tavoitteena kannattavuuden parantaminen
TRANSCRIPT
Palvelujen kysyntä kasvaa
Tavoitteena kannattavuuden parantaminen 11.12.2017 Ari Peltoniemi, pääekonomisti
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
Kuluttajabarometri:
Kuluttajien luottamus talouteen pysynyt vahvana 2017 marraskuussa kuluttajien luottamusindikaattori (23,0) oli lähes toukokuun (24,1) ennätyslukemissa. Vuoden 2016 marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 17,6.
Lähde: Tilastokeskus; Kuluttajabarometri 10/2017
Saldoluku
2
-5
0
5
10
15
20
25
30
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
uH
ein
äku
u
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
uTo
uko
kuu
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
Tam
mik
uu
Maa
lisku
u
Tou
koku
u
Hei
näk
uu
Syys
kuu
Mar
rask
uu
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ostovoima:
Nollainflaatiosta pois hintojen nousu hieman rivakampaa kuluvana vuonna
Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi
Indeksi vuosi 2005=100
2017 1-9 Vuosimuutos, %
+1,9 %
+0,8 %
+1,1 %
3
90
100
110
120
130
140
150
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Palkkasumma, koko talous Kuluttajahinnat Ostovoima
Suhdannetilanne 2000-2017 (2017 = tammikuu-syyskuu):
Nousu vaimentunut anniskelu jarruttaa, mutta myös huonot kesäkelit vaikuttivat
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
4
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017, 9kk
Ruoka Anniskelu Majoitus "Majoitus- ja ravintola-alan suhdanne"
Anniskeluravintoloiden myynti:
Kesän myynti söi alkuvuoden kasvun Ravintolapalveluiden kasvu nollassa 2017 tammi-syyskuussa
Vuosimuutos 2017 tammi-syyskuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Vuosimuutos 2017 tammi-kesäkuu (A-, B-, ja C-ravintolat), %
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
5
2,9
-0,4
1,7 1,4
2,3
1,7 1,5
-2,6
0,0
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
Ruoka Anniskelu Yhteensä
Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen)
6,1
0,5
4,1
1,0
2,3
1,4
5,0
-1,8
2,7
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
Ruoka Anniskelu Yhteensä
Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen)
Kehnot kesäkelit näkyivät erityisesti anniskelukysynnässä. Tammi-syyskuussa anniskelukysyntä laski 2,6 prosenttia ja heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edellisvuodesta.
Anniskeluravintolat:
Alkoholilain uudistuksella iso rooli tulevassa kehityksessä
A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
6
Kysyntä = myynnin määrä Tarjonta = asiakaspaikkojen määrä Käyttöaste = myynnin määrä/asiakaspaikkojen määrä
Suomessa on noin 6 600 A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa.
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
Kysyntä Tarjonta Käyttöaste
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
Kysyntä Tarjonta Käyttöaste
C-ravintolat, indeksi 2000=100
Suomessa on noin 1 700 C-luvallista anniskeluravintolaa, joiden verollinen myynti on noin 0,5 miljardia euroa.
Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, 2007-2016 Anniskelumyynti lasku-uralla
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL
7
Indeksi, 2007=100
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Anniskelumyynti 100 % alkoholina
Matkustajatuonti 100 % alkoholina
Suomalaisten *Baltian matkat
Kotimaiset yöpymiset
*Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.
Alkoholijuomaverot 1.7.2017 EU-maissa Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja.
Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-%
Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2017
Viron alkoholijuomaveroa korotetaan 1.2.2018, jolloin Viron olutvero on 0,79 euroa/litra, 4,7 til-%. Suomessa olutvero nousee 1.1.2018 alkaen, jonka jälkeen Suomen olutvero on 1,67 euroa/litra, 4,7 til-%. Siten vuoden 2018 helmikuussa Suomen olutvero on edelleen yli kaksinkertainen Viroon nähden!
Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia
Olut Viini Väkevä 40 %, etyylialkoholi
Suomi 32,05 30,82 45,55
Irlanti 22,55 38,62 42,57
Britannia 21,85 30,05 32,91
Ruotsi 21,06 24,81 53,85
Viro 15,52 11,20 23,89
Kreikka 12,50 1,82 24,50
Slovenia 12,10 0,00 13,20
Alankomaat 7,59 8,03 16,86
Italia 7,55 0,00 10,36
Tanska 7,52 14,17 20,14
Ranska 7,41 0,34 17,38
Liettua 7,11 14,97 16,65
Kypros 6,00 0,00 9,57
Kroatia 5,33 0,00 7,06
Unkari 5,26 0,00 10,82
Belgia 5,01 6,81 29,93
Itävalta 5,00 0,00 12,00
Malta 4,83 1,86 13,60
Puola 4,54 3,35 13,29
Latvia 4,50 7,09 14,50
Portugali 4,12 0,00 13,68
Slovakia 3,59 0,00 10,80
Tsekki 2,96 0,00 10,55
Espanja 1,99 0,00 9,59
Luxemburg 1,98 0,00 10,41
Saksa 1,97 0,00 13,03
Bulgaria 1,92 0,00 5,62
Romania 1,85 0,00 7,43
Suomi 1,51 => 1,67
Irlanti 1,06
Britannia 1,03
Ruotsi 0,99
Viro 0,73 => 0,79
Kreikka 0,59
Slovenia 0,57
Alankomaat 0,36
Italia 0,35
Tanska 0,35
Ranska 0,35
Liettua 0,33
Kypros 0,28
Kroatia 0,25
Unkari 0,25
Belgia 0,24
Itävalta 0,24
Malta 0,23
Puola 0,21
Latvia 0,21
Portugali 0,19
Slovakia 0,17
Tsekki 0,14
Espanja 0,09
Luxemburg 0,09
Saksa 0,09
Bulgaria 0,09
Romania 0,09
Kannattavuus:
Ravintoloiden käyttökate Pientä parannusta, mutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle on vielä matkaa
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Käyttökateprosentti
9 2016* = ennakkoarvio
3
4
5
6
7
8
9
10
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*
Ravintolat
Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu v.2017 tammi-syyskuussa Kuitenkin sekä heinä- että elokuussa kotimaisten yöpymisten määrä väheni. Kotimaan viileä kesäsää näkyi siten, että Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisääntyivät edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna yli 60 prosenttia!
Lähde: Tilastokeskus
10
Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet 2017 tammi-syyskuu,%
Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (2017 tammi-syyskuu)
5,1
1,4
14,8
36,9
29,0
23,9
17,5 16,8
15,5 14,7 13,5 12,9
8,2 8,2 7,4 7,0
2,2
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä kaikissa majoitusliikkeissä, 2010-2017 tammi-syyskuu
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
11
12,4
10,2 9,7
6,7
4,9 4,3 3,7
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Yhdysvallat Japani
2010 2011 2013 2014 2015 2016 2017, 1-9
Matkailu pohjoismaihin:
Ulkomaiset hotelliyöpymiset reippaassa kasvussa vuonna 2017 Tammi-elokuussa 2017 Suomen kasvuluku 14,7 %, mutta muiden pohjoismaiden määriin vielä matkaa!
Indeksi 12/2007=100 (12 kk keskiarvo), ulkomaiset hotelliyöpymiset
12
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) tammikuu-elokuu 2017
+6,6 % +14,7 % -1,5 % +3,0 %
3,8
5,1
5,9
6,7
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Suomi Norja Tanska Ruotsi
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja Tanska
Suomen matkailualalle on kohdistunut tunnustusta ja menestystä!
TCI Research & Hotrec, A European Survey on International Guests’ expectations 5/2017
13
Ranking in Europe for
“Hotels Overall Quality”
TOP 3 Destinations
Sweden 250
Norway 246
Finland 234
Ranking in Europe for
“Hotel Hospitality of Personnel” TOP 3 Destinations Norway 281 Sweden 266 Finland 243
Ranking in Europe for “Local Food Diversity” TOP 3 Destinations
Turkey 176
Finland 171
Greece 160
Ranking in Europe for “Restaurant staff hospitality” TOP 3 Destinations
Finland 223
Cyprus 223
Ireland 205
Suomessa järjestettiin kaikista Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja (651 järjestökongressia, 101 514 kongressivierasta) vuonna 2016 (Union of International Associations 6/2017)
Finland ranks in top 3 travel destinations for 2017 (Lonely Planet 10/2016) 1. Canada 2. Columbia 3. Finland
Isojen eurooppalaisten kaupunkien (20 kaupunkia) liikenneindeksin mukaan Helsingissä kaupunkiliikkuminen on helpointa ja miellyttävintä (Politico 9/2017)
Maailman vieraanvaraisimmat kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017) 1. Singapore 2. Tukholma 3. Helsinki
Finland is the safest place on the planet (International SOS, the 2018 Travel Risk Map, 11/2017)
Työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi (+2,8 %) vuonna 2016 viime vuosia nopeammin Majoitus ja ravintola-alalla 85 400 työllistä (70 300 + 15 100) vuonna 2016. Kasvun jatkuessa 3 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2020 alalla 10 700 uutta työpaikkaa!
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7/2017, *Mara (ennuste)
14
1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta
Vuonna 2016 majoitus ja ravintola-alalla oli 5 300 työllistä enemmän kuin vuonna 2012. Näistä ravintoloiden osuus 94 prosenttia ja majoituksen osuus 6 prosenttia. Vuonna 2020 työllisten lisäyksestä aiempaa suuri osuus majoituksella!
85,4
96,1*
75
80
85
90
95
100
Majoitus- ja ravintola-alan suhdannenäkymät:
Kasvuodotukset hieman heikentyneet Suhdannenäkymien saldoluku lokakuussa +18 (heinäkuu +25), ammattityövoiman saatavuudessa haasteita
Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät, saldoluku
Myynnin vuosimuutos, %
Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa
15
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Q1, Q2,
Q3*
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
Myynti (määrä) SuhdannenäkymätQ3*, syyskuu = ennuste
MaRan jäsenkysely:
Hyvät odotukset pikkujoulumyynnistä 71 prosenttia yrityksistä arvioi vuoden 2017 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta!
Lähde: EK, MaRa
16
Arvio (prosenttimuutos) yrityksenne kuluvan vuoden pikkujoulumyynnistä verrattuna edelliseen vuoteen
21
7
16
26 25
3
1 0 0 0
5
10
15
20
25
30
kasvaa yli 6%
kasvaa 4-6%
kasvaa 2-4%
kasvaa 0-2%
pysyyennallaan
väheneealle 2 %
vähenee 2-4 %
vähenee 4-6 %
vähenee yli6 %
N=321
Kiitos!
MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään kesäkuussa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 700 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.
MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511
Liite. Tilastotietoja
Liikevaihto Suhdannetilanne ja -näkymät
Kannattavuus Työllisyys, majoitus- ja ravitsemistoiminta
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: EK
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Liiketu
lus,
%-y
ks. liik
evaih
dosta
1 0
00 t
yöllis
tä
Sald
olu
ku
Liikevaihdon vuosimuutos, % 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk
Majoitus- ja ravintola-ala yhteensä 0,8 0,8 3,1 4,9 6,0
Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 4,8
Anniskeluravintolat 2,3 0,6 2,4 3,4 1,7
Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 2,9
Alkoholimyynti -1,4 -1,5 -0,6 0,8 -0,4
Pikaruoka 0,3 1,7 5,7 6,8 7,5
Henkilöstöravintolat -2,7 -0,5 -1,4 -2,5 -0,4
Liikenneasemaravintolat -1,4 -5,2 1,1 0,9 1,6
Majoitus -0,9 -0,7 2,0 6,0 10,0
75
77
79
81
83
85
87
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
3,2
1,7 1,4 2,0
3,2
2,0 1,3 1,1
2,2
3,5 4,2 4,2
-1,6
0,3 1,0
0,0
-0,3 -0,9
0,8
6,8
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Ravintolat Majoitus
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Suhdannetilanne
Suhdannenäkymät