seure-lehti 2/2012

20
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012 Henkilöstön saatavuus kaupunkien yhteinen haaste sivu 4

Upload: seure-henkiloestoepalvelut-oy

Post on 27-Mar-2016

265 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Seure-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Seure Henkilöstöpalveluiden sidosryhmälehti.

TRANSCRIPT

Page 1: Seure-lehti 2/2012

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012

Henkilöstön saatavuus kaupunkien yhteinen haaste sivu 4

Page 2: Seure-lehti 2/2012

2

Lehtien palstoilla ja verkkosivujen uutisissa niin pääkaupunkiseudun asukkaat, poliitikot kuin kaupunginjohtajatkin kertovat kilvan näke-myksiään kuntaliitoskaavailuista. Seure toimii nyt neljässä pääkaupun-kiseudun kaupungissa ja haluamme tulevaan kuntarakenteeseen kantaa ottamatta tarjota lehtemme sivuilla tietoa siitä, miten tällä hetkellä seu-dullamme tehdään yhteistyötä kuntarajoista riippumatta.

Jo nyt pääkaupunkiseudun kunnat tarjoavat asukkailleen palveluita sekä kehittävät aluetta yhdessä. Yhteisten haasteiden ratkomista, hankkeiden eteenpäin viemistä sekä toimintalinjoista sopimista tapahtuu useissa kau-punkien yhteistyöelimissä. Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen muo-dostavat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja kun mukaan otetaan 14 lähiseudun kuntaa, muodostuu Helsingin seudun yhteistyökokous. Näiden tahojen keskeisiä yhteistyöhankkeita ovat yhteistoiminnan ja omistajaohjauksen kehittäminen, pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen kehit-täminen sekä hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutuotannon kehittäminen.

Seure on vuodesta 2005 ollut Espoon, Vantaan ja Helsingin omistama-na merkittävä seudullinen toimija. Tästä vuodesta eteenpäin omistajiin lukeutuu myös Kauniainen. Vuosien aikana Seure on oppinut tuntemaan omistajakaupunkinsa. Tästä tietotaidosta hyötyvät kaikki omistajat.

Pääkirjoitus

Asioita, joita on onnistuneesti laitettu alulle Vantaalla, käytetään esimerk-kinä Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä pitkän yhteistyön tuloksena testattuja ja hyväksi todettuja toimintamalleja viedään malliksi vierus-kaupunkeihin. Onnistumisia espoolaisten kanssa tehdyssä yhteistyössä käytetään vertailukohteina suhteessa samanlaisiin tilanteisiin muissa kaupungeissa.

Seuren arkea haastavat myös kaupunkien väliset erot niin organisaati-oissa, toimintatavoissa kuin ajattelumalleissakin. Seure mukauttaa toi-mintaansa siten, että parhaimmillaan palvelussa huomioidaan kaikkien kaupunkien yksilölliset tarpeet ja haastavimmillaankin löydetään kaikkia tyydyttävä kompromissi. Seure pyrkii toimillaan myös edistämään työ-voiman saantia koko pääkaupunkiseudulla ja vaikuttamaan keikkailijoi-den työskentelyyn kuntarajoista riippumatta.

Tässä lehdessä sivulla 4 kerrotaan pääkaupunkiseudun yhteisistä haasteista työvoiman saatavuuden suhteen sekä keinoista, joilla kaupungit tähän haasteeseen vastaavat. Toisenlainen esimerkki pääkaupunkiseututasoisesta yhteistyöstä on kulttuuripääkaupunkihanke World Design Capital, jo-ka esitellään sivulla 8. Siis yhtäällä etsitään ratkaisuja yhteisiin haastei-siin ja toisaalla kehitetään uusia luovia tapoja tehdä yhteistyötä – kaksi asiaa, jotka Seuressakin ovat toiminnan ytimessä. Ja Seuren asiakkaat ja keikkalaiset ovat luonnollisesti tämän paletin tärkeimmät osat.

Aurinkoista lähestyvää kesää! Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Yhteistyötä yli kuntarajojen

Kerro hieman Seuren historiasta pääkaupunki- seudun kaupunkien kumppanina. Seuren rooli pääkaupunkiseudun kunnallisena toimijana on ainut-laatuinen. Olimme ensimmäinen kunnallinen toimija tällä alalla. Henkilöstövuokraustoimintaa Suomessa oli tuolloin muutenkin hyvin vähän. Kumppanuus oli 20 vuotta sitten arkipäivää, vaikka tuota termiä ei käytettykään. Yhtiön liiketoiminnan toteuttaminen oli luonnollisesti nopeampaa ja joustavampaa vain yhden kaupungin, Helsingin, omistuksessa. Toisaalta se oli hyvää harjoittelua yhtiön toiminnan laajentumista varten. Asiakaskontaktit hoidettiin hyvin perinteisellä tavalla, kasvotusten. Nykyään toimivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelumallit mahdollistavat suuren asiakasmäärän hoi-don. Seurelle on erittäin tärkeää, että asiakkaista välitetään aidosti ja että heitä tavataan säännöllisesti. Yhteistyöhön ja kumppanuuteen on panostettu viime vuosina voimakkaasti, toivottavasti sen ovat huo-manneet myös asiakkaamme.

Mitä kumppanuus merkitsee Seurelle ja omistajille?

Kumppanuusajattelun myötä olemme lähentyneet toiminnassamme omistajakaupunkiemme palvelutoimintaa niin, että koemme ole-vamme osa kaupunkien henkilöstöhallintoa ja rekrytointitoimintaa. Tietysti toivomme, että asiakkaamme kokisivat samoin. Kumppanuus

merkitsee Seurelle aiempaa tiiviimpää yhteistyötä asiakkaittemme kanssa. Yhdessä tehden saavutamme parhaat tulokset. Vastuullisena kumppanina Seure haluaa tukea liiketoiminnallaan omistajakaupun-kiensa palvelutuotantoa. Yhtiö pyrkii olemaan kaikessa toiminnas-saan asiantunteva, joustava ja asiakkaita kuunteleva kumppani.

Miltä näyttää Seuren tulevaisuus?

Kauniaistenkin tultua tänä vuonna mukaan yhtiön toimintaan omistajana ja palvelujen käyttäjänä ovat kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit kumppaneitamme. Lisäksi tästä vuodesta alkaen omistaja- kaupunkien tytäryhtiöiden ja vastaavien toimijoiden on myös mah-dollista tulla yhtiön omistajiksi sekä täten palvelujen käyttäjiksi. Van-taan Tilapalvelut Oy ja Omnia ovat ensimmäiset tällaiset toimijat. Laajasta asiakaskunnasta on varmasti hyötyä kaikille asiakkaillemme pääkaupunkiseudulla. Uskon, että Seure koetaan tarpeelliseksi kumppaniksi myös tulevina vuosina. Asiakaskuntamme kasvaessa on tärkeää, että Seure vastuullisena työnantajana panostaa myös vuokrahenkilöstöön. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Seuressa on paljon rautaista ammattitaitoa ja osaamista asioiden eteenpäin viemiseksi. Hyvin rakennetulta ja toimivalta pohjalta Seure voi avoimin sekä luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen.

Virpi Taskinen, Seuren hallintojohtaja

Seuren kynästä

Page 3: Seure-lehti 2/2012

3

Henkilöstön saatavuus

Näköalapaikka kumppanuuteen

Taekwondosta diabetekseen

Kohteet Seudullista rekrytointia

Muotoilu kuuluu kaikille

Yhteispalvelupis- teiden verkosto

Toimintakertomus 2011

TäSSä leHdeSSä

Päätoimittajat

Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Toimituspäällikkö Assi Häyry

KirjoittajatAnni Hassinen

Assi HäyryTiia Karnijoki

Sami KonttinenSanna Konttinen

Laura KuivalainenRiikka SallinenMaija Valkama

Ulkoasu ja taitto

Roope KivirantaSähköposti

[email protected]

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:[email protected]

PALVELUNUMEROT:Palvelualat

09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoala

09 310 88005Terveydenhuoltoala

09 310 88006Toimisto- ja opetusala

09 310 88007

Ekstranethttp://keikkanetti.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012

O4

16 18

1412

O8 10

O6Muut asiakkaat

HUS-kuntayhtymä

Vantaan kaupunki

Espoon kaupunki

Helsingin kaupunki45 %

31 %

22 %

1 %

1 %

Page 4: Seure-lehti 2/2012

4

TEKSTi SAMI KONTTINEN KUVA ROOPE KIvIRANTA

S e u r e l a i s e t v i i h t y v ä t t y ö s s ä ä n hyvin. Tätä mieltä oli valtaosa niistä reilusta 2000 työntekijästämme, jotka yli 9000 seurelaisen joukosta vastasivat vuoden 2011 keikka-laiskyselyyn. Kyselyn tulokset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta seurelaisten työhyvinvoinnista, sillä se on monen tekijän summa.

Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työilmapiiri, johtami-nen, työpaikan turvallisuus sekä työntekijän terveys, jaksaminen ja osaaminen. Vuokratyössä haasteita luovat vaihtuvat työkohteet ja työyhteisöt. Seuren henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldén ja hen-kilöstösuunnittelija Johanna Tukiainen pohtivatkin, että seurelaisen työhyvinvoinnin tukemiseen ei ole tarjolla yhtä oikeaa reseptiä.

Perehdytys on peruskivi”Keskeistä on vuokratyöntekijän asianmukainen perehdyttäminen”, sanoo Tukiainen. Seure perehdyttää työntekijänsä työsuhteeseen ja keikkatyön käytäntöihin liittyviin asioihin, kun taas perehdytys työ-tehtäviin annetaan työkohteessa. Seure pyrkii yhdessä tilaajien kanssa vaikuttamaan siihen, että vuokratyöntekijä saa työkohteessa tarpeel-liset tiedot työpaikan käytännöistä ja työtehtävistä.

Yhtä tärkeää kuin perehdytys käytännön asioihin on se, kuinka vuok-ratyöntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön. Seuressa on tehty töitä sen eteen, että keikkalainen huomioidaan työkohteessa asianmu-kaisesti. Walldén arvelee, että kun työntekijä osaa asiansa, hän pärjää hyvin myös uusissa työkohteissa.”Oman työn hallitseminen ja ammat-titaito antavat myös itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita työssä.”Käytännön asioihin liittyvän perehdytyksen lisäksi Seure järjestää työntekijöilleen myös ammattitaitoa kehittävää koulutusta. Esimer-kiksi koulunkäyntiavustajia perehdytetään avustamaan autistisia oppi-laita ja lähihoitajille on tarjolla lääkehoitolupakoulutuksia. Päivähoito- ja nuorisoalalla perehdytetään lastenhoitotyöhön ja palvelualoilla on mahdollista saada koulutusta laitoshuoltajan tehtäviin.

Vertaistukea ja virkistäytymistä

Tukiaisen ja Walldénin mielestä työhyvinvointia edistää myös se, että työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia työstään kollegoiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää muutamia vapaamuotoisia tilai-suuksia, joissa niin keikkalaiset kuin Seuren toimiston väkikin pää-sevät viettämään aikaa yhdessä. Virkistystapahtumien lisäksi toisten seurelaisten kanssa pääsee keskustelemaan koska tahansa Keikkanetissä ja Seuren Facebook-sivuilla.

Työhyvinvoinnin vaaliminen ei ole ainoastaan työnantajan vastuulla. Omasta terveydestä ja kunnosta täytyy jokaisen itse huolehtia. Työnte-kijän on pidettävä huolta siitä, että lepoon ja työstä palautumiseen jää

riittävästi aikaa. Työnantaja voi kuitenkin tukea työntekijöiden fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Seure esimerkiksi tarjoaa tietyt työssäolo-kriteerit täyttäville keikkalaisilleen liikuntaseteleitä ja työterveyshuollon palveluita.

Työtä Seuressa on aiheuttanut se, että nämä etuudet eivät kosketa ko-ko laajaa keikkalaisten joukkoa. ”Työntekijöille tarjottavien etuuksien kehittämistä pohditaan parhaillaan”, kertoo Walldén. Tarkoituksena on kehittää niitä niin, että työhyvinvointia tukevaa toimintaa voitaisiin tarjota nykyistä laajemmalle joukolle seurelaisia.

TeksTi Anni HASSinen kUVA RODeO

Henkilöstön saatavuus on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen haaste

Teksti Riikka Sallinen Valokuva Roope Kiviranta

Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Jutta Takala korostaa ennakoivan rekrytoinnin merkitystä.

Page 5: Seure-lehti 2/2012

5

Pääkaupunkiseudun kunnilla on suuri työvoimatarve. Vuonna 2011 Helsingin sähköisessä rekrytointijär-jestelmässä oli avoinna noin 9500 työpaikkaa. Tämä on noin 300 työpaikkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityissuunnittelija Hanna Keskinen

Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksesta. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut kaikissa muissakin kunnissa.

Työnhakijoiden mielenkiinnon herättämiseksi pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä Seuren kanssa näkyvät messuilla ja muissa tapah-tumissa yhtenäisenä rintamana. Rekrytointimarkkinoinnista ja sen kehittämisestä kuntien edustajat keskustelevat pääkaupunkiseudun maineryhmässä. Ryhmässä jaetaan avoimesti myös muita tietoja ja taitoja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Tämän lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on yhteinen rekrytointijärjestelmä, jota kehite-tään jatkuvassa yhteistyössä. Viimeisin kehityskohde oli virkahakuihin liittyvä sähköinen tiedoksianto. Nyt kaupungit voivat lähettää haki-joille sähköisesti kaikki tarvittavat asiakirjat.

erityishaasteet koettelevat tiettyjä aloja

Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Jutta Takala kertoo, että erityinen työvoimatarve on niin sanotuilla pula-aloilla. Espoossa pula-alat on määritelty niin, että kelpoisia hakijoita on alle kolme työpaikkaa kohden. Kunnilla on pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista, erityisluokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä sekä insinööreistä. Es-poossa viimeisten vuosien aikana pula-alaksi on noussut myös suo-menkielinen päivähoito. Kauniaisten henkilöstöpäällikkö Päivi Hytö-nen jakaa saman huolen kuin muutkin pääkaupunkiseudun kunnat: erityinen huoli kaikilla on ruotsinkielisestä henkilöstöstä, erityisesti hoitohenkilökunnasta niin terveydenhuollossa kuin päivähoidossakin.Syyt pula-alojen kehittymiseen ovat Takalan mukaan moninaiset. Toi-silla aloilla on kova kilpailu vähistä osaajista. Ruotsinkielisen henkilös-tön lisäksi erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja erityisluokanopettajia on liian vähän pääkaupunkiseudun kuntien tarpeisiin. Toisaalta esimer-kiksi lääkäreitä ja sairaanhoitajia houkuttelee usein erityissairaanhoi-to kuntien työtarjontaa enemmän. Vantaan viestintäpäällikkö Päivi Rainio painottaa, että koulutuspaikkojen määrä ja alueellinen jakau-tuminen vaikuttavat pääkaupunkiseudulla henkilöstön saatavuuteen. Tämän lisäksi eläköityminen asettaa omat haasteensa.

Onko kunta-ala houkutteleva?

KT Kuntatyönantajat on sitä mieltä, että kunta-ala ei tällä hetkellä ole nuorten silmissä riittävän houkutteleva työnantaja. ”Mielestäni kunta-ala on houkutteleva, esimerkiksi sairaanhoitajaksi hakeutuu opiskelemaan huomattavan paljon nuoria. Yksi kysymys on, mikä koetaan kunta-alaksi”, pohtii Rainio. “Nuorille pitäisi kertoa, että kunta-ala ei ole pelkkää byrokraattista, hallinnollista työtä, vaan arjen tehtäviä, joka on heillekin tullut tutuksi palvelujen kautta”, jatkaa

Rainio. Takala puolestaan korostaa, että kunta-ala on moninainen toimija ja Espoossakin työskennellään yli 800 ammattinimikkeellä.

Kesätyöt ovat loistava tapa päästä kurkkaamaan kunnan arkeen. Kes-kisen mukaan nuorten kiinnostuksesta kunta-alaa kohtaan kertoo osaltaan se, että kesätyöhakemusten määrä nousee vuosi vuodelta. Takala sanookin, että erityisesti kesätyöpaikat ja oppilaitosyhteistyö ovat olennaisessa asemassa kuntien työnantajamaineen vetovoiman lisäämisessä. Opinnoista osaajaksi -hankkeen myötä pääkaupunki-seudun kunnat ovat kiinnittäneet huomionsa oppilaitosyhteistyöhön. Asiaa on tarkasteltu erityisesti rakenteiden, harjoittelun laadun sekä opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmasta. Hankkeen käytänteitä on ensimmäiseksi sovellettu varhaiskasvatukseen ja tekniikan alalla. Yhteisesti toteutetun hankkeen hyvät käytännöt ovat helposti monis-tettavissa muille aloille.

Kesätöiden ja opintoihin liittyvien harjoittelujen kautta nuoret saavat kokemuksia kunta-alan työpaikoista jo opiskeluaikanaan. Takalan mukaan toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja kesätyö- ja harjoitte-lukokemuksien hyviä, jotta nuoret valitsisivat jatkossa kunnan työn-antajakseen. Takala kertoo, että tällainen ennakoiva rekrytointi vaatii henkilöstöltäkin pitkäjänteisyyttä, sillä se ei tuota tuloksia hetkessä. Tulokset nähdään vasta vuosien päästä.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Kesän palveluajatKesällä Seuren puhelinpalvelu palvelee keikkalai-sia ja asiakkaita joka arkipäivä klo 7–16. Poikkeuk-selliset aukioloajat ovat voimassa 4. kesäkuuta alkaen ja normaaliin rytmiin palataan jälleen 30. heinäkuuta. Neljännen kerroksen asiakaspalvelu on kesällä auki normaalisti klo 8.30–15.30.

Rekrytointi

Page 6: Seure-lehti 2/2012

6

Odotuksia vuodelle 2012

Kuluvana vuonna tilausmäärät kasvavat entisestään, ja liikevaih-dossa syntyy taas uusi ennätys. Uudet omistajat pääsevät täydellä teholla mukaan Seuren asiakkaiksi. Seure uudistaa henkilöstövuok-rauksen liiketoimintamallia ja kehittää myös uusia liiketoiminnan muotoja toimialansa asettamissa rajoissa. Toiminnanohjausjärjes-telmän uudistustyön valmistelu käynnistyy toden teolla.

Toimialojen vuosiPäivähoito- ja nuorisoala

Päivähoito- ja nuorisoalalla tilauksia oli vuonna 2011 noin kol-mannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksikössä aloitti uusia henkilöstökonsultteja, minkä ansiosta pystyttiin vuoden kuluessa tehostamaan rekrytointia ja järjestämään enemmän perehdytyksiä uusille keikkalaisille. Koko vuonna työntekijä löytyi noin 90 prosent-tiin tilauksista.

Myynti ammattiryhmittäin v. 2011

v. 2010

25 000 000

20 000 000

15 000 000

10 000 000

5 000 000

0Terveyden-huoltoala

Kiinteistö- ja laitospalv.

Sivistysala OpetusalaSosiaaliala Hallinto- ja toimistoala

Tekninen ala

Muut

Seuren liikevaihdon kehitys

35 000 000

30 000 000

25 000 000

20 000 000

15 000 000

10 000 000

5 000 0000

40 000 000

45 000 000

50 000 000

2009 2010 2011

55 000 000

60 000 000

65 000 000

Muut asiakkaat

HUS-kuntayhtymä

Vantaan kaupunki

Espoon kaupunki

Helsingin kaupunki45 %

31 %

22 %

1 %

1 %

Myynti asiakasryhmittäin

Toimitusjohtajan TOP 5Tilaustoiminnan kääntyminen voimakkaaseen kasvuun

Vuosi 2011 oli taas ennätyksellinen Seuren historiassa. Ensimmäi-sen kerran liikevaihto ylitti 60 milj. euroa, ja laskutettuja työtunteja kertyi lähes 2,9 miljoonaa. Kasvun takana ovat yhtäältä kaupunkien talouden vakiintuminen taloustaantuman jäljiltä, toisaalta eräillä aloilla, esim. päivähoidossa, tapahtunut palvelujen kysynnän kasvu.

Tuloksen saaminen positiiviseksi

Parin tappiollisen vuoden jälkeen saimme yhtiön tuloksen käännet-tyä plussalle. Tulosparannus johtui sekä tilaustoiminnan ja vuokra-työtuntien määrän noususta että toiminnan tehokkuuden ja tuot-tavuuden kasvusta. Seuren henkilöstövuokraus on yksikköhinnoin tarkasteltuna tullut entistä edullisemmaksi omistajilleen.

Täyttöasteen kehitys

Viime vuoden alkupuolella kysyntä kääntyi voimakkaaseen kas-vuun, joka johti täyttöasteen alenemiseen. Loppuvuodeksi asetet-tiin tavoite, että täyttöaste syksyn kuukausina olisi vähintään viisi prosenttia korkeampi kuin alkuvuodesta. Vuoden aikana tehdyillä tehostamistoimilla tavoite saavutettiinkin.

Asiakkaiden ja keikkalaisten luottamus korkealla tasolla

Syksyn asiakas- ja keikkalaiskyselymme osoittivat jälleen sen, että Seureen luotetaan. Varsinkin asiakaspalvelun laatu ja toimihenkilöi-demme halu ratkaista tilaajien ongelmia sijaisten hankinnassa saivat erittäin korkeita arvioita tuhansilta vastaajiltamme.

Omistuspohjan laajentamista koskevat ratkaisut

Vuoden aikana saatiin valmiiksi ratkaisut, joilla Seuren omistajapoh-jaa laajennetaan. Kauniaisten kaupungin kanssa syntyi sopimus, jolla se tuli vuodenvaihteen jälkeen Seuren pääomistajien joukkoon yhden prosentin osuudella. Samassa yhteydessä mahdollistettiin kaupunkikonsernien tytäryhteisöjen mahdollisuus tulla Seuren osakkaiksi ja sitä kautta Seuren palvelujen piiriin. Nyt alkuvuoden 2012 aikana Vantaan Tilapalvelut Oy ja Omnia-kuntayhtymä ovat tarttuneet tähän tilaisuuteen.

Seuren toimintakertomus 2011

Page 7: Seure-lehti 2/2012

7

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

20 000

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

täytetyt vastaanotetutVastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2011Täytetyt tilaukset

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

20102009 2011

Tila

usm

äärä

160 000

Palvelualat

Palvelualoilla elettiin vuonna 2011 maltillisen kasvun aikaa. Sekä ruoka- että puhdistuspalvelualoilla jatkettiin sujuvaa yhteistyötä tut-tujen tilaajatahojen kanssa. Espoossa vanhusten palvelujen lyhytai-kaisten laitoshuoltajien tilauskanta vakiintui osaksi toimintaamme. Täyttöaste säilyi hyvänä ollen koko vuoden osalta 91,44 %.

Toimisto- ja opetusala

Vuosi 2011 oli toimisto- ja opetusalalla kasvun aikaa. Täytettyjä tilauksia oli yli 4300 enemmän kuin vuonna 2010. Työtunneissa mitattuna kasvua oli 42 % vuoteen 2010 verrattuna. Uutena tilaa-ja-asiakkaana aloitti Vantaan liikuntapalvelut, ja uusia ammattini-mikkeitä olivat mm. taidepajaohjaajat ja museomestarit. Koko lu-kuvuoden mittaisissa työsuhteissa työskenteli kauttamme yli 700 koulunkäyntiavustajaa.

Terveydenhuoltoala

Vuonna 2010 alkanut tilausmäärien väheneminen loppui ja tilaus-määrät kääntyivät nousuun. Kehitimme yhdessä Helsingin terveys-keskuksen henkilöstöhankintayksikön kanssa työnhakijoiden kielitai-don arvioimiseksi apuvälineen, joka otettiin käyttöön alkuvuodesta. Malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa omistajakaupungeissa.

Kumppanuutta vuonna 2011Espoon kaupunkitasoista kumppanuutta tiivistettiin uudella toimin-tamallilla. Vantaa-yhteistyötä jatkettiin aiempien vuosien toimivaan tapaan. Uusia tapoja entistä parempaan yhteistyöhön haettiin myös Helsingissä, jossa päivähoitoon kehitettiin uusi toimintamalli yhteis-työn parantamiseen.

Maaliskuussa asiakkaille tarjottiin mah-dollisuus nähdä elokuva ”Kohtaamisia” Vantaan matineaelokuvasarjasta ja kuul-la puheenvuoro aiheesta ”eläkeläiset kei-kalla, arvostus työpaikalla”. Toukokuussa WeeGeessä kuultiin Seuren tilannekatsaus ja tutustuttiin Joan Mirón näyttelyyn. Seu-ren kesäterassilla vaihdettiin kuulumisia noin sadan asiakkaan kanssa kesäkuun aurinkoisessa illassa. Syksyllä nautittiin UMOn konserteista ja jouluisessa glögiti-laisuudessa Tom Pöysti kertoi tekemisen

riemusta ja tuskasta. Lisäksi oli yli sata pienempää asiakastapaamista. Asiakkuuksienhallintajärjestelmä (CRM) hankittiin tukemaan entistä parempaa asiakastyötä.

Rekrytointi vuonna 2011Vuonna 2011 Seuren rekrytointimarkkinoinnissa satsattiin vahvas-ti yleiseen näkyvyyteen ja markkinoinnin painopistettä lähdettiin viemään digitaaliseen suuntaan. Rekrytointikampanja käynnistyi elokuussa tuleseureen.fi-kampanjasivuston avaamisella. Sivustolla nostettiin esiin Seuren keikkalaisia ja asiakkaita videoiden muodossa. Samaan aikaan starttasi myös kaksi Seuren värein teipattua bussia, jotka liikennöivät puolen vuoden ajan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaduilla. Seurelaiset jalkautuivat viemään julisteita paikkoihin, jois-sa mahdolliset tulevat keikkailijat liikkuvat, kuten oppilaitoksiin, kirjastoihin, uimahalleihin ja kauppoihin. Verkossa Seure teki mm. Facebook-, banneri- ja hakukonemainontaa. Metro-lehdessä Seuren värit näkyivät usean kuukauden ajan työpaikkailmoituksissa. Myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin, lukuisiin rekrytointita-pahtumiin osallistuttiin sekä omia rekrykioskeja pystytettiin sään-nöllisesti TE-toimistoihin.

• Työhakemuksia reilut 10 000 kpl

• Uusia rekrytointeja noin 3 300 kpl

• Rekrytointien jakautuminen eri toimialoille - Päivähoito- ja nuorisoala 36 % - Toimisto- ja opetusala 31 % - Terveydenhuoltoala 21 % - Palvelualat 12 %

Vuonna 2011 Seuressa…

…keikkaili yhteensä 8 996 työntekijää. …työntekijöistä 84 % oli naisia ja 16 % miehiä. …työntekijän keski-ikä oli 36 vuotta. …keikkailijoiden suurin ikäryhmä olivat 20–29-vuotiaat työntekijät. …viisi suosituinta ammattinimikettä olivat lastenhoitaja, perushoitaja, koulunkäyntiavustaja, sairaanhoitaja sekä avustaja päivähoidossa.

SEUREN VIESTINTÄ 2011 • Yli 20 uutiskirjettä asiakkaille• Yli 30 uutiskirjettä keikkalaisille • Neljä numeroa Seure-lehteä• Sosiaalinen media, pääkanavina Face-

book, Twitter, Youtube ja Seure Blogi

Page 8: Seure-lehti 2/2012

8

Helsinki on maailman designpääkaupunki (World Design Capi-tal, WDC) vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa. Designpääkaupunkihankkeen tarkoituksena on pohtia kestävän designin roolia laajemmasta näkökulmasta ja hankkeen vaikutuksien toivotaan ulottuvan pit-källe tulevaisuuteen. WDC Helsinki 2012 -kotisivuilla todetaankin osuvasti, että ”olennaista ei siis ole se, mitä tapahtuu syksyllä 2012, vaan keväällä 2021”.

Designpääkaupunkiohjelmistoon tutustumalla saa kattavan kuvan siitä, mitä kaikkea design on ja miten se linkittyy elä-määmme. Viralliseen ohjelmistoon kuuluu 300 hyvin erilaista tapahtumaa, projektia ja hanketta, joiden tavoitteena on etsiä keinoja sille, miten designin avulla voitaisiin kokonaisvaltaisesti edistää elämisen laatua. Monimuotoinen ohjelma tukee ajatus-ta, että muotoilu kuuluu meille kaikille ja että se on olemassa meitä varten. Poimimme ohjelmistosta herkkupaloja Seuren omistajakaupungeista.

Esikoululaiset kurkistavat Muotoilijan aarrearkkuun

Seuren omistajakaupunkien päiväkodeissa kurkistetaan ensi syksynä esikoululaisten toimesta aarrearkkuun, joka sisältää käsikirjan opettajalle ja lapselle, leikekirjan sekä 20 muotoilun nä-kökulmasta valittua esinettä. Muotoilijan aarrearkun innoittami-

na esikoululaiset saavat kokemuksia muotoilusta ja inspiroituvat kokeilemaan, oivaltamaan, yllättymään ja onnistumaan muotoi-lun parissa leikin, tarinoiden ja oman tekemisen kautta. Aarreark-ku otetaan osaksi kaupunkien esiopetuksen opetussuunnitelmia ja se on hyödynnettävissä lasten muotoilukasvatuksessa myös designpääkaupunkivuoden jälkeen.

Rentoudu lentokentän Taidesatamassa Vantaalla

Helsinki-Vantaan lentokentällä design näkyy arkkitehtuurissa, sisustuksessa ja myös nykyaikaisissa palveluratkaisuissa. Innova-tiivinen palvelumuotoilu sekä uusin teknologia takaavat lento-kentällä matkustajien ja matkatavaroiden nopean ja täsmällisen kulkemisen. Designpääkaupunkihanke näkyy lentokentällä esi-merkiksi Art Port -taidesataman gallerioina ja näyttelyinä, joi-den tarkoituksena on lisätä matkustajien viihtyisyyttä. ”Sit down and seize the moment” -näyttelyssä voit rentoutua istahtamalla hetkeksi designtuolille ja nauttia muotoilusta ja hiljaisuudesta. Näyttelyyn on valittu 15 tuolia suomalaisilta huippumuotoilijoilta ja uusilta muotoilun lupauksilta.

Kaupunkilaisten ajatukset valaisevat kaupungintaloa Kauniaisissa

Illan hämärtyessä Kauniaisten kaupungintalon julkisivua valaisevat

MUOTOILU kuuluu KAIKILLE

Valokuva: valtteri Hurvonen - Eriksson & Company

Page 9: Seure-lehti 2/2012

9

ProjektiMonimuotoisuus

Yhteinen designpääkaupunki

Aloitetaan siitä, mitä ei voi liikaa korostaa. Designpääkaupun-gissa on viisi kaupunginosaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauni-ainen ja Lahti. Ne eivät ole keskenään tietenkään identtisiä. Pinta-alat, asumismuodot ja -tiheydet sekä maantieteelliset sijainnit vaihtelevat paikoin suurestikin. Tasa-arvoisia ne silti ovat. I tse asiassa, koko World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta ei olisi olemassa ilman noita viittä toisiaan sopi-vasti täydentävää kaupunginosaa. Nimenomaan vakuuttava yhteishakemuksemme oli yksi suurimmista syistä, miksi Helsinki aikanaan valittiin maailman designpääkaupungiksi.

Tätä kirjoitettaessa eletään toukokuuta 2012. Vaikka vuosi ei ole vielä edes puolessa välissä, niin jo nyt voidaan todeta seu-raavaa: designpääkaupunki on erinomainen esimerkki siitä, että pääkaupunkiseudun kaupungit kykenevät innovatiiviseen, laaja-alaiseen ja toimivaan yhteistyöhön. Tämä on tärkeää myös tulevaisuudessa. Ovatpa kuntarakenteet jatkossa mitä tahansa, niin ilman keskinäiseen kunnioitukseen ja avoimeen kommunikaatioon perustuvaa yhteistyötä pääkaupunkiseutu ei voi kehittyä potentiaalinsa ansaitsemalla tavalla. Ei henki-sesti, eikä taloudellisesti.

Erityisesti kansainvälisten projektien ja hankkeiden toteutta-misessa resurssien yhdistäminen on tärkeää. Halusimmepa tai emme, niin maailma ympärillämme on tänäänkin pienempi kuin eilen. Euroopasta katsottuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat yhtä suurta metropoliperhettä. Tässä meillä suomalaisilla on vielä opittavaa. Jotain asenteistamme kertonee, että Suomessa Lahden kuulumista designpääkau-punkiin ihmetellään toisinaan vieläkin. Ulkomailla asiaa pide-tään itsestäänselvyytenä.

Designpääkaupunkivuoden ohjelmassa on lukuisia merkittäviä, kahden tai useamman kumppanuuskaupungin yhteisprojek-teja, kuten muotoilukasvatuksen merkitystä korostava Muo-toilijan aarrearkku, sekä parempaa elämänlaatua tavoitteleva 365 Wellbeing. Myös näissä hankkeissa kaupunkien välinen yhteistyö on toiminut.

Ja mikä parasta, yhteistyö ei tee kaupungeista persoonattomia. Päinvastoin, yhteisen WDC Helsinki 2012 -brändin lisäksi Hel-singillä, Espoolla, Vantaalla, Kauniaisilla ja Lahdella on kaikilla omia painotuksia ja tavoitteita. Se on jatkuvuuden lähtökohta. Designpääkaupungin tavoitteena ei ole olla 12 kuukautta kes-tävä taidefestivaali. Kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta hankkeesta, jonka vaikutusten uskomme kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Hyvää designpääkaupunkivuotta!

Pekka Timonen

Kirjoittaja on World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtaja.

Kolumni

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄupeasti kaupunkilaisten ajatukset omasta kotikaupungistaan. Sanani-julkisivuvalaistuksessa kaupungintalon seiniin projisoi-daan kaupunkilaisten ajatuksia ja sanoja aiheista ”miksi Kau-niaisissa on hyvä asua?” ja ”mikä Kauniaisissa tekee minut on-nelliseksi?”. Koskettavan valaistuksen lähtökohtina ovat olleet yhteisöllisyys, läheisyys ja kaksikielisyys.

Designin erilaiset toimijat kohtaavat Jääkellarissa Helsingissä

Suomenlinnassa sijaitsevan Jääkellarin tarkoituksena on edis-tää luovan alan tekijöiden näkyvyyttä ja yhteistyötä sekä antaa ainutlaatuiset ja intiimit puitteet erilaisten tapahtumien, kuten konserttien, näyttelyiden, teatteriesitysten ja erilaisten keskus-telutilaisuuksien järjestämiselle. Tätä toimintaa tukevat suomen-linnalaisten taiteilijoiden tuotteita myyvä taidemyymälä sekä kulttuurikahvila. Designpääkaupunkivuoden aikana Jääkellarissa järjestetään esimerkiksi useita suomenlinnalaisten toimijoiden hyvin erilaisia ja uniikkeja näyttelyitä. Esillä on mm. tunnetun suomalaisen graafikon Erik Bruunin julistegrafiikkaa, keraamikko Soile Paasosen ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n yhteis-työn tuotoksena syntyneitä keraamisia teekannuja sekä Suomen-linnan ala-asteen oppilaiden Meksikon pikajuna -teos.

Arjen hyvinvointia ja onnellisuutta Espoossa

Espoossa etsitään miellyttävää arkiympäristöä, toimivia palveluja ja mahdollisuutta hyvään elämään hyvinvointidesignin kolmesta näkökulmasta. Elämän designia ovat esimerkiksi vanhem-muuden tukeminen ja ravitsemuksen edistäminen. Arkielämän design puolestaan rakentaa arkiympäristöä ja palveludesign luo uusia palvelukonsepteja. Designpääkaupunkihankkeen ai-kana eri puolille Espoota pystytetään hyvinvointidesignia esit-televiä tapahtumarasteja, kuten kaupungin uuden sairaalan testihuone Puolarmetsässä, vanhemmuutta tukeva tapahtuma Leppävaarassa sekä Elämä pelissä -virtuaalipelin esittelypiste. Pelin avulla jokainen voi pohtia ja käsitellä omaa onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan

Lisätietoja www.wdchelsinki2012.fi Teksti Maija Valkama

Valokuva: Maarit Mustonen

Page 10: Seure-lehti 2/2012

10

Yhteispalvelupisteelle paras paikka on siellä, missä ihmiset liikkuvat. Pääkaupunkiseudulla palveluja tarjotaan sekä Vantaalla että Espoossa. Seuren omien sivutoimipisteiden lakkauttamisen myötä myös keikkalaisten palveluja siirrettiin yhteispalvelupisteisiin. Vantaan toimipisteet sijaitsevat Korsossa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Espoossa yhteispalvelupisteiden verkosto on vielä laajempi ja palvelupisteitä on yhteensä seitsemän: Espoon keskus, Espoonlahti, Kalajärvi, Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola. Espoossa toimii myös ruotsinkielisiä palveleva asiakaspalvelupiste Vindängen Tapiolassa. Yhteispalvelupisteiden sijainti hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella ja asuinkeskittymien läheisyydessä helpottaa niiden tavoitettavuutta. Pitkät aukioloajat mahdollistavat useimmissa toimipisteissä myös ilta-aikaan asioinnin, mikä ei Seuren toimipisteessä ole mahdollista.

Yhteispalvelupisteiden verkosto löytyy ihmisten läheltäTeksti Tiia Karnijoki Valokuvat Roope Kiviranta

Page 11: Seure-lehti 2/2012

11

Mitä on yhteispalvelu? Yhteispalvelun avulla tarjotaan julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta mahdollisimman lähellä asiakasta. Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakas-palvelupistettä, josta asiakas saa vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 yhteispalvelupistettä. Yhteispalvelun avulla pyritään helpottamaan asiakirjojen välitystä, asioiden vireille panoa ja käsittelyä. Yhteispalvelusta saa myös tukea sähköisten palvelujen käytössä. Parhaimmillaan yhteispalvelupiste toimii liitoskohtana kuntalaisten ja organisaatioiden välillä. Keskeisimmät toimijat yhteispalvelupisteissä ovat kunnat, Kela, poliisilaitokset, maistraatit, työ- ja elinkeinohallinto sekä verohallinto. Yhteistyötä tehdään myös muiden pai-kallisten toimijoiden kanssa, joihin Seurekin kuuluu.

16

Palveluja seurelaisille Yhteispalvelupisteiden kautta moni asia hoituu kätevästi ja nopeasti lähellä kotia. Seuren keikkalaiset voivat täyttää yhteispalvelupisteissä lomakkeita, kuten palkkatodistuspyyntöjä, rikostaustaotehakemuk-sia ja palautelomakkeita. Myös erilaiset asiakirjat, kuten verokortit, rikostaustaotteet sekä työ- ja poissaolotodistukset saa helposti toi-mitettua Seureen yhteispalvelupisteen kautta. Tarvittaessa papereita voidaan myös kopioida tai skannata. Jokaisessa palvelupisteessä on postilaatikko Seurelle jätettäviä posteja varten, josta ne toimitetaan eteenpäin päivittäin. Näin Seuren työntekijät välttyvät postimaksulta ja virkailijan luo jonottamiselta.

Seurelaiset voivat muiden yhteispalvelun asiakkaiden tapaan käyttää palvelupisteiden internetpäätteitä Keikkanetissä vierailuun ja avoimiin työpaikkoihin tutustumiseen. Seuresta kiinnostuneet työnhakijat ja keikkalaiset voivat myös kysyä yhteispalvelupisteistä yleistä tietoa Seu-resta ja Seuren rekrytoinnista. Yhteispalvelupisteyhteistyötä Seuressa hoitavat Espoon ja Vantaan rekrytointikonsultit.

Keikkalaisena yhteispalvelussaYhteispalvelu on myös Seuren asiakas ja seurelaisia keikkaileekin Es-poon ja Vantaan yhteispalvelupisteissä. Palvelusihteerinä keikkaileva Tuuli Valkama opiskelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja keikkailee samalla opintojen ohessa Espoon yh-teispalveluun. Tuuli on nuorempana ollut kesätyössä Espoon kau-pungilla yhteispalvelussa palvelusihteerinä ja sitä kautta työkohde oli tuttu jo ennen keikkatyön aloittamista. Seurella hän on tehnyt ensimmäiset keikkansa jo vuonna 2004. Tällä hetkellä Tuuli tekee Seuren kautta tuntityönä Espoon yhteispalvelussa lähinnä avustavia hallinnollisia tehtäviä. Aikaisemmin hän on toiminut jonkin verran myös asiakaspalvelutehtävissä.

Tuulille on tuttua yhteispalvelun ja Seuren välinen yhteistyö niin keikkalaisen kuin palvelusihtee-rinkin näkökulmasta. Palvelu-sihteerin työssä yhteistyö tulee Tuulin mukaan eniten näkyväk-si päivittäin käsiteltävän Seure-postin myötä. Joskus myös keik-kalaiset saattavat kysyä jotakin ja heille voi jakaa Seuren esitteitä. ”Keikkalaisena olen itse myös postittanut omia tuntilistojani Seureen yhteispalvelun kautta”, muistelee Tuuli aikaa, jolloin tunnit ilmoitettiin vielä paperi-silla tuntilistoilla.

Tuulin mielestä Seure on riittä-vän hyvin esillä yhteispalvelu-pisteissä. Seuren postilaatikko ja esitteet ovat hyvin näkyvillä ja keikkalaiset löytävät ne helposti. Palvelun tarvitsijan näkökulmas-ta Tuuli pitää yhteispalvelupis-teiden etuina joustavia aukiolo-aikoja ja sijaintia. Tuulin oman

kokemuksen mukaan seurelaisia asioi yhteispalvelussa jonkin verran, vaikkakin sähköistymisen myötä monet asiat voi nykyään hoitaa tai selvittää internetin kautta.

Tuulin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu opintojen päätökseen saattaminen, mutta ennen valmistumista hän aikoo vielä jatkaa keik-kailua yhteispalvelupisteissä ja muissa työkohteissa. ”Seuren kautta on helppoa olla töissä, kun töitä voi tehdä opintojen ohella joustavasti oman aikataulun mukaan”, Tuuli kiteyttää keikkatyön hyviä puolia.

Yhteispalvelu

Page 12: Seure-lehti 2/2012

12

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

PäiväkotiLappi

MISSÄ Lapinlahdenkatu 6 G, 00180 HELSINKIKENEllE Kokeille, lastenhoitajille, lastentarhan- opettajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja toimitilahuoltajille

Kahden erilaisen miljöön, Kampin vilkkaan kauppakeskuksen ja Ruo-holahden rauhaisien villojen, välissä lymyilee päiväkoti Lappi. Lappi on ympärivuorokautinen päiväkoti, joten talossa riittää toimintaa joka hetki, kellon ympäri. Päiväkodissa touhuaakin lapsia, joiden vanhemmat tekevät usein vuorotyötä.

Päiväkodin lapset ulkoilevat suojaisalla kerrostalojen rajaamalla sisäpihalla. Sisätilat sijaitsevat puolestaan kerrostalon toisessa kerroksessa, jonne noustaan maan tasolla olevan kuraeteisen kautta. Päiväkodissa toimii kolme lapsiryhmää. Lasten askartele-mat taideteokset sekä värikkäät piirustukset ovat komeasti esillä kaikkialla tiloissa. Lapin toimintaa ohjaavia arvoja ovat turvallinen arki, lapsen lämmin ja välittävä kohtelu sekä lapsen yksilöllisyyden huomioiminen.

lYSTIKÄS

Veräjänkulman koulu

MISSÄ Lintuvaarantie 14, 02650 ESPOOKENEllE Koulunkäyntiavustajille

Veräjänkulman koulu on espoolainen dysfaattisten ja kuulovam-maisten oppilaiden erityiskoulu Leppävaarassa. Koulun kaikilla oppilailla on kielellisen kehityksen erityisvaikeus tai kuulovamma. Koulun opetuskielinä toimivat suomi ja viittomakieli.

Koulun sydän on sen keskellä sijaitseva kaikille yhteinen kirjasto-tila, jota käytetään paljon pienryhmätyöskentelyyn. Väriä luokkiin ja käytäville tuovat seinille kiinnitetyt oppimista helpottavat kuvat sekä oppilaiden tekemät taideteokset.

Keikkalaiselle päänvaivaa saattaa tuottaa se, että koulu sijaitsee samassa pihapiirissä Veräjäpellon ja Vallivaaran koulujen kanssa. Eipä hätää: koulun sisäänkäynnin tunnistaa vaikkapa sen yläpuo-lella olevasta vaaleasta Fenixin horisontti -betonireliefistä. Kesän jälkeen kaikki kolme koulua yhdistyvät Veräjäpellon koulun nimen alle.

VÄRIKÄS

Page 13: Seure-lehti 2/2012

13

13

Tikkurilan terveysasemaMISSÄ Kielotie 11, 01300 VANTAAKENEllE Laitoshuoltajille, osastosihteereille, sairaanhoitajille, terveyskeskus- avustajille, toimitilahuoltajille ja vahtimestareille

Aamulla Tikkurilan terveysasemalla käy kova kuhina. Kai-kenikäiset vantaalaiset odottavat vuoroaan vastaanotolle terveysaseman mutkittelevilla käytävillä. Asemalla tarjotaan monipuolisia terveyspalveluja noin 53 000 vantaalaiselle.

Tikkurilan terveysasema sijaitsee aivan Tikkurilan keskustas-sa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Sisäänkäynti terveysase-malle tapahtuu Unikkotien puolelle avautuvista pääovista. Toisesta kerroksesta löytyviin ajanvaraukseen ja muihin po-tilastiloihin käy kulku katutasosta vahtimestarin toimiston ohi. Käytävien suuret opastaulut vinkkaavat vierailijoille oikean suunnan, joten eksymään ei pääse.

VIlKAS

Kohteet

Villa Anemone MISSÄ Lippajärventie 1, 02700 KAUNIAINEN KENEllE Laitoshuoltajille, lähihoitajille ja perushoitajille

Sälekaihtimien välistä siivilöityy auringonsäteitä suureen, yhteiseen, koko talon poikki kiemurtelevaan oleskelutilaan. Valkoinen piano seisoo erkkerissä, jonka suurista ikkunois-ta avautuu koivikkoinen maisema. Erilaisille aktiviteeteille on varattu omat kulmauksensa. Sisällä vallitsee rauhallinen ja kodinomainen tunnelma.

Villa Anemone on Kauniaisten kaupungin 20-paikkainen hoivako-ti, joka sijaitsee rauhallisella pientaloalueella. Hoivakodissa tarjo-taan asumis-, tilapäishoito- ja päivähoitopalveluja pääsääntöisesti dementoituville vanhuksille.

Toiminta-ajatuksena Villa Anemonessa on luoda turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, jossa asukkaiden on hyvä elää. Tärkeää Ane-monessa on asukkaiden arvostaminen ja kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisten tarpeidensa huomioiminen.

KODIKAS

Page 14: Seure-lehti 2/2012

14

SEUDULLISTA REKRYTOINTIA JO 22 VUOTTA– konkarit muistelevat

Helsingin kaupungin ensimmäinen tytäryhtiö, Helsingin Työvoimapalvelu Oy, aloitti toi-mintansa vuonna 1990. Tarve yhtiön perustamiseen nousi pitkälti silloisista suhdanteista – elettiin huimaa nousukautta ja terveydenhuoltoalaa vaivasi työvoimapula. Espoon ja Van-taan kaupunkien liityttyä omistajiksi vuonna 2005 syntyi ensimmäinen seudullinen yhtiö, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, jonka toimintaa käytiin ihmettelemässä eri puolilta Suomea, aina Kainuuta ja Kymenlaaksoa myöten. Yhtiön 22-vuotiseen taipaleeseen on mahtunut monenlaisia vaiheita nousukausista aallonpohjiin, mutta asiakkaan kuunteleminen ja yhteis-työ ovat koko ajan olleet toiminnan johtoajatuksina.

Page 15: Seure-lehti 2/2012

15

Seurelaisuus

Yhteistyön ensiaskeleet

”Olimme pieni firma. Kun tulin taloon, meitä oli töissä noin 40 henkeä. Toiminta oli kotikutoisempaa ja töitä tehtiin toimialoittain organisoituneissa tiimeissä. Kaikki tekivät kaikkea ja paljon tehtiin itse”, muistelee Aino Laurikainen, jonka ura Työvoimapalvelussa alkoi vuonna 2001.

Tuolloin seudullinen yhteistyö oli nouseva trendi ja Työvoimapalvelu otti ensiaskeleitaan sillä saralla myymällä palveluja myös Espoon ja Vantaan kaupungeille. ”Asiakastapaamisiin ja verkostoitumiseen pa-nostettiin alusta lähtien, eli yhteistyösuhteet juontuvat pitkältä ajalta. Yhteistyö oli luonnollisesti pienimuotoisempaa, mutta tapasimme kuitenkin jo alkuaikoina terveydenhuoltoalalla sekä Helsingin että Espoon kaupunkien työhönottajia”, kertoo Riitta Oksanen, joka tuli töihin Työvoimapalveluun vuonna 1998.

Seudullinen yhteistyö laajenee

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n aikakausi alkoi kasvun vuosilla ja yh-teistyökumppaneiden määrä kasvoi huimasti. ”Muutos oli meille iso juttu. Piti tutustua kolmen kaupungin organisaatioon, toimintaan ja päätöksentekoon. Oli haettava mallia, joka palvelisi omistajien ja tilaa-jien tarvetta ja istuisi toisaalta Seuren toimintaan”, kertoo Riitta. Aino ja Riitta näkevät, että muutos oli haaste, mutta sen kanssa ei kipuiltu.

Miten Työvoimapalvelusta tuli seudullinen toimija? Yksi olennainen tekijä on se, että Seuressa on osattu olla ajan hermolla. ”Aikanaan alet-tiin puhua seudullisen yhteistyön tarpeellisuudesta ja tähän on osattu meillä tarttua ajoissa”, Riitta näkee. Ainon mielestä markkinoinnilla sekä asiakkaiden kokemuksilla on myös ollut vaikutusta yhteistyön lisääntymiseen: ”Seure on toimijoiden keskuudessa hyväksi havaittu ja koen, että olemme myös osanneet myydä Seurea”.

Kohti kuuntelevaa kumppanuutta

Seure on vuosien saatossa noussut vakiintuneeksi tasavertaiseksi toi-mijaksi kaupunkien kanssa. ”Yrityksen alkuaikoina vallalla oli tilaaja-palveluntuottaja-asetelma. Oltiin ikään kuin vastakkaisilla puolilla pöytää ja Seure yritti vastata tarpeisiin, joita tilaajilla ilmeni. Nyt on menty syvemmälle yhteistyöhön, ratkaisuja haetaan yhdessä omista-jien ja tilaaja-asiakkaiden kanssa. Kumppanuuden kehittäminen on toiminnassamme tärkeää ja siinä riittää vielä tehtävää eri tasoilla”, Riitta pohtii. Ainon mielestä kumppanuus on aktiivista kuuntelua. ”Haluamme aidosti kuunnella asiakasta ja olla aloitteellisia yhteis-työssä. Pyrimme siihen, että työskentely olisi vielä enemmän Seure-lähtöistä ja ymmärtäisimme aina aidosti asiakkaan pulmia.”

Seudullisen yhteistyön laajentuminen on tuonut paljon tietämystä omistajakaupungeista. Ainon mielestä Seurella on aitiopaikka seudul-lisessa yhteistyössä ja asiantuntijuutta tämän näkökulman ylläpitämi-sessä: ”Omistajat ovat erilaisia ja tiedämme, miten lähestyä heitä. Tätä taustaa vasten olisi hyvä ruokkia myös benchmarkausta kaupunkien välillä: voisimme kertoa ideoista ja malleista, joita on toteutettu toisen kaupungin puolella toimivasti.”

Parhaimmat Työvoimapalvelun ja Seuren aikoihin liittyvät muistot yhdistyvät Riitan kokemuksissa yhteistoimintaan: ”Se, että asiakkaan kanssa yhteistyössä on viety muutosprosessi tai yhteistyöhanke läpi onnistuneesti, on tuottanut paljon iloa. Yhteinen tsemppihenki on tärkeää, sekä omassa työyksikössä että omistajien, asiakkaiden ja keik-kalaisten kanssa toimiessa!”

Teksti Sanna Konttinen Kuva Roope Kiviranta

1990 1998 2005 2012

Terveydenhuoltoalan henkilöstöpulan vuoksi Helsinki perustaa oman henkilöstöpalveluyhtiön. ensimmäi-nen tilaus tehtiin Riistavuoren vanhustenkeskukseen.

espoon kaupunki aloittaa tilaamisen Työvoimapalvelusta.

espoo ja Vantaa mukaan omistajiksi. Yhtiön nimeksi Seure Henkilöstöpalvelut Oy.

Kauniaisten liityttyä omistajiin Seuresta tulee kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen toimija. Vantaan Tilapalvelut Oy ja espoon koulu-tuskuntayhtymä Omnia ovat ensimmäiset omistaja-kaupunkien tytäryhteisöt, jotka ryhtyvät omistajiksi.

HisTORiA

Page 16: Seure-lehti 2/2012

16

TEKSTi ASSI HÄYRY KUVA ROOPE KIvIRANTA

Seure on Heidille NäKÖAlAPAIKKA KUMPPANUUTeeN

Vuodesta 1999 asti Seuressa olleen Heidi Nikkilän työhistoria talos-sa on hengästyttävä. ”Tulin Seureen henkilöstökonsultiksi espoon tiimiin, myöhemmin toimin siellä tiiminvetäjänä. Vuoden verran olin henkilöstöhallinnossa. Olen vastannut urani aikana muun muassa Seuren toimiston väen palkoista, asiakaspalvelupisteestä, työsuhde-asunnoista, puhelinvaihteesta, koulutuksista ja virkistystoiminnasta. Asiakaspalvelutiimin vetäjänä tein paljon toimistotehtäviä. Sen jäl-keen siirryin nykyiseen tehtävääni, vetämään toimisto- ja opetusalan tiimiä”, Heidi listaa. Ja onpa näihin vuosiin mahtunut myös äitiysloma.

Monipuolinen työtausta on Heidin mielestä rikkaus, mutta nykyinen tehtävä on osoittautunut tähänastisista innostavimmaksi. ”Tykkään tosi paljon lähiesimiestyöstä. Porukka tässä ympärillä on mahtavaa. Tiimiesimiehen työssä on ihanaa, että esimiestyön vastapainoksi saa myös työntää kädet saveen ja tehdä samaa työtä kuin muutkin tiimi-läiset. Paperilla tämä työ on aika tasan puoliksi johtamista ja henki-löstökonsultin töitä, mutta näin isossa tiimissä johtamista on kyllä enemmän”, hän puntaroi.

samalla puolella pöytääSe, että saa olla tekemisissä asiakkaiden kanssa, on Heidin mukaan työn suola. Seuren toimisto- ja opetusalan tiimi palvelee hyvin laajaa skaalaa erilaisia asiakkaita ja työllistää paljon erilaisia keikkalaisia, mikä on Heidin mielestä mielenkiintoista. ”itse olen ollut vastuussa esimerkiksi Vantaan kaupungin liikunnanohjaajista ja taidemuseoiden museomestareista. eniten meidän tiimimme on luonnollisesti teke-misissä koulujen kanssa”, Heidi kertoo.

Hän pitää poikkeuksellisena Seuren asemaa kaikkien pääkaupunki-seudun kaupunkien kumppanina. ”Mehän olemme esimerkillinen yh-tiö poikkikunnallisen yhteistyön saralla. Helsingin kaupungin kanssa meillä on pitkät perinteet ja paljon hyviä henkilökohtaisia suhteita. espoon ja Vantaan kanssa yhteistyö ja henkilökohtaisten suhteiden luominen on lähtenyt mainiosti käyntiin. Kauniainen on uusi tulokas Seuren toiminnassa, mutta sitäkin tervetulleempi. Ajattelen asiakas-suhteista niin, että me olemme samalla puolella pöytää ja meillä on yhteiset tavoitteet. en luokittele meitä palveluntuottajiksi ja asiak-kaiksi, vaan työkavereiksi. Kumppanuus on vastavuoroista ja molem-minpuolista toimintaa”, Heidi pohtii.

Asiantuntijuutta ja parhaita käytäntöjäSeuren tarjoama näköalapaikka eri kaupunkien toimintatapoihin on saanut Heidin myös haaveilemaan siitä, että Seuren rooli kehittyisi jatkossa entistä enemmän kaupunkien yhteistyön lujittamisen suun-taan. ”Seuren asiantuntijuutta on jo opittu arvostamaan. esimerkiksi rehtorit ovat usein meihin yhteydessä erilaisiin esimiestyöhön liitty-vien kysymysten tiimoilta ja olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että kysymys kuin kysymys, niin Seuresta saa tukea. Haaveenani olisikin, että Seure voisi toimia sellaisen yhteisen foorumin koollekutsujana, jossa eri kaupunkien rehtorit voisivat tavata, jakaa parhaita käytän-töjä ja keskustella toimintatapojen yhtenäistämisestä.”

Tällä hetkellä toimisto- ja opetusalan tiimissä eletään vuoden kiirei-sintä aikaa, ja se tuntuu Heidistä hyvältä. ”ensi lukuvuoden tilauksia sataa sisään ja työt ovat kiihkeimmillään, uusia työnhakijoita haas-tatellaan valtavasti. nautin tästä suuresti. en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta näen itseni jatkossakin Seuressa. Haluan nähdä, miten toiminta kehittyy ja mihin kaikkeen voimmekaan vielä pystyä!”

Page 17: Seure-lehti 2/2012

17

Seuren koordinoima ulkomailta Suomeen muuttaneiden työhönot-toa tukeva Polku-verkosto on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä. Verkoston juuret löytyvät Seuren vuosina 2008–2010 toteuttamasta Sujuvasti suomalaiseen työelämään -projektista. Polku-verkosto polkaistiin käyntiin vuoden 2011 alus-sa ja sen tarkoituksena on toimia erityisesti kaupungin rekrytoijien tukena ja neuvontakanavana ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tiedon jakamista ja yhteisiä tapaamisia

Kaupunkiorganisaatioiden omista asiantuntijoista koostuvan verkos-ton yhteyshenkilöt tapaavat noin joka toinen kuukausi. Tällä hetkellä kaupunkien yhteyshenkilöinä toimivat Vantaalta henkilöstökonsultti Tuija Hulkkonen, Helsingistä rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen ja Espoosta rekrytointiasiantuntija Karine Ketolainen.

Kaupungit tekevät itsenäisesti omaa kehitystyötään omista läh-tökohdistaan, mutta asiantuntijaverkoston avulla on mahdollista vertailla käytäntöjä, vaihtaa kokemuksia ja välttää päällekkäistä työtä. ”Verkoston tapaamisissa eri alojen asiantuntijat käyvät ker-tomassa omasta toiminnastaan ja vierailemme myös erilaissa ulko-maalaisten työllistymistä sivuavissa tapahtumissa”, kertoo verkostoa koordinoiva Seuren henkilöstökonsultti Soile Toivari. Kuluneen kevään aikana verkosto on kartuttanut asiantuntemustaan osallis-

tumalla muun muassa Espoon kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirastosta esitteli uutta tietoa ulkomaalaisten oleskelu- ja työluvista.

Työkaluja työnantajalle ja neuvontaa maahanmuuttajille

Verkosto on nyt ehtinyt toimia reilun vuoden ajan ja yhteistyöstä on syntynyt myös konkreettisia tuloksia. ”Vantaalla on pohdittu, mitä käytännön kielitaitoa eri tehtävissä tarvitaan. Konkreettisesti tämä näkyy meillä siten, että kaupungin intrassa on kuvattu kie-litasokuvaukset. Tänä keväänä meillä on myös kehitteillä suomen kielen arviointimenetelmät rekrytoivien esimiesten tueksi”, kertoo verkoston toiminnassa alusta saakka mukana ollut Tuija Hulkkonen Vantaan kaupungilta.

Suunnitelmissa on myös käynnistää yhteistyössä Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteiden, Helsingin kaupungin Virka Infon sekä Kauni-aisten kaupungin kanssa maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa liittyen kaupunkien ja muiden viranomaisten tarjoamiin palveluihin. Palvelupisteissä tullaan tarjoamaan opastusta muun muassa työllis-tymiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.

Teksti Laura Kuivalainen

Yhteisellä polulla

Page 18: Seure-lehti 2/2012

18

Vahtimestarin työssä riittää vaihteluaTärinäherkistä laitteista se alkoi.

Helsingin kaupungin suunnitteluteknikko Martti Terrihauta oli 2000-luvun alkupuolella tekemässä Seuren toimistolla tärinäherk-kien laitteiden kartoitusta, kun hän vitsaili tulevansa Seureen töihin eläkkeelle jäätyään. Lokakuussa 2005 hän oli ensimmäisellä keikal-laan Hämeenkylän lukiossa valmistelemassa koulua sadoille juhlijoil-le remontin jälkeisiä avajaisia varten. Kouluisäntä oli sairastunut, ja Martti hälytettiin paikalle.

Sen jälkeen kouluisännän, vahtimestarin ja iltavahtimestarin keik-koja on riittänyt ympäri Helsinkiä ja Vantaata. Espoossa Martti ei ole toistaiseksi keikkaillut, mutta hän ei pidä länteen suuntaamista poissuljettuna. Mieluiten Martti työskentelee kohteissa, jotka ovat järkevän matkan päässä hänen Martinlaakson kodistaan. Joskus hän tosin uteliaisuuttaan lähtee kauemmaksikin katselemaan uusia paik-koja. Pääkaupunkiseudulla liikkumista helpottaa auto, mutta Martti käyttää mieluummin julkista liikennettä.

Martin tie Seuressa on vienyt kouluihin, monitoimitaloihin, terveys-asemalle ja sairaalaan. Keikkakohteista löytyy niin ala- ja yläkoulua, lukiota, ammattioppilaitosta kuin ammattikorkeakouluakin. Vaihte-lua riittää, kun asiakaskunta ulottuu lapsista vanhuksiin ja työtehtä-

vät lumitöistä potilaiden kuljettamiseen. Martti arvioi, että erilaisissa vahtimestarin tehtävissä puolet työstä on tekemistä ja puolet läsnä-oloa. Työtehtävien suhteen Martti ei nirsoile, vaan ottaa mielenkiin-nolla vastaan sen, mitä eteen tulee.

Yli-innokas iltavahtimestari

Iltavahtimestarin työt ovat Martille erityisen mieluisia. ”Joskus olen suorastaan yli-innokas auttamaan vuoroille tulijoita. Urheiluseurojen toimintaa katsellessani samaistun itseeni 30–40 vuotta sitten”, kertoo Martti, joka tekee keikkailun ohella myös vapaaehtoistyötä.

Keikoilla myös näkee kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista eikä uu-den oppimiseltakaan ole voinut välttyä. Martille uusi laji oli taekwon-do, jonka kilpailuja hän pääsi työssään sivusta seuraamaan. Vantaan kansainvälisellä koululla Martti puolestaan pääsi virkistämään kie-litaitoaan. ”Kun ympärillä puhuttiin englantia, sitä väkisinkin oppi itse samalla.” Katriinan sairaalan vahtimestarin keikalta mieleen on jäänyt diabetespotilaan hoito-ohjeet.

Ei vahtimestarin työ sentään pelkkää herkkua ole ollut. ”Aina silloin tällöin tulee vastaan häiriköintiä”, Martti kertoo. ”Eivät ne tapaukset kuitenkaan yöunia ole vieneet.” Keikkatyössä haastavaa on myös uusiin työkohteisiin tutustuminen. Kokemuksen myötä Martti kui-tenkin kokee saavansa uudet kiinteistöt varsin nopeasti haltuun.

Taekwondosta diabetekseen

Page 19: Seure-lehti 2/2012

Palkanmaksu-aikataulu 2012

Työpäivät ajalta:

Tuntilistakuitattunaviimeistään:

PALKAnLASKiJAT:

Palvelualat 09 310 88008

Päivähoito- ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

toukokuu

1.–15.5. ke 16.5. to 31.5.

16.–31.5. pe 1.6. pe 15.6.

kesäkuu

1.–15.6. ma 18.6. pe 29.6.

16.–30.6. ma 2.7. pe 13.7.

syyskuu

1.–15.9. ma 17.9. pe 28.9.

16.–30.9. ma 1.10. ma 15.10.

heinäkuu

1.–15.7. ma 16.7. ti 31.7.

16.–31.7. ke 1.8. ke 15.8.

lokakuu

1.–15.10. ti 16.10. ke 31.10.

16.–31.10. to 1.11. to 15.11.

elokuu

1.–15.8. to 16.8. pe 31.8.

16.–31.8. ma 3.9. pe 14.9.

marraskuu

1.–15.11. pe 16.11. pe 30.11.

16.–30.11. ma 3.12. pe 14.12.

Palkkapäivä:

19

Erilaisista vahtimestarin tehtävistä eniten seurelaisia keikkailee koulujen iltavahtimestareina Helsingissä ja koulutilojen valvo-jina Espoossa. Työ pitää sisällään kulunvalvontaa ja asiakas-palvelua. Tehtävissä edellytetään aikaisempaa työkokemusta, tunnollisuutta ja joustavuutta sekä asiakaspalveluhenkisyyttä.

Vahtimestarit ja toimistovahtimestarit työskentelevät erilaisis-sa kohteissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Työkohteena voi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveysasema, ammattioppi-laitos tai työväenopisto.

Kouluisännän työhön helsinkiläisissä kouluissa ja oppilaitok-sissa kuuluu tilojen valvonnan lisäksi kiinteistönhuoltotehtä-viä. Keikkalaisella on oltava työkokemusta vastaavista tehtä-vistä sekä LVI-osaamista. Joissakin työkohteissa työntekijältä edellytetään vartijakorttia ja AV-laitteiden tuntemusta.

Työtä on silloin tällöin tarjolla myös järjestyksenvalvojille, naulakonhoitajille ja näyttelynvalvojille.

”Nykyisin monissa kohteissa työtehtäviä ja ohjeita on aika mukavasti kirjattu ylös, mikä helpottaa keikkalaisen työtä. Miellyttävintä on kuitenkin työskennellä tutuissa paikoissa, koska töihin pääsee heti käsiksi”, Martti pohtii. Marttia ilahduttaa myös se, jos työkohteen esimies soittaa ja kysyy, kuinka työt uudessa paikassa sujuvat.

Television tuijottelu saa odottaa

Jotkin keikkapaikat ovat Martille tuttuja hänen entisestä työstään, jota hän kuvailee ympäristöopiksi ja askarteluksi. Martti teki 42 vuo-den työuran Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla, ja oli eläkkeelle jäämiseensä saakka mukana kaikessa, mitä kaupunki rakensi. Vahtimestarin työtäkin Martti oli ehtinyt kokeilla jo ennen Seureen tuloaan. Vastaavia tehtäviä hän on tehnyt aikanaan elokuvateatterissa ja Linnanmäellä.

Loppuvuodesta 72 vuotta täyttävällä Martilla ei ole kiire lopettaa työntekoa. ”Olen tällainen kummajainen”, Martti lohkaisee eläkkeellä työskentelystään. Martista työskentely on mielekästä, ja keikkailusta saatu palkka on mukava lisä tuloihin. ”Iltavahtimestarin työ voittaa Salkkarit. Television tuijottelu kotisohvalla ei ole minua varten.”

Teksti Anni Hassinen Valokuva Roope Kiviranta

Page 20: Seure-lehti 2/2012