syvien vahvuuksien koulu laatu 2013
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
1
Opetuksen ja oppimisen laatutekijät
3.10.2013
Juhani Anttila
xxxx/2.9.2013/jan
These pages are licensed
under the Creative Commons 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0
(Mention the origin)
2
Pohdinnan aiheita
Mitä tarkoittaa, että jokin on laadukasta?
Miten laatu saadaan toteutetuksi ammattimaisesti?
Yleisesti- Organisaatioiden toiminnassaOpetusalalla- Oppilaan, koulun, maan näkökulmasta
4053/3.9.2013/jan
3
Laatuaihe on esillä yhteiskunnassa ja sen organisaa-tioissa - vastaansanomattomasti, kiistattomasti
Kaikki arvostavat aitoa laatua.Laaduttomuus vähintäänkin ärsyttää.
Kaikenlaiset organisaatiot panostavat laatuun.Laatua ei voi saada aikaan eikä laaduttomuutta poistetuksi sattumanvaraisesti,määräyksillä tai rahalla.
Määrätietoinen laatutyö on osoittautunut kannattavaksi. Laaduttomuus ja virheet merkitsevät asioiden toimimattomuutta, tyytymättömyyttä jakustannuksia.
Laatutoiminnasta on kehittynyt vuosikymmenien aikana kansainvälisestiammattimainen asiantuntemus- ja osaamisalue, johon sisältyy organisaatioissahyviksi koettuja periaatteita, menettelyjä ja viitekehyksiä.
Suomalainen opetusala on saanut paljon arvostusta kansainvälisissävertailututkimuksissa.
Viimeaikoina on julkisuudessa ollut paljon keskustelua monenlaisestalaaduttomuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Laadun suhteen tehdään myös paljon jotain pinnallista tai suorastaan kyseenalaista.
4054/3.9.2013/jan
4
Laatukäsitteestä
Laatu on käsite, jonka jokainen voi ymmärtää ilman selityksiä. Laatu on yleiskielen paljonkäytetty sana. Kun jokin asia yhdistetään laatuun, halutaan tuoda esille tuon asian myönteisiäpiirteitä ja hyvyyttä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Kuitenkin monimielisyys onlaatukäsitteeseen itseensä sisältyvä luonteenomainen piirre, josta johtuen laatukäsite voidaanmääritellä monella eri tavalla:
• Tuoteominaisuusperusteiset määritelmät: Laatu on tuotteen objektiivisestimitattavissa olevia ominaisuuksia.
• Tuotantoperusteiset määritelmät: Laatu on vaatimusten objektiivista täyttymistätai virheettömyys-/virheellisyysaste.
• Monetaariset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen käyttöarvo (utiliteetti)tai käyttöarvon ja hinnan suhde.
• Reaalitaloudelliset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen subjektiivinenhyötyarvo riippumatta sen hinnasta.
• Filosofiset ja myyttiset määritelmät: Laatu on subjektiivisesti koettavaaerinomaista hyvyyttä (esim. hyvinvointia ja rakkautta) tai luksusta.
Liiketoiminnallis-ammatillisia yhteyksiä varten laatukäsite on määritelty kansainvälisessästandardissa ISO 9000. Tämä määritelmä on ammatillisessa käytössä lähes sadassa maassa jamiljoonissa erilaisissa organisaatioissa.
3413/15.8.2013/jan
5
Laatu (quality)
Missä määrin eri sidosryhmien tarpeet jaodotukset täyttyvät?(Degree of fulfillment)Eri osapuolten subjektiivisten syvienkokemusten kokonaisuus ja tyytyväisyys
-Ratio-Non-ratio (emotio, tunne)-Irratio
Pääasiallisesti hiljaista (tacit) tietoa
Vaatimusluokka (grade)
Täyttyvätkö tietyt vaatimukset? (Conformity)Objektiivinen rationaalinen näyttöSelväsanaisesti ilmaistua (explicit) tietoa
U
Mistä on kysymys?
4055/3.9.2013/jan
6
Laatu ja sen toteuttaminen
4058/17.8.2013/jan
Laatu:Laatu:““Missä määrin Missä määrin jokinjokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotuksettarpeet ja odotukset””
Organisaatio
Sidosryhmä
Tuotos
Laatua ja laadunhallintaa on ainajossain määrin olemassa kaikissaorganisaatioissa. Oleellinenkysymys on, miten sitä voidaanjatkuvasti lisätä. Ns. ylilaatu onkäsitteenäkin mahdoton.
LaadunhallintaLaadunhallinta::““koordinoidut toimenpiteet organisaationsuuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuunliittyvissä asioissa””
7
“Oppivan yhteiskunnan” tukipilarit:• Oppia tietämään• Oppia tekemään• Oppia elämään toisten kanssa
yhdessä• Oppia olemaanOppimisen jännitteiset dilemmat:• Globaali ja paikallisuus• Universaalisuus ja yksilöllisyys• Traditio ja modernisuus• Pitkä ja lyhyt aikajänne• Tiedon valtava lisääntyminen ja
ihmisen omaksumiskyky• Henkisyys ja materiaalisuus
Oppimisen laadun tarpeet ja odotukset
4059/3.9.2013/jan (Ref.: UNESCO)
Oppimisen perustarpeet:• Oppimiskeinot (learning tools): luku- ja kirjoitustaito,
suullinen ilmaisutaito, laskutaito ja ongelmienratkaisutaito
• Oppimisen sisältö: tiedot, taidot, arvot ja asenteetOppimisen ulottuvuudet:• Etiikka ja kulttuuri• Tiede ja teknologia• Talous ja yhteiskunta
Oppivan yhteiskunta eroaa oppivastaorganisaatiosta. Organisaatio voidaanymmärtää järjestelmänä, systeeminä.Sen sijaan yhteiskunta on verkosto.
8
Oppiminen on opetus- ja oppimisprosessien tulos.
4060/15.2.2013/jan
OrganisaatioSidosryhmä
Organisaation prosessitja rakenteet Sidosryhmän
prosessit ja rakenteet
Liitäntäpinta
Tuotos(prosessien tulos)
Organisaation sidosryhmäkytkentä:
Partneri Hallinnassa olevat prosessit on laadun toteuttamisen perusedellytys.Prosessi on tuloksellista toimintaa. Organisaation rakenteiden pitäisitukea prosesseja.Laadukkaan tuotoksen hyödyntäminen ja kokeminen tuottaa arvoa jatyytyväisyyttä.
9
Tyytyväisyyden laki (*) – laadun tuottamisen perusajatus
Jos toimitaan kaikkien suhteen samalla tavalla, laatu vaihtelee.
Jos halutaan kaikille saman tasoista ja hyvää laatua, tulee toimiaeri kohteiden suhteen erilailla.
4056/22.8.2013/jan (*) Ref.: Kenneth Johnston
10
4057/14.8.2013/jan
Laadun kokeminen
Välinpitämättömyys
Tyytymättömyys
Suuri
Suuri
TyytyväisyysPieni
Pieni
11
• UNESCOn EFA (Education for all). GEQAF (General Education Quality/Diagnostic Framework):Koulutusjärjestelmä ja oppimisympäristö, tavoitteet, rakenne ja toimivuus. LLECE (LatinAmerican Laboratory for Assessment of the Quality of Education). SACMEQ (The Southern andEastern Africa Consortium for Monitoring Educational Quality)
• OECDn PISA (The Programme for International Student Assessment): Peruskoulunsapäättävien 15-vuotisten oppilaiden osaamisen arviointi matematiikassa, lukemisessa,tiedeaiheissa, ongelmanratkaisussa ja talouslukutaidossa
• TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) neljännen ja kahdeksannenasteen koulutuksen tason kehittyminen matematiikassa ja tiedeaiheissa
• PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study): Luetun ymmärtämisen kehittyminenneljännen asteen koulutuksessa
• EIU (The Economist Intelligence Unit) Learning Curve: Kouluresurssien ja käytäntöjen vertailu• Bolognan prosessi: Euroopan korkeakoulujen opetuksen yhtenäisyys ja laadunvarmistus• Kansainväliset ja kansalliset arvioinnit ja luokittelut, esim. yliopistot, korkeakoulut,
ammattikorkeakoulut, lukiot ja ohjelmat
Arviointimallit, vertailututkimukset ja luokittelutkoskevat sekä toimintaa että tuloksia
4061/3.9.2013/jan
12
Opetuksen toteutustavat eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita: Perinteiset opetusohjelmat ja kurssit sekä opetuksen laadunhallinta E-oppimisratkaisut, esim.:
• SCORM (the Sharable Content Object Reference Model)• AIC (The Aviation Industry Computer-Based Training)• SingCore (Singapore-defined standard for metadata to tag learning objects andassets)
Formaalit oppimisjärjestelmät ovat liian kalliita, oppiminen tylsää ja oppimismateriaalitliian raskaita eivätkä uudelleen käytettäviä.
Opetuksen laadunhallinta on kehittymätöntä tai näennäistä (esim. Bolognan prosessinlaadunvarmistus).
Vanhat oppimisteoriat ja traditiot (mm. behaviorismi, objektivismi, kognitivismi, pragmatismi,konstruktivismi, interpretivismi) pitäisi korvata uusilla erityisesti perustuen konnektivismiin.
4062/21.8.2013/jan
Kehityksen kritiikkiä
(Ref.: Stephen Downes ja George Siemens)
13
4063/17.8.2013/jan (Ref.: Jay Cross ja Sugata Mitra)
Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen
Muodollinen oppiminen•Koulutusohjelmat•Kurssit •Oppikirjat
Panostaminen Oppiminen
Epämuodollinen oppiminen•Päivittäistoiminta•Muut opiskelijat•Itse organisoituvaoppiminen•Mentorit
Panostamisen ja oppimisen paradoksi
Uudet oppimisympäristöt, yhteisöllinen oppiminen,koulu pilvessä ja avoimet oppimisresurssit, esim.SOLE (Self-Organized Learning Environment) jaMOOC (Massive open online course)?
14
Yhteisöllinen oppiminen,yhteisen tiedon syntyminen,“Ba”
Tieto
4064/14.8.2013/jan (Ref.: Nonaka)
Yksilöllinenasiayhteys
Yksilöllinenasiayhteys
Yhteinen asiayhteys
Ba:(SECI = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, ja sisäistäminen)
15
Vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen
4065/20.8.2013/jan (Ref.: Gloor)
(1)Henkilöyhteydet
(2)Interaktiivisuus (3)
Tiedon jakaminen
0 0
m m PieniHenkilökohtainen
Suuri
Yhteisöllinen
Tavoite: Tehokas oppiminen verkossa
16
• Miten kansainvälisiä malleja ja vertailututkimuksia voisi käyttää hyödyksi?• Miten poliittiset päätökset ja viranomaistoiminta edistävät tai haittaavat oppimisen
laatua?• Miten päätökset ja toiminnan johtaminen oppilaitoksissa vaikuttavat oppimisen laatuun?• Miten oppiminen voitaisiin nähdä monialaisena aiheena?• Miten pitäisi suhtautua uusien oppimiskonseptien, -periaatteiden, -ympäristöjen ja -
prosessien mahdollisuuksiin ja uhkiin?• Miten ammattimaisella laatutoiminnalla voidaan saada antaa ryhtiä ja koettuja keinoja
oppimisen laadun toteuttamiselle harrastelijamaisen laatutoiminnan välttämiseksi?• Miten parhaiten voidaan arvioida laatua opetuksessa ja oppimisessa?• Miten oppimisen laadun toteuttamisessa voidaan paneutua yksilöllisiin
oppimistapahtumiin sekä niiden hallintaan (prosessit ja tuotokset) ja aitoihin tarpeisiinja odotuksiin?
Pitäisikö vielä lisää pohtia, että …
4066/20.8.2013/jan
17
Henkilö kokonaisvaltaisesti opetus/oppimisprosesseissa
Sisäinen henkinen prosessi:• Arvot ja arvostukset• Tunteet
4067/17.8.2013/jan
Tietoisuus
Alitajuisuus
Ulkoiset koulutus/oppimis-prosessit
Hiljainen tieto
Fyysinen olemus (Soma)Eksplisiitti tieto
SitoutuminenKollektiivinen tietoisuus jaalitajuisuus
(Ref.: Shusterman, Saaristo ja Zohar)