Ohjausta verkossa

Harto Pönkä

22.1.2016

Miten herättää diginatiiveissa motivaatio hitaaseen oppimiseen?

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Mieti kaikki uusiksi

VERKOSSA

• Uusi ympäristö

• Uudet menetelmät

• Sosiaalinen rakenne muuttuu

• Online 24/7

• Sietämätön keveys

• Opettajan rooli muuttuu

Ongelmien/ kehityskohteen

analysointi

Ratkaisun rakentaminen

Ratkaisujen testaaminen

ja tarkentaminen

Reflektointi ja raportointi

Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen

Tutkijat ja tutkimukseen

osallistujat

Design-periaatteet ja innovaatiot

Design-syklit Tarkentuneet design-periaatteet

Reeves, 2006

Opetuksen suunnittelu designina

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

Miksi teknologiaa?

Keskustelu

Mitä hyötyä teknologiasta on ohjaukselle/ opetukselle?

Teknologian ”perusedut”

• Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi

• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia

• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (?)

• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)

• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)

• Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan palata myöhemmin

Älypuhelin

= kognitiivinen työkalu, nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

BYOD

Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

Nykyaikainen verkkoympäristö

• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla

• Mobiili

– Toimii tableteilla ja kännyköillä

– Ei liitetiedostoja

– Ei pitkiä videoita

– Ei selainriippuvuuksia

– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia

• Arjesta tutut some-palvelut hyötykäyttöön

– WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube…

Yksityinen (perhe ja ystävät)

Puolijulkinen (tuttavat)

Julkinen (kuka vain)

Some-palvelut on sijoiteltu kuvaan

niiden tyypillisen käyttötavan mukaisesti.

Pedagoginen käytettävyys

• Opittavuus, tekninen ja pedagoginen käyttökynnys

• Graafinen ulkoasu ja selkeys

• Sujuvuus ja toimivuus

• Koettu tehokkuus (mm. tietoisuus oppimisprosessista)

• Soveltuvuus erilaisiin tilanteisiin ja oppijoille

• Vuorovaikutteisuus (käyttäjä-oppimateriaali)

• Tavoitteellisuus

• Sosiaalisuus (kasvokkain tai välitteisesti)

• Motivaatio

• Lisäarvo opetukselle (hyödyt vs. haitat)

Lähde: Horila, M., Nokelainen, P., Syvänen, A. & Överlund, J. (2002). Verkossa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-

oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyys

Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:

• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?

• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?

• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?

• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

Perinteinen verkko-oppimisympäristö:

kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista

verkkopalveluista

Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?

Oppimisympäristön peruspalikoita

• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)

• Blogit (Wordpress, Blogger)

• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)

• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)

• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)

• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)

• Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox)

• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)

• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)

• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)

• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Lync)

• Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger)

• Jne.

Omassa blogissaan

oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä

pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Blogi = ammatillinen portfolio

ja oppimispäiväkirja

Käsitekartta = tiedon käsitteellinen

jäsennys, esitys, ideointi

https://www.mindmeister.com/

Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

Jaetut tiedostot

= dokumenttien jako ja yhteismuokkaus

SISÄLLÖT KESKUSTELU

https://www.purot.net/

Wiki = kotisivu + yhteistyö- ja

oppimisalusta

Menetelmiä verkko-ohjaukseen

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Valitse tapaukseen sopiva pedagoginen malli tai luo

sellainen itse

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio,

joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Mitä menetelmiä olet käyttänyt: a) verkkoympäristöissä? b) kännyköiden kanssa?

Projektioppiminen

• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet

• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi

• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa

– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät

– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet

– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset

• Yhteisöllinen työskentely projektin aikana:

– Ongelmien täsmentäminen

– Tiedon kokoaminen ja analysointi

– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys

– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset

• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys

Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

Scrum projektiopintoihin?

Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html

• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:

– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina

– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa

– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/

Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA)

Reflektiivinen malli

Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu on autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa tapahtuvan mobiilioppimisen pedagoginen malli, joka pohjautuu ongelmakeskeiseen oppimiseen. Lopussa oppija reflektoi eli peilaa omaa toimintaansa ongelman ratkaisemiseksi toiminnan ja tilanteen annotoinnin ja kuvauksen pohjalta.

Rakenteellista ja käsikirjoita

Oppimispolku oppimisprosessi

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata

oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute

ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Kurssiblogi vaiheistettuna Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

https://polamkin23asiaa.wordpress.com/

Käsitekarttoja vaiheistettuna

Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

http://www.thinglink.com/

(Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 )

Aloitussivu / linkkiseinä

Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204,

https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten-

kirjainten-sisallot.html (perustuu Aurasma-sovellukseen)

Graduwikin rakenne skriptinä

• Ilmennä verkkoympäristön rakenteella prosessin vaiheita

• Käytä numerointia näyttämään vaiheiden looginen järjestys. Vielä parempi, jos ne muodostavat ”juonen”!

• Oppijalle on hyödyksi hahmottaa prosessin kokonaisuus – Suunnitelmallisuus

– Mitä seuraavaksi, missä on maali?

• Erikseen pysyvät materiaalit ja työtilat

Sivupohjat helpottavat aloittamista

Case: Innolukio

Lisää aiheesta:

https://harto.wordpress.com/201

3/04/16/luovan-

ongelmanratkaisun-ja-

innovaatioiden-analyysia-

innolukiosta/

Yksilölliset työskentelyprosessit

Oppimista tai vuorovaikutusta ei

voida pakottaa, mutta sille

voidaan luoda

otolliset olosuhteet.

Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

Pelillisyys oppimisessa

• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat

Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/

Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-pedagogisena-tyovalineena-luento-1

Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus

• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa

• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon

– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”

– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan

– Miten pidetään motivaatio yllä

– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan

• Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

Yhteenvetoa

Opettajan ei-eit

• ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet

• ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys?

• ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa!

• ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity?

– Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI

2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ

3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE

4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA

5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN

6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA

7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN

8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!