kunnossapidon erikoislehtipromaint

6/2014 www.promaintlehti.fi

TEOLLINEN INTERNET TULEE SIVU 26 KIINTEISTÖN SÄHKÖLASKU PIENEKSI SIVU 30 DYNAAMINEN TUOTANNONSUUNNITTELU SIVU 44

MATERIA

ALIEN

DIGITALISOINTI

AVAA U

USIA

MAHDOLLISUUKSIA SIVU 12

2 promaint 6/2014

SISÄLTÖKATSAUS

Jätevesipumppaamoissa on huomattavia energian säästömahdollisuuksia, sillä moottorien käyntiajat ovat pitkiä ja käyntiaste korkea.

TUTKIMUS, koulutus ja tuotekehitys ovat investointeja tulevai-suuteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoo lehden pääar-tikkelissa, missä juuri nyt mennään jo 1980-luvulla alkaneessa materiaalisuunnittelussa. Kyseessä on todella niin pitkäkestoi-nen systemaattinen tutkimushanke, että lehtemme käsitteli sitä ensimmäisen kerran jo vuonna 1993, jolloin haastateltavana oli uusi tutkimusprofessori Kenneth Holmberg. Hän on edelleen täystyöllistetty hankkeen sparraavana tutkimus-professorina.

Tulostakin on syntynyt, sillä moni Suomen vientiteollisuuden veturi toimii nyt yhteistyössä. Keskustelut vahvistavat, että niitä on huomatta-vasti enemmän, mutta nimiä ei tässä vaiheessa kerrota.

Lapin Ammattikorkeakoulu kertoo teollisuu-delle suunnatusta palvelusta, jossa 3D-skanna-uksella laaditaan CAD-piirustukset tarvittavalle varaosalle. 100 vuotta vanhan, eli vuonna 1914 valmistetun, vaihteiston piirustukset olivat vuo-sien varrella kadonneet. Nyt uusi tekniikka auttoi kunnostuksessa.

Alan vaikuttajana on esillä yrittäjä, kunnossapidon valmentaja Kari Mäki. Hänellä on näkemystä ja kokemusta osaamistasosta niin kotimaasta kuin rajojemme ulkopuolelta. Hän nostaa myös esille uhan, jonka uudet koulutuslinjaukset ovat aiheuttamassa teollisuudellemme.

Puolustusvoimissa tapahtuu suuri muutos vuoden vaihtees-sa. Perustettava Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Millog Oy ottavat laajan vastuun välinehuollosta ja varastoista. Kunnossapi-tohenkilöstöä siirtyy useita satoja, jonka jälkeen Millog työllistää noin 1000 henkilöä.

Myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:ssä tapahtuu muutos. Pitkäaikainen yhdistyksen presidentti Göran Westerholm siirtyy sivuun vastuutehtävistä. Hänen terveisensä yhdistykselle ja leh-temme lukijoille ovat sivulla 5. Promaint-lehti kiittää yhteisistä vuosista ja toivoo vapaamuotoisen yhteydenpidon jatkuvan edel-leen.

Teksti Martti Hakonen

Tutkimus on investointi tulevaisuuteen

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Millog Oy ottavat laajan vastuun välinehuollosta ja varastoista.

ANTT

I VER

KASA

LO

42

TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2014

6/2014 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint Ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, toimitus@omnipress.fi, www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, martti.hakonen@omnipress.fi Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi Ulkoasu HANK, hank@hank.fi Aineisto, tiedotteet promaint@omnipress.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset toimitus@omnipress.fi Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Tapio Tuohino, Oy SKF Ab, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 28. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

28Tornion Sähköpojat Oy:lle oli toimitettu Ruotsissa olevasta kaivoksesta vuonna 1914 tehty kappanostimen vaihteisto kunnostusta varten. 3D-skannaus auttoi tilanteessa.

22

POHTO on kouluttanut teollisuutta jo 40 vuoden ajan.

5 Eläkeläiset aktivoimaan toimintaa

6 Uutisia kunnossapidon tiimoilta

12 Tuotannon digitalisointi etenee materiaaleihin

18 Puolustusvoimille uusi kunnossapidon toimintamalli

22 3D-skannaus auttaa CAD-mallinnuksessa

26 Kuinka mukaan teollisen internetin käyttöön?

28 POHTO on kouluttanut 40 vuotta

30 Sähkölasku alas kiinteistöhallintajärjestelmällä

33 Lähienergialiitto tukee uusiutuvaa energiaa

36 Osaamisen kunnossapitoa vai kunnossapidon osaamista, kysyy alan valmentaja Kari Mäki?

40 Luotettava pumppaus edellyttää huolellisuutta

42 Energiansäästöä kestomagneettimoottoreilla

44 Dynaaminen tuotannonsuunnittelu tehostaa massanvalmistusta

48 Keinovikojen erot näyttämissä

52 Palvelukeskus tehostaa tuotekehitystä

54 Ultraääniteknologia auttaa kunnossapitoa

56 Kunnossapidossa tapahtuu

58 Kirje korjaamolle: Säännöt on tehty rikottaviksi

KUNNOSSAPITOTEHOKKUUS • TIETO • TURVALLISUUS

Uudella Meeting Point -palvelulla tapaat tehokkaammin!

Lue lisää www.kunnossapitoforum.fi

UUDISTUNEESTA MESSUTAPAHTUMASTA

VIIMEISIMMÄT KUNNOSSAPIDON INNOVAATIOT Kuinka saat toimimaan tuotannon mahdollisimman te-

hokkaasti, mutta samalla turvallisesti? Koe, näe ja kokeile

kaikki teollisuuden kunnossapidon toimivimmat palvelu

-ja tuoteratkaisut yhdellä kertaa, yhdessä paikassa!

Kunnossapito- ja huoltopalvelut, teollinen internet, mobii-

lisovellukset, laitteet, varaosat ja tarvikkeet kaikki löytyvät

KunnossapitoForumista. Käytä työpäivä tehokkaasti ja

tutustu kunnossapitoalan kehitykseen ja monialaiseen

tarjontaan kerralla!

KUNNOSSAPITOFORUM 2015

LAITA PÄIVÄ KALENTERIIN!

25.–26.3.2015

TULOKSELLISIA KOHTAAMISIATeollisuuden ammattitapahtumat

2015TAMPERE 25.–26.3.2015

www.kunnossapitoforum.fiJärjestäjä Expomark - Yhteistyössä Promaint ry

NÄKÖKULMA

Eläkeläisresurssit hyötykäyttöön

6/2014 promaint 5

Promaintin tarjonta on erittäin kompleksinen paketti.

KIINNOSTUS KUNNOSSAPITOALAAN syntyi toimiessani 40 vuoden ajan SKF:n kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Venezuelassa, Hollannissa ja Uudessa Seelannissa. Kunnossapidossa on kiinnostanut se, miten alan osaamista voidaan hyödyntää yritysten kilpailukeinona. Ala on teknisesti haastava ja nopeasti ke-hittyvä. Se edellyttää elinikäistä oppimista. Kehityksen kärjessä pysyäkseen on pakko verkostoitua alan parhaiten osaajien kanssa.

Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2003 Suomen SKF:n toimitusjohtajana toimin myös Scandinavian Center for Maintenance Management (SCEMM) organi-saation puheenjohtajana. Suomessa toimi tuolloin kaksi keskenään kilpailevaa kunnossapitoyhdistystä SCEMM ja Suomen Kunnossapitoyhdistys, jotka on-neksi saatiin tuolloin fuusioitua yhdeksi alan edunvalvojaksi ja edistäjäksi. On ollut hienoa todeta, etteivät kunnossapitoalan asiantuntijat juuri aristele keski-näistä kilpailua, vaan haluavat yhdessä avoimesti kehittää osaamistaan.

Promaintin toimintaan osallistuminen on ollut sekä kiinnostava että antoisa harrastus eläkeläiselle. EFNMS:n kansainvälisessä toiminnassa mukana olleena on myös ollut kiintoisaa havaita, että Suomen kunnossapitoyhdistyksen toimin-ta muihin eurooppalaisiin kunnossapitoyhdistyksiin verrattuna on ollut poik-keuksellisen aktiivista. Merkittävimpinä ovat koulutustilaisuuksien ja seminaa-rien järjestäminen (Euromaintenance2014 kohokohtana), komiteatyöskentely ja alan lehdet Promaint ja Maintworld sekä lukuisat kirjajulkaisut samoin kuin aktiivinen yhdistyksemme hallitustyöskentely toiminnan kehittämiseksi. Voimme syystä olla ylpeitä toiminnastamme. Vetäytyessäni nyt aktiivisesta yh-distystoiminnasta eläkkeelle teen sen hyvillä mielin. On ollut hienoa saada olla mukana voittavassa joukkueessa.

Jos jotain jään kaipaamaan, päällimmäiseksi jäävät:- Kunnossapitoalan imagon ja arvostuksen kohottaminen. Miten saada yritysten ja yhteiskunnan päättäjät paremmin ymmärtämään ja

hyödyntämään kunnossapidon merkitystä kilpailukeinona? Miten saada koko alan koulutus tehostettua ja miten saada opiskelijat kiinnostumaan alasta?

- Aktiivisempi markkinointi, toisin sanoen tiedottaminen yhdistyksen toi-minnasta ja sen tarjoamista hyödyistä.

Promaintilla on valtavan hieno konsepti, mutta valitettavasti paraskaan tuo-te ei itse myy itseään. Tosiasiahan on myös se, että suomalaiset insinöörit eivät osaa myydä. Promaintin tarjonta on erittäin kompleksinen paketti, joka vaatisi ehdottomasti henkilökohtaisen, silmästä silmään tapahtuvan myynnin. Mark-kinoinnissa Promaint voisi olla huomattavasti aktiivisempi.

Suosittelen lämpimästi, että kunnossapidon kehityksestä kiinnostuneet elä-keläiset lähtevät mukaan antoisaan yhdistystoimintaan. Mielenkiintoisemmas-ta eläkeläisharrastuksesta en itse olisi osannut edes haaveilla.

Onnea ja menestystä!

Göran WesterholmKirjoittaja on toiminut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2003 sekä yhdistyksen presidenttinä vuodesta 2005. Hän on myös toimi-nut eurooppalaisten kunnossapitoyhdistysten katto-organisaation EFNMS:n hal-lituksessa. Hän luopuu luottamustehtävistä vuoden 2014 päättyessä.

UUTISPUTKESTA

6 promaint 6/2014

UUTISPUTKESTA

Delete purkaa Mussalon voimalaitoksen vuoden 2015 loppuun mennessäDELETE on aloittanut Kotkassa sijaitsevan Pohjolan Voiman Mussalon voimalaitok-sen purkutyöt. Purkutyö on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Kohteessa sijaitsee hiililaitos ja kaasuturbiini-voimalaitos, joista kaasulaitos on ollut käyttä-mättömänä vuodesta 2011 ja hiililaitos vuo-desta 2009.

Alueelta puretaan voimalaitoksen tuotan-totilat eli Mussalo 1, 2 ja 3 sekä niihin liittyvä turbiinisali. Delete vastaa purkutyöstä, joka kattaa nämä neljä yhteen rakennettua raken-nusta. Alueelle jää jäljelle kytkinkenttä sekä huolto- ja konttorirakennukset.

Purkutyöstä syntyy noin 70 000 tonnia betonia ja tiiltä, 10 000 tonnia puuta sekä yli

10 000 tonnia erilaisia metalleja. Delete pur-kaa voimalaitoksen niin, että sen materiaa-leista lähes kaikki saadaan kierrätettyä uusio-käyttöön.

– Purkutyöt ovat käynnistyneet sisäpurku-töillä jo syyskuussa. Sisäpurkutöissä puretaan ja lajitellaan kaikki sisätilojen materiaalit, kuten arviolta 400–500 tonnia sähköjohtoa. Sisäpurkutöiden valmistuttua Delete aloittaa haitallisten aineiden kuten asbestin purku-työt. Samaan aikaan myös ulkoalueella teh-dään esimerkiksi sähkösuodattimien purku-työtä koneellisesti. Koneellinen purku seuraa sisäpurkua kaiken aikaa. Kaikki materiaali laji-tellaan purkukohteessa jatkoa varten ja kier-rätettäväksi, kertoo purun laajuudesta Dele-

ten liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.– Ulkopuolen purkutöissä puramme nyt

muun muassa ykköskattilahuoneen seinää koneellisesti suurella pitkäpuomikoneella. Noin 85 metriä korkea savupiippu on jo kaa-dettu. Työ vaati tarkkaa ja ammattimaista osaamista ja työmenetelmää, jolla oikea kaa-tosuunta varmistettiin. Piipun juureen, noin 10 metrin korkeudelle piikattiin koneellisesti kaatolovi, jonka sijainti määritti piipun kaa-tosuunnan. Oikeilla työtekniikoilla, huolelli-sella valmistautumisella ja tarkalla suojauk-sella varmistumme työmaaturvallisuudesta ja työntekijöiden työturvallisuudesta, kertoo Palomäki.

www.delete.fi

Ketjunostin sai erityismaininnan muotoilustaPALKITTU sähkökäyttöinen Konecra-nes CLX -ketjunostin sai German Design Award 2015 -kilpailussa erityismaininnan laadukkaasta muotoilustaan. German Design Award on yksi arvostetuimmis-ta, korkealaatuisia tuotteita palkitsevista suunnittelupalkinnoista.

Sähkökäyttöinen CLX-ketjunostinsarja on suunniteltu perusnostotarpeisiin, ja

nostimen nostokapasiteetti on viisi ton-nia. CLX-ketjunostin sopii erityisesti kone-pajateollisuuteen. Ketjunostinta suojaa vankka alumiinirunko, jonka voi helposti avata kunnossapitoa varten. Ergonomi-sen painikeohjaimen kumipinnoite takaa tiukan otteen.

– Olemme erittäin iloisia tästä erityis-maininnasta, sanoo Johannes Tarkiai-

nen Industrial Design Manager, Konecranes.

– Vuonna 2013 Konecranes CLX -ketjunostin voit-ti ”red dot award: product design 2013” -palkinnon. Nyt saatu toinen palkinto osoittaa, että tuotteemme on erittäin onnistunut.

www.konecranes.com

CREATIVE CO

MM

ON

S

Mussalon purkutyömaa Kotkassa.

nostin voit-ttduct design saatu toinen

UUTISPUTKESTA

Amiedu ja Caverion Industria Oy koulutusyhteistyöhönAMIEDU on solminut kumppanuussopi-muksen Caverion Industria Oy:n kanssa. Caverion Industria tarjoaa teollisuuden aloille tuotantolaitosten kunnossapito- ja investointipalveluita. Kumppanuussopi-muksen tavoitteena on Caverion Industrian kilpailukyvyn varmistaminen osaavalla hen-kilöstöllä. Amiedun ja Caverion Industrian yhteistyö laajenee strategiseksi osaamisen kehittämisen kumppanuudeksi. Amiedu on jo aikaisemmin toteuttanut Caverion Industrialle yksittäisiä koulutuksia ja koulu-tusportaalin, joka on yksilöity vastaamaan Caverion Industrian osaamistarpeita.

– Saamme Amiedun avulla ohjattua osaamisen kehittämisen organisointia yhdensuuntaiseksi. Se tukee erinomaises-ti koko Caverionin strategiaa. Sopimuksen kulmakiviä on helppous, joka johtuu kes-kitetystä tekemisestä. Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen ja yksittäiset kou-lutukset ovat osa kokonaisuutta, Caverion Industrian henkilöstöjohtaja Veikko Niemi kertoo.

– Saamme Amiedusta ammatillisen osaamisen kehittämisen lisäksi esimiestyö-

hön, johtamiseen ja organisaation kehit-tämiseen liittyvää tukea ja valmennusta, täydentää Caverion Industrian henkilöstön kehittämispäällikkö Marjo-Riitta Alarova.

Amiedu tarjoaa palveluitaan valtakunnal-lisesti, mikä tarkoittaa, että Caverion Indust-rian työntekijöille voidaan järjestää lähiope-tuspäiviä työpaikkakuntien lähelle. Caverion Industrian henkilöstöstä vain hieman yli kymmenen prosenttia työskentelee pääkau-punkiseudulla.

– Saamme palvelut tasalaatuisesti ympä-ri Suomen ja mahdollisten lähikoulutuspäi-vien kustannukset pysyvät järkevinä, toteaa henkilöstöjohtaja Veikko Niemi. Se on meil-le ratkaisevan tärkeää.

Amiedu on jo aiemmin solminut kump-panuussopimuksen myös Caverion Suomi Oy:n kanssa.

– Amiedu tarjoaa Caverionille laajasti strategialähtöisiä osaamisen kehittämisen palveluita. Nyt solmittu kumppanuus Cave-rion Industrian kanssa antaa mahdollisuu-den tukea Caverionin yhteistä strategiaa tehokkaasti liiketoiminnan tavoitteista alka-en, sanoo Amiedun avainasiakaspäällikkö

Kirsi Talikainen.– Amiedun laaja panostus teollisuuskou-

lutukseen oli myös ratkaiseva tekijä, miksi lähdimme syventämään yhteistyötämme. Me odotamme pystyvämme raportoinnin kautta seuraamaan myös koulutusten vai-kuttavuutta, mikä normaalisti on haaste, toteaa Veikko Niemi.

Amiedu on toteuttanut Caverion Indust-rialle koko henkilökunnalle tarkoitetun helppokäyttöisen koulutusportaalin intra-netiin. Se sisältää kaikki koulutusten hal-lintaan liittyvät palvelut koulutustarjon-nasta ilmoittautumiseen ja raportointiin. Prosessi vietiin läpi Amiedun ICTLuotsi™-kehittämistyökalun avulla.

– Koulutusportaali on käytössä ja se on todettu hyvin toimivaksi. Nyt lähinnä laa-jennamme käyttäjämääriä, kertoo hen-kilöstön kehittämispäällikkö Marjo-Riitta Alarova.

Muuttuvassa työympäristössä jo muka-na pysyminen edellyttää sitä, että pystym-me kehittämään henkilöstöä, toteaa Veikko Niemi.

Lisätietoja: www.amiedu.fi

Käsineet pitävät kädet lämpiminäHONEYWELL on lanseerannut DeepBlue Winter -käsineet, jotka ovat lämpö- ja tartuntaominaisuuksiensa ansioista hyvä vaihtoehto perinteisille nahkakäsi-neille. Ne soveltuvat etenkin öljy-, kaasu-, huolto-, rakennus-, raide- ja kuljetuste-ollisuuden työntekijöille, sillä ne pitävät kädet mukavan lämpiminä ja kuivina mahdollistaen samalla öljyisiin ja mär-kiin kohteisiin tarttumisen kylmässä ympäristössä.

DeepBlue Winter -käsineet on täys-

pinnoitettu nitriilivaahdolla. Niiden polar fleece -vuori pitää kädet kuivina ja lämpiminä jopa -20 °C:n lämpötilassa.

Käsineet on luokiteltu mekaanisia vaaroja vastaan suojaavien käsineiden standardin EN 388 mukaisesti korkeim-paan mahdolliseen hankauslujuusluok-kaan 4. Nitriilivaahtopinnoitus parantaa käsineiden mukautuvuutta ja takaa erin-omaiset tartuntaominaisuudet märis-sä ja öljyisissä olosuhteissa. Käsineiden käyttöikä on pidempi kuin perinteisillä

nahkakäsineillä, sillä DeepBlue Winter -käsi-neitä voi pestä säännöl-lisesti 40 °C:ssa ilman, että niiden kestä-vyys heikkenee.

DeepBlue Winter -käsineissä on sää-dettävä rannenauha, joka auttaa paran-tamaan istuvuutta. Käsineet ovat myös olleet koekäytössä suuren öljy- ja kaasu-yhtiön työntekijöillä ennen niiden vapa-uttamista myyntiin.

www.honeywellsafety.com/Nordic.

Luotettavin tekninen tukkuliike

Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013.

Tavaraa on ja palvelu pelaa.

UUTISPUTKESTA

8 promaint 6/2014

Sähköä riittää Suomessa talvellaTAVOITE sähköntuotannon omavaraisuu-desta muodostuu Suomelle edelleen haas-tavaksi, ja tuontiriippuvuus huippukulutus-tilanteessa on kasvanut. Kotimaisen tuo-tannon vaje on hyvin kylmän talvipäivän tilanteessa ensi talvena yli 15 prosenttia kulutuksesta eli noin 2 500 megawattia.

– Tulevan talven osalta sähkön riittävyy-destä ei tarvitse huolehtia. Edellytyksenä on kuitenkin, että suomalaiset voimalaitok-set ja siirtoyhteydet kaikkiin naapurimai-hin ovat käytettävissä, toteaa Fingridin toi-mitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Ruususen mukaan Suomessa on vallin-nut jo useamman vuoden ajan tilanne, jos-sa edullista sähköä tuodaan voimakkaasti Ruotsista Suomeen. Markkinatilanteesta johtuen kotimaisia lauhdevoimalaitoksia on suljettu ja talven huippukulutustilan-teessa tarvitaankin entistä enemmän tuon-tisähköä.

– Kansainväliset sähkömarkkinat ohjaa-vat jatkossakin sähköä sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kysynnän kasvaessa Suo-meen ohjautuu sähköä kaikista ilmansuun-nista. Kovalla pakkasella Suomen aluehinta

voi nousta korkeaksi. Hinnan kohotessa myös sähkönkulutuksen oletetaan jousta-van, mikä helpottaa tilannetta. Markkinat huolehtivat tehokkaasti kysynnän ja tar-jonnan tasapainottamises-ta, mutta lisäksi yllättävien tilanteiden, kuten vikaantu-misten varalle on oltava tar-vittavat varasuunnitelmat, sanoo Ruusunen.

Suomen sähkönkulutuk-sen arvioidaan nousevan ensi talvena maksimissaan 15 000 megawattiin. Laskel-ma perustuu viime tammi-kuun 24. päivän kulutushui-pulle, jolloin sähköntarve oli 17 asteen pakkasaamuna noin 14 300 megawattia. Tuolloin Suomessa tuotettiin 11 600 megawatin teholla sähköä ja loput 2 600 megawattia tuotiin naapurimaista.

Kulutushuippu riippuu voimakkaasti lämpötilasta, ja 10 asteen lämpötilan las-ku kasvattaa sähkönkulutusta 1 000 - 1 500 megawattia. Jos pakkasta olisi Suomessa 25 astetta, kulutushuippu kipuaisi tällöin noin

15 000 megawattiin.Huippukulutuksen aikana kotimaista

sähköntuotantokapasiteettia on arvioitu olevan käytettävissä noin 12 500 megawat-

tia. Tähän sisältyy kaupalli-sen tuotannon lisäksi teho-reservinä olevat kaksi voima-laitosta, jotka ovat teholtaan yhteensä 365 megawattia.

Fingridin siirtoyhteydet Ruotsista ovat olleet alku-vuonna kovassa käytössä. Sähköä on tuotu Ruotsis-ta tammi-lokakuussa 15,2 terawattituntia, joka on 53 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samalla

ajanjaksolla Suomen sähkönkulutus oli 68 terawattituntia. Ruotsista tuodun sähkön osuus oli siis Suomen koko sähkönkulutuk-sesta 22,4 prosenttia.

Sähköä on tuotu myös Venäjältä. Vallit-seva siirtosuunta Viroon on ollut vientiä. Siirtomäärät ovat kuitenkin vaihdelleet voi-makkaasti päivä- ja tuntikohtaisesti.

www.fingrid.fi

Tauno Heinola, ABB Oy:Suomen robotisaatioaste on hälyttävän matalaEUROOPPALAISEN robottiviikon tavoite on kannustaa nuoria opiskelemaan ja työllistymään alalla. Viime vuonna Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa, ja hyvien kokemusten siivittämänä robottiviikko saa jatkoa.

Suomen robotisaatioaste on hälyttävän matala verrattuna muihin pitkälle teollistuneisiin maihin. Suomalainen robottikeskustelu on lapsen kengissä, eikä robottien tuomia mahdollisuuksia yleisesti ottaen tunneta riittävästi, saati muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta osata hyödyntää.

Robotit ja laajemmin teollinen automaatio parantavat laatua, tuottavuut-ta ja energiatehokkuutta. Tämä on myös oivallettu kehittyvillä markkinoilla, joissa kasvuprosentit ovat viime vuosina olleet huimia. Kiinan robottimarkki-na kasvoi 60 prosenttia vuonna 2013, Afrikan kasvuprosentti vuotta aiemmin oli 87.

Yhdysvalloissa puhutaan botshoringista. Termi on yhdistelmä sanoista robot ja reshoring. Toisin sanoen valmistuksen paluu Yhdysvaltoihin tapah-tuu pitkälti robottien avustamana. Robotit leikkaavat työvoimakustannusten merkitystä– seikka, mikä usein on ollut merkittävä ajuri tuotannon siirrolle halvemman kustannustason maihin. Tuotannon paluu luo uusia työpaikkoja.

Suomessa on arviolta 122 robottia kymmentä tuhatta työntekijää kohden. Saksan vastaava luku on 282, Japanin 323 ja Korean 437. Milloin yrityksessäsi on viimeksi arvioitu automaation mahdollisuuksia?

Lisätiedot: www.abb.com

15,2Suomeen on tuotu sähköä Ruotsista kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä 15,2 terawattituntia eli 15 200 000 000 kWh.

Kansainvälisetsähkömarkkinat ohjaavat sähköä sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Energiamessujen suosio on kasvussaENERGIA 2014 -messuilla Tampereen Mes-su- ja Urheilukeskuksessa kävi kolmen päivän aikana lokakuun lopussa yli 8200 messuvierasta. Energia-alan ammattilaisten lisäksi mes-sut kokosivat valtakunnalli-sia ja kunnallisia päättäjiä, suunnittelijoita, isännöitsijöi-tä ja muita energiasta kiin-nostuneita. Kahden vuoden takaisesta kävijämäärä kasvoi noin kolmanneksen. Kah-den vuoden välein pidettävät Energiamessut järjestettiin nyt 13. kerran. Seuraavat Energiamessut ovat Tampereella 25.–27.10.2016.

Tämänkertaiset Energiamessut olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Messut järjestävän Expomark Oy:n toimi-

tusjohtaja Tomi Niemi on tyytyväinen. Messut saivat vanhan A-hallin lisäksi käyt-töön uuden E-hallin. Näytte-lytilaa oli 8000 neliömetriä, enemmän kuin koskaan aikai-semmin. Uusiutuva energia ja uutuusteema FutureCity hah-motti tulevaisuuden energia-tehokkaita taajamia uudessa

E-hallissa.Näytteilleasettajia oli 360, Suomen lisäksi

näytteilleasettajia oli kymmenestä muusta

maasta. Messuilla oli neljä ohjelma-areenaa, joilla asiantuntijat esittivät kolmen messu-päivän aikana yli 130 maksutonta tietoiskua.

Kuvassa Alstomin Suomen maajohta-ja Markus Alholm (oik.) ja Elliot Pleak tutustuvat DIRIS®-ilmavälirobottiin, jota käytetään generaattorin staattorin ja root-torin tarkastukseen nopeasti ja luotettavas-ti ilman roottorin ulosvetoa. Käyttämällä robottia saadaan tietoa generaattorin kun-nosta isojen huoltojen välillä ja mahdolliset kehittyvät viat voidaan havaita aikaisessa vaiheessa. Tarkastus voidaan tehdä yhden insinöörin toimesta jopa kahdessa päivässä. Robotti soveltuu lähes kaiken kokoisille ja kaikkien valmistajien generaattoreille.

UUTISPUTKESTA

Energiamessut olivat suuremmat

kuin koskaan aikaisemmin.

MARTTI H

AKON

EN

VÄRÄHTELYMITTAUS LASERLINJAUS TASAPAINOTUS 3D SKANNAUSMITTAUSPALVELUT ONLINE-JÄRJESTELMÄT KOULUTUKSET ETÄDIAGNOSTIIKKA

WWW.MLTFINLAND.FIPUH. 010 321 5580

Linjausta TABLETILLA : linjauslaite aina mukana!

UUTISPUTKESTA

10 promaint 6/2014

LUT palkittiin sähköenergia-alan tutkimuksen tuloksistaLAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) sähkötekniikan osaajia on palkittu CLEEN Oy:n eli energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän toimesta.

Palkinnot tulivat yliopiston sähkötekniikan tutkijaryhmälle pienjännitteisen tasasäh-köjärjestelmän kehittämisestä sekä Janne Karppaselle hänen diplomityöstään, joka koski sähkön pientuotannon turvallista liittä-mistä julkiseen sähköverkkoon. CLEEN Oy:n koordinoimassa SGEM-tutkimusohjelmassa on LUT:lla kehitetty teknisiä ratkaisuja ja markkinamalleja muun muassa edesautta-maan uusiutuvien energialähteiden kustan-nustehokasta hyödyntämistä osana sähkö-energiajärjestelmää.

Karppasen diplomityö palkittiin yhteis-kunnallisesta vaikuttavuudestaan, sillä sen pohjalta Energiateollisuus ry antoi valtakun-nallisen suosituksen hyväksyä saksalaisen standardin mukaisten sähkön pientuotanto-laitteistojen liittämisen yleiseen sähkönjake-luverkkoon. Suositus on helpottanut pientuo-tannon käyttöönottoa Suomessa.

– Aiemmin epäröitiin esimerkiksi sitä,

mitä ominaisuuksia pienten aurinko- ja tuuli-voimaloiden verkkoliitynnältä tulisi Suomes-sa edellyttää sekä miten nämä ominaisuudet olisi todennettava. Tämän vuoksi pientuo-tannon verkkoon liittämisen lupaprosessit saattoivat kestää kauan. Energiateollisuuden nykysuositus koskee enintään 50 kilovoltti-ampeerin tuotantolaitoksia, ja se on käytän-nössä helpottanut muun muassa aurinko-voimaloiden hankkimista ja liittämistä jake-luverkkoon, kertoo LUT:n nuorempi tutkija Karppanen.

Pienjännitteistä tasasähkönjakelujärjestel-mää kehittänyt seitsenhenkinen tutkijaryh-mä puolestaan palkittiin tieteellisestä tulok-sellisuudesta. Aihepiiristä julkaistiin SGEM-tutkimusohjelman aikana muun muassa kolme väitöskirjaa, kahdeksan tieteellistä leh-tiartikkelia ja yli kolmekymmentä konferens-sijulkaisua. Osana tutkimusta ryhmä rakensi yhdessä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa maa-ilman ensimmäisen haja-asutusalueen jat-kuvassa käytössä olevan ±750 voltin tasasäh-könjakeluverkon Suomenniemelle.

– Ryhmämme on tutkinut laajasti tehoelektroniikkaa ja tiedonsiirtoa hyödyn-tävää tasasähkönjakelutekniikkaa. Tavoit-

teenamme on parantaa sähköntoimituksen luotettavuutta, tehostaa uusiutuvan lähiener-gian hyödynnettävyyttä ja pienentää säh-könjakelun kustannuksia. Tasasähkönjakelu-järjestelmän on osoitettu vastaavan tähän haasteeseen. Sen tuominen laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön edellyttää kuitenkin vielä erityisesti alan yritysten johdolla tehtä-vää laitteistojen tuotteistamista, kertoo pro-jektipäällikkö ja nuorempi tutkija Tero Kai-pia LUT:sta.

Kaipian mukaan tasasähkönjakelu kiinnos-taa myös ulkomailla ja ryhmän osaamiselle on ollut kysyntää niin Aasiassa kuin Euroo-passakin:

– Muut haluavat oppia nyt meiltä. Tutkijoi-den lisäksi esimerkiksi sähköalan kansainväli-set standardointiorganisaatiot haluavat kuul-la tutkimustuloksistamme.

CLEEN Oy:n koordinoima SGEM-tutkimus-ohjelma (Älykkäät sähköverkot ja energia-markkinat, Smart Grids and Energy Markets) järjesti tulosseminaarin 20.11.2014 Hel-singissä. Seminaarin yhteydessä julkaistiin ohjelman tuloksia esittelevä loppuraportti ja jaettiin palkintoja.

Lisätietoja: www.lut.fi

TEEMU LEINONEN

Aurinkopaneelien vaihtosuuntaajissa paljon puutteitaAURINKOPANEELIEN sähköverkkoon kyt-kettävien vaihtosuuntaajien eli invertterei-den toiminnasta löydettiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja 13 muun EU:n markkinavalvontaviranomaisen yhteiskam-panjassa runsaasti puutteita. Testatuista tuotteista vain yhdeksän prosenttia täyt-ti kaikki niille asetetut sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC, electromagnetic compatibility) koskevat vaatimukset. EMC takaa, että sähkölaite toimii moitteettomas-ti yhdessä muiden samaan käyttöympäris-töön tarkoitettujen laitteiden kanssa. Tekni-siä puutteita oli yli 60 prosentissa testatuis-ta tuotteista.

Markkinavalvontaviranomaiset tarkasti-vat kampanjan aikana yhteensä 55 aurinko-paneelin sähköverkkoon kytkettävää invert-teriä. Lähes kaikki (91 prosenttia) olivat vaa-timusten vastaisia. Ne lähettivät ympäris-töön sallittua enemmän sähkömagneettisia häiriöitä tai tuotteen merkinnät, tiedot ja asiakirjat olivat puutteellisia.

Aikaisemmista kampanjoista poiketen tällä kertaa suurimmalla osalla tarkaste-tuista tuotteista oli valmistaja EU- tai EFTA-alueella.

– Tulos oli murskaavan huono. Tarkaste-tut tuotteet edustivat laa-jaa otosta olemassa ole-vista markkinoista, joten on selvää, että valmista-jilla on vielä paljon tehtä-vää, jotta tuotteet olisivat vaatimusten mukaisia, sanoo ylitarkastaja Han-na Mustonen Tukesista.

Standardeissa esitetyt häiriönpäästövaatimukset poikkeavat hieman toisis-taan riippuen siitä, mitä standardia valmis-taja on käyttänyt tuotteensa vaatimusten-mukaisuuden osoittamiseen. Projektin aika-na tutkimusmielessä tehty lisätesti osoitti, että vaatimuksia olisi syytä yhtenäistää. Projektissa tutkittiin myös laitteiden häiri-

öpäästöjä alle 150 kHz:n taajuuksilla.Aurinkopaneelien invertterien valvon-

taprojekti tehtiin tammi–kesäkuun aikana. Suomessa tarkastettiin neljä laitetta, joista kolmelle annettiin huomautus ja yksi pois-

tettiin markkinoilta. Tar-kastetuille tuotteille teh-tiin sekä osittaiset EMC- että sähköturvallisuus-testit. Markkinoilta pois-taminen tarkoittaa, että toiminnanharjoittajan on lopetettava tuotteen markkinointi ja kerättävä myymättömät tuotteet pois myynnistä.

Sähkömagneettisen yhteensopivuuden puutteet näkyvät yleensä häiriöinä muiden sähkölaitteiden toimin-nassa. Esimerkiksi raidat television kuvassa, radion rätinä tai tietokoneen virhetoimin-not voivat olla merkkejä EMC-häiriöistä.

www.tukes.fi

UUTISPUTKESTA

Tutkimusmielessä tehty lisätesti osoitti, että vaatimuksia olisi

syytä yhtenäistää.

Akkutoiminen vetoniitti työkalu kovaan työhönGESIPA PowerBird Pro on todellinen voima-pesä. Hiiliharjattoman moottorin ja 20 000 N vetovoiman avulla se on markkinoiden tehokkain akkutoiminen vetoniittityökalu. Sillä pystyy asentamaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja G-Bulb- ja PolyGrip-vetoniittejä jopa 6,4 mm saakka. Työkalun vetopituus on 25 mm, jolloin sillä pystyy asentamaan myös erikoispitkiä vetoniittejä. Työkalun uudentyyppinen ergonomia yhdes-sä Led-työvalojen kanssa takaavat helpon

käytettävyyden myös huonommissa valais-tusolosuhteissa.

Työkalu toimitetaan muovisessa laukussa, jossa on mukana myös akkulaturi sekä 18,5 V/2,1 Ah Li-Ion-akku. Akkulaturissa on pikala-taustoiminto, jolloin akkua voidaan käyttää vain 45 minuutin latauksen jälkeen. Gesipa-työkalut valmistetaan Saksassa ja niille anne-taan 24 kk takuu. Laitetta myy Oy Colly Com-pany Ab.

Lisätietoja www.colly.fi

12 promaint 6/2014

DIGITALISOIMISEN AVULLA kyetään selvittämään materiaalien todellinen suorituskyky ja siten optimoimaan tuotteiden kestävyys ja elinikä. Teolli-suus hyötyy menetelmästä muun mu-assa lyhyempinä tuotekehitysaikoina ja kunnossapidon ennustettavuutena.

Tuotekehitysprosessi on ollut kiih-tyvässä ja jatkuvassa murroksessa jo

vuosikymmenien ajan. 2010-luvun trendi on ollut digitalisoitumisen sy-veneminen – suunnittelutiedon siirty-minen digitaalisessa muodossa valmis-tusprosesseihin. Uudet valmistusme-netelmät, kuten 3D-tulostaminen, ovat perusluonteeltaan digitaalisia.

VTT:llä tietokoneavusteisen mate-riaalisuunnittelun perinteet löytyvät jo 1980-luvulta. Systemaattisesti osaa-mista on kehitetty jo 15 vuoden ajan. Alkuvuosina fokus oli murtumisme-kaniikan ja kulumisen hallinnassa ja sovelluksissa, kuten voimalaitosteknii-kassa, missä kokeellinen testaaminen on ollut mahdotonta tai äärimmäisen kallista.

TUTKIMUS

Tuomas PinomaaAsiakaspäällikkö,

VTT, tuomas.pinomaa@vtt.fi

Tuotannon digitalisointi etenee

materiaaleihinMilloin materiaalimallinnus

on järkevä ongelman-ratkaisumenetelmä ja millä kriteereillä saadaan aikaan

luotettavia ja käyttökelpoisia tuloksia? VTT on vienyt

materiaalien digitalisoimisen aina mikrorakennetasolle

saakka selvittääkseen niiden rakenteiden ominaisuuksia nopeasti ja perusteellisesti.

Klassinen FEM ja VTT ProperTune™

TUOTEKEHITYS

6/2014 promaint 13

Ongelma Sarja kokeiluja Tapauskohtainen ratkaisu

Ensimmäinen taso

Ymmärrys ongelmasta

Koemateriaalien analysointi

Tapauskohtainen ratkaisu

Teoria Sarja kokeiluja Yleinen ratkaisu

Mallinnus & simulaatio Sarja kokeiluja

Yleinen ratkaisu Ennakointi

Toinen taso

Kolmas taso

Neljäs taso Validointi

Validointi

Tehokkaita ongelmanratkaisutyökalu-ja löytyy nyt myös materiaaliteknisiin ongelmiin.

Ongelmanratkaisun ensimmäinen taso Ongelma tulee esille joko kertaluon-teisena katastrofaalisena ilmiönä tai piilevänä kustannuslaskennan kautta ilmenneenä yrityksen kapasiteettia ja tehokkuutta syövänä mörkönä. Ensim-mäinen luonteva ratkaisu on määritellä ongelman suuruus – kvantifiointi. On-

ko kyse todellisesta ongelmasta? Vaih-da tai korjaa vaurioitunut osa ja keskity oleellisiin ongelmiin.

Ongelman ollessa siinä määrin mittava, että sen ratkaiseminen toisi merkittävää etua, ensimmäinen luon-nollinen ratkaisu on kokeilla ”muita” vaihtoehtoja. Voidaanko kuormitus suunnata muualle, käyttää kalliimpaa materiaalia, muuttaa lämpökäsittelyä? Usein seurauksena on sarja kokeiluja, joita ei välttämättä dokumentoida saati analysoida tarkemmin. Usein myös

Ideoissa hyviä ja huonojaYhdysvaltalainen konsulttiyritys Qualpro Inc. on systemaattisesti testannut yli 100 000 alojen parhaiden asiantuntijoiden hyväksi valikoimaa ideaa. Kriittisen testa-uksen jälkeen on todettu, että yli puolet testatuista ideoista on yhdentekeviä– niil-lä ei ole lopputuloksen kannalta positii-vista tai negatiivistä vaikutusta. Neljännes näistä alan asiantuntijoiden hyviksi epäi-lemistä ideoista osoittautui lopputuloksen

kannalta negatiivisiksi. Ainoastaan nel-jänneksellä testatuista ideoista oli positii-vinen vaikutus. Totuus on siis melko karu; pelkkä kokemukseen perustuva looginen ajattelu ilman testausta ei ole kovinkaan tehokas tai edullinen ongelmanratkaisun apuväline.Viitteet: Multivariable Testing Holland C, Cochran D, (2005) Breakthrough Business Results with MVT

Viime vuosina mallinnus- ja raken-nealgoritmeja on menestyksellisesti siirretty uusiin materiaaleihin ja mik-rorakenteessa tapahtuvien ilmiöiden visualisointiin. Ehkä ratkaisevin tekijä tämän suomalaisen menestystarinan synnyssä on ollut kotimaisen teol-lisuuden sitoutuminen ja panostus ohjelmiin, joissa on kehitetty materi-aalimallinnustyökaluja. Esimerkiksi FIMECCin ohjelmassa Fundamentals and Modeling, FUNMODE, tullaan tekemään 34 väitöskirjaa, eli kyseessä on huikea kansallinen panostus mal-linnukseen.

Milloin mallinnus on oikea työkalu teollisuudelle?Ongelmien ratkaisu on arkipäivää teol-lisessa tuotannossa ja kunnossapidos-sa. Käytettävissä oleva työkalupaketti on laaja alkaen perimätiedosta ja ko-kemuksista päätyen kokonaisvaltaisiin tietokoneavusteisiin paketteihin. Ylei-simpiin koneenosiin, kuten vaihdelaa-tikoihin, laakereihin ja voitelunestei-siin, liittyvien ongelmien ratkomiseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja.

Nelitasoinen ongelmanratkaisumenettely. Viite: Holmberg K (2012) Friction and wear control by coatings. MIICS Int. Conf., 14-16.3.2012, Mikkeli, Finland

14 promaint 6/2014

ratkaisu löytyy näillä eväillä. Tämä ’ad hook’ -ratkaisu parantaa ongelmanrat-kaisijan kokemuspohjaista pelisilmää.

Toinen taso– kun ratkaisu ei ole ilmiselvä?Ensimmäisten epäonnistuneiden ko-keilujen jälkeen tehdään yleensä (lisää satunnaisia kokeita) analyysi siitä, mitä vaurioituneille kappaleille on tapah-tunut. Tyypillisiä työvälineitä mate-riaaliongelmissa ovat mikroskopia ja alkuaineanalyysit. Näillä välineillä ol-laan helposti huomattavasti lähempänä vaurioitumisen perimmäistä syytä ja tapauskohtaista ongelmanratkaisua.

Kolmas taso– ymmärrys ongelmasta muodostuuOngelman perimmäisen syyn ymmär-täminen johtaa usein teorian syntyyn. Jotta teorialla olisi arvoa, on sen paik-kansapitävyys testattava. Hyvin suun-nitellulla koesarjalla aidossa teollisessa

ympäristössä saadaan pätevä validointi teorialle. Hyvä teoria on skaalattavissa, ja se kestää useiden muuttujien vaih-telua. Ongelmaksi saattaa muodostua riittävän teollisen koesarjan kohtuutto-mat kustannukset, koetulosten analy-soinnin vaikeus ja käytännön ongelmat.

Neljäs taso – ilmiön hallintaMallinnus ja simulaatio tarjoavat oiko-tien, kun tavoitteena on löytää yleinen käyttökelpoinen ratkaisu. Kun ongel-masta on muodostettu matemaattinen ja yksinkertaisilla laboratoriokokeilla validoitu malli, voidaan sitä käyttää suureen määrään skenaarioita kustan-nustehokkaasti. Tällöin suunnittelun kriteerinä voidaan hyödyntää materi-aalin ja tuotedesignin mahdollisuudet tehokkaasti. Lopullinen ratkaisujen varmentaminen tulee kuitenkin aina tehdä todellisessa toimintaympäris-tössä.

Mallinnuksen hyödytSukellus prosessin sisälle – mahdol-lisuus päästä näkemään, mitä tapahtuu syvällä koneen ytimessä, on tyypillinen ensimmäinen mallintamisesta saatu konkreettinen hyöty. Kun analyysi systeemin toiminnasta perustuu ha-vainnointiin ja seurausten tulkinnan-varaiseen arviointiin, joudutaan hel-posti kausaliteettiviidakkoon. Usean

TUTKIMUS

VTT ProperTune Materiaalin tarkka kuvaaminen digi-

taalisessa ja virtuaalisessa muodossa Kuormitusympäristön kuvaaminen

digitaalisessa ja virtuaalisessa muo-dossa

Mallinnusten tulosten yhdistäminen todelliseen teolliseen dataan

VTT ProperTune-lupaus: Pystymme nopeasti ja tehokkaas-

ti luomaan digitaalisen ja verifioidun mallin lähes mistä tahansa teknisestä materiaalista. Materiaali näyttää visu-aalisesti aidolta ja käyttäytyy simulaati-ossa totuuden mukaisesti.

Voimme luoda tietokoneella rea-listisen kuormitusympäristön. Hallit-semme laajan kirjon ilmiöitä, mutta ymmärrämme myös rajoitukset ja ilmiöt, joita emme (vielä) hallitse.

Tulokset verifioidaan teollisessa ympäristössä.

VTT ProperTune on enemmän kuin kauniita värikuvia. Yhteistyökumppa-neita ovat jo:

Componenta Kone Konecranes Metso RuukkiTeknikum

2010-luvun trendi on ollut digitalisoitumisen syveneminen.

DLC-pinnoitteen atomisidoksia kuormitetaan pistemäisesti.

muuttujan dynaamisia muutoksia pyri-tään selittämään terveellä järjellä. Kun päästään ”näkemään” prosessin sisään, aiemmin epäloogisilta tuntuneet sys-teemin reaktiot saavat uuden konteks-tin. Toiminta selitetään uudella tavalla, uusi ymmärrys puetaan formaaliin muotoon. On muodostettu uusi teoria.

Mahdottomat skenaariot. Toimi-va mallinnusympäristö mahdollistaa mahdottomienkin skenaarioiden ra-kentamisen. Voidaan käyttää materiaa-leja, joita ei ole – vielä. Voidaan kokeilla konstruktioita, joiden kokeileminen olisi niin kallista, että niiden testaami-nen ei olisi mahdollista. Mitä hyötyä tästä on? Materiaalit ja niiden proses-sointi kehittyvät tarpeesta. Ongelman toisin esittäminen voi avata loogisen tien kiertää ongelma.

Suunnittelun kriteerit – onko ku-luminen kulumista vai murtumista? Milloin tarvitset vain osan materiaalin ominaisuuksista? Voisitko käyttää

kovametallia, joissa karbidien määrä on vain puolet normaalista tai voisitko alentaa ainevahvuuden puoleen lisää-mällä myötölujuutta 10 prosenttia? Ymmärtämällä materiaalin luonne ja käyttötarkoitus on mahdollista opti-moida haluttu ominaisuus.

Miten materiaalimallinnus poik-keaa FEMistä (Finite Element Met-hod)?

– Pintakarkaistun teräskappaleen oikea karkaisusyvyys riippuu useista tekijöistä, kuten perusmateriaalin lujuudesta, päästökäsittelyistä ja kuor-mitustapahtumasta. Väärät karkaisu-parametrit aiheuttavat ennenaikaisen vaurioitumisen. Koetulosten tulkinta on käytännössä vaikeaa ja edellyttää kuormitustilanteen syvällistä ymmär-tämistä, toteaa VTT:n asiakasjohtaja Erkki Ahola.

Etenevän särön vaikutus on dynaa-minen tapahtuma, jonka ennustaminen on vaikeaa. Toisissa prosesseissa särön hallittu kasvattaminen ja säröverkon luominen ovat tavoitteena esimerkiksi, kun on tarkoitus työstää tai rikkoa ma-

teriaalia. Särömallit edellyttävät aina materiaalin mikrorakenteen tarkkaa kuvaamista digitaalisessa muodossa.

– Rajapintailmiöiden ymmärtämi-nen ja luotettava mallintaminen ovat avanneet varsinaisen matolaatikon, kuvailee VTT:n erikoistutkija Anssi Laukkanen.

– Monifaasisysteemeissä nanometri-en paksuinen rajavyöhyke määrittelee täysin materiaalin makroskooppiset

TUOTEKEHITYS

Teräksen raerakenne.

ominaisuudet.Työkoneissa käytettyjen valettujen

koneenosien lujuuden määrittävät ra-kenteessa olevat virheet, esimerkiksi valuhuokoset ja sulkeumat. Vauriotut-kimuksissa voidaan lähes aina löytää se rakenteellinen kohta, mihin syntynyt materiaalivaurio on ydintynyt.

Mitä on ICME?Perinteisessä FEM-mallinnuksessa materiaali kuvataan monoliittisena kap-paleena, jonka ominaisuudet annetaan esimerkiksi konstitutiivisten yhtälöiden avulla. Käytännössä tämä on parhaim-millaankin tarkoittanut muutaman jännitys-venymä -käyrän yhdistelmää. Yksinkertaisimmillaan FEM-ohjelman materiaalikirjasto tarjoaa kahta tai kol-mea materiaaliominaisuutta kuvaavaa pistettä ja niiden kautta vedettyä viivaa.

ICMEssä (Integrated Computatio-nal Materials Engineering) eli tietoko-neavusteisessa materiaalikehityksessä materiaalin lujuuden – tai heikkouden – määrittelevät sen heterogeeniset ominaisuudet. Teräskappaleen pinnan

Chimney Inspector Pro on piippujen 360-asteinen nopea kuntotarkastus.

TEKE puhdistaa turbiinit pölyttömästi Sponge-Jet -menetelmällä myös turbiinisalissa.

- Tulipesät- Tulistimet- Palamisilman esilämmittimet- Syöttöveden esilämmittimet- SähkösuotimetTCT on kuiva puhdistusmenetelmä läm-pö ja/tai voimakattiloiden eri lämpöpin-noille. Puhdistuksen aikana ei käytetä mitään kemikaaleja.

- Korroosiosuojaukset- Eri metalli- ja betonipinnoitukset useilla tuoteratkaisuilla- Rakennevahvistukset hiilikuiduillaEri korroosioita ja kulutusta kestävät pinnoiteratkaisut metalli- ja betonipinnoille.

16 promaint 6/2014

materiaaliominaisuudet kuvattiin ato-misidostasolla, teräksillä tyypillinen tarkkuus on yksittäinen rae ja puun materiamallinnuksessa malli pureutuu yksittäiseen kuituun.

VTT on kehittänyt laajan algoritmi-kirjaston, jonka avulla voidaan tehok-kaasti luoda virtuaalinen mikroraken-nemalli lähes mistä tahansa teknisestä materiaalista. Kirjastosta löytyvät alirutiinit esimerkiksi kaksosten, ani-sotrooppisten raerajavyöhykkeiden ja karbidirakenteen luomiseksi. Tyypil-linen lähtötieto on SEM-kuva, josta kuva-analyysin avulla luodaan kolmi-ulotteinen geometrinen malli.

Pelkkä visuaalisuus ei riitä– Kuka tahansa pystyy tekemään nätin värikuvan mikrorakenteesta. Haastee-na on saada malli toimimaan, kuten se toimisi luonnossa, korostaa VTT:n tut-kimusprofessori Kim Wallin.

Keinotekoisesti luodun materiaali-mallin validointi tehdään standardoi-

duilla laboratoriotesteillä. Tyypillisiä tähän tarkoitukseen soveltuvia testejä ovat esimerkiksi tappikulutuskoe (Pin On Disk), naarmutuskoe (Scratch test), mikrointendaatio tai perinteinen ve-tokoe.

Yksityiskohtien määrä materiaalissa asettaa rajoituksia mallinnettavalle materiaalimassalle. Jotta ajo- ja mal-linnusajat pysyisivät järkevinä, on esimerkiksi tyypillisen mallinnettavan karbidirakenteen volyymi rajoitettu noin 1 cm3:n. Tämä laskennallinen ra-joitus on kierretty tekemällä mallinne-tusta materiaalista ”sokeripaloja”, näitä toiminnallisia kuutioita sirotellaan

TUTKIMUS TUOTEKEHITYS

FIMECCin BSA & HYBRIDS -ohjelmien tohtorikoulussa on tekeillä 34 väitöskirjaa.

Puun todellinen ja generoitu syyrakenne.

oikein suunniteltu puristusjännitys es-tää särön ydintymisen; kovametallissa karbidin kovuus ja sidosaineen sitkeys antavat työkalulle ainutlaatuisen is-kun- ja kulutuskestävyyden; huokoi-suus valukappaleessa tiputtaa sen ra-kenteellisen kestävyyden murto-osaan suunnitteluarvosta.

Materiaalimallista digitaaliseen tarkkuuteenMateriaalimallinnuksessa tutkittava kohde mallinnetaan riittävällä tarkkuu-della. Esimerkiksi DLC (Diamond Like Carbon) -pinnoitteiden mallinnuksissa

Materiaalimallinnus VTT:lläVTT lanseerasi noin vuosi sitten VTT Pro-perTune -tuotemerkin. Sen tarkoituksena oli kohottaa materiaalimallinnuksen pro-fiilia ja tehdä tästä välillä hiukan moni-mutkaiselta tuntuvasta konseptista arki-päiväisempi. Numeerisen mallinnustii-min kanssa symbioosissa työskentelevät substanssiosaajat, jotka keskittyvät oman teknisen erityisalan problematiikkaan ja mahdollisuuksiin. Toiminta on organisoi-tu neljään tuotelinjaan, jotka ovat metal-lit, komposiittimateriaalit, ohuet pinnoit-teet ja ’pehmeät’ materiaalit.

– Paras tapa oppia ja omaksua uusia asioita on kirjoittaa tieteellinen artikkeli. Tämä ProperTune-akatemia on kevään aikana julkaisemassa 6 artikkelia omista aihealueistaan ja niihin liittyvistä mate-riaalimalleista, kertoo tuotelinjaa koordi-

noivia tutkijoita sparraava tutkimuspro-fessori Kenneth Holmberg.

Uusimpana tulokkaana tässä perhees-sä on ”soft materials”, jolla tarkoitamme muun muassa polymeerejä, polymeeri-komposiitteja ja biopohjaisia materiaale-ja, kuten eri puulaatuja.

– Polymeerikomposiittien materiaa-liominaisuuksia ja prosessointia olemme mallintaneet numeerisesti siitä alkaen, kun laskentakapasiteetti on sen mahdol-listanut. Lähdemme liikkeelle metallisten materiaalien teoriasta ja laajennamme sitä viskoelastisiin muoveihin ja kompo-siitteihin, toteaa VTT:n tutkimusprofesso-ri Ali Harlin.

Tavoitteena on luoda materiaalimalli sillä tarkkuudella, jolla päästään käsiksi rakenteen toiminnallisuuteen.

TUOTEKEHITYS

tutkittavaan rakenteeseen.Laboratoriotesteillä ja niiden virtu-

aalimalleilla todennetaan synteettisesti luotujen mikrorakenteiden paikkansa-pitävyys.

Mikä on VTT ProperTune?VTT on tehnyt suunnitelmallista työtä jo kahdenkymmenen vuoden ajan ma-teriaalimallinnuksen saralla. Tulokse-na on syntynyt 22 tieteellistä artikkelia ja 17 muuta laajempaa julkista raport-tia. Tämän lisäksi on suuri joukko suoraan yrityksille tilaustutkimuksena tehtyjä malleja.

Tällä hetkellä VTT:n materiaalimal-linnustiimissä ensisijainen tehtävä on ylläpitää ProperTune™ -kirjaston rakennetta ja kehittää uusia sovellus-alueita omien teknisten vahvuusalu-eittensa ympärille. Kirjaston koko on tällä hetkellä yli 200 ohjelmistomo-duulia eri osaongelmien ratkaisemi-seksi käsittäen noin 100 000 riviä itse tehtyä koodia. Luonnollisesti kaikkia käytettävissä olevia kaupallisia ohjel-mistoja hyödynnetään sikäli, kun se on kustannustehokasta laskennallisessa

mielessä.Uusimpana sovellusalueena on tu-

lossa sula-kiinteä -faasitransformaatio-malli. McGill-yliopiston tutkijaryhmä

Kanadasta on kehittänyt lähes kahden-kymmenen vuoden ajan ”Phasefield”-mallia. Integraatio VTT:n PropeTu-neen on parasta aikaa käynnissä.

18 promaint 6/201411111111111111111111188888888888888888888888888888 prprprprprprprprprprprppprrpprrpppprpp omomomomomomomomoomomomoomommomoommmommomaiaiaiaiaiaiaiaiaiaiaiaaiaaiaaa ntntntntntntntntntntntntnntntntntnntt 666666666666666666/2/2/2/2/2/22/2/2/22/2/2/2222222/2/22/2/2/22/22010101010101010101010101010010101101110100001010100 444444444444444tttttttttttttt

PUOLUSTUSVOIMIEN RAHOITUKSEN käy-tön osalta yksi merkittävimpiä toimijoita on 2015 alussa perustettava Puolustus-voimien Logistiikkalaitos (PVLOGL), johon keskitetään valtakunnallisesti suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito sekä logistiikan järjestelyt. PVLOGL on puolustusvoimien toiminnan mahdollis-taja, jonka palveluksessa tulee työsken-telemään yli 2000 henkilöä ja jonka oh-jauksessa on merkittävä määrä teollisia toimijoita.

Puolustusvoimien järjestelmien elin-jakson hallinta keskitetään PVLOGL:n Järjestelmäkeskukseen (JÄRJK). Puolustusvoimien järjestelmien pitkät elinjaksot, suuret kappalemäärät, laaja järjestelmäkirjo sekä pääsääntöisesti al-hainen käyttövolyymi muodostavat ko-

konaisuuden, jonka hallinta on haasteel-lista. Toisaalta kehittämismahdollisuu-det ovat suuret. Järjestelmien elinjakson

merkittävin kuluerä operointivaiheessa on kunnossapito.

Kunnossapidon tavoitteena on pitää joukkojen käytössä olevat ja poikkeus-oloja varten varastoidut järjestelmät toimintakuntoisena asetettujen suori-tuskyky-, käyttövarmuus- ja palautetta-vuusvaatimusten mukaisesti.

Kunnossapidon lopputuotteena syn-tyy tällöin järjestelmien materiaalisen osatekijän suorituskyky, jota mitataan järjestelmien käyttövarmuudella ja ky-vyllä nostaa käyttövarmuutta. Kunnos-sapitojärjestelmän toiminnan volyymin tulee olla säädeltävissä käytettävissä olevien resurssien ja uhkakuvien mukai-sesti.

Osana puolustusvoimauudistusta Puolustusvoimien kunnossapitojär-

KÄYTTÖVARMUUS

Ilkka MäkipirttiPVLOGL:n

suunnittelija, vastuualue

kunnossapito, Pääesikunta, ilkka.makipirtti@mil.fi

Petri SeppäläItä-Suomen

asiakkuuspäällikkö, Millog Oy, petri.

seppala@millog.fi

Kohti Puolustusvoimien yhtenäistä kunnossa-pidon ohjaustaPuolustushallinnossa on käynnissä Puolustusvoimien laaja uudistaminen hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksessa sopeutetaan Puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa.

Kunnossapidon kohteita suorittamassa toimintoaan.

PUO

LUSTU

SVOIM

AT

OMAISUUDEN HALLINTA

jestelmää on kehitetty pääsääntöisesti kahdella tavalla – kehittämällä toimin-tatapoja ja laajentamalla tukeutumista teollisiin kumppaneihin.

Puolustusvoimien yhtenäinen kun-nossapidon ohjausmalli on laadittu aiemman kolmen puolustushaarakoh-taisen toimintatavan sijasta. Strategista kumppanuutta Millog Oy:n kanssa laa-jennetaan. Vuoden 2015 alusta alkaen

Millog Oy vastaa pääsääntöisesti Maa-voimien ja Merivoimien kunnossapidon toteutuksesta.

Käyttövarmuus ohjaa toimintaaPuolustusvoimien uudesta kunnossapi-don ohjausmallista käytetään nimitystä käyttövarmuusperusteinen kunnossapito. Siihen on haettu parhaita käytänteitä Suomen puolustusvoimista ja teollisuu-desta sekä ulkomailta.

Puolustusvoimien kunnossapito-järjestelmää on kehitetty kuten ulko-maisiakin järjestelmiä pääsääntöisesti tehostamalla toimintatapoja sekä tu-keutumalla laajemmin teollisiin kump-paneihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eri toimintamallien oletettuja hyviä ja huonoja puolia on mahdollista arvioi-da ennen niiden käyttöönottoa.

Puolustusvoimien kunnossapitojär-jestelmän toimijat on jaoteltu kolmeen kokonaisuuteen. Asiakas määrittää jär-jestelmien käyttövarmuuden ja käytön vaatimukset, jotka JÄRJK toimeen-panee ja kunnossapitovastuullinen toteuttaa. JÄRJK vastaa asiakkaan vaa-timusten toteutumisesta laadullisesti ja

määrällisesti sekä raportoi asiakkaalle saavutettua tuloksellisuutta suhteessa vaatimuksiin.

Merkittävin muutos toimintamal-lissa on, että asiakkaan ja kunnossapi-tovastuullisen välisestä kunnossapidon toimenpiteiden tilaaja-tuottaja -mallista siirrytään asiakkaan järjestelmäkohtais-ten vaatimusten toteuttamiseen.

JÄRJK ja kunnossapitovastuullinen mahdollistavat joukkotuotannon kou-lutuksessa tarvittavien järjestelmien ja laitteiden osalta sekä ylläpitävät suori-tuskyvyn omistajan määrittämää järjes-telmien valmiutta.

Toiminnan kustannustehokkuuden osalta merkittävässä roolissa ovat do-kumentoidut asiakasvaatimukset, jotka mahdollistavat tehokkaan resurssien käytön. Toimintakelpoisina pidetään kulloinkin toiminnassa tarvittavat jär-jestelmät huomioiden joukkotuotanto sekä valmiusvaatimukset ja käytettävis-sä olevat resurssit.

Pitkäkestoinen suunnittelu mahdol-listaa osaamisen hallitun kehittämisen, kustannustehokkaat varaosaratkaisut, kunnossapidon infrastruktuurin jär-

Millog Oy:n toimipistekartta.

Tervetuloa osastollemme A914 Energia –messuilla

Tampereella 28.-30.10.2014. Nykyaikaiset huolto- ja varaosakeskuksemme Kotkassa,

Helsingissä, Raumalla, Mäntässä ja Oulussa ovat valmiina rea-

goimaan tarpeisiinne nopeasti vuorokauden ja vuoden ympäri

tuotteen koko eliniän ajan. Huollamme ammattitaidolla Sulzerin

omien tuoteperheiden lisäksi myös Nash-tyhjöpumput, muiden

valmistajien keskipakopumput ja sekoittimet sekä mekaaniset

tiivisteet. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös turbiinien ja

kompressorien huollot.

Toimintamme tavoitteena on tehostaa asiakkaidemme

prosessien käytettävyyttä, luotettavuutta ja turvallisuutta

huomioimalla samalla myös kestävän kehityksen periaatteet.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 Kotka

Puh. 010 234 3333

www.sulzer.com/

Sulzer-Pumps-Finland

Luotettava partneri laitehuoltoon

Nykyaikaiset huolto- ja varaosakeskuksemme Kotkassa, Helsingissä, Raumalla, Mäntässä ja Oulussa ovat valmiina rea-goimaan tarpeisiinne nopeasti vuorokauden ja vuoden ympäri tuotteen koko eliniän ajan. Huollamme ammat-titaidolla Sulzerin omien tuoteperheiden lisäksi myös Nash-tyhjöpumput, muiden valmistajien keskipakopumput ja

sekoittimet sekä mekaanisettiivisteet. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös turbiinien ja kompressorien huollot.

Toimintamme tavoitteena on tehostaa asiakkaidemme prosessien käytettävyyttä, luotettavuutta ja turvallisuutta huomioimalla samalla myös kestävän kehityksen periaat-teet.

20 promaint 6/2014

Puolustusministeri Carl Haglund esitti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle kesäkuussa Maa- ja Merivoimien järjestelmä-vastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog Oy:n kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä. Uusi laajennettu strateginen kumppanuussopimus allekirjoitettiin 26. syyskuuta.

Järjestely on osa Puolustusvoimauudis-tusta ja sen pohjana on Pääesikunnan esitys kumppanuuden laajentamisesta. Samassa yhteydessä allekirjoitetun siirtosopimuksen mukaan Millog Oy:lle siirretään Maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot, kaksi varastoa sekä Merivoimien kunnossapitokes-kukset ja keskusvarasto tehtävineen.

Millog Oy on kunnossapidon kokonais-palveluyhtiö, joka tuottaa kunnossapidon palveluja ja tuotteita alan kotimaisille ja ulko-maisille toimijoille. Millog Oy on toiminut Puolustusvoimien strategisena kumppanina vuodesta 2009 lähtien vastaten Maavoimien järjestelmien vaativasta kunnossapidosta sekä varaosalogistiikasta niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Palvelut tuotetaan hyödyn-täen omaa toimipaikkaverkkoa ja laajaa ali-hankkijaverkostoa.

Millog Oy:n omat toimipaikat on muodos-tettu entisen Puolustusvoimien varikkoken-tän perustalle. Strateginen kumppanuus Puo-lustusvoimien ja Millog Oy:n välillä tarkoittaa normaalia palveluntuottoa syvempää pitkä-aikaista, läheistä, molempia osapuolia hyö-dyttävää yhteistyösuhdetta, joka perustuu vuorovaikutuksen avoimuuteen, jatkuvaan yhteiseen kehittymiseen, toiminnan läpinä-

kyvyyteen ja luottamukseen. Vuoden 2015 alusta Millog Oy:n toiminta

laajenee entisestään, kun strategisen kump-panuuden laajentumisen myötä Maavoi-mien joukko-osastojen korjaamojen sekä Merivoimien kunnossapitokeskusten laiva- ja järjestelmäalan kunnossapitotyöt siirretään kumppanin vastuulle.

Maavoimien ja Merivoimien kunnossapi-tokentästä siirtyy Millog Oy:lle liikkeenluovu-tuksella tarvittavat tilat ja laitteet sekä noin 330 henkilöä, minkä jälkeen Millog työllistää noin 1000 henkilöä.

Kumppanin näkökulmasta moni asia muuttuuKäyttövarmuusperusteinen kunnossapito on kumppanille uusi mahdollisuus, vaikka teol-lisuudessa laitteiden ja järjestelmien käyttö-varmuutta ja kunnossapidon kustannuksia on pyritty optimoimaan jo pitkään. Perustoi-minto, järjestelmän toimintakunnossa pitä-minen tarkoituksenmukaisin toimenpitein ja järkevin kustannuksin, ei sinänsä muutu, mutta moni muu asia toiminnon ympärillä muuttuu.

Ensimmäiset muutokset näkyvät jo toimi-tusketjun alkupäässä. Tuotettaessa palvelua suoriteperusteisesti asiakas on tilannut kun-nossapitosuoritteita yksilöidysti kunnossapi-tosuunnitelmassa sovittujen periaatteiden mukaisesti, mutta siirryttäessä käyttövar-muusperusteiseen kunnossapitoon asiakas tilaa kumppanilta käyttövarmuutta eli tava-raa riviin.

Käyttövarmuuden ja käytettävyyden mää-ritelmä on moninainen. Joissakin tapauksissa

on vaikeaa määritellä, onko järjestelmä toi-mintakelpoinen vai ei. Valmistavassa teolli-suudessa laitteen vikaantumisen minimointi suunnitellulla käyttöjaksolla, vikaantumisen seurauksien minimointi ja ennakkohuolto-ohjelman suunnittelu mahdollisimman jär-keväksi on käyttövarmuutta parhaimmillaan.

Teollisuudessa laitteet useimmiten toimi-vat niille ominaisessa toimintaympäristössä suorittaen niille suunniteltua toimintoa, jol-loin käytettävyys on helposti määriteltävissä, mutta sotavarusteiden tapauksessa järjestel-män käytettävyys normaaliolojen varusmies-koulutuksessa saattaa merkitä teknisesti eri-laisia vaatimuksia verrattuna poikkeusolojen käytettävyyteen.

Kunnossapidon ja materiaalin kierrät-tämiseen liittyvät yksilöidyt toimenpiteet eivät enää ole asiakkaan loppukäyttäjätason suunnitteluvastuulla. Loppukäyttäjä ilmoit-taa mahdollisimman realistisen materiaa-litarpeensa, jonka järjestelmävastuullinen muokkaa asiakkaan järjestelmäkohtaisiksi vaatimuksiksi ja antaa muut tarpeelliset reu-naehdot.

Käyttövarmuuden muodostavien käytän-nön toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu järjestelmäkeskuksen ja kumppanin yhteis-työnä. Käyttövarmuusperusteisessa toimin-tamallissa käytännön kunnossapitotoimien suunnittelu tapahtuu enenevissä määrin kumppanin toimenpitein. Järjestelmävas-tuullinen organisaatio hyväksyy tai hylkää suunnitelmat. Toimenpiteiden toteutusvas-tuu on kumppanilla.

Kunnossapitoa suorittavan organisaation kannalta muutos on suuri. Yrityksen tavoite

Strateginen kumppanuus laajenee

KÄYTTÖVARMUUS

kevän mitoittamisen sekä lopulta kun-nossapidon sopimusten kehittämisen teollisuuskumppanien kanssa.

Kohteet jaetaan kolmeen kategoriaanSamoja hallinnollisia resursseja ja me-nettelyitä ei ole järkevää käyttää esimer-kiksi F/A-18 Hornetin ja jalkaväkiaseiden kunnossapidon hallintaan, joten järjes-telmien hallintaan ei ole mahdollista määrittää yhtä menettelyä.

Järjestelmien hallintaa tehostetaan määrittämällä puolustusvoimien kun-nossapidon kohteet kolmeen kategori-aan, joita hallinnoidaan tarkoituksen-mukaisesti huomioiden järjestelmän operatiivinen ja kustannuksellinen

Kunnossapidon toteutusta Millog Oy:n Riihimäen toimipisteessä.

merkityksellisyys. Menettelyllä pyritään karsimaan hallinnollista työtä ja pa-rantamaan puolustusvoimien sisäisten toimijoiden ja teollisuuden tilannetietoi-suutta niiltä osin kuin se on tarkoituk-

senmukaista.Asiakasrajapinnan tehokkuutta

vahvistetaan uusilla toimijoilla, kun 2015 uusissa tehtävissään aloittavat PVLOGL:n palvelupäälliköt ja Millog

6/2014 promaint 21

toimia luotettavana kunnossapidon kump-panina muuttuu tavoitteeksi tuottaa järjes-telmille käyttövarmuutta. Silloin organisaati-on johtamisessa ja toiminnassa on otettava huomioon kaikki osa-alueet, joka liittyvät tämän tavoitteen täyttämiseen.

Näiden osa-alueiden tunnistaminen ei ole itsestään selvää. On haasteellista määritellä, varsinkin ilman referenssiä, mitkä toiminnan osa-alueet käyttövarmuusperusteiseen kun-nossapitoon siirryttäessä ovat niitä, joihin organisaation tulee panostaa ja missä laa-juudessa.

Toiminnan suunnittelu vaatii tietoaKäyttövarmuusperusteiseen kunnossapitoon siirryttäessä on ensi vaiheen vaatimukse-na laatia toimintaa ohjaavat pitkäjänteiset kunnossapitosuunnitelmat kaikille niille jär-jestelmille, joille käyttövarmuutta halutaan tuottaa.

Suunnitteluresursseja tarvitaan erityisesti käyttövarmuuden tuottamisen tavoitetilassa, jossa on suunniteltava paitsi käytännön kun-nossapitosuoritteita, myös koko järjestelmän elinjakson kattava huolto-ohjelma, johon kuuluvat myös perushuollot, päivitykset ja muut laajemmat toimenpiteet sekä järjestel-män kierrättäminen, käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä.

Käyttövarmuusperusteisen kunnossapi-don piiriin siirtyvät järjestelmät ovat kirjol-taan laaja-alaista ja usein monia erilaisia teknologioita sisältäviä alijärjestelmiä. Järjes-telmät ovat elinjaksovaiheeltaan vaihtelevas-sa tilanteessa; toiset ovat juuri hankittuja ja

toiset taas elinjaksonsa loppupäässä. Lisähaastetta tuo suunnittelussa tarvitta-

vien vikatietojen ja muun taustatiedon vaih-televa saatavuus kunnossapidon tietojärjes-telmästä. Suunnittelun perusteella luodaan suunnitelmakokonaisuus kustannustietoi-neen, jota voidaan tarjota asiakkaalle.

Puolustusvoimien erityispiirteenä on, että merkittävä osa järjestelmistä on varastoitu-na. Materiaali kiertää käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä kierrätyssuunnitelman mukaisesti. Kierrätys on olennaista käyttö-määrien tasaamiseksi ja järjestelmien halu-tun elinjakson saavuttamiseksi.

Järjestelmien kierrättäminen asiakkaan ohjauksen mukaisesti mahdollistaa kunnos-sapidon tarkemman aikatauluttamisen ja suuremmat eräkoot. Kierrätyksen suunnitte-lu yhdessä varastoijien, käyttäjien ja kunnos-sapitäjien kanssa vaatii uudenlaista suunnit-telua ja resursointia.

Avoin yhteistyö auttaa molempiaKäyttövarmuusperusteinen kunnossapito edellyttää sekä asiakkaalta että kumppanilta pitkäaikaista sitoutumista ja avointa yhteis-työtä. Järjestelmien elinjaksoista ja käyttöpro-fiileista johtuen käyttövarmuusperusteisella kunnossapidolla ei kyetä hakemaan lyhyen tähtäimen säästöjä verrattuna nykyiseen suo-riteperusteiseen toimintamalliin.

Pidemmällä aikavälillä, jolla tässä yhtey-dessä tarkoitetaan järjestelmästä riippuen 10–20 vuoden tarkastelujaksoa, pystytään sen sijaan kehittämään järjestelmien käyttö-varmuutta ja tätä kautta luomaan kustannus-

säästöjä. Tuotettaessa järjestelmien materiaaliselle

osatekijälle lisäarvoa käyttövarmuusperustei-sesti, asiakastarpeet on suunniteltava huolel-lisesti ja ne on kyettävä muokkaamaan käy-tännön kunnossapidon toimenpiteiksi mah-dollisimman vaivattomasti.

Asiakkaalta edellytetään realistista, todel-lisiin käyttötarpeisiin perustuvaa suunnitte-lua ja yhteistoimintaa kumppanin kanssa jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa, jotta asi-akastarpeet katselmoidaan ja ymmärretään samalla tavalla ennen kuin niiden perusteella aloitetaan varsinainen kunnossapidon toi-menpiteiden suunnittelu.

Keskeisenä elementtinä tämän tavoitteen laadukkaassa täyttämisessä on vahva, asian-tunteva ja asiakaslähtöinen rajapinta, joka toimii jatkuvassa ja läheisessä yhteistyössä kumppanin kanssa. Kunnossapitovastuullisen on tunnettava asiakkaan tarpeet ja hänen tavoitteensa sekä oman organisaationsa suo-rituskyky.

Strategisen kumppanuuden viitekehykses-sä on olennaista, että tulevaisuuden tarpeita kyetään suunnittelemaan yhdessä ja pitkä-jänteisesti, jotta Millog Oy osaa huomioida tulevat tarpeet kehittäessään omaa toimin-taansa ja palvelutarjontaansa.

Kunnossapitovastuullisen kannalta on tärkeää, että käyttövarmuuden tuottaminen nähdään tärkeänä osana yrityksen palvelu-valikoimaa ja asiakkaalle näkyvänä lisäarvo-na. Sen tulee perustua yrityksen strategiaan. Operatiivisessa toiminnassa sitä ohjataan selkeillä laadullisilla ja määrällisillä tavoitteilla sekä kannustimilla yrityksen työntekijöille.

OMAISUUDEN HALLINTA

Oy:n asiakkuuspäälliköt. Heidän teh-tävänään on etsiä ratkaisuja asiakkaan vaatimusten toteutumiseen käytännön tasolla ja toimia ensimmäisenä käsit-telijänä asiakkaan reklamaatioissa ja palautteissa. Oletettavaa on, että asiak-kaan vaikutusmahdollisuudet haluttuun palveluun paranevat.

Varusmiesten, puolustusvoimien henkilökunnan ja teollisuuden tavoit-teena tulee olla järjestelmien vikaantu-misen minimointi. Käytännön tasolla kyseessä on tyypillisesti varusmiesten ja kouluttajien henkilökohtaisten sekä teollisuuden liiketaloudellisten tavoit-teiden ristiriitaisuudet. Kärjistäen kou-luttajan päätehtävä on kouluttaa varus-miehiä ja tyypillisesti teollisuus hyötyy,

mitä enemmän järjestelmät vikaantuvat ja niille tehdään työtä.

Tosiasia kuitenkin on, että kaikki hyötyvät, kun yhteinen tavoitteemme on pitää järjestelmämme mahdollisimman hyvässä kunnossa. Käyttäjäkunnossapi-don (operator driven reliability) ja kun-nossapidon sopimusten (niin sanotut CLS/PBL -sopimukset) parhaita käytän-teitä pyritään ottamaan käyttöön.

Kohti logistiikkalaitosta ja laajennettua kumppanuuttaVuosi 2015 tulee olemaan logistiikkalai-tokselle ja Millog Oy:lle mielenkiintoi-nen ja tapahtumarikas vuosi. Muistet-tava on, että viime kädessä toiminta ja toiminnan muutos lähtee aina ihmisestä

– hyvässä ja pahassa. Uudet toimintamallit toimivat vasta,

kun ne toimivat prosessikaavioiden ja suunnitelmien lisäksi käytännössä. To-dettava on, että mitä enemmän ihmisiä toiminnan ympärillä työskentelee, sitä hitaampaa käytännön työtä on kokonai-suudessaan muuttaa. Onneksi puolus-tusvoimilla on kokemusta viime vuosien osalta jo monesta onnistuneesta organi-saatiomuutoksesta.

Elinjakson merkittävin kuluerä on kunnossapito.

22 promaint 6/2014

KORJAUSTEKNIIKAT

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN teolli-suuden ja luonnonvarojen osaamisalan TKI-organisaatioon kuuluva materiaa-lien käytettävyyden tutkimusryhmä te-kee omalla osaamisalueellaan soveltavaa tutkimusta ja siihen liittyvää palvelutoi-mintaa niin raskaan kuin pienemmän-kin teollisuuden tarpeisiin. Monipuolis-ten tutkimus- ja kehityspalveluiden ta-kana on tutkimus- ja kehitystoimintaan investoitu nykyaikainen laitekanta, joka soveltuu ennen kaikkea materiaaliläh-töisten ongelmien ratkaisuun.

Lapin ammattikorkeakoululle han-kittiin vuonna 2010 optinen 3D-pintas-kannausjärjestelmä hyödynnettäväksi prosessissa, jossa on tavoitteena muo-dostaa digitaalinen 3D-malli jostain fyysisestä kappaleesta (Reverse Engin-eering). Hankittu laitteisto on saksalai-sen GOM mbH:n valmistama ATOS II Triple Scan/TRITOP -järjestelmä, joka

muodostaa kuvattavasta kohteesta kap-paleelle digitalisoidun pinnan. Kohtees-ta syntyvä pinta ei ole CAD-ohjelmissa esiintyvää solidi-tyyppistä pintaa, vaan pikemminkin miljoonista pisteistä muodostuva joukko. Tämän tyyppisen pinnan etuna on, että sitä voidaan hyvin helposti mitata.

Laitteiston rakenneGOM mbH on optiseen mittaustek-niikkaan erikoistunut, vuonna 1990 perustettu Braunshweigin teknillisen yliopiston spin-off yritys. Sen tuotteita käytetään maailmanlaajuisesti muun muassa auto-, lentokone- ja ohutlevyte-ollisuudessa. /1/

Lapin ammattikorkeakouluun on hankittu kaikkiaan neljä mittausjär-jestelmää: ARAMIS, ARGUS, ATOS ja TRITOP. Kaksi ensimmäistä on tarkoi-tettu kappaleen muodonmuutosten

Marko YlitolvaInsinööri (YAMK)

Raimo ViereläInsinööri (AMK)

Timo KauppiTkL, Lapin

ammattikorkeakoulu

Optinen 3D-tasoskannaus

CAD-mallinnuksen apuvälineenäOptinen 3D-pintaskannausjärjestelmä avaa mahdollisuuden

muodostaa digitaalinen 3D-malli fyysisestä kappaleesta, joka voi olla niin vanha, että sen rakennekuvat eivät ole enää käytettävissä.

KUNNOSSAPIDON PALVELUT

mittaamiseen ja kaksi jälkimmäistä 3D-tasodigitointiin.

ATOS-järjestelmä käsittää stereo-kamera- ja kuvankäsittelyjärjestelmän (kuva 1). Laitteisto sisältää kaksi 5 Mpx:n kameraa, projektorin säleverk-kokuvioinnin projisoimiseen, kamera-jalustan sekä eri mittatilavuuksia, joille laitteisto voidaan kalibroida. TRITOP-järjestelmä perustuu suurtarkkuus (21,1 Mpx) digikameraan sekä kuvankäsitte-lyjärjestelmään, joiden avulla muodos-tetaan koordinaatistoavaruus kuvatta-valle kohteelle.

Järjestelmiä käytetään maailmanlaa-juisesti esimerkiksi valujen ja ohutlevy-tuotteiden laadunvalvontaan, takaisin-jouston, reikien ympyrämäisyyden ja kappaleiden geometrian mittaamiseen sekä onnettomuus- ja rikostutkimuk-siin.

Valurungon mallintaminenTornion Sähköpojat Oy kääntyi materi-aalien käytettävyyden tutkimusryhmän puoleen, kun heille oli toimitettu Ruot-sissa olevasta kaivoksesta vuonna 1914 tehty kappanostimen vaihteisto kun-nostusta varten. Samalla loppuasiakas oli tiedustellut mahdollisuutta vastaa-vanlaisten uusien runkojen tekemiseen. Toimitusjohtaja Markku Rantapää oli kuullut GOM-järjestelmien avulla tehdyistä toimeksiannoista ja kysyi, on-

ko niillä mahdollista tehdä CAD-malli vaihteiston valurungosta. Ongelma oli yksinkertaisesti se, että kunnollisia työpiirustuksia ei ollut enää saatavilla. Tornion Sähköpojat Oy on erikoistunut muun muassa massiivisten kaivoslait-teiden kokonaisvaltaiseen kunnossapi-toon.

Kyseessä oli tyypillinen Reverse En-gineering -ongelma, johon ATOS/Tri-top -järjestelmät tarjosivat ratkaisun. Kuvassa 2 nähdään valurungon alaosa Tornion Sähköpojat Oy:n asennushallin lattialla.

Toimeksiannon toteutuksessa läh-dettiin normaaliin tapaan liikkeelle ku-vauslaitteiston siirtämisestä asiakkaan tiloihin. ATOS/Tritop-järjestelmä on helposti liikuteltava, joten kuvaaminen onnistuu käytännössä melkein missä tahansa, kunhan kuvausolosuhteet ovat stabiilit. Tämä tarkoittaa käytännössä suhteellisen tasaista lämpötilaa, riittä-vää liikkumatilaa kohteen ympärillä ja normaaleja valaistusolosuhteita.

Valurungon kuvauksessa molem-mat puoliskot kuvattiin erikseen ensin

käyttäen TRITOP-järjestelmää, jolla määritellään mitattavan kohteen koor-dinaatistoavaruus. Tämän jälkeen kap-paleet kuvattiin ATOS-järjestelmällä, joka muodosti kuvattavalle kohteelle digitaalisen pinnan.

Tunnusomaista kappaleiden kuvaa-miselle on se, että kun kappaleet oli en-sin kuvattu TRITOP:lla ja tämän jälkeen ATOS-järjestelmällä yhdeltä pinnalta, kappaleet täytyi kääntää ja kuvata uu-delleen toiselta puolelta. Tällä menet-telyllä saadaan kuvattavasta kohteesta kaksi eri mittasarjaa, jotka voidaan yh-distää ja saada näin aikaiseksi yksi ehjä 3D-pintamalli kuvattavasta kohteesta (kuva 3). Jos tiedetään, että kysymyk-sessä on täysin symmetrinen pinta, voi-daan kuvata vain puolet kappaleesta ja monistaa pinta digitoidussa kuvassa.

ATOS/TRITOP -kuvauksessa täy-tyi tehdä useita eri työvaiheita, ennen kuin kappaleet oli saatu skannattua 3D-pintamalleiksi. Ensimmäinen työ-päivä meni laitteiston pakkaamiseen, kuljetukseen, purkamiseen ja uudelleen kokoamiseen, kalibroimiseen, kuvat-tavan kohteen ennakkovalmisteluihin ja TRITOP-kuvausten aloittamiseen. Kuvattavien kohteiden suuresta koosta johtuen molempien pohja- ja kansipalan kuvaukseen meni kaksi seuraavaa työ-päivää.

Skannattujen kappaleiden mitoitus-

6/2014 promaint 23

Kuva 1. ATOS– järjestelmän a) stereokamera ja b) käyttöliittymä.

Kunnollisia työpiirustuksia ei ollut enää saatavilla.

24 promaint 6/2014

kansirakenteille. Kuvassa 4 nähdään pinnassa oleviin aukkoihin sovitettuja primitiivejä.

Akselin mallintaminenToisena esimerkkinä on Norex Tornio Oy:n tilaama akselin 3D-skannaustyö (kuva 5). Yritys toimii Outokummun terästehtaan alueella, jossa se muun muassa leikkaa ja paloittelee prosessissa syntyvää hylkyä sulattoprosessiin uu-delleen kierrätettäväksi.

Kyseessä oli leikkurin akseli, joka piti uusia. Ongelmana oli jälleen se, että akselista ei ollut piirustuksia saatavilla ja alkuperäinen toimittaja oli lopettanut yritystoimintansa. Tuotantopäällik-kö Veli-Martti Lehto otti yhteyttä kuultuaan palveluista paikalliselta ko-nepajalta ja tiedusteli mahdollisuutta työpiirustusten tekemiseen akselin 3D-skannauksen pohjalta. Toimeksiannosta sovittiin ja akseli toimitettiin materiaa-lien käytettävyyden tutkimusryhmän toimintaan kuuluvan JaloteräsStudion tiloihin Tornioon Etappitie 4:een.

Akselin pienestä koosta johtuen ku-vauksessa tarvittiin vain yksi mittasarja ATOS-järjestelmällä kappaleen pinnan muodostamiseksi 3D:ksi (kuva 6).

Kuvauksen jälkeen meneteltiin sa-malla tapaa kuin edelläkin vaihdelaati-kon tapauksessa. Skannatusta pinnasta selvitettiin mittoja erilaisia primitiivejä käyttäen, kuten sovitussylinterit, -ym-pyrät ja niin edelleen. Tarvittavien mit-tojen selvittämisen jälkeen pystyttiin aloittamaan akselin jälkimallinnus 3D CAD-malliksi. Mallinnus tehtiin Auto-desk® Inventor® 3D CAD-ohjelmistolla.

CAD-mallin luomisen jälkeen tehtiin laadunvarmistus skannatun ja mallinne-tun kappaleen välillä (kuva 7). Tekemäl-lä kyseinen pintavertailu saadaan selvil-le mallinnetun ja skannatun kappaleen yhdenmukaisuus sisältäen muun muas-sa pintojen välisen hajonnan arvon mil-limetrin sadasosien tarkkuudella. Mikäli mallit ovat yhdenmukaiset, työ etenee normaalin CAD-suunnitteluprosessin mukaisesti mallista mittapiirustuksiin. Kuvassa harmaalla alueella pintamallin

Kuva 2. Valurungon alaosa asennushallin lattialla.

KORJAUSTEKNIIKAT

Kuva 3. Valurungon 3D-pintamalli.Kuva 4. 3D-mallin mitoitusta.

työt tehtiin ajallisesti noin viikossa ja niissä keskityttiin mittaamaan kriitti-simmät ja tärkeimmät kohdat kappa-leille. Mittaus onnistuu GOM Inspect -ohjelmistolla. Tuloksena saatiin mittaraportit, joita hyödyntäen toimek-siantaja voi laatia uudet valmistusoh-jeet ja -kuvat levyistä valmistettaville

Kuvaaminen onnistuu missä tahansa.

6/2014 promaint 25

Kuva 7. Akselin 3D CAD-mallin laadunvarmistusta.

KUNNOSSAPIDON PALVELUT

ja alustavan CAD-mallin mitat vielä ero-avat toisistaan.

Akselin tapauksessa kuvaamiseen meni aikaa yksi työpäivä ja mitoituk-seen ja mallinnukseen noin yksi viikko. Norex Tornio Oy pystyi toimitetuilla työpiirustuksilla tilaamaan akselin val-mistuksen haluamaltaan koneistamolta.

Reverse EngineeringTeollisuuden kunnossapidossa tulee usein tilanteita, joissa kunnostettavasta kohteesta ei ole saatavissa piirustuksia. Tällöin yksinkertaisin vaihtoehto on tietysti pyrkiä tekemään mittauksia perinteisillä mittalaitteilla (esimerkiksi mittanauha, viivoitin, työntömitta) ja

Kuva 5. Leikkurin akseli kuvaustelineessä.

piirtää kappale niiden perusteella vaik-kapa jollakin CAD-ohjelmistolla.

GOM mbH:n optiset mittausjärjes-telmät tarjoavat luotettavan ja kustan-nustehokkaan vaihtoehdon puuttuvien työpiirustusten tekemiseen. Laitteiston investointikustannukset ovat kuitenkin sen verran suuret, että muutaman tuot-teen skannausta varten sitä ei kannata hankkia. Sen sijaan palveluna hankittu-na yksittäisen mallinnuksen kustannuk-set pysyvät kohtuullisina ja syntynyttä 3D CAD-mallia on sitten helppo päivit-tää jatkossa.

Lapin ammattikorkeakoulun materi-aalien käytettävyyden tutkimusryhmä käyttää GOM-järjestelmiä tässä esitetyn

ohella muun muassa kulutuslevyjen kulumisprofiileiden tarkkaan mittaa-miseen. Tarkkojen kulumisprofiilien määrittäminen mahdollistaa esimerkik-si täsmäpinnoituksen, jota käyttämällä kulutuskohteiden elinikää voidaan kas-vattaa. ARAMIS- ja ARGUS-järjestelmiä käytetään muun muassa rajamuovatta-vuuspiirroksien ja venymäanalyysien määrityksessä.

KiitoksetLapin ammattikorkeakoulu haluaa kiittää Tornion Sähköpojat Oy:n Mark-ku Rantapäätä ja Norex Tornio Oy:n Veli-Martti Lehtoa mielenkiintoisista toimeksiannoista ja luvasta tulosten jul-kaisuun tässä artikkelissa.

LisätietoaLisätietoja Lapin ammattikorkeakoulun materiaalien käytettävyyden tutki-musryhmän tarjoamista tutkimus- ja asiantuntijapalveluista saa yliopettaja Timo Kaupilta (puh. 050 438 1287, timo.kauppi@lapinamk.fi).

LÄHTEET/1/ GOM mbH web-sivut, http://www.gom.com/com-pany/company-profile.html

Kuva 6. Akselin 3D-mallin mitoitusta.

26 promaint 6/2014

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N mukaan teollinen internet voi olla tulevaisuu-dessa Suomelle taloudellisesti merkittä-vämpi osaamisalue kuin peliteollisuus tai terveysteknologia. Jotta teknologiaan pääsisi kiinni, olemme listanneet seit-semän suositusta siitä, miten yritysten kannattaa toimia murroksen kynnyk-sellä.

Aloita hetiUusiin teknologioihin ja ratkaisuihin kannattaa panostaa, jotta koti- ja ulko-mainen kilpailu ei ehdi edelle ja valtaa markkinoita. Olemalla ensimmäinen saat etulyöntiaseman.

Kokeile ja opiUusia ideoita ei kannata hautoa piirus-tuspöydällä liian pitkään, vaan liikkeelle kannattaa lähteä ketterien kokeilujen ja nopeasti toteutettavien prototyyppien avulla. Tällä tavalla toimivat mallit löyty-vät nopeasti.

Tavoitteeksi tuotannon tehostaminenTeollisen internetin suurin taloudellinen merkitys lähivuosina on siinä, että se mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Hyvä lähtökohta pohdinnoille on, miten raaka-aineiden, energian tai työvoiman hyödyntämistä voisi tehostaa.

Data suunnittelun keskipisteeksiDatan keräämisessä tarvitaan sensoreita ja sen hyödyntämisessä analytiikkaa. Tavoitteena on järjestelmä, joka nopeasti mittaa, tallentaa ja analysoi datavirrat ja tarjoaa käyttäjäystävällisen näkymän datamassaan.

Panosta tietoturvaanSe, että laitteet ja järjestelmät kommu-nikoivat, ei vielä riitä. Siirrettävä data voi olla yritykselle tai yksityishenkilölle hy-vin arvokasta ja luottamuksellistakin tie-toa, joten tietoliikenteen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Anna tilaa innovaatioillePidemmällä tähtäimellä kasvua tuovat uudenlaiset toimintatavat ja liiketoimin-tamallit. Varmista, että kehitystiimeissä on poikkitieteellistä osaamista sekä valmiutta haastaa alan vakiintuneet käytännöt.

Mikko PitkänenProsys PMS Oy,

mikko.pitkanen@prosys.fi

Otso PalonenProsys PMS Oy, otso.palonen@

prosys.fi

Teollinen internet tulee

Miten mukaan muutokseen?

Suomi-koneen köhiessä tarjoaa uusi teknologia tien takaisin kasvu-uralle. Teollinen internet, joka on osa laajempaa Internet of Things (IoT) -käsitettä,

tulee olemaan merkittävä osa teollisuuden uuden nousun luomisessa.

TIETOTEKNIIKKA

Arvioi arvoketjusi uudelleenTeollinen internet avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, ole siis ennakkoluuloton ja riko muureja. Mikä aiemmin mahdoton voisikin nyt olla älykästä ja tuottavaa uuden tekniikan avulla?

Teollisen internetin hyötyjen ulos-mittaaminen vaatii etäisyyden ottamista nykyiseen liiketoimintamalliin ja sen kyseenalaistamista: Mikä on varsinainen asiakkaan tarve ja miten se voitaisiin ratkaista uudella tavalla? Vaikka teol-lisesta internetistä puhuttaessa usein keskitytäänkin teknologiaan ja sen yksi-tyiskohtiin, tärkeää on keskittyä olennai-simpaan asiaan – asiakkaan ongelmien parempiin ratkaisuihin.

Olemalla ensimmäinen saat etulyöntiaseman.

val

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200www.askalon.fi

ASKALON hallitsee kattavasti säätöventtiilien ja pyörivien koneiden

seurannan markkinoiden uusimmalla teknologialla.

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota

yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin kokonaisratkaisuihin sekä lisäksi

huollon elinkaaripalvelut, alkuperäiset varaosat, asennetun venttiilikannan

dokumentoinnin ja koulutuksen.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden,

prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa.

He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

VENTTIIL IT

HUOLTO

ASKALON – Vahvaa ammattitaitoa säätöventtiilien valintaan ja venttiilihuoltoon

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin Engineering- kokonaisratkaisuihin.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden, prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa. He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

Olemme mukana Energia 2014 –messuilla Tampereella 28.-30.10.2014: tervetuloa ständillemme A600!

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200

ASKALON – Vahvaa ammattitaitoa säätöventtiilien valintaan ja venttiilihuoltoon

Yhdessä FISHER:in ja muiden johtavien valmistajien kanssa voimme tarjota yksittäisistä venttiileistä aina suurempiin Engineering- kokonaisratkaisuihin.

Kanssamme työskentelet uuden sukupolven huoltoteknikoiden, prosessiammattilaisten sekä kokeneiden ongelmanratkaisijoiden kanssa. He edustavat toiminnan ja turvallisuuden tehokkuutta.

Askalon Ab, Hakamäenkuja 5, 01510 Vantaa | puh. 020 741 6200

28 promaint 6/2014

KOULUTUS

POHJOIS-SUOMEN TEOLLISUUSOPISTO, POHTO, aloitti toimintansa vuonna 1974 sen rahoituksen varassa, joka oli aiemmin UKK-sopimuksessa ohjattu ammattikoulutuksen kehittämiseen. Samassa yhteydessä perustettiin toi-mintaa tukeva säätiö, jonka jäseninä oli-vat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä pääosin alueella toimivat suuremmat tuotantolaitokset.

Nyt, 40 vuotta myöhemmin, säätiön jäseninä ovat Boliden Kokkola Oy, Ke-mira Oyj, Metsä Fibre Oy, Oulun kau-punki, Outokumpu Oyj, Pohjois-Suo-men Sähkölaitosten kehittämisyhdistys ry, SSAB (Rautaruukki Oyj), Nokia Oyj, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Akava, EK, SAK ja STTK. Teollisten jäsenten tuotantolaitokset ovat pääosin samat kuin perustettaessa, mutta lähes kaikki toimivat nyt eri nimellä.

Perustamisvaiheessa oli kova kiista sijainnista, joka päättyi Oulun voittoon. Kohteeksi valikoitui siihen saakka rakentamaton Hietasaaren alue, joka oli juuri sillä etäisyydellä kaupungista, ettei sinne karata kesken oppitunnin. Kuitenkin kaupunki ja sen palvelut oli-vat riittävän lähellä.

Vahvaa kasvua ja kansainvälistymistäKymmenen ensimmäisen toiminta-vuoden aikana saavutettiin määrälliset tavoitteet vähintään kaksinkertaisesti kaikilla alkuperäisillä toiminta-alueilla. Näitä olivat tuotanto- ja kunnossapito-

tekniikka, esimiestaidot ja henkilöstö-hallinto sekä liikkeenjohto ja taloushal-linto.

Koulutuksen sisältö kehittyi nope-asti, koko ajan tuli enemmän ja eri-koistuneempia kursseja. Vuoteen 1984 mennessä kurssinimikkeitä oli jo 150. Koulutettavia oli vuosittain 4000 lähes 500 yrityksestä. Kaksi kolmasosaa kou-lutetuista tuli niihin aikoihin Pohjois-Suomesta, johon POHTO laskelmissaan oli liittänyt myös Vaasan läänin.

1990-luku toi mukanaan taloudelli-sen notkahduksen ja sitä seuranneen panostuksen vientiteollisuuden kasvat-tamiseksi. POHTO seurasi koulutustar-peen muutosta ja alkoi kansainvälistyä asiakkaittensa mukana. Ensin koulu-tettiin suomalaisia ulkomaankauppaan, sitten siirryttiin kouluttamaan vientite-ollisuuden ulkomaalaisia asiakkaita se-kä vientikohteissa että Oulussa. Koulu-tusyhteistyötä oli sekä Tsekin tasavallan Brnon että Ruotsin Luulajan yliopiston kanssa sekä myöhemmin myös usean Iso-Britanniassa sijaitsevan yliopiston kanssa.

POHTO on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Sieltä on saatu apua ja ohjausta koulu-tuksiin. Vastapalveluna on POHTOn kautta avautunut teollisuusyhteyksiä yliopiston suuntaan. Oulu on pysynyt pääpaikkana, mutta vuodesta 2004 al-kaen sillä on ollut toimitilat myös Tam-pereella. Tilaajakohtaista koulutusta tarjotaan koko Suomen alueella.

Jatkuvaa koulutuksen uudistamistaPOHTOn rooli kokoonkutsujana on vahvistunut entisestään. Vuorimiesyh-distyksen metallurgiajaoston kanssa on toimittu tiiviissä yhteistyössä ra-kentaen metallin tuotantoprosessien parantamiseen tähtääviä ohjelmia. Met-säteollisuuden ja kunnossapitoyritysten koulutusta on hoidettu sekä toimialan yhteisillä kursseilla että kahdenkeskisil-lä koulutussopimuksilla.

Elektroniikkateollisuuden voimak-kaan kasvun myötä vuosituhannen vaihteessa rakennettiin Elektro-niikkateollisuuden koulutustehdas yhteistyössä alueen yritysten, Oulun yliopiston ja oppilaitosten kanssa. Tuotannollisen toiminnan johtamisen ja tuotannon osaamisen koulutuksen tarve väheni nopeasti tuotannon siirty-essä halvemman työvoiman maihin ja lähemmäksi markkinoita.

Koulutusympäristö ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen, vaan siihen raken-nettiin OperEx-Power liiketoiminta-simulaatio. Simulaatio havainnollistaa tuotekehitysvaltaista liiketoimintaa ja siihen on tähän mennessä osallistunut noin 6000 henkeä eri toimialoilta.

Ammattitutkintojen järjestäminen on ollut luonnollinen jatke osaamisen kehittämiseen. Oppisopimustoimisto-jen kanssa yhteistyö on ollut luontevaa. Oman oppisopimustoimiston myötä toiminta on edelleen laajentunut.

Toimintaympäristön muutokset ovat

POHTO HALUAA HAASTAA

POHTO on valtakunnallinen elinkeinoelämän oppilaitos, jonka perustehtävänä on asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen. Sillä on

40-vuotinen kokemus yritysten ja organisaatioiden kouluttajana.Martti Hakonen, Promaint-lehti

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

haastaneet POHTOa proaktiivisem-paan toimintaan. Esimerkiksi isojen teollisuusyritysten huoli seisokkien turvallisuudesta sai aikaan konkreetti-sen verkostojohtamisen ilmiön. Oulun yliopiston, alueen tilaajayritysten, Laatukeskuksen ja POHTOn yhteis-työnä syntyi HSEQ palvelutoimittajien arviointimenettely. Sen avulla voidaan ennakoivasti varmistua, että yhteisen työpaikan pelisäännöt ovat kunnossa seisokkien aikana.

Toinen ennakoivaan oppimiseen liittyvä hanke oli Future-Power liike-toimintasimulaatio. Sen fokus on mark-kinoiden ilmiöiden tunnistamisessa, yritystoiminnan suunnittelussa sekä muutoksen toimeenpanossa.

POHTO tänään ja lähitulevaisuudessaTänä päivänä POHTO nojaa yhä keskei-seen perustehtäväänsä – toimimiseen asiakasyritystensä menestyksen ja kilpailukyvyn edistäjänä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit löytyvät edelleen keskeiseltä osin teollisuudesta ja teolli-suuden verkostoissa toimivista tuotan-

to- ja palveluyrityksistä, mutta koulu-tus- ja kehittämistoiminta kattaa myös julkisen sektorin ja PK-yrityskentän tarpeita.

– POHTO ei voi menestyä muu-ten kuin olemalla kilpailukykyinen jatkuvasti kehittyvässä koulutus- ja kehittämistarjonnassa. Ilman jatkuvaa kyseenalaistamista ja hyvin aktiivista kehittämistä kaikki palveluorganisaati-ot menettävät nopeasti kilpailukykynsä. Strategisen herkkyyden puute johtaa nopeasti syviin ongelmiin nykyisessä muutosvauhdissa, ja siitä on monia tuoreita esimerkkejä sekä kaupan että teollisuuden puolelta Suomessakin, POHTOn toimitusjohtaja Markku Oi-karinen toteaa.

POHTO uudistaa liiketoiminta-malliaan ja organisaatiotaan ollakseen tulevaisuudessa yhä muutosherkempi ja asiakaslähtöisempi. Tämä tarkoittaa ydintoimintaan eli koulutustoimintaan keskittymistä ja tuki- ja oheispalvelujen uudelleenjärjestelyjä.

POHTOn vahvuuksia koulutuksessa jatkossakin on hyvä ja tiivis yhteistyö yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Asioiden teoreettinen tausta on hyvä tuntea, mutta ilman käytännön toimin-nan ymmärrystä on hyvin vaikea tuot-taa yrityksille ja niiden henkilöstölle todella vaikuttavaa koulutusta.

Koulutuksen vaikuttavuus varmiste-taan käytännönläheisillä kouluttajilla, asiakasyhteistyöllä sekä osallistavilla oppimisprosesseilla.

– Se mikä pitää oppia tekemään, pitää opiskella tekemällä, Oikarinen toteaa.

– Palvelutarjontamme on jatkossa-kin kokoelma eri ammattiryhmille ja organisaatiotasoille suunnattuja yritys-kohtaisia koulutuksia, lakisääteisiä kou-lutuksia, avoimia substanssi- ja kollega-seminaareja, verkko- ja etäkoulutuksia sekä ammatti- ja erikoisammattitutkin-toja. POHTOn erityinen vahvuusalue kouluttajana ovat tulevaisuudessakin erilaiset yhteistyötä, viestintää ja ongelmanratkaisukykyä kehittävät liiketoiminta- ja johtamissimulaatiot, joiden toteuttamiseen löytyy Oulun kehittämiskeskuksesta kansainvälises-tikin ainutlaatuinen oppimisympäristö, täydentää Oikarinen yhteenvetona.

5/2014 promaint 29

30 promaint 6/2014

VANHOISSA RAKENNUKSISSA on valtava energiansäästöpotentiaali. Schneider Electricin Pariisissa Rueil-Malmaisonis-sa sijaitsevasta pääkonttorista nimeltä Hive on tehty huipputeknologian näyttä-mö. Vuonna 2008 rakennettuun toimis-torakennukseen on asennettu yhtiön uu-simmat kiinteistö- ja energianhallinnan järjestelmät.

Rakennuksen bruttopinta-ala on 35 000 neliömetriä, siinä on seitsemän kerrosta ja päivittäin siellä työskentelee lähes 2000 työntekijää. Talon kokonais-energiankulutus oli lähtötilanteessa vuonna 2009 150 kWh neliömetriä kohti.

Rakennuksen energiankulutuksen päivittäisestä seurannasta, sisäilmasto-olosuhteista ja eri tiimien työskentelystä vastaa yhtiön energiapäällikkö Bert-rand Guarinos.

Hänen mukaansa reunaehtoja kehi-tystyössä on monia: Taloon asennettava teknologia pitää pystyä toistamaan missä tahansa muussa kiinteistössä. Tehtyjen muutosten on maksettava itsensä takai-sin 3-5 vuodessa. Ja ennen kaikkea talon

rakenteisiin tai ilmastointijärjestelmään ei saa kajota, koska yhtiö on kiinteistössä vain vuokralla.

Kun kiinteistöhallintajärjestelmää alettiin ottaa käyttöön, energiankulutus alkoi pudota hiljalleen.

– Vuonna 2010 kulutus oli 110 kilo-wattituntia neliömetriä kohden, mitä pidettiin jo hyvänä saavutuksena, mutta vuonna 2012 päästiin peräti 78 kilowatti-tuntiin eli lähes puoleen alkuperäisestä, Guarinos kertoo.

Järjestelmien on pelattava yhteenRakennuksissa on nykypäivänä paljon erilaisia järjestelmiä, jotka liittyvät esi-merkiksi jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämmitykseen, turvallisuuteen ja kulun-

valvontaan. Jokaisella toiminnolla on oma protokollansa, jolla sitä ohjataan tai luetaan, esimerkiksi DALI, LON, KNX ja MODBUS.

Guarinosin mukaan kaikkien taloon asennettujen järjestelmien on kommu-nikoitava keskenään, jotta energianku-lutuksen hallinnointi olisi mahdollista. Pariisin toimitaloon on siitä syystä rakennettu yksi yhtenäinen kiinteis-töhallintajärjestelmä (BMS - Building Management System), johon kaikki jär-jestelmät kytkeytyvät.

Kiinteistöhallintajärjestelmällä on internet-pohjainen käyttöliittymä, jonka avulla esimerkiksi jokainen työntekijä voi säätää oman työpisteensä sisäil-masto-olosuhteita. Hän voi esimerkiksi muuttaa valaistusta, huonelämpötilaa tai ilmanvaihdon määrää.

Talon ulkopuolelta löytyy myös antu-reita, jotka mittaavat koko ajan valaistus-tasoa ulkona ja säätävät sen perusteella yleisten tilojen valaistustehoa.

Internet-käyttöliittymä kertoo työn-tekijöille myös, mistä löytyy vapaa neu-

ENERGIANSÄÄSTÖ

Kiinteistöhallinta-järjestelmä puolitti energiankulutuksenEnergianhallinnan asiantuntija Schneider Electric valitsi Pariisissa pääkonttorikseen vuokrakiinteistön, joka oli alussa varsinainen energiasyöppö. Uuden kiinteistöhallintajärjestelmän ansiosta sen energiankulutus saatiin kuitenkin lähes puolitettua kolmessa vuodessa sisäilmasto-olosuhteista tinkimättä.Teksti Marja Saarikko, viestintäkonsultti, marja@sanasaari.fi Kuvat Marja Saarikko ja Schneider Electric

Toimitaloon on rakennettu yksi yhtenäinen kiinteistö-hallintajärjestelmä.

BIG DATA

5/2014 promaint 31

Suomalaiskiinteistöjä seurataan etä palvelun avullaSuomessa Schneider Electric on toimittanut muun muassa monille kunnille ja julkisyhteisöil-le alueellisia ja kiinteistökohtaisia energianhal-linnan järjestelmiä. Yhtiön liiketoiminnan kehi-tyksessä työskentelevän Janne Aittolan mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat monessa suhtees-sa Keski-Eurooppaa edellä kiinteistöjen ener-gianhallinnassa ja siihen liittyvien palveluiden toteuttamisessa.

Yksi ero Euroopan ja Pohjoismaiden välillä liittyy hänen mukaansa kiinteistöjen teknisten järjestelmien käyttöön ja kiinteistöjen elinkaari-vaiheeseen.

– Suomessa asiakkaille voidaan tarjota teknis-ten järjestelmien lisäksi myös ympärivuorokau-tisesti toimivaa etähallintapalvelua eli ePalvelua, joka on tarkoitettu kiinteistön ylläpitoon ja seu-rantaan sekä sisäilmasto-olosuhteiden ja ener-giatehokkuuden kehittämiseen, hän kertoo.

Suomessa ja Pohjoismaissa asiakkaille teh-dään hänen mukaansa myös laajoja energiate-hokkuushankkeita avaimet käteen -periaatteella, joissa toimitukseen kuuluvat kokonaishankkeen suunnittelu, toteutus sekä vastuun ottaminen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

– Myös erilaisten sisäympäristö- ja korjausvel-kaongelmien ratkaiseminen huomioidaan Suo-men hankkeissa aivan eri laajuudessa kuin muis-sa maissa, hän lisää.

Suomalaiset kunta-asiakkaat ovat hänen mukaansa halunneet yleensä samalla kertaa kuntoon laajemman kiinteistökokonaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi useampi koulu, päivä-koti, jäähalli, uimahalli, terveysasema ja kunnan-talo sekä mahdollisesti myös kunnan omistamat asuin- ja teollisuuskiinteistöt.

– Hankkeiden avulla asiakkaat ovat pienentä-neet vuosittaista energiankulutustaan parhaim-millaan 20 - 30 prosenttia ja vähentäneet mer-kittävästi myös muita kiinteistöjen ylläpitokus-tannuksia, hän kertoo.

Pariisin konttorin kaltainen energialaskun puolittaminen olisi periaatteessa mahdollista Suomenkin kiinteistöissä, mutta monissa niistä ei ole tarvetta näin järeisiin toimiin.

– Suomessa kiinteistöissä energiatehok-kuusasiat ovat kylmän ilmastonkin ansiosta huomioitu jo lähtökohtaisesti Keski-Eurooppaa paremmin, Aittola summaa.

votteluhuone. Kiinteistö on hyvin sokke-loinen ja neuvotteluhuoneet sijaitsevat ympäri taloa, eikä uusien työntekijöiden eksyminen ole tavatonta.

Neuvotteluhuoneiden varaushallin-nan lisäksi myös itse rakennuksen tilo-jen käyttötehokkuus halutaan optimoi-da. Sitä varten yhtiö testaa henkilökun-nallaan RFID-tageja, jotka paljastavat, missä osissa taloa he liikkuvat. Päivittäin tyhjillään olevat tilat voisi tulevaisuu-dessa vaikka vuokrata ulkopuolisille.

Big data paljastaa työntekijöiden tavatTaloon asennetut järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa. Big dataa analy-soitaessa yhtiön työntekijöiden sähkön-käytöstä on paljastunut mielenkiintoisia asioita.

Guarinosin mukaan työntekijöiden mieliala vaikuttaa kulutukseen.

– Valoja pidetään päällä maanantaisin enemmän kuin muina viikonpäivinä ja se johtuu siitä, että maanantaina kaikki ovat väsyneempiä kuin yleensä, hän ar-

velee.– Maanantaisin työntekijät myös va-

littavat herkemmin, jos rakennuksessa on kylmä ja he haluavat lämmittää taloa enemmän kuin yleensä, hän tietää.

Näiden havaintojen lisäksi työn-tekijöitä pystyisi järjestelmien avulla tarkkailemaan enemmänkin. Talossa on yhteensä 45 Pelco-merkkistä kääntyvää videokameraa, jotka kykenevät yökuva-ukseen. Lisäksi siellä on kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmät varkaiden varalta.

Neuvotteluhuoneissa on automaatti-

sesti säätyvät sälekaihtimet, jotka mene-vät alas silloin, kun tarvitaan viilennystä, ja ovat ylhäällä silloin, kun auringonvalo ja sen tuoma lämpö halutaan hyötykäyt-töön.

Energiapäällikön mukaan työntekijät ovat valittaneet verhoistakin, koska nii-den avautuminen ja sulkeutuminen on äänekästä.

– Muutoksia tehdessä on muistettava, että työntekijöiden hyvinvointi on etusi-jalla. Elämän talossa on jatkuttava kuten ennenkin, hän painottaa.

ENERGIANSÄÄSTÖ BIG DATA

Hiven energia-päällikkö Bert-rand Guarinos esittelee ener-giankulutuksen tilastoja.

Teollisuuden kuljettimien turvallisuus• 13.1.2015CoDeSys perusteet• 19.–20.1.2015Pneumatiikkajärjestelmän asennus, säätö ja vianetsintä• 21.–23.1.2015Automaatiotekniikkaa prosessityöntekijöille• 27.–28.1.2015Automaation kenttälaitteet mekaaniselle kunnossapidolle• 28.–30.1.2015Ohjelmoitavat logiikat, Simatic S7-300 & -400 -perusteet• 2.–5.2.2015Voimalaitoskunnossapito• 4.–6.2.2015Taajuusmuuttajien perusteet ja käyttöönotto• 10.–11.2.2015Koneiden logiikkaohjaukset laitosmiehille, toimintahäiriöiden selvittäminen• 11.–13.2.2015Kunnossapito 1• 11.–13.2.2015

Automaatiopiirien testaus ja vianpaikannus käytännössä

• 18.–20.2.2015Ohjelmoitavat logiikat, Simatic S7 -järjestel-mien ylläpito ja prosessihäiriöiden selvittä-minen• 2.–4.3.2015Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden huoltokohteet• 11.–12.3.2015Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava koulutus, taso I• 17.–19.3.2015Kunnossapito 2• 18.–20.3.2015Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1 • 17.–19.3.2015, SKF MuurameLOGO -asennukset• 19.–20.3.2015Taajuusmuuttajaviikko• 24.–27.3.2015Profibus-kenttäväylä• 26.–27.3.2015

VERKKOKURSSILLA OPISKELET MISSÄ JA MILLOIN ITSE HALUAT

Hydrauliikka – verkkokurssi Pneumatiikka – verkkokurssi

SEMINAAREILLA PÄÄSET AJAN HERMOILLE

Koneenrakennuksen komponenttien puhtaus• 28.–29.1.2015ATEX-seminaari - räjähdysvaara ja sen torjuminen• 11.2.2015Pumppausprosessin suunnittelu -workshop• 10.–11.3.2015Korroosio, sen esto ja hallinta prosessiteollisuudessa• 4.–5.3.2015

KURSSILLA OPIT TEHOKKAASTI TEORIAA JA KÄYTÄNNÖN ASIAA

KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71

TÄSTÄ LÖYTYY SE KEINO, JOLLA PYSYY KELKASSA MUKANA!

ILMOITTAUDU

www.ael.fi

ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ

Lähienergialiitto tuo uusiutuvat energiat

ihmisen lähelle

– TAVOITTEENAMME on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä suomalaisille mahdollisimman vaivatonta, puolitoista vuotta sitten perustetun Lähienergia-liiton tuotantoryhmän toinen puheen-johtaja, Karoliina Auvinen täydentää ingressiä ja liiton kotisivuilta lainattua esittelytekstiä. Auvinen on yksi Sitran myötävaikutuksesta syntyneen liiton perustajajäsenistä.

Hän omaa vahvan taustan uusiutu-vien energioiden tuotantoon ja ilmas-tonmuutoksen ehkäisemiseen liittyvistä tehtävistä: työskentely WWF:n Green Office -järjestelmän kehittäjänä ja il-masto-ohjelman päällikkönä sekä Sitran vihreän talouden lähiratkaisujen johta-vana asiantuntijana antavat ympäristö-tekniikan diplomi-insinöörille kanttia sanoa, että Suomessa energian tuotanto-ratkaisuissa eletään yhä osin menneessä maailmassa.

– Hajautettu, uusiutuva energia ja sen käyttäjälähtöiset ratkaisut olivat työni ydin Sitrassa. Samasta asiasta on kyse Lähienergialiitossakin, mutta niin kau-an kun osa päättäjistä elää 1970 - 1990 -lukujen maailmassa, on tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä päätöksiä

mahdoton tehdä, suorapuheisena naise-na tunnettu Auvinen sanoo.

– Ajattelun ja tapojen todelliseen ja laajamittaiseen muuttumiseen tarvitaan usein sukupolvenvaihdos.

Kirkko on yhä keskellä kylääSuomi on Auvisen mukaan perinteinen korporaatio-yhteiskunta. Keskitettyihin ratkaisuihin nojautuva ideologia istuu hänen mielestään todella tiukassa, pu-huttiinpa mistä tahansa teollisuuden tai tuotannon sektorista. Kirkko on totuttu näkemään keskellä kylää.

– Isot yritykset ja energian tuotanto-laitokset, Nokia, metsä- ja paperiteolli-suus ovat olleet suomalaisen hyvinvoin-nin tukijalkoja. Muutosta ei osata nähdä, eikä meillä ole totuttu ajattelemaan, että

yhtä lailla kun on luonnon biodiversi-teetti, tulee olla myös tuotannon, tar-jonnan ja ratkaisujen monimuotoisuus, Auvinen sanoo.

– Energiantuotannosta monimuotoi-suus-ajattelu puuttuu yhä lähes tyystin.

Karoliina Auvinen myöntää, että Lä-hienergialiiton toiminnalleen asettamat tavoitteet ovat kovat ja tehtävä haasteel-linen.

– Tuotantotyöryhmän missiona on kaataa hallinnollisia ja lainsäädännölli-siä esteitä uusiutuvan energian pientuo-tannon kasvun tieltä, hän kuvaa johta-mansa ryhmän tehtävää. Auvinen toteaa tyytyväisenä, että Lähienergialiiton toi-minta on noteerattu, sillä jäseneksi ovat liittyneet käytännössä kaikki uusiutuvia energioita edustavan kentän toimijat.

– Kyse on yhteistyöstä ja yhteen hii-leen puhaltamisesta, Auvinen sanoo.

– Tavoitteena on esimerkiksi sähkön pientuotannon kannattavuuden paran-taminen ja lupakäytäntöjen sujuvoitta-minen. Työryhmässä laaditaan paran-nusehdotuksia, joita viedään eteenpäin yhteistyössä ja edustustehtäviä koordi-noiden, hän sanoo ja korostaa, että näin pitääkin olla.

Tavoitteena on sähkön pientuotannon kannatta-vuuden parantaminen.

6/2014 promaint 33

Lähienergia on paikallisesti, lähellä kuluttajia tuotettua uusiutuvaa energiaa, jonka muotoja ovat aurinkoenergia, bioenergia, maa-, ilma- ja vesilämpö, tuulivoima,

vesivoima ja älykkäät energiaratkaisut. Lähienergialiitto kokoaa näiden energiarat-kaisujen edistäjät yhteistyöhön näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Teksti Hannele Koskinen

34 promaint 6/2014

ENERGIA

– Kyse on myös ja ennen muuta ener-gian demokratisoitumisesta. Kyse on siitä, miten kuluttajista tulee energian tuottajia, miten he hallinnoivat ja toimi-vat aktiivisina osapuolina energiamark-kinoilla. Ratkaisujen kannalta tärkeää on omata riittävän laaja näkemys; kenttää ei pidä tarkastella vain omasta kaupungista eikä edes omasta maasta, hän sanoo ja toteaa, että kyse on energiamarkkinoi-den paradigmamuutoksesta.

– Tätä perinteiset toimijat ymmärret-tävistä syistä jopa vastustavat, Auvinen huomauttaa ja ottaa esimerkiksi Saksan, jossa perinteisten energiayhtiöiden voittokulku on hiipunut, kun uusiutuvia energioita edustavat uudet yritykset ovat astuneet mukaan kuvaan.

Direktiivi voi olla innovatiivinen mahdollisuusKaroliina Auvinen toteaa, että Suomessa lähienergian tuotantoa pidetään helposti viherpiiperryksenä ja tuottamattomana näpertelynä.

– Ei ymmärretä, että pienistä voi muodostua iso volyymi, hän sanoo ja palaa Saksaan ja siellä tehtyihin energia-poliittisiin päätöksiin.

– Voisin puhua ’energiewendesta’ ko-ko päivän, niin uraauurtavia ratkaisuja saksalaiset ovat tehneet, hän kiittää vaikka huomauttaa, että vielä fiksumpaa olisi ollut, jos toiminnassa olleita ydin-voimaloita ei yhdellä rysäyksellä olisi ajettu alas.

– Pieni voi kuitenkin olla suurta. Se, että hiilivoiman käyttö on Saksassa lisääntynyt, ei johdu niinkään ydinvoi-man alasajosta, vaan pääosin siitä, että päästökaupalla ei ole juuri lainkaan oh-jausvaikutusta. Päästökauppa ei toimi, Auvinen sanoo. Hän toteaa, että hiili-dioksiditonnin pitäisi asiantuntijoiden mukaan olla vähintään 40 euron tasolla, jotta sillä olisi vaikutusta.

– Nyt se on kuutisen euroa ja siitä johtuu, että Euroopassa on tendenssi polttaa kivihiiltä. Kyseessä on markkina-hintapohjainen kehitys.

Karoliina Auvisen mielestä on hyvä syy kysyä, onko tehdyillä energiarat-kaisuilla mitään tekemistä ilmaston-muutoksen torjumisen tai ympäristön negatiiviseen kehitykseen liittyvien kysymysten kanssa. Ovatko energiarat-kaisut pelkästään poliittisia päätöksiä, jonka ehdot euro sanelee?

– Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on julkisen sektorin omistamia ener-giayhtiöitä, joiden investointipäätöksiä

ohjaavat kaupunkien omat ilmasto-ohjelmat ja niiden asettamat tavoitteet. Lähtökohtaisesti käy usein kuitenkin niin, että markkinaehtoisesti toimivat yritykset automaattisesti ohjautuvat takaisin esimerkiksi kivihiileen. Kier-rettä on vaikea katkaista niin kauan, kun kivihiili on halpaa ja päästöillä ei ole hintaa, hän sanoo. Auvisen mielestä Suo-messa ilmastonmuutos on kuvioitu EU:n sanelemaksi ympäristöön liittyväksi ongelmaksi ja siihen liittyvät velvoitteet pakoksi, joka tulee mahdollisimman kustannustehokkaasti hoitaa pois alta.

– Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa direktiivit ja määräykset on nähty in-novaatio- ja teollisuuspoliittisena mah-dollisuutena: toimenpiteitä on ohjattu ja johdettu toisenlaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on milloinkaan päästy. Auvisen mukaan monessa maas-sa myös Euroopan ulkopuolella ollaan asenteissa Suomea paljon pidemmällä.

– Kävin taannoin Intiassa, ja myös siellä tuontiöljylaskun kasvun myötä on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota uusiutuvan energian ratkai-suihin. Niiden avulla parannetaan Intian omavaraisuutta ja varmistetaan energia-turvallisuutta. Auvinen huomauttaa, että energiansaannin turvaaminen on yksi, nykymaailmassa hyvin varteenotettava näkökulma. Kaikissa tilanteissa.

– Euroopan parlamentti kehottaa jäsenmaitaan pidättäytymään ener-giahankkeista Venäjän kanssa, mutta mitä tekee Suomi? Se tekee poliittisen päätöksen yhteistyön lisäämisestä venäläisyhtiön kanssa. Kyllä, kyllä se minun mielestäni on enemmän kuin järkyttävää, hän ihmettelee ja myöntää, että energiaratkaisut ovat aina teknisiä, taloudellisia, mutta myös poliittisia rat-kaisuja.

– Turvallisuuspoliittisia ja mitä suu-remmassa määrin kauppapoliittisia rat-kaisuja, hän täsmentää.

– Yksi liiketoimintaan ja Suomessa tehtyihin päätöksiin liittyvä intressi tie-tysti on, että sähkön kulutus ja kuluttaja-hinnat nousevat Pietarin ympäristössä. On liiketaloudellisesti kannattavaa viedä sähköä takaisin päin, Auvinen sanoo ja

– Saksassa, Tans-kassa, Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa direktiivit ja mää-räykset on nähty innovaatio- ja teol-lisuuspoliittisena mahdollisuutena, muistuttaa Lähi-energialiiton Karo-liina Auvinen.

Kyse on energian demokratisoitumisesta.

HAN

NELE KO

SKINEN

ENERGIANSÄÄSTÖ

ihmettelee, miltä Suomessa tehdyt pää-telmät ja ratkaisut näyttävät esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisin silmin tar-kasteltuina.

– Syömmekö me toimillamme EU:n uskottavuutta ja yhteistyökykyä sekä sen vaikutusta, hän kysyy.

Lähienergia on usein paikallista, omavaraista energiaaOmavaraisuus on yksi Lähienergialiiton toimintatavoitteiden peruspilareista.

– Yleensä uusiutuvan energian tuo-tanto ja energiatehokkuus ovat paikalli-sia ratkaisuja, jotka edistävät omavarai-suutta, Karoliina Auvinen sanoo. Hän toteaa, että liiton asettamien toimin-tatavoitteiden toteutumiselle on hyvät näkymät, vaikka alan yritysten välinen kilpailu on luonnollista.

– Toisaalta, energia-ala on niin sää-deltyä, ettei markkinaehtoinen kilpailu välttämättä toteudu. Olemme määritel-leet Lähienergialiiton toimintaa niin, että kyse on nimenomaan kuluttajien lähellä toimitettavasta ja tuotettavasta energiasta. Puhumme älykkäästä ener-gian käytöstä ja merkittävistä säästöistä energian kulutuksessa, hän sanoo.

Auvinen myöntää, että byrokratiaes-teitä on liiton tiellä piisannut. – Osa on saatu poistettua, mutta lupa-asioiden kohdalla paikkakunnat Suomessa ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Pää-kaupunkiseudulla on linjattu, että esi-merkiksi katonmyötäisesti asennettuja aurinkoenergiajärjestelmiä saa laittaa ilman lupaa. Toisaalla on kaupunkeja, joissa samaiselle asennustyölle vaa-ditaan toimenpidelupa, hän sanoo. Lähienergialiitto on Auvisen mukaan esittänyt päättäjille lupakäytäntöjen yh-tenäistämistä.

– Pelkkä toimenpidelupa voi nostaa esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmän investointikustannuksia kolmanneksel-la, hän huomauttaa.

– Monet alalla toimivat sanovat, että lupavaatimus on erittäin tehokas keino karkottaa mahdolliset asiakkaat.

Kodin kaltaisuus kiinnostaaEsteistä huolimatta Auvinen on vakuut-tunut, että Lähienergialiiton tavoittei-den toteuttaminen on yksi keino lisätä sekä älykästä energian käyttöä että ener-gian tuotantoon liittyvää turvallisuuden tunnetta.

– Tässä hypätään yhteisö-, kaupunki ja kylätason energiasuhteelle. Lähi-tuotantoon liittyvä kodin kaltaisuus kiinnostaa ihmisiä, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi sosiaalisen median.

– Lähienergiaa käsittelevillä keskus-telupalstoilla käy aktiivista porukkaa. Facebookin uudessa energiapolitiikka-ryhmässä keskustellaan vilkkaasti, puo-lesta ja vastaan.

Lähienergialiitossa toimii tällä het-kellä neljä työryhmää: tuotantoryhmän lisäksi koulutus-, aurinkoenergiapoli-tiikka- ja markkinakehitystyöryhmät.

– Työryhmiin voi liittyä kuka tahansa ryhtymällä Suomen Lähienergialiiton jäseneksi, Karoliina Auvinen sanoo. Facebookin kaikille jäsenille avoimien tiedotus- ja keskusteluryhmien lisäksi Lähienergialiiton työryhmillä on omat sähköpostiryhmänsä. Ne kokoontuvat muutaman kerran vuodessa.

Perinteisten energiayhtiöi-den voittokulku on hiipunut.

6/2014 promaint 35

– TOIVON, että pääsisin tulevaisuudessa ker-tomaan käytettävyyteen ja käyttövarmuu-teen liittyvistä asioista ajoissa, eikä vasta, kun laitteet on jo hankittu. Tuotantolaitoksen suunnittelu- ja investointivaiheissa tehdään merkittävimmät linjaukset, jotka heijastuvat rakennettavan yksikön elinkaaren hallintaan ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Kunnos-sapidolliset asiat tulee ottaa paremmin huo-mioon, toteaa Kari Mäki, jonka toimenkuva on käyntikortin mukaan kunnossapidon val-mentaja omistamassaan karimaki coaching Oy:ssä.

– Suurten projektien hankinnoista vas-taaville on saatava lisää tietoa käyttövarmuu-desta ja siihen liittyvistä lainalaisuuksista. Yhteisiä keskusteluja eri osapuolten välillä on lisättävä. Sillä varmistetaan investoinnin onnistuminen, Mäki täydentää.

Yli 25 vuotta alalla toimineen Mäen mu-kaan tuotantolaitosten johtaminen ja sisäis-ten toimintojen konseptointi on Suomessa parempaa kuin hänelle on muualla tullut vas-taan. Ilmeisesti taustasyynä ovat maamme suuret metsäteollisuuslaitokset, jotka olivat ohjaamassa teollisuutemme toimintatapojen kehittämistä ja erityisesti systemaattista pa-nostusta kunnossapitoon.

– Teollisuuskulttuurin lähtöasenne on hyvä, käytettävyys ja kunnossapito ovat kes-keisesti esillä, eli maassamme on selvä kun-nossapitokulttuuri, sanoo Kari Mäki.

Paikalleen ei kannata kuitenkaan jäädä.– Jatkuvasti kannattaa muistaa kysyä,

mitä olisimme voineet tehdä toisin, hän muistuttaa.

Kari Mäki on käynyt etsimässä uutta tie-toa ulkomailta, mutta osa reissuista on tuot-tanut pettymyksen.

– Lähdin hakemaan joitain vuosia sitten uusinta RCM-tietoa Las Vegasiin, mutta kol-messa päivässä ei tullut vastaan oikeastaan mitään uutta. Koko matka oli pettymys.

Motivointia ja systemaattisuutta– Tarvetta perusasioiden kouluttamiseen on kaikkialla. Useissa tuotantolaitoksissa kannattaisi kuitenkin panostaa enemmän ih-misten toimintaan kuin uuteen tekniikkaan. Sisäistä kommunikointia ja motivointia tulee parantaa, sanoo Kari Mäki.

– Ihmisten toiminta ratkaisee enemmän kuin uudet kalliit kunnonvalvonnan laitteet.

– Kunnossapitoa voidaan kehittää otta-malla käyttöön uusia toimintatapoja, joilla varmistetaan tehokkaampi toiminta. Pelkkä

Osaamisen kunnossapitoa

– Epäonnistumiset kannattaa ottaa esille, sillä niistä oppii parhaiten. Niitä ei kuitenkaan tule käsitellä syyllisiä etsien, muistuttaa kunnossapidon kouluttaja Kari Mäki.

– Kunnossapidossa ei saada pelkällä insinööritieteellä enää riittävästi parannuksia. Tarvitaan edellisen tueksi ihmistieteitä eli psykologiaa.

Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

36 promaint 6/2014

ALAN VAIKUTTAJA

6/2014 promaint 37

Kari Mäki on kunnossapidon valmentaja omassa yrityksessään. Käyntikortissa lukee Sertifioitu eurooppalainen asiantuntija kunnossapidon johtamisessa.

Kehitystä ei ole se, että ostetaan jokin uusi vempele.

Kari Mäki piti esityksen 80 kuulijalle SKF:n Käyttövar-muuspäivillä lokakuussa Helsingin Kata-janokalla.

korjaaminen ei tuo muutosta. Kun kone hajoaa, vikaantumisen syy on selvitettävä. Laitteista on pidettävä paremmin huolta, Mäki toteaa.

Johtaminen on merkittävässä roolissa, kun kunnossapitohenkilöstö on saatava toi-mimaan tehokkaasti yhdessä.

– Kone- ja sähköalalla on erilainen kou-lutustausta ja termistö. Kuitenkin usein tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja toisen osapuolen ymmärtämistä, Mäki muistuttaa.

Parannusta saadaan ainoastaan syste-maattisilla toimintatavoilla, jotka tähtäävät jatkuvaan parantamiseen. Japanista lähtöi-sin oleva TPM on hyvä tapa edetä, mutta sitä ei saa tehdä niin, että otetaan sieltä TPM-kirja ja tehdään orjallisesti kaikki a:sta ö:hön. Suomeen on räätälöitävä suomalaisuuteen sopiva sovellus.

– Kehitystä ei ole se, että ostetaan jokin uusi vempele. Henkilöstön toimintatapa ratkaisee. Tärkeintä on, että tehdään asiat pa-remmin kuin aikaisemmin. Epäonnistumisia ei kannata haudata vaan niistä otettava oppia syyllisiä kivittämättä, sanoo Kari Mäki.

Sertifioitua koulutustaKari Mäen käyntikortissa lukee Sertifioitu eu-rooppalainen asiantuntija kunnossapidon joh-tamisessa. Hän oli yksi kolmesta ensimmäi-sestä vuonna 2013 tutkinnon hankkineesta

Suomessa. Aiheesta kerrottiin tarkemmin Promaint-lehden numerossa 3/2013.

Nyt Mäki toimii Promaint ry:n virallisena kouluttajana ja takana on kolme kurssia, joihin on osallistunut yli kolmekymmentä koulutettavaa. Sertifiointitentin vaativuutta kuvaa se, että ainoastaan kaksi on sen ku-luvan vuoden aikana läpäissyt. Sertifiointi perustuu tuoreeseen standardiin SFS-EN 15628 Kunnossapito, Kunnossapitohenkilös-tön pätevöinti, joka viiden muun standardin kanssa muodostaa ryhmän Kunnossapidon johtamisen standardit.

– Tentti on haastava, mutta se tarjoaa sel-keän kilpailuedun, muistuttaa Kari Mäki.

– Jos vaihtoehtoina ovat sertifioitu alan ammattilainen tai toinen hakija ilman sertifi-ointia, valinta on normaalisti selkeä. Vastaa-vasti kunnossapitopalvelua hankittaessa ser-tifioidusti johdettu organisaatio on kiistatta etusijalla.

Mäki toivoo, että myös työnantajat oppi-vat arvostamaan alan sertifiointia.

– Palkkapussin koko pitäisi suhteuttaa osaamistasoon. Työnantaja hyötyy eniten, kun oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan oikealla tavalla.

Kaksi viimeistä työvuotta on mennyt yrittäjänä kunnossapitoalan koulutusten ja projektien parissa. Merkittävä kohderyhmä on kotimainen vientiteollisuus, joka on laa-

38 promaint 6/2014

Kari Mäkikarimaki coaching Oy

• Syntynyt 1964 Ruovedellä• 1988 teknikko• 1994 DI, Tampereen teknillinen korkeakoulu• 2000 tekniikan lisensiaatti, Tampereen tek-nillinen korkeakoulu• 2012 alkaen kunnossapidon valmentaja• Naimisissa• Harrastus: Tietokirjailija, julkaissut 3 kirjaa rallihistoriasta

6/2014 promaint 39

jentanut toimintaansa käyttö- ja ylläpitopal-veluihin.

– Koulutusten kysyntä ei ole laskenut. Työtä on riittänyt sekä Suomessa että vien-titeollisuuden kohdemaissa kouluttamassa uusia kunnossapidon ammattilaisia. Palvelu-liiketoiminnan kasvattaminen on parantanut vientiteollisuuden kannattavuutta. Yhteistyö loppukäyttäjien kanssa on parantunut, toi-mitaan partnerisopimustasolla.

Monivaiheinen työuraKunnossapidon valmentaja Kari Mäen työura on edennyt 12 vuoden sykleissä. Ensimmäinen pitkä vaihe oli Valmet Pape-rikoneiden Jyväskylän yksikössä, jossa hän aloitti kunnonvalvonnan mittausteknikkona vuonna 1988. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi toimenkuvana oli eri vaiheissa kehitysinsinööri, tuotepäällikkö ja tuotekehi-tyspäällikkö.

Tekniikan lisensiaatin tutkinnon myötä Mäki siirtyi Jyväskylän ammattikorkeakou-lulle vetämään yliopettajana kunnossapidon koulutusta vuonna 2000. Seuranneen 12 vuo-den jaksolla Jyväskylästä valmistui paljon kunnossapidon kehittämiseen koulutettuja insinöörejä. Niinpä myös tämä keskustelu-tuokio päättyy kannanottoon kunnossapidon nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Mäen mukaan alan koulutusta on tarjol-

la ja sitä myös käytetään. Peruskoulutusta tarjoavat sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot. Täydentävää koulutusta tarjoavat muun muassa alalla toimivat yritykset, AEL ja POHTO sekä Promaint ry. Ilmassa on kui-tenkin uhkakuvia.

– Ammattikorkeakoulutason kunnossa-pitoon liittyvästä koulutuksesta olen todella huolissani. Nyt rakennetut uudistuneet opetussuunnitelmat näyttäisivät leikkaavan kunnossapitokursseja, erityisesti Jyväskyläs-sä. Jyväskylästähän on valmistunut tällä vuo-situhannella paljon kunnossapitoa pääainee-na opiskelleita insinöörejä, joilla on ollut sel-keästi hyvä imu työelämään. Menestyäkseen kiristyvillä markkinoilla Suomen teollisuus tarvitsee kunnossapidon laajasti ymmärtäviä osaajia jatkossakin, muistuttaa Mäki.

– Koneinsinöörejä valmistuu jokaisesta ammattikorkeakoulusta, mutta kunnossa-pitoinsinöörejä ei. JAMK:sta valmistuneita kunnossapitoinsinöörejä on tätä nykyään jokaisella mantereella töissä. Useimmat heis-tä ovat siellä juurruttamassa korkeatasoista suomalaista kunnossapitokulttuuria paikalli-siin yrityksiin. On päivän selvää, että se tarve ei tule ainakaan vähenemään. Mutta valmis-tuuko meiltä enää viiden vuoden päästä riit-tävän päteviä insinöörejä tähän tarpeeseen?

Tähän Kari Mäen aloittamaan keskuste-luun odottaa Promaint-lehtikin jatkoa.

Hankinnoista vastaaville on saatava lisää tietoa käyttö- varmuudesta.

Käyttövarmuus-päivien esityk-sen aihe oli ”Mitä iloa voisi kunnossapito-järjestelmän historiadatasta olla ja millä edellytyksillä”?

40 promaint 6/2014

PUMPPAUS

PUMPPU ON suunniteltu ja testattu toi-mimaan turvallisesti ja luotettavasti sii-nä käyttökohteessa, mihin se on tarkoi-tettu ja mitoitettu. Pumppu on kuitenkin laite, jossa on painetta kantavia raken-teita sekä pyöriviä osia, jolloin mahdol-lisuus vaaratilanteen syntymiseen on aina olemassa. Siksi on ehdottomasti noudatettava kaikkia ohjeissa kuvattuja turvatoimenpiteitä ja varoituksia. Näitä ovat esimerkiksi kaikki asiaankuuluvat kansallisen lainsäädännön vaatimukset tai muut prosessin käytöstä vastaavan henkilön antamat ohjeet.

Tarkat ja yksityiskohtaiset proses-si- ja käyttökohdetiedot ovat oleellisia tuotteen turvallisen ja varman toimin-nan kannalta. Käyttöpaikalla vallitsevat erityisolosuhteet on aina tarkastettava ennen uuden pumpun mitoitusta ja huoltotoimenpiteitä. Kun pumppu on valittu kyseiseen kohteeseen, tehdas valmistaa laitteen yksinomaan näiden tietojen perusteella.

Ennaltaehkäisevä huolto jatkaa käyttöikääSäännöllinen ja järjestelmällinen ennal-taehkäisevä huolto pidentää tuotteen

käyttöikää ja vähentää korjausten ja va-raosien tarvetta. Käyttöinstrumentoin-nin tarkkailu ja erilaiset tarkastukset ovat olennainen osa huoltoa. Sulzer suo-sittelee, että huoltojärjestelmään kuului-si kunkin pumpun kunnon ja toiminnan seuranta, joko kirjallisesti tai asiakkaan kunnossapitojärjestelmää hyödyntäen. Tästä on apua äkillisten vikojen estämi-sessä ja vian etsinnässä. Prosessiteolli-suudessa yksi seisokki maksaa yleensä enemmän kuin itse pumppu.

Käynnin aikana on säännöllisesti seurattava pumpun spiraalipesän, laa-keripesän, akselitiivisteen, tiivistepesän sekä moottorin lämpötiloja. Pumpun ää-niä ja värähtelyä sekä pumpun tekemää painetta, virtausmääriä ja moottorin tehontarvetta seuraamalla saa hyvän käsityksen laakereiden ja muiden kulu-vien osien kunnosta ja kulumisesta. Näin voidaan ennakoida esimerkiksi välyksen säätötarve tai osien vaihtotarve. Myös

Niko ToikkaSulzer Pumps Finland Oy, niko.toikka@ sulzer.com

Luotettava pumppaus ei toteudu itsestäänOikeat mitoitustiedot ja riittävä informaatio käyttöolosuhteista varmistavat onnistuneen laitevalinnan. Pumppauksessa se ei riitä. Pumppujen kuntoa on valvottava myös käytön aikana, jolloin laitteelle saadaan mahdollisimman pitkä elinkaari.

Huoltoon saapuva tiiviste ja huollettu tiiviste.

On noudatettava kaikkia ohjeissa kuvattuja turvatoimenpiteitä.

KÄYTTÖVARMUUS

ennalta ehkäisevät huollot voidaan tehdä ajallaan ja samalla vähennetään odotta-mattomien seisokkien mahdollisuutta.

Yleisimmät vika- ja ongelmakohteetPumpussa oleva akselitiiviste (mekaani-nen punostiiviste) on normaalisti erit-täin herkkä vikaantumisille, jos pumpun käytössä tai ohjauksessa ilmenee ongel-mia. Tiivistys voi vaurioitua, jos laitetta käytetään kuivana eli pumpattavaa nes-tettä ei ole pumpun sisällä tai tiivistysve-silinja on suljettuna.

Myös odottamattomat epäpuhtaudet pumpattavassa nesteessä voivat vauri-oittaa mekaanisen tiivisteen tiivistys-pintoja ja yleensä tällaisissa tapauksissa tiivistyspinnoissa tapahtuu voimakasta kulumista. Asennusvirheet loppuasen-nuspaikalla voivat olla myös syynä tiivis-teen vaurioitumiselle.

Pumppaavien osien kuluminen voi johtua pumpun väärästä toimintapis-teestä, väärästä pyörimisnopeudesta, väärän tyyppisestä tai kokoisesta juoksu-pyörästä tai väärästä materiaalista. Nämä kaikki edellä mainitut ongelmat johtuvat yleensä vääristä tai kokonaan puuttuvis-ta tiedoista pumppua tilattaessa.

Loppukäyttöpaikalle tehdystä asen-nuksesta saattaa jälkikäteen ilmetä virheitä, jotka huomataan vasta, kun pumppu on otettu käyttöön. Tällaisia virheitä saattaa olla pumpun linjauksen puute ( jalustan- tai kytkimen loppulin-jaus), moottorin väärä pyörimissuunta, putkistojen tuennat ja kiinnitykset sekä suorittamatta jäänyt pumpun kiinnityk-sen tarkistus.

Pumpun tukkeutuminen voi myös

olla syynä pumpun rikkoutumiseen tai tuotto-ongelmiin. Pumpun sisään pääs-seet isot epäpuhtaudet saattavat jumit-tua juoksupyörän siipien väliin aiheut-taen epätasapainoa. Myös pumpattava neste voi kerrostua pumppaavien osien pinnoille, jolloin pumpun tuotto laskee huomattavasti.

Pumpattavassa nesteessä saattaa ilmetä odottamatonta kaasu- ja ilmapi-toisuuksien kasvua. Jos tätä ei ole otettu huomioon, pumpun tuotto romahtaa. Tämä ilmenee virtauksen ja nostokorke-uden pienenemisenä. Myös moottorin kuorma on tällaisissa tapauksissa huo-mattavan pieni.

Pumpun laakeroinnissa ilmenevät ongelmat ja viat voivat johtua voitelun puutteesta tai liiallisesta voitelusta, mekaanisista ongelmista, kun värähtely ja lämpötila kasvavat, tai korroosiosta. Syitä voi olla esimerkiksi tekemätön kytkimen linjaus, pumpun väärä ajopiste tai paineellisen veden joutuminen laake-rointiin pumpun pesun yhteydessä.

Tässäkin yhteydessä on syytä palata pumpun tarkkojen ja yksityiskohtaisten prosessi- ja käyttökohdetietojen tärkey-teen pumppua valittaessa. Vikaantumis- ja ongelmakohteissa löydetään yleensä jokin asia, kuten yllättävä muutos tai lisätoiminto tuotantolaitoksen proses-sissa, mitä ei ole ollut hankkijan tiedossa valintavaiheessa.

6/2014 promaint 41

Sulzer PumpsSulzer tunnetaan maailmanlaajuises-ti pumppaus- ja sekoitusteknologian asiantuntijana, jonka valmistamat pumput ja sekoittimet on suunniteltu toimimaan vaativissa olosuhteissa pro-sessiteollisuudessa, voimalaitoksissa sekä veden ja jäteveden käsittelyssä. Yli sadan vuoden ajan olemme olleet eturivissä viemässä pumppaustekno-logian kehitystä eteenpäin. Kehitäm-me jatkuvasti älykkäämpiä pumppuja, sekoittimia ja kompressoreita, joiden avulla voidaan säästää ympäristöä, raa-ka-aineita ja energiaa.

Huolto-organisaatiomme huoltaa vahvalla ammattitaidolla erilaisten prosessien vaativimmatkin pumput ja sekoittimet. Huollamme kaikenmerk-kiset keskipakopumput ja sekoittimet; prosessipumput, keskisakean MC® massan pumput, kattilan syöttöve-sipumput, muut monijaksopumput, perälaatikon syöttöpumput, muut aksi-aalisesti jaetut pumput, pystypumput, uppopumput, vaaka- ja pystysekoitti-met yms.

Palveluiden laajenemisen myötä tarjontaamme kuuluvat myös mekaa-nisten tiivisteiden huolto omassa huoltokeskuksessamme sekä höyry-turbiinien ja erilaisten kompressorien tarkastukset, modernisoinnit sekä laa-jat huollot. Höyryturbiinihuoltojemme laajuudet vaihtelevat asiakastarpeiden ja suosituksiemme mukaan ja laittei-den koot vaihtelevat 0,5– 150 MW välil-lä. Lisätietoja www.sulzer.com.

Pumppuhuoltoa Sulzer Pumps Oy:n Kotkan tehtaalla.Tarkat ja yksityiskohtaiset prosessi- ja käyttökohdetiedot ovat oleellisia pumppua valittaessa.

Erityisolosuhteet on aina tarkastettava.

42 promaint 6/2014

VAIKKA UUDEN polven kestomagneeteil-la on ikää jo noin neljännesvuosisata, niiden suomat mahdollisuudet ovat vas-ta osittain käytössä. Rauta-neodyymi-boorimagneetit ovat antaneet esimer-kiksi sähkömoottoreiden suunnitteli-joille uusia vapauksia.

Kun moottorin roottori toteutetaan kestomagneetein, ei tarvita käämitystä taikka oikosuljettua häkkiä. Roottorihä-viöt käytännöllisesti katsoen poistuvat, joten näin saavutetaan korkeampi hyö-tysuhde. Toisaalta tällainen moottori vaatii aina sähkönsyötön taajuusmuut-tajan kautta.

Kestomagneettikoneiden ominai-suudet ovat erityisen hyvät pienillä pyö-rimisnopeuksilla, sillä moninapaisen kestomagneettikoneen ominaisuudet eivät huonone yhtä voimakkaasti kuin vastaavalla induktiokoneella. Tämä ominaisuus on mahdollistanut suorave-

tokäyttöjen rakentamisen.Suoravedossa induktiokone ja alen-

nusvaihde tai mahdollisesti aikaisempi tasavirtamoottori on voitu korvata suoraan käytettävän laitteen akselille liitetyllä kestomagneettimoottorilla. Kunnossapidon kannalta alennusvaih-teen tai tasavirtakäytön poistaminen on selvä etu sekä huoltokustannusten että toimintavarmuuden kannalta.

Pidemmät huoltovälit Myyntipäällikkö Tommi Suomela SKS Control Oy:stä muistuttaa, että sähkö-moottorit käyttävät noin 65 prosenttia teollisuuden kuluttamasta sähköstä, ja sähkön osuus moottorin elinkaarikus-tannuksista on yli yhdeksän kymmenes-osaa. Hankintahinta muodostaa vain 1-2 prosenttia kokonaiskustannuksesta, ja se on yleensä verrannollinen 8 – 12 vii-kon sähkönkulutukseen.

– Korkean hyötysuhteen moottoreilla on myös pienemmät huoltokustannuk-set, sillä ne käyvät yleensä viileämpinä. Tämä pidentää sekä käämityksen että laakereiden käyttöikää, ja jo 15 asteen pudotus käyntilämmössä kaksinker-taistaa laakerin voiteluvälin, toteaa Suomela.

Suomela kertoo myös, että EU ajaa eteenpäin direktiivejä, joiden avulla huonon hyötysuhteen sähkömoottoreja ei enää asenneta. Vuoden 2015 alusta 7,5 – 375 kilowatin moottoreiden on

ENERGIANSÄÄSTÖ

Kestomagneetti-moottorit

säästävät sähköäKestomagneettimoottorit sopivat useisiin saneerauskohteisiin,

sillä niiden energiatalous on perinteisiä sähkömoottoreita parempi. Lisäksi niiden ominaisuudet hitailla kierrosluvuilla ovat mainiot, jolloin usein mekaaninen vaihde voidaan jättää pois.

Lauri Lehtinen, lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Roottorihäviöt käytännöllisesti katsoen poistuvat.

PUMPPAUS

6/2014 promaint 43

täytettävä hyötysuhdeluokka IE3 tai IE2-luokan moottoreiden syöttö pitää kytkeä taajuusmuuttajan kautta. Kahta vuotta myöhemmin rajoituksen piiriin tulevat myös 0,75 kW moottorit.

Pumppaamo on edullinenJätevesipumppaamoissa on huomatta-via säästömahdollisuuksia, sillä mootto-rien käyntiajat ovat pitkiä ja käyntiaste siis korkea. Esimerkiksi tanskalainen Horsens Vand vaihtoi pumput ja otti nii-tä pyörittämään 750 minuuttikierrok-selle suunnitellut, 75 kW kestomagneet-timoottorit. Hyötysuhde parani vajaasta 86 prosentista yli 93 prosenttiin, ja säästöä koitui noin 34 MWh moottoria kohden. Säästöprosentti on 20,5, kun se mitataan kulutettuina kilowattitunteina tilavuusvirtaamaa kohden.

Ratkaisussa uusittiin kolme vanhaa pumppua Hidrostalin erikoispinnoite-

tuiksi ruuvikeskipakopumpuiksi. Niiden hyötysuhde on korkea muiden muassa erikoispinnoituksen johdosta. Kesto-magneettimoottoreita pyörittää tähän käyttöön optimoidut taajuusmuuttajat.

Tyypillinen saneerauskohde, jossa saavutetaan nopea takaisinmaksuai-ka, löytyy myös muoviteollisuudesta. Ekstruuderi sulattaa ja pursottaa muovia putkiksi tai profiileiksi. Sula muovi pa-kotetaan suulakkeen läpi syöttöruuvilla, jonka pyörimisnopeutta säätämällä saa-daan kulloinkin sopiva valmistusnopeus.

Tanskalainen Letbæk Plast uusi vanhan tasavirtakäytön 150 kW Leroy-

Somer -kestomagneettimoottoriksi, jonka nimelliskierrosluku on 1800 rpm. Pelkkä energian säästö on 26,5 prosent-tia ja siitä laskettu takaisinmaksuaika 2,2 vuotta.

Kunnossapidon kannalta oleellista on uuden moottorin parempi luotetta-vuus, joka poistaa tuotantokatkot lähes kokonaan. Vanhan tasavirtakäytön on-gelmia oli muiden muassa hiiliharjojen vaihtotarve, joka seisautti valmistuksen ja aiheutti huoltotyöstä johtuvia kustan-nuksia.

Säästöä koitui noin 34 MWh moottoria kohden.

Vaikka pumput ja kestomagneettimoot-torit näyttävät ulospäin tavanomaisilta, niiden avulla saavutetaan yli 20 prosentin energiansäästö pumpattua jätevesikuutio-ta kohti. Kun sähkö muodostaa pumpun elinkaarikustannukset lähes kokonaan, saavutettu kumulatiivinen hyöty on hyvin merkittävä.

44 promaint 6/2014

SELLUTEHTAAN PROSESSI toimii tavalli-sesti koko ajan jatkuvana, jolloin tehtaal-la on vaikeuksia aikatauluttaa osapro-sesseille sopivia huoltoseisokkeja. Sellun tuotantoprosessi on aina monivaiheinen ja koostuu varsin erityyppisistä osapro-sesseista.

Massanvalmistuksen tuotannon-suunnittelu voidaan jakaa useampiin aikaikkunoihin. Suunnittelua tehdään aina vuosi- ja kuukausitason strategises-ta suunnittelusta minuutti-, jopa sekun-titason prosessiautomaatioon saakka. Strategista sekä osin myös operatiivista tuotannonsuunnittelua tehdään osana ERP-järjestelmiä.

Käytännössä tämä ratkaisu toimii melko yleisellä tasolla, eikä juuri huomi-oi teollisuuden erityispiirteitä. Prosessin ohjausta sen sijaan tehdään selluteolli-suuteen erikoistuneiden ja kehittyneiden prosessiautomaation tietojärjestelmien avulla.

Näiden suunnitteluhorisonttien ää-ripäiden väliin jää erityisen kiinnostava aikajänne, joka ulottuu minuuteista päiviin. Tässä aikaikkunassa toteutetta-

vaa tuotannonsuunnittelua kutsutaan skeduloinniksi eli aikataulutukseksi tai kenties vielä osuvammin hienosuunnit-teluksi.

Tuotannonsuunnittelussa ja skedu-loinnissa lähdetään liikkeelle paperinval-mistuksesta tuttua blokkisuunnittelu-menetelmää käyttäen. Siinä kulloisenkin tilanteen mukainen lopputuotekysyntä ryhmitellään laadulliseen ajojärjestyk-seen tuotantolajeittain. Lopputuoteky-syntä voi tilanteesta riippuen olla joko vahvistettu asiakastilaus, kysyntäennus-te tai integroidussa tehtaassa yhden tai useamman paperikoneen tuotantosuun-nitelmasta laskettava raaka-ainetarve.

Syntyneen karkean ajojärjestyksen perusteella pyritään seuraavaksi aika-tauluttamaan osaprosessit kuivauksesta

ja pesuprosesseista taaksepäin aina sellun keittoon asti. Suunnittelussa tulee huomioida varsin suuri joukko prosessi-muuttujia kuten pesuun liittyviä laimen-nuskertoimia tai muita vastaavia. Teh-tävän tekee hankalaksi se, että prosessin tilanne muuttuu yleensä koko ajan.

Tavallisimmin tuotannonsuunnitte-lua tekee laitoksen tuotantopäällikkö, joka on paikalla normaalisti toimisto-aikaan. Sellun valmistajilla olisi selkeää halua ohjata suunnittelua enemmän vuorokoordinaattorille, mutta toistai-seksi tässä ei monissakaan laitoksissa ole onnistuttu. Merkittävin syy ovat puut-teelliset työkalut.

Selluprosessien tuotannonsuun-nittelun nykytilaNykyisin sellutehtaiden tuotannon-suunnitteluun ja optimointiin käytetään yleisesti manuaalisia työkaluja. Toisin sanoen erilaiset aikataulutukseen liit-tyvät tehtävät suoritetaan joko täysin käsin laskemalla tai puolimanuaalisesti esimerkiksi Exceliin tehdyn laskenta-mallin avulla.

Jari Kaukiainen, Project Manager,

Greycon Ltd., jari.kaukiainen@

greycon.com

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Tehosta massanvalmistustadynaamisella tuotannon-

suunnittelullaTietokoneavusteinen optimoiva tuotannonsuunnitteluohjelmisto tehostaa merkittävästi massanvalmistusprosessien kokonaishyötysuhdetta. Konsepti

tarjoaa 1 - 5 prosentin tuotantotehokkuuden kasvun lisäksi merkittäviä käytännön hyötyjä, sillä se optimoi toimintaa erityisesti huoltoseisokkien yhteydessä.

5/2014 promaint 45

TIETOJÄRJESTELMÄT

Massan valmistusta integroidulla sellutehtaalla.

MA

X LI

ND

ENTH

ALER

46 promaint 6/2014

Erilaiset toisistaan riippumattomat tutkimukset (esimerkiksi Figueira, Santos ja Almada-Lobo 2013, Lasslett 2005, Jutila ja Leiviskä 1981) useissa yhteyksissä jo vuodesta 1980 lähtien ovat todenneet matemaattisten mallien tietokoneavusteisen hyödyntämisen tarjoavan selkeitä etuja suunnitteluun ja sellunvalmistuksen kokonaishyötys-uhteen jatkuvaan parantamiseen. Eri-tyinen kehityspotentiaali optimointiin pohjaavassa skedulointijärjestelmässä liittyy huoltoseisokkien merkittävästi tarkempaan suunnitteluun sekä proses-sin mahdollisten ongelmatilanteiden aiheuttamaan tehokkaampaan ratkaise-miseen ja tuotannon jatkamiseen oikeal-la tuotantotasolla.

Kuitenkaan tehtailla ei ole toistaiseksi nähty tarpeelliseksi investoida suunnit-telujärjestelmien käyttöönottoon. Edes moderneilla integroiduilla sellunvalmis-tuslaitoksilla, joissa tuotantovolyymit ovat suuret ja viimeisimmät innovaatiot prosessihallinnan ja prosessiautomaa-tion järjestelmistä ovat käytössä, suun-nittelujärjestelmien tarpeellisuutta ja potentiaalia kokonaisprosessin paran-tamiseen ei ole havaittu. Moniulotteisen valmistusprosessin hyvä ja käytännölli-nen tuotannonsuunnittelujärjestelmä ja sen käytännön toteutus on pitkään koettu varsin haastavaksi.

Eräänä keskeisenä hidasteena on varmastikin ollut se tosiasia, että mas-sanvalmistuksen tuotannonsuunnit-telu on haastava prosessi, jossa suuri joukko prosessimuuttujia on kyettävä huomioimaan oikealla tavalla. Tämä asettaa ohjelmistopohjaiselle tuotteelle vaatimuksia oikeiden ja oikea-aikaisten matemaattisten optimointiin liittyvien valintojen tekemisessä. Toisaalta se luo tarpeen käytännönläheiselle, ymmär-rettävälle ja riittävän helppokäyttöiselle käyttöliittymälle. Tilanne on vastikään parantunut, sillä käytännöllisiä skedu-lointiratkaisuja on tullut tarjolle.

Massanvalmistuksen suunnittelun tavoitteetSellutehtaan tuotannonsuunnittelun tavoitteena on tuotantotavoitteiden saavuttaminen ja samalla valmistuskus-tannusten minimointi. Australialainen Lasslett on havainnut omissa käytännön tutkimuksessaan, että erityisesti tuotan-non pullonkaulojen läpimenon jatkuva maksimointi parantaa sellun valmistuk-sen kokonaistehokkuutta.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena voi-

daan pitää osaprosessien jatkuvaa aja-mista optimitasolla. Silloin mahdollisen häiriötilanteen yllättäessä vikaantuneen yksikön jälkeiset prosessit on valmiiksi ajettu sille maksimitasolle, jota vikaan-tumistodennäköisyys kyseisen prosessin osalta edellyttää. Tämä tarkoittaa käy-tännössä esimerkiksi sitä, että vikaantu-neen prosessin jälkeinen varastotankki pystyy jatkamaan toimintaa edelleen pidempään kuin jos sitä olisi ajettu mini-mitasolla.

Selluasiakkaalle tämän tavoitteen jatkuva saavuttaminen tarkoittaa pa-rempaa ja kestävämpää palvelun tasoa. Toisin sanoen yksittäisen osaprosessin vikaantuminen ei välittömästi vaikuta esimerkiksi paperikoneen raaka-aineen syöttöön. Vikaantunut prosessi voidaan korjata sillä aikaa, kun optimitasolla toiminut välivarasto puskuroi tuotanto-katkosta. Vastaavasti vikaantunutta osa-prosessia edeltävät prosessit tulee olla jatkuvasti ajettuna siihen optimitasoon, jossa niiden on mahdollista jatkaa toi-

mintaa mahdollisimman pitkään vikaan-tuneesta osaprosessista huolimatta.

Tulevaisuudessa optimointi on helppoaGreycon on kehittänyt massaprosessien optimointiin pohjaavan skedulointi-ohjelmiston nimeltään PulpPlan®. Se on rakennettu siten, että alustalle on mahdollista käyttäjän toimesta luoda graafinen matemaattiseen optimointiin pohjautuva prosessimalli, jonka avulla sellun valmistusprosessit voidaan hel-posti visualisoida.

Malliin on rakennettu tarvittavat työ-kalut erilaisten käytännön rajoitteiden huomioimiseksi, esimerkkinä vaikkapa yksittäiselle osaprosessille suunniteltu huoltoseisokki. Mallin avulla voidaan annetun kysynnän perusteella muodos-taa nopeasti optimaalinen ajo-ohjelma, tarvittavat materiaalivirrat sekä suo-siteltavat tuotantonopeudet ja -tasot suunnitteluhorisontin ajalle.

Optimaalista tuotantosuunnitelmaa on helppo seurata muun muassa tuotan-totasotrendeistä. Järjestelmää voidaan myös käyttää tuotantokustannusten minimointiin pohjaavaan optimointiin. Matemaattisen mallin soveltaminen käytäntöön on ollut aiemmin hankalaa, sillä tietokoneen prosessorien lasken-tateho on ollut riittämätön. Nykyisten tietokoneiden laskentatehon ansiosta mallia on tarvittaessa mahdollista ajaa lähes reaaliaikaisesti.

Reaaliaikaisuudelle ei kuitenkaan

Tuotannon pullonkaulojen läpimenon maksimointi parantaa valmistuksen kokonaistehokkuutta.

Tehdasmallin optimointi

Stokastinen optimointimalli

Varastotasot, joiden avulla minimoidaan todennäköisyys

tuotannon häiriöihin

Kustannusmalli Minimoidaan lauduttimen huoltokatkot

sekä valkaisun ja höyryntuotannon kustannukset

Dynaamiset muutokset tehdasrajoitteisiin

Tehtaan tilanteen

optimointi lyhyessä

aikaikkunassa

Mahdollisuuksien havaitseminen ajoissa

auttaa selviämään odottamattomista

tilanteista

Laatuvaihteluiden minim

ointi sekä tuotannon m

enetysten välttäminen

Dynaamiset optimointimahdollisuudet

Koordinoitu prosessien tuotantosuunnitelma

Vältetään tuotannon häviöita sekä koordinoinnin puutteesta johtuvia

laadullisia muutoksia

TIETOJÄRJESTELMÄT

Strateginen suunnittelu

Tuotannon suunnittelu

Tuotannon skedulointi

Prosessin ohjaus

Tuotantoprosessi

Vuosista kuukausiin

Kuukaudesta päiviin

Päivistä minuutteihin

Minuuteista sekunteihin

Aikahorisontti

(Vas.) Sellulinjan yleisnäkymä.

(Alla) Tuotannon suunnittelun eri tasot.

6/2014 promaint 47

useinkaan käytännössä ole tarvetta. Nor-maalitilassa riittää, että suunnitelmaa päivitetään esimerkiksi kerran vuorossa käyttöpäällikön tai vuoromestarin toi-mesta. Erilaisissa prosessin vikatilan-teissa järjestelmää voidaan kuitenkin ajaa myös lähes reaaliajassa.

Tarvittavien tietojen siirtoLehden aiemmassa numerossa Acker-man ja Ruusuvuori kuvasivat datan poh-jalta suoritettavien huolto- ja kunnos-sapitotehtävien ennakoinnin vaikeutta ennen big datan aikakautta (Promaint 2/2014). Nykyään olemassa olevan datan tehokkaammalla hyödyntämisellä on mahdollista saada aikaan merkittäviä parannuksia prosessissa.

Sellun tuotannonsuunnittelussa tar-vitaan erilaisia syöttötietoja. Näitä ovat esimerkiksi kysyntätieto kuten paperi-koneen blokkisuunnitelmat, tuotetiedot (BOM), tuotantonopeudet, prosessiosi-en luotettavuustieto sekä kustannus ja huoltoseisokkitiedot.

Hyödyntämällä nykytekniikoita voidaan käyttää hyväksi prosessista saa-tavaa dataa. Esimerkiksi viestipohjaisia kommunikointitekniikoita sekä OPC liityntöjä käyttämällä saadaan suunnit-telumalliin sen tarvitsemat dynaamiset tiedot.

Koska kyseessä on rajoitteiden kautta tehtävä optimointi, sellutehtaan hienosuunnittelun on perustuttava todelliseen tapahtumaketjuun. Sen joh-dosta onkin tärkeää, että suunnittelija

päivittää mallia jatkuvasti. Näin erilaiset rajoitukset ja tiedossa olevat tapahtumat ovat syötettynä järjestelmään. Tällä var-mistetaan, että järjestelmästä saatavat suositukset ja simulointitulokset ovat tarkkoja sekä realistisia.

Prosessimielessä on hyödyllistä mal-lintaa varsin yksityiskohtaisesti sekä massalinjat että massan kulutus asiak-kaittain eli normaalikohteessa kuivaus-linja ja paperikonetaso.

Konkreettista hyötyä on saatavillaKunnossapidon seisokin lähestyessä jär-jestelmässä voidaan simuloida huoltoa valitsemalla optimitasojen pitämisen, varastotankin tyhjennyksen tai täytön jo ennen tuotannon pysäyttämistä. Useimmat valmistusprosessin osa-alueet hyötyvät koko prosessin kattavasta opti-mointiin perustuvasta skeduloinnista.

Esimerkiksi käy valkaisemattoman sellun pesuprosessi, jolla on tyypillisesti merkittävä vaikutus tuotannonsuun-nittelussa. Tärkeää on, että massan pesuliemi otetaan talteen mahdollisim-man vähän laimennettuna myöhempää haihdutusta ja polttoa varten. Jäteliemen talteenotto on niin ikään tärkeää kemi-kaalien uudelleen käytön, energian kehi-tyksen sekä ympäristönsuojelun vuoksi.

Pesuun liittyvä laimennuskerroin on pesuhäviön lisäksi tärkeä normaalikäy-tössä seurattava ja säädettävä suure. Op-timaalinen laimennuskerroin tulisikin määrittää toistuvasti ja dynaamisesti,

jotta kustannukset sellulinjalla saadaan minimoitua, sillä haihduttimien likaan-tumisesta johtuva tuotantotehohäviö muuttaa laimennuskerrointa.

Optimointiin perustuvasta skedu-loinnista voi perustellusti todeta, että sellutehtailla on parantamisen varaa. Erityisesti kemiallista sellua valmistavi-en tehtaiden johtajien tulisi tarkasti har-kita investointia tällaiseen optimointiin pohjaavaan tuotannonsuunnittelu- ja aikataulutusohjelmistoon.

Myös muun tyyppiset massalinjat voivat saada konseptista erilaisia hyötyjä. Näissä hankkeissa investoinnin takaisin-maksuaika näytetään laskevan useimmi-ten kuukausina, joskus jopa viikkoina.

Lähteet:Figueira, G., Santos, M. O., & Almada-Lobo, B. A hybrid VNS approach for the short-term production planning and scheduling: A case study in the pulp and paper industry. Computers and Operations Research, 1804-1818 (2013).Goulimis, C., Gomez, L. & Kaukiainen,J. A new tool for optimisation-based scheduling of pulp mills. Inter-national Paper World issue 6-7/2014. (2014).Jutila E., Leiviska K. Mathematics and Computers in Simulation XXIII 1-11 The use of computer simulati-on in the pulp and paper industry. (1981).Lasslett, N Production Scheduling for Pulp Mills Pro-ceedings PulPaper 2004 Helsinki (2004).Lasslett, N. Smart Scheduling of Pulp Mills and Che-mical Recoveries Appita Journal Vol 58 No. 2 (2005).Leiviska K. Process Control. Jyvaskyla, Finland. Gummerus printing. 297 p. ISBN 952-5216-14-4.(1999).Pettersson, J., Persson, U., Lindberg, T., Ledung, L., Zhang, X., 2005. On-line pulp mill production optimi-sation. Proceedings IFAC 2005 (2004).Santos, M. O., & Almada-Lobo, B. Integrated pulp and paper mill planning and scheduling. Computers & Industrial Engineering, 63, 1-12.(2012).

48 promaint 6/2014

TARKASTUS JA TESTAUS

JATKOSSA KÄSITELLÄÄN eri menetelmi-en avulla saatuja tuloksia.

Signaali-kohinasuhde vaiheistetulla ultraäänelläLuotaus vian puoleltaVikojen puolelta luodattaessa (kuva 1 a) kaikki viat havaittiin jokaisella tek-niikalla. Keskimääräinen signaali-ko-hinasuhde on särön MF A tapauksessa hieman matalampi kuin muilla vioilla. Signaali-kohinasuhteen ero eri teknii-koiden välillä on selvästi suurin säröllä TF ja pienin EDM-uralla. Matalimmat-kin signaali-kohinasuhteet ovat noin 6 dB, joten viat havaittiin luotettavasti kaikilla tekniikoilla, myös korkeampia taajuuksia (5 MHz) käytettäessä.

Kuten kuvasta 1 havaitaan, mekaa-nisen väsytyksen säröjen signaali-kohi-nasuhteet ovat selvästi korkeammat vi-an puolelta luodattaessa. Korkeimmat signaali-kohinasuhteet särölle MF A mitattiin pitkittäisaalto- ja ryömintä-aaltotekniikoilla (TRL, MC) ja särölle MF B poikittaisaaltotekniikoilla TRS ja 45 SW. Korkein signaali-kohinasuhde termisen väsytyksen särölle mitattiin

ryömintäaaltotekniikalla ja matalin signaali-kohinasuhde sekä kyseiselle särölle että EDM-uralle mitattiin pit-kittäisaaltotekniikalla.

Luotaus hitsin läpiHitsin läpi luodattaessa (kuva 1 b)

termisen väsytyksen särö havaittiin yhtä poikkeusta (70° SW) lukuun otta-matta ja kipinätyöstöura poikkeuksetta jokaisella tekniikalla. TRS-tekniikalla sekä TF-särön että EDM-uran signaali-kohinasuhteet ovat jopa suuremmat verrattuna vian puolelta tehdyn luo-

tauksen signaali-kohinasuhteisiin. Mekaanisen väsytyksen säröt havaittiin vain matalilla (1,5 – 2,25 MHz) taajuuk-silla ja lisäksi ryömintäaaltotekniikalla.

Eri vikojen kesken signaali-kohi-nasuhteiden erot pitkittäisaalto- ja ryömintäaaltotekniikoilla ovat varsin pienet. Korkeimmat signaali-kohina-suhteet hitsin läpi luodattaessa mitat-tiin kipinätyöstöuralle. Eri tekniikoi-den väliset erot ovat samankaltaiset sekä TF-säröllä että EDM-uralla ja mekaanisen väsytyksen säröillä erot eri tekniikoiden välillä ovat huomattavasti pienemmät.

Vaiheistetun ultraääni-tarkastuksen amplituditKuvassa 2 (MF B) ja kuvassa 3 (TF) on esitetty D- ja B-kuvat tarkastuksesta

Esa LeskeläDI, erikoistutkija, Esa.Leskela@vtt.fi

Ari KoskinenDI, tutkimustiimin

päällikkö, Ari.Koskinen@vtt.fi

Keinovikojen erot näyttämissä 2/2

Ydinvoimalaitosten komponenttien rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöinnissä käytetään erityyppisiä keinovikoja. NDT-tarkastusten luotettavuuden

arvioimiseksi keinovikojen tulee vastata riittävän hyvin todellisia käytön aikana syntyneitä vikoja. Tässä käydään läpi edellisessä Promaint-lehdessä julkaistun

”Keinovikojen erot näyttämissä, osa 1/2” tutkimuksen tuloksia.

Viat havaittiin luotettavasti kaikilla tekniikoilla.

6/2014 promaint 49

TUTKIMUS

TRS-tekniikalla. Vahvistus on kaikissa kuvissa sama. Ero särön MF B amp-litudissa vian puolelta ja hitsin läpi luodattuna on huomattava. Särön TF amplitudi taas on hieman suurempi hitsin läpi luodattuna ja näyttämät ovat lähes samanlaiset riippumatta luotaus-suunnasta.

Kuvassa 4 on vertailu vioista eri tekniikoilla saaduista maksimiamplitu-deista, kun luotaus on tehty vian puo-lelta. Matalimmat amplitudit mitattiin pitkittäisaaltotekniikalla, jolla saatu nurkkakaiku on tyypillisesti varsin heikko. Kuvassa 0-tasoksi on valittu EDM-urasta pitkittäisaallolla saadun nurkkakaiun amplitudi. Vaihteluväli eri tekniikoiden amplitudeissa on suu-rin termisen väsytyksen säröllä. Myös kahden samanlaiseksi suunnitellun mekaanisen väsytyksen särön kesken havaitaan eroja.

SAM-tarkastusB-kuvat SAM-tarkastuksesta on esitet-ty kuvassa 5. Molemmista mekaanisen väsytyksen säröistä saadaan kärki-kaiku, jota taas ei havaita termisen väsytyksen säröllä. Kuvissa näyttämien vahvistus on säädetty samalle tasolle, mutta todellisuudessa TF-särön mak-simiamplitudi on 9 dB korkeampi kuin särön MF A. Amplitudiero säröjen MF A ja MF B välillä on 2 dB. Säröjen morfologia näyttää aiheuttavan mekaa-nisen väsytyksen säröjen näyttämiin epäsäännöllisyyttä. Termisen väsy-tyksen särön näyttämä taas on varsin säännöllinen, eikä siitä käy ilmi särön todellisuudessa haarautunut muoto.

TOFD-tarkastusTOFD-tarkastus matalallakin (2,25 MHz) taajuudella todettiin haasteel-liseksi ainakin tutkituille säröille austeniittisessa materiaalissa, eikä dif-fraktiokaikuja havaittu. Tulos oli varsin samanlainen 5 MHz taajuudella, joskin kohinataso oli jonkin verran suurempi pienentäen edelleen diffraktiokaiun havaitsemismahdollisuutta.

Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin Kuva 1. Vaiheistetun ultraäänitarkastuksen signaali-kohinasuhteet eri vioille vian puolelta luodattaessa (a) ja hitsin läpi luodattaessa (b).

Mekaanisen väsytyksen säröt havaittiin vain matalilla taajuuksilla.

50 promaint 6/2014

takaseinäkaiun heikkeneminen kah-dessa kohdassa, mikä osoitti selvästi sisäpintaan avautuvien vikojen ole-massaolon. A-kuvista mitattuna taka-seinäkaiku heikkeni selvästi enemmän EDM-uran ja TF-särön kohdalla kuin mekaanisen väsytyksen säröjen koh-dalla. Tämä saattaa viitata mekaanisen väsytyksen säröjen olevan avaumaltaan tiukempia.

Digitaalinen radiografiaTomoCAR-järjestelmällä kerätty data analysoitiin uudelleen ja visualisoitiin VTT -keskuksella. Särön pinta ero-tettiin ja visualisoitiin alkuperäisestä datasta Matlabilla. Särö havaitaan hy-vin selvästi tomografiakuvasta (kuva 6 oikealla). Myös särön muoto ja koko nähdään kuvasta varsin selvästi. Kuvas-sa 6 vasemmalla on konventionaalinen digitaaliröntgenkuva. Säröjen muoto ja koko analysoidaan tarkemmin myö-hemmin tänä vuonna tehtävän rikko-van testauksen jälkeen.

Tulosten tarkasteluTässä artikkelissa on esitetty vain osa meneillään olevan keinovikojen eroja koskevan tutkimuksen tuloksista. Vi-kojen koonmääritystulokset esitetään myöhemmin yhdessä rikkovan testauk-sen tulosten kanssa. Jo tässä vaiheessa esitetyistä tuloksista havaitaan vikojen erilaisilla ominaisuuksilla olevan mer-kittävä vaikutus näyttämiin – ei aino-astaan eri tavalla valmistettujen keino-

vikojen kesken, vaan myös kahden sa-manlaiseksi suunnitellun särön kesken. Esitetyt tulokset antavat aihetta tutkia asiaa lisää. Nyt tutkitut säröt ovat var-sin matalia ja lyhyitä, joten esimerkiksi saatu tieto särön morfologian vaikutuk-sesta näyttämiin on rajallinen.

Sekä termisen väsytyksen särö että kipinätyöstöura havaittiin melkein kaikilla käytetyillä vaiheistetun ultra-äänen tekniikoilla myös hitsin läpi luo-dattaessa. Määräaikaistarkastusten pä-tevöinnissä olisi tärkeää tietää, kuinka hyvin tällainen tulos vastaa todellisen käytön aikana syntyneiden säröjen ha-vaittavuutta, jotta vältytään yliarvioi-

masta pätevöitävän NDT-menetelmän suorituskykyä.

Matalataajuiset ultraäänitekniikat, joita tyypillisesti käytetään austeniit-tisten hitsien tarkastuksessa, sovel-tuvat hyvin etenkin vikojen etsintään myös hitsin läpi luodattaessa. Teknii-koilla ei kuitenkaan saada paljoa tietoa säröjen morfologiasta ja tyypistä. Särön kärkikaiun erottaminen voi olla myös hankalaa, mikä aiheuttaa epätarkkuut-ta särön korkeuden mittaamisessa.

Säröjen välillä havaittiin hyvin sel-keä ero SAM-tarkastuksessa 5 MHz luotaimella. Mekaanisen väsytyksen säröjen B-kuvissa havaittiin huomatta-

Kuva 2. Särön MF B D- ja B-kuvat TRS-tekniikalla. Vasemmalla vian puolelta ja oikealla hitsin läpi luodattuna.

Kuva 3. Särön TF D- ja B-kuvat TRS-tekniikalla. Vasemmalla vian puolelta ja oikealla hitsin läpi luodattuna.

Kuva 4. Maksimiamplitudit vian puolelta luodattuna.

TARKASTUS JA TESTAUS

vasti enemmän särön morfologian ai-heuttamaa epäsäännöllisyyttä, kun taas termisen väsytyksen särön B-kuva oli varsin säännöllinen. Myös kahden sa-manlaiseksi suunnitellun mekaanisen väsytyksen säröjen välillä oli selkeä ero.

Nykyisin kiinnostus digitaalisen radiografian käyttöön myös ydinvoima-alalla on kasvamassa. Digitaalinen tomografia näyttää soveltuvan hyvin vikojen luokitteluun ja koon määrityk-seen.

Johtopäätökset• Särön morfologian aiheuttamaa epä-säännöllisyyttä ultraääninäyttämiin

havaittiin enemmän tutkituissa mekaa-nisen väsytyksen säröissä kuin termi-sen väsytyksen särössä.

• Suuremmalla taajuudella ult-raäänitarkastuksessa voidaan saada enemmän tietoa särön morfologiasta ja tyypistä. Myös tarkempi korkeuden määritys on mahdollista matalillekin vioille. Tästä huolimatta esimerkiksi särön haarautuminen voi jäädä edel-leen havaitsematta ja kohina aiheuttaa omat ongelmansa.

• Särön haarautuminen voi tehdä

sen helpommin havaittavaksi hitsin läpi tarkastettaessa.

• Kun hitsin kupu on hiottu pois ja hitsi voidaan luodata molemmin puolin, myös 5 MHz poikittaisaalto soveltuu hyvin austeniittisten hitsien tarkastukseen ainakin tässä tutkittuun 25 mm:n ainepaksuuteen asti.

• Austeniittisten hitsien TOFD-tar-kastus on haastavaa ja standardin mu-kainen tarkastus ilman lisätutkimuksia ja optimointia ei näytä tuottavan lisäetua verrattuna vaiheistettuun ult-raäänitarkastukseen tai digitaaliseen radiografiaan.

• Vaiheistetun ultraäänitarkastuk-sen (särön etsintä ja koonmääritys) ja digitaalisen tomografian (särön luo-kittelu ja koonmäärityksen varmistus) yhdistelmä voi olla tehokas menetelmä määräaikaistarkastusten luotettavuu-den parantamiseksi.

6/2014 promaint 51

Kuva 6. Terminen väsytyssärö. Vasemmalla konventionaalinen digitaaliröntgenkuva ja oikealla visualisoitu tomografiakuva.

Kuva 5. B-kuvat SAM-tarkastuksesta 5 MHz 45° poikittaisaallolla. Kärkikaiut on osoitettu nuolilla. Vasemmalta luettuna MF A, MF B ja TF.

TUTKIMUS

Termisen väsytyksen särön näyttämä on varsin säännöllinen.

52 promaint 6/2014

JÄRJESTELMÄN KUNNON ja ominaisuuk-sien määrittämiseen ja ennustamiseen tarvitaan mekaanisten ja kemiallis-ten muuttujien ymmärtämistä sekä tutkimustietoa ja kokemusta asiaan vaikuttavista tekijöistä. Hydac on pe-rustanut palvelukeskuksen, joka toimii erityisesti optimoitujen hydraulisten sovellutusten tutkimuksessa ja tuote-kehityksessä.

Systemaattisten nesteanalyysien lisäksi palvelukeskus suorittaa räätä-löityjä testejä käyttäjien järjestelmille. Päämääränä on kehittää optimoituja koneita ja järjestelmiä voitelusovellu-tuksiin sekä valita paras mahdollinen

neste varmistamaan järjestelmän luo-tettava toiminta.

Valmistajan ja käyttäjän yhteistyö ohjaa parannuksiinHydac Filtertechnik on perustanut uuden osaston tutkimus- ja sovelluske-hitystä varten. Toiminnasta vastaavat

huippuluokan asiantuntijat nesteke-miasta, epäpuhtauden hallinnasta sekä kunnonvalvonnasta. Tavoitteena on löytää paras ratkaisu käyttäjän sovellu-tuksiin yhdistämällä voimat asiakasrää-tälöityjen ratkaisujen kehittämiseksi vastaamaan kulloisiakin vaatimusmää-rittelyjä. Vaikka varsinaisesti keskity-täänkin suodatukseen, myös projekteja suodatusjärjestelmien ulkopuolelta toteutetaan.

Hydrauliikkaspesialistien lisäksi sa-man katon alla on monipuolisesti myös muita teknologioita ja tuotteita. Moder-nit tilat tarjoavat huipputason laborato-rion ja testauslaitteet sekä nesteanalyy-

HYDRAULIIKKA JA VOITELU

Kimmo HeikkinenTeknologiapäällikkö, Hydac Oy, kimmo.heikkinen@hydac.fi

Palvelukeskus tukee tuotekehitystäHydrauliikka- ja voitelunesteiden voiteluominaisuudet ovat avainasemassa järjestelmien toiminnassa. Riittävä kunnonvalvonta ja kunnossa oleva neste takaavat luotettavan toiminnan suunnitellun huoltovälin ajan teollisuus- ja mobiilihydrauliikassa sekä voitelujärjestelmissä.

Sähköstaattisuuden testipenkki.

tiivisilla ratkaisuilla varustetut säiliöt tarjoavat maksimaalisen toiminnallisen turvallisuuden. Näitä ovat esimerkiksi erityisen asennusrenkaan avulla saavu-tettava vuodottoman suodattimen liitän-tä ja integroidulla patolevyllä saavutet-tava turbulenssivapaa öljy imupuolella. Näin voidaan valmistaa asennusvalmis kokonaisuus sisältäen hydrauliikkasuo-dattimen, jäähdyttimen, jäähdytinken-non, pinnankorkeuden ilmaisimen ja ilmanpoistovarusteet.

Uusi suodatustekniikka hidastaa öljyn vanhenemistaUseita vuosia kestänyt trendi tuhkava-paisiin hydrauliikka- ja voiteluöljyihin, entistä kompaktimpiin järjestelmiin sekä parempaan suodatustarkkuuteen on joh-tanut sähköstaattisten ongelmien lisään-tymiseen hydrauliikka- ja voitelujärjes-telmissä. Palvelukeskus on panostanut paljon sähköstaattisen ilmiön tutkimi-seen ja on onnistunut yhdistämään nyky-aikaisen ja tehokkaan suodatustekniikan sekä samaan aikaan sähköstaattista vara-usta synnyttämättömät materiaalit.

Suodatinmateriaalien kehittäminen käsittää tiiviin yhteistyön teollisuuden kanssa, lukuisia kenttätestejä ja tarkat testausohjelmat sertifioidulla säh-köstaattisten ilmiöiden testipenkillä. Sen avulla voidaan mitata varauksen erottumisen vaikutus järjestelmässä mahdollistaen uuden suodatinpatruuna-teknologian kehityksen ja eri tilanteiden simuloinnin. Kehittyneen suodatinma-teriaalin avulla saadaan merkittävästi matalampi sähköstaattisen varauksen syntyminen. Uusi Stat-Free® - suodatin-teknologia on kehitetty hydrauliikka- ja voitelujärjestelmiin, joissa on vaarana sähköstaattinen varautuminen.

Valssausöljyn puhtaus voidaan mää-rittää jopa ISO -puhtausluokkiin 25…30 saakka käyttäen tarkoitukseen erityisesti kehitettyä mittausjärjestelmää ROCS (Rolling Oil Contamination Sensor Sys-tem). Analysoitaessa valssausjärjestel-mää öljy otetaan sensoreille ennen suo-dattimia ja palautetaan öljylinjan puh-taalle puolelle. Tämä tekniikka yhdessä kylmävalssaussuodatus -testipenkin kanssa mahdollistaa sovellutuskohtais-ten vastahuuhtelusuodatinmateriaalien kehittämisen valssausöljyjärjestelmiin.

Komponenttipuhtauden merkitysPalvelukeskuksen Clean Room -tiloissa varmistetaan puhtaus yksittäisistä kom-ponenteista kokonaisiin järjestelmiin. Tekninen puhtaus on tulossa entistäkin tärkeämmäksi monilla teollisuuden osa-alueilla erityisesti autoteollisuudessa ja mobiilihydrauliikassa sekä tuotanto-järjestelmissä. Tavoitteena on vähentää käytönaikaisia häiriöitä ja mahdollistaa pidemmät takuuajat kehittämällä kom-ponenttipuhtautta.

Laboratoriopalvelut sisältävät kaikki perinteiset näytteenottoprosessit, kuten sumutus, huuhtelu, ravistus ja ultraääni. Analyysit suoritetaan käyttäen esimer-kiksi gravimetristä analyysiä ISO 4405:n mukaisesti, granulometri-mikroskoopil-la, automaattisella hiukkaslaskennalla ja puhtausluokan määrityksellä sekä SEM/EDX -analyysillä.

Palvelukeskuksen avulla varmistetaan asiantuntijoiden yhteistyö vaativissa sovellutuksissa. Se auttaa nopeuttamaan kehitysprojekteja ja tehostamaan uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Näin saa-daan uudet ratkaisut nopeammin mark-kinoille, mikä varmistaa lisääntyneen asiakastyytyväisyyden.

TUOTEKEHITYS

6/2014 promaint 53

silaitteet. Varustus tarjoaa edellytykset lähes kaikkien sovellutustilanteiden simulointiin.

Sovellutuskohtaisesti räätälöidyt hydrauliikka- ja voitelujärjestelmät ovat pitkään olleet palvelukeskuksen eri-koisosaamista. Vuosikymmenien aikana kenttätesteistä ja teollisuusprojekteista saadut kokemukset auttavat ymmärtä-mään käyttökohteiden erityispiirteet ja löytämään ratkaisut kulloiseenkin tarpeeseen.

Näitä ovat esimerkkeinä hydrau-liikka- ja voitelujärjestelmiin kehitetyt tuotteet, joiden erityispiirteinä ovat korkealaatuinen suodatus sekä suuri epäpuhtauksien keruukapasiteetti. Toi-nen erityisratkaisu on sähköstaattiset purkaukset estävä suodatusteknologia.

Palvelukeskus on tehnyt useita vuosia yhteistyötä yliopistojen kanssa ongelmakentän ”ilma öljyssä” kanssa. Lukuisissa käyttäjäsovellutuksissa sekä tuuliturbiinisektorilla että mobiililait-teissa on ”ilma öljyssä” syy alentuneelle järjestelmän toiminnalle. Käytettävissä on uusia ja innovatiivisia ratkaisuja pa-rantamaan järjestelmän ilmanerotusta.

Kokonaiset järjestelmät – toimintojen integrointiMobiilipuolen trendi entistä kompak-timpiin koneisiin ja tiukentuviin pako-kaasumääräyksiin edellyttää entistä pie-nempikokoisia suodatus- ja säiliöratkai-suja. Optimoidulla ratkaisulla säästetään kustannuksia, pienennetään tarvittavaa tilaa ja parannetaan esimerkiksi ilmane-rotusta säiliön sisällä.

Yksi mahdollisuus on käyttää muo-visäiliöitä. Ne tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet muotoilulle ja koneessa olevan tilan hyötykäytölle. Innova-

Palvelukeskuksen toimintoja Paineen, lämpötilan ja virtauksen mittaus Öljy- ja lisäaineanalyysit, molekyylianalyysit Öljyn vanhenemistestaus Nesteiden ja suodatinmateriaalien ominaisuuksien tutkiminen

(esimerkiksi sähköstaattinen testipenkki) Vesipitoisuuden määritys Öljyanalyysi, lisäaineiden kuluminen, lakkautuminen Öljyanalyysi, kaasumaiset epäpuhtaudet KenttälaboratorioautotMikroskooppianalyysiAutomaattinen hiukkaslaskuri Voiteluominaisuuksien tutkiminen

Öljylaboratorio.

54 promaint 6/2014

KOVENEVA KILPAILU sekä kiristyvät ympäristösäädökset asettavat prosessi-teollisuuden toiminnalle jatkuvia tehos-tamisvaateita. Likaantuvien prosessi-järjestelmien energiahukka ja likaantu-misen mukanaan tuoma ylimääräinen puhdistuksen tarve töineen, kemikaalei-neen ja välineistöineen, on huomattava tuotannon kustannustekijä.

Jo muutaman millin kertymä putkis-tossa aiheuttaa tarpeen nostaa pump-paustehoa 5-7 prosentilla. Tämä vaikut-taa suoraan energiakuluihin, mutta on vältettävissä. Putkistojen ohella likaan-tumisesta kärsivät lämmönvaihtimet, joiden lämmönvaihtotehoon jo pelkkä biologinen kertymä, biofilmi, tuo kym-menien prosenttien hävikin.

Olemassa olevien prosessijärjestelmi-en, olivat ne sitten putkistoja, säiliöitä, lämmönvaihtimia tai muita vastaavia, puhdistaminen on jo itsessään turhaa työtä ja yleensä myös hävikkiä aiheutta-vaa toimintaa, joko seisokin tai huonom-pilaatuisen lopputuotteen muodossa. Useimmiten prosessi joudutaan puhdis-tuksen ajaksi pysäyttämään, koska puh-distus vaatii laitteistojen avaamisen joko kokonaan tai osittain.

Perimmäisenä syynä prosessijärjes-telmien kertymiin on yleisimmin bio-filmin muodostuminen pinnoille, jotka ovat yhteydessä nesteeseen. Biofilmin syntyminen alkaa lähes välittömästi ym-päristöstä riippumatta ja sen kehittymi-nen ongelmia aiheuttavaksi kestää muu-tamasta tunnista muutamiin viikkoihin kohteesta riippuen. Biofilmi edesauttaa myös mineraalikertymien ja korroosion muodostumista pinnoille, sillä pinnasta tulee helpommin tartuttava ja se myös

suojaa haitallisia bakteeristoja.Bakteereista yli 99 prosenttia elää

biofilmin muodostamassa kasvupohjas-sa ja suojassa. Tämän johdosta biofilmi ja sen mukanaan tuomat muut haitat ovat maailmanlaajuisesti iso haaste. On esitetty laskelmia, joiden mukaan biofil-min muodostamat ongelmat vaikuttavat useamman prosentin negatiivisesti glo-baaliin bruttokansantuotteeseen.

Mineraalisten kertymien muodostu-minen on monimuotoisempaa, mutta perustuu periaatteessa aina partikkelien kiteytymiseen pinnoille. Osa mineraa-lisista kertymistä muodostuu erilaisten kemiallisten reaktioiden johdosta ja osa kiteytyy kaikille mahdollisille pinnoille ihan ominaisesti ilman ulkopuolista vai-kuttajaa.

Ääniteknologiaratkaisuiden avulla voidaan estää kertymien muodostumi-nen useimmissa tapauksissa kokonaan ja lopuissa pidentämään tarvittava puhdistusväli moninkertaiseksi. Mo-dernit ultraäänijärjestelmät voidaan liittää suoraan prosessissa kiinni oleviin

laitteistoihin. Menettely poikkeaa siis perinteisestä ultraäänipesusta, jossa li-kaantuneet osat laitetaan pesualtaaseen puhdistukseen. Ultraääniteknologiat tarvitsevat toimiakseen jonkinlaisen nestemäisen välittäjäaineen. Nesteen seossuhteella on vaikutusta ultraäänen tehokkuuteen, koska kiintoaine imee itseensä ääntä.

Käytettävyyttä kaivoskohteen nestelinjoihinAgnico Eaglen Kittilän kultakaivos kärsi hyvin yleisestä ongelmasta, kalkkimai-toputkiston likaantumisesta. Heidän tapauksessaan ongelma oli suuri, sillä se edellytti putkilinjojen puhdistusta yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Kai-voksella käännyttiin tutun kumppanin puoleen, jonka kanssa yhteistyössä ult-raääniteknologiaa oli hyödynnetty me-nestyksekkäästi muissa kohteissa.

Kalkkimaitolinjaa käytetään kaivok-sella prosessissa olevan rikasteen arvo-jen tasaamiseen CIL-säiliöissä, jolloin prosessi toimii paremmin ja se on ympä-ristön kannalta vähemmän kuormittava. Kalkkimaidolle on ominaista ärhäkkä kiteytyminen kaikille pinnoille, joiden kanssa se pääsee tekemisiin. Se siis aihe-uttaa määräaikaista ja kohteesta riippu-en tiheänkin puhdistuksen tarpeen.

Kalkkimaitolinjan ongelmaa ryhdyt-tiin ratkaisemaan asentamalla linjastoon ultraäänilähettimiä siten, että koko linjasto saatiin toimittajan tekemän mitoituksen mukaisesti ultraäänen vai-kutuksen piiriin. Järjestelmä asennettiin linjastoon sen puhdistuksen yhteydessä joulukuussa 2013. Linjastoa ryhdyttiin puhdistuksen jälkeen ajamaan normaa-

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Bo MalmbergAbillion Oy,

bo@abillion.eu

Ultraääniteknologia vähentää ylläpitoaKuinka kultakaivos menestyksekkäästi hyödynsi ääniteknologioita estämään kertymien muodostumisen ja saavutti investoinnin takaisinmaksun kahdessa viikossa? Uusimmat ultraääniteknologiaratkaisut auttavat estämään biologiset ja mineraalikertymät.

Likaantumisesta kärsivät lämmönvaihtimet.

KUNNOSSAPITO

listi ja sen likaantumista seurattiin sään-nöllisesti prosessin käydessä.

Prosessia seurattiin aina kesäkuun 2014 alkuun saakka, jolloin tuotannon laajennuksessa otettiin käyttöön täysin uusi kalkkilinjasto. Puolen vuoden käyt-töjaksolla kalkkilinjastoa ei puhdistettu kertaakaan ja linjastossa ei havaittu

merkkejä tukkeutumisesta. Järjestel-män avulla päästiin kyseisessä kohteessa puhdistusvälissä päivistä kuukausiin. Tässä tapauksessa takaisinmaksuaika saavutettiin alle kahdessa viikossa.

Parannusta lämmönvaihtimien hyötysuhteeseenUltraäänijärjestelmien avulla on myös saavutettavissa suuria parannuksia lämmönvaihtimissa, jotka ovat erityi-sen herkkiä likaantumaan. Pienikin likaantuminen lämmönvaihtopinnoilla aiheuttaa merkittävän energiahukan. Tutkimusten mukaan jo 0,8mm kertymä aiheuttaa noin 20 prosentin energiahä-vikin.

Kun kyseessä on biofilmikertymä, vastaava hävikki aiheutuu jo 0,18mm kertymällä. Biofilmi eristää siis monin-kertaisesti normaaliin lian muodosta-maan kertymään verrattuna. Kannattaa pitää mielessä, että lähes kaikissa vesipi-toisissa seoksissa muodostuu biofilmiä.

Nykyisin hyödynnetään laaja-alaisesti ultraääniratkaisuja estämään biologiset ja mineraaliset kertymät sekä levy- ja putkilämmönvaihtimissa. Ko-kemukset osoittavat, että huomattavia parannuksia tehokkuuteen on helposti saavutettavissa. Esimerkkitapauksessa rikastamossa ajetaan rikastetta levy-lämmönvaihtimen lävitse molemmilla puolilla. Virtaavat rikasteet ovat eri prosessivaiheissa. Lämmönvaihtimen avulla esilämmitetään toista rikastetta ja viilennetään toista, jolloin saavutetaan merkittävä energian säästö.

Kohteen lämmönvaihdin pestiin aikaisemmin säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ultraääniratkaisun asen-

tamisen jälkeen prosessia on ajettu jo 3,5 kuukautta ilman puhdistusta ja läm-mönvaihtimen hyötysuhde on edelleen suuruusluokkaa 95 prosenttia.

Ultraäänijärjestelmän etuina ovat energia-, työ- sekä kemikaalisäästöjen lisäksi helppo asennus niin olemassa oleviin kuin uusiinkin käyttökohtei-siin. Järjestelmän asennus tapahtuu kiinnittämällä lähettimet putkistojen, säiliöiden tai lämmönvaihtimien pin-toihin. Lähettimien tuottama ultraääni johdetaan materiaalia pitkin itse nestee-seen ja se aiheuttaa reaktion pintama-teriaalin ja nesteen väliin. Tämä estää kertymien syntymisen ja tuhoaa biofil-min, bakteereita sekä muita yksisoluisia organismeja.

Vähennystä vesilaitosten puhdistuksiinVastaavia kohteita löytyy lähes kaikista nestepohjaisista prosesseista. Esimer-kiksi vesilaitoksen kalkkilinjasto oli aikaisemmin puhdistettava 4 – 5 kertaa vuodessa. Kun linjastoon asennettiin vuoden 2014 alussa ultraäänipuhdistus, pumppu ja putki ovat pysyneet puhtai-na, eli puhdistustarve on merkittävästi alentunut.

Ultraääni on erittäin tehokas ja ym-päristöystävällinen tapa estää kertymien syntyminen ja näin pidentää prosessien ajoaikoja, tehostaa energiatehokkuutta sekä vähentää puhdistustyön ja siihen käytettävien kemikaalien ja laitteistojen kustannuksia. Teknologia on hyvä esi-merkki siitä, miten modernien ratkaisu-jen avulla voidaan parantaa yritysten toi-mintaedellytyksiä ja samalla pienentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.

6/2014 promaint 55

Kuva samasta pumpusta 21.11.2014. Kyseistä pumppua ei ole puhdistettu tuon ajanjakson aikana, aikaisemmin se olisi puhdistettu tuolla jaksolla 4-5 kertaa.

Kuva on pumpusta, joka puhdistettiin ultraäänen asennuksen yhteydessä 13.1.2014.

MILLOIN MITÄ MISSÄ12.1.2015 Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikunnan kokous Messukeskus, Pasila10.3.2015 Hydrauliteknisen toimikunnan kokous Jyväskylä10.3.2015 Tutkimus ja koulutus -toimikunnan kokous Messukeskus, Pasila25.–26.3.2015 KunnossapitoForum 2015– messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

Teollisuuden luotettavavoiteluainekumppani.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluaineiden joustava moniosaaja. Tarjoamme teol-lisuudelle laajan valikoiman tuotteita, perustuotteista asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin japalvelukokonaisuuksiin.

Kysy lisää p. 020 470 0916www.teboil.fi

Valitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jako-seinät! Saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pit-käikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.

Hopeatie 2 85500 NivalaPuh. 08 445 8800 fax 08 442 956

info@championdoor.fi www.championdoor.fi

Varmat nosto-ovet

Koulutukset – Kevät 2015HELMIKUUPainelaitteiden käytön- ja kunnonvalvonta

MAALISKUUHydraulijärjestelmien turvaerottaminenKunnossapidon johtaminen ja kehittäminen– Maintenance Management

HUHTIKUUHöyryturbiinien kunnossapitoPainelaiteFoorumi

TOUKOKUUVoitelupäivätKäynnissäpidon perusteet

Tarkemmat tiedot kursseista löytyvät vuodenvaihteeseen mennessä osoitteessa www.promaint.net/koulutus

Järjestelmän käyttö kokonaan selainympäristössä Käyttö millä tahansa päätelaitteella Monipuolinen töidenhallinta ja suunnittelu click-drag-drop –toiminnalla Järjestelmän helppo personointi käyttäjän tarpeiden mukaiseksi Käyttömahdollisuus ARROW - pilvipalvelusta

WWW.ARROWENG.FI P. 020 755 9910 SALES@ARROWENG.FI

ARROW NOVI ON MARKKINOIDEN UUSIN JA MODERNEIN KUNNOSSA-PIDON TIETOJÄRJESTELMÄ

Seuraava numero 1/2015promaintIlmoituksenne ProMaint- lehdessä tavoittaa suuren joukon teollisuuden ja tuotannon ammattilaisia.

KATSAUS ensi vuoden ensimmäiseen numeroomme:

Ilmestyy 3.3. Aineistopäivä 17.2.

LISÄJAKELU: 18.–19.3. ChemBio Finland, Helsinki 25.–26.3. KunnossapitoForum, Tampere

ENSI VUODEN mediakorttimme on ladattavissa sivuiltamme, osoitteesta www.promaintlehti.fi/Mediamyynti

HUOMAATHAN, että lehtiä ilmestyy ensi vuonna 5 numeroa, ja että ykkösnumero on jakelussa KunnossapitoForumissa!

VARAA paikkasi ajoissa, sillä ykkösnumeromme on myös KunnossapitoForumin MESSUOPAS!

HOIDA ensi vuoden koko markkinointipaketti samalla kuntoon (printti+web, erikoishintaan).

Anna Paananenanna.paananen@omnipress.fi0451597550

ME täältä Promaint-lehden toimituksesta kii-tämme Teitä, arvoisat lukijamme, kuluneesta vuodesta, ja toivotamme äärimmäisen rauhal-lista ja energiaanne uudistavaa joulun aikaa. Tapaamisiin ensi vuonna, tehdään siitä menes-tyvä!

58 promaint 6/2014

KIRJE KORJAAMOLLE

Säännöt on tehty rikottaviksiYHTEISET SÄÄNNÖT ja toimintatavat näyttävät olevan elintason mittari. Mitä korkeampi elintaso on, sitä enemmän on ohjeistusta ja erityisesti kieltoja, mitä ei saa tehdä tai kuinka ei saa toimia. Käsitykseni on, että tämä pitää paikkansa maailmanlaajuisesti.

Toinen osa-alue on se, kuinka tarkasti yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Kokemukseni mukaan Euroopan unionin alueella kyseessä on leveyspiirisi-donnainen toimintatapa. Mitä alhaisempi on leveyspiirin asteluku, sitä vä-hemmän säännöt merkitsevät. Enemmän reissanneet ovat havainneet, että esimerkiksi STOP-merkki tarkoittaa etelämpänä sitä, että olet väistämisvel-vollinen. Mutta jos väistettävä puuttuu, ei sitä odottamaan tarvitse pysähtyä!

Nopeusvalvonta on meillä tarkkaa, sakko napsahtaa, jos kiinni jää. Ete-lämpänä ne ovat ilmeisesti enemmänkin suosituksia, ainakin paikallisten ajotavasta päätellen.

Yksisuuntaisen kadun merkki on Suomessa ehdoton. Siirryttäessä muu-tama tuhat kilometriä etelään olen havainnut seuraavan yleisen tulkinnan:

– Yksisuuntaisuus ei koske kaksi- ja kolmipyöräisiä kulkuneuvoja.– Autollakin saa ajaa väärään suuntaan, jos matkaa on vähän ja väistää

vastaantulevia.Suomen lainlaatijat ovat epäonnistuneet muutamassa kohdassa. Jalka-

käytävillä pyöräily on nykyisin yleisempää kuin lain edellyttämän ajotien käyttö. Koska asiaan ei ole puututtu, se yleistyy vuosi vuodelta. Yhä enem-män on myös pyöräilijöitä, jotka eivät edes tiedä rikkovansa lakia. Toinen aihe on se, että jos kevyen liikenteen väylälle on erikseen merkitty kaistat jalankulkijoille ja pyöräilijöille, miksi tämäkään merkintä ei koske kaikkia pyöräilijöitä!

Puhelimen käyttöön on erityisvaatimukset autolla ajaessa. Kuulun ryh-mään, joka on kohtuullisen vähän ajastaan autossa. Niinpä ratkaisuni on pitää nappikuuloke mikrofonilla käsien ulottuvilla. Lainlaatijan mielestä olen turvallinen, jos puhelimen soidessa kytken aluksi nappikuulokkeen johdon puhelimeen, asettelen nappikuulokkeet kaulaan ja vastaan sitten puhelimeen.

No soittohan on tietenkin jo kääntynyt vastaajaan, joten jatkossa seuraa vastaajan kuuntelu ja vastasoitto. Onko tämä menettely siis turvallisempi kuin normaali vastaaminen ajon aikana? Ja mitä valvontaan tulee, kaikki tietävät, ettei se onnistu.

Työturvallisuus perustuu kokonaan yhdessä laadittuihin pelisääntöihin ja niiden mahdollisimman huolelliseen noudattamiseen. Tuotantolaitoksia kiertäessäni olen havainnut hyvin erilaisia turvallisuuskulttuureja. Osassa

kohteista sääntöjä noudatetaan todella tarkasti – hyvä niin.Toisaalta vastaan on tullut myös kohteita, joissa todetaan, että

poiketaan katsastamassa paikka prosessialueella niin nopeasti, ettei kukaan ehdi havaita kypärän, suojalasien ja turvakenkien puuttu-mista. Siinä on turvallisuuskulttuuri saanut ripauksen käänteistä leveysastekerrointa.

Olisi varmaan kaikille parempi, jos yhteiset säännöt laadittai-siin sellaisiksi, että niiden noudattaminen on mahdollisimman helppoa ja luontevaa.

Tarkkailija

Yksisuuntaisuus ei koske kaksi- ja kolmipyöräisiä kulkuneuvoja.

KU

NN

OS

SA

PIT

O

tuotanto-om

aisuuden hoitam

inen

KUNNOSSAPITO

tuotanto-omaisuuden

hoitaminen

Kunnossapidon julkaisusarja – n:o 10

KU

NN

OS

KU

NN

OS

KU

NN

OS

KU

NN

OS

SA

PIT

OS

AP

IT

OS

AP

IT

OS

AP

IT

O

tuotan

tuotan

tuotanto-om

ato-om

ao-om

aisuude

isuude

iuuden hoit

nhoit

nhoit

eam

inen

am

inen

am

inen

TE

OL

LIS

UU

SV

OIT

EL

U

Kunnossapidon julkaisusarja – n:o 8

TEOLLISUUS-

VOITELU

käsikirja

käsik

irja

käsik

irja

käsik

irja

käsik

ikäsik

irja

rja

UUSITTUPAINOS

N:o 17 Kunnossapidon vuosikirja 2010 82 € 50 %

N:o 16 Tehokas kunnossapito 54 € 30 %

N:o 15 Hydrauliputkistot 27 € 30 %

N:o 14 Teollisuuden rasvavoitelu 18 € 50 %

N:o 13 Kuntoon perustuva kunnossapito -käsikirja 122 € 30 %

N:o 10 Kunnossapito 58 € 30 %

N:o 8 Teollisuusvoitelu 54 € 30 %

Hintoihin lisätään alv 10 %

KUNNOSSAPIDONammattilaisten kirjat

TARJOUKSESSA LOPPUVUODEN AJAN!

KP-Media Oy, Messuaukio 1, 00520 HELSINKItoimisto@kunnossapito.fi

Tarjous koskee tilauksia, jotka on tehty vuoden 2014 aikana nettisivujemme lomakkeella:www.promaint.net/kauppa/julkaisut

KUNNOSSAPIDON JULKAISUSARJA Norm.hinta

ALE

Kuntoon perustuva

KUNNOSSAPITO

käsikirja

Kuntoon perustuva

kirja

Kunt

Kunt

Kunt

Kun

Kuntoon

oon

oon

oon

pperu

peru

peru

peru

perustuv

stuv

stuv

stuvaaaa

kkirirjrjajaakkirirjrjjaakkirkirjirjrjajaa

TE

HO

KA

S K

UN

NO

SS

AP

IT

O

tuottavuutta käynnissäpidolla

TEHOKAS

KUNNOSSAPITO

tuottavuutta

käynnissäpidolla

Kunnossapidon julkaisusarja – n:o 16

TE

HO

KA

TE

HO

KA

TE

HO

KA

TE

HO

KA

S K

UN

NS

KU

NN

SK

UN

NS

K

UN

NO

SS

AO

SS

AO

SS

AO

SS

AP

IP

IP

IP

IT

OT

OT

OT

O

tuotta

tuotta

tuotta

uottavuutt

vuutta

vuutta

uutta

käynn

käynn

käynn

käynnissäpi

issäpi

issäpi

ssäp

dolla

dolla

dolla

dol

UUSITTUPAINOS

LUBRICANTS.

TECHNOLOGY.

PEOPLE.

Täydellinen ratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin.

jäähdytyskompressoriöljyt

Vahva tutkimuksemme ja tuotekehityksemme, läheinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ja RENISO-kylmäkoneöljyjen erinomaiset ominaisuudet tarjoavat yhden parhaimmista ja kattavimmista tuotevalikoimista, josta löytyy mahdollisimman sopiva voiteluaine eri käyttöolosuhteisiin. Fuchs Oil Finland Oy, Wolffintie 36, 65200 Vaasa Puh. 020 7459 660, sähköposti: fuchs@fuchs-oil.fiwww.fuchs-oil.fi