Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia

Työpajatyöskentely

3.2.2017

Helsinki

KT Laura Repo, arviointiasiantuntija

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

• Karvi on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Toimii Opetus- ja

kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

• Toteuttaa arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

• Aloitti toimintansa 1.5.2014, muodostettiin yhdistämällä

Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen

arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot.

• Toimintaperiaatteet on täsmennetty Karvin strategiassa.

• Arviointineuvosto, korkeakoulujen arviointijaosto sekä

yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen arviointiyksikkö

(Helsinki ja Jyväskylä) ja korkeakoulujen arviointiyksiköstä.

Arviointityypit

• Oppimistulosten arvioinnit

• Teema-arvioinnit

• Järjestelmäarvioinnit

• Laatujärjestelmien auditoinnit

• Maksullinen palvelutoiminta

Tällä hetkellä käynnissä mm. perusopetuksen oppimistulosten

pitkittäisarviointi, valtiontalouden säästöpäätösten vaikutukset

sivistyksellisiin oikeuksiin, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman

toteutumisen arviointi, oppilashuoltolain muutosten vaikutusten

arviointi.

24.11.2015

5

Arvioinnin viitekehyksestä

• Karvin toiminnassa noudatetaan arvioinnin riippumattomuuden periaatetta (asetus Kansallisesta koulutuksen

arviointikeskuksesta 1317/2013, 1).

• Arvioinnin viitekehys valitaan arvioinnin kohteen ja tarkoituksen mukaan. Pääsääntöisesti arvioinnin tulee olla kehittävää arviointia (Patton; Developmental Evaluation)

• Järjestelmäarvioinnissa on aina mukana myös summatiivista- ja/tai tilivelvollisuusarvioinnin periaatteita (intelligent accountability) Kaikki arviointi tehdään kehittämismielessä

• Arvioinnin suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita osallisuuteen, avoimuuteen, kuulemiseen, keskusteluun ja tulosten hyödynnettävyyteen.

• Organisoidaan siten, että ne tukevat sekä arviointiprosessien että -tulosten osalta paikallista, alueellista ja valtakunnallista kehittämistä ja päätöksentekoa.

26.5.2014

4

Varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelu Karvissa

Ulkopuolisista asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä:

• Kehittämispäällikkö Virpi Mattila, Espoo

• Päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen, Helsinki

• Varhaiskasvatuksen tutkija Maiju Paananen, Tampereen yliopisto

Työpajat:

• 13.12.2016 Oulussa yhteistyössä Pohjois-Suomen AVIn kanssa

• 17.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja

• 18.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja

• 3.2.2017 Helsingissä kentän toimijat

5

Varhaiskasvatus murroksessa

• Hallinnonalasiirto 1.1.2013

Varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa

• Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015

Päivähoidosta varhaiskasvatukseen, tavoitteet, pedagoginen painotus

• Uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 18.10.2016

Keskeinen laadun suunnannäyttäjä

• Ohjausjärjestelmän muutos 1.1.2015

Kehittäminen ja seuranta Opetushallitukselle

Arviointi Kansallisen koulutuksen arviointikeskukselle

6

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuslaki 9 b § (8.5.2015/580):

• Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata

varhaiskasvatus lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea

varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen

hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä.

• Järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä

osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Keskeiset

tulokset tulee julkistaa.

Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1-2

§(1295/2013)

• Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin

riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen

koulutuksen arviointikeskus.

I Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon

liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelmien

toteutumisen arviointi

Arviointi kohdistuu varhaiskasvatussuunnitelma prosesseihin

kansallisella ja paikallisella tasolla sekä varhaiskasvatussuunnitelmien

toteutumiseen.

II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja

arviointimallin kehittäminen

Arviointikeskus laatii varhaiskasvatuksen pitkän aikavälin

arviointisuunnitelman ja laadunarvioinnin mallin, joka pitää sisällään

esimerkiksi pedagogisten käytäntöjen ja pedagogisen johtajuuden

arviointimallit. Karvi kehittää arvioinnin malleja ja käytänteitä sekä tukee

järjestäjiä niiden käyttämiseksi. Lisäksi hankkeessa luodaan

varhaiskasvatuksen auditointijärjestelmä.

Karvin arviointisuunnitelmassa kaksi

varhaiskasvatuksen arvioinnin hanketta vuosille 2016–

2019:

Varhaiskasvatusjärjestelmä ja varhaiskasvatuksen laatu arvioinnin kohteena

• Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen ja pienten lasten parissa tapahtuvan toiminnan omaleimaisuus nousevat esiin varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelussa. Varhaiskasvatuksen arviointi poikkeaa perusopetuksen arvioinnin traditiosta, jossa oppimistulosten arviointi on tärkeä osa kokonaisuutta.

Varhaiskasvatusta ohjaava kansallinen dokumentaatio ei määritä tavoitteita lapsen oppimiselle tai osaamiselle, vaan keskittyy ohjaamaan varhaiskasvatuksen toteuttamista lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia tukevalla tavalla.

Varhaiskasvatusjärjestelmä ja varhaiskasvatuksen laatu arvioinnin kohteena

• Suomessa kansallista varhaiskasvatuksen arviointia ja siihen liittyvää laadun jäsennystä ei ole aiemmin tehty.

• Varhaiskasvatuksen arviointi on toteutettu paikallisella tasolla kunkin järjestäjän omien intressien mukaisesti.

yhtenäiset arvioinnin rakenteet ja pitkäjänteinen arvioinnin suunnitelma puuttuvat.

26.5.2014

11

Kansallinen taso

Karvi Pitkän aikavälin

arviointisuunnitelma,

järjestäjien tukeminen

laadunhallinnassa, ulkoiset

arvioinnit

JärjestäjätasoArvioinnin kohteena mm

varhaiskasvatussuunnitelmat

ja niiden toteutuminen.

YksikkötasoArvioinnin kohteena

pedagoginen toiminta

YksilötasoLapsen vasun

toteutumisen arviointi

L A K I S Ä Ä T E I N E N A R V I O I N T I

P a i k a l l i n e n t a s o

v. 2017-2019 Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja

toimeenpanoon liittyvien prosessien ja

varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointi

I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen

arviointi 2017-2019

Arvioinnin lähtökohdat:

• Varhaiskasvatussuunnitelmien hyödyllisyys ja selkeys sekä niihin kirjattujen sisältöjen toteutuminen on yksi varhaiskasvatuksen keskeinen laadun avaintekijä.

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toimii varhaiskasvatuksen laadun suunnannäyttäjänä ja sen toteutumisen arviointi on keskiössä laadunhallinnan kehittämiseksi.

• Startti laadunhallinnan kehittämiseksi

Karvissa Esi- ja perusopetuksen OPSiin liittyvien prosessien ja toteutumisen arviointia 2017-2020.

12

I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen

arviointi 2017-2019

Arviointi tuottaa tietoa:

• varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä prosesseista.

• varhaiskasvatussuunnitelmista varhaiskasvatuksen strategisen ja pedagogisen kehittämisen välineenä.

• varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöllisten ja pedagogisten tavoitteiden saavuttamista edistävistä tai estävistä tekijöistä.

• Kehittämistarpeista kansallisella, järjestelmä-, kunta-, henkilöstö- ja lapsitasolla.

13

I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen

arviointi 2017-2019

Arvioinnin kohteet:

1. Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen liittyvät prosessit alkaen perusteasiakirjasta päätyen lapsen vasuun. Kuinka järjestäjät ovat kokeneet perusteasiakirjan implementointiin liittyvät prosessit? Kuinka järjestäjät ovat järjestäneet paikallisen tason suunnitelmien laatimisen ja implementoinnin? Kuinka yksikkötaso on kokenut paikallisten suunnitelmien laatimiseen ja implementointiin liittyvät prosessit?

2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toimivuus. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista edistävät ja estävät tekijät? Kuinka hyvin perusteiden sisällöt näkyvät paikallisissa suunnitelmissa?

3. Varhaiskasvatustoiminnasta. Onko toiminta lapsiryhmissä varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista?

4. Varhaiskasvatussuunnitelman vaikutuksista. Miten varhaiskasvatustoiminta on muuttunut suunnitelmien myötä? Mihin asioihin suunnitelmilla on ollut vaikutuksia?

I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen

arviointi 2017-2019

• Hankesuunnitelma valmiiksi helmikuussa 2017

• Toteutetaan kahdessa vaiheessa:

1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanoon ja paikallisten suunnitelmien laatimiseen, toimeenpanoon ja sisältöihin liittyvien prosessien arviointi syksyllä 2017

2. Paikallisten suunnitelmien toteutumisen arviointi syksyllä 2018

Reunaehtoja: resurssit arvioinnin kohteiden rajaus, aineiston keruun rajoitteet.

15

II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen

16

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa itsearviointivelvoite järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötasolle (järjestäjä, henkilökunta, lapsen vasu)

• Toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista ja säännöllistä.

• Arvioinnin avulla edistetään laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa.

• Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016)

II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen

17

Karvin tehtävänä on:

• laatia järjestäjille laadun arvioinnin malli, johon sisältyvät muuan muassa laadun kriteerit, pedagogisen johtajuuden arviointimalli ja pedagogisten käytänteiden arviointimalli.

• Tukee ja kouluttaa laadun arvioinnin mallin käyttöönottamisessa ja hyödyntämisessä.

• Suunnittelutyö alkanut

Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin viitekehyksestä

• Kansallisia varhaiskasvatuksen laadun kriteerejä ei ole laadittu (vrt. perusopetuksen laatukriteerit).

• Kotimaisia laadunarvioinnin malleja mm. : Laadunarviointi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa (2010). Kuntaliitto / Varhaiskasvatuksen laadunarviointi ja pedagoginen kehittäminen (2010). Eeva Hujala ja Elina Fonsén.

• Tulossa Eurooppalainen laadun arviointimalli: EU:n rahoittama CARE hanke, jossa laaditaan varhaiskasvatuksen laadun kriteerit ja indikaattorit (julkaistaan alkuvuodesta 2017)

26.5.2014

18

Varhaiskasvatuksen laadun viitekehyksestä (European Quality Framework on ECEC)

EU: jäsenvaltioista koostuvan työryhmän raportissa Key principles of a Quality Framwork (2014) suositellaan käytettäväksi yhteistä Eurooppalaista laadun viitekehystä:

• Rakenteellinen laatu kuvaa rakenteellisiin tekijöihin liittyviä tekijöitä: esim. henkilöstön kelpoisuudet, aikuinen-lapsi suhdeluvut ja turvallisuudelle ja terveydelle asetetut vaatimukset,

• Prosessilaadulla kuvataan varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja se sisältää muun muassa opetussuunnitelman sisällölliset painotukset, kuten pedagogiset käytänteet ja niiden laatu, leikin asema, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus, vertaissuhteet ja osallisuus millaisia kokemuksia lapsille muodostuu.

• Tuloslaadulla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen hyötyjä lapsille, vanhemmille, yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Vasuprosessien ja toteutumisen arviointi keskittyy rakenteelliseen ja prosessilaatuun

Laadun arvioinnista

• Varhaiskasvatuksen kansallisissa arvioinneissa arvioinnin kohteena on tyypillisesti rakennelaatu.

• Myös vuorovaikutuksen laatu ja varhaiskasvatusympäristö ovat olleet arvioinnin kohteena - useimmiten kuitenkin paikallisella tasolla pikemminkin kuin kansallisen tason arviointina.

• Oppimistulosten arviointi ei varhaiskasvatuksen kentällä ole juuri ollut kansallisten arviointien kohteena, sillä sen tehtäväksi on nähty lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen oppimisen ja kehittymisen tukemiseksi (OECD, 2015).

• OECD:n PISA tutkimuksen pohjalta kehitetään parhaillaan viisivuotiaille omaa IELS tutkimusta (”babypisa”). Suomen osallistumista ei ole päätetty.

Laadun arvioinnin problematiikkaa

• Varhaiskasvatuksen laadun määrittelyssä on tarpeellista pohtia varhaiskasvatuksen toteutumisen kontekstisidonnaisuutta ja paikallisten sekä kulttuuristen arvojen merkitystä. (Alila, 2013, 26).

• Ei-toivotut vaikutukset

• Voidaanko määrittää toimintatapa, joka on muita parempi jokaisessa tilanteessa ja kontekstissa

• Eri toimijoiden työnjako ja roolit eri osa-alueiden ja tasojen arvioinnissa

26.5.2014

21

Varhaiskasvatuksen arvioinnin työpajat

Arviointi on arvosidonnaista. Koska varhaiskasvatuksen arviointi

on kansallisella tasolla uutta Suomessa, on tarpeellista

keskustella näistä arvovalinnoista laajasti eri toimijoiden sekä

sidosryhmien kanssa.

Olennaista on linjata, mitä arvioidaan ja miksi:

• Millaista arviointitietoa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja

lapsen hyvän elämän turvaamiseksi varhaiskasvatuksessa

tarvitaan, joka samalla antaa tietoa laajemmin myös poliittisen

päätöksenteon tueksi?

26.5.2014

22

Työpajatyöskentelyä:

• Työskentelyä varten jakaannutaan noin 5 hengen ryhmiin.

• Jos organisaatiostanne on useampi henkilö, jakautukaa eri ryhmiin.

• Valitkaa ryhmälle sihteeri ja puheenjohtaja.

• Tilassa on neljä työskentelypistettä, kukin ryhmä kiertää kaikki pisteet.

• Yhdessä pisteessä työskennellään 25 min.

• Sihteeri kirjaa työskentelyn annin pöydällä olevalle läppärille (wordtiedostoon) ja tallentaa sen lopuksi painamalla tallenna kuvaketta. Jätä dokumentti auki. Seuraava ryhmä jatkaa samaan dokumenttiin.

• Puheenjohtaja huolehtii keskustelun kulusta sekä ajasta.

• Kunkin pisteen keskustelun teema lukee pöydällä olevalla paperilla. Mukana on lyhyt johdanto teemasta ja apukysymyksiä.

23