konsernin ruotsalaiset tytäryhtiöt Empower AB ja Empower Industry AB ovat asetettu konkurssiin 29.4.2017. Konsernin emoyhtiö Empower Oyj on jättänyt emoyhtiön takauksia ruotsalaisten tytäryhtiöiden erityisten asiakkaiden ja toimittajien sitoumusten puolesta ja nämä ovat toteutuneet. Yhtiön näke-myksen mukaan vuoden 2018 tilinpäätöksessä on tehty riittävät varaukset näiden vakuuksien toteutumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Näiden takuiden toteutumisen rahavirtavaikutus on otettu huomioon konsernin rahoitussuunnitelmissa, ja niitä on käsitelty yksityiskohtaisesti konsernin rahoittajien kanssa.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

847

TILI

NPÄÄ

TÖS

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin rahoitusvelkojen matu-riteettiprofiilista sopimusperusteisten diskonttaamattomien maksujen perusteella:

1 000 €ALLE 1

VUOTTA1–3

VUOTTA3–5

VUOTTA> 5

VUOTTA YHTEENSÄ

Pankkilainat 59 472 0 — — 59 472

Pääomasijoit- tajien lainat 3 835 0 — — 3 835

Shekkitililimiitti 19 055 — — — 19 055

Muut korolliset velat 1 327 420 — — 1 747

Osamaksuvelat 1 788 3 275 — — 5 063

Muut velat 56 566 257 — — 56 824

Ostovelat 26 347 18 — — 26 365

168 390 3 970 0 0 172 361

1 000 €ALLE 1

VUOTTA1–3

VUOTTA3–5

VUOTTA> 5

VUOTTA YHTEENSÄ

Pankkilainat 6 508 44 629 — — 51 137

Pääomasijoit- tajien lainat — 3 750 — — 3 750

Shekkitililimiitti 18 916 — — — 18 916

Osamaksuvelat 1 794 388 — — 2 182

Muut velat 55 340 — — — 55 340

Ostovelat 17 618 95 — — 17 713

100 177 48 862 0 0 149 038

3A.5. Pääoman hallintaKonserni hallinnoi pääomarakennettaan ja tekee oikaisuja taloudellisen tilanteen muutosten ja rahoituskovenanttien vaatimusten mukaisesti. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai oikaisemiseksi konserni voi muuttaa osingonmaksua osakkeenomistajille, palauttaa pääoman osakkeenomista-jille tai laskea liikkeelle uusia osakkeita. Konserni seuraa pääomatilannetta käyttämällä nettovelka/käyttökate- suhdelukua. Konsernin seuraamaan nettovelkaan sisältyvät korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla ja talle-tuksilla, pois lukien lopetetut toiminnot.

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi, konsernin pääoman hallinta muun muassa pyrkii varmistamaan, että korollisiin lainoihin liittyvät kovenantit täyttyvät. Taloudellisten kovenanttien rikkoutuminen antaisi pankille mahdol-lisuuden välittömästi eräännyttää lainat.

Pääomien hallintaa koskevissa tavoitteissa, politiikoissa ja prosesseissa ei tapahtunut muutoksia 31.12.2018 ja 2017 päättyneillä vuosilla.

Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa

2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.

Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotte-luissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoi-tuksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotteluista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnis-tuvan, joiden seurauksena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.

1 000 € 2018 2017

EBITDA 8 905 16 360

Korolliset velat (Liitetieto 6C) 90 900 77 569

Vähennettynä: käteiset varat (Liitetieto 6F) (3 066) (1 763)

Nettovelka 87 834 75 806

Nettovelka / EBITDA 9,9 4,6

31.12.2017

31.12.2018

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

848

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tässä osiossa kerrotaan miten olennaiset tapahtumat konsernirakenteessa ovat vaikuttaneet konsernin taloudelliseen asemaan kokonaisuudessaan.

4A. Lopetetut toiminnot Konserni luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät lopetetuiksi toiminnoiksi, jos niiden kirjanpitoarvo tulee kertymään pääasialli-sesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatku-vasta käytöstä. Lopetettuihin toimintoihin kuuluvat varat ja velat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myynnistä aiheutuviin menoihin luetaan suoraan myynnistä johtuvat kulut lukuun ottamatta rahoituskuluja ja verokuluja.

Seuraavat liiketoiminnat on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi:

a) Lopetetut Ruotsin toiminnot

Empower Oyj-konsernin johto on tehnyt päätöksen lopettaa Empower AB:n ja Empower Industry Ab:n kaikki liiketoiminnot. Näiden yhtiöiden merkittä-vimpiä liiketoiminta-alueita ovat Connectivity palvelut sekä Smart Industry palvelut. Yhtiöt asetettiin konkurssiin 27.4.2017 ja yhtiöiden toiminnasta luovuttiin. Vuoden 2018 aikana muutama Empower AB:ssa aloitettu projekti siirrettiin Empower PN Oy:n Ruotsin filiaaliin ja Empower IN Oy:hin. Tämä johtui projekteihin liittyvistä emoyhtiön takauksista ja koko konsernille tärkeistä asiakassuhteista. Lopetettuja liiketoimintoja ei enää raportoida 2019 niiden merkityksettömyyden vuoksi.

1 000 € 2018 2017

Liikevaihto - 128

Kulut - (142)

Liikevoitto - (13)

Rahoituskulut - (2)

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista - (15)

1 000 € 2018 2017

Operatiivinen rahavirta - (309)

Investointien rahavirta - 259

Rahoituksen rahavirta -

Nettokassavirta - (51)

a.1) Empower Industry AB

OSA 4: Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen

Empower Industry AB on perustettu 2016.

Empower Industry AB lopetettuun toimintaan luokiteltuja varoja ja velkoja ei ole tilanteessa 31.12.2018.

1 000 € 2018 2017

Liikevaihto - 3 478

Kulut - (6 694)

Liikevoitto - (3 216)

Rahoituskulut - (115)

Alaskirjaus liittyen uudelleenarvostuksiin

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista - (3 331)

a.2) Empower AB (Ruotsi)

Empower Industry AB:n rahavirrat: Empower AB:n rahavirrat:

1 000 € 2018 2017

Operatiivinen rahavirta - (1 574)

Investointien rahavirta - 200

Rahoituksen rahavirta - 1 227

Nettokassavirta - (147)

Empower Industry AB lopetettuun toimintaan luokiteltuja varoja ja velkoja ei ole tilanteessa 31.12.2018.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

849

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 € 2018 2017

VARAT

Saatavat 929 2 848

VELAT

Pakollinen varaus (1 335) (2 031)

Velat (2 417) (1 166)

Lopetetun toiminnon nettovarat (2 823) (349)

Empower AB:sta siirrettyjen projektien lopettaminen tulee olemaan tappi-ollista ja tätä varten tilinpäätökseen 31.12.2018 tehty 1,3 miljoonan euron suuruinen tappiovaraus.

PN Filiaalin lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2018 ovat:

1 000 € 2018 2017

Liikevaihto 2 758 6 155

Pakollisen varauksen muutos 695 (2 031)

Kulut (6 256) (7 141)

Liikevoitto (2 803) (3 017)

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista (2 803) (3 017)

a.3) PN Filial Ruotsin lopetetut projektit

1 000 € 2018 2017

Liikevaihto 2 236 2 729

Pakollisen varauksen muutos 858 (858)

Kulut (2 768) (3 461)

Liikevoitto 326 (1 590)

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 326 (1 590)

1 000 € 2018 2017

VARAT

Saatavat - -

VELAT

Pakollinen varaus - (858)

Velat - (692)

Lopetetun toiminnon nettovarat - (1 550)

a.4) Empower IN Oy Ruotsin lopetetut projektit

Empower AB:sta siirretyn projektin lopettaminen on saatu tilikaudella 2018 päätökseen.

Empower IN Oy:n projektien lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2017 ovat:

MLV-projektien lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2018 ovat:

1 000 € 2018 2017

Liikevaihto 1 458 10 382

Pakollisen varauksen muutos 1 500

Kulut (1 485) (10 986)

Liikevoitto (26) 895

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista (26) 895

b) MLV-projektit

Empower Oyj:n johto sekä Power-liiketoiminnan johtaja ovat sitoutuneet lopettamaan Jakeluverkot projekti-liiketoiminnan.

Jakeluverkot projektiliiketoiminnan myyntipäätös tehtiin marraskuussa 2016 ja koko liiketoiminta on loppunut vuoden 2018 aikana. Jakeluverkkojen projektiliiketoiminnalle on kirjattu vuoden 2018 tilinpäätökseen takuutyövaraus 280 k€, johtuen mahdollisista takuukorjausvaateista myöhemmillä tilikausilla.

1 000 € 2018 2017

VARAT

Saatavat 21 2 128

Velat

Pakolliset varaukset - -

Muut velat (286) (2 277)

Lopetetun toiminnon nettovarat (265) (149)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

850

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 €

TUOTEMERKKI LIIKEARVO

2018 2017 2018 2017

Connectivity 3 182 3 182 13 472 13 472

Power 7 163 7 163 30 328 30 328

Smart Industry 3 157 3 157 13 366 13 366

Energy Intelligence 4 488 4 488 21 097 21 097

Yhteensä 17 990 17 990 78 263 78 263

4B. Konserniliikearvo ja aineettomat hyödykkeetKonserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserä arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta on olemassa tai kun omaisuuserän vuotuinen arvonalentumistestaus on tehtävä, konserni arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on suurempi kuin omaisuuserän tai raha-virtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla ja sen käyttöarvolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään yksittäiselle omaisuuserälle, ellei omaisuuserä aiheuta rahavirtoja, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia muista omaisuuseristä tai varojen ryhmistä. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerry-tettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserää pidetään arvonalentuneena ja arvo kirjataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Liikearvon ja tuotemerkin toimintaa seurataan liiketoiminta-alueittain. Arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

Testin tuloksena liiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää liiketoiminnan kirjanpitoarvon, joka sisältää liikearvon ja brändin kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Vuonna 2018 ei kirjattu arvonalentumisia (0 m€ vuonna 2017).

Käyttöarvolaskelmissa käytettävät keskeiset oletukset ja herkkyys oletusten muutoksille

Käyttöarvolaskelmat ovat herkimpiä seuraaville olettamille:

• EBITDA-marginaalit• Diskonttauskorko• Liikevaihdon kasvu

EBITDA-marginaali

Käyttökateprosentti perustuu arvioihin markkinoiden kehityksestä, materi-aalikustannuksista, välittömistä ja välillisistä henkilöstökustannuksista sekä yleiskustannusten kehityksen arvioimisesta. Käytetty EBITDA on perustunut varovaiseen arvioon jokaisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Connectivity-sektorin EBITDA on laskelmissa arvioitu nykyistä tulontuottokykyään alhaisem-maksi, kun taas muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden EBITDAt on arvioitu laskelmissa edellisen vuoden tasoa alhaisemmiksi.

Diskonttauskorko

Diskonttokorot kuvastavat kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle ominais-ten riskien nykyistä markkinatilannetta ottaen huomioon rahan aika- arvon ja kohde-etuutena olevien omaisuuserien riskit, joita ei ole sisällytetty kassavirtaennusteisiin. Käytetty riskitön tuottoaste kuvastaa Bloombergin markkinatietokantaan perustuvia 10 vuoden valtion joukkovelkakirjalainoja. Diskonttauskoronlaskenta perustuu konsernin ja sen toimintasegmenttien erityisiin olosuhteisiin ja se perustuu sen painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC ottaa huomioon sekä velat että oman pääoman. Oman pääoman ja velan kustannukset perustuvat vertailukelpoisiin yritysmarkkinatietoihin, pitkäaikaisiin riskittömiin markkinakorkoihin ja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön erityisiin riskipreemioihin. Pääomariskipreemioissa olemme soveltaneet markkinoiden riskipreemiota kehittyneille markkinoille professori Damodarans -tietokannan perusteella. Markkinariskipreemiota on korjattu ylöspäin hallituksen erityisriskipreemiolla. Käytetty luottoriski-preemio on toimialakohtainen ja se perustuu myös Damodaranin tietokan-taan. Olemme käyttäneet kutakin hankintapäivää lähellä olevia luottoriski- ja

osakepääomavaatimuksia. Oman pääoman tuottoprosenttiin sisältyy myös yrityskohtainen preemio, joka perustuu sijoittajiin, jotka vaativat korkeampaa tuottoa yhtiöiltä joilla on alempi markkina-arvo. Tässä preemio-faktorissa olemme käyttäneet vertailukohtana Ibbotsenin noteerattujen markkinoiden luottoriskipreemioita. Velan kustannukset perustuvat korollisiin velkoihin, joista konserni on velvollinen huolehtimaan. Yksikkökohtainen riski sisällytetään soveltamalla yksittäisiä beetakertoimia. Beetakertoimet ja pääomarakenne arvi-oidaan vuosittain Damodaranin eurooppalaisten toimialaspesifien parametrien perusteella. Diskonttauskoron oikaisuina otetaan huomioon tulevien verovirtojen määrät ja ajoitukset verokannan mukaisen diskonttokoron huomioon ottami-seksi. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot vaihtelivat 10,2 % ja 10,88 % välillä. Yritysten verot on johdettu KPMG: n julkisista veroastelistoista.

Liikevaihdon kasvu

Myynnin kasvuvauhti heijastaa historiallista kehitystä, odotettua markkinoi-den kehitystä ottaen huomioon tärkeimpien asiakastoimialojen investointi- ilmoitukset ja odotettavissa olevat muutokset. Kasvuvauhti jokaiselle raha-virtaa tuottavalle tekniselle yksikölle CGU (Connectivity, Power ja Smart Industry) on laskettu keskimäärin 5 %:lla ja terminaalisella arvolla 2 %. Energy Intelligence-yksikön kasvuvauhti on laskettu keskimäärin 10 prosentin vuosi-vauhdilla ja 2 prosentin terminaaliarvolla.

Herkkyysanalyysi

Arvonalentumistestauksen kohteena olevien liiketoimintayksiköiden arvo on suurempi kuin kirjanpitoarvo. Suhteellisen mahdollinen muutos tulojen tasossa, kannattavuuden tasossa tai diskonttokorossa aiheuttaisi arvonalen-tumista Power- ja Connectivity -yksiköissä. Herkkyysanalyysissä käytetyt para-metrit ovat 0,5 % kasvu diskonttokorossa, 0,5 %:n lasku EBITDA-prosentissa ja 0,5%:n lasku terminaalikasvussa.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

851

TILI

NPÄÄ

TÖS

4C. LähipiiriliitetiedotLiitetieto 4C kuvastaa konsernirakennetta, sisältäen tiedot tytäryhtiöistä ja holding-yhtiöistä. Seuraavat taulukot kuvaavat lähipiirien kanssa tehtyjä liiketoimia tilikauden aikana.

Konserniyhtiöt:

* Empower SIA on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 30.11.2016 asti.

NIMI TOIMIALA KOTIMAA% OMASTA

PÄÄOMASTA 2018 % OMASTA

PÄÄOMASTA 2017

Empower Oyj Konsernipalvelut Suomi 100 100

Empower IN Oy Smart Industry -liiketoiminta Suomi 100 100

Empower PN Oy Power-liiketoiminta Suomi 100 100

Empower TN Oy Connectivity-liiketoiminta Suomi 100 100

Empower IM Oy Energy Intelligence -liiketoiminta Suomi 100 100

Empower Invest Oy - Suomi 100 100

Empower AB Connectivity-liiketoiminta Ruotsi 100 100

Empower Industry AB Smart Industry -liiketoiminta Ruotsi 100 100

Empower SIA* Power-liiketoiminta Latvia 49 49

Empower Fidelitas UAB Power-liiketoiminta Liettua 75 75

Empower AS Power-liiketoiminta Viro 100 100

Empower 4Wind OÜ Power-liiketoiminta Viro 60 60

1 000 € OSTOT LÄHIPIIRILTÄ 2018 OSTOT LÄHIPIIRILTÄ 2017

Osakkuusyhtiö: Empower SIA 1 011 624

1 000 € 2018 2017

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 236 1 845

Avainhenkilöiden kokonaiskompensaatio 2 236 1 845

1 000 € SAADUT KOROT LAINAN PÄÄOMA

Osakkuusyhtiö: Empower SIA2018 82 1 186

2017 2 301

Yhtiöt, joilla on merkittävä vaikutusvalta konserniin:TPI Holding Oy omistaa 100 % Empower Oyj:n osakkeista. Konsernin ja TPI Holding Oy:n välillä ei ollut liiketoimia tili-kaudella 2018.

Taulukossa esitetyt luvut avainhenkilöiden palkoista on kirjattu tilikauden kuluksi.

4D. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumatJatkuvat liiketoiminnat ovat alkuvuonna kehittyneet odotetun mukaisesti sekä myynnin että käyttökatteen kehitys on ollut yli budjetoidun tason.

Laina osakkuusyhtiölleEmpower SIA:lle myönnetyn lainan tarkoitus on rahoittaa SIA:n enemmistöosakkeiden hankinta. Laina on takaamaton ja sen eräpäivä on 1.11.2022. Lainan korko on 4 %.

Lähipiiriliiketoiminnan ehdot:Konsernin ja johdon avainhenkilöiden välillä ei ole liiketoimia, lainoja ja takauksia.

Yhtiöt, joilla on merkittävä vaikutusvalta konserniin TPI Holding Oy omistaa 100 % emoyhtiö Empower Oyj:n osakkeista.

Osakkuusyhtiöt Empower SIA:sta tuli osakkuusyhtiö 21.12.2016. Konserni omistaa Empower SIA:n omasta pääomasta 49 %.

Lainat lähipiiriltä/piirille:

Avainhenkilöiden palkitseminen

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

852

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 € 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017

Liikevaihto / myynti 217 479 219 147

Laskuttamaton liikevaihto 9 784 1 715

Osatuloutettu liikevaihto 25 345 24 597

Myynnin oikaisuerät 45 -137

252 653 245 322

5A. Tuotot5A.1. Liikevaihto

OSA 5: Laajan tuloslaskelman liitetiedot

1 000 € SMART

INDUSTRY POWER CONNECTIVITYENERGY

INTELLIGENCE

Maantieteellinen alue

Suomi 47 310 46 234 59 234 25 237

Ruotsi 23 964

Viro 35 463

Latvia 13 173

Liettua 2 038

47 310 120 872 59 234 25 237

Tuloutusajankohta

Luovutushetkellä tuloutettavat 47 310 95 357 59 234 23 492

Osatuloutus 25 514 1 745

47 310 120 872 59 234 25 237

1 000 € SMART

INDUSTRY POWER CONNECTIVITYENERGY

INTELLIGENCE

Maantieteellinen alue

Suomi 67 201 52 808 45 751 24 802

Ruotsi 17 890

Viro 20 785

Latvia 14 023

Liettua 2 062

67 201 107 568 45 751 24 802

Tuloutusajankohta

Luovutushetkellä tuloutettavat 67 201 71 904 45 751 22 515

Osatuloutus 35 664 0 2 287

67 201 107 568 45 751 24 802

5A.2. Liikevaihto, maantieteellinen jako: jatkuvat toiminnot

2018 2017

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

853

TILI

NPÄÄ

TÖS

5D. Poistot ja arvonalentumiset

5E. Henkilöstökulut

1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Suunnitelman mukaiset poistot, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus)

Aineettomat oikeudet -1 242 -815

Muut aineettomat hyödykkeet -2 572 -2 662

-3 814 -3 476

Arvonalentumiset

Muut aineettomat hyödykkeet -16 -24

-16 -24

Suunnitelman mukaiset poistot, aineelliset (pl. vuokrasopimus)

Rakennukset ja rakennelmat -65 -66

Kauden poisto (-), Koneet ja kalusto -1 755 -1 901

Kauden poisto (-), Muut aineelliset hyödykkeet -435 -244

-2 255 -2 211

Suunnitelman mukaiset poistot, vuokra-sopimus (aineettomat ja aineelliset)

Kauden poisto (-), Koneet ja kalusto, käyttöoikeus -394 -288

-394 -288

1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Palkat ja palkkiot -70 346 -71 025

Muuttuvat eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -2 955 -2 694

Muuttuvat eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt -16 -59

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -3 665 -3 274

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt IN&IM -5 156 -5 338

Muut muuttuvat henkilösivukulut -1 630 -2 619

Muut kiinteät henkilösivukulut, rahavirta -1 525 -2 547

-86 706 -87 556

5F. Rahoitustuotot ja -kulut

5G.Tutkimus- ja tuotekehityskulutKonserniyhtiöiden tuotekehityskustannukset tilikaudella 2018 olivat -8,7 milj.€ vastaten 3,4 % konserninyhtiöiden liikevaihdosta (2017: -7,9 milj.€, 3,2 %).

1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Rahoitustuotot

Tuotot osuuksista 5 0

Pitkäaikaiset korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 26 9

Valuuttakurssivoitot 3 2

Muut rahoitustuotot 0 1

34 13

Rahoituskulut

Korkokulut ja muut rahoituskulut -8 424 -8 866

Valuuttakurssitappiot -22 -82

Muut rahoituskulut muissa yrityksissä -860 -455

Muut rahoituskulut, Pohjola 0 55

Konserniosuuksien arvonalentumiset 0 -97

Sisäisten saldojen täsmäytysviennit -6 1

-9 311 -9 444

1 000 € 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2017

Ostot tilikauden aikana -46 859 -33 428

Varastojen lisäys tai vähennys -179 193

Ulkopuoliset palvelut -84 263 -83 288

-131 301 -116 524

Tilintarkastus

Tilintarkastajalle: varsinainen tilintarkastus -336 -240

-336 -240

5C. Materiaalit ja palvelut

1 000 € 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2017

Liiketoiminnan muut tuotot

Vuokratuotot 54 102

Saadut avustukset 481 451

Myyntivoitot aineellisista ja aineet-tomista pitkäaikaisista varoista 288 219

Liiketoiminnan muut tuotot 253 283

1 076 1 055

Liiketoiminnan muut kulut

Myyntitappiot aineellisista ja aineet-tomista pitkäaikaisista varoista -5 0

Liiketoiminnan muut muuttuvat kulut -17 429 -16 478

Liiketoiminnan muut kiinteät kulut -16 280 -14 459

-33 714 -30 937

5B. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

854

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 €

RAKEN- NUKSET JA

RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTO

MUUT AINEELLISETHYÖDYKKEET

ENNAKKO- MAKSUT JA

KESKENERÄISETHANKINNAT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2017 1 692 16 446 883 38 19 059

Muuntoerot 0 -20 0 0 -20

Lisäykset 0 1 974 476 126 2 576

Vähennykset 0 -2 412 -32 -62 -2 506

Siirrot erien välillä 0 0 0 -102 -102

Hankintameno 31.12.2017 1 692 15 988 1 327 0 19 007

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -1 452 -9 710 -669 -11 832

Muuntoerot 0 16 0 16

Omistusosuuden muutosten kertyneet poistot, suhteellinen konsolidointi 0 59 0 59

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 2 029 31 2 061

Poistot -66 -2 221 -250 -2 536

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 -1 518 -9 826 -888 -12 231

Kirjanpitoarvo 1.1.2017 240 6 735 214 38 7 227

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 174 6 162 440 0 6 776

1 000 €

RAKEN-NUKSET JA

RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTO

MUUT AINEELLISETHYÖDYKKEET

ENNAKKO-MAKSUT JA

KESKENERÄISETHANKINNAT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2018 1 692 15 988 1 327 0 19 007

Muuntoerot 0 -2 0 0 -2

Lisäykset 0 5 450 609 65 6 123

Vähennykset 0 -535 -81 49 -567

Siirrot erien välillä 0 -170 173 0 3

Hankintameno 31.12.2018 1 692 20 731 2 027 114 24 565

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -1 518 -9 826 -888 -12 231

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 554 -2 552

Poistot -65 -2 149 -435 -2 648

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 583 -11 421 -1 324 -14 327

Kirjanpitoarvo 1.1.2018 174 6 162 440 0 6 776

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 109 9 311 703 114 10 237

6A Aineelliset hyödykkeet

OSA 6: Konsernitaseen liitetiedot

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

855

TILI

NPÄÄ

TÖS

6B. Aineettomat hyödykkeet

1 000 €KEHITTÄMIS-

MENOT AINEETTOMAT

OIKEUDET

MUUT AINEETTOMATHYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ LIIKEARVO YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2017 2 815 20 590 23 201 11 239 82 636 140 481

Muuntoerot -25 -4 0 0 -270 -299

Yritysostot 0 -14 0 0 0 -14

Lisäykset 0 7 314 652 4 690 0 12 656

Yritysmyynnit 0 -717 0 -3 0 -720

Vähennykset -2 790 -237 -36 -7 607 658 -10 013

Siirrot erien välillä 0 147 1 0 0 148

Hankintameno 31.12.2017 0 27 079 23 819 8 319 83 024 142 240

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -2 726 -2 007 -6 436 -4 373 -15 724

Muuntoerot 25 6 0 270 300

Yritysostojen kertyneet poistot -5 0 0 0 -5

Yritysmyyntien kertyneet poistot 0 0 0 -658 -658

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 42 42 0 84

Poistot 0 -843 -2 694 0 -3 538

Arvonalennukset 2 707 689 0 0 3 396

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017

0 -2 113 -9 089 -4 761 -15 963

Kirjanpitoarvo 1.1.2017 89 18 402 16 765 11 239 78 263 124 758

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 0 24 966 14 730 8 319 78 263 126 277

1 000 €KEHITTÄMIS-

MENOT AINEETTOMAT

OIKEUDET

MUUT AINEETTOMATHYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ LIIKEARVO YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2018 0 27 079 23 819 8 319 83 024 142 240

Muuntoerot 0 0 0 0 -358 -358

Lisäykset 0 0 97 6 254 0 6 352

Vähennykset 0 -72 -53 -5 -650 -780

Siirrot erien välillä 0 2 236 777 -3 013 0 0

Hankintameno 31.12.2018 0 29 243 24 640 11 554 82 016 147 454

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 0 -2 113 -9 089 -4 761 -15 963

Muuntoerot 0 0 0 358 358

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 71 39 650 760

Poistot 0 -1 242 -2 600 0 -3 842

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 0 -3 285 -11 649 -3 753 -18 687

Kirjanpitoarvo 1.1.2018 0 24 966 14 730 8 319 78 263 126 277

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 0 25 958 12 991 11 554 78 263 128 767

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

856

TILI

NPÄÄ

TÖS

6C.1 Rahoitusvarat 6C.2 Rahoitusvelat: Korolliset velat

1 000 € 2018 2017

Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut rahoitusvarat:

Listatut osakkeet 3 1 Yhteensä 3 1

Rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon:

Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 981 22 157

Pitkäaikaiset lainasaamiset 800 2 701 Pitkäaikaiset muut saamiset 233 174

Rahoitusvarat yhteensä 26 014 25 032 Lyhytaikaiset varat 24 981 22 157 Pitkäaikaiset varat 1 036 2 877

1 000 € KORKO MATURITETTI 2018 2017

Pitkäaikaiset korolliset velat

Pitkäaikaiset rahoitusleasing- ja osamaksuvelat 3,44–7,34 % 2018–2022 (4 162) (1 333)

Pitkäaikainen pankkilaina EURIBOR 1M/6M + 3 % heinäkuu 2019 (0) (44 629)

Pitkäaikainen velka valtionkonttorille Peruskorko -3%-yksikköä, vähintään 1 % (420) -

Pitkäaikainen Mezzanine rahoitus EURIBOR 1M/6M + 5,5 % joulukuu 2019 - (3 750)

Pitkäaikainen muu rahoitus EURIBOR 12M + 3,5 % kesäkuu 2020 (257) -

Pitkäaikaiset ostovelat (18) (95)

Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä (4 857) (49 807)

Pitkäaikaiset korottomat velat

Vuokravakuus - (2 090)

Yhteensä - (2 090)

Lyhytaikaiset korolliset velat

Vuokravelka (727) -

Lyhytaikaiset rahoitusleasing- ja osamaksuvelat 3,44–7,34 % 2019–2022 (2 354) (2 287)

Shekkitililimiitti EURIBOR 1M/6M + 3 % tammikuu 2018 (vuonna 2017) / heinäkuu 2019 (vuonna 2018) (19 055) (18 916)

Lyhytaikainen pankkilaina EURIBOR 1M/6M + 3 % 2019–2022 (59 472) (6 508)

Lyhytaikainen Mezzanine rahoitus EURIBOR 1M/6M + 5,5 % joulukuu 2019 (3 835) -

Lyhytaikaiset velat muille EURIBOR 12M + 3,5 % joulukuu 2019 (601) (51)

Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä: (86 043) (27 762)

Korolliset velat yhteensä (90 900) (77 569)

Korottomat velat yhteensä - (2 090)

6C. Rahoitustuotot ja –kulut

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

857

TILI

NPÄÄ

TÖS

Käypään arvoon arvostaminen

Rahoitusvaroja ja -velkoja arvostaessaan konserni on käyttänyt havainnoita-vissa olevia markkinatietoja niin pitkälle kuin mahdollista. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joille on määritetty tai esitetty käypä arvo tilinpäätöksessä, on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille perustuenalimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä käypään arvoon arvostetun erän kannalta:

• TASO 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

• TASO 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoi-hin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuoraan.

• TASO 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markki-natietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin tai niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Niiden varojen ja velkojen osalta, jotka arvostetaan jatkuvasti käypään arvoon, konserni arvioi vuosittain raportointikauden päättyessä tulisiko eriä siirtää käyvän arvon hierarkioiden välillä.

Konsernin johto on arvioinut, että käteiset varat, myyntisaamiset, ostovelat, shekkitililimiitti sekä muut lyhytaikaiset velat ovat nimellisarvossaan käyvin arvoin arvostettuja, johtuen niiden lyhytaikaisesta maturiteetista.

Konsernin korollisten velkojen käypä arvo on määritetty DCF-metodilla käyt-täen rahoittajan lainauskorkoa heijastavaa diskonttokorkoa raportointikauden päättyessä. Konsernin oman luottoriskin arvioidaan 31.12.2018 tilanteessa olevan vähäinen. Korollisten velkojen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen ero ei ole merkittävä, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riski-preemio ei ole merkittävästi muuttunut.

6C.4 Käyvät arvotTaulukoissa on luokittain rahoitusvarojen kirjanpitoarvot sekä käyvät arvot.

1 000 €

KIRJAN- PITOARVO/

KÄYPÄ ARVO2018

KIRJAN- PITOARVO/

KÄYPÄ ARVO2017

KÄYVÄN ARVON

HIERARKIA

Rahoitusvarat

Lainat SIA:lle 1 186 2 301 3

Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 033 575

Käteiset varat 3 066 1 763

Yhteensä 5 285 4 639

Rahoitusvelat

Korolliset velat (84 385) (73 949)

Rahoitusleasing- ja osamaksuvelat (6 516) (3 620)

Johdannaiset, ei-suojaus- laskennassa (IRS) - - 2

Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)

Yhteensä (173 814) (150 528)

6C.3 Muut rahoitusvelat

1 000 € 2018 2017

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut muut korottomat velat

Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)Yhteensä (82 913) (72 958)Muut rahoitusvelat yhteensä (82 913) (72 958)

6D Vaihto-omaisuus

Vuoden 2018 tuloslaskelmaan on kirjattu varaston muutosta 1 176 t€ (2017: 575 t€).

1 000 € 2018 2017Aineet ja tarvikkeet 1 609 1 654

Keskeneräiset tuotteet 5 121 3 936

Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 8 2 Vaihto-omaisuus 6 739 5 592

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

858

TILI

NPÄÄ

TÖS 6F. Käteisvarat

1 000 € 2018 2017

Rahat ja pankkisaamiset 3 066 1 763

3 066 1 763

6G Varaukset

1 000 €OIKEUDELLISET

VARAUKSETTAKUU-

VARAUKSETTAPPIOLLISET SOPIMUKSET

HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT VARAUKSET YHTEENSÄ

1.1.2018 322 1 505 2 888 506 5 222

Vuoden aikana kirjattu lisää 122 160 2 808 143 3 233

Vuoden aikana käytetty -339 -3 358 -11 -3 708

Varauksen uudelleenarvostus tilinpäätöksessä -223 -223

31.12.2018 444 1 326 2 339 415 4 525

Pitkäaikainen 444 1 326 2 339 415 4 525

1.1.2017 322 1 840 3 152 1 164 6 479

Vuoden aikana kirjatut 0 0 2 888 153 3 041

Käytetty 0 -335 -3 152 -647 -4 134

Varauksen uudelleenarvostus tilinpäätöksessä 0 0 0 -165 -165

31.12.2017 322 1 505 2 888 506 5 222

Pitkäaikainen 322 1 505 2 888 506 5 222

6E. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaatavat ovat korottomia ja niiden yleinen maksuaika on 30 päivää. Myyntisaamisista ei ole kirjattu olennaisia luottotappioita, koska konserni myy keskimäärin 95 % myyntisaamisistaan rahoitusyhtiöille ja IFRS 9 mukainen luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle.

1 000 € 2018 2017Myyntisaamiset 11 316 10 393

Lainasaamiset 386 (0)

Muut saamiset 1 059 2 564 Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 10 465 9 200 Tuloverosaaminen 20 10

23 247 22 166

EI VIELÄ ERÄÄNTYNEET

EIKÄ ALASKIRJATUT

ERÄÄNTYNEET, MUTTA EI ALASKIRJATUT

1 000 € YHTEENSÄ < 30 PÄIVÄÄ 30–60 PÄIVÄÄ 61–90 PÄIVÄÄ 91–120 PÄIVÄÄ > 120 PÄIVÄÄ2018 11 316 6 566 2 755 976 -190 1 041 168

2017 10 393 5 910 3 109 884 126 112 252

Myyntisaamisten ikäanalyysi 31.12.2018

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

859

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 €

TULOSLASKELMAN KAUTTA KIRJATTU UUDELLEENMÄÄRITTÄMISESTÄ JOHTUVAT VOITOT/(TAPPIOT) LAAJASSA TULOKSESSA

1.1.2018

KAUDEN TYÖSUORITUKSEEN PERUSTUVA MENO

NETTOKORKO- KULU-TAI

TUOTTO

KIRJATTU TULOS-

LASKELMAANMAKSETUT

SUORITUKSET

JÄRJESTELYN VAROJEN

TUOTTO (-) TAI TAPPIO (+)

DEMOGRAPHISTEN MUUTOSTEN

VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT

VAKUUTUS-MATEMAATTISET

VOITOT (-) JA TAPPIOT (+)

TALOUDELLISTEN MUUTOSTEN

VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT

VAKUUTUS-MATEMAATTISET

VOITOT (-) TAI TAPPIOT (+)

KIRJATTU LAAJAAN

TULOKSEEN

TYÖNANTAJAN SUORITTAMAT

MAKSUT 31.12.2018

Eläkevastuu 1 819 20 27 47 (50) - - (252) (252) - 1 564

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1 249 - 19 19 (50) 90 - - 90 12 1 140

Eläkevastuu (570) 20 (8) (28) (100) 90 - (252) (162) 12 (424)

1 000 €

TULOSLASKELMAN KAUTTA KIRJATTU UUDELLEENMÄÄRITTÄMISESTÄ JOHTUVAT VOITOT/(TAPPIOT) LAAJASSA TULOKSESSA

1.1.2017

KAUDEN TYÖSUORITUKSEEN PERUSTUVA MENO

NETTOKORKO- KULU-TAI

TUOTTO

KIRJATTU TULOS-

LASKELMAANMAKSETUT

SUORITUKSET

JÄRJESTELYN VAROJEN

TUOTTO (-) TAI TAPPIO (+)

DEMOGRAPHISTEN MUUTOSTEN

VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT

VAKUUTUS-MATEMAATTISET

VOITOT (-) JA TAPPIOT (+)

TALOUDELLISTEN MUUTOSTEN

VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT

VAKUUTUS-MATEMAATTISET

VOITOT (-) TAI TAPPIOT (+)

KIRJATTU LAAJAAN

TULOKSEEN

TYÖNANTAJAN SUORITTAMAT

MAKSUT 31.12.2017

Eläkevastuu 2 039 39 26 65 (46) - - (239) (239) - 1 819

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1 260 - 17 17 (46) (29) - - (29) (11) 1 249

Eläkevastuu (779) 39 (9) (48) (92) (29) - (239) (268) (11) (570)

Etuuspohjaiset eläkkeetVuoden 2018 muutokset eläkevastuussa ja järjestelyn varojen käyvässä arvossa

Muutokset vuoden 2017 aikana eläkejärjestelyn veloissa ja varojen käyvässä arvossa

6H. Eläkevastuut

1 000 € 2018 2017

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (424) (570)

(424) (570)

6H. 1 Etuuspohjaiset eläkkeet 6H. 2 Muutokset etuuspohjaisissa eläkevastuissa

1 000 € 2018 2017

Tilikauden muutos, etuuspohjaiset eläkkeet

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (20) (39)

Korkokulu tai -tuotto (8) (9)

Yhteensä (28) (48)

1 000 € 2018 2017

Etuuspohjaisten eläkkeiden käyvän arvon muutos

Etuuspohjainen eläkevelvoite (-)/ -saaminen(+) 31.12.2017 (570)

Korkokulu (8)

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (20)

Maksetut suoritukset 12

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 162

Etuuspohjainen eläkevelvoite (-)/ -saaminen(+) 31.12.2018 (424)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

860

TILI

NPÄÄ

TÖS

6H.3. Vakuutusmatemaattiset oletukset sekä herkkyysanalyysi 6I. Ostovelat ja muut velat

6H.4 Tulevaisuudessa suoritettavat maksut

6J.1 Välittömät verot

6J. Tuloverot

Olennaisimmat käytetyt vakuutumatemaattiset oletukset:

Seuraavat työnantajamaksut suoritetaan tulevien vuosien aikana:

Eläkevastuun keskimääräinen duraatio tilikauden 2018 päättyessä on 17 vuotta.

Tuloverot koostuvat seuraavista eristä 2018 ja 2017

Herkkyysanalyysi 31.12.2018 ja 31.12.2017:

2018 2017Diskonttokorko 1,8 % 1,5 %

Inflaatio 1,7 % 1,8 %

65-vuotiaiden eliniän odote: VUOSIA VUOSIA

Mies 21,4 21,4

Nainen 25,4 25,4

1 000 € 2018 2017Ostovelat ja muut velat

Lyhytaikaiset ostovelat, koroton (26 347) (17 618)

Lyhytaikaiset ALV-velat, koroton (14 507) (7 561)

Lyhytaikaiset velat muille, koroton (959) (4 072)

Osinkovelat, koroton 60

Lyhytaikaiset korkovelat, koroton (4 695) (2 025)

Muut lyhytaikaiset siirtovelat tuotoista, koroton (16) (66)

Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista, koroton (1 443) (890)

Siirtovelat (8 246) (13 577)

Projektien siirtovelat (10 301) (8 010)

Jaksotetut henkilöstökulut, koroton (16 460) (19 139)

Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)

1 000 € 2018 2017

Konsernituloslaskelma

Tuloverot

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0 (280)

Aikaisempien tilikausien verot (35) (191)

Laskennalliset verot

Laskennallisen verosaamisen muutos (242) (252)

Laskennallisen verovelan muutos 296 298

Tilikauden tuloksessa oleva verokulu 19 (425)

Konsernin laaja tuloslaskelma

Laajan tulokseen kirjattujen erien laskennalliset verot:

Nettotulos aktuaaristen erien voitoista ja tappioista (28) (42)

Laskennalliset verot laaja tuloslaskelma (28) (42)

ELÄKEJÄRJESTELYN OLETUKSET: 2018 2017Tulevien eläkemaksujen muutos:

0.5 % nousu 1 680 1 961

0.5 % lasku 1 459 1 692

Diskonttokoron muutos:

0.5 % nousu 1 442 1 667

0.5 % lasku 1 702 1 993

1 000 € 2018 2017

Seuraavan 12 kk aikana 52 50

1–5 vuoden aikana 249 233

5–10 vuoden aikana 285 322

Yli 10 vuoden päästä 1 575 1 818

Yhteensä 2 161 2 423

Vaikutus etuuspohjaisiin eläkkeisiin

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

861

TILI

NPÄÄ

TÖS

6J.2 Laskennalliset verot

1 000 € 201831.12.2017 (4 619)

Tuloslaskelmaan kirjatut verot 19

Laajaan tulokseen kirjatut verot (28)

Lopetettuihin toimintoihin kohdistuvat laskennalliset verot 89

31.12.2018 (4 540)

1 000 €

KONSERNITASE KONSERNITULOS, JATKUVAT TOIMINNOT

2018 2017 2018 2017Tytäryhtiöiden hankinta (5 489) (5 784) 296 298

Varaukset 905 1 051 (242) (252)

Etuuspohjaiset eläkkeet 29 114

Muut 15

Tuloslaskelmaan kirjattu 54 46

Laskennalliset verot, netto (4 540) (4 619)

Laskennalliset verot syntyvät:

Laskennallisten verojen täsmäytys, netto

6J.3 Verokantatäsmäytys

31.12.2018 31.12.2017Kirjanpidon tulos ennen veroja -6 851 971,83 929 872,31

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 1 370 394,37 -185 974,46

SEURAAVIEN ERIEN VEROVAIKUTUKSET:

Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 131 421,51 0,00

Osingot ja osuuspääoman korot 33,59 23,71

Muut tuloslaskelman verovapaat tuotot 48 753,36 -1 404,53

Tuloslaskelmaan sisältymättömät veronalaiset tuotot (+) -28 649,04 -16 691,75

Poistot -16 198,83 -190 751,57

Edustuskulut -8 619,43 -11 366,24

Korkokulut -165 263,88 -387 155,81

Välittömät verot 0,00 0,00

Sakot ja muut rangaistusmaksut -22 549,76 -215 407,54

Vähennyskelvottomat kulut 534 301,46 3 175 704,82

Tuloslaskelman ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut 113 494,90 0,00

Aiempien vuosien vahvistettujen tappioiden käyttö 0,00 78 022,29

Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista -2 242 201,10 -2 251 723,77

Ulkomaisten yksiköiden poikkeavien verokantojen vaikutus 338 902,65 -228 040,71

Aikaisempien tilikausien verot -35 200,76 -190 715,22

Ylläolevan erittelyn mukainen verokulu 18 619,03 -425 480,78

Verokantatäsmäytyksen esittämistapaa on muutettu siten, että laskelman kirjanpidon tulos ennen veroja sisältää vain jatkuvien liiketoimintojen tuloksen. Vertailutietoa on muutettu vastaamaan esittämistapaa.

Konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista verotuksessa vahvistetuista tappioista.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

862

TILI

NPÄÄ

TÖS

7A. Leasing-vastuut

7A.1 Operatiiviset leasing-vastuut — Konserni vuokralleottajana

7A.2 Rahoitusleasing ja osamaksuvelat

Operatiivisten toimitilavuokrien vähimmäisvuokravastuut 31.12.2018 ja 31.12.2017

Konsernin vähimmäisvuokrat koneiden ja kaluston operatiivisista vuokrista 31.12.2018 ja 31.12.2017

Konsernilla on operatiivisia vuokrasopimuksia kiinteillä leasing-ehdoilla.

Konsernilla on koneista ja kalustosta rahoitusleasing sekä osamaksusopimuksia. Rahoitusleasing on taattu vuokralleantajan omistusoikeudella vuokrattuihin koneisiin ja kalustoon. Rahoitusleasing-sopimusten sekä osamaksusopimusten vähimmäisvuokrien nykyarvo on esitetty seuraavassa:

1 000 € 2018 2017

Yhden vuoden kuluessa 231 252

>1-5 vuoden kuluessa 222 354

Yli 5 vuoden kuluessa 23 27

476 633

1 000 €

2018 2017

VÄHIMMÄIS- VUOKRA

MAKSUJEN NYKYARVO

VÄHIMMÄIS- VUOKRA

MAKSUJEN NYKYARVO

Alle yhden vuoden kuluessa 2 378 1 688 2 187 2 144

1–5 vuoden kuluessa 4 534 4 219 929 883

Yli 5 vuoden kuluessa - - - -

Vähimmäisvuokrat 6 912 5 907 3 116 3 027

Rahoituskulut (1 005) - (89) -

Vähimmäisvuokrien nykyarvo 5 907 5 907 3 027 3 027

1 000 € 2018 2017

Leasing-vastuut

Alle yhden vuoden kuluessa 668 1 736

1–5 vuoden kuluessa 914 1 369

Yhteensä 1 582 3 105

OSA 7: Vastuut ja vakuudet

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

863

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 000 € 2018 2017

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita

Rahalaitoslainat 78 527 70 053

Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset 7 200 7 200

Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset 698 800 698 800

Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja arvopaperit yhteensä 706 000 706 000

Rahalaitoslainojen vakuudeksi pantattu Empower Oyj:n tavaramerkki sekä emo- ja tytäryhtiöiden osakkeet.

TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET

Takaukset 6 978 5 788

Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet yhteensä 6 978 5 788

MUUT VASTUUT

Konserni on antanut liiketoimintaansa liittyen työ- ja takuuaikaisia pankkitakauksia.

Pankkitakaukset 13 680 13 324

Muut vastuut yhteensä 13 680 13 324

PITKÄAIKAISET VUOKRAVASTUUT

Konsernilla on toimitiloista määräaikaisia vuokrasopimuksia, jotka päättyvät viimeistään 15.6.2022

Seuraavan tilikauden vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 231 252

Myöhempien tilikausien vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 245 381

Vastuu yhteensä 476 633

Konsernilla on toimitiloista myös toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, joiden irtisanomisaika vaihtelee 1-6kk. 557 749

Vastuu yhteensä 557 749

Muut omat vastuut yhteensä 14 713 14 706

7C. Ehdolliset velat7B. Muut vastuut ja vakuudet

Konsernilla on ollut Empower Oyj:hin liittyen 200 000€ ehdollinen velka 31.12.2017. Tilinpäätöksessä 31.12.2018 tätä ehdollista velkaa ei enää ole.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

864

TILI

NPÄÄ

TÖS

Emoyhtiön tilinpäätös

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

865

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

LIIKEVAIHTO 1 67 180 420,18 -12 488,88

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 22 849,19 0,00

Valmistus omaan käyttöön 336 593,64 117 795,77

Liiketoiminnan muut tuotot saman konsernin yrityksiltä 2 17 248 744,52 16 986 172,33

Liiketoiminnan muut tuotot muilta 2 237 038,03 206 874,25

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet, tavarat

Ostot tilikauden aikana 3 -19 922 859,59 -479,17

Ulkopuoliset palvelut -41 257 864,25 -61 180 723,84 -24 198,69 -24 677,86

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Palkat ja palkkiot 4 -3 475 198,03 -4 463 754,37

Henkilösivukulut

Eläkekulut 4 -771 560,29 -665 149,78

Muut henkilösivukulut 4 -92 839,88 -4 339 598,20 -301 945,28 -5 430 849,43

Suunnitelman mukaiset poistot 5 -1 666 233,21 -1 678 421,81

Arvonalentumiset -13 087,16 -1 679 320,37 0,00 -1 678 421,81

Liiketoiminnan muut kulut 6 -18 725 391,80 -12 640 939,75

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -899 388,65 -2 476 534,98

Rahoitustuotot ja -kulut 7 -5 040 400,87 -9 164 273,86

Tilinpäätössiirrot 9

Poistoeron lisäys tai vähennys -784 771,76 43 125,40

Konserniavustus 0,00 -784 771,76 3 726 371,00 3 769 496,40

Tuloverot 8

Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 65 731,15 65 731,15 0,00 0,00

Emoyhtiön omistajille -6 658 830,13 -7 871 312,44

Tuloslaskelma

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

866

TILI

NPÄÄ

TÖS

1 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017

VARAT

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 10

Aineettomat oikeudet 134,86 180,34

Muut aineettomat hyödykkeet 1 408 344,72 2 226 532,05

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä 1 463 447,50 2 871 927,08 758 013,94 2 984 726,33

Aineelliset hyödykkeet 11

Koneet ja kalusto 5 675 881,53 2 536 398,97

Muut aineelliset hyödykkeet 53 893,45 16 446,10

Ennakkomaksut ja kesken-eräiset hankinnat 106 114,47 5 835 889,45 0,00 2 552 845,07

SIJOITUKSET

Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 121 479 383,84 121 479 383,84 121 479 383,84 121 479 383,84

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Pitkäaikaiset saamiset 13

Lainasaamiset, ulkoinen 799 717,98 799 717,98 2 301 102,29 2 301 102,29

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset, ulkoinen 14 163 339,89 617,96

Lainasaamiset, ulkoinen 14 386 443,09 -0,31

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 15 100 235 788,18 24 977 793,41

Muut saamiset, ulkoinen 14 135 709,88 901 289,93

Siirtosaamiset, ulkoinen 14 388 222,67 101 309 503,71 423 012,38 26 302 713,37

Rahat ja pankkisaamiset 9 002,71 9 208,92

VARAT 232 305 424,77 155 629 980,12

1 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017

Osakepääoma 80 000,00 29 091 721,46

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 196,83 62 450 475,37

Edellisten tilikausien voitto -44 866 035,25 -37 078 181,55

Edellisten tilikausien virheiden oikaisut 133 540,69 83 458,74

Tilikauden voitto/tappio -6 658 830,13 -7 871 312,84

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 40 150 872,14 46 676 161,18

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 17 1 133 169,45 348 397,69

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Muut pakolliset varaukset 18 122 410,91 1 255 580,36 200 000,00 548 397,69

Lainat rahoituslaitoksilta 19 3 474 746,39 30 896 354,96

Muut velat, ulkoinen 19 0,01 3 750 000,01

Pitkäaikaiset velat konserniyhtiöille 19 13 465 050,00 16 939 796,40 14 320 475,64 77 607 781,89

Lyhytaikainen vieras pääoma 20

Lainat rahoituslaitoksilta, ulkoinen 54 534 325,51 20 715 338,40

Ostovelat, ulkoinen 16 550 936,97 1 875 214,34

Velat saman konsernin yrityksille 81 201 350,06 28 193 538,12

Muut velat, ulkoinen 16 688 023,43 5 058 813,24

Siirtovelat, ulkoinen 4 984 539,90 173 959 175,87 3 595 686,17 59 438 590,27

OMA PÄÄOMA JA VELAT 232 305 424,77 155 629 980,12

TaseVarat Oma pääoma ja velat

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

867

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiön Empower Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Poistot on tehty hyödykkeen käyt-töönottokuukaudesta alkaen. Pitoajoiksi on määritelty:

Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta Kehittämismenot 3–5 vuotta Liikearvo 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta Koneet ja kalusto 3–15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Liikearvon yli 5 vuoden taloudellista pitoaikaa voidaan pitää hyvän kirjanpito-tavan mukaisena näihin liittyvien pitkäaikaisten tulonodotusten perusteella.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet on arvostettu painotetun keskihinnan periaatteella hankintamenon tai sitä alempaan luovutusarvoon

Vaihto-omaisuuden keskeneräiset työt on arvostettu muuttuviin kustannuksiin.

Liikevaihto

Tuotteiden ja palvelujen myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä, lukuun ottamatta pitkäaikaisia projekteja, jotka tuloutetaan valmistusasteen perusteella. 2018 konsernin ostotoimintaa keskitettiin emoyhtiöön.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Kehittämismenot aktivoidaan, kun on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja menot voidaan luotettavasti mitata. Erityistä varovaisuutta noudattaen aktivoidut kehittämismenot poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin enintään viidessä vuodessa.

Eläkejärjestelyt

Eläketurva on järjestetty suomalaisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Välittömät verot

Veroihin kirjataan yhtiön tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Rahat ja pankkisaamiset

Empower Oyj:n nimissä on suomalaisten konserniyhtiöiden käytössä oleva luotollinen konsernin pankkitili, jonka puitteissa yhtiöiden maksuliikenne hoidetaan. Tytäryhtiöt esittävät talletukset konsernitilille lyhytaikaisena saamisena konsernin emoyhtiöltä. Vastaavasti konsernin emoyhtiö esittää velan tytäryhtiölle. Tytäryhtiön konsernitili voi olla myös negatiivinen, jolloin velka saamissuhde on vastakkainen edellä esitettyyn. Lisäksi konsernin emoyhtiö esittää omassa taseessaan konsernitilin kokonaissaldon rahoissa

ja pankkisaamisissa saldon ollessa positiivinen. Saldon ollessa negatiivinen se esitetään lyhytaikaisena korollisena velkana.

Toiminnan jatkuvuus

Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa 2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.

Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotteluissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoituksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotte-luista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnistuvan, joiden seurauk-sena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

868

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 €)

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Liikevaihto toimialoittain

Sisäinen liikevaihto 67 180 -12

Yhteensä 67 180 -12

Liikevaihto maittain

Kotimaa 67 180 -12

Yhteensä 67 180 -12

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Aineettomat hyödykkeet

Suunnitelman mukaiset poistot, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus) -828 -875

Yhteensä -828 -875

Aineelliset hyödykkeet

Suunnitelman mukaiset poistot, aineelliset (pl. vuokrasopimus) -669 -713

Suunnitelman mukaiset poistot, vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset) -170 -90

Yhteensä -839 -803

Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä -1 666 -1 678

Arvonalentumiset

Arvonalentuminen, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus) -13 0

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Ostot tilikauden aikana -19 923 0

Ulkopuoliset palvelut -41 258 -24

Yhteensä -61 181 -25

1. Liikevaihto

2. Liiketoiminnan muut tuotot

3. Materiaalit ja palvelut

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

5. Poistot

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Vuokratuotot 54 102

Liiketoiminnan muut tuotot 180 105

Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 3 0

Muut liiketoiminnan muut tuotot, konserniyrityksiltä 17 249 16 986

Liiketoiminnan muut tuotot 17 486 17 193

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Palkat ja palkkiot -3 475 -4 464

Eläkekulut -772 -665

Muut henkilösivukulut -93 -302

Yhteensä -4 340 -5 431

Henkilöstö keskimäärin tilikaudella

Toimihenkilöt 55 54

Työntekijät 1

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty toimielinkohtaisesti. (KPA 2:8§ Muu kirjanpitovelvollinen saa jättää tällaiset tiedot esittämättä, jos ne koskevat yksittäistä henkilöä.)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

869

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 €)

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Matkakustannukset -1 105 -182

Leasing -1 244 -1 739

Vuokrat -3 646 -2 478

Ulkopuoliset palvelut -3 964 -3 165

Muut kulut -8 765 -5 078

Yhteensä -18 725 -12 641

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajalle: varsinainen tilintarkastus -307 -105

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Rahoitustuotot

Tuotot osuuksista 75 210

Pitkäaikaiset korkotuotot muilta 77 3

Muut rahoitustuotot konserniyrityksissä 141 0

Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä 61 0

Yhteensä 354 213

Rahoituskulut

Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 0 -146

Korkokulut veloista konserniyrityksille -47 -76

Korkokulut muille -5 076 -7 782

Muut rahoituskulut -270 -1 372

Yhteensä -5 393 -9 377

Rahoitustuotot ja -kulut -5 039 -9 164

6. Liiketoiminnan muut kulut 8. Tuloverot

9. Tilinpäätössiirrot

7. Rahoitustuotot ja -kulut

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Aikaisempien tilikausien verot 66 0

Yhteensä 66 0

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Poistoeron lisäys tai vähennys -785 43

Konserniavustus 0 3 726

Yhteensä -785 3 769

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

870

TILI

NPÄÄ

TÖS

Taseen liitetiedot (1 000 €)

AINEETTOMAT OIKEUDET

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTAHYÖDYKKEISTÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2018 0,47 3 821 758 4 580

Lisäykset 0,00 13 740 753

Vähennykset 0,00 -36 0 -36

Siirrot erien välillä 0,00 34 -34 0

Hankintameno 31.12.2018 0,47 3 833 1 463 5 297

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -0,29 -1 595 -1 595

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 22 22

Poistot -0,05 -853 -853

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -0,34 -2 425 -2 425

Kirjanpitoarvo 1.1.2018 0,18 2 227 758 2 985

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 0,13 1 408 1 463 2 872

AINEETTOMAT OIKEUDET

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTAHYÖDYKKEISTÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2017 0,47 3 526 502 4 029

Lisäykset 0,00 295 481 776

Vähennykset 0,00 0 -225 -225

Hankintameno 31.12.2017 0,47 3 821 758 4 580

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -0,25 -694 -695

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0 0

Poistot -0,05 -900 -900

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 -0,29 -1 595 -1 595

Kirjanpitoarvo 1.1.2017 0,23 2 831 502 3 334

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 0,18 2 227 758 2 985

10. Aineettomat hyödykkeet

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

871

TILI

NPÄÄ

TÖS

Taseen liitetiedot (1 000 €)

KONEET JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET

HANKINNAT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2018 3 743 25 0 3 769

Lisäykset 3 936 60 106 4 102

Vähennykset -11 0 0 -11

Hankintameno 31.12.2018 7 668 86 106 7 859

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -1 207 -9 -1 216

Poistot -791 -23 -813

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 992 -32 -2 023

Kirjanpitoarvo 1.1.2018 2 536 16 0 2 553

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 5 676 54 106 5 836

KONEET JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET

HANKINNAT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2017 3 057 5 0 3 062

Lisäykset 686 21 62 768

Vähennykset -11 0 -62 -73

Hankintameno 31.12.2017 3 743 25 0 3 769

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -436 -2 -438

Poistot -771 -7 -778

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 207 -9 -1 216

Kirjanpitoarvo 1.1.2017 2 621 3 0 2 624

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 536 16 0 2 553

11. Aineelliset hyödykkeet

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

872

TILI

NPÄÄ

TÖS

12. Sijoitukset

OSUUDET SAMANKONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2018 121 479 121 479

Hankintameno 31.12.2018 121 479 121 479

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 121 479 121 479

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 121 479 121 479

31.12.2018 31.12.2017

Pitkäaikaiset lainasaamiset 800 2 301

OSUUDET SAMANKONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1.2017 121 479 121 479

Hankintameno 31.12.2017 121 479 121 479

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 121 479 121 479

31.12.2018 31.12.2017

Myyntisaamiset 163 1

Lainasaamiset 386 0

Muut saamiset 136 901

Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 388 423

Lyhytaikaiset saamiset muilta 1 074 1 325

13. Pitkäaikaiset saamiset

14. Lyhytaikaiset saamiset

15. Saamiset saman konsernin yrityksiltä

31.12.2018 31.12.2017

Konsernimyyntisaamiset 98 177 19 806

Muut konsernisiirtosaamiset 494 1 003

Konserniavustussaamiset 1 223 0

Konsernitilisaamiset 0 3 726

Lyhytaik. saamiset saman kons. yrityksiltä 342 442

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 100 236 24 978

Siirtosaamisten olennaisimmat erät

Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset 0 1

Korkosaamiset (muilta) 0 4

Muut siirtosaamiset myynneistä (muilta) 0 1

Muut siirtosaamiset kuluista (muilta) 222 369

Annetut ennakkomaksut 5 0

Siirtosaamiset 161 48

Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 388 423

Taseen liitetiedot (1 000 €)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

873

TILI

NPÄÄ

TÖS

31.12.2018 31.12.2017

Osakepääoma 1.1. 29 092 80

Uusmerkintä 0 29 012

Siirrot erien välillä (osakepääoma) -29 012 0

Osakepääoma 31.12. 80 29 092

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 62 450 62 450

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 91 462 62 450

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Voittovarat (muut kuin etuuspohjaiset järjestelyt) 1.1. -44 866 -37 078

Edellisen tilikauden virheen oikaisu 134** 83*

Voittovarat (muut kuin etuuspohjaiset järjestelyt) 31.12. -44 732 36 995

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12. -44 732 -36 995

Tilikauden voitto/tappio -6 659 -7 871

31.12.2018 31.12.2017

Poistoero 1 133 348

(*Virheen korjaus johtuu virheellisesti ostovelkoihin kirjatusta liian suuresta korkokulusta 83 458,74€ vuonna 2016.

(** Virheen korjaus johtuu virheellisesti kirjatusta korkokulusta – 133 540,69 € vuonna 2017.

31.12.2018 31.12.2017

Sidottu oma pääoma 80 29 092

Vapaa oma pääoma 40 071 17 584

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2018

Edellisten tilikausien voitto (tappio) -44 732 -36 995

Tilikauden voitto/tappio -6 659 -7 871

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 62 450

-aktivoidut kehittämismenot 0 -1 464

Yhteensä 40 071 16 121

16. Oma pääoma 17. Tilinpäätössiirtojen kertymä

18. Pakolliset varaukset

19. Pitkäaikainen vieras pääoma

31.12.2018 31.12.2017

Muut varaukset 122 200

Pakolliset varaukset yhteensä 122 200

31.12.2018 31.12.2017

Korollinen

Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 0 30 451

Pitkäaikainen velka valtionkonttorille, TEKES 420 0

Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen 110 174

Pitkäaikaiset osamaksuvelat, korollinen 2 945 271

Yhteensä 3 475 30 896

Koroton

Pitkäaikaiset muut velat muille, korollinen 0 3 750

Yhteensä 0 3 750

Korottomat velat konserniyrityksille

Pitkäaikaiset muut velat konserniyrityksille, korollinen 0 855

Pitkäaikaiset muut velat konserniyrityksille, koroton 13 465 13 465

Yhteensä 13 465 14 320

Taseen liitetiedot (1 000 €)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

874

TILI

NPÄÄ

TÖS

31.12.2018 31.12.2017

Korolliset velat muille

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 33 681 0

Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen 115 62

Lyhytaikainen shekkitililimiitti pankki, korollinen 19 055 18 916

Lyhytaikaiset velat muille, korollinen 3 835 0

Lyhytaikaiset osamaksuvelat 1 684 1 738

Yhteensä 58 369 20 715

Korolliset velat saman konsernin yrityksille

Lyhytaikaiset muut velat konserniyrityksille, korollinen 120 0

Konsernitilivelat konserniyrityksille, korollinen 81 030 28 158

Yhteensä 81 149 28 158

Korottomat velat muille

Ostovelat 16 551 1 875

Lyhytaikaiset velat muille, koroton 12 853 5 059

Siirtovelat 4 985 3 596

Yhteensä 34 389 10 530

Korottomat velat saman konsernin yrityksille

Lyhytaikaiset ostovelat konserniyrityksille, koroton 44 0

Lyhytaikaiset korkovelat konserniyrityksille, koroton 7 6

Lyhytaikaiset siirtovelat konserniyrityksille, koroton 0 29

Yhteensä 52 35

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

Jaksotetut henkilöstökulut 920 1 584

Lyhytaikaiset korkovelat, koroton 3 308 1 416

Siirtovelat 758 595

Yhteensä 4 986 3 596

31.12.2018 31.12.2017

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita

Rahalaitoslainat 52 736 49 366

Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset

Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset 155 000 155 000

Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo 121 479 121 479

Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja arvopaperit yhteensä 276 479 276 479

Rahalaitoslainojen vakuudeksi pantattu Empower Oy:n tavaramerkki.

Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet

Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo 121 479 121 479

Takaukset 6 978 5 788

Yrityskiinnitykset 155 000 155 000

Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet yhteensä 283 458 282 267

Muut omat vastuut

Osamaksuvelat, joiden vakuutena on omistuksenpidätysehto

Osamaksuvelat yhteensä 4 628 2 009

Osamaksuvelkavastuun alainen irtain käyttöomaisuus kirjanpitoarvoon 31.12 5 376 2 288

Leasingvastuut

Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 668 1 102

1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 914 686

Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut

Yhteensä 1 582 1 788

Muut vastuut

Pankkitakaukset 218 673

Limiitit 12 077 11 686

Muut vastuut yhteensä 12 295 12 359

Muut omat vastuut yhteensä 18 505 16 156

Pitkäaikaiset vuokravastuut

Konsernilla on toimitiloista määräaikaisia vuokrasopimuksia, jotka päättyvät a 31.8.2018

Seuraavan tilikauden vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 231 123

Myöhempien tilikausien vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 245 85

Vuokravastuut yhteensä 476 209

20. Lyhytaikainen vieras pääoma

21. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Taseen liitetiedot (1 000 €)

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

875

TILI

NPÄÄ

TÖS

Helsingissä 25. päivänä kesäkuuta 2019

Bo Elisson puheenjohtaja

Tommy Wikström hallituksen jäsen

Rainer Häggblom hallituksen jäsen

Tilinpäätöksen ja toiminta- kertomuksen allekirjoitukset

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 25.päivänä kesäkuuta 2019

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Anders Svennas, KHT

Jari Onniselkä toimitusjohtaja

Johan Bjurström hallituksen jäsen

Matti Manninen hallituksen jäsen

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

876

TILI

NPÄÄ

TÖS

Tilintarkastuskertomus

Empower Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

LausuntoOlemme tilintarkastaneet Empower Oyj:n (y-tunnus 2727327-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutok-sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkit-tävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel-lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tulok-sesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilin-päätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelutOlemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia

velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus

Haluamme kiinnittää huomiota tilinpäätöksen liitetietojen kohtaan toimin-nan jatkuvuus, jossa kuvataan konsernin toiminnan jatkuvuuteen liittyvää epävarmuutta. Liitetiedossa esitettyjen riskien toteutuminen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyyn liittyvä merkittävä epävarmuus osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja maksaa velkojaan. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpää-tös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toimin-nan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytök-sestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

877

TILI

NPÄÄ

TÖS

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäi-sestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön ja konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatku-vuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopää-töksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävar-muutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävar-muutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.

Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäi-vään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapah-tumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö ja konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastu-sevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauk-sesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausun-nosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkas-tushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatioHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheel-listä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuk-sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimin-takertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 25.6.2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Anders Svennas KHT

EMPO

WER

VU

OSIK

ERTO

MUS

201

878

TILI

NPÄÄ

TÖS

Realizing smart society essentials

Vuosikertomus 2018